Opetus- ja viestintäministeri  Krista  Kiuru

Arvoisa puhemies! Tulin aika kiirettä. Ei ihan nopeinta linjaa kuitenkaan ehtinyt tänne, mutta kiitos, että huomasitte, että olin könkkäämässä samaan aikaan, kun esittelypuheenvuoro oli jo liipaisimella.

Mutta tärkeä asia, me olemme käsittelemässä tänään hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain muuttamisesta. Ehkä on hyvä sanoa pari sanaa nyt tähän alkuun ylipäänsäkin laajakaistatukilaista, jota nyt ehdotetaan siis muutettavaksi. Minä uskon, että laajakaistarakentamista koskeva laki on monessa suhteessa yksi eduskunnan varjelluimmista laeista. Se kertoo siitä, että me olemme halunneet parantaa erityisesti haja-asutusalueiden tämän päivän viestintäyhteyksiä ja sitä kautta tietenkin helpottaa sekä valtion että kuntien tukemien laajakaistahankkeiden rahoitusta niiden rakennusaikana.

Tämä laajakaistatukilaki sisältää säännökset siitä, miten ja millä edellytyksin valtion tukea voidaan myöntää laajakaistarakentamiseen haja-asutusalueilla. Nyt sitten muutoksia on ajassa tehtävä, koska meillä on jo olemassa kokemusta siitä, mikä toimii, mikä ei, missä asioissa juoksua voidaan parantaa. Siltä osin kaikki muutokset perustuvat ensinnäkin siihen kirjaukseen, joka hallitusohjelmassa jo todetaan, että nopeiden laajakaistayhteyksien käyttöönottoa koko maassa tulee edistää. Tältä osin on nyt tärkeää sitten osata tässä ajassa tehdä päätöksiä, jotka entisestään nopeuttavat laajakaistayhteyksien käyttöönottoa koko maassa, eli edistämme tämän lain muutoksilla sitä, että asiat olisivat entistä helpommin ja vähemmän hallinnollisesti vietävissä eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin on tarkoituksena, että julkisen tuen avulla toteutettavien laajakaistahankkeiden taloudelliseen kannattavuuteen kiinnitetään jatkossa enemmän huomiota. Kyllä sydäntä särkee, niin kuin tiedätte, siinä, että ei ole ollenkaan helppoa tämä kannattavuusasia, kun puhutaan näistä laajakaistahankkeista. Siksi ehdotuksessa on nyt esillä se, että hankkeiden toteuttajien tulisi laatia uusille hankkeille aina riskianalyysit. Riskianalyysilla tarkoitetaan sitä, että kartoitettaisiin hankkeeseen liittyvät toiminnalliset ja taloudelliset riskit sekä suunniteltaisiin, miten niitä voidaan paremmin hallita. Maakuntaliiton kohdalla se voisi käytännössä tarkoittaa analyysia yhtenä vertailuperusteena laajakaistahankkeen toteuttajan valinnassa.

Toiseksi ehdotamme tässä lakiehdotuksessa, että laajakaistahankkeen tuottojen seurantavelvollisuus sekä ylituoton palautusvelvollisuus koskisi vain niitä hankkeita, joille on myönnetty valtion tukea yli 10 miljoonaa euroa. Tällä hetkellähän me puhumme vain miljoonasta eurosta, niin että tämä on suuri muutos. 10:tä miljoonaa euroa pienempien hankkeiden seuranta- ja palautusvelvollisuuden poistamisen tavoitteena on siis se, että ei olisi niin paljon sitä hallinnollista taakkaa kuin tähän asti. Tämä aloite muutoin on tullut itse komissiolta. Jos nyt ollaan valmiita siihen, niin minusta siihen kannattaa ehdottomasti tarttua, koska myöskin lausunnot tästä asiasta kertovat, että kenttäkin on sitä mieltä, että hallinnollista taakkaa pitäisi vähentää.

No, kolmanneksi hallitus ehdottaa nyt, että kevennetään hankkeiden toteuttajien velvoitetta vuokrata tuettua verkkoa toisille teleyrityksille. Tällä hetkellä valtion tuella rakennetun laajakaistaverkon ja sen kapasiteetin on oltava myös muiden palveluntarjoajien käytettävissä kohtuuhinnalla ja myös syrjimättömin ehdoin kymmenen vuoden ajan. Nyt ehdotamme, että tämä syrjimätön käyttöoikeus tulisi rajattua seitsemään vuoteen, jolloin tultaisiin vähän vastaan. Lisäksi tämä muutos tietysti keventäisi tältä osin tuen saajien velvoitteita, koska tämä ajallinen rajaus komission vaatimuksesta ei koskisi kaapelikanavia ja mastoja.

Neljänneksi ehdotamme, että Viestintävirasto voisi jatkossa ottaa tuen maksua koskevan hakemuksen käsittelyyn, vaikka hakemus olisi viivästynyt, jos siihen on perusteltu syy. Näitäkin tällaisia esimerkkejä meillä jo on käytännön kokemuksesta, eli annettaisiin tällainen inhimillinen näkökulma myöskin tähän lakiin. Tämä mahdollistaisi joustavamman tuen maksatuksen ja parantaisi sitten tuen saajien asemaa.

Arvoisa puhemies! Nämä ovat käytännönläheisiä ehdotuksia, ja moni ajattelee, että no, tässäkö kaikki, kun hallituksen esitystä tänne tuodaan, mutta vaikka ne ovat teknisiäkin, niin on tärkeää muistaa, että näitä todella odotetaan kentällä ja nämä ovat tarpeen tuen saajille. Siksi minä pidän erittäin hyvänä sitä, että esityksen myötä entisestäänkin vähennetään tuen saajiin kohdistuvaa hallinnollista taakkaa, kun nämä pienet hankkeet jäävät ylituoton palautusvelvoitteen ulkopuolelle. Se on kyllä hyvä kehityssuunta, kun ajatellaan kokonaisuutta.

Totean tietysti aikataulusta sen, mikä on tärkeää, eli toivottavasti olisimme nopeita, että 1. heinäkuuta 2014 olisi hieno saada tämä jo voimaan, että ehditään tähän kesäkuukauteen sitten puhaltaa laajakaistaa ympäri Suomea.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ministerin esittelemät toimet olivat sinänsä varsin positiivisia, mutta laajakaistahankkeitten eteneminen kaikkialla ei suinkaan ole kovinkaan valoisaa.

Ensinnäkin erittäin iso pettymys oli ministeriön ilmoitus, jossa kerrottiin, että valtiontalouden kehyksiin vuosille 2015—2017 ei sisälly määrärahan lisäystä haja-asutusalueiden laajakaistahankkeen toteuttamiseen valtiontaloudellisesta tilanteesta johtuen. Eli mitä tapahtuu tulevaisuudessa, on sumun peitossa.

Keski-Suomen tilanne on sellainen, että meillä oli maakunnallinen laajakaistahanke, jossa operaattorina oli Kuuskaista Oy. Ihmiset ostivat osuuksia tästä Kuuskaistasta — se oli siis osuuskunta — aina 1 300 euroon asti, ja nyt tämä osuuskunta on mennyt tai menossa konkurssiin. Osa kunnista ei halua lähteä enää jatkamaan tässä hankkeessa, ja jos tämä hanke ei jatkuisi, ne kuntien rahat, joita sinne hankkeeseen on jo sitten sijoitettu, valuisivat kuin Kankkulan kaivoon. On siis kuntia kuin Kannonkosken kunta, joka on laittanut yli 600 000 euroa tähän hankkeeseen eikä ole saanut metriäkään vielä valokuitua sinne omaan maahansa.

Sinänsä koko tästä sadan megan laajakaistahankkeesta voidaan kyseenalaistaa sitä, miten nämä kaupalliset alueet on määritelty ja miksei niihin tehdä poikkeuksia. Kun kaupalliseksi alueeksi on määritelty se, jos jossain kyläkunnalla on muutama mökki, niin oletetaan, että niiden pitäisi sitten kaupallisesti toteutua, ja oletetaan, että siitä sitten saataisiin rahoitusta näitten ei-kaupallisesti rakennettavien alueidenkin rahoitukseen myöhemmin, kun nämä toteutuvat. Jokainen tietää, että kukaan operaattori ei näihin tule tarjoamaan. Esimerkiksi se Keski-Suomen hankkeen jääminen Kuuskaistalle johtui nimenomaan siitä, että näistä suurista operaattoreista kukaan ei tehnyt tarjousta Keski-Suomen liitolle.

Ongelma on myös se, että laajakaistaa rakennetaan osin jopa sinne, minne sille ei olisi niinkään tarvetta. Olenkin puhunut, että miksi ei rakenneta laajakaistaa halukkaille sen sijaan, että se rakennetaan kaikille.

Erittäin isoksi ongelmaksi muodostui se, että kun Finnvera ei lähtenyt rahoittamaan ja Kuntarahoitukselta sitten haettiin tähän isoon laajakaistahankkeeseen rahoitus, takausvastuuseen joutuivat kunnat. Ja nämä takausvastuut koituivat niin suuriksi, että jos ne realisoituisivat jossain vaiheessa, se voisi olla kunnan tuho.

Kysyisinkin ministeriltä nimenomaan tästä Keski-Suomen hankkeen kohdalta: miten ministeri on aikonut viedä tämän laajakaistahankkeen maaliin? Kun laajakaistayhteyksiä ei ole, kunnat ovat todella epätasa-arvoisessa asemassa ja niille ihmisille, jotka ajattelisivat tulevaisuuttaan siellä maaseudulla, asuinpaikkana tai perustamalla yrityksiä, kyllä se aika kaukaa haettua on, että tulevaisuudessa enää voisi asua ja meidän lapsemme haluaisivat asua sellaisessa yhteiskunnassa, missä tällainen perusedellytys, bitin kulkeminen, ei onnistu. Olenkin sanonut, että mikään muu kehittämistoiminta ei ole järkevää, ennen kuin saadaan bitti ja rekka kulkemaan alueella. Sen pitäisi olla kaiken lähtökohta.

Jos me emme saa näille asioille tehtyä jotain, emme voi enää puhua, että olemme tietotekniikan edelläkävijämaa. Ja kuitenkin se tietotekniikka helpottaisi kuntien palvelujen järjestämisessä, se toisi mahdollisuuksia sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuihin niin, että voimme niitä myös verkon välityksellä hoitaa, ja laajakaistaa tulisikin katsoa aina pitkän aikavälin investointina.

Nopea, häiriötön, luotettava yhteys on kaiken a ja o. Toivoisin ministeri Kiurulta nyt vastauksia tähän Keski-Suomen tilanteeseen.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! En kuullut, kun metsästin kadonneita puheenvuoroja, sanoiko ministeri mitään siitä asiasta, mitä Lapin ely-keskus on esittänyt, eli että voidaanko takautuvasti joissakin hankkeissa soveltaa näitä uusia ylituoton palauttamista koskevia säännöksiä. Lapissa kaiken kaikkiaan jos missä laajakaistan rakentaminen on haasteellista. Olen huomannut, että ministeri on tutustunut Lapin tietoliikennetilanteeseen useammankin kerran, mikä tietenkin on hyvä, ja varmaan pitkät välimatkat, harva asutus ja pääomien puute ovat tulleet tutuksi ministerille. Toisaalta se, että tulevaisuudessa palvelut entistä useammin ovat sähköisiä palveluja, pakottaa siihen, että Lapissakin haetaan uusia ratkaisuja. Samoin matkailu on sellainen elinkeino, joka tukee myös paikallisia ihmisiä, koska matkailijat ovat erittäin hyvin perillä tietoliikenteen tarjoamista mahdollisuuksista.

Lapissahan on meneillään jo kymmenes hakukierros, mutta ongelma näissä tarjouksissa on ollut se, että kuntien mielestä ne ovat usein olleet aivan liian kalliita eivätkä kattavia ja ainoa tarjoaja on Lapissa ollut TeliaSonera, joka edellyttää, että puolet asukkaista lähtee hankkimaan liittymän, ja sitten tämä liittymän hinta on ollut järkyttävän korkea, 2 200:aa euroa, ja siihen on kuulunut vain se 100 metriä tilaajayhteyttä.

Lapissa neljä kuntaa on lähtenyt rakentamaan omia verkkoja, ja niiden rinnalla on tehty joitain kyläverkkohankkeita, mutta kaiken kaikkiaan Lapin tarpeet huomioiden se vaatii valtiolta kymmenien miljoonien, vähintään 40 miljoonan euron panostuksen jo lyhyellä aikajänteellä, ja mitä haasteellisempi alue on, esimerkiksi Inari ja Savukoski, sitä varmemmin siellä huudetaan valtiota apuun. Mikä on ministerin arvio siihen, tuleeko näitä rahoja löytymään?

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! Laajakaistarakentamisen riittävyys harvaan asutuilla alueilla on ollut jo kahden hallituksen huolena. Laajakaistarakentamisen tuki käynnistyi edellisellä vaalikaudella, ja sitä koskeva kirjaus on otettu myös nykyisen hallituksen ohjelmaan. Tavoite on kaiken kaikkiaan järkevä. Jotta Suomi pysyisi tietotekniikan käytössä ja kehittämisessä kärjessä tai oikeastaan palaisi entiselle kärkipaikalleen, on verkon oltava laaja ja kattava. Kattavaan verkkoon taas ei päästä Suomen kaltaisessa harvaan asutussa maassa ilman julkisen vallan tukea. Verkon kattavuutta ja tuen tarpeellisuutta voi tarkastella myös toisesta näkökulmasta: Suomessa asuvien ihmisten on oltava yhdenvertaisia asuinpaikasta riippumatta. Julkisten verkkopalveluiden tai verkkoon siirtyvien yksityisten markkinoiden on oltava kaikkien saatavilla. Vaikka kansallinen tietotekninen kilpailukyky onkin tärkeä tavoite, on tämä jälkimmäinen vielä tärkeämpi.

Arvoisa puhemies! Nyt annettu hallituksen esitys paikkaa olemassa olevan järjestelmän puutteita. Tukiehdot ovat tähän mennessä olleet niin tiukkoja, ettei kaikkia tavoitteita ole saavutettu. Hyvän tavoitteen saavuttamiseksi ei pidä arkailla lain korjaamisessa. On vielä paikallaan todeta, ettei tällä esitetyllä mallillakaan tästä tule suurta rahasampoa kenellekään.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri on oikeassa siinä, että kyllä nyt odotetaan laajakaistaa ja nimenomaan kuituverkkoa maaseudulle. Nämä tekniset lakiesitykset tässä ovat ihan hyvä asia ja se, että nimenomaan tuen hakija olisi velvollinen luovuttamaan käyttöoikeuden tuen avulla rakennettuun viestintäverkkoon jatkossa seitsemän vuoden ajaksi nykyisen kymmenen vuoden sijasta. Käyttöoikeuden luovutusvelvollisuus tuen avulla rakennettuihin mastoihin ja kaapelikanaviin ei olisi ajallisesti rajoitettu, ja Viestintävirasto voisi tietyin edellytyksin päättää laajakaistahankkeelle myönnetyn tuen maksamisesta, vaikka maksua koskeva hakemus on viivästynyt.

Ylipäänsä täytyy sanoa, että valokuitua ei tule nyt. Kyllä valtion taloustilanne on huono, ja suuret operaattorit tosiaan eivät tee tarjouksia laajakaistahankkeista. Se on se viesti tuolta maaseudulta. Pirkanmaalla muun muassa mobiiliverkon rakentaminen on haasteellista mäkisten maastojen alueella. Kaiken lisäksi EU:n maaseuturahaston kautta tuleva rahoitus päättyy ja jäljelle jää vain kansallinen Viestintäviraston myöntämä rahoitus, joka jäykkien rajoitustensa vuoksi soveltuu hyvin harvoin projekteihin.

Tästä kertoo selvästi se, että Viestintävirasto on myöntänyt tähän mennessä vasta 25 miljoonaa euroa vuosille 2009—2015 käytettävissä olevasta 66 miljoonasta. Usea kyläverkkotyyppinen valokuituhanke jää toteutumatta. Tuen myöntämisen ehtoja tulisi muuttaa, jotta valokuitutekniikalla voidaan rakentaa kustannustehokkaasti järkevien kokonaisuuksien laajakaistayhteyksiä. Maaseuturahaston rahoituskanavan sulkeutuminen on korvattava kansallisella rahoituksella, vaikka nyt taloustilanne tietysti tiukka onkin.

Markkinaehtoisesti rakentuvien alueiden määrittely tulee muuttaa todellisuutta vastaavaksi, niin kuin tässä aikaisemmin sanottiin, ja poistaa keinotekoinen laskennallinen määritelmä, joka sulkee esimerkiksi kyläkeskukset tuen ulkopuolelle. Lisäksi verkkoon liittymässä olevat vapaa-ajan asunnot tulee kelpuuttaa. Meillä on Suomessa puoli miljoonaa vapaa-ajan asuntoa, ja niiden pitäisi olla mukana, ja yhteys on rakennettava kiinteistön rajalle asti, ei vain kahden kilometrin päähän. Se kaksi kilometriäkin on aika monelle mahdottomuus itse lähteä rakentamaan.

Nämä valokuituverkkoon tehtävät investoinnithan ovat pitkän aikavälin investointeja. Ne ovat 50—100 vuotta. Jos me ajattelemme, että meillä on kaikenlaista Netflixiä ja monenlaista palvelua nyt tulossa tuonne verkkoon, ne vievät todella paljon kapasiteettia. Samaan aikaan kun siinä naapurissa katsotaan Netflixin elokuvaa, niin saattaa olla, että maanviljelijältä jää EU-hakemus tekemättä siinä viereisellä tontilla. Siinä mielessä tämä on maaseudulla aivan ratkaisevaa yhteiskunnallisen kehityksen kannalta. Se on pitkän tähtäimen investointi, ja nyt Sadan megan Suomen ulkopuolelle ovat jäämässä niin haja-asutusalueet kylineen, taajamat ja pikkukaupungit kuin isompien kaupunkien lähiötkin.

Sen sijaan, että teemme kalliita investointeja sinne ja tänne ja aina vähän jälkijunassa pikkuhiljaa, voimme täyttää tulevaisuuden tarpeet pitkäksi aikaa kerralla ja rakentaa koko Suomen kattavan valokuituverkon. Näin poistaisimme yhden ison tulpan kehityksen ja menestyksen tieltä. Ajatellaanpa vaikka tulevia biotalouden ja teollisuuden hajautettuja investointeja, niin kyllä siellä varmasti laajakaistaverkkoa tarvitaan, puhumattakaan 3D-tuotannosta, jossa tehdas voi olla yhtä hyvin vaikka Vilppulassa eikä sen tarvitse olla Tampereen keskustassa, ja sieltä täytyy pystyä laajakaistalla sitten näitä tuotteita maailmalle myymään.

Myönnettäköön, olen itse tässä 11 vuotta seurannut eduskunnassa tätä asiaa, että olettamus markkinaehtoisesta rakentamisesta tehtiin väärin. Monilta alueilta, jotka on määritelty markkinaehtoisiksi, ovat yhteydet hankeaikana heikenneet. Aikataulu on ollut tiukka, ja monia hankkeita on käynnistetty puutteellisella valmistelulla. Aikatauluun olisi pitänyt reagoida siinä vaiheessa, kun selvisi, etteivät operaattorit hankkeisiin lähde mukaan. Tilastolla saa ihmeitä aikaan, mutta täytyy sanoa, että palveluihin ei vielä päästä käsiksi. Kyllä tässä ihan tämä valokuituverkko täytyy nyt saada ensin. Mobiiliverkkoa on kokeiltu, mutta se ei vielä kuluttajan näkökulmasta ole sellainen, joka riittävästi tarjoaisi kapasiteettia laajakaistan käyttäjille.

Kaiken kaikkiaan toivon menestystä näille hankkeille kuitenkin ja toivon, että hallitus saisi tätä vielä eteenpäin. Ehkäpä vielä tulevat ne paremmatkin ajat, jolloin on valmiutta satsata tähän laajakaistaverkkoon enemmän. Se on meille ihan yhtä tärkeä kuin tieverkko ja rataverkko.

Simo Rundgren /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi on laaja maa. Suomi tarvitsee laajakaistan, joka ulottuu jokaiseen savuun. Ruotsissa päädyttiin aikoinaan toisenlaiseen toteutukseen, niin että siellä julkinen valta, valtio, otti vastuun siitä, että kuitu tulee. Suomessa lähdettiin markkinaehtoisella linjalla liikkeelle eikä ole päästy lähellekään tavoitteita.

Joidenkin mielestä tuo tavoite, laajakaistan ulottaminen kaikkialle Suomessa, on utopistinen, ja se näyttääkin tällä hetkellä kyllä siltä, että ellei tähän julkisen vallan puolelta, valtion puolelta, rahaa enemmän ohjata, niin kyllä tätä tavoitetta saadaan odottaa aika pitkään, että se toteutuu.

Toinen näkökulma on sitten tämä eriarvoistumiskehitys. Nykyajan laajakaista on aivan verrattavissa entisaikojen maantieyhteyteen: ellei sitä ole, niin olet aika monesta asiasta ulkona. Ja kyllä tätä syrjäseuduilla yrittäjät odottavat. Sillähän olisi kansantaloudellistikin iso merkitys, että koko maassa yritystoiminta voisi saada nämä laajakaistapalvelut, mutta myöskin julkisen vallan, yhteiskunnan palvelut. Nythän valtio vetäytyy monilta osin maata alueilta. Viranomaispalvelut keskitetään ja sanotaan, että käyttäkää nettiä ja etsikää sieltä nämä palvelut. Juuri siltä väestönosalta, joka joutuu olemaan kaukana näistä palvelupisteistä, vaikeuttaa tai suorastaan kokonaan estää sitten näitten palvelujen käytön, myöskin netin käytön, kun sitä laajakaistayhteyttä ei ole. Kyllä se hankaloittaa myös eduskuntatyötä, mutta taidan olla vissiin ainoa kansanedustaja — tai oli tässä joitakin — jolla ei ole laajakaistayhteyttä. Sen huomaa, että yhteydet pätkivät, niin että on tympeää siellä kotona miettiä, että mitenkäs sinne eduskunnan sivulle lähtisi taas ottamaan yhteyden, Areenaan työskentelemään.

No, nyt on luvassa, että ensi kesänä meille tulee, vaikka asun vain 7 kilometriä kirkonkylältä, tämä mahdollisuus, 2 200 euron hintaan on mahdollisuus se ostaa. Kyllä siellä monet meidänkin kulmilla ostavat sen, mutta kyllä se niin on, aivan kuten tässä edustaja Mustajärvikin totesi, että se on kallis hinta kotitaloudelta ja on aika iso osa tämmöistä eriarvoistumiskehitystä tässä maassa.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan tämä hallituksen esitys laajakaistarakentamisen tuesta on kannatettava ja se parantaa verkkojen rakentamisen edellytyksiä. On aivan ilmiselvää, että tällainen tuki on tärkeä. Ilman tällaista tukea ei nopeampia yhteyksiä haja-asutusalueille rakennettaisi.

Ministeri esittelypuheenvuorossa totesi, että tässä toteutetaan riskianalyyseja sekä toiminnallisten että taloudellisten riskien osalta. Sen voi sanoa, että taloudelliset riskit verkon rakentajille ovat aika suuret, kun mennään tuonne syvälle maaseudulle.

Julkisuudessa on ollut esillä se, että 700 megahertsin verkko tulisi ensi vuonna käyttöön joko vuokrattavaksi tai huutokaupattavaksi. Se mahdollistaisi tämmöisen mastoverkoston rakentamisen Suomessa ja sitä kautta olennaisesti edullisemmat laajakaistayhteydet haja-asutusalueilla. Tässä yhteydessä, kun ministeri on paikalla, kysyisinkin häneltä siitä, miten hän näkee tämän 700 megahertsin verkon käyttöönoton.

Kauhajoen ympäristössä Suupohjan alueella toteutettiin jo 2000-luvun alussa tämmöisen vapaan, avoimen valokuituverkon rakentaminen. Se verkko on työntynyt nyt jo myöskin Satakunnan puolelle, ja siellä esimerkkikuntana Karvia on kunta, jossa 60 prosenttia kaikista talouksista on nyt jo valokuidun päässä. Tämä vapaa, avoin kuituverkko toimii myöskin testialustana nyt jo tällä hetkellä kansainvälisille yrityksille, jotka testaavat omia ohjelmiaan.

Se tässä laajakaistahankkeiden rakentamisessa on ongelmallista, että nyt ei ole esitetty lisämäärärahoja laajakaistahankkeisiin. Se on ehkä kaikista suurin riski tulevaisuutta silmällä pitäen näiden hankkeiden toteutumiselle.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Valtioneuvoston 2008 antaman periaatepäätöksen nojalla vuoden 2015 loppuun mennessä maan kaikilla haja-asutusalueilla pyritään kysynnän mukaan tarjoamaan 100 megabitin nopeaa laajakaistayhteyttä.

Laajakaistan saatavuus on nykypäivänä muodostunut lähes edellytykseksi sille, että ihminen voisi hoitaa monia arkiaskareitaan aina pankkipalveluista uutisten lukemiseen. Monilla haja-asutusalueilla ei kuitenkaan vielä ole saatavilla tarpeeksi nopeaa laajakaistayhteyttä, minkä vuoksi erityisesti maaseudulla asuvat vanhat ihmiset ovat vaarassa syrjäytyä, koska heillä ei ole internet-yhteyden puutteen vuoksi mahdollisuutta kotoa käsin käyttää esimerkiksi Kelan sähköisiä palveluita.

Tämän haja-asutusalueiden laajakaistarakentamisen tukea koskevan lainmuutosesityksen myötä sopiikin toivoa, että julkisesti tuetun laajakaistarakentamisen tahti kiihtyisi haja-asutusalueilla kyseisten hankkeiden ylituottojen palauttamista koskevien säädösten muuttuessa. Mikäli laajakaistojen tarjonnassa ilmenee yhä jatkossa vakavia ongelmia, on julkisen vallan vakavasti harkittava ylituottojen palauttamista koskevien säädösten säilyttämisen tarkoituksenmukaisuutta julkisesti tuetuissa laajakaistan rakentamishankkeissa.

Jukka Kopra /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen esitys on kyllä hyvä liike parempaan suuntaan mutta ei ratkaise näitä laajakaistahankkeen ongelmia, kuten täällä monessa puheenvuorossa ollaan todettukin.

Oikeastaan tietyllä tavalla pitäisi kyllä hälytyskellojen soida, kun on tarjolla rahaa mutta se ei tunnu kelpaavan kenellekään. Ja se osoittaa kyllä sen, että nämä laajakaistahankkeen ehdot ovat aivan liian tiukat, ja voidaan vetää se johtopäätös, että näillä ehdoilla ei sitä kaupallista tarjontaa tule. Kuitenkin näitä kiinteitä valokuituyhteyksiä tarvittaisiin tuolla syrjäkylillä, niin kuin täällä on todettukin, etätyötä varten, ja viranomaiset sähköistävät palveluitaan ja halutaan, että kansalaiset käyttävät näitä netin kautta, ja silloin tarvitaan näitä laajakaistayhteyksiä. Mobiiliverkko ei riitä siihen tiedon määrän siirtoon, mitä vaaditaan.

Yksi vaihtoehto voisi tietysti olla se, että kunnat saataisiin edelleen voimakkaammin mukaan. On aika hurja ajatus se, että nyt tällä hetkellä näitä hankkeita viedään eteenpäin hyvin pitkälle osuuskuntien voimin eli siis käytännössä harrastelijat tai harrastelijan kaltaiset ryhmät tekevät näitä verkkojen vetoja. Kun ajatellaan koko Suomea ja Suomen laajuutta, niin meillä on hirvittävä määrä näitä osuuskuntia, ja se on kyllä erittäin epätehokasta, jos näin sanoisin. Jos koko hankkeen ehtoja muuttaisi, niin niitä voisi muuttaa esimerkiksi siten, että vapautettaisiin yhä enemmän näitä alueita silleen, että ne olisivat tukikelpoisia, jopa ihan kaupunkialueitakin siten, että ainoastaan vaikka kerrostaloalueet olisivat enää tukikelpoisuuden ulkopuolella. Tämä voisi olla yksi ajatus. Toinen on se, että kakkosasunnot ja vapaa-ajan asunnot saataisiin tukikelpoisiksi myöskin, jolloinka sitten tällaiset henkilöt, jotka tekevät sitten sieltä mökiltä töitä, voisivat tehdä ja haluavat investoida tähän laajakaistaan.

Joka tapauksessa uudelleenorganisointia tarvitaan tässä asiassa, ja arvostan kyllä ministeri Kiurun ripeää ja ennakkoluulotonta asennetta ja otetta, mitä tässä on vuosien varrella nähty tämän asian tiimoilta, ja toivon, että hyviä tempauksia nähdään jatkossakin.

Tuula Peltonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllä me odotamme hyviä uusia tempauksia edelleenkin, ja kiitos ministerille, että tämä asia on käsittelyssä ja kehittämistä tehdään edelleenkin. Tuossa edustaja Kopra kertoi, että kunnat pitäisi saada paremmin mukaan tähän hankkeeseen. Se on totta, juuri tämä asia on sellainen, joka on pikkuisen mennyt sivuraiteille, ja Keski-Suomessa, mikä tässä nyt edustaja Kalmarinkin puheessa tuli jo esille, on tilanne hyvin hälyttävä ja hankala, ja se perustuu juuri tähän, että kunnat eivät sitten uskalla enää lähteä hankkeisiin mukaan, jos se riski on suurempi. Tämä alueiden vapautus ja tukikelpoisuusalueet on myös omalla paikkakunnallani Jämsässä herättänyt hyvin suurta keskustelua, koska siinä on omat isot kysymyksensä sitten, mitkä alueet tosiaan kelpaavat ja mitkä eivät, ja se aiheuttaa sitten lisäongelmia.

Arvoisa puhemies! Ennen kaikkea haluaisin tuoda esille Keski-Suomen tilanteen valokuituverkon rakentamisen suhteen. Rakentaminen käynnistettiin valtioneuvoston hankkeen tuella tavoitteena se, että vuoden 2015 loppuun mennessä kansalaisilla olisi tasa-arvoiset mahdollisuudet liittyä huippunopeaan tietoliikenneyhteyteen riippumatta asuinpaikasta. Tavoitteena oli, että 99 prosenttia vakituisista asunnoista, yrityksistä, julkishallinnon organisaatioista olisi enintään 2 kilometrin etäisyydellä valokuitukaapeliyhteydestä. No, laajakaistaverkkojen rakentaminen ajoitettiin 2011—2016, ja rakentaminen on käynnistynyt hyvin verkkaisesti kuntien ja valtion tukiviranomaisten tukipäätösten viivästyessä sekä osuuskunnan rahoitusvaikeuksien vuoksi. Vuodenvaihteeseen 2013—2014 mennessä Keski-Suomessa oli rakennettu verkkoja noin 800 kilometriä. Tänä keväänä on tultu tilanteeseen, että verkko-osuuskunta Kuuskaista Keski-Suomessa ei pysty jatkamaan Suomen suurimman haja-asutusalueen laajakaistan rakentamista. Keskisuomalaisista kunnista 15 on maksanut Kuuskaistalle yhteensä 6,5 miljoonaa euroa. Kuuskaistan liittymä on myyty noin 5 000 asiakkaalle. He ovat maksaneet niistä noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhtään liittymää ei ole vielä avattu.

Arvoisa puhemies! Nyt kunnat siis harkitsevat yhtiön perustamista verkon rakentamista jatkamaan, ja yhtiö ostaisi Kuuskaistan liiketoiminnan Keski-Suomessa. Kolme kuntaa ei aio lähteä mukaan, elleivät ehdot parane. Vaihtoehto kuntien yhtiölle olisi Kuuskaistan konkurssi. Siinä tapauksessa sijoitetut rahat menevät hukkaan.

Tämän esimerkin valossa on suotavaa todellakin, että laajakaistarakentamista ohjeistetaan ja valvotaan jatkossa paremmin, ettei kalliita hukkainvestointeja pääse syntymään. Riskikartoitus on varmasti hyvä ja tarpeen, ja se on tässä lakiesityksessä huomioitu, joskin sitä olisi tarvittu jo lain alkuvalmistelussa. Eli toistan vielä, että nyt kunnat vetäytyvät pois hankkeesta, kuten Keski-Suomessa on käynyt, ja tilanne on täysin lukossa eikä palvele ketään. Niin Keski-Suomen kuin muidenkin alueiden osalta on tietenkin löydettävä nopeasti ratkaisu, jotta laajakaistayhteydet voidaan turvata joka tupaan.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Yksi ongelma tietysti vielä on se, että laajakaistaverkossa kapasiteetin tarve lisääntyy koko ajan mutta maksavien asiakkaiden määrä ei välttämättä lisäänny samassa suhteessa, ja tässä on tämä kissanhännänveto tietysti sitten mobiilitoimijoiden ja nimenomaan Finnetin toimijoiden välillä, jotka rakentavat tätä verkkoa ja ovat tietysti sitten hieman harmissaan näistä mobiilioperaattoreista, joiden pohjaton voitonnälkä ja tarve lypsää kuluttajilta tietysti ovat heidän mielestään erittäin kovat. Siinä mielessä vielä on sitten tulossa tämä some eli kaikki kansainvälinen, ulkopuolelta tuleva sosiaalinen media, joka tavallaan vie myös muun muassa teleoperaattoreilta asiakkaita: tekstiviestejä ei enää tarvitse niin paljon lähettää.

Mutta joka tapauksessa kuluttajan näkökulmasta tärkeää on nyt se, että me saamme nimenomaan sitä valokuitua. Välttämättä pelkällä mobiililla ei tämä homma tule onnistumaan, ja toivon nyt kyllä tässä, että kun paremmat ajat koittavat, meillä on myös yhteiskunnalta mahdollisuus tähän rahaa antaa.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämä laajakaistahanke on esimerkiksi Keski-Suomessa herättänyt kiivasta keskustelua, ja osa ihmisistä sanoo, että mokkulalla kyllä pärjää erittäin hyvin, ja yleensä ne ihmiset tulevatkin jostain muualta kuin sieltä maaseudulta, eivät ole niitä, jotka näitä yhteyksiä käyttävät. Itse asiassa faktat kannattaisi ottaa suurelta kansainväliseltä operaattorilta, Soneralta, joka mainostaa omassa mainoksessaan, että 57 prosenttia suomalaisista kärsii pätkivästä netistä. Oma työskentelynikin on sellaista, että helposti kolme kertaa aamupäivässä joutuu kirjautumaan uudelleen tähän eduskunnan verkkoon, ja joskus se sylettää aika lailla. Täytyy sanoa, että en ollut oikein kiitollinen siitä, kun eduskunta antoi katkaista kupariyhteydet, joilla tämä yhteys jollain lailla olisi toiminut.

Mutta kysynkin Keski-Suomen osalta sitä, kun hanketta on jossain tehty kohtuullisen valmiiksi, olisiko mahdollista, että sitä rahoitusta saisi sitä mukaa kuin hanke toteutuu, että se tehtäisiin joissain kunnissa kokonaan valmiiksi ja saataisiin siltä osin se rahoitus. Tämä saattaisi laukaista sen tilanteen niin, että ne loputkin kunnat uskaltaisivat sitten lähteä mukaan, kun riski ei tulisi niin kovaksi.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitos ministeri Kiurulle, kun mainitsitte tässä alustuspuheenvuorossa myös terveydenhuollon palvelut. Terveydenhuolto on entistä riippuvaisempi laajakaistayhteyksistä, ja tekninen palvelukehitys rakentuu luotettavan verkon varaan. Nopean yhteyden avulla toimivilla terveyspalveluilla on monia hyötyjä. Ne muun muassa tuovat kustannussäästöjä, parantavat hoidon laatua, lyhentävät odotusaikoja ja vähentävät myös hoitovirheitä. Tämä nopea laajakaista- ja videoyhteys on aivan välttämätön, ja sen pitää olla myös luotettava, se ei saa katketa, jotta pystytään näitä terveydenhuollon palveluita mobiilipalveluina tuottamaan koko Suomen alueella. Sen takia on erittäin hyvä asia, että ministeri Kiuru on lähtenyt siitä, että laajakaistayhteydet pitää saada koko Suomeen. Se on hyvä tavoite, ja sitä kohti kuljemme koko ajan.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Kun katsoo Lapin hankekarttaa laajakaistarakentamisessa, siitä näkee kyllä aika lailla selvästi sen, että osa alueista on hoitunut ihan kaupallisin ehdoin mutta aika isossa osassa Lappia eletään vielä täydellisen epätietoisuuden vallassa, saadaanko minkälaiset yhteydet vai saadaanko yhteyksiä ensinkään. Tämähän on, jos mikä, niin kuin on jo aiemmissa puheenvuoroissa sanottu, hyvin pitkälle myöskin tasa-arvo- ja demokratiakysymys tässä, että minne ollaan rakentamassa yhteyksiä. Siinä on valikoivuutta monenkin tekijän suhteen, etäisyyksien, elinkeinojen, luonnonolosuhteitten ja myöskin Lapin asutushistorian suhteen, joka on ihan omanlaisensa koko valtakunnassa. Kun sodan jälkeen asutettiin sitten nämä Lapin suoalueet ja rääseiköt, niin nyt siellä asuu sitten tavallista enemmän ikääntynyttä väkeä, jolle sähköiset palvelut, niin julkiset palvelut kuin yksityisetkin palvelut, olisivat tärkeitä, koska ne vähentäisivät tämmöistä fyysistä liikkumista, ja on aika lailla ikävää, jos julkinen sektori, ennen kaikkea valtio, kun kunnat ovat siinä tilanteessa, missä ovat, ei tulisi vastaan, ettei käy niin, että se tämän tietoteknisen ajan väline, jolla voitaisiin lyhentää etäisyyksiä, muuttuukin sitten keskittymistä edistäväksi ja keskittymiseen pakottavaksi tekijäksi.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Laajakaista on erittäin tärkeä ja nimenomaan haja-asutusalueilla, ja siellä kun tietysti eivät markkinavoimat näitä hommia hoitele, niin silloin tarvitaan tätä yhteistä vastuuta. Kansalaisia pitäisi tukea digitaalisten palveluiden käyttöön esimerkiksi tukemalla kotona tapahtuvaa palvelukäyttöä hyväksymällä kotitalousvähennyksen piiriin myös laajakaistan hankinnan kuluja. Sama havainto olisi sosiaali- ja terveydenhuollon puolella. Siellä pitäisi näitä asioita edistää, ja mikä tärkeintä tietysti haja-asutusalueilla, kun mietitään, että ihmiset pystyvät siellä toimimaan ja muuta, kun on meillä tehokas verkko, niin työuria pitäisi myös leventää eli tukea ihmisiä tekemään useita töitä yhtä aikaa esimerkiksi uudistamalla verokorttijärjestelmää tai tukemalla pienyrittäjyyttä, korottamalla arvonlisäverottomuuden alarajaa ja keventämällä pienten yritysten eläke- ja muita pakollisia rasitteita. Moni työllistää itsensä jo nyt ja tulevaisuudessa tarjoamalla erilaisia palveluita verkon kautta, ja tätä kehitystä pitäisi edistää. Peruste molemmille edellisille on pätkä- ja osa-aikatyösuhteiden lisääntyminen.

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitän tosi hyvästä keskustelusta, ja lähdetään nyt liikkeelle heti sitten rahasta. Pannaan rahaa pöytään, koska sitä me olemme tehneet kaiken kaikkiaan, eli käytännössä laajakaistahankkeitahan tällä hetkellä on jo nyt laitettu hyvään vauhtiin niin, että me olemme tilanteessa, jossa, kun kaikki tällä hetkellä vireillä olevat hankkeet lasketaan yhteen, ne ovat jo siellä eduskunnan myöntämän tapin, ylärajan yläpuolella, eli 63 miljoonaa euroa valtion ja 24,5 miljoonaa EU:n maatalousrahaston rahoja on näissä hankkeissa kiinni, ja se osoittaa tietenkin sen, että me olemme halunneet julkisesti tukea laajakaistahankkeiden eteenpäinviemistä tässä maassa.

Mutta se, mikä tässä keskustelussa on hyvä muistaa, on se, että Suomessahan ei ole koskaan päätetty, että kaikilla alueilla tuetaan valtion tukipolitiikan lähtökohdista laajakaistarakentamista. Sen pitää sijaita vain sellaisilla alueilla, joilla muutoin ei synny kaupallisia ratkaisuja. Ja tämä on erittäin tärkeä juttu, jotta rahaa riittää juuri niille haja-asutusalueille, joilla kaupallisia ratkaisuja ei synny. Siksi lähtökohtana pitää olla ja on ollut koko ajan se, että huippunopeat laajakaistayhteydet tuotetaan kaupallisin keinoin 95 prosenttiin Suomen väestöpeitosta.

Tämä on tärkeä juttu, että kaupalliset toimijat itse joutuvat vastaamaan laajakaistahankkeiden eteenpäinviemisestä tässä maassa, 95-prosenttisesti väestöpeitosta. Jos siitä luovutaan, niin tällä valtiolla ei rahaa ole kaikkeen siihen rakentamiseen, jota tarvitaan. Ja sen, mitä meillä on yhteiskunnassa rahaa sijoittaa, me sijoitamme juuri niille alueille, joilla kaupallisia yhteyksiä ei synny. Siksi on tärkeää, että me laajakaistatukilain avulla pyrimme saamaan yhteydet erityisesti sinne kaikkein harvimmin asutetuille alueille, joilla asuu vain 5 prosenttia suomalaisista, ja tämä rintamalinja pitää pitää.

Sitten tullaan siihen kysymykseen, pitääkö meidän operaattoreiden osallistua talkoisiin myöskin täällä viimeisellä 5 prosentin alueella. Tiedätte ja tunnette jo minut ja tapani: olen monta kertaa vaatinut meidän operaattoreita vastuuseen siitä, että myös tämän puolen pitää kiinnostaa. Mutta en koskaan tehnyt tätä lakia enkä olisi tehnyt tällaista lakia, koska ensin kerätään kaikilta toimijoilta rahat ja sitten vasta jaetaan ne. Nyt ruvettiin jakamaan rahaa ja toivotaan, että myöskin kaupalliset toimijat tulisivat sitten mukaan siinä vaiheessa, kun rahaa ruvetaan jakamaan. Itse ajattelen, että markkinataloudelle on vähän liian suuri haaste jättäytyä tämän ulkopuolelle. Mutta on hyvä, niin kuin tässä jo monet edustajat totesivat, että myös Lapissa on kuitenkin saatu hankkeita vietyä myöskin kaupallisilla toteutuksilla eteenpäin, mutta ongelma on se, että niitä toimijoita ja tuottajia tälle hankkeelle ei löydy kuin Vinkkilästä kissoja.

Toinen ongelma on se, että vaikka eduskunta seisoisi päällään, niin jokaisella suomalaisella on oikeus miettiä, haluaako hän ottaa piuhat vai ei. Ja tämä johtaa siihen tilanteeseen, että tilaaja viime kädessä ratkaisee, onnistuvatko nämä hankkeet, ja niitä tilaajia pitää olla tarpeeksi, jotta pystytään sitten se hanke toteuttamaan. Sen takia on haastavaa, että mistä me löydämme suomalaisista sellaista tahtotilaa, että erityisesti tämän vaikean 5 prosentin alueella tajutaan, että se on huikea mahdollisuus ja siitä pitää maksaa niin kuin vedestä ja sähköstäkin aikanaan. Mutta tämä on vaativa laji, ja minä tiedän, kuinka vaikeaa se on. Mutta sen takia tälle 5 prosentille väestöstä nämä rahat tarvitaan erityisesti siellä.

No, sitten lähdetään niihin edustajien kysymyksiin muilta osin.

Niin kuin totesin, ehdot ovat tiukat. Tämä on julkista rahaa, ja siltä osin tiukka peli: sekä edustajat Kopra että Tuppurainen, olette oikeassa, ehdot ovat tiukat. Mutta ehtojen pitää olla kuitenkin sen verran tiukat, että yhteiskunnallista rahaa ei voi jakaa ilman ehtoja. Mutta on tärkeätä, että niitä ehtoja aika ajoin tarkistellaan, ettei se käy kompastuskiveksi, ja siksi me olemme tällä kierroksella täällä. Mutta en avaa kaupallisille toimijoille mahdollisuuksia kaupungin keskustoissa ja muualla. 95 prosenttia rahasta pitää tulla yrityksiltä itseltään, tai 95 prosentille väestöstä täytyy löytyä kaupalliset ratkaisut.

Edustaja Mustajärvi kysyi, että voisiko takautuvasti. Valitettavasti ei voi, koska EU-säännökset ovat niin tiukat, että se ei ole mahdollista. Minä pahoittelen sitä, mutta se on meillä ollut usein esillä.

Edustaja Kuusisto puhui näistä digitaalisista palveluista, terveydenhuollon järjestelmistä ja muusta. Sen takia me tarvitsemme nämä langalliset laajakaistat myöskin kaikkein vaikeimmille haja-asutusalueille, jotta ihmiset saavat nopeat yhteydet. Ja kuulkaa, niille muille, jotka jäävät rannalle roikottamaan, on nyt tullut 800-ratkaisu, eli 800-taajuusalue tuli käyttöön ja 700 tulee vuonna 2015. Minä todella odotan, että maailmanlaajuinen päätös tulee olemaan se, että 700-taajuus saadaan jakaa. Sitten meillä on kaistaa niin, että ovet ja piuhat paukkuu. Tämä on tärkeä juttu, että me saamme tämän toimimaan. Mutta tällä hetkellä jo on hyvä todeta, puhemies, että meillä todellisuudessa ollaan lähellä sitä tavoitetta, joka on asetettu, että kaikki saisivat — miltei 95-prosenttisesti ollaan tilanteessa, että kaupalliset yhteydet on toteutettu. Ja tällä toisella puolella tämä viimeinenkin työ pitää hoitaa.

Aivan lopuksi totean, että edustajilla oli tärkeitä Keski-Suomen terveisiä tänne tuotavana. Tilanne on erittäin vakava. Minä pidän erittäin hankalana koko tämän laajakaistahankkeen kannalta sitä, että meillä on tämä riskianalyysi aikoinaan jätetty tekemättä sillä tasolla kuin se nyt tässä lakiehdotuksessa korjataan, mutta se ei auta enää kuluttajia ja kuntalaisia siltä osin. Mutta palataan, edustajat, tähän asiaan nyt tämän salin ulkopuolella sitten, eli en lähde yksityiskohtiin, mutta me olemme pyrkineet tekemään kaikkemme, sen, mikä voidaan yhteiskunnallisesti tehdä.

Ihan lopuksi: Minä toivon, että seuraava eduskunta kiinnittää huomiota siihen, että me olemme yrittäneet tämän hännän jo hoitaa tässä vaiheessa kuntoon eli pitkän hännän sitten, kun tämä hallituskausi loppuu. 11 miljoonaa minä olen esittänyt, sitä edeltävä ministeri esitti tätä hanketta, me olemme tehneet ehdotuksia, mutta ei ole vielä tärpännyt.

Lopuksi on todettava, että pitkällä aikataululla viimeinen maili ja kesämökit, niin kuin on tämä alkuperäinen linjaus tehty jo silloin minun aikanani, tulevat tähän mukaan. Mutta milloin yhteiskunnalla on niin paljon rahaa? Sitä samaa kysyi edustaja Alatalo. Olen samaa mieltä, että jossakin vaiheessa tämäkin pitää miettiä yhteiskunnallisesti. Mutta tämä on sitä viimeistä 5:tä prosenttia, joka meidän on myöskin hoidettava.

Eli monenlaisesti me voimme näitä yhteyksiä järjestää, ja minä pidän Suomea kyllä yhtenä yhteyksien mallimaana, varsinkin kun 700 tulee. Eli ei muuta kuin, kuulkaa: kaistaa pukkaa!