7) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön
Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta
vuonna 2013
jatkui
Tytti Tuppurainen /sd:
Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin
perustana olevasta Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksesta
Helsingissä tulee kuluneeksi ensi vuonna 40 vuotta. Helsingin
Ety-kokous oli sellaisenaan tärkeydessään
historiallinen. Sen ihmisoikeusartiklat, joita ehkä kokouksen
aikaan joku saattoi pitää pelkkinä korulauseina,
muodostivat perustan toisinajattelijoiden työlle entisessä Neuvostoliitossa
ja sen alistamissa itäisen Keski-Euroopan maissa. Näille
ihmisoikeusperiaatteille vakiinnutettiin arvot, joita 1990-luvulle
tultaessa pidettiin kaikille Etyj-maille yhteisinä.
Nyt Euroopassa ja koko Etyjin alueella puhutaan taas ihmisoikeuksista
ja yhteisestä arvoperustasta. Yksimielisyys ei ehkä olekaan
itsestään selvää. Liialliseen
pessimismiin ei kuitenkaan ole aihetta sortua. Kehitystä on
tapahtunut. Missään Etyj-maassa ei enää uskota
neuvostososialismin turvaavan hyvinvointia ja ihmisten vapautta.
Yksikään maa ei enää pidä kansalaisiaan piikkilankojen
ja muurien takana.
Tänä päivänä Ety-kokouksen
toinen päätavoite, Euroopan vakauden ja rauhan
turvaaminen, on tullut liiankin ajankohtaiseksi. Nyt käsiteltävässä vuosikertomuksessa
puhutaan siitä, kuinka Etyj pyrkii määrittelemään
tehtäviään uudestaan. Se voi olla tarpeen.
Yhtä hyvin voi olla paikallaan miettiä, olisiko
aivan alkuperäisissäkin tavoitteissa ajankohtaisuutta.
Arvoisa puhemies! Tänään Etyj on
maailman otsikoissa. Sen edustajat yrittivät tuoda vakautta ja
vuoropuhelua kriisiin ajettuun ja uhattuun Ukrainaan. Olemme saaneet
tietää, että joukko Etyj-edustajia on
työnsä vuoksi joutunut asemiesten vangiksi ja
näiden tekemien vaatimusten pelimerkiksi. Ukrainan kriisissä on
kovin kerkeästi nimitetty toisia terroristeiksi ja omia
operaatioita terrorismin torjumiseksi. Panttivankien sieppaajat
ovat tuoneet näille väitteille sisältöä.
Ainakin tässä tapauksessa on kysymys terroristeista
ja terroristien uhkavaatimuksista.
Etyjin käytännön työlle
niin Ukrainassa kuin muuallakin on annettava täysi tuki.
Myöskään Etyjin parlamentaarisen yleiskokouksen
merkitystä ei tule väheksyä. Se on yhä foorumi,
jolle kriisin osapuolet antavat luottamuksensa tosiasioiden selvittämisessä ja
neuvonpidon järjestämisessä. Parlamentaarisen
kanssakäymisen muoto on puhe ja keskustelu, aseiden ja
propagandan vaientaminen.
Simo Rundgren /kesk:
Arvoisa puhemies! Tilanne Ukrainassa on tällä hetkellä erityisen
vakava nimenomaan Etyjin toiminnan kannalta, koska sen tarkkailijat
ovat joutuneet siellä kaapatuiksi, vangeiksi. Viimeisimmät
uutiset kertovat, että näillä vangeilla
ikään kuin kiristetään Etyjiä ja
Euroopan unionia, että Euroopan unioni luopuisi pakotteista,
joita se on pikkuhiljaa asettanut tämän kriisin
yhteydessä.
Ukraina on äärimmäisessä kriisissä.
Tämän kriisin tausta on moniulotteinen. Vain yhteen
asiaan tässä lyhyesti kiinnitän huomiota.
Ukrainan valtion sisäinen kehittäminen on laiminlyöty,
tai pitäisikö sanoa, että siinä ei
ole onnistuttu viimeisten parin—kolmenkymmenen vuoden aikana.
Sen sisäinen korruptio, joka koskee ilmeisesti kaikkia
siellä toimivia puolueita, poliittisia toimijoita, yhteiskunnallisia
toimijoita, on saattanut sen maan sisäisesti niin hauraaseen
kuntoon, että tällainen kriisi on päässyt
syntymään ja näyttää valitettavasti
jatkuvan ja kaikkein huonoimmissa ennusteluissa, arvioinneissa,
johtavan vielä vakavampiin seuraamuksiin.
Ukrainan tilanne siis osoittaa sen, että kansainvälisen
yhteisön on aina syytä paneutua tukemaan kaikkia
valtioita. Erityisesti Euroopassa tässä on toimittava,
jotta minkään valtion sisäinen huono
kehitys ei johtaisi tämäntyyppisiin kriiseihin,
jotka voivat sitten laajentuessaan muodostua todella vakaviksi koko
Euroopan ja sen rauhan kehityksen kannalta.
Markus Mustajärvi /vr:
Arvoisa puhemies! Edustaja Tuppurainen viittasi neuvostososialismin
kaatumiseen, mutta siitä ei seuraa mitään sellaista
loogista johtopäätöstä, että tämä nykyinen
täysin rajoittamaton riistokapitalismi takaisi ne perusoikeudet,
jotka neuvostososialismissa tai vastaavassa järjestelmässä eläneet
menettivät. Silloin kun Suomessa otetaan pontevasti kantaa Ukrainan
tilanteeseen, kannattaa kyllä kysyä sitäkin,
mitkä ovat ne niin sanotut länsimaiset arvot,
jotka yhdistävät nykyiset Ukrainan valtaapitävät
ja suomalaiset. Itse en ainakaan tunne kauhean paljon yhteenkuuluvaisuutta
jonkun Oikean sektorin tai Svoboda-puolueen kanssa. Esimerkiksi
Euroopan parlamentti joulukuussa 2012 varoitti, että sen
puolueen kanssa, sen ryhmän kanssa ei pidä tehdä yhteistyötä,
ja nyt kuitenkin nykyisenä hallituspuolueena ja varapääministeripuolueena
se kelpaa Euroopan unionille yhteistyökumppaniksi.
Itse olin vuonna 2012 vaalitarkkailijana Ukrainassa, ja nyt
ajateltuna yllätyin kyllä siitä, kuinka
nopeasti tilanne kärjistyi, mutta taustallahan on se, että se
on oligarkkien valtakunta, se on hyvin kehittymätön
demokratia ja se on ennen kaikkea suurvaltojen eturistiriitojen
temmellyskenttä. Tietenkin on päivänselvä asia,
että jos otetaan Etyjin tarkkailijat tai vastaavia ryhmiä panttivangeiksi
ja kiristetään niillä, sellaiseen ei pidä lähteä koskaan
mukaan, mutta kyllä minä näkisin hyvänä sen,
että Suomi osaa ja ymmärtää pysyä taloudellisista
pakotteista ulkona eikä ota osapuolen roolia, koska Suomi
ei tuossa kiistassa ole mikään osapuoli, vaan
sovittelijan ja rauhanrakentajan roolin.
Tuula Peltonen /sd:
Arvoisa puhemies! Etyjin merkitys rauhanturvaamisessa on viime
aikoina korostunut ja kasvanut erityisesti, ja on erittäin
tärkeää, että nimenomaan Etyj
kantaa vahvaa roolia Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi, joskaan tämänhetkinen
tilanne vaalitarkkailijoiden osalta ei ole kovin lohdullinen. Vaalitarkkailu
sinänsä, vaikka se aiheuttaisi ärtymystäkin
kohdemaissa, saa kuitenkin maiden vaalijärjestäjiä kohentamaan
toimintoja ja turvaamaan demokratian toteutumista ja on siltäkin
osin hyvin merkityksellistä. Ehkä vaalitarkkailun
luonne on kaiken kaikkiaan muuttunut rajustikin viime vuosina. Kriisit
voivat olla myös meillä täällä Suomessa
niin sanotusti kulman takana, ja Etyjin rooli on myös Suomelle
hyvin tärkeä. Täytyy toivoa, että Ukrainan
tilanne pystytään selvittämään
rauhanomaisesti, ja mihin edustaja Mustajärvi tässä viittasi
juuri, Suomen tie ei varmasti ole mitkään taloudelliset
pakotteet, mutta nythän niitä käytetään
muun muassa tässä viime hetkien uutisten mukaan
vaalitarkkailijoiden kohtalon merkkinä.
Keskustelu päättyi.