Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä, että liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja ei ole kiinnostunut aiheesta, joten pidän avauspuheenvuoron hallituspuolueen jäsenenä, hiukan ehkä odottamattomankin.

Olin kyseistä luotsauslakia liikenne- ja viestintävaliokunnassa käsiteltäessä koko asiantuntijakuulemisen ajan systemaattisesti hyvin kriittinen. Valitettavasti juuri viime viikon, kun esityksen valmistava keskustelu ja mietinnön lopullinen käsittely olivat valiokunnassa, olin työmatkalla Lontoossa enkä siten voinut olla niissä kokouksissa mukana.

Tunnen merenkulkua alana oletettavasti paremmin kuin kukaan tässä salissa omien työkokemusteni perusteella. Lähdin rahtilaivaan töihin kansipuolelle ensimmäisen kerran vuonna 1966 norjalaiseen laivaan, ja siitä eteenpäin olen toiminut merenkulun eri tehtävissä kolmella eri vuosikymmenellä rahti- ja risteilyaluksilla ympäri maailmaa sekä viimeksi 6 vuotta Silja Linen risteilypäällikkönä Helsinki—Tukholma-välillä. Lienen siis eduskunnan istuvista kansanedustajista yhdeltä entiseltä ammatiltani ainoa merimies.

Laivaa ohjaavat kapteenin tai perämiesten ohjeiden mukaan matruusi, puolimatruusi tai jungmanni, norjalaisilla laivoilla myös kansioppilas, dekksgutt, jollaisena minäkin merimiesurani aloitin. Määrätyillä reiteillä ja satamiin tultaessa on käytettävä lain mukaan, niin Suomessa kuin muuallakin, luotsia. Laivan ulkopuolista luotsia ei kuitenkaan käytetä matkustaja-aluksissa ja autolautoissa juuri koskaan. Laki antaa mahdollisuuden laivan päällikölle, siis kapteenille tai perämiehille, suorittaa linjaluotsin kirja ja toimia sen perusteella myös luotsina palvelemassaan aluksessa. Suomen merenkulkusuoritteesta nykyään noin 60 prosenttia ajetaan juuri kyseessä olevilla linjaluotsin pätevyystodistuksilla. Linjaluotsit ovat siis yksityisen varustamon omia työntekijöitä, jotka ovat hankkineet itselleen linjaluotsin pätevyyden määrätylle reitille, vaikkapa Helsinki—Tukholma.

EU haluaa vapauttaa kaikki elinkeinot. Tällä käsittelyssä olevalla luotsauslailla ollaan tekemässä Suomeen uutta monopolia ja vieläpä hetken päästä valtion omistamaa osakeyhtiömonopolia. Sitä en voi hyväksyä.

Merenkulkulaitos pilkottiin vuoden 2004 alusta kolmeen osaan: varsinainen Merenkulkulaitos virastona, johon jäi noin 800 työntekijää, toisena osana Varustamoliikelaitos Finstaship, jolle siirrettiin omistukseen yhteensä 35 alusta eli kaikki 9 jäänmurtajaa sekä loput väyläaluksia, joilla valvotaan ja pidetään väyliä kunnossa. Siellä työntekijöitä on noin 600. Kolmantena pilkottuna kappaleena oli sitten Luotsausliikelaitos Finnpilot, noin 400 työntekijää. Silloisen jaon selkeä tavoite oli kilpailun saaminen viraston ulkopuolisiin liikelaitoksiin eli jäänmurtoon ja luotsaukseen. Jäänmurtoon sitä ei koskaan halusta huolimatta syntynyt. Luotsaukseen sen sijaan syntyi kilpailua vuonna 2007, mutta se haluttiinkin liikenneministeriön heikon ammattitiedon perusteella kieltää. Apua haettiin jopa oikeuskanslerilta.

Arvoisa puhemies! Valiokunnassa kuulluista asiantuntijoista vain yksi ainoa oli sitä mieltä, että alalle tulee lailla säätää valtion omistama monopoli. Kyseinen ainoa monopolia puoltava liikenne- ja viestintäministeriön virkamies oli vielä vuosi sitten täysin eri mieltä ja kannatti luotsaukseen kilpailua, mutta silloin hänen työnantajansa olikin Suomen varustamot. Nyt hänet oli ministeriön mahtikäskyllä määrätty olemaan vastoin vakaumustaan. Onneksi minua eivät ministeriön käskyt määrää. Kansanedustaja toimii omantuntonsa ja tietämyksensä mukaan. Väitän, että minulla on tässä asiassa molemmat kunnossa.

Lakiesityksessä halutaan myös kriminalisoida ja sanktioida muiden kuin valtion monopolin työntekijöiden luotsaus. No, mitäpä tästä seuraa, ja miksi myös valtion liikelaitoksen eli Finnpilotin omat työntekijät eli siis tämän lain voimaan tullessa ainoat Suomessa hyväksytyt monopolin luotsitkin vastustavat tätä lakia? No kas, Merenkulkulaitoksen jaon yhteydessä 2004 muodostettiin Varustamoliikelaitos Finstaship, joka huonon maineensa vuoksi yhtiöittämisensä myötä muuttui viime vuonna nimelle Arctia Shipping Oy. Toinen valtion liikelaitos eli Luotsausliikelaitos Finnpilot ja Arctia Shipping omistavat yhdessä Ice Advisors Oy:n eli "jääneuvojat"-nimisen osakeyhtiön. Tämän lain myötä myös valtion monopolilaitoksen luotsit, siis ainoat lailliset luotsit, joutuvat luopumaan liikelaitoksen ulkopuolisesta, Ice Advisors Oy:lle tekemästään työstä. Kukapa sitä haluaa, että oma leipä kapenee? Lakiehdotuksessa seisoo, kas, sanatarkasti näin, 4 §:n 2 momentti: "Luotsauspalveluja ei saa tarjota eikä luotsaustoimintaa harjoittaa muu kuin 1 momentissa tarkoitettu liikelaitos" eli Finnpilot. Yksinkertaista mutta totta.

Luotsausliikelaitos Finnpilot on tuottanut voittoa joka vuosi ja voinut myös tulouttaa vuosikaudet tuottojaan valtiolle noin 2 miljoonaa euroa vuodessa viimeisen 5 vuoden aikana eli yhteensä 10 miljoonaa euroa. Nyt kun meillä oli pitkästä aikaa vaikeampi talvi, Finnpilot haluaa korottaa luotsaustaksoja 8,5 prosenttia samaan aikaan, kun esimerkiksi Saksa alentaa luotsausmaksujaan 10 prosenttia.

Arvoisa puhemies! Oppositio on jättänyt mietintöön myös vastalauseen. Vastalauseen allekirjoittajat haluavat estää sen, että myös englannin kielellä voisi toimia linjaluotsina. Tätä vastalausetta en voi hyväksyä. Jo nykyään kaikki lentoliikenne ympäri maailmaa toimii lennonjohdon ja koneen välillä englanniksi ja vain englanniksi, vaikka kyseessä olisi Helsinki—Vantaan lentokenttä ja suomalainen lentokone. Myös laivojen ilmoituspalvelu vts, vessel traffic service, Katajanokalla toimii englanniksi mutta on myös oikeutettu käyttämään suomen kieltä halutessaan. Vts siis valvoo laivaliikennettä kansallisen vesialueen sisäpuolella. Suomella on lisäksi toinen järjestelmä samoissa Katajanokan tiloissa nimeltään Gofrep, Gulf of Finland Reporting. Se taas valvoo kansallisen merialueen ulkopuolella tapahtuvaa Suomenlahden liikennettä, muun muassa Venäjälle meneviä aluksia. Tämäkin palvelu toimii englanniksi. Tällaista järjestelmää kuin Gofrep ei muissa Itämeren rantavaltioissa olekaan. Lähin löytyy Englannin kanaalista, ja sitä operoivat Englanti ja Ranska yhdessä. Siis miksi ei myös laivaliikenteessä ja luotsauksessa tultaisi jo tälle vuosituhannelle ja hyväksyttäisi myöskin englannin kieli?

Eniten ihmettelen tämän lain käsittelyä nyt. Olemme tuhlanneet kuukausia aikaa lain valmisteluun ja asiantuntijakuulemisiin sekä mietinnön lopulliseen muotoon saattamiseen, kun samaan aikaan ministeriö on asettanut työryhmän, jonka määräaika loppuu tämän vuoden lopussa. Mikä logiikka tässä on? Miksi tehdään nyt monopolilaki, jos työryhmä vuoden lopussa ehdottaakin, että monopoli on vastoin EU-määräyksiä tai muuten vain toimimaton ja kallis järjestelmä?

Arvoisa puhemies! Kilpailua alalle tarjonnut yksityinen yritys on käynyt täsmälleen samat luotsikirjan edellyttämät kurssit ja kokeet kuin monopoliluotsitkin. Heillä on tarjota erinomainen kalusto ja ammattimainen ja sitoutunut koulutettu henkilökunta. He tarjosivat palvelujaan silloin, kun vielä saivat toimia, halvemmalla kuin valtion oma liikelaitos. Tämä yksityinen yritys, Baltic Pilot Oy, oli myös valmis palkkaamaan kaikki valtion liikelaitoksesta Finnpilotista lomautetut luotsit. He ovat myös lähettäneet ehdotuksen kaikkiin niihin kysymyksiin, mitä työryhmä nyt pohtii vuoden loppuun saakka.

Tämä järjetön lakiehdotus alkaa näyttää hiukan kreikkalaiselta ruletilta, mitä ollaan koko päivä tänään täällä käsitelty. Ei ole ihme, että eduskunnan työskentely on kallista ja hidasta, kun samaa asiaa vatvotaan turhaan ja vähän väliä, kun vastaukset työryhmän kysymyksiin ovat jo olemassa. Valiokunta tekee turhaa työtä, kun asiantuntijoiden lausuntoja ei kunnioiteta, ainoastaan ministeriön uppiniskaisia, päähänpinttymiä saaneita virkamiehiä ja muuta muinaista koneistoa.

Arvoisa puhemies! Minä en yrittäjäystävällisen kokoomuspuolueen jäsenenä voi hyväksyä tätä lakia, vaan tulen esittämään lain toisessa käsittelyssä sen hylkäämistä. Se on toinen juttu, kannattaako esitystäni kukaan, mutta toimin omantuntoni äänellä yrittäjien puolesta.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys luotsauslain muuttamiseksi sai valiokuntakäsittelyssä paljon hyviä uusia piirteitä. Ilman muuta perustuslakivaliokunnan esiin nostamat asiat huomioitiin, mutta siellä huomioitiin myös paljon asiantuntijoiden esiin nostamia epäjohdonmukaisuuksia, ja niitä oikaistiin tähän valiokunnan yksimielisenä kantana.

Yksi asia jäi kuitenkin avoimeksi, ja se oli tämä kielikysymys, josta asiantuntijakuulemiset menivät varsin ristiin. Tuossa edellinen puhuja, ed. Rajala, totesi, että me vastustamme tässä vastalauseessa englannin kieltä luotsauskielenä. Jos ed. Rajala olisi lukenut tämän lyhyen vastalauseen, me emme vastusta sitä, vaan me vastustamme sitä tosiasiaa, että hallituksen edustajat hyväksyivät valiokunnassa englannin kielen suomen ja ruotsin rinnalle ilman, että siitä olisi ollut yksimielisiä asiantuntijalausuntoja. Esitimme, että kun siellä istuu tällä hetkellä ministeriön työryhmä, jonka pitäisi saada työnsä valmiiksi vuoden loppuun mennessä, laittaisimme tämän ristiriitaisen englannin kielen sinne työryhmään. Se tulisi sieltä ulos, ja mikäli ratkaisu on se, että englannin kieli ei ole millään lailla vaarallinen ja ongelmallinen, kuten osa asiantuntijalausunnoista selkeästi sanoi, tätä lakia ehdittäisiin mainiosti soveltaa siellä englannin kielen osalta. Sitä on tarkoitus soveltaa vasta 1. heinäkuuta vuonna 2011.

Valitettavasti tällainen käytäntö ei valiokunnan enemmistölle käynyt. Siitä huolimatta toki siellä oli asiantuntijoita, jotka totesivat niin päin, että englannin kieli lisää meriturvallisuutta. Mutta sitten oli aivan päinvastaisia esityksiä. Muun muassa Merenkulkulaitoksen tutkimuksessa "Merenkulun julkaisuja 1/2009 — Turvallisuusarviointi englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa" arvioidaan merionnettomuuksien kasvavan keskimäärin noin kolmella tapauksella vuodessa, mikäli englanninkielinen linjaluotsaus otettaisiin käyttöön ilman erityisiä riskienhallintakeinoja. Näitä keinoja ei nyt sitten hallituksen esityksessä esitetä.

Valiokunnan enemmistö tyytyy huomauttamaan asiasta ja toivomaan, että tämä asia huomioitaisiin. Me, jotka olemme vastalauseessa mukana, emme tätä hyväksy, vaan meidän mielestämme englannin kielen turvallisuus tai turvattomuus suomen ja ruotsin kielen rinnalla linjaluotsauskielenä pitää selvittää ensin. On aivan liian suuri riski, että Suomenlahden karikkoiseen matalaan vesistöön tullaan kokeilemaan, miten tämä lainsäädäntö toimii. Sen takia, kun todellakin siellä työryhmä istuu ja se ehtisi myös tämän asian perusteellisesti selvittää, emme voi ymmärtää sitä, miksi niin kova kiire on, että mennään vastoin merkittävää osaa asiantuntijalausunnoista hyväksymään hallituksen esitys, joka saattaa olla aivan kertakaikkinen turvallisuusriski Suomenlahdelle, luonnolle, koko merenkululle. Sen vuoksi olemme tehneet tämän vastalauseen. Tässä vastalauseessa vaadimme, että tämä asia on selvitettävä perusteellisesti ja sen mukaan, että voidaan varmistaa merenkulun turvallisuus ja se, että linjaluotsauksen turvallisuuden taso säilyy vähintään nykyisellä tasolla. Muutoin yhdymme valiokunnan mietintöön ja tulemme tosiaan esittämään tästä pykälämuutokset 14 §:ään ja voimaantulosäännöksen, jossa esitämme tämän englannin kielen osuuden poistamista laista tässä kohtaa.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Rajalalle ensimmäisenä vastaisin, että tämänkin lain käsittelyn osalta demokratialla on hintansa. Tämä asia on ollut perusteellisessa käsittelyssä, valiokunnassa on kuultu asiantuntijoita ja mielestäni ei turhaan. Kyllä tähän lakiin liittyy sellaisia tekijöitä, jotka on syytä hyvässä lainsäädännössä ottaa huomioon, varsinkin kun tiedetään meriliikenteen merkitys Suomen kaupalliselle toiminnalle: 90 prosenttia viennistä ja 70 prosenttia tuonnista kulkee meritien kautta. Olemme eräänlainen saari, niin kuin monesti tässä salissa on todettu.

Luotsaustoiminta liittyy oleellisilta osin tähän kokonaisuuteen, niin että alusliikenne meidän merialueella on turvallista. Luotsauksen tarkoituksenahan on edistää alusliikenteen turvallisuutta ja ehkäistä alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvia haittoja. Näin todetaan luotsauslaissa. Tämä tietysti täytyy sitten ottaa huomioon varsinkin meillä, kun ajatellaan turvallisuustekijää: Suomen matala, karikkoinen, kivikkoinen rannikko. Siinä mielessä luotsaustoiminta on lähtökohtaisesti pakollista aluevesillä, ja näin tulee ollakin.

No, tässä oli varmasti kaksi keskeistä kysymystä. Ylipäätään perustavaa laatua on kysymys siitä, pitäisikö luotsaustoiminta vapauttaa kokonaisuudessaan kilpailulle. Nythän täytyy todeta, että linjaluotsitoiminnan osalta on menty jo reilusti yli 50 prosentin kilpailuvapautusta, lähelle 60 prosenttia, ja nyt sitten englanninkielen osalta linjaluotsimahdollisuus eli kilpailutoiminnan mahdollisuus kasvaa vielä tuosta. Eli ehkä noin 40—30 prosentin osuudesta tämän lain osalta säädetään yksinoikeudella valtio-omisteisen luotsausliikelaitoksen toiminnaksi.

No, siihen liittyen asiaa on käsitelty jo valtioneuvostossa, kun tämä esitys eduskunnalle annettiin, ja valtioneuvosto yksimielisesti on esittänyt tämän esityksen tänne eduskunnan käsittelyyn. Ja eduskunta on hyväksymässä valiokunnan lausumaehdotuksen mukaisesti tämän lain käsittelyn yhteydessä lausuman, jossa eduskunta edellyttää, että luotsaustoiminnan toteuttamisen eri vaihtoehtojen edellytykset ja vaikutukset selvitetään kattavasti vaalikauden loppuun mennessä eli huhtikuun 2011 loppuun mennessä.

Tässä selvityksessä tulee ottaa huomioon myös luotsauspalvelujen saatavuuden turvaaminen kaikilla luotsattavilla alueilla. Selvityksen pohjalta tulee voida arvioida tasapuolisesti ja kattavasti, mitkä ovat luotsaustoiminnan eri toteuttamisvaihtoehtoihin liittyvät edut ja haitat. Hieman yksityiskohtaisempi ponsi liittyy siihen valtioneuvoston käsittelyyn, jossa nämä vastaavat tekijät, hyvin merkittävät tekijät toiminnan vapauttamisen kannalta, tulee ottaa huomioon.

Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että asianmukaisesti hinnoitellut luotsauspalvelut ovat saatavilla etelän satamien lisäksi myös esimerkiksi pohjoisen satamissa: Oulussa, Kemissä tai vaikkapa Kokkolassa. Millä tavalla nämä tullaan järjestämään? Millä tavalla nämä tullaan rahoittamaan mahdollisessa kilpailun vapautustilanteessa? Kyllä nämä ovat asioita, jotka varmasti kaipaavat perusteellisempaa selvitystä kuin nyt tähän mennessä on asiassa esiin tuotu. Ja tämä valtioneuvoston ponsi ja valiokunnan lausumaehdotus pitävät sitten sisällään myös nämä asiat.

No, mitä tulee sitten tuohon englannin kielen vapauttamiseen tai mukaan ottamiseen linjaluotsauskieleksi, niin tuossa ed. Karhu, valiokunnan varapuheenjohtaja, nosti esille minun mielestäni ihan asianmukaisesti valiokuntakuulemisessa esiin nostetut ristiriitaisuudet tässä asiassa. Ja kun ajatellaan tätä turvallisuusnäkökohtaa, niin kyllä minä ymmärrän hyvin, että tämän asian osalta toinen vaihtoehto olisi ollut se, että sitäkin olisi vielä pidemmälle selvitetty, varsinkin kun meillä Euroopan unionissa tätä asiaa parastaikaa käsitellään: tehdään yhteisiä linjauksia siitä, mitenkä tuon englannin kielen osalta tulevaisuudessa tullaan toimimaan.

Toki Ruotsissa nyt on otettu jo englannin kieli käyttöön määrätyillä linjoilla, taitaa olla Tukholman linja tai väylä, jossa sitä käytetään. Siinä mielessä Suomi ei nyt ole ensimmäisenä tässä liikkeellä, mutta tietysti Suomi nyt tekee sitten tässä laajemman päätöksen tämän englannin kielen käyttöönoton yhteydessä. Täytyy muistaa se, että nyt, kun valiokunnan enemmistö päätyy siihen, että englannin kieli pysyy tämän esityksen mukaisesti tässä paketissa matkassa, tämä tulee myös osaltaan lisäämään kilpailua, jota on peräänkuulutettu luotsaustoimialalle.

Mutta mielestäni hallitsemattomasti ei voida tehdä ratkaisuja ja turvallisuudesta ei missään olosuhteissa voida tinkiä. Eli siinä mielessä nämä asiat vaativat demokratian mukaisen hinnan, että näitä asioita pohditaan ja punnitaan, käydään asiantuntijoiden johdolla läpi ja sitten tehdään ratkaisuja. Minun mielestäni tässä ei kannata euroja laskea, että valiokunta olisi turhaa työtä tehnyt.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on siis hallituksen esitys luotsauslain muuttamisesta, josta sosialidemokraatit ovat jättäneet vastalauseen, ja niin kuin täällä aiemmin jo valiokuntavastaavamme ed. Saara Karhu toi esille, perusteluna oli se, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on saatu ristiriitaista tietoa siitä, miten englannin kielen lisääminen ehdotetulla tavalla linjaluotsauskieleksi suomen ja ruotsin rinnalle vaikuttaisi luotsauksen ja merenkulun turvallisuuteen.

Turvallisuustutkimuksessa on englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa arvioitu, että merionnettomuudet kasvavat keskimäärin noin kolmella tapauksella vuodessa, mikäli englanninkielinen linjaluotsaus otettaisiin käyttöön ilman erityisiä riskienhallintakeinoja, ja tällaisia keinoja ei hallituksen esityksessä esitetä.

Vaikka itse en ole päässyt tätä vastalausetta allekirjoittamaan, kuitenkin kannatan sitä. Muilta osin valiokunnan mietintö on ihan hyvä.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Itse en enää ole liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä, ja jotenkin tuntuu oudolta, että valiokunnan enemmistö on taipunut nimenomaan englannin kielen käyttöön tältä osin, jos, niin kuin asiakirjoista käy ilmi, asiantuntijat ovat olleet asiasta kovin eri mieltä. Minun mielestäni se on aika erikoista. Silloin, kun ed. Pulliainen oli valiokunnan puheenjohtajana, kyllä pohdittiin hyvin pitkälle tällaisia tilanteita, joissa arvovaltaiset asiantuntijat esittivät erilaisia näkemyksiä.

Tietysti, arvoisa puhemies, niin kuin totesin alussa, kun en ole ollut kuulemassa asiantuntijoita ja heidän mielipiteitään, on tietysti vaikea ottaa syvällisesti kantaa, mutta hieman hämmästelen muotoilua, mikä nyt on tulossa eduskuntaan.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä ehkä ongelmaksi muodostuu se, että luotsauskielinä olevan suomen ja ruotsin lisäksi englanti on kolmas kieli, jota käytetään. Eli käytetään useaa eri kieltä, mikä voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa kommunikaatio-ongelman. Se, että olisi englannin kieli yksistään koko alueella merenkulun kielenä, myös luotsauksessa, käytössä, olisi varmasti selkeä ja linjakas tapa toimia.

Itse uskon, että englannin kieli tulee lentoliikenteen tavoin olemaan tulevaisuudessa tällainen kieli. Kyse on ehkä aikataulusta ja ajoituksesta, millä tavalla tämä tehdään, tehdäänkö se niin kuin nyt Suomi joka tekee itsellisen ratkaisun, menee ehkä etunenässä tässä asiassa eteenpäin, ja muut EU-maat tulevat sitten perässä, vai olisiko ollut mahdollisesti viisaampaa tehdä niin, että se olisi tehty koordinoidummin niin, että EU:n johdolla olisi päätetty menettelytavasta.

Tästä käytiin valiokunnassa keskustelua, ja varmasti viittä vaille oltiin asiassa jo päätymässä yksimieliseen ratkaisuun, mutta lopulta tämä meni hallituksen esityksen mukaisesti, ja tässä sitä ollaan sitten käsittelemässä.

Saara Karhu /sd:

Arvoisa puhemies! Juuri sitä olisimme halunneet, että selvitetään siellä työryhmässä, mikä on linjakas kieliratkaisu, koska nyt se menee arpomiseksi. Voimme esittää omia näkemyksiämme siltä pohjalta, mikä asiantuntijakuuleminen miellyttää. Eli juuri tästä syystä olemme nyt tätä vastalausetta tässä jättämässä.

Oikeastaan pyysin puheenvuoron sen vuoksi, että tilanne oli todella se silloin, kun ed. Pulliainen oli puheenjohtajana, että hän hallituspuolueen kansanedustajapuheenjohtajana oli hyvin valmis tekemään muutoksia ja avarakatseinen. Jos asiantuntijakuulemisessa kuultiin, että hallituksen esityksiä pitää muuttaa, niin silloin koko valiokunta yleensä niitä muutti. Nyt tällä kertaa otan puheenvuoron oikeastaan puheenjohtaja Martti Korhosen puolesta. Hän on opposition edustajana hieman eri tilanteessa ja on mukana tässä meidän vastalauseessamme.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Toivoisin, että muutkin tässä salissa olevat liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet kävisivät joskus laivan komentosillalla kuuntelemassa sitä päivittäistä työtä tai vaihtoehtoisesti noissa merenkulkuopistoissa. Luotsin kanssa kommunikoivat laivassa pelkästään päällystövirkamiehet elikkä perämiehet ja kapteeni, ja heillä täytyy olla täydellinen englannin kieli. Se koulutus kapteeniksi asti kestää kymmenen vuotta.