2) Hallituksen esitys laiksi luotsauslain muuttamisesta
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa herra puhemies! Näyttää siltä,
että liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja
ei ole kiinnostunut aiheesta, joten pidän avauspuheenvuoron
hallituspuolueen jäsenenä, hiukan ehkä odottamattomankin.
Olin kyseistä luotsauslakia liikenne- ja viestintävaliokunnassa
käsiteltäessä koko asiantuntijakuulemisen
ajan systemaattisesti hyvin kriittinen. Valitettavasti juuri viime
viikon, kun esityksen valmistava keskustelu ja mietinnön
lopullinen käsittely olivat valiokunnassa, olin työmatkalla
Lontoossa enkä siten voinut olla niissä kokouksissa
mukana.
Tunnen merenkulkua alana oletettavasti paremmin kuin kukaan
tässä salissa omien työkokemusteni perusteella.
Lähdin rahtilaivaan töihin kansipuolelle ensimmäisen
kerran vuonna 1966 norjalaiseen laivaan, ja siitä eteenpäin
olen toiminut merenkulun eri tehtävissä kolmella
eri vuosikymmenellä rahti- ja risteilyaluksilla ympäri
maailmaa sekä viimeksi 6 vuotta Silja Linen risteilypäällikkönä Helsinki—Tukholma-välillä.
Lienen
siis eduskunnan istuvista kansanedustajista yhdeltä entiseltä ammatiltani
ainoa merimies.
Laivaa ohjaavat kapteenin tai perämiesten ohjeiden
mukaan matruusi, puolimatruusi tai jungmanni, norjalaisilla laivoilla
myös kansioppilas, dekksgutt, jollaisena minäkin
merimiesurani aloitin. Määrätyillä reiteillä ja
satamiin tultaessa on käytettävä lain
mukaan, niin Suomessa kuin muuallakin, luotsia. Laivan ulkopuolista
luotsia ei kuitenkaan käytetä matkustaja-aluksissa
ja autolautoissa juuri koskaan. Laki antaa mahdollisuuden laivan
päällikölle, siis kapteenille tai perämiehille,
suorittaa linjaluotsin kirja ja toimia sen perusteella myös
luotsina palvelemassaan aluksessa. Suomen merenkulkusuoritteesta
nykyään noin 60 prosenttia ajetaan juuri kyseessä olevilla
linjaluotsin pätevyystodistuksilla. Linjaluotsit ovat siis
yksityisen varustamon omia työntekijöitä,
jotka ovat hankkineet itselleen linjaluotsin pätevyyden
määrätylle reitille, vaikkapa Helsinki—Tukholma.
EU haluaa vapauttaa kaikki elinkeinot. Tällä käsittelyssä olevalla
luotsauslailla ollaan tekemässä Suomeen uutta
monopolia ja vieläpä hetken päästä valtion
omistamaa osakeyhtiömonopolia. Sitä en voi hyväksyä.
Merenkulkulaitos pilkottiin vuoden 2004 alusta kolmeen osaan:
varsinainen Merenkulkulaitos virastona, johon jäi noin
800 työntekijää, toisena osana Varustamoliikelaitos
Finstaship, jolle siirrettiin omistukseen yhteensä 35 alusta
eli kaikki 9 jäänmurtajaa sekä loput
väyläaluksia, joilla valvotaan ja pidetään
väyliä kunnossa. Siellä työntekijöitä on
noin 600. Kolmantena pilkottuna kappaleena oli sitten Luotsausliikelaitos
Finnpilot, noin 400 työntekijää. Silloisen
jaon selkeä tavoite oli kilpailun saaminen viraston ulkopuolisiin
liikelaitoksiin eli jäänmurtoon ja luotsaukseen.
Jäänmurtoon sitä ei koskaan halusta huolimatta
syntynyt. Luotsaukseen sen sijaan syntyi kilpailua vuonna 2007,
mutta se haluttiinkin liikenneministeriön heikon ammattitiedon
perusteella kieltää. Apua haettiin jopa oikeuskanslerilta.
Arvoisa puhemies! Valiokunnassa kuulluista asiantuntijoista
vain yksi ainoa oli sitä mieltä, että alalle
tulee lailla säätää valtion
omistama monopoli. Kyseinen ainoa monopolia puoltava liikenne- ja
viestintäministeriön virkamies oli vielä vuosi
sitten täysin eri mieltä ja kannatti luotsaukseen
kilpailua, mutta silloin hänen työnantajansa olikin
Suomen varustamot. Nyt hänet oli ministeriön mahtikäskyllä määrätty
olemaan vastoin vakaumustaan. Onneksi minua eivät ministeriön
käskyt määrää. Kansanedustaja
toimii omantuntonsa ja tietämyksensä mukaan. Väitän, että minulla
on tässä asiassa molemmat kunnossa.
Lakiesityksessä halutaan myös kriminalisoida ja
sanktioida muiden kuin valtion monopolin työntekijöiden
luotsaus. No, mitäpä tästä seuraa, ja
miksi myös valtion liikelaitoksen eli Finnpilotin omat
työntekijät eli siis tämän lain
voimaan tullessa ainoat Suomessa hyväksytyt monopolin luotsitkin
vastustavat tätä lakia? No kas, Merenkulkulaitoksen
jaon yhteydessä 2004 muodostettiin Varustamoliikelaitos
Finstaship, joka huonon maineensa vuoksi yhtiöittämisensä myötä muuttui
viime vuonna nimelle Arctia Shipping Oy. Toinen valtion liikelaitos
eli Luotsausliikelaitos Finnpilot ja Arctia Shipping omistavat yhdessä Ice
Advisors Oy:n eli "jääneuvojat"-nimisen osakeyhtiön.
Tämän lain myötä myös
valtion monopolilaitoksen luotsit, siis ainoat lailliset luotsit,
joutuvat luopumaan liikelaitoksen ulkopuolisesta, Ice Advisors Oy:lle
tekemästään työstä.
Kukapa sitä haluaa, että oma leipä kapenee?
Lakiehdotuksessa seisoo, kas, sanatarkasti näin, 4 §:n
2 momentti: "Luotsauspalveluja ei saa tarjota eikä luotsaustoimintaa
harjoittaa muu kuin 1 momentissa tarkoitettu liikelaitos" eli Finnpilot.
Yksinkertaista mutta totta.
Luotsausliikelaitos Finnpilot on tuottanut voittoa joka vuosi
ja voinut myös tulouttaa vuosikaudet tuottojaan valtiolle
noin 2 miljoonaa euroa vuodessa viimeisen 5 vuoden aikana eli yhteensä 10
miljoonaa euroa. Nyt kun meillä oli pitkästä aikaa
vaikeampi talvi, Finnpilot haluaa korottaa luotsaustaksoja 8,5 prosenttia
samaan aikaan, kun esimerkiksi Saksa alentaa luotsausmaksujaan 10
prosenttia.
Arvoisa puhemies! Oppositio on jättänyt mietintöön
myös vastalauseen. Vastalauseen allekirjoittajat haluavat
estää sen, että myös englannin kielellä voisi
toimia linjaluotsina. Tätä vastalausetta en voi
hyväksyä. Jo nykyään kaikki
lentoliikenne ympäri maailmaa toimii lennonjohdon ja koneen
välillä englanniksi ja vain englanniksi, vaikka
kyseessä olisi Helsinki—Vantaan lentokenttä ja
suomalainen lentokone. Myös laivojen ilmoituspalvelu vts,
vessel traffic service, Katajanokalla toimii englanniksi mutta on
myös oikeutettu käyttämään
suomen kieltä halutessaan. Vts siis valvoo laivaliikennettä kansallisen
vesialueen sisäpuolella. Suomella on lisäksi toinen järjestelmä samoissa
Katajanokan tiloissa nimeltään Gofrep, Gulf of
Finland Reporting. Se taas valvoo kansallisen merialueen ulkopuolella
tapahtuvaa Suomenlahden liikennettä, muun muassa Venäjälle
meneviä aluksia. Tämäkin palvelu toimii
englanniksi. Tällaista järjestelmää kuin Gofrep
ei muissa Itämeren rantavaltioissa olekaan. Lähin
löytyy Englannin kanaalista, ja sitä operoivat
Englanti ja Ranska yhdessä. Siis miksi ei myös
laivaliikenteessä ja luotsauksessa tultaisi jo tälle
vuosituhannelle ja hyväksyttäisi myöskin
englannin kieli?
Eniten ihmettelen tämän lain käsittelyä nyt. Olemme
tuhlanneet kuukausia aikaa lain valmisteluun ja asiantuntijakuulemisiin
sekä mietinnön lopulliseen muotoon saattamiseen,
kun samaan aikaan ministeriö on asettanut työryhmän,
jonka määräaika loppuu tämän
vuoden lopussa. Mikä logiikka tässä on?
Miksi tehdään nyt monopolilaki, jos työryhmä vuoden
lopussa ehdottaakin, että monopoli on vastoin EU-määräyksiä tai muuten
vain toimimaton ja kallis järjestelmä?
Arvoisa puhemies! Kilpailua alalle tarjonnut yksityinen yritys
on käynyt täsmälleen samat luotsikirjan
edellyttämät kurssit ja kokeet kuin monopoliluotsitkin.
Heillä on tarjota erinomainen kalusto ja ammattimainen
ja sitoutunut koulutettu henkilökunta. He tarjosivat palvelujaan silloin,
kun vielä saivat toimia, halvemmalla kuin valtion oma liikelaitos.
Tämä yksityinen yritys, Baltic Pilot Oy, oli myös
valmis palkkaamaan kaikki valtion liikelaitoksesta Finnpilotista
lomautetut luotsit. He ovat myös lähettäneet
ehdotuksen kaikkiin niihin kysymyksiin, mitä työryhmä nyt
pohtii vuoden loppuun saakka.
Tämä järjetön lakiehdotus
alkaa näyttää hiukan kreikkalaiselta
ruletilta, mitä ollaan koko päivä tänään
täällä käsitelty. Ei ole ihme,
että eduskunnan työskentely on kallista ja hidasta, kun
samaa asiaa vatvotaan turhaan ja vähän väliä,
kun vastaukset työryhmän kysymyksiin ovat jo olemassa.
Valiokunta tekee turhaa työtä, kun asiantuntijoiden
lausuntoja ei kunnioiteta, ainoastaan ministeriön uppiniskaisia,
päähänpinttymiä saaneita virkamiehiä ja
muuta muinaista koneistoa.
Arvoisa puhemies! Minä en yrittäjäystävällisen
kokoomuspuolueen jäsenenä voi hyväksyä tätä lakia,
vaan tulen esittämään lain toisessa käsittelyssä sen
hylkäämistä. Se on toinen juttu, kannattaako
esitystäni kukaan, mutta toimin omantuntoni äänellä yrittäjien
puolesta.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys luotsauslain muuttamiseksi
sai valiokuntakäsittelyssä paljon hyviä uusia
piirteitä. Ilman muuta perustuslakivaliokunnan esiin nostamat
asiat huomioitiin, mutta siellä huomioitiin myös
paljon asiantuntijoiden esiin nostamia epäjohdonmukaisuuksia,
ja niitä oikaistiin tähän valiokunnan
yksimielisenä kantana.
Yksi asia jäi kuitenkin avoimeksi, ja se oli tämä kielikysymys,
josta asiantuntijakuulemiset menivät varsin ristiin. Tuossa
edellinen puhuja, ed. Rajala, totesi, että me vastustamme
tässä vastalauseessa englannin kieltä luotsauskielenä.
Jos ed. Rajala olisi lukenut tämän lyhyen vastalauseen,
me emme vastusta sitä, vaan me vastustamme sitä tosiasiaa,
että hallituksen edustajat hyväksyivät
valiokunnassa englannin kielen suomen ja ruotsin rinnalle ilman,
että siitä olisi ollut yksimielisiä asiantuntijalausuntoja.
Esitimme, että kun siellä istuu tällä hetkellä ministeriön
työryhmä, jonka pitäisi saada työnsä valmiiksi
vuoden loppuun mennessä, laittaisimme tämän
ristiriitaisen englannin kielen sinne työryhmään.
Se tulisi sieltä ulos, ja mikäli ratkaisu on se,
että englannin kieli ei ole millään lailla
vaarallinen ja ongelmallinen, kuten osa asiantuntijalausunnoista
selkeästi sanoi, tätä lakia ehdittäisiin
mainiosti soveltaa siellä englannin kielen osalta. Sitä on tarkoitus
soveltaa vasta 1. heinäkuuta vuonna 2011.
Valitettavasti tällainen käytäntö ei
valiokunnan enemmistölle käynyt. Siitä huolimatta
toki siellä oli asiantuntijoita, jotka totesivat niin päin, että englannin
kieli lisää meriturvallisuutta. Mutta sitten oli
aivan päinvastaisia esityksiä. Muun muassa Merenkulkulaitoksen
tutkimuksessa "Merenkulun julkaisuja 1/2009 — Turvallisuusarviointi
englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa"
arvioidaan merionnettomuuksien kasvavan keskimäärin
noin kolmella tapauksella vuodessa, mikäli englanninkielinen
linjaluotsaus otettaisiin käyttöön ilman
erityisiä riskienhallintakeinoja. Näitä keinoja
ei nyt sitten hallituksen esityksessä esitetä.
Valiokunnan enemmistö tyytyy huomauttamaan asiasta
ja toivomaan, että tämä asia huomioitaisiin.
Me, jotka olemme vastalauseessa mukana, emme tätä hyväksy,
vaan meidän mielestämme englannin kielen turvallisuus
tai turvattomuus suomen ja ruotsin kielen rinnalla linjaluotsauskielenä pitää selvittää
ensin.
On aivan liian suuri riski, että Suomenlahden karikkoiseen
matalaan vesistöön tullaan kokeilemaan, miten
tämä lainsäädäntö toimii.
Sen takia, kun todellakin siellä työryhmä istuu
ja se ehtisi myös tämän asian perusteellisesti
selvittää, emme voi ymmärtää sitä,
miksi niin kova kiire on, että mennään
vastoin merkittävää osaa asiantuntijalausunnoista hyväksymään
hallituksen esitys, joka saattaa olla aivan kertakaikkinen turvallisuusriski
Suomenlahdelle, luonnolle, koko merenkululle. Sen vuoksi olemme
tehneet tämän vastalauseen. Tässä vastalauseessa
vaadimme, että tämä asia on selvitettävä perusteellisesti
ja sen mukaan, että voidaan varmistaa merenkulun turvallisuus
ja se, että linjaluotsauksen turvallisuuden taso säilyy vähintään
nykyisellä tasolla. Muutoin yhdymme valiokunnan mietintöön
ja tulemme tosiaan esittämään tästä pykälämuutokset
14 §:ään ja voimaantulosäännöksen,
jossa esitämme tämän englannin kielen
osuuden poistamista laista tässä kohtaa.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Ed. Rajalalle ensimmäisenä vastaisin,
että tämänkin lain käsittelyn
osalta demokratialla on hintansa. Tämä asia on
ollut perusteellisessa käsittelyssä, valiokunnassa
on kuultu asiantuntijoita ja mielestäni ei turhaan. Kyllä tähän
lakiin liittyy sellaisia tekijöitä, jotka on syytä hyvässä lainsäädännössä ottaa
huomioon, varsinkin kun tiedetään meriliikenteen
merkitys Suomen kaupalliselle toiminnalle: 90 prosenttia viennistä ja 70
prosenttia tuonnista kulkee meritien kautta. Olemme eräänlainen
saari, niin kuin monesti tässä salissa on todettu.
Luotsaustoiminta liittyy oleellisilta osin tähän kokonaisuuteen,
niin että alusliikenne meidän merialueella on
turvallista. Luotsauksen tarkoituksenahan on edistää alusliikenteen
turvallisuutta ja ehkäistä alusliikenteestä ympäristölle aiheutuvia
haittoja. Näin todetaan luotsauslaissa. Tämä tietysti
täytyy sitten ottaa huomioon varsinkin meillä,
kun ajatellaan turvallisuustekijää: Suomen matala,
karikkoinen, kivikkoinen rannikko. Siinä mielessä luotsaustoiminta
on lähtökohtaisesti pakollista aluevesillä,
ja näin tulee ollakin.
No, tässä oli varmasti kaksi keskeistä kysymystä.
Ylipäätään perustavaa laatua
on kysymys siitä, pitäisikö luotsaustoiminta
vapauttaa kokonaisuudessaan kilpailulle. Nythän täytyy
todeta, että linjaluotsitoiminnan osalta on menty jo reilusti
yli 50 prosentin kilpailuvapautusta, lähelle 60 prosenttia,
ja nyt sitten englanninkielen osalta linjaluotsimahdollisuus eli
kilpailutoiminnan mahdollisuus kasvaa vielä tuosta. Eli
ehkä noin 40—30 prosentin osuudesta tämän
lain osalta säädetään yksinoikeudella
valtio-omisteisen luotsausliikelaitoksen toiminnaksi.
No, siihen liittyen asiaa on käsitelty jo valtioneuvostossa,
kun tämä esitys eduskunnalle annettiin, ja valtioneuvosto
yksimielisesti on esittänyt tämän esityksen
tänne eduskunnan käsittelyyn. Ja eduskunta on
hyväksymässä valiokunnan lausumaehdotuksen
mukaisesti tämän lain käsittelyn yhteydessä lausuman,
jossa eduskunta edellyttää, että luotsaustoiminnan
toteuttamisen eri vaihtoehtojen edellytykset ja vaikutukset selvitetään
kattavasti vaalikauden loppuun mennessä eli huhtikuun 2011
loppuun mennessä.
Tässä selvityksessä tulee ottaa huomioon myös
luotsauspalvelujen saatavuuden turvaaminen kaikilla luotsattavilla
alueilla. Selvityksen pohjalta tulee voida arvioida tasapuolisesti
ja kattavasti, mitkä ovat luotsaustoiminnan eri toteuttamisvaihtoehtoihin
liittyvät edut ja haitat. Hieman yksityiskohtaisempi ponsi
liittyy siihen valtioneuvoston käsittelyyn, jossa nämä vastaavat
tekijät, hyvin merkittävät tekijät
toiminnan vapauttamisen kannalta, tulee ottaa huomioon.
Tämä tarkoittaa muun muassa sitä,
että asianmukaisesti hinnoitellut luotsauspalvelut ovat saatavilla
etelän satamien lisäksi myös esimerkiksi
pohjoisen satamissa: Oulussa, Kemissä tai vaikkapa Kokkolassa.
Millä tavalla nämä tullaan järjestämään?
Millä tavalla nämä tullaan rahoittamaan
mahdollisessa kilpailun vapautustilanteessa? Kyllä nämä ovat
asioita, jotka varmasti kaipaavat perusteellisempaa selvitystä kuin
nyt tähän mennessä on asiassa esiin tuotu.
Ja tämä valtioneuvoston ponsi ja valiokunnan lausumaehdotus
pitävät sitten sisällään
myös nämä asiat.
No, mitä tulee sitten tuohon englannin kielen vapauttamiseen
tai mukaan ottamiseen linjaluotsauskieleksi, niin tuossa ed. Karhu,
valiokunnan varapuheenjohtaja, nosti esille minun mielestäni ihan
asianmukaisesti valiokuntakuulemisessa esiin nostetut ristiriitaisuudet
tässä asiassa. Ja kun ajatellaan tätä turvallisuusnäkökohtaa,
niin kyllä minä ymmärrän hyvin,
että tämän asian osalta toinen vaihtoehto
olisi ollut se, että sitäkin olisi vielä pidemmälle
selvitetty, varsinkin kun meillä Euroopan unionissa tätä asiaa
parastaikaa käsitellään: tehdään
yhteisiä linjauksia siitä, mitenkä tuon
englannin kielen osalta tulevaisuudessa tullaan toimimaan.
Toki Ruotsissa nyt on otettu jo englannin kieli käyttöön
määrätyillä linjoilla, taitaa
olla Tukholman linja tai väylä, jossa sitä käytetään.
Siinä mielessä Suomi ei nyt ole ensimmäisenä tässä liikkeellä,
mutta tietysti Suomi nyt tekee sitten tässä laajemman
päätöksen tämän englannin
kielen käyttöönoton yhteydessä.
Täytyy muistaa se, että nyt, kun valiokunnan enemmistö päätyy
siihen, että englannin kieli pysyy tämän
esityksen mukaisesti tässä paketissa matkassa,
tämä tulee myös osaltaan lisäämään
kilpailua, jota on peräänkuulutettu luotsaustoimialalle.
Mutta mielestäni hallitsemattomasti ei voida tehdä ratkaisuja
ja turvallisuudesta ei missään olosuhteissa voida
tinkiä. Eli siinä mielessä nämä asiat
vaativat demokratian mukaisen hinnan, että näitä asioita
pohditaan ja punnitaan, käydään asiantuntijoiden
johdolla läpi ja sitten tehdään ratkaisuja.
Minun mielestäni tässä ei kannata euroja
laskea, että valiokunta olisi turhaa työtä tehnyt.
Marko Asell /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä on siis hallituksen
esitys luotsauslain muuttamisesta, josta sosialidemokraatit ovat
jättäneet vastalauseen, ja niin kuin täällä aiemmin
jo valiokuntavastaavamme ed. Saara Karhu toi esille, perusteluna
oli se, että valiokunnan asiantuntijakuulemisessa on saatu
ristiriitaista tietoa siitä, miten englannin kielen lisääminen
ehdotetulla tavalla linjaluotsauskieleksi suomen ja ruotsin rinnalle vaikuttaisi
luotsauksen ja merenkulun turvallisuuteen.
Turvallisuustutkimuksessa on englannin kielen käytöstä linjaluotsauksessa
arvioitu, että merionnettomuudet kasvavat keskimäärin
noin kolmella tapauksella vuodessa, mikäli englanninkielinen
linjaluotsaus otettaisiin käyttöön ilman erityisiä riskienhallintakeinoja,
ja tällaisia keinoja ei hallituksen esityksessä esitetä.
Vaikka itse en ole päässyt tätä vastalausetta
allekirjoittamaan, kuitenkin kannatan sitä. Muilta osin
valiokunnan mietintö on ihan hyvä.
Raimo Vistbacka /ps:
Arvoisa puhemies! Itse en enää ole liikenne-
ja viestintävaliokunnan jäsenenä, ja
jotenkin tuntuu oudolta, että valiokunnan enemmistö on
taipunut nimenomaan englannin kielen käyttöön
tältä osin, jos, niin kuin asiakirjoista käy
ilmi, asiantuntijat ovat olleet asiasta kovin eri mieltä.
Minun mielestäni se on aika erikoista. Silloin, kun ed.
Pulliainen oli valiokunnan puheenjohtajana, kyllä pohdittiin
hyvin pitkälle tällaisia tilanteita, joissa arvovaltaiset
asiantuntijat esittivät erilaisia näkemyksiä.
Tietysti, arvoisa puhemies, niin kuin totesin alussa, kun en
ole ollut kuulemassa asiantuntijoita ja heidän mielipiteitään,
on tietysti vaikea ottaa syvällisesti kantaa, mutta hieman
hämmästelen muotoilua, mikä nyt on tulossa
eduskuntaan.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa puhemies! Tässä ehkä ongelmaksi
muodostuu se, että luotsauskielinä olevan suomen
ja ruotsin lisäksi englanti on kolmas kieli, jota käytetään.
Eli käytetään useaa eri kieltä,
mikä voi aiheuttaa pahimmassa tapauksessa kommunikaatio-ongelman. Se,
että olisi englannin kieli yksistään
koko alueella merenkulun kielenä, myös luotsauksessa, käytössä,
olisi varmasti selkeä ja linjakas tapa toimia.
Itse uskon, että englannin kieli tulee lentoliikenteen
tavoin olemaan tulevaisuudessa tällainen kieli. Kyse on
ehkä aikataulusta ja ajoituksesta, millä tavalla
tämä tehdään, tehdäänkö se niin
kuin nyt Suomi joka tekee itsellisen ratkaisun, menee ehkä etunenässä tässä asiassa
eteenpäin, ja muut EU-maat tulevat sitten perässä,
vai olisiko ollut mahdollisesti viisaampaa tehdä niin, että se
olisi tehty koordinoidummin niin, että EU:n johdolla olisi
päätetty menettelytavasta.
Tästä käytiin valiokunnassa keskustelua,
ja varmasti viittä vaille oltiin asiassa jo päätymässä yksimieliseen
ratkaisuun, mutta lopulta tämä meni hallituksen
esityksen mukaisesti, ja tässä sitä ollaan
sitten käsittelemässä.
Saara Karhu /sd:
Arvoisa puhemies! Juuri sitä olisimme halunneet, että selvitetään
siellä työryhmässä, mikä on
linjakas kieliratkaisu, koska nyt se menee arpomiseksi. Voimme esittää omia
näkemyksiämme siltä pohjalta, mikä asiantuntijakuuleminen
miellyttää. Eli juuri tästä syystä olemme
nyt tätä vastalausetta tässä jättämässä.
Oikeastaan pyysin puheenvuoron sen vuoksi, että tilanne
oli todella se silloin, kun ed. Pulliainen oli puheenjohtajana,
että hän hallituspuolueen kansanedustajapuheenjohtajana
oli hyvin valmis tekemään muutoksia ja avarakatseinen. Jos
asiantuntijakuulemisessa kuultiin, että hallituksen esityksiä pitää muuttaa,
niin silloin koko valiokunta yleensä niitä muutti.
Nyt tällä kertaa otan puheenvuoron oikeastaan
puheenjohtaja Martti Korhosen puolesta. Hän on opposition edustajana
hieman eri tilanteessa ja on mukana tässä meidän
vastalauseessamme.
Lyly Rajala /kok:
Arvoisa puhemies! Toivoisin, että muutkin tässä salissa
olevat liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet
kävisivät joskus laivan komentosillalla kuuntelemassa
sitä päivittäistä työtä tai
vaihtoehtoisesti noissa merenkulkuopistoissa. Luotsin kanssa kommunikoivat
laivassa pelkästään päällystövirkamiehet
elikkä perämiehet ja kapteeni, ja heillä täytyy
olla täydellinen englannin kieli. Se koulutus kapteeniksi asti
kestää kymmenen vuotta.
Yleiskeskustelu päättyi.