Täysistunnon pöytäkirja 46/2010 vp

PTK 46/2010 vp

46. TIISTAINA 4. TOUKOKUUTA 2010 kello 14.05

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laeiksi laajakaistarakentamisen tuesta haja-asutusalueilla annetun lain sekä maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain muuttamisesta

 

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Nopeiden laajakaistayhteyksien ulottaminen maaseudun asukkaiden saataville on lähtökohtaisesti kannatettava asia. Olen kuitenkin kritisoinut laajakaistahanketta ja siihen liittyvää aiempaa lakia, koska pidän sitä vajavaisena ja suurta joukkoa maaseudun asukkaita eriarvoistavana. Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys 21/2010 tekee täsmennyksiä laajakaistan rakentamisen tukiin liittyen, mutta tämäkään lakiesitys ei käytännössä ratkaise niitä ongelmia, joita alkuperäinen hallituksen esitys 176/2009 maaseudun asukkaille synnytti.

Ydinongelma nykyisessä laajakaistan rakentamismallissa haja-asutusalueille on siinä, että se pakottaa monet keskustaajamien ulkopuolella asuvat kustantamaan sellaisia yhteyden rakentamiseen liittyviä kustannuksia, joita taajamien asukkaat eivät joudu maksamaan, siitä enintään 2 kilometrin mittaisesta osuudesta, joka tulee kuluttajan itsensä maksettavaksi yhteyskeskuksen ja asuinpaikan välille. Näin ei mielestäni pitäisi olla, sillä tämä asettaa maaseudun asukkaat edellä kuvatun kaltaisiin kahteen kastiin. Katsonkin, että ne kuluttajat, jotka katsovat tarvitsevansa nopeaa internet-yhteyttä, tulisi saattaa nopean laajakaistan piiriin maksutta, ilman ylimääräisiä kustannuksia.

Tämä ei tarkoita sitä, että piuhat vedettäisiin jokaisen tölliin automaattisesti, vaan sitä, että esimerkiksi netin kautta lisätienestejä hankkiva maanviljelijä tai muuta yritystoimintaa harjoittava henkilö saisi tarvittaessa nopean yhteyden kotiinsa yhteiskunnan tuella. Luonnollisesti henkilö maksaa kuukausittaiset kohtuuhintaiset liittymämaksut siinä, missä suurkaupungin asukaskin. Tämä jos mikä olisi maaseudun yritystoimintaa edistävää politiikkaa.

Arvoisa puhemies! Nykyisen laajakaistarakentamisen tuki on joissain kunnissa ongelmallinen, sillä kunnat joutuvat maksamaan oman osuutensa rakennuskustannuksista. Kaikkein köyhimmille tai pinta-alaltaan suurille mutta suhteellisen harvaan asutuille kunnille tämän rakentamistuen hyödyntäminen on täysin ylivoimainen tehtävä omavastuuosuuden takia. Tältäkin osin olisi tuen antamismallissa parantamisen varaa, jotta todellinen kuntien ja niiden asukkaiden välinen tasa-arvo pääsisi toteutumaan myös käytännön elämässä.

Arvoisa puhemies! Edellä kerrottuun viitaten teen nyt käsittelyssä olevaan hallituksen esitykseen seuraavanlaisen lausumaesityksen, joka on salissa jaettu edustajien pöydälle: "Eduskunta edellyttää, että hallitus seuraa tarkasti laajakaistapalvelujen saatavuutta myös haja-asutusalueilla ja tarvittaessa ryhtyy pikaisiin toimiin, joilla 100 Mbit/s yhteysmahdollisuus rakennetaan yhteiskunnan tuella perille asti kaikille niille haja-asutusalueilla sijaitseville kotitalouksille, jotka sitä tarvitsevat, henkilön taloudellisesta tilanteesta tai liityntäpisteen etäisyydestä riippumatta."

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa puhemies! Heti aluksi kannatan ed. Pentti Oinosen lausumaehdotusta.

Haluan todeta, että tänään eduskunta on käsitellyt seitsemän tuntia eräänlaista tukea EU:n jäsenvaltiolle Kreikalle riskilainoituksen muodossa. Tämä hallituksen esitys, joka on nyt toisessa käsittelyssä, johtuu myös komission kannanotosta, jossa komissio on lähtenyt vaatimaan Suomelta niin sanotun Deggendorf-ehdon täytäntöönpanoa nimenomaan valtiontuen osalta, eli jos tulkitaan, että jotakin yhteismarkkinoille soveltumatonta, sääntöjenvastaista tukea olisi annettu, niin se pitää periä takaisin ennen kuin voidaan lähteä edes pohtimaan laajakaistahankkeen valtiontukea.

Arvoisa puhemies! Ensimmäisen käsittelyn jälkeen olen vielä yrittänyt selvittää itselleni, mitä todella tarkoittaa hallituksen esityksen 11 §:n 2 momentin 3 kohdan lisäys, jossa todetaan, mitkä hankkeet eivät ole tukikelpoisia.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni nämä EU:n komission paimentamat hallituksen esitykset usein ovat täysin sellaisia, että ainakaan tällainen rivikansanedustaja, joka ei ole asianomaisen valiokunnan jäsenenä kuulemassa asiantuntijoiden kuulemisia, ei meinaa päästä kyllä selville siitä, mitä tällä todellisuudessa tarkoitetaan.

Keskustelu päättyi.