Täysistunnon pöytäkirja 47/2013 vp

PTK 47/2013 vp

47. TORSTAINA 2. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi aikuiskoulutustuesta annetun lain 12 a ja 14 §:n sekä Koulutusrahastosta annetun lain muuttamisesta

 

Sosiaali- ja terveysministeri  Paula  Risikko

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä on tarkoitus parantaa Koulutusrahaston aikuisopiskelijoille myöntämiä etuuksia, joita ovat aikuiskoulutustuki ja ammattitutkintostipendi. Esityksessä esitetään muutettavaksi aikuiskoulutustuesta annettua lakia ja Koulutusrahastosta annettua lakia.

Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Työelämän muutokset edellyttävät työntekijöiltä oman osaamisensa päivittämistä ja uusien taitojen oppimista. Hallitus pitää tärkeänä, että työelämässä mukana olevilla on entistä paremmat mahdollisuudet osallistua koulutukseen. Nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä pyritään vielä nykyistä paremmin turvaamaan se, että aikuisopiskelijoilla on taloudelliset mahdollisuudet opiskeluun.

Aikuiskoulutustukea myönnetään päätoimiseen opiskeluun, joka on tutkintoon johtavaa tai ammatillista lisä- tai täydennyskoulutusta. Opiskelun keston tulee olla yhtäjaksoisesti vähintään kaksi kuukautta. Aikuiskoulutustuen saannin ehtona on, että tuensaajalla on työhistoriaa vähintään 8 vuotta. Lisäksi edellytetään, että tuensaajan päätoiminen palvelussuhde samaan työnantajaan on kestänyt vähintään vuoden ja että hän on palkattomalla opintovapaalla. Jos opintovapaa-aika ei ole kokonaan palkatonta tai opiskelu on osa-aikaista tai jaksottaista, aikuiskoulutustuki myönnetään soviteltuna aikuiskoulutustukena.

Soviteltua tukea voidaan myöntää aikuiskoulutukseen, jonka kesto on yhteensä vähintään 43 päivää. Tuen määrään vaikuttavana tulona otetaan huomioon veronalaiset palkkatulot sekä lakisääteiset etuisuudet. Soviteltua tukea laskettaessa suojaosan alle jäävät kuukausittaiset tulot eivät vaikuta tuen määrään. Suojaosan ylittävistä tuloista otetaan huomioon tukea vähentävinä 80 prosenttia.

Sovitellun aikuiskoulutustuen ehtoja ehdotetaan muutettavaksi tässä esityksessä siten, että täyden suojaosan määrää kuukaudessa korotetaan 127 eurosta 250 euroon. Lainmuutoksen tavoitteena on tehdä sovitellusta aikuiskoulutustuesta aikaisempaa toimivampi tukimuoto, joka vastaa paremmin työn ohessa suoritettavan aikuiskoulutuksen taloudellisen tukemisen tarpeita. Sovitellun tuen kysynnän kasvu viime vuosina osoittaa, että työntekijöillä on lisääntyvä tarve sovittaa yhteen työntekoa ja opiskelua.

Aikuiskoulutustuesta annettuun lakiin esitetään myös muutosta, jolla aikuiskoulutustuen enimmäiskestoaika pidennetään 19 kuukauteen. Tavoitteena on aikaisempaa paremmin tukea opiskelua, joka edistää työurien jatkuvuutta ja ammatillista liikkuvuutta työmarkkinoilla. Lisäksi Koulutusrahastosta annettuun lakiin esitetään muutosta, jolla ammattitutkintostipendin määrä korotetaan 450 euroon niiden henkilöiden osalta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä ammatillista tutkintoa. Ammattitutkintostipendi myönnetään kertakorvauksena henkilölle, joka on suorittanut näyttötutkintona ammatillisen perustutkinnon, ammattitutkinnon tai erikoisammattitutkinnon. Tämän muutoksen tavoitteena on kehittää ammattitutkintostipendiä siten, että se tukisi erityisesti vähäisemmän pohjakoulutuksen omaavien henkilöiden koulutukseen hakeutumista.

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsiteltävänä olevalla hallituksen esityksellä pyritään siis nykyistä paremmin turvaamaan se, että aikuisopiskelijoilla on taloudelliset mahdollisuudet opiskeluun aikana, jolloin nämä työn vaatimukset muuttuvat hyvin nopeasti.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys aikuiskoulutustuen ehtojen rukkaamisesta on oikeansuuntainen mutta ei aivan ongelmaton. Hyvää on se, että suojaosa korotetaan 250 euroon ja tuen enimmäiskestoaikaa jatketaan. Vuoden 2010 aikana tehty aiempi uudistus kasvatti voimakkaasti tuen hakijamääriä, ja se osoittaa, että tarpeita kouluttautua on myös vanhemmalla iällä ja työn ohessa. Aikuiskoulutustuella opiskellaan ennen kaikkea korkeakouluopintoja.

Huomionarvoista on kuitenkin se, että tuki on voimakkaasti sukupuolivalikoiva. Neljä viidesosaa tuen saajista on naisia, ja voisi olettaa, että myös miehillä on koulutustarpeita tätä enemmän. Jatkossa varmaan olisi syytä käydä tarkemmin läpi se, minkä takia tämä tukimuoto keskittyy niin voimakkaasti naisiin.

Täysimääräinen aikuiskoulutustuki on kohtuullisen suuruinen verrattuna moniin muihin etuuksiin tai tilanteeseen, jossa opiskellaan kokonaan velaksi. Sovitellun aikuiskoulutustuen käytön jarruna on ollut alhainen suojaosa, ja nyt se liki kaksinkertaistetaan. Mutta kysyä sopii, miksi työttömyysturvaan ei aseteta suojaosaa, niin että se mahdollistaisi lyhyet, satunnaiset työt ilman, että työttömyysturvaa heti leikattaisiin. Raja voisi olla sama kuin aikuiskoulutustuessa. Olen varma, että tällainen muutos maksaisi suurelta osin itsensä takaisin, koska nyt pimeänä tehtävistä töistä iso osa tulisi verotuksen piiriin, turha byrokratia vähenisi ja halukkuus ottaa vastaan sekä myös itse hakea satunnaisia töitä kasvaisi. Samalla poistuisi erilainen kohtelu koulutus- ja työttömyysajalta.

Arvoisa puhemies! Kannattaa myös katsoa, missä tilanteessa me joudumme harjoittamaan aktiivista työllisyyspolitiikkaa, myös tätä hallituksen esityksen mukaista muutosta, ja toivon mukaan Suomessakin siirryttäisiin aidosti aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan. Äskeisellä kyselytunnilla puhuttiin nuorisotakuusta hyvin paljon sellaista, mikä ei pidä paikkaansa.

Mutta katsotaan tätä yleistä kehystä, johonka pitäisi työllisyyspolitiikalla vastata. Ensinnäkin, Suomessa bruttokansantuote ei ole vielä kohonnut kriisiä edeltäneelle tasolle, ja se on kääntynyt uudelleen laskuun. Teollisuustuotannon määrä on jo vuoden 2011 puolivälistä lähtien ollut laskusuunnassa, supistui edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Tavaraviennin kehitys on ollut heikkoa. Tavaraviennin 12 kuukauden arvo on viime kuukausina ollut noin 10 miljardia euroa pienempi kuin suurimmillaan ennen finanssikriisiä vuoden 2008 puolivälissä, ja rakennustuotannon määrä, joka on aina indikoinut hyvin — tai pitäisikö sanoa huonosti — sitä, mitä työllisyydessä ja työttömyydessä tapahtuu, on ollut vuoden 2012 alkupuolelta lähtien laskusuunnassa. Ja edelleen työttömien työnhakijoitten lukumäärä on huhtikuusta 2012 lähtien ollut kasvussa edellisen vuoden vastaavaan kuukauteen verrattuna. Huomionarvoista on se, että työttömyyden kokonaistaso on 80 000 työtöntä korkeammalla kuin ennen 2008—2009 lamaa, ja kokemus osoittaa sen, että jos työttömyys kerran karkaa käsistä, niin se laskee sen jälkeen äärimmäisen hitaasti, ja on täysi syy olettaa, että ensi kesänä työttömyys nousee jo yli 300 000 työttömän.

Tässä tilanteessa se, että voitaisiin käyttää kaikkia aktiivisen työllisyyspolitiikan välineitä mahdollisimman tehokkaasti, olisi äärimmäisen tärkeää, samaten kuin on tärkeää se, että liikkuminen työn ja koulutuksen välillä on mahdollisimman joustavaa. Heikompina aikoina on syytä kouluttautua, olla muissa toimenpiteissä, ja se on aina parempi vaihtoehto kuin olla työttömänä.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Soviteltu aikuiskoulutustuki otettiin käyttöön vuonna 2010, ja sen jatkuvasti lisääntynyt kysyntä on osoittanut, että työntekijät haluavat käyttää mahdollisuutta opiskella työnsä ohella. Nyt käsittelyssä olevassa lakiehdotuksessa etuuden käyttöä halutaan entisestään laajentaa tekemällä lakiin tuensaajan kannalta parannuksia. Nämä parannukset perustuvat työmarkkinajärjestöjen marraskuussa 2001 sopimaan raamisopimukseen.

Työntekijällä on mahdollisuus saada ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen suuruista aikuiskoulutustukea jäädessään työstään palkattomalle opintovapaalle. Tuen saaminen edellyttää vähintään 8 vuoden työhistoriaa, ja opiskelun on kestettävä yhtäjaksoisesti vähintään 2 kuukautta. Jos työntekijä ei jää yhtäjaksoiselle opintovapaalle vaan opiskelee osa-aikaisesti, hänelle maksetaan soviteltua aikuiskoulutustukea, jolla korvataan menetetty palkka opiskelupäiviltä. Nyt siis parannetaan työn ohella opiskelevien taloudellista asemaa muun muassa korottamalla tätä suojaosan määrää.

Arvoisa puhemies! Nämä lakiin tehtävät muutosehdotukset ovat erittäin hyviä, sillä on tärkeää kannustaa työntekijöitä opiskelemaan ja sillä tavalla ylläpitämään ja kehittämään ammattitaitoaan. Opiskelu on usein myös työkyvyn ja työhyvinvoinnin sekä ammatillisen liikkuvuuden kannalta merkittävä asia. Jatkossa kannattaisi kenties jopa miettiä, voisiko aikuiskoulutustukeen edellytettävää työssäoloaikaa lyhentää esimerkiksi 5 vuoteen, sillä 8 vuotta on nykyisessä hektisessä ja jatkuvasti muuttuvassa työelämässä pitkä aika.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Aikuiskoulutustuen muutoksilla on varmasti positiivisia vaikutuksia pääasiassa työntekijöiden haluun ja tarpeeseen kouluttautua työn lomassa tai hetkeksi siitä irtautuen. Aikuiskoulutustuen ehdot muuttuvat tuensaajan kannalta edullisemmiksi. Hakumenettelyä yksinkertaistetaan ja samalla ammattitutkintostipendiä korotetaan.

Sovitellun aikuiskoulutustuen määrän niin sanotun suojaosan korotus 127 eurosta 250 euroon on merkittävä muutos koulutukseen osallistujan toimeentuloon, ja koulutettujen määrä onkin lisääntynyt vuosien varrella. Suojaosa on se osa palkasta, jota ei oteta huomioon, kun lasketaan palkkatulojen vaikutusta soviteltuun aikuiskoulutustukeen. Tällä turvataan opiskelijalle täyden aikuiskoulutustuen saaminen, mikäli palkkatulot jäävät suojaosaa matalammiksi.

Tässä ei nyt ole puhuttu yrittäjän aikuiskoulutustuesta, mutta siitäkin muutama sana. Yrittäjä voi saada aikuiskoulutustukea pääosin samoilla edellytyksiä kuin palkansaajakin. Yrittäjän tulee keskeyttää yritystoimintansa tai vähentää yritystoimintaa niin paljon, että yritystoiminnasta saatavat ansiotulot vähenevät vähintään kolmanneksella. Jos pienyrittäjä, esimerkiksi yksinyrittäjä, osittain keskeyttää yritystoimintansa koulutuksessaoloajaksi, hänellä käytännössä tulot ovat hyvin pienet, jos ollenkaan.

Palkansaajan aikuiskoulutustuki muodostuu perusosasta sekä siis ansio-osasta. Yrittäjällä on oikeus ainoastaan perusosaan eli ei ole oikeutta suojaosaan. Mitenkään palkansaajien asemaa kadehtimatta olisi toivonut tässä kohtaa myös pienyrittäjien huomioimista tasapuolisesti aikuiskoulutustuen osalta.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Mustajärvi tuossa totesi aivan oikein, että työttömiä työnhakijoita on nyt yli 80 000 enemmän kuin viisi vuotta sitten, ennen finanssikriisin puhkeamista. Helmikuulta 2008 on tämä lukema, ja syksyllähän talous sitten syöksyi ja siitä eteenpäin.

Mutta tässä edeltävän kyselytunnin ministerivastausten perusteella saattoi saada sen virheellisen käsityksen, että hallituksen työvoimapoliittiset panostukset olisivat nyt moninkertaiset. Näin ei ole. Kun me otamme keskeiset työvoimapoliittiset toimenpiteet vertailukohdaksi eli palkkaperusteisen työllistämisen ja työvoimakoulutuksen, näiden volyymi on ratkaisevasti vähentynyt. 2008 helmikuussa kokonaismäärä yhteensä oli 66 000, nyt se on 11 500 vähemmän, ja tilanne on todella paljon paljon synkempi. Tämä on todellinen kuva hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työvoimapolitiikasta ja sen onnettomuudesta.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! On todellakin niin, että kaikkia työhallinnon toimenpiteitä ja työttömiin ja työelämässä mukana oleviin kohdistuvia toimenpiteitä pitää todellakin arvioida sitä taustaa vasten, mitkä ovat pelimerkkien kokonaisvolyymit. Ne laskevat ihan euromääräisesti laskien mutta ennen kaikkea, kun ne suhteuttaa työttömien kokonaismäärään, ja siinä suhteessa toivoisi, että tämä tilanne tunnustetaan eikä puhuttaisi sellaista, mikä ei pidä paikkaansa.

Mutta edustaja Mäkisalo-Ropponen puuttui tähän hallituksen esitykseen liittyen hyvin tärkeään asiaan, epäkohtaan, eli tähän kahdeksan vuoden työhistoriavaatimukseen. Kahdeksan vuoden työhistorian keräämiseen voi mennä aikaa esimerkiksi 20 vuotta tai vielä pidempään, ja sitä, että tukijärjestelmiä rakennetaan niin, että tämmöiset vaatimukset itse asiassa vaikeuttavat niiden työttömien asemaa, jotka jo ennestään ovat työmarkkinoilla epävakaassa asemassa, ei voi kyllä pitää kovin perusteltuna. Kannattaa rinnalle ottaa vielä esimerkki siitä, kuinka nuorilta edellytetään nyt jatkossa kolmen vuoden työhistoriavaatimusta, ja jos sitä ei ole, niin työttömyysturva lyhenee sillä sadalla päivällä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin äsken kyselytunnilla jäi kyllä aika lailla väärä kuva siitä, mitkä resurssit nyt ovat työttömyyden hoitamiseen yleensä ja aivan erityisesti nuorisotyöttömyyden hoitamiseen. Puhemies voi myöntää vain rajallisen määrän puheenvuoroja, ja oli hyvä, että täällä edustajat ovat asiaan kajonneet, ja tämän haluan minäkin omalta osaltani alleviivaten tässä esille tuoda. Eikö hyvä niin?

Mutta mitä muutoin tulee tähän esitykseen ja ammatilliseen koulutukseen ja aikuiskoulutuksen erilaisiin, ikään kuin tarjoomiin, niin haluan sanoa tässä aivan lyhyesti, että olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä asiasta, että koko toisen asteen kolmevuotinen teoreettinen perustutkinto kerta kaikkiaan pitäisi laittaa uusiksi. Liian paljon on niitä nuoria, joille se teoreettinen aines lävähtää vasten kasvoja, kun he peruskoulun jälkeen tulevat toiselle asteelle, nimenomaan ammatilliselle toiselle asteelle. Motiivi opiskella menee, ja kun se menee, sen jälkeen edellytykset sijoittua työelämään ovat ratkaisevasti paljon heikommat. Se on vain tosiasia, että peruskoulun jälkeen tulee paljon sellaista nuorta, jotka vaativat ja tarvitsevat sellaista, ikään kuin käytännön elämän elämänläheistä koulutusta, joka vie siihen ensimmäiseen työpaikkaan kiinni, josta sitten työssä edeten voi päästä eteenpäin. Siihen tilanteeseen erilaisia aikuiskoulutuksen täydennys- ja trainingin erilaisia koulutusmuotoja: niitä me tarvitsemme. Ajatus siitä, että asiat olisivat nyt niin kuin 30 vuotta sitten, silloin opiskeltiin johonkin tutkintoon ja sen tutkinnon antamalla pätevyydellä oltiin työssä läpi elämän ja jäätiin siitä eläkkeelle, nyt näin ei asianlaita ole, vaan ihminen kaipaa monta kertaa elämänsä aikaan, työelämänsä aikaan sellaisia lisätietoja ja taitoja, joihin peruskoulu ei enää riitä ja anna riittäviä valmiuksia, vaan erilaiset aikuiskoulutuksen, täydennyskoulutuksen muodot tulevat silloin kysymykseen.

Tässä, arvoisa puhemies, toivon hallitukselle rohkeutta. Osa koko nuorisotyöttömyyden hoitamisen keinostoa on näissä asioissa mielestäni.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen otti erittäin tärkeään asiaan kantaa, eli jos on nuori, jolla on esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai muuten koulussa esimerkiksi itsetunto kadonnut, niin hänen on hyvin vaikeaa lähteä mihinkään pitkäkestoisiin teoriaopintoihin. Minulla itselläni on hyviä kokemuksia niin sanotusta tuetusta oppisopimuksesta, jossa nuorelle annetaan työelämävalmentaja ja tavallaan siellä työpaikalla ollaan sen nuoren kanssa mukana. Toisaalta tähän tuettuun oppisopimukseen voidaan liittää myös semmoinen opintomuoto, että siellä suoritetaan vain osia tutkinnoista kerrallaan, koska nuorella voi olla helpompi sitoutua ja motivoitua pariin opintokokonaisuuteen, joita opiskellaan puolen vuoden aikana, kuin siihen, että suuntaus olisi kolme vuotta eteenpäin. Se voi monelle itsetunnon kadottaneelle nuorelle olla liian suuri tavoite.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Tulkoon tässä vielä nostettua esille ne todelliset luvut, mitkä liittyvät ammatilliseen peruskoulutukseen ja myöskin oppisopimuskoulutukseen, jotka ovat kaksi keskeistä instrumenttia myös tässä nuorisotakuun toteuttamisessa. Vuosi sitten näitä määrärahojahan leikattiin 80 miljoonaa, ja nyt kun niitä on muutamia kymmeniä miljoonia palautettu, niin tätä juhlitaan kuin joulua. Todellisuudessa resursseja on äärimmäisen vähän siihen tehtävään nähden, mikä on edessä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Haluaako ministeri Risikko vastata? — Olkaa hyvä.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Täällä puhuttiin tästä työttömyysturvasta kaiken kaikkiaan. Meillähän on meneillänsä tuolla sosiaali- ja terveysministeriössä työttömyysturvalainsäädännön kokonaisuudistus Esko Salon johdolla, ja varmasti saamme siitä mahdollisimman pian sitten tänne. Täällä viitattiin tuohon suojaosan käyttöönottoon myös muuten työttömyysturvassa, ja kyllä minä itse olen kovasti pohtinut sitä ja olen kyllä sitä mieltä, että tätäkin asiaa voisi miettiä nyt vähän niin kuin uudelta näkökulmalta, ja varmasti Esko Salon kanssa tästä keskustellaan.

Haluan kiinnittää huomiota erityisesti Mauri Pekkarisen puheenvuoroon. Edustaja Pekkarinen toi erittäin hyvin esille sitä, että ammatillisessa koulutuksessa pitää olla sitä käytännönläheistä. Toistakymmentä vuotta ammatillisen koulutuksen opettajana olleena totean, että on nuoria, jotka oppivat tekemällä, ja toiset lukemalla. Meillä pitäisi olla koulutusta molemmille, koska on paljon sellaisiakin henkilöitä, jotka haluavat teoriapainotteisesti mennä siihen. Meillähän on ammatillisessa koulutuksessa pyrkimys siihen, että on tällaista ammattididaktiikkaa, elikkä opetusoppi lähtee nimenomaan siitä, että eräällä lailla käytännön kautta opitaan. Mutta on totta, että on vielä paljon parantamisen varaa.

Oppisopimuskoulutus: Se, mihin täällä viitattiin, nimenomaan tällainen tuettu oppisopimuskoulutus, on erinomaisen hyvä, koska nyt kun me puhumme oppisopimuskoulutuksen nimeen, niin meidän pitää muistaa se, että kaikista nuorista ei ole oppisopimuskoulutukseen. Se on nimittäin tosi vaativa koulutusmuoto, ja täällä oli erinomaisen hyvä puheenvuoro tästä asiasta.

Mutta kaiken kaikkiaan tämä tukimuotohan on yksi tukimuoto kaikkien muitten tukimuotojen rinnalla. Mitä tulee siihen, onko siinä kriteerit kohdallansa, niin ainakin saatiin nyt jonkin verran eteenpäin tätä asiaa. Työelämä muuttuu valtavasti. Ihanaa, että meillä on myös tukimuotoja aikuisille opiskella. Tulevaisuudessa aikuiskoulutuksen merkitys tulee vieläkin enemmän korostumaan, koska me tarvitsemme muilta aloilta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalle.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Se on ilman muuta selvä asia, että omaehtoinen opiskelu, ja siinä myös aikuisopiskelu, on lisääntynyt, ja siihen varmasti vaikutti vuoden 2010 työttömyysturvauudistus, jossa näitä opintoja koskevia ehtoja lievennettiin ja väljennettiin ja peruspäivärahoihin alettiin maksaa niin sanottua muutosturvalisää.

Tällaiset toimenpiteet ovat tietysti valtiontalouden kannalta kaikkein halvimpia työvoimapolitiikan keinoja, koska opiskelupaikkojen järjestämisestä ei käytännössä aiheudu lisää kustannuksia. Mutta kun työllisyys ja talous nyt rajusti syöksyvät, niin kyllä ehdottomasti tarvitaan lisää määrärahoja työvoimakoulutukseen ja palkkaperusteiseen työllistämiseen, sellaiseen työllistämiseen, missä saa todella oikeata palkkaa, eikä suinkaan sellaisia toimenpiteitä, joissa teetetään ilmaista työtä työttömillä. Työvoimakoulutuksessa todellakin luvut ovat dramaattisesti heikommat — ja sama koskee myös palkkaperusteista työllistämistä — kuin ennen finanssikriisin käynnistymistä.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Vielä perään sitä logiikkaa, että jos aikuiskoulutustuessa on suojaosa — on ollut ennenkin, mutta nyt sitä korotetaan 250 euroon ja siitä syystä, että se kannustaa opiskelemaan, mikä on ihan oikea lähtökohta — niin missä kohtaa se logiikka sitten vaihtuu? Jos ajatellaan työttömiä ja heillä olisi tämä suojaosa, vaikka tuo 250 euroa, niin eikö silloin olisi lupa ajatella, että se kannustaa työllistymään myöskin niihin satunnaisiin lyhyisiin työsuhteisiin ja sitä kautta voisi edes pieneltä osin kerätä sitä työhistoriaa semmoinen henkilö, joka on epävakaassa asemassa työmarkkinoilla?

Ja vielä tästä työhistoriavaatimuksesta: Eikö olisi hyvinkin perusteltua se, että sitä tarkasteltaisiin uudestaan siitäkin syystä, että työelämä muuttuu äärimmäisen nopeasti, aika moni joutuu ammatinvaihtajaksi, joutuu opiskelemaan kaksi tai kolme ammattikoulutusta, ja samalla työmarkkinat ovat pirstoutuneet hyvin moninaisiksi, monisäikeisiksi ja työsuhteet ovat jatkossa varmasti epävakaampia kuin joskus aikoinaan? Eikö siinä tilanteessa tämä työhistoriavaatimus pitäisi olla lyhyempi kuin 8 vuotta?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Haluaako ministeri Risikko vastata?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Nämä kaikki, mitä esimerkiksi edustaja Mustajärvi todella asiantuntevasti tässä kertoi, ovat niitä sellaisia asioita, joita tietysti aina pohditaan, ja tietysti kaikkia ei saa kerralla. Nämä, mitä nyt tähän tehtiin, ovat minun mielestäni erittäin perusteltuja, ja nämähän kaikki maksavatkin sitten, niin että nämä pitää kaikki ottaa siinä huomioon. Nyt on päädytty tällaiseen, ja tämähän on ihan yhtä lailla kolmikantaneuvotteluissa sovittu kuin mikä muu tahansa tähän asiaan liittyvä. Minä uskon, että näillä nyt mennään ja koko ajan sitten arvioidaan lisää.

Vieläkin sen puolesta puhun, että tätä aikuiskoulutusta meidän kannattaa kyllä tukea. Meidän työelämämme muuttuu, meillä tarvitaan uusia osaamisia, pitää vaihtaa ammattia — toisilla aloilla loppuvat työt, toisilla sitä tulee. Kaikkia niitä keinoja, millä saamme aikuisia koulutukseen, tarvitaan, ja sillä me saamme myöskin sitten työuria pidennettyä, kun tämä osaaminen säilyy. Nämä kaikki keinot on otettava käyttöön.

Keskustelu päättyi.