Täysistunnon pöytäkirja 47/2013 vp

PTK 47/2013 vp

47. TORSTAINA 2. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Henkilöstön asema kunta- ja sote-uudistuksissa

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kunta- ja sote-uudistuksissa on tultu tilanteeseen, jossa hallituksen pystyssä pysymisestä hinnalla millä hyvänsä on tullut itsetarkoitus. Sote-uudistuksessa on täysin unohtunut henkilöstön asema. Pidän käsittämättömänä sitä, miten hallitus on sivuuttanut työntekijöitten aseman näissä vaalikauden suurimmissa uudistuksissa. Nämä sadattuhannet ihmiset, työntekijät, enimmäkseen naiset kannattelevat suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ja ansaitsisivat vastauksia. Pääministeri Katainen, onko niin, että Sari Sairaanhoitajan elämä ja tulevaisuus kiinnosti teitä vain viime eduskuntavaalien alla?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tuossa kysymyksessä oli aika harva kohta, mikä oli totta, mutta siinä oli paljon asennetta.

Nyt pitää muistaa, minkä takia kunta- ja sosiaali- ja terveyspalveluremontti on menossa: sen takia, että tästäkään salista ei taida löytyä yhtään kansanedustajaa, joka uskoo, että tämä nykyinen järjestelmä pystyy turvaamaan meille koulupalvelut ja terveyspalvelut ja sosiaalipalvelut, vaan meidän pitää uudistaa Suomea. Nyt siis keskustelemme siitä, mikä on se paras hallintomalli sille, että nämä palvelut voidaan turvata.

Olennaista tämä on esimerkiksi henkilöstön kannalta siinä mielessä, että onko meillä kuntia, joilla on varaa maksaa palkkoja, onko meillä kuntia, joilla on varaa palkata riittävästi henkilöstöä kasvavaan palvelutarpeeseen. Tästä tässä on kysymys. Me etsimme kustannustehokkaampaa palvelumallia, joka mahdollistaa hyvän työnantajuuden eli sen, jolla pystyttäisiin välttämään tämä nykyinen tilanne, missä henkilöstöä vain mitoitetaan yhä pienemmäksi ja pienemmäksi ja pienempi joukko joutuu sitten tekemään suuremmat työt.

Elsi Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Sain hiljattain viestin eräältä hoitoalalla lähes 40 vuotta töitä tehneeltä, edelleen vain reilut pari tonnia bruttona ansaitsevalta naiselta. Hän kysyi, miten varsinkin nuoremmat työntekijät voivat rakentaa elämäänsä, kun kukaan ei oikein tiedä, mitä näissä uudistuksissa tapahtuu. Hallituksen aiheuttama sekasorto ja rajut valtionosuusleikkaukset ovat johtaneet siihen, että osaavat ihmiset pakenevat yksityiselle puolelle ja työterveyshuoltoon. Samalla kansainväliset pörssiyritykset marssivat suomalaisiin hyvinvointipalveluihin. Hallituksen vastuukuntamallille rakentuvat sote-alueet tarkoittavat suuria sosiaali- ja terveyspalveluiden työntekijöiden siirtoja isäntäkuntien palvelukseen. Kysyn peruspalveluministeriltä: miten ammattilaisten joukkopako yksityiselle puolelle hyvinvointipalveluista estetään?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Tilannehan, jonka edustaja kuvasi, ei ole syntynyt tämän hallituksen aikana. Jos me katsomme pidemmälle taaksepäin menneisyyteen, 90-luvun alussa avattiin ovia tälle yksityistämiselle ja sitä kautta tulivat silloin yksityiset palveluntuottajat. Siihen aikaan he olivat pieniä, pieteetillä esimerkiksi vanhuspalveluissa toimivia yrittäjiä, mutta heitä ovat isommat syöneet tässä vuosien saatossa, ja se tilanne, joka tällä hetkellä meillä on vallalla, on syntynyt todellakin monen vuoden ja pitkällisen kehityksen tuloksena. Mutta edustaja on aivan oikeassa siinä, että meidän täytyy katsoa sitä todellisuutta silmiin, millä tavalla kuntatyönantaja pystyy kilpailemaan sitten yksityisen puolen työnantajien kanssa. Esimerkiksi työaikajoustot. Millä tavalla nuorille lääkäreille mentorilääkäreitä mahdollistetaan siinä terveyskeskusympäristössä? Millä tavalla saadaan hoitaja—lääkäri-parityöskentelyä paremmaksi? Millä tavalla meidän tietojärjestelmät toimivat niin, että lääkärit pystyvät sitten sen oman aikansa käyttämään siihen välittömään hoitotyöhön sen sijaan, että papereita pyöritellään? Tästä löytyvät ne avaimet, ja sen lisäksi tietenkin on tämä kunta- ja sote-uudistus, joka luo sitten sen perustan (Puhemies koputtaa) hyville työskentelyolosuhteille kaikille niille, jotka julkisella sektorilla työtään tekevät.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tässä on nyt jo keskusteltu tästä henkilöstön asemasta, ja tiedämme sen, että se on totta, että vuosien ajan jo henkilöstöllä on ollut jaksamiseen liittyviä ongelmia niin pienissä kuin suurissakin kunnissa ja erityisesti henkilöstön vaihtuvuus on ollut suurta. Esimerkiksi vaikka lastensuojelun osalta ei ole saatu paikkoja täytettyä ja ihmiset ovat lähteneet uupumuksen takia nopeasti pois. Samoin lääkäripula — myös ministerin kotikunnassa Espoossa: on nähty julkisuudessa, että siellä eivät lääkärit tahdo pysyä. Tämä viesti on äärimmäisen vakava. Nyt kun on tämä sote-uudistus, joka näyttää kyllä erittäin sekavalta, ja käsittääkseni ette ole saanut siinä valmista aikaan vieläkään vaan teillä nämä työryhmät istuvat, niin minä ainakin epäilen sitä, että pelkkä rakenneuudistus olisi se, joka pystyisi turvaaman sen, että henkilöstöä saadaan, osaavaa, motivoitunutta, sitoutunutta henkilöstöä saadaan. Mikä on hallituksen vastaus rakenneuudistuksen lisäksi siihen, että varmasti on meidän hyvinvoinnin kannalta tärkeitä ihmisiä siellä sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluissa?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edustaja itse mainitsi tässä lastensuojelun. Siinä, millä tavalla me saamme painopisteet siirrettyä meidän julkisissa palveluissa, ja totta kai yksityiset ovat siinä tukemassa sitten tätä palvelukokonaisuutta, on todella tärkeää, että päästään vihdoinkin ennalta ehkäisemään niitä ongelmia. Esimerkiksi tuleva oppilashuoltolaki on tällainen, jossa taataan se, että nuoret pääsevät välittömästi silloin, kun kriisi on päällä, ja vähintään viikon sisällä silloin, kun voidaan odottaa se hetki, keskustelemaan niistä ongelmista, jotka siinä nuoren elämässä ovat. Perheiden matalan kynnyksen palvelut, perhekeskukset, millä tavalla neuvolatoiminnassa voidaan ottaa paremmin huomioon? Nyt siellä on jo neuvola-asetus, kouluterveydenhuoltoasetus, ja hallitus jatkaa nimenomaan tätä työtä, että me saamme painopistettä siirrettyä. Matala kynnys, oikea-aikaiset palvelut säästävät myöskin kustannuksia, ja näin ollen sitten niitä resurssejakaan ei tarvitse kohdentaa sinne kaikkein vaativimpiin hoitoihin vaan saadaan tällainen kokonaisvaltainen, hyvä lähestymistapa.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Johtamisella vaikutetaan kaikkein eniten henkilöstön jaksamiseen. Meillä on myöskin julkisessa hallinnossa hyviä esimerkkejä siitä, miten yhtä aikaa on pystytty toteuttamaan tuottavuuden kehitys ja henkilöstö on saatu jaksamaan paremmin. Tämmöinen esimerkki on Verohallinto. Verohallinnossa on kymmenen vuoden aikana saatu 20 prosentin tuottavuushyppy aikaiseksi siten, että henkilöstön työtyytyväisyys on samaan aikaan parantunut ja me veronmaksajat olemme nähneet meidän oman verotuksemme muuttuneen automaattiseksi ja helpommaksi.

Arvoisa pääministeri, mitä hallitus aikoo tehdä nyt, että muilla hallinnonaloilla saataisiin tämmöinen positiivinen kehitys aikaiseksi, jossa samaan aikaan pystytään saamaan säästöjä ja henkilöstön jaksaminen ja työtyytyväisyys paranee?

Puhemies Eero Heinäluoma:

Alkuperäinen kysymys taisi olla sosiaali- ja terveyspuolelle, mutta pääministeri varmaan vastaa, olkaa hyvä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Erittäin hyvä huomio edustaja Sipilältä Verohallintoa koskien. Tunnen sen aika hyvin edellisestä tehtävästä. Meidän pitää pystyä levittämään näitä parhaita käytäntöjä. Siis olen ihan tismalleen samaa mieltä edustaja Sipilän kanssa siitä, että julkisen sektorin yksi suurimpia haasteita on se, että me kykenemme muuttamaan julkiset työt vielä nykyistä houkuttelevammiksi. Hyvä työnantajuus, hyvä johtaminen ovat ne parhaat keinot vetää lahjakasta, hyvin koulutettua, kyvykästä porukkaa myös julkiselle sektorille töihin, oli kysymys sitten kunnista tai valtiosta. Julkinen sektori ei varmastikaan maksa niin korkeita palkkoja kuin yksityinen, joten meidän pitää kilpailla työn laadulla ja sillä, että työntekijät aidosti kokevat saavansa toteuttaa itseään järkevissä työolosuhteissa, eikä niin, että julkinen sektori on nimenomaan se työnantaja, joka vain osaamattomana pienentää henkilöstöä, mutta työolosuhteet eivät parane. Me tarvitsemme juuri noita teidän mainitsemianne hyviä esimerkkejä. Valtionhallinnossa me levitämme niitä hyvin aktiivisesti tällä hetkellä, mutta meidän pitää pystyä myös etsimään parhaita käytäntöjä kunnista, koska meillä on erittäin upeita kuntia jo tällä hetkellä, (Puhemies koputtaa) missä vaikkapa terveydenhuolto on järjestetty niin, että työntekijät kokevat sen mielekkääksi työympäristöksi, ja sitten toisaalta on semmoisia, missä johtamisessa on tosi vakavia puutteita.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Mutta kysyin sitä, että millä hallinnon aloilla on jotakin konkreettista menossa nyt, että nämä positiiviset käytännöt saadaan siirrettyä käytäntöön ja sitä kautta tämä vakava ongelma, elikkä henkilöstön jaksaminen, saadaan paremmalle tolalle.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan nyt ihan asian ytimessä, kun puhutaan muun muassa kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta. Siinähän ei todellakaan riitä se, että pelkästään rakenteita uudistetaan, vaan meidän täytyy uudistaa koko toimintatapa, kuten edustaja Sipilä viittasi. Siihen pakottaa ja myös antaa mahdollisuuden se, että todellakin kuntapuolelta on jäämässä joka kolmas kuntatyöntekijä eläkkeelle seuraavan kahden valtuustokauden aikana, 160 000 ihmistä eläköityy, ja välttämättä emme pysty palkkaamaan yhtä paljon enää henkilöstöä samoihin tehtäviin, koska tiedämme, että meillä tulee olemaan työväestä pulaa tässä yhteiskunnassa.

Sen johdosta hallitus suuntaa osana kuntauudistusta muutostukea kunnille nimenomaan muutosjohtamisen vahvistamiseen, ict-järjestelmien uudistamiseen ja talouden vahvistamiseen. On nähtävissä, että meillä on merkittävä mahdollisuus tehdä iso tuottavuushyppäys ict:n ansiosta samassa yhteydessä, kun rakenteita ja palvelujärjestelmiä uudistetaan.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sisäasiainministeriön kuntaosaston entinen päällikkö Aulis Pöyhönen antaa tänään kovaa kritiikkiä kuntauudistuksen lakihankkeista. Hän on palvellut 20:tä kuntaministeriä, ollut kirjoittamassa 12:ta hallitusohjelmaa. Mikä ihme siinä on, että te ette nyt voi ottaa näitä todellisten asiantuntijoiden neuvoja vaarin? Täällä on nyt uusin työryhmä, Orpon ryhmä. Mikä tässä oli, että oppositiota ei voitu ottaa mukaan? Kaikkihan me kunnissa asumme, oli sitten hallitus- tai oppositiopuolueiden edustaja. Mikä ihmeen ylpeys siihen meni, koska esimerkiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikasta saimme aikaan yksimielisen mietinnön, kun olimme sitä kaikki tekemässä?

Mutta, arvoisa puhemies, kysyn suoraan sitä asiaa, että meillä on hoitajia, koulutettuja hoitajia, jotka eivät tee hoivatyötä, ja tässä on se ongelma. Mitä te aiotte tehdä, että nämä hoitajat, jotka on koulutettu lähimmäistä auttamaan, haavoja sitomaan ja hoitamaan, tekisivät sitä työtä?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edustaja Soini viittaa tässä niihin 30 000:een hoitotyön ammattilaiseen, jotka tilastojen mukaan ovat hakeutuneet muihin töihin. Kun heiltä itseltään on kysytty, niin se pääsyy, he sanovat, on työn raskaus, mutta ei ainoastaan työn raskaus, vaan se tapa, jolla heitä johdetaan. Tämän vuoksi meillä sosiaali- ja terveysministeriössä muun muassa Kaste-hankkeen kautta on haluttu panostaa hyvään johtamiseen kunnissa, niin että johtoporras aidosti ymmärtää sitä hoitotyötä, jota siellä paikallistasolla tehdään, eikä niin, että norsunluutornista määrätään, eikä tiedosteta, mikä tilanne esimerkiksi eri hoitoyksiköissä on.

Tämän kautta, hyvien toimintatapojen kautta ja uusien toimintatapojen käyttöönotossa, asenteen muutoksessa, niissä piilevät ne avaimet, mutta asenteen muutokset esimerkiksi, ne vaativat aikansa, ja siihen tarvitaan meidän kaikkien panostusta. Ei niin, että todetaan, että hoitotyöntekijät tekevät työtään huonosti, totta kai ihminen silloin väsyy siihen, vaan sillä tavalla, että se viesti myöskin kuntapäättäjiltä ja resursoinnin puolelta ja toimintatapojen käyttöönoton puolelta on sellainen positiivinen, että siellä pystyvät nämä hyvät käytännöt tulemaan käytäntöön.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Meidän sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme on todellakin vakavassa tilanteessa. Me emme saa henkilöstöä riittävästi terveyskeskuksiin, ja sairaaloissakin on osastoja, joissa on henkilöstöstä pulaa ja työtä on valtavasti. Samaan aikaan erikoissairaanhoidon kustannukset ovat karanneet käsistä. Kuntatalous, julkinen talous on vaikeuksissa johtuen tästä yleismaailmallisesta taloustilanteesta. Eli nyt on tehtävä päätöksiä. Kun näistä työryhmistä puhutaan, niin tämä viimeisin työryhmä on perustettu juuri sen tähden, että muodostetaan yhtenäinen linja, koska päätökset eivät enää anna odottaa itseään. Suomi tarvitsee näitä päätöksiä.

Se, että meidän on päätettävä molemmista, sekä sotesta että kuntarakenneuudistuksesta, samaan aikaan, on aivan välttämättömyys, jotta kunnat tietävät, kun he alkavat pohtimaan tulevaisuuttaan, mitkä ovat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisperusteet. Olin hieman ihmeissäni, että edustaja Sipilä oli tästä eri mieltä, miten näitä voisi viedä eteenpäin eri aikaan, se logiikka ei minulle aukea.

Kysyisin kuitenkin kuntaministeriltä: millainen aikataulu on, sikäli kuin tai kun nämä sote-linjat saadaan aikaan, kuinka paljon kunnilla on sitten aikaa vastata ja pohtia tätä omaa tulevaisuuttaan näitten kokonaistietojen valossa?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallitus antoi eduskunnalle viime kesänä tiedonannon kuntauudistuksen etenemisestä, ja siinä lähdettiin siitä, että kunnille annettaisiin noin vuosi aikaa tehdä selvitykset ja päätökset mahdollisista kuntaliitoksista. Tuo kuntarakennelaki on täällä eduskunnassa, ja sen on tarkoitus tulla voimaan 1.7. tänä vuonna, ja sen jälkeen kunnilla olisi vuosi aikaa tehdä selvitykset ja päätökset omalla alueellaan. On todella tärkeää, että kunnat tuossa vaiheessa myös tietävät sen, minkälaiset sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen edellytykset tuolla alueella ovat, jotta ne voivat kuntarakennetta pohtiessaan ottaa huomioon sen, minkäkokoista kuntaa kannattaa alueelle tavoitella ja millä tavalla vastuut tulevat jakautumaan.

Tärkeä osa tätä on myös kuntien valtionosuus- ja rahoitusjärjestelmän uudistus ja koko kuntalain uudistus. Nämä kaikkihan ovat tulossa voimaan vuoden 2015 alussa ja ovat parhaillaan valmistelussa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kun ilmeisesti edustaja Orpolla ei ollut valtuuksia kutsua perussuomalaisia mukaan, niin, herra pääministeri, teillä varmasti olisi ollut valtuuksia. Olisin mielelläni tullut ja uskon, että edustaja Sipiläkin olisi tullut, ja me kaikki olisimme saaneet tietää, mikä malli tämä kotikunta—maakunta-malli on, koska ainakin yksi sentyyppinen malli, Kainuun hallintokokeilu, taisi loppua tässä vuodenvaihteessa. Arvoisa pääministeri, vielä ei ole liian myöhäistä, mikä meissä on vikana, että te ette meitä halua ratkomaan näitä yhteisiä ongelmia?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Eihän teissä ole mitään vikaa. Erityisesti teistä, edustaja Soini, on vikaa mahdotonta löytää. (Naurua) Itse asiassa mehän olemme päässeet jo aika monessa asiassa myös yhteisymmärrykseen. Jos katsotaan vaikkapa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa, niin siinä ollaan haettu yhteistä linjaa, ja tosi hieno asia.

Hallituksen vastuulla on tietysti tehdä esityksiä. Meillä on pitkään valmisteltu kuntarakennelakia, joka on jo siis eduskunnassa, ja sitten sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen sitä parasta mahdollista hallintomallia, ja nyt meidän vain pitää sitten yhteensovittaa eli että tämä hallituksen tahtotila tulee konkretian tasolla määriteltyä. Sen takia tätä työryhmätyötä tehdään ihan normaalisti hallitusryhmien voimin. Siellä on ministerit kuntarakennepuolelta ja ministerit sosiaali- ja terveyspalvelujen puolelta ja sitten eduskuntaryhmät. Me tuomme esityksiä, ja toivon mukaan saamme keskustella ja etsiä sitä yhteistä linjaa sitten tässä salissa.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Kun keskusta lupauksensa mukaisesti keskittyy kaiken rikki repimiseen, on hyvä, että joku keskittyy myös rakentamiseen. (Välihuutoja) Tässä ollaan rakentamassa vahvempaa kuntapalvelukokonaisuutta.

Haluaisin kuitenkin palata tähän alkuperäiseen kysymykseen henkilöstön asemasta. Kuntien yli 400 000 työntekijää ovat Suomen hyvinvointiyhteiskunnan keskeisin voimavara. Sosialidemokraateille on ollut koko ajan tärkeää, että kuntien henkilöstö on mukana sekä valtakunnallisesti mutta erityisesti paikallisesti suunnittelemassa sitä uutta rakennetta, jota tässä ollaan nyt tekemässä. Tältä osin on erittäin tärkeää, että henkilöstöä ei hämmennetä esimerkiksi yksityisen sektorin tällä hetkellä käyttämällä keinolla elikkä lomautuksilla ja irtisanomisilla, ja tämän vuoksi kysynkin hallitukselta: riippumatta niistä rakenneratkaisuista, mitä tässä tehdään, säilyyhän kaikissa vaihtoehdoissa henkilöstöllä työsuhdeturva?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Me tarvitsemme tulevinakin vuosina sitoutunutta, ammattitaitoista työvoimaa, ja siinä luonnollisesti hyvät työsuhteen ehdot ja hyvä johtaminen ovat kaikessa a ja o. Niin kuin me tiedämme, monet julkisen sektorin ammatit ovat semmoisia, joista ei makseta yhtä suurta palkkaa kuin monista yksityisen sektorin ammateista, mutta moni tekee sitä sydämellä ja kutsumuksella ja on halunnut siitä huolimatta alalle, oli se sitten hoitoala tai sosiaalityön ala. Näillä ihmisillä täytyy olla näkemys siitä, että kunta, heidän työnantajansa, on hyvä työnantaja. Sen takia ne parhaat käytännöt, mitä tällä hetkellä parhaissa suomalaisissa kunnissa on, pitää saada levitettyä laajemmalle. Meillä on huomattavia eroja kuntatyöntekijöiden työoloissa eri kunnissa osittain johtuen siitä, että meillä on taloudellisesti vahvoja kuntia, hyvää johtamista, on taloudellisesti heikkoja kuntia ja huonoa johtamista, ja nyt vain pitää saada tämän rakenteen hallinnon, (Puhemies koputtaa) mikä on sinänsä vain väline, ohella levitettyä näitä parhaita laadullisia käytäntöjä.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus on leikannut terveyspalveluista ja muista julkisista palveluista 34 000 kuntatyöntekijän palkkasummaa vastaavan summan vuosittain — 34 000 ihmisen palkkaa vastaavan summan. Jos kunnat haluavat pitää nuo ihmiset töissä, on pakko nostaa kuntaveroja, joita tavalliset ihmiset maksavat. Jos taas palveluita leikataan, kuntatyöntekijät saavat niskoilleen ihmisten tyytymättömyyden heikkenevistä palveluista. Samaan aikaan heidän niskassaan, työntekijöiden niskassa, on säästöpaineet: sijaisia ei saa ottaa ja niin edelleen. Kun tähän vielä levitetään eteen se sekasorto, minkä hallitus on onnistunut luomaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta, en ihmettele, että terveyspalveluissa työskentelevät ihmiset selaavat yksityisten työnantajien ilmoituksia. Miten te aiotte varmistaa, että julkisiin palveluihin riittää ammattilaisia ja se pysyy kilpailukykyisenä, hyvänä vaihtoehtona alan työntekijöille?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallitus on joutunut todellakin tekemään isoja leikkauksia ja myös veronkorotuksia sen johdosta, että julkinen talous saataisiin tasapainotettua ja että emme kriisiytyisi. Kun kuntatalous on noin puolet koko julkisesta taloudesta, on selvää, että nämä toimet ovat kohdistuneet myös kuntiin. Kuntien tuloista suurin osa on kuntien omia verotuloja, ja nyt kun talous ei kasva, myös verotulojen kertymä kunnissa on ollut hidasta. Siksi kuntatalouden ja kuntapalveluiden kannalta kaikkein tärkeintä on se, että suomalainen elinkeinoelämä lähtisi nousuun, saataisiin Suomeen lisää yrityksiä, työpaikkoja ja investointeja. Se on kaikkien suomalaisten edun mukaista.

Kunta- ja palvelurakenneuudistuksella tavoitellaan taloudeltaan vahvempia kuntia, jotka olisivat myös turvallisempia työnantajia. Osaltaan kuntatyöntekijöiden tukea tälle hankkeelle osoittaa se, että juuri maaliskuussa kaikki kuntien pääsopijajärjestöt antoivat yhteisen kannanoton, jossa he kiirehtivät kunta- ja palvelurakenneuudistusta, koska he näkevät sen, että maailma on muuttumassa nyt kovasti, palveluiden tarve kasvaa, siellä työväki (Puhemies koputtaa) on eläköitymässä ja meillä on iso uudistusten tarve.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty.