Lenita Toivakka /kok:
Arvoisa puhemies! Vappuna puhuttiin paljon työstä.
Työ onkin parasta sosiaaliturvaa ja ehkäisee tehokkaasti
syrjäytymistä.
Nuorisotakuu on hieno juttu, ja se on suuri askel nuorten syrjäytymiskehityksen
pysäyttämiseksi. Hallitus on ottanut tämän
syrjäytymisen ehkäisyn tosissaan. Määrärahoja
ja resursseja on suunnattu nuorten kouluttamiseen, työllistämiseen
ja tukemiseen. Tämä lupaus on suuri, ja työtä nuorten
puolesta on määrätietoisesti jatkettava.
Tukea tarvitsevat nuoret on löydettävä ja
saatava tämän nuorisotakuun piiriin. Esimerkiksi kuukauden
päästä koulunsa päättäville
nuorille ei ole mitään seurantaa heidän
sijoittumisestaan koulun jälkeen, elleivät he
ole ely-keskusten toimenpiteiden piirissä. Suurin osa niistä nuorista, jotka
kipeimmin tarvitsisivat tätä yhteiskuntatakuuta,
ei näy missään tilastoissa. Me emme siis tarkalleen
tiedä, keitä ovat nämä syrjäytymisvaarassa
olevat nuoret ja ne nuoret, joista me olemme luvanneet pitää huolta.
Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten nuorisotakuun
seurantaa ja tiedonkulkua viranomaisten välillä voitaisiin kehittää,
jotta nuoret löydetään paremmin?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvin ajankohtainen. Kun melkein
joka toinen päivä tulee irtisanomisilmoituksia,
se, että me saamme ensimmäisen työpaikan
avattua nuorille, on meille vaativa tehtävä, mutta
tässä me emme anna nyt periksi, tämä on niin
tärkeä asia. Meillä on 37 000
alle 25-vuotiasta nuorta kortistossa, siis tässä kuussa.
Se on kuitenkin 900 vähempi kuin helmikuussa, mutta se
ei lohduta meitä, koska työ on kuitenkin kesken
ja se on noin 7 400 enempi kuin vuosi sitten.
Laskin tänään, että me panostamme
noin 110 miljoonaa tänä vuonna tähän
nuorten yhteiskuntatakuun rahoittamiseen erilaisin toimenpitein.
Se iso juttu on se, että sen ohella, että se
koulutusmahdollisuus tarjotaan, me haluamme tukea nuoria niin, että yritys
tai kunta, esimerkiksi kunta, joka palkkaa nuoren työntekijän,
saa 700 euroa kuukaudessa yhdeksän kuukauden ajan Sanssi-kortilla
tulevaa rahaa, madallamme kynnystä ottaa nuori töihin.
Minä vetoan nyt, että yritykset ja myös
kunnat ottavat tämän haasteen vastaan. Te voitte
omilla paikkakunnillanne vaikuttaa siihen.
Me teemme myöskin lisää toimenpiteitä nuorten
aikuisten (Puhemies koputtaa) osaamisen ohjelman parantamiseksi,
niin että nämä toisen asteen koulutusta
vailla olevat nuoret pääsisivät sen toisen
asteen koulutuksen piiriin. Työtä on tehtävä.
Tilastoita me seuraamme kuukausittain, ja ensimmäinen toimenpide,
(Puhemies koputtaa) jota seuraamme, on toukokuussa...
Puhemies Eero Heinäluoma:
Jaaha, minuutti ehti mennä jo.
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Toivakan
tärkeään kysymykseen: yksi tärkeä näkökulma
on se, että tiedän monia kuntia, jotka erittäin
vastuullisesti — kunnan koulutoimi, kunnan kouluvirasto
yhdessä koulujen kanssa — huolehtivat siitä,
että niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät
saa opiskelupaikkaa tai eivät ilmaannu sinne koulutukseen, seurataan
erittäin räätälöidysti,
jopa niin, että eräässä isossa
kaupungissa, jossa itse asun, asiallisesti ottaen ne nuoret, jotka
jäävät aktiivisen seurannan ulkopuolelle,
ovat laskettavissa kahden käden sormin eli käytännössä huolehditaan jokaisesta
lapsesta. Korostan tätä toimintamallia nyt: jokaiseen
kuntaan tällainen käytäntö.
Puhemies Eero Heinäluoma:
Edustaja Toivakka taisi räjäyttää pankin,
koska kolmas ministeri tarvitaan tähän vastaukseen.
Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki
Arvoisa puhemies! Tämä jakautuu työministerin,
opetusministerin ja nuorisosta vastaavan ministerin kesken.
Lyhyesti: Edustaja Toivakka nosti esiin ne nuoret, jotka ovat
pahiten vaarassa, että syrjäytetään
yhteiskunnasta. Etsivä nuorisotyö, joka kattaa
tällä hetkellä jo 90 prosenttia meidän
kunnista, on se keino, jolla näitä haetaan. Viime
vuonna jo noin 14 000 nuorta löydettiin etsivällä nuorisotyöllä.
Toinen on sitten se, että mihin ohjataan: nuorten työpajatoimintaan.
Kolme neljäsosaa nuorista, jotka ovat käyneet
työpajajakson läpi, jatkaa opiskelu-, harjoittelu-,
työpaikkaan, saa järkevän paikan.
Mitä voitaisiin tehdä paremmin? Meidän
pitää aina tehdä paremmin. Erityisesti,
kun nämä nuoret ovat hyvin monimuotoisia, tarvitaan
monenlaista yhteistyötä. Tässä erityisesti
pitää haastaa, että jokaisessa kunnassa
eri hallinnonalat tekevät yhteistyötä yli
hallinnonalojen rajojen, jotta nämä nuoret löydetään,
jotta heille pystytään ohjaamaan näitä erilaisia
toimenpiteitä.
Lenita Toivakka /kok:
Arvoisa puhemies! Viranomaisten välinen tiedonkulku
tässä asiassa on tärkeää.
Yksi malli tiedonkulun esteiden poistamiseksi on niin sanottu siepparijärjestelmä.
Tämän järjestelmän avulla syrjäytymisvaarassa
olevat nuoret voitaisiin tunnistaa nykyistä aikaisemmin,
eri tahot voisivat samaan järjestelmään
raportoida, kun nuoren kohdalle sattuu ongelmia, ja sitten kertoa
näistä ongelmista toisilleen, mutta myös
nuoren vanhemmille esimerkiksi. Tällainen siepparijärjestelmä on
käytössä Hollannissa, ja siitä on
siellä erittäin hyviä kokemuksia. Kuulemma
Sitra rahoittaa Suomessa tällaista hanketta, ja kotikaupunkini
Mikkeli on ryhtymässä tämmöisen
hankkeen pilotiksi. Tämän järjestelmän kiistaton
etu olisi se, että nuoria ei lähdetä etsimään
nuorisotakuun piiriin vasta, kun he ovat pudonneet turvaverkkojen
ulkopuolelle, vaan ongelmaan voitaisiin puuttua varhemmin. Miten asianomainen
ministeri näkee, olisiko tällaiselle mallille
käyttöä myös Suomessa?
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Ilman muuta me tarvitsemme myös uusia
malleja koskien nuorten ihmisten tavoittamista. Tämä etsivä nuorisotyö on
yksi. Tämmöinen sieppariajattelumalli, jonka tunnemme
hyvin, jota tässä maassa, mistä kerroitte,
noudatetaan, on yksi uusi toimintatapa. Mutta sitten täytyy
sanoa, että se, mitä me erityisesti seuraamme
nyt, on se, kuinka monta nuorta työtöntä valuu
yli kolmen kuukauden työttömyyden. Nyt meillä on semmoinen
tilanne, että 26 prosenttia alle 25-vuotiaista valuu yli
kolmen kuukauden työttömyyden. Se on liian paljon,
ja se stoppari meidän pitäisi saada siihen. Meidän
tavoitteemme on se, että tänä vuonna
me saisimme tämän taitteen aikaan, käänteen
aikaan, niin että näin suuri joukko nuoria ei
valu yli kolmen kuukauden työttömyyden. Tätä me
seuraamme nyt kuukausittain, ja tulee hetki nyt tässä keväällä,
että me pystymme sitten jotain arviota tekemään,
miten tässä on onnistuttu. Mutta se vaatii sitä,
että yritykset ottavat nuoria, se vaatii sitä,
että kunnat tulevat tähän mukaan, se
vaatii sitä, että täällä paikallisesti
tehdään talkoita, jalkautetaan tätä työtä yhdessä ja
tehdään tästä semmoinen kansallinen
ponnistus. (Puhemies koputtaa) Sillä tavalla päästään
tässä eteenpäin.
Antti Lindtman /sd:
Arvoisa puhemies! Nuorisotakuu on todella yksi tämän
hallituksen kärkihankkeista, ja niin kuin työministeri
totesi, tänä vuonna käytetään
110 miljoonaa euroa siihen, että jokainen nuori pääsisi
työn tai koulutuksen syrjään kiinni.
Se on muuten tismalleen sama summa, joka kerätään
tänä vuonna solidaarisuusveroilla. Eli kutsutaan
suurituloiset, rikkaat mukaan ja annetaan nuorille työtä ja
koulutusta.
Opetusministeri mainitsi kuntien vastuun. Vantaa on yksi niistä kunnista,
jossa jo kolme vuotta yhtään nuorta ei ole peruskoulun
jälkeen jäänyt tyhjän päälle.
Mutta kun me olemme saaneet nämä nuoret kiinni,
olemme havainneet, että kaikki eivät viihdy koulun
penkillä yhtä pitkään kuin toiset.
Tämän takia tarvitaan uusia malleja.
Teillä on valmistelussa oppisopimuksen 2+1-malli,
jonka työmarkkinajärjestöt, ammattiliitot, ammattiyhdistysjärjestöt
ovat tuoneet esiin. Missä tämän valmistelu
etenee? Sitä tarvitaan.
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa puhemies! Kyllä sen valmistelu etenee. Siihen liittyy
myöskin ammatillisen koulutuksen rahoituslain uudistaminen,
koska kärjistäen sanottuna jos nykyisessä mallissa,
kolmen vuoden ammatillisessa perustutkinnossa, se viimeinen vuosi muutetaan
oppisopimuskoulutukseksi, niin se on puolet halvempaa, mutta ammatillinen
oppilaitos on sillä tavalla itsekäs, että se
mieluummin pitää ne nuoret siinä perustutkintomuotoisessa koulutuksessa
kuin ikään kuin on ottamassa oppisopimuskoulutusta
käyttöön, jollemme me uudistaisi tässä yhteydessä myöskin
tätä rahoitusjärjestelmää.
Takaan ja vannon, että se toteutuu tämän
hallituskauden aikana.
Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:
Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on tosiaan
kasvanut vuodessa niin paljon, että herää kysymys
siitä, että ovatko ne määrärahat
riittävällä tasolla, jotka hallitus on
varannut nuorisotakuun toteuttamiseen.
Toiseksi haluaisin tiedustella työministeriltä sitä,
että kun nyt on tullut huolestuttavia viestejä te-toimistoilta
siitä, että te-toimistoissa ei pystytä tekemään
niin räätälöityä työtä työttömien kohtaamisessa,
etenkään nuorten kohtaamisessa, kuin pitäisi,
niin onko te-toimistojen uudistaminen nyt menossa oikeaan suuntaan.
Työministeri Lauri Ihalainen
Arvoisa puhemies! Te-toimistojen verkostoa on uudistettu ja
siellä on, niin kuin kaikki tiedämme, määritelty
kolme palvelulinjaa, ja itse asiassa nuoria palvellaan näillä kaikilla
linjoilla, myös tässä vaikeimmin työllistettävien
linjalla. Me olemme lisänneet 60 henkilötyövuotta,
käsiparia, nimenomaan nuorten yhteiskuntatakuun käytännön
toteuttamiseksi ja nuorten auttamiseksi te-toimistoihin. Kun muutoin
väki vähenee, niin tähän me olemme
nyt resursseja koettaneet lisätä. Ei se varmaan
kaikkea hoida, eikä korvaa.
Sitten täytyy todeta yksi myönteinen asia
tässä nuorten työttömyydessä,
ja se on se, että keskimääräinen
työttömyyden kesto Suomessa on 40 viikkoa, nuorten
kohdalla se on 10 viikkoa, onneksi, niin että se nuorten
työttömyys on yleisesti ottaen aina lyhytkestoisempaa
kuin työttömyys keskimäärin.
Tämän lisäksi on hyvä sanoa,
että me tämän ohjelman mukaan teemme
heti, kahden viikon päästä siitä,
kun nuori ilmaantuu työttömyyskortistoon, työllistämissuunnitelman
sille nuorelle, nuorta kuunnellen, mutta sitä polkua ruvetaan
rakentamaan heti, eikä ruveta odottamaan sitä kolmea
kuukautta, että mitäs tapahtuu nuoren elämälle.
Jari Lindström /ps:
Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama päivä sitten
entinen työministeri, nykyinen edustaja Sinnemäki
kirjoitti blogissaan, että hän epäilee
tätä yhteiskuntatakuun toteutumista, ja itse asiassa
piti nuorten tilannetta jopa huonompana kuin aikaisemmin. Kysyisinkin
hallitukselta: uskooko koko hallitus tämän itse
asiassa periaatteellisella tasolla äärimmäisen
hyvän ja tärkeän asian toteutumiseen,
vai onko jo repeämistä havaittavissa?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Ei ole repeämistä tapahtunut.
Tämä on hieno periaatteellinen linjaus, jossa
on paljon sisältöä. Me joudumme juoksemaan
liikkuvan maalin mukana. Eli kun suhdanteet vaihtelevat, työttömyys
pahenee tai se helpottuu.
Mutta sen lisäksi, että me olemme pystyneet lisäämään
määrärahoja, me olemme pystyneet lisäämään
keinovalikoimaa, eli että meillä on tarjota nuorille
enemmän erilaisia, juuri heidän tarpeisiinsa kohdistuvia
tukimuotoja, oli kysymys sitten nuorten oppisopimuksesta, jota tähän
saakka ei ole käytetty, tai sitten etsivästä nuorisotyöstä,
minkä ministeri Arhinmäki tuossa totesi. On pystytty
skaalaa laajentamaan.
Eli tämä on asia, jota ei yhtenä vuonna
voi ratkaista, koska maali liikkuu. Mutta siitä minä olen todella
iloinen, että meillä on erittäin vahva
sitoutuminen, että nuoria ei päästetä tippumaan, niin
kuin joskus aikaisemmin päästettiin, vaan että tämä työn
arvo, siinä mukana olon arvo, on niin vahva, läpitunkeva
arvo meidän hallitukselle, että me etsimme niitä keinoja
koko ajan, vaikka se on erittäin haasteellista.