Täysistunnon pöytäkirja 47/2013 vp

PTK 47/2013 vp

47. TORSTAINA 2. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Nuorisotakuun seuranta ja tiedonkulun parantaminen viranomaisten välillä

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Vappuna puhuttiin paljon työstä. Työ onkin parasta sosiaaliturvaa ja ehkäisee tehokkaasti syrjäytymistä.

Nuorisotakuu on hieno juttu, ja se on suuri askel nuorten syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseksi. Hallitus on ottanut tämän syrjäytymisen ehkäisyn tosissaan. Määrärahoja ja resursseja on suunnattu nuorten kouluttamiseen, työllistämiseen ja tukemiseen. Tämä lupaus on suuri, ja työtä nuorten puolesta on määrätietoisesti jatkettava. Tukea tarvitsevat nuoret on löydettävä ja saatava tämän nuorisotakuun piiriin. Esimerkiksi kuukauden päästä koulunsa päättäville nuorille ei ole mitään seurantaa heidän sijoittumisestaan koulun jälkeen, elleivät he ole ely-keskusten toimenpiteiden piirissä. Suurin osa niistä nuorista, jotka kipeimmin tarvitsisivat tätä yhteiskuntatakuuta, ei näy missään tilastoissa. Me emme siis tarkalleen tiedä, keitä ovat nämä syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja ne nuoret, joista me olemme luvanneet pitää huolta. Kysynkin asianomaiselta ministeriltä: miten nuorisotakuun seurantaa ja tiedonkulkua viranomaisten välillä voitaisiin kehittää, jotta nuoret löydetään paremmin?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Kysymys on hyvin ajankohtainen. Kun melkein joka toinen päivä tulee irtisanomisilmoituksia, se, että me saamme ensimmäisen työpaikan avattua nuorille, on meille vaativa tehtävä, mutta tässä me emme anna nyt periksi, tämä on niin tärkeä asia. Meillä on 37 000 alle 25-vuotiasta nuorta kortistossa, siis tässä kuussa. Se on kuitenkin 900 vähempi kuin helmikuussa, mutta se ei lohduta meitä, koska työ on kuitenkin kesken ja se on noin 7 400 enempi kuin vuosi sitten.

Laskin tänään, että me panostamme noin 110 miljoonaa tänä vuonna tähän nuorten yhteiskuntatakuun rahoittamiseen erilaisin toimenpitein.

Se iso juttu on se, että sen ohella, että se koulutusmahdollisuus tarjotaan, me haluamme tukea nuoria niin, että yritys tai kunta, esimerkiksi kunta, joka palkkaa nuoren työntekijän, saa 700 euroa kuukaudessa yhdeksän kuukauden ajan Sanssi-kortilla tulevaa rahaa, madallamme kynnystä ottaa nuori töihin. Minä vetoan nyt, että yritykset ja myös kunnat ottavat tämän haasteen vastaan. Te voitte omilla paikkakunnillanne vaikuttaa siihen.

Me teemme myöskin lisää toimenpiteitä nuorten aikuisten (Puhemies koputtaa) osaamisen ohjelman parantamiseksi, niin että nämä toisen asteen koulutusta vailla olevat nuoret pääsisivät sen toisen asteen koulutuksen piiriin. Työtä on tehtävä. Tilastoita me seuraamme kuukausittain, ja ensimmäinen toimenpide, (Puhemies koputtaa) jota seuraamme, on toukokuussa...

Puhemies Eero Heinäluoma:

Jaaha, minuutti ehti mennä jo.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Tähän edustaja Toivakan tärkeään kysymykseen: yksi tärkeä näkökulma on se, että tiedän monia kuntia, jotka erittäin vastuullisesti — kunnan koulutoimi, kunnan kouluvirasto yhdessä koulujen kanssa — huolehtivat siitä, että niitä lapsia ja nuoria, jotka eivät saa opiskelupaikkaa tai eivät ilmaannu sinne koulutukseen, seurataan erittäin räätälöidysti, jopa niin, että eräässä isossa kaupungissa, jossa itse asun, asiallisesti ottaen ne nuoret, jotka jäävät aktiivisen seurannan ulkopuolelle, ovat laskettavissa kahden käden sormin eli käytännössä huolehditaan jokaisesta lapsesta. Korostan tätä toimintamallia nyt: jokaiseen kuntaan tällainen käytäntö.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Toivakka taisi räjäyttää pankin, koska kolmas ministeri tarvitaan tähän vastaukseen.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki

Arvoisa puhemies! Tämä jakautuu työministerin, opetusministerin ja nuorisosta vastaavan ministerin kesken.

Lyhyesti: Edustaja Toivakka nosti esiin ne nuoret, jotka ovat pahiten vaarassa, että syrjäytetään yhteiskunnasta. Etsivä nuorisotyö, joka kattaa tällä hetkellä jo 90 prosenttia meidän kunnista, on se keino, jolla näitä haetaan. Viime vuonna jo noin 14 000 nuorta löydettiin etsivällä nuorisotyöllä. Toinen on sitten se, että mihin ohjataan: nuorten työpajatoimintaan. Kolme neljäsosaa nuorista, jotka ovat käyneet työpajajakson läpi, jatkaa opiskelu-, harjoittelu-, työpaikkaan, saa järkevän paikan.

Mitä voitaisiin tehdä paremmin? Meidän pitää aina tehdä paremmin. Erityisesti, kun nämä nuoret ovat hyvin monimuotoisia, tarvitaan monenlaista yhteistyötä. Tässä erityisesti pitää haastaa, että jokaisessa kunnassa eri hallinnonalat tekevät yhteistyötä yli hallinnonalojen rajojen, jotta nämä nuoret löydetään, jotta heille pystytään ohjaamaan näitä erilaisia toimenpiteitä.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Viranomaisten välinen tiedonkulku tässä asiassa on tärkeää. Yksi malli tiedonkulun esteiden poistamiseksi on niin sanottu siepparijärjestelmä. Tämän järjestelmän avulla syrjäytymisvaarassa olevat nuoret voitaisiin tunnistaa nykyistä aikaisemmin, eri tahot voisivat samaan järjestelmään raportoida, kun nuoren kohdalle sattuu ongelmia, ja sitten kertoa näistä ongelmista toisilleen, mutta myös nuoren vanhemmille esimerkiksi. Tällainen siepparijärjestelmä on käytössä Hollannissa, ja siitä on siellä erittäin hyviä kokemuksia. Kuulemma Sitra rahoittaa Suomessa tällaista hanketta, ja kotikaupunkini Mikkeli on ryhtymässä tämmöisen hankkeen pilotiksi. Tämän järjestelmän kiistaton etu olisi se, että nuoria ei lähdetä etsimään nuorisotakuun piiriin vasta, kun he ovat pudonneet turvaverkkojen ulkopuolelle, vaan ongelmaan voitaisiin puuttua varhemmin. Miten asianomainen ministeri näkee, olisiko tällaiselle mallille käyttöä myös Suomessa?

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Ilman muuta me tarvitsemme myös uusia malleja koskien nuorten ihmisten tavoittamista. Tämä etsivä nuorisotyö on yksi. Tämmöinen sieppariajattelumalli, jonka tunnemme hyvin, jota tässä maassa, mistä kerroitte, noudatetaan, on yksi uusi toimintatapa. Mutta sitten täytyy sanoa, että se, mitä me erityisesti seuraamme nyt, on se, kuinka monta nuorta työtöntä valuu yli kolmen kuukauden työttömyyden. Nyt meillä on semmoinen tilanne, että 26 prosenttia alle 25-vuotiaista valuu yli kolmen kuukauden työttömyyden. Se on liian paljon, ja se stoppari meidän pitäisi saada siihen. Meidän tavoitteemme on se, että tänä vuonna me saisimme tämän taitteen aikaan, käänteen aikaan, niin että näin suuri joukko nuoria ei valu yli kolmen kuukauden työttömyyden. Tätä me seuraamme nyt kuukausittain, ja tulee hetki nyt tässä keväällä, että me pystymme sitten jotain arviota tekemään, miten tässä on onnistuttu. Mutta se vaatii sitä, että yritykset ottavat nuoria, se vaatii sitä, että kunnat tulevat tähän mukaan, se vaatii sitä, että täällä paikallisesti tehdään talkoita, jalkautetaan tätä työtä yhdessä ja tehdään tästä semmoinen kansallinen ponnistus. (Puhemies koputtaa) Sillä tavalla päästään tässä eteenpäin.

Antti Lindtman /sd:

Arvoisa puhemies! Nuorisotakuu on todella yksi tämän hallituksen kärkihankkeista, ja niin kuin työministeri totesi, tänä vuonna käytetään 110 miljoonaa euroa siihen, että jokainen nuori pääsisi työn tai koulutuksen syrjään kiinni. Se on muuten tismalleen sama summa, joka kerätään tänä vuonna solidaarisuusveroilla. Eli kutsutaan suurituloiset, rikkaat mukaan ja annetaan nuorille työtä ja koulutusta.

Opetusministeri mainitsi kuntien vastuun. Vantaa on yksi niistä kunnista, jossa jo kolme vuotta yhtään nuorta ei ole peruskoulun jälkeen jäänyt tyhjän päälle. Mutta kun me olemme saaneet nämä nuoret kiinni, olemme havainneet, että kaikki eivät viihdy koulun penkillä yhtä pitkään kuin toiset. Tämän takia tarvitaan uusia malleja.

Teillä on valmistelussa oppisopimuksen 2+1-malli, jonka työmarkkinajärjestöt, ammattiliitot, ammattiyhdistysjärjestöt ovat tuoneet esiin. Missä tämän valmistelu etenee? Sitä tarvitaan.

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Kyllä sen valmistelu etenee. Siihen liittyy myöskin ammatillisen koulutuksen rahoituslain uudistaminen, koska kärjistäen sanottuna jos nykyisessä mallissa, kolmen vuoden ammatillisessa perustutkinnossa, se viimeinen vuosi muutetaan oppisopimuskoulutukseksi, niin se on puolet halvempaa, mutta ammatillinen oppilaitos on sillä tavalla itsekäs, että se mieluummin pitää ne nuoret siinä perustutkintomuotoisessa koulutuksessa kuin ikään kuin on ottamassa oppisopimuskoulutusta käyttöön, jollemme me uudistaisi tässä yhteydessä myöskin tätä rahoitusjärjestelmää. Takaan ja vannon, että se toteutuu tämän hallituskauden aikana.

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr:

Arvoisa puhemies! Nuorisotyöttömyys on tosiaan kasvanut vuodessa niin paljon, että herää kysymys siitä, että ovatko ne määrärahat riittävällä tasolla, jotka hallitus on varannut nuorisotakuun toteuttamiseen.

Toiseksi haluaisin tiedustella työministeriltä sitä, että kun nyt on tullut huolestuttavia viestejä te-toimistoilta siitä, että te-toimistoissa ei pystytä tekemään niin räätälöityä työtä työttömien kohtaamisessa, etenkään nuorten kohtaamisessa, kuin pitäisi, niin onko te-toimistojen uudistaminen nyt menossa oikeaan suuntaan.

Työministeri Lauri Ihalainen

Arvoisa puhemies! Te-toimistojen verkostoa on uudistettu ja siellä on, niin kuin kaikki tiedämme, määritelty kolme palvelulinjaa, ja itse asiassa nuoria palvellaan näillä kaikilla linjoilla, myös tässä vaikeimmin työllistettävien linjalla. Me olemme lisänneet 60 henkilötyövuotta, käsiparia, nimenomaan nuorten yhteiskuntatakuun käytännön toteuttamiseksi ja nuorten auttamiseksi te-toimistoihin. Kun muutoin väki vähenee, niin tähän me olemme nyt resursseja koettaneet lisätä. Ei se varmaan kaikkea hoida, eikä korvaa.

Sitten täytyy todeta yksi myönteinen asia tässä nuorten työttömyydessä, ja se on se, että keskimääräinen työttömyyden kesto Suomessa on 40 viikkoa, nuorten kohdalla se on 10 viikkoa, onneksi, niin että se nuorten työttömyys on yleisesti ottaen aina lyhytkestoisempaa kuin työttömyys keskimäärin.

Tämän lisäksi on hyvä sanoa, että me tämän ohjelman mukaan teemme heti, kahden viikon päästä siitä, kun nuori ilmaantuu työttömyyskortistoon, työllistämissuunnitelman sille nuorelle, nuorta kuunnellen, mutta sitä polkua ruvetaan rakentamaan heti, eikä ruveta odottamaan sitä kolmea kuukautta, että mitäs tapahtuu nuoren elämälle.

Jari Lindström /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ihan muutama päivä sitten entinen työministeri, nykyinen edustaja Sinnemäki kirjoitti blogissaan, että hän epäilee tätä yhteiskuntatakuun toteutumista, ja itse asiassa piti nuorten tilannetta jopa huonompana kuin aikaisemmin. Kysyisinkin hallitukselta: uskooko koko hallitus tämän itse asiassa periaatteellisella tasolla äärimmäisen hyvän ja tärkeän asian toteutumiseen, vai onko jo repeämistä havaittavissa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Ei ole repeämistä tapahtunut. Tämä on hieno periaatteellinen linjaus, jossa on paljon sisältöä. Me joudumme juoksemaan liikkuvan maalin mukana. Eli kun suhdanteet vaihtelevat, työttömyys pahenee tai se helpottuu.

Mutta sen lisäksi, että me olemme pystyneet lisäämään määrärahoja, me olemme pystyneet lisäämään keinovalikoimaa, eli että meillä on tarjota nuorille enemmän erilaisia, juuri heidän tarpeisiinsa kohdistuvia tukimuotoja, oli kysymys sitten nuorten oppisopimuksesta, jota tähän saakka ei ole käytetty, tai sitten etsivästä nuorisotyöstä, minkä ministeri Arhinmäki tuossa totesi. On pystytty skaalaa laajentamaan.

Eli tämä on asia, jota ei yhtenä vuonna voi ratkaista, koska maali liikkuu. Mutta siitä minä olen todella iloinen, että meillä on erittäin vahva sitoutuminen, että nuoria ei päästetä tippumaan, niin kuin joskus aikaisemmin päästettiin, vaan että tämä työn arvo, siinä mukana olon arvo, on niin vahva, läpitunkeva arvo meidän hallitukselle, että me etsimme niitä keinoja koko ajan, vaikka se on erittäin haasteellista.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää käsitelty. Ehdimme ottaa vielä yhden kysymyksen.