Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Libya, Päiväntasaajan Guinea,
Venezuela ja Kroatia — Maailmanpankin tuoreen tilaston mukaan
koko maailmassa vain näiden maiden talouskehitys ennustetaan
tänä vuonna Suomea huonommaksi. Olemme ajautuneet
täydelliseen mutasarjaan. Ero erityisesti Ruotsiin ja Baltian maihin
on revähtänyt tavattoman suureksi.
Arvoisa pääministeri, tuon tuosta te kerrotte eduskunnalle
ja koko Suomen kansalle — näiden kolmen vuoden
aikaan olette sen tehnyt — että kohta tämä muuttuu,
kohta talouden vapaa pudotus ja työttömyyden hillitön
kasvu taittuvat. Nyt kysyn teiltä: Mitä te nyt
sanotte, kun te olette päättänyt jättää pääministerin
tehtävät, monet teidän kolleganne ovat
päättäneet jättää hallituksen,
koko Suomenkin, mitä te nyt sanotte, muuttuuko tilanne
nyt? Tuleeko vihdoin viimein totta, että pääsemme
muun maailman mukaan, ja jos pääsemme, mihin tekijöihin
tällä kertaa sitten tuo muiden mukaan pääsy
voisi perustua?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Suomen heikko talouskasvu perustuu ensisijaisesti
talouden ja teollisuuden rakennemuutokseen. Se on hiipinyt Suomeen
hiljaa useiden vuosien aikana, ei vain tämän vuoden
tai tämän hallituksen aikana. Jos yritykset, tai
mikseipä myös julkiset päätöksentekijät,
olisivat varautuneet tähän asiaan aikaisemmin,
niin silloin meillä todennäköisesti ei
olisi teollista rakennemuutosta. Me olemme nyt keskellä teollista
rakennemuutosta. Positiivisiakin signaaleita on, kuten nyt vaikkapa
Metsä Groupin kaavailema jätti-investointi biotuotetehtaaseen Äänekoskella.
Se kertoo siitä, että tämä teollisuus
uskoo Suomeen investointimaana. Muussa tapauksessahan se ei investoisi
Suomeen. Se uskoo myös osaamiseen.
Toinen keskeinen seikka on se, että meidän
talouden rakenteemme on huomattavasti ohkaisempi kuin Ruotsissa.
Suomen tuotteet ovat pääsääntöisesti
investointituotteita, mitä viedään ulkomaille,
ja kun tällä hetkellä maailmantaloudessa
ei investoida, niin totta kai se näkyy Suomen taloudessa.
Vielä ehkä kolmantena se, että olemme
velkaantumisen taittamiseksi joutuneet tekemään varsin
merkittäviä leikkauspäätöksiä ja
veronkorotuspäätöksiä ja myös
näillä on tilapäisesti kasvua suitseva
vaikutus. Mutta mikäli niitä ei olisi tehty, niin
sitten me tietäisimme takuuvarmasti, että myöskään
tulevina vuosina talous ei kasva.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Pyydän edustajia, jotka haluavat esittää tästä teemasta
lisäkysymyksiä, nousemaan seisomaan ja painamaan
V-painiketta.
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! Tottahan se on, että me olemme tällaisen ison
rakennemuutoksen keskellä, mutta kolmatta vuotta peräkkäin,
kohta kolme vuotta, miinusmerkkinen talouskehitys, vapaa pudotus,
työttömyyden jatkuva kasvu, viennin väheneminen,
teollisuustuotannon raju supistuminen — arvoisa pääministeri,
ei tätä ole näin monen vuoden ajan Suomen
historiassa tapahtunut puoleen vuosisataan. Nyt se on totta, eikä siihen
auta nyt selitykseksi vain se, että kun on näin,
kun on näin. Kyllä myöskin politiikkatoimenpitein
voidaan ja pitää voida tehdä paljon.
Mitä te aiotte tehdä?
Nyt kun Euroopan parlamentin vaalit ovat edessä, te
eilen sanoitte aivan hyvin, että muun muassa biotalous
on meidän mahdollisuus, olen samaa mieltä, ja
että sitä Euroopan unionissa pitää edistää,
olen samaa mieltä. Miten te uskotte, että teidän
sanaanne luotetaan siellä Brysselissä jatkossa,
kun te omin suomalaisin toimenpitein ette ole huolehtinut siitä,
että esimerkiksi bioenergia pärjäisi
täällä? Olette avannut oven kivihiilen
tulla tänne omilla kotoisilla ratkaisuilla. (Välihuutoja)
Miten uskottavuus Brysselissä on totta, jos täällä Suomessa
toimitaan toisin?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Jos vertaa vaikkapa tätä talouskriisiä 90-luvun
alun lamaan, niin se keskeinen ero oli siinä, että siihen
aikaan 90-luvun alussa muu maailmantalous kasvoi varsin ripeästi
(Mauri Pekkarinen: Niin se nytkin kasvaa!) eli Suomen selviytyminen
riippui siitä, että me tasapainotimme oman taloutemme.
Nyt valitettavasti tämä ei riitä. Meillä on
talouden rakennemuutos, joka väistyäkseen ottaa
välttämättä useita vuosia. Me olemme
tehneet kilpailukykyä vahvistavia tekijöitä.
Olemme vaikuttaneet maltilliseen palkkaratkaisuun, olemme alentaneet
yhteisöveroa 6 prosenttiyksiköllä, me
olemme satsanneet osaamiseen, jotta uutta voisi syntyä.
(Välihuutoja) Jokainen ajatteleva ihminen tietysti tietää,
että uuden luominen ei tapahdu yhdessä yössä vaan
se on pitkä kehitysjakso. Jos Suomi olisi poliittisella
päätöksellä varautunut aiemmin
tähän, niin me emme todennäköisesti
olisi tässä kriisissä. Näin ei
ole tapahtunut, nyt tämä ongelma vain pitää hoitaa.
Antti Kaikkonen /kesk:
Arvoisa puhemies! Meillä on huoli tästä maasta,
Suomesta ja suomalaisista, miten me pärjäämme.
Asiat eivät ole tällä hetkellä valitettavasti
kovinkaan hyvin. Vienti ei vedä, talous sakkaa, valtio
velkaantuu, työttömyys pahenee. Mutta kun katsoo
tuohon meidän rakkaaseen naapuriimme Ruotsiin, niin siellä ovat
asiat toisin, vaikka valtio on monella tapaa samantapainen kuin
meidänkin maamme on. Talous on Ruotsissa vahvempi, työllisyys
vahvempi, kasvu vahvempi.
Haluankin kysyä, arvoisa pääministeri:
mikä teidän arvionne ja analyysinne on, mitä Suomessa
on tehty väärin tai mitä Ruotsissa on
tehty oikein, mistä tämä ero johtuu?
Mitä Suomessa on kenties jäänyt tekemättä,
ja mikä tärkeintä, arvoisa puhemies,
mitä hallitus aikoo tehdä?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa herra puhemies! Pitää korjata muutama
asiavirhe. Ruotsissa työttömyys on huonompi kuin
Suomessa.
Mutta se, mikä Ruotsissa on paremmin, on se, että Ruotsissa
on huomattavasti enemmän pääomia kuin
Suomessa. Se on osittain historian syytä, osittain varmasti
joidenkin tehtyjen poliittisten ratkaisujen syytä. Pääomarikkaus
vaikuttaa yleensä myös yritysten kasvukykyyn.
Toinen asia, mikä Ruotsin ja Suomen ero on, on se, että Ruotsin
teollinen pohja on huomattavasti laajempi. Ja sitä ei ole
valtion päätöksillä tehty, vaan
se on yksityisten investointien tuloksena tullut, vuosikymmenten
tuloksena tullut ero. Tässä oikeastaan ne keskeisimmät
syyt ovat.
Me olemme tehneet hyvin huolellista työtä esimerkiksi
talousneuvoston kanssa, Suomen Pankin kanssa, jossa on analysoitu
näitä eroja, ja nämä kaikki
tiedot ovat tietysti myös koko eduskunnan käytettävissä.
Ne eivät ole mitään salaisuuksia.
Mutta minä en usko siihen, että poliitikot
voivat muuttaa kaikkea yhdessä yössä.
Meidän tehtävämme on tehdä Suomesta
maa, johon voi luottaa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset
tietävät, että Suomi ei ylivelkaannu — sen
takia me joudumme tekemään ikäviä tasapainotuspäätöksiä — ja meidän
pitää tehdä päätöksiä,
(Puhemies koputtaa) jotka lisäävät kilpailukykyä,
jotka johtavat vaikkapa nyt biotuotetehtaaseen tai sitten vaikkapa
tähän uuteen telakkainvestointiin, (Puhemies koputtaa)
joka toivon mukaan tulee.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! Suomi maksoi ensimmäisen maailmansodan
ja toisen maailmansodan välisenä aikana velkansa USA:lle.
Suomi maksoi sotakorvaukset, vaikka olimme syyttömiä.
Me maksoimme oman pankkikriisimme 90-luvulla. Kaikesta tästä selvitään, mutta
teidän hallituksenne aikana, ja jo edeltäjänne
hallituksen aikana, on tehty todellista pankkisiirtoa, ruvettu maksamaan
muiden velkoja. Euro on liian vahva. Suomi ja Kreikka eivät voi
pärjätä samassa valuutassa, ja tästä te
ette halua puhua.
Mutta kun tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, miksei tehdä konkurssilain
uudistusta, siis sitä, että jos ihminen epäonnistuu,
häneltä menee kyllä talot ja tavarat
mutta ei tulevaisuutta? Missä viipyy se 90-luvulla kaatuneiden
yrittäjien armahdus? Siellä olisi uutta ideaa,
uutta ihmistä. Heitä ei saa jättää roikkumaan.
Tehkää nyt työllisyyden ja pienyrittäjyyden
puolesta tällainen rakenteellinen uudistus.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
Arvoisa puhemies! Minulla on ilouutisia edustaja Soinille. Nimittäin
velkajärjestelyuudistus on kohta tulossa tänne
eduskuntaan, (Timo Soini: Tätä on odotettu!) ja
tällä uudistuksella just halutaan sitä,
että pienyrittäjille, yksinyrittäjille
luodaan se toinen mahdollisuus. Ei saa olla niin, että ei
voi epäonnistua tässä meidän
hyvässä yhteiskunnassamme. Pitää olla
niin, että se, joka ottaa riskejä, saa myös
toisen mahdollisuuden. (Mauri Pekkarinen: Tämä ei
koske hallitusta!) Tämä uudistus on tulossa tänne
eduskuntaan ehkä vielä ennen juhannusta, viimeistään
syysistuntokaudella.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Tämä alkuperäinen teema näyttää kiinnostavan salia
aika laajalti. Käytetään tähän
hieman enemmän aikaa ja jätetään
ne seuraavat kysymykset vähän vähemmälle.
Paavo Arhinmäki /vas:
Arvoisa herra puhemies! Suomen työllisyysongelma on
tietysti liittynyt ennen muuta teollisuuteen. Maailmanlaajuinen
lama ja taantuma on johtanut siihen, että vienti ei ole
vetänyt, ja sitten on ollut tämä rakennemuutos.
Mutta kyllä täytyy sanoa, että ei Suomi
ja hallitus ole kaikella tapaa onnistunut myöskään
näistä ulkopuolisista huolimatta.
Tänään tullut uutinen siitä,
että pitkään vasemmiston ajama ajatus
siitä, että valtio lähtee osaomistajana
STX:n Turun telakkaan, on hyvä uutinen ja toivottavasti
toteutuu.
Mutta näiden rinnalla: Kun meillä ei ole kuitenkaan
tullut massatyöttömyyttä teollisuuden ongelmista
huolimatta, se on johtunut kotimaan markkinoista, palvelusektorista,
kotimaisesta kysynnästä. Nyt kun katsotaan tulevaisuuteen,
niin mitä ollaan tekemässä palvelualojen
kysynnälle? Eläkkeitä, työttömyyskorvauksia,
opintotukia leikataan 150 miljoonalla. Kokonaisvaikutus on yli 300
miljoonaa ostovoimaan. (Puhemies koputtaa) Tämä merkitsee
yt-neuvotteluja ja irtisanomisia palvelualoille. Miksi tässä tilanteessa lähdetään
heikentämään palvelualojen (Puhemies
koputtaa) työllisyyttä samalla, kun heikennetään
kaikkein pienituloisimpien asemaa?
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Minä en usko, että tuon
suuruiset leikkaukset johtavat vielä mihinkään
massairtisanomisiin palvelualoilla.
Se, minkä takia olemme tehneet leikkauksia: Nyt pitää muistaa,
että tuo, mitä Paavo Arhinmäki tuossa
totesi, on vain pieni osa. Me olemme leikanneet ja nostaneet veroja
yhteensä 7 miljardin euron edestä, 7 miljardin
euron edestä. Se on kohtuullisen paljon, mutta se on huomattavasti vähemmän
kuin jos me olisimme antaneet yhteisen valuuttamme, suomalaisen
valuutan, kaatua, mitä täällä osa
porukasta halusi ja ajoi. 7 miljardin euron leikkaukset olisivat
olleet kevyttä alkusoittoa, jos Suomen valuutan olisi annettu
kaatua, jos Euroopan olisi annettu totaalisesti kriisiytyä,
jos olisimme antaneet finanssikriisin levitä Euroopasta
vielä muualle maailmaan.
7 miljardin euron leikkaukset ovat kovaa nieltävää,
mutta ne tehdään sen takia, että Suomi
ei ylivelkaantuisi. Tiedän, että velkaantumisen
taittaminen ei ole kaikille yhtä tärkeää kuin
se on hallitukselle. Mutta me uskomme siihen, että suomalaisten
pitää pystyä luottamaan oman kotimaansa
tulevaisuuteen ja he myös hyväksyvät
tasapainotustoimet.
Petteri Orpo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Keskustan ja perussuomalaisten hiljaisuus
tämän päivän telakkauutisesta
suorastaan sattuu korvissa. Te olette täällä vaatineet
hallitukselta toimenpiteitä, joilla suomalainen meriteollisuus pelastetaan.
Tänään me saimme lukea ja kuulla upean
uutisen: hallitus on löytänyt teollisen kumppanin,
jonka kanssa on mahdollista lähteä ostamaan korealaiselta
STX:ltä Turun telakkaa. Haluaisinkin kysyä elinkeinoministeri
Vapaavuorelta: voitteko avata hieman enemmän sitä, missä mennään,
miltä tämä tilanne näyttää?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Kuten tänään on
tiedotettu, olemme jo viime vuoden puolella sopineet maailman ehkä parhaimman
telakkayhtiön maineessa olevan Meyer Werftin kanssa siitä,
että ryhdymme yhdessä neuvottelemaan Turun telakan ostamisesta.
Johtuen korealaisen telakan emoyhtiön isoista ongelmista
Koreassa tämä neuvottelu on ollut kuitenkin varsin
vaivalloista ja hidasta. On edelleenkin epäselvää se,
haluavatko korealaiset myydä Ranskan telakkaa
ja Suomen telakkaa erikseen vai mahdollisesti yhdessä.
Mutta meillä on vahva tahtotila, ja uskon, että sillä,
että pystyimme tänään sopimaan
siitä, että osin myös neuvotteluita vauhdittaaksemme
voimme tämän julkistaa, on oma merkityksensä.
Mitään takeita siitä ei ole, että tämä vie
satamaan — jos puhutaan telakkabisneksestä, niin
ehkä tämmöinen vertaus sopii — mutta
meillä on vahva tahtotila, ja haluamme tällä lailla
myös julkisesti viestittää korealaisille
siitä, että olemme asiassa tosissamme. (Puhemies
koputtaa)
Valtio on tässä hyvin johdonmukainen, hyvin pragmaattinen.
Olemme alusta saakka sanoneet, että pyrimme pelastamaan
sen huippuluokan osaamisen, mikä Turun telakalla on, (Puhemies koputtaa)
mutta että se edellyttää vahvaa teollista
enemmistöomistajaa, valtion varaan sitä ei voi rakentaa.
(Puhemies koputtaa) Nyt olemme pitkällisten etsintöjen
jälkeen löytäneet tällaisen
ja olemme siitä (Puhemies koputtaa) hyvin iloisia ja toivomme,
että tämä menee loppuun saakka hyvin.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Muistutan nyt sitten jälleen siitä minuutin
aikarajasta, joka koskee sekä kysymyksiä että vastauksia.
Tuija Brax /vihr:
Arvoisa herra puhemies! Talouden kuva on hyvin ristiriitainen,
ja totta on se, mitä muun muassa edustaja Pekkarinen kuvaili
yhdestä tiedosta. Mutta totta on kaikki se, mitä pääministeri
kertoi varsinkin tämän kehysratkaisun jälkeen
tehdyistä selvistä linjoista, jotka ovat saaneet
taas sitten Suomea tuntevilta ja todella keskeisessä roolissa
olevilta luottoluokittajilta kuitenkin erittäin hyvän
arvion.
No, nyt tänään ministeri Vapaavuori
kertoi, mitä mahdollisesti liikkuu STX:ssä, mikä kertoo,
että hallitus ei aio kehysriihen jälkeen jäädä makaamaan,
vaan koko ajan täytyy arvioida, mitä vielä,
mitä vielä voisi tehdä. Kysyisin pääministeriltä tästä budjettiriihestä,
että mitä vaikutusarviointeja, vertailuita Ruotsiin
ja muihin, jotka ovat päässeet vähän
parempaan tilanteeseen jo kasvun uralla, voidaan tehdä vielä budjettiin mennessä ajatellen
sekä valtion tasetta että Suomen työvoimatarjontaa.
Ruotsissa puolipäivätyötä tehdään
selvästi enemmän, sitä kautta talous
pyörii paremmin. Mitä vielä seuraavaksi? Nyt
on hyvä vauhti päällä. Mitä seuraavaksi?
Pääministeri Jyrki Katainen
Oikeastaan voisin jakaa kahteen tai kolmeen osaan.
Kaikkein tärkeintä on se, että tehdyt
päätökset saadaan voimaan. Se on uskottavuuden
kannalta olennaista. Velkaantuminen ei taitu, ellei niitä päätöksiä tehdä laeiksi
ja ellei eduskunta niitä lakeja hyväksy. Velkaantuminen
taittuu, kun veronkorotuspäätökset, kun
leikkauspäätökset tehdään
laeiksi ja eduskunta ne hyväksyy. Tämä on ensimmäinen.
Se on uskottavuuden kannalta ja tämän velkaantumisen
taittumisen kannalta olennainen.
Toinen: meidän pitää jatkaa työtä työn
tarjonnan lisäämiseksi eli niiden toimenpiteiden
etsimiseksi, jotka lisäävät työikäisen
ja työhaluisen ihmisen osallistumista työelämään.
Kolmanneksi: meidän pitää jatkuvasti
katsoa uusia mahdollisuuksia kasvun vauhdittamiseksi, mutta ei niin,
että valtio luo yrityksiä, valtio rakentaa teollisuusyrityksiä,
vaan niin, että me pystyisimme vivuttamaan jollakin julkisella
instrumentilla, vaikkapa osaamisinstrumentilla, uutta kasvua.
Eli kolme teemaa: vakaus, implementointi, työn tarjonnan
lisääminen ja uuden kasvun näkemykset.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Uusien työpaikkojen luomisesta on
kuitenkin edelleen kysymys ja huutava pula. EU:n aluekehityspolitiikka
on korvaamaton väline luoda uusia työpaikkoja
ja uutta yrittäjyyttä erilaisilla alueilla ihan
joka puolella Suomea. Tukien jakoperiaatteet ovat EU:ssa myös
selvät. Päätösvallan noitten
kehittämisvarojen käytössä pitää olla
alueilla itsellään. EU puolustaakin rahoituspäätösten
tekemistä paikallisesti eikä keskitetysti esimerkiksi
ministeriöissä. On tärkeää,
että alueilla saadaan itse päättää siitä,
miten aluekehitykseen myönnettyjä varoja käytetään.
Maan hallitus on kuitenkin tähän mennessä pyrkinyt
keskittämään muun muassa ministeriöihin
tuota päätösvaltaa.
Arvoisa pääministeri, Euroopan unioni uskoo alueiden
kehittämiseen ja myöskin siihen, että alueilla
osataan itse päättää, mihin
nuo kehittämisvarat käytetään.
Miksi Suomen hallitus ei usko eikä luota?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Kyllä Suomen hallitus uskoo. Olemme
keskittäneet ministeritason päätettäväksi
vain sen, mistä EU välttämättä edellyttää,
että keskitetysti pitää päättää.
Tämä rakennerahastokauden alku on itse asiassa
onnistuttu sopimaan liittojen kanssa huomattavan paljon paremmassa yhteistyössä kuin
koskaan aikaisemmin, toisin kuin silloin, kun keskusta näistä asioista
vastasi. Nyt annamme liittojen jopa sopia keskenään,
miten rahat heidän kesken jaetaan. (Hälinää — Eduskunnasta:
Ai mitkä rahat?)
Kokonaan toinen asia on, että kun nämä rahat ovat
tunnetuista syistä kokonaisuudessaan pienentyneet, on selvää,
että meidän pitää eri tavoin varmistaa,
että ne rahat oikeasti menevät myös varsinaiseen
toimintaan, pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja niin
edelleen, eivätkä turhanpäiväiseen
hallintoon. Tästä johtuen olemme valtionhallinnon
sisällä keskittäneet tämän
hallinnoinnin neljään ely-keskukseen. Suosittelimme
samaa maakuntaliitoille, mutta koska he eivät näin
halunneet tehdä, niin kunnioitimme (Puhemies koputtaa)
maakuntaliittojen tahtoa. Olemme tässä toimineet
erittäin hyvässä yhteistyössä alueitten
kanssa ja itse asiassa jokaisessa vaiheessa kunnioittaneet heidän
toiveitaan.
Kaj Turunen /ps:
Arvoisa puhemies! Tässä kokoomuksen suunnalta
sanottiin, että keskusta ja perussuomalaiset ovat hiljaa
tästä STX-uutisesta. Ei tarvitse olla, tämä on
hyvä uutinen. On erittäin hieno juttu, että nyt
hallitus neuvottelee saksalaisen kumppanin kanssa STX:n Turun telakan
ostamisesta. Se on hieno juttu. Se on työllisyyden ja suomalaisen
osaamisen kannalta tärkeä asia.
Mutta mitä Ruotsiin tulee, niin täytyy muistaa,
että Ruotsissa on kuitenkin oma valuutta. Sillä on
merkitystä. Ja kun Ruotsilla on enemmän pääomia,
kannattaa myöskin hallituksen olla tarkkana siitä,
ettei hallitus tee sellaisia päätöksiä,
että meiltä Suomesta siirtyy se pääoma
tuonne Ruotsin puolelle, kun näyttäisi viimeaikaisista
uutisista, että näinkin on käymässä.
Työllisyyden ja maan talouden kannalta Suomessa on
erityisen tärkeässä asemassa energia
ja energiapolitiikka ja se, kuinka sitä toteutetaan. Me
ostamme melkein 8 miljardin edestä enemmän energiaa
kuin viemme, ja tämän takia kotimainen energia
on erityisen tärkeässä asemassa.
Meillä kun on tulossa kuitenkin pääministerivaihdoksiakin
tässä, niin kysyn ministeri Vapaavuorelta: minkälaisia
konkreettisia toimenpiteitä tälle sektorille ollaan
mahdollisesti tekemässä niin, (Puhemies koputtaa)
että me hyödynnämme kotimaista energiaa
enemmän jatkossa?
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Kyllä merkittävin ero Suomen ja
Ruotsin välillä on se, että Ruotsilla
on olennaisesti leveämpi elinkeinorakenne kuin Suomella, ja
sen takia he ovat vähemmän haavoittuvaisia sille,
että jollakin alalla menee huonosti. Suomen tämän
hetken ongelmat johtuvat pitkälti — ei ainoastaan,
mutta pitkälti — siitä, että kaksi keskeistä taloutemme
kivijalkaa, paperiteollisuus ja niin sanottu Nokia-klusteri, ovat
samaan aikaan olleet valtavissa ongelmissa. Keskeisin tehtävämme
on laventaa tätä, ja osin tässä tarkoituksessa
hallitus on tänään tehnyt periaatepäätöksen
cleantechin ja biotalouden edistämisestä Suomen
tulevaisuuden kasvun keskeisinä kärkihankkeina.
Näitä on tehty laajassa yhteistyössä muun
muassa ministeri Niinistön, (Mauri Pekkarinen: On ollut
aikaisemminkin!) Koskisen ja Kiurun kanssa, ja tässä on
erittäin isoja ja pitkälle meneviä kunnianhimoisia
tavoitteita. Varsinkin tämä biotalous pitää sisällään
merkittäviä energiapoliittisia ulottuvuuksia siitä,
että Suomen keskeisin luonnonvara, meidän metsät,
pystytään jatkossa hyödyntämään
yhä paremmin. Ylipäänsä cleantechiin
ja biotalouteen liittyy molempiin huimia kasvumahdollisuuksia. Tavoitteenamme
on saada 100 000 uutta työpaikkaa biotalouden
puolelle vuoteen 25 saakka ja 40 000 uutta työpaikkaa
cleantechin puolelle (Puhemies koputtaa) vuoteen 20 mennessä.
Mirja Vehkaperä /kesk:
Arvoisa puhemies! Suomi ja Eurooppa janoavat uusia työpaikkoja. Hallitus,
teillä on ollut aikaa yli kolme vuotta parantaa työllisyyttä ja
alentaa työttömyyttä, mutta olemme tilanteessa,
jossa meillä on yli 400 000 työtöntä.
Keskusta on esittänyt kolme aihealuetta, joista varmasti
syntyy uusia työpaikkoja Suomeen. Yksi on kotimainen, puhdas
elintarviketuotanto. Maatalouden kannattavuutta pitää parantaa.
Toinen on kotimaiset uusiutuvat energiamuodot, juuri se, mistä äskettäin
puhuttiin. Noitten kasvavien kivihiilikasojen sijaan me haluamme
puuta ja biopohjaisia tuotantoja liikkeelle. Kestävä kaivannaisteollisuus
on myös yksi kasvunala, jossa me pystymme mineraalimme
jalostamaan myöskin Suomessa.
Vierailin eilen Sallassa. Siellä kyseltiin minulta,
milloin Soklin kaivoksen tarvitsema junarata saadaan aikaan. Arvoisa
liikenneministeri, nyt minulla on mahdollisuus kysyä: haluatteko
te parantaa Lapin työllisyyttä ja ruveta etsimään
tarvittavia rahoja tämän junaradan rakentamisen auttamiseksi?
Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen
Arvoisa puhemies! Keskustelut noista Soklin kaivoshankkeen vaatimista
liikenneyhteyksistä ovat edelleen meneillään.
Koko kevään ajan on haettu erilaisia malleja,
ratkaisuja siitä, millä tavalla tuo tulisi toteuttaa
ja miten rahoitus olisi järjestettävissä,
ja tätä keskustelua on käyty yhteistyössä sekä hankkeen
toimijoiden että TEMin kanssa. Kaikki tiedämme,
että sillä olisi merkittäviä elinkeinopoliittisia
vaikutuksia, mutta toisaalta silloin, kun puhutaan satojen miljoonien
eurojen investointitarpeesta, rahoituksen löytäminen
ei ole ihan yksinkertaista. Tiedämme, että vastaavia
hankkeita on Suomessa erittäin paljon toiveissa. Ei pelkästään
kaivosteollisuudessa, vaan monilla muillakin Suomen alueilla nähdään,
että elinkeinopoliittisista syistä tarvittaisiin
suuria liikenneinvestointeja, ja kaikki tiedämme, että ne
määrärahat, joita kehyksessä on
tähän tarkoitukseen varattu, ovat sidottuja hyvin
pitkälle.
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Myönnän tähän teemaan vielä kaksi
lisäkysymystä: ensin edustaja Zyskowicz, ja sitten
kysymyksen ensimmäinen esittäjä, edustaja
Pekkarinen, päättää tämän
osuuden.
Ben Zyskowicz /kok:
Arvoisa herra puhemies! Kiitos puheenvuorosta, mutta ei ole
puheenvuoropyyntöä voimassa. (Naurua)
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Minun täytyy sanoa, että olen hieman, toista
kotimaista kieltä mukaillen, häpnadilla lyöty,
kun edustaja Zyskowicz ei halua käyttää puheenvuoroa.
(Naurua) Kokeilen kuitenkin, olisiko edustaja Pekkarinen halukas.
(Naurua)
Mauri Pekkarinen /kesk:
Arvoisa puhemies! En tuota pettymystä! (Naurua) Kaksi
kommenttia:
Ensinnäkin, arvoisa pääministeri,
te sanotte, että Suomi nyt satsaa osaamiseen, koulutukseen, kaikkeen
tähän. Mitä te teette? Te leikkaatte
260 miljoonaa euroa vuodessa sillä päätöksellä,
kehyspäätöksellä, minkä olette
tänne saattanut äsken. Sen lisäksi te
leikkaatte tutkimuksesta ja kehityksestä, innovaatioista
kymmeniä miljoonia, nettoleikkaus lähes 100 miljoonaa
euroa.
Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori, te puhuitte hyvin cleantechistä,
biotaloudesta — hyvä! Siihen on satsattu vuosien
ajan. Hyvä, että jatkatte sillä tiellä,
ja ehkä tuosta telakastakin saatte vähän
pointseja moniin hyviin tarkoituksiin, kiitoksia kaikesta siitä.
Mutta älkää puhuko aluekehityksestä tällä tavalla
kuin te äsken puhuitte. Te olette ollut hyväksymässä järjestelmän,
jossa Suomi maksaa seuraavan 7 vuoden aikaan vähän
yli 4 miljardia euroa muun Euroopan aluekehityksen hyväksi
ja saa sieltä vähän yli 1,2 miljardia
euroa. Me olemme huikean suuri nettomaksaja. Mihin se raha menee?
Muun muassa 70 kilometrin taakse: 45 prosentin investointituet sinne.
(Puhemies koputtaa) Suomalaiset yritykset investoivat yhä enemmän
sinne, kun te ette pidä Suomen puolta, Suomen puolta nimenomaan
silloin, (Puhemies koputtaa) jos tällaiset asiat vääristävät
kilpailua, niin kuin ne nyt tekevät. Herätkää ja
toimikaa Suomen puolesta!
Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:
Siinä nyt ei tainnut ihan suoraa kysymystä olla, mutta
ehkä ministeri Vapaavuori kuitenkin kommentoi tuota puheenvuoroa.
Mutta vain minuutin.
Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori
Arvoisa puhemies! Emme me ole edustaja Pekkarisen kanssa eri
mieltä siitä, (Mauri Pekkarinen: Voi hyvänen
aika!) että Suomi on iso nettomaksaja. Mutta, edustaja
Pekkarinen, turha teidän on tuohtua siitä asiasta,
kun teidän kolleganne kysyi ihan eri asiaa ja minä vastasin
ihan eri kysymykseen.