Arvoisa puhemies! Libya, Päiväntasaajan Guinea, Venezuela ja Kroatia — Maailmanpankin tuoreen tilaston mukaan koko maailmassa vain näiden maiden talouskehitys ennustetaan tänä vuonna Suomea huonommaksi. Olemme ajautuneet täydelliseen mutasarjaan. Ero erityisesti Ruotsiin ja Baltian maihin on revähtänyt tavattoman suureksi.

Arvoisa pääministeri, tuon tuosta te kerrotte eduskunnalle ja koko Suomen kansalle — näiden kolmen vuoden aikaan olette sen tehnyt — että kohta tämä muuttuu, kohta talouden vapaa pudotus ja työttömyyden hillitön kasvu taittuvat. Nyt kysyn teiltä: Mitä te nyt sanotte, kun te olette päättänyt jättää pääministerin tehtävät, monet teidän kolleganne ovat päättäneet jättää hallituksen, koko Suomenkin, mitä te nyt sanotte, muuttuuko tilanne nyt? Tuleeko vihdoin viimein totta, että pääsemme muun maailman mukaan, ja jos pääsemme, mihin tekijöihin tällä kertaa sitten tuo muiden mukaan pääsy voisi perustua?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Suomen heikko talouskasvu perustuu ensisijaisesti talouden ja teollisuuden rakennemuutokseen. Se on hiipinyt Suomeen hiljaa useiden vuosien aikana, ei vain tämän vuoden tai tämän hallituksen aikana. Jos yritykset, tai mikseipä myös julkiset päätöksentekijät, olisivat varautuneet tähän asiaan aikaisemmin, niin silloin meillä todennäköisesti ei olisi teollista rakennemuutosta. Me olemme nyt keskellä teollista rakennemuutosta. Positiivisiakin signaaleita on, kuten nyt vaikkapa Metsä Groupin kaavailema jätti-investointi biotuotetehtaaseen Äänekoskella. Se kertoo siitä, että tämä teollisuus uskoo Suomeen investointimaana. Muussa tapauksessahan se ei investoisi Suomeen. Se uskoo myös osaamiseen.

Toinen keskeinen seikka on se, että meidän talouden rakenteemme on huomattavasti ohkaisempi kuin Ruotsissa. Suomen tuotteet ovat pääsääntöisesti investointituotteita, mitä viedään ulkomaille, ja kun tällä hetkellä maailmantaloudessa ei investoida, niin totta kai se näkyy Suomen taloudessa.

Vielä ehkä kolmantena se, että olemme velkaantumisen taittamiseksi joutuneet tekemään varsin merkittäviä leikkauspäätöksiä ja veronkorotuspäätöksiä ja myös näillä on tilapäisesti kasvua suitseva vaikutus. Mutta mikäli niitä ei olisi tehty, niin sitten me tietäisimme takuuvarmasti, että myöskään tulevina vuosina talous ei kasva.

Arvoisa puhemies! Tottahan se on, että me olemme tällaisen ison rakennemuutoksen keskellä, mutta kolmatta vuotta peräkkäin, kohta kolme vuotta, miinusmerkkinen talouskehitys, vapaa pudotus, työttömyyden jatkuva kasvu, viennin väheneminen, teollisuustuotannon raju supistuminen — arvoisa pääministeri, ei tätä ole näin monen vuoden ajan Suomen historiassa tapahtunut puoleen vuosisataan. Nyt se on totta, eikä siihen auta nyt selitykseksi vain se, että kun on näin, kun on näin. Kyllä myöskin politiikkatoimenpitein voidaan ja pitää voida tehdä paljon. Mitä te aiotte tehdä?

Nyt kun Euroopan parlamentin vaalit ovat edessä, te eilen sanoitte aivan hyvin, että muun muassa biotalous on meidän mahdollisuus, olen samaa mieltä, ja että sitä Euroopan unionissa pitää edistää, olen samaa mieltä. Miten te uskotte, että teidän sanaanne luotetaan siellä Brysselissä jatkossa, kun te omin suomalaisin toimenpitein ette ole huolehtinut siitä, että esimerkiksi bioenergia pärjäisi täällä? Olette avannut oven kivihiilen tulla tänne omilla kotoisilla ratkaisuilla. (Välihuutoja) Miten uskottavuus Brysselissä on totta, jos täällä Suomessa toimitaan toisin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Jos vertaa vaikkapa tätä talouskriisiä 90-luvun alun lamaan, niin se keskeinen ero oli siinä, että siihen aikaan 90-luvun alussa muu maailmantalous kasvoi varsin ripeästi (Mauri Pekkarinen: Niin se nytkin kasvaa!) eli Suomen selviytyminen riippui siitä, että me tasapainotimme oman taloutemme. Nyt valitettavasti tämä ei riitä. Meillä on talouden rakennemuutos, joka väistyäkseen ottaa välttämättä useita vuosia. Me olemme tehneet kilpailukykyä vahvistavia tekijöitä. Olemme vaikuttaneet maltilliseen palkkaratkaisuun, olemme alentaneet yhteisöveroa 6 prosenttiyksiköllä, me olemme satsanneet osaamiseen, jotta uutta voisi syntyä. (Välihuutoja) Jokainen ajatteleva ihminen tietysti tietää, että uuden luominen ei tapahdu yhdessä yössä vaan se on pitkä kehitysjakso. Jos Suomi olisi poliittisella päätöksellä varautunut aiemmin tähän, niin me emme todennäköisesti olisi tässä kriisissä. Näin ei ole tapahtunut, nyt tämä ongelma vain pitää hoitaa.

Arvoisa puhemies! Meillä on huoli tästä maasta, Suomesta ja suomalaisista, miten me pärjäämme. Asiat eivät ole tällä hetkellä valitettavasti kovinkaan hyvin. Vienti ei vedä, talous sakkaa, valtio velkaantuu, työttömyys pahenee. Mutta kun katsoo tuohon meidän rakkaaseen naapuriimme Ruotsiin, niin siellä ovat asiat toisin, vaikka valtio on monella tapaa samantapainen kuin meidänkin maamme on. Talous on Ruotsissa vahvempi, työllisyys vahvempi, kasvu vahvempi.

Haluankin kysyä, arvoisa pääministeri: mikä teidän arvionne ja analyysinne on, mitä Suomessa on tehty väärin tai mitä Ruotsissa on tehty oikein, mistä tämä ero johtuu? Mitä Suomessa on kenties jäänyt tekemättä, ja mikä tärkeintä, arvoisa puhemies, mitä hallitus aikoo tehdä?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Pitää korjata muutama asiavirhe. Ruotsissa työttömyys on huonompi kuin Suomessa.

Mutta se, mikä Ruotsissa on paremmin, on se, että Ruotsissa on huomattavasti enemmän pääomia kuin Suomessa. Se on osittain historian syytä, osittain varmasti joidenkin tehtyjen poliittisten ratkaisujen syytä. Pääomarikkaus vaikuttaa yleensä myös yritysten kasvukykyyn. Toinen asia, mikä Ruotsin ja Suomen ero on, on se, että Ruotsin teollinen pohja on huomattavasti laajempi. Ja sitä ei ole valtion päätöksillä tehty, vaan se on yksityisten investointien tuloksena tullut, vuosikymmenten tuloksena tullut ero. Tässä oikeastaan ne keskeisimmät syyt ovat.

Me olemme tehneet hyvin huolellista työtä esimerkiksi talousneuvoston kanssa, Suomen Pankin kanssa, jossa on analysoitu näitä eroja, ja nämä kaikki tiedot ovat tietysti myös koko eduskunnan käytettävissä. Ne eivät ole mitään salaisuuksia.

Mutta minä en usko siihen, että poliitikot voivat muuttaa kaikkea yhdessä yössä. Meidän tehtävämme on tehdä Suomesta maa, johon voi luottaa. Se tarkoittaa sitä, että ihmiset tietävät, että Suomi ei ylivelkaannu — sen takia me joudumme tekemään ikäviä tasapainotuspäätöksiä — ja meidän pitää tehdä päätöksiä, (Puhemies koputtaa) jotka lisäävät kilpailukykyä, jotka johtavat vaikkapa nyt biotuotetehtaaseen tai sitten vaikkapa tähän uuteen telakkainvestointiin, (Puhemies koputtaa) joka toivon mukaan tulee.

Arvoisa herra puhemies! Suomi maksoi ensimmäisen maailmansodan ja toisen maailmansodan välisenä aikana velkansa USA:lle. Suomi maksoi sotakorvaukset, vaikka olimme syyttömiä. Me maksoimme oman pankkikriisimme 90-luvulla. Kaikesta tästä selvitään, mutta teidän hallituksenne aikana, ja jo edeltäjänne hallituksen aikana, on tehty todellista pankkisiirtoa, ruvettu maksamaan muiden velkoja. Euro on liian vahva. Suomi ja Kreikka eivät voi pärjätä samassa valuutassa, ja tästä te ette halua puhua.

Mutta kun tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, miksei tehdä konkurssilain uudistusta, siis sitä, että jos ihminen epäonnistuu, häneltä menee kyllä talot ja tavarat mutta ei tulevaisuutta? Missä viipyy se 90-luvulla kaatuneiden yrittäjien armahdus? Siellä olisi uutta ideaa, uutta ihmistä. Heitä ei saa jättää roikkumaan. Tehkää nyt työllisyyden ja pienyrittäjyyden puolesta tällainen rakenteellinen uudistus.

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Arvoisa puhemies! Minulla on ilouutisia edustaja Soinille. Nimittäin velkajärjestelyuudistus on kohta tulossa tänne eduskuntaan, (Timo Soini: Tätä on odotettu!) ja tällä uudistuksella just halutaan sitä, että pienyrittäjille, yksinyrittäjille luodaan se toinen mahdollisuus. Ei saa olla niin, että ei voi epäonnistua tässä meidän hyvässä yhteiskunnassamme. Pitää olla niin, että se, joka ottaa riskejä, saa myös toisen mahdollisuuden. (Mauri Pekkarinen: Tämä ei koske hallitusta!) Tämä uudistus on tulossa tänne eduskuntaan ehkä vielä ennen juhannusta, viimeistään syysistuntokaudella.

Arvoisa herra puhemies! Suomen työllisyysongelma on tietysti liittynyt ennen muuta teollisuuteen. Maailmanlaajuinen lama ja taantuma on johtanut siihen, että vienti ei ole vetänyt, ja sitten on ollut tämä rakennemuutos. Mutta kyllä täytyy sanoa, että ei Suomi ja hallitus ole kaikella tapaa onnistunut myöskään näistä ulkopuolisista huolimatta.

Tänään tullut uutinen siitä, että pitkään vasemmiston ajama ajatus siitä, että valtio lähtee osaomistajana STX:n Turun telakkaan, on hyvä uutinen ja toivottavasti toteutuu.

Mutta näiden rinnalla: Kun meillä ei ole kuitenkaan tullut massatyöttömyyttä teollisuuden ongelmista huolimatta, se on johtunut kotimaan markkinoista, palvelusektorista, kotimaisesta kysynnästä. Nyt kun katsotaan tulevaisuuteen, niin mitä ollaan tekemässä palvelualojen kysynnälle? Eläkkeitä, työttömyyskorvauksia, opintotukia leikataan 150 miljoonalla. Kokonaisvaikutus on yli 300 miljoonaa ostovoimaan. (Puhemies koputtaa) Tämä merkitsee yt-neuvotteluja ja irtisanomisia palvelualoille. Miksi tässä tilanteessa lähdetään heikentämään palvelualojen (Puhemies koputtaa) työllisyyttä samalla, kun heikennetään kaikkein pienituloisimpien asemaa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Minä en usko, että tuon suuruiset leikkaukset johtavat vielä mihinkään massairtisanomisiin palvelualoilla.

Se, minkä takia olemme tehneet leikkauksia: Nyt pitää muistaa, että tuo, mitä Paavo Arhinmäki tuossa totesi, on vain pieni osa. Me olemme leikanneet ja nostaneet veroja yhteensä 7 miljardin euron edestä, 7 miljardin euron edestä. Se on kohtuullisen paljon, mutta se on huomattavasti vähemmän kuin jos me olisimme antaneet yhteisen valuuttamme, suomalaisen valuutan, kaatua, mitä täällä osa porukasta halusi ja ajoi. 7 miljardin euron leikkaukset olisivat olleet kevyttä alkusoittoa, jos Suomen valuutan olisi annettu kaatua, jos Euroopan olisi annettu totaalisesti kriisiytyä, jos olisimme antaneet finanssikriisin levitä Euroopasta vielä muualle maailmaan.

7 miljardin euron leikkaukset ovat kovaa nieltävää, mutta ne tehdään sen takia, että Suomi ei ylivelkaantuisi. Tiedän, että velkaantumisen taittaminen ei ole kaikille yhtä tärkeää kuin se on hallitukselle. Mutta me uskomme siihen, että suomalaisten pitää pystyä luottamaan oman kotimaansa tulevaisuuteen ja he myös hyväksyvät tasapainotustoimet.

Arvoisa herra puhemies! Keskustan ja perussuomalaisten hiljaisuus tämän päivän telakkauutisesta suorastaan sattuu korvissa. Te olette täällä vaatineet hallitukselta toimenpiteitä, joilla suomalainen meriteollisuus pelastetaan. Tänään me saimme lukea ja kuulla upean uutisen: hallitus on löytänyt teollisen kumppanin, jonka kanssa on mahdollista lähteä ostamaan korealaiselta STX:ltä Turun telakkaa. Haluaisinkin kysyä elinkeinoministeri Vapaavuorelta: voitteko avata hieman enemmän sitä, missä mennään, miltä tämä tilanne näyttää?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kuten tänään on tiedotettu, olemme jo viime vuoden puolella sopineet maailman ehkä parhaimman telakkayhtiön maineessa olevan Meyer Werftin kanssa siitä, että ryhdymme yhdessä neuvottelemaan Turun telakan ostamisesta. Johtuen korealaisen telakan emoyhtiön isoista ongelmista Koreassa tämä neuvottelu on ollut kuitenkin varsin vaivalloista ja hidasta. On edelleenkin epäselvää se, haluavatko korealaiset myydä Ranskan telakkaa ja Suomen telakkaa erikseen vai mahdollisesti yhdessä. Mutta meillä on vahva tahtotila, ja uskon, että sillä, että pystyimme tänään sopimaan siitä, että osin myös neuvotteluita vauhdittaaksemme voimme tämän julkistaa, on oma merkityksensä. Mitään takeita siitä ei ole, että tämä vie satamaan — jos puhutaan telakkabisneksestä, niin ehkä tämmöinen vertaus sopii — mutta meillä on vahva tahtotila, ja haluamme tällä lailla myös julkisesti viestittää korealaisille siitä, että olemme asiassa tosissamme. (Puhemies koputtaa)

Valtio on tässä hyvin johdonmukainen, hyvin pragmaattinen. Olemme alusta saakka sanoneet, että pyrimme pelastamaan sen huippuluokan osaamisen, mikä Turun telakalla on, (Puhemies koputtaa) mutta että se edellyttää vahvaa teollista enemmistöomistajaa, valtion varaan sitä ei voi rakentaa. (Puhemies koputtaa) Nyt olemme pitkällisten etsintöjen jälkeen löytäneet tällaisen ja olemme siitä (Puhemies koputtaa) hyvin iloisia ja toivomme, että tämä menee loppuun saakka hyvin.

Arvoisa herra puhemies! Talouden kuva on hyvin ristiriitainen, ja totta on se, mitä muun muassa edustaja Pekkarinen kuvaili yhdestä tiedosta. Mutta totta on kaikki se, mitä pääministeri kertoi varsinkin tämän kehysratkaisun jälkeen tehdyistä selvistä linjoista, jotka ovat saaneet taas sitten Suomea tuntevilta ja todella keskeisessä roolissa olevilta luottoluokittajilta kuitenkin erittäin hyvän arvion.

No, nyt tänään ministeri Vapaavuori kertoi, mitä mahdollisesti liikkuu STX:ssä, mikä kertoo, että hallitus ei aio kehysriihen jälkeen jäädä makaamaan, vaan koko ajan täytyy arvioida, mitä vielä, mitä vielä voisi tehdä. Kysyisin pääministeriltä tästä budjettiriihestä, että mitä vaikutusarviointeja, vertailuita Ruotsiin ja muihin, jotka ovat päässeet vähän parempaan tilanteeseen jo kasvun uralla, voidaan tehdä vielä budjettiin mennessä ajatellen sekä valtion tasetta että Suomen työvoimatarjontaa. Ruotsissa puolipäivätyötä tehdään selvästi enemmän, sitä kautta talous pyörii paremmin. Mitä vielä seuraavaksi? Nyt on hyvä vauhti päällä. Mitä seuraavaksi?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Oikeastaan voisin jakaa kahteen tai kolmeen osaan.

Kaikkein tärkeintä on se, että tehdyt päätökset saadaan voimaan. Se on uskottavuuden kannalta olennaista. Velkaantuminen ei taitu, ellei niitä päätöksiä tehdä laeiksi ja ellei eduskunta niitä lakeja hyväksy. Velkaantuminen taittuu, kun veronkorotuspäätökset, kun leikkauspäätökset tehdään laeiksi ja eduskunta ne hyväksyy. Tämä on ensimmäinen. Se on uskottavuuden kannalta ja tämän velkaantumisen taittumisen kannalta olennainen.

Toinen: meidän pitää jatkaa työtä työn tarjonnan lisäämiseksi eli niiden toimenpiteiden etsimiseksi, jotka lisäävät työikäisen ja työhaluisen ihmisen osallistumista työelämään.

Kolmanneksi: meidän pitää jatkuvasti katsoa uusia mahdollisuuksia kasvun vauhdittamiseksi, mutta ei niin, että valtio luo yrityksiä, valtio rakentaa teollisuusyrityksiä, vaan niin, että me pystyisimme vivuttamaan jollakin julkisella instrumentilla, vaikkapa osaamisinstrumentilla, uutta kasvua.

Eli kolme teemaa: vakaus, implementointi, työn tarjonnan lisääminen ja uuden kasvun näkemykset.

Arvoisa puhemies! Uusien työpaikkojen luomisesta on kuitenkin edelleen kysymys ja huutava pula. EU:n aluekehityspolitiikka on korvaamaton väline luoda uusia työpaikkoja ja uutta yrittäjyyttä erilaisilla alueilla ihan joka puolella Suomea. Tukien jakoperiaatteet ovat EU:ssa myös selvät. Päätösvallan noitten kehittämisvarojen käytössä pitää olla alueilla itsellään. EU puolustaakin rahoituspäätösten tekemistä paikallisesti eikä keskitetysti esimerkiksi ministeriöissä. On tärkeää, että alueilla saadaan itse päättää siitä, miten aluekehitykseen myönnettyjä varoja käytetään. Maan hallitus on kuitenkin tähän mennessä pyrkinyt keskittämään muun muassa ministeriöihin tuota päätösvaltaa.

Arvoisa pääministeri, Euroopan unioni uskoo alueiden kehittämiseen ja myöskin siihen, että alueilla osataan itse päättää, mihin nuo kehittämisvarat käytetään. Miksi Suomen hallitus ei usko eikä luota?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kyllä Suomen hallitus uskoo. Olemme keskittäneet ministeritason päätettäväksi vain sen, mistä EU välttämättä edellyttää, että keskitetysti pitää päättää. Tämä rakennerahastokauden alku on itse asiassa onnistuttu sopimaan liittojen kanssa huomattavan paljon paremmassa yhteistyössä kuin koskaan aikaisemmin, toisin kuin silloin, kun keskusta näistä asioista vastasi. Nyt annamme liittojen jopa sopia keskenään, miten rahat heidän kesken jaetaan. (Hälinää — Eduskunnasta: Ai mitkä rahat?)

Kokonaan toinen asia on, että kun nämä rahat ovat tunnetuista syistä kokonaisuudessaan pienentyneet, on selvää, että meidän pitää eri tavoin varmistaa, että ne rahat oikeasti menevät myös varsinaiseen toimintaan, pk-yritysten toimintaedellytysten parantamiseen ja niin edelleen, eivätkä turhanpäiväiseen hallintoon. Tästä johtuen olemme valtionhallinnon sisällä keskittäneet tämän hallinnoinnin neljään ely-keskukseen. Suosittelimme samaa maakuntaliitoille, mutta koska he eivät näin halunneet tehdä, niin kunnioitimme (Puhemies koputtaa) maakuntaliittojen tahtoa. Olemme tässä toimineet erittäin hyvässä yhteistyössä alueitten kanssa ja itse asiassa jokaisessa vaiheessa kunnioittaneet heidän toiveitaan.

Arvoisa puhemies! Tässä kokoomuksen suunnalta sanottiin, että keskusta ja perussuomalaiset ovat hiljaa tästä STX-uutisesta. Ei tarvitse olla, tämä on hyvä uutinen. On erittäin hieno juttu, että nyt hallitus neuvottelee saksalaisen kumppanin kanssa STX:n Turun telakan ostamisesta. Se on hieno juttu. Se on työllisyyden ja suomalaisen osaamisen kannalta tärkeä asia.

Mutta mitä Ruotsiin tulee, niin täytyy muistaa, että Ruotsissa on kuitenkin oma valuutta. Sillä on merkitystä. Ja kun Ruotsilla on enemmän pääomia, kannattaa myöskin hallituksen olla tarkkana siitä, ettei hallitus tee sellaisia päätöksiä, että meiltä Suomesta siirtyy se pääoma tuonne Ruotsin puolelle, kun näyttäisi viimeaikaisista uutisista, että näinkin on käymässä.

Työllisyyden ja maan talouden kannalta Suomessa on erityisen tärkeässä asemassa energia ja energiapolitiikka ja se, kuinka sitä toteutetaan. Me ostamme melkein 8 miljardin edestä enemmän energiaa kuin viemme, ja tämän takia kotimainen energia on erityisen tärkeässä asemassa.

Meillä kun on tulossa kuitenkin pääministerivaihdoksiakin tässä, niin kysyn ministeri Vapaavuorelta: minkälaisia konkreettisia toimenpiteitä tälle sektorille ollaan mahdollisesti tekemässä niin, (Puhemies koputtaa) että me hyödynnämme kotimaista energiaa enemmän jatkossa?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kyllä merkittävin ero Suomen ja Ruotsin välillä on se, että Ruotsilla on olennaisesti leveämpi elinkeinorakenne kuin Suomella, ja sen takia he ovat vähemmän haavoittuvaisia sille, että jollakin alalla menee huonosti. Suomen tämän hetken ongelmat johtuvat pitkälti — ei ainoastaan, mutta pitkälti — siitä, että kaksi keskeistä taloutemme kivijalkaa, paperiteollisuus ja niin sanottu Nokia-klusteri, ovat samaan aikaan olleet valtavissa ongelmissa. Keskeisin tehtävämme on laventaa tätä, ja osin tässä tarkoituksessa hallitus on tänään tehnyt periaatepäätöksen cleantechin ja biotalouden edistämisestä Suomen tulevaisuuden kasvun keskeisinä kärkihankkeina. Näitä on tehty laajassa yhteistyössä muun muassa ministeri Niinistön, (Mauri Pekkarinen: On ollut aikaisemminkin!) Koskisen ja Kiurun kanssa, ja tässä on erittäin isoja ja pitkälle meneviä kunnianhimoisia tavoitteita. Varsinkin tämä biotalous pitää sisällään merkittäviä energiapoliittisia ulottuvuuksia siitä, että Suomen keskeisin luonnonvara, meidän metsät, pystytään jatkossa hyödyntämään yhä paremmin. Ylipäänsä cleantechiin ja biotalouteen liittyy molempiin huimia kasvumahdollisuuksia. Tavoitteenamme on saada 100 000 uutta työpaikkaa biotalouden puolelle vuoteen 25 saakka ja 40 000 uutta työpaikkaa cleantechin puolelle (Puhemies koputtaa) vuoteen 20 mennessä.

Arvoisa puhemies! Suomi ja Eurooppa janoavat uusia työpaikkoja. Hallitus, teillä on ollut aikaa yli kolme vuotta parantaa työllisyyttä ja alentaa työttömyyttä, mutta olemme tilanteessa, jossa meillä on yli 400 000 työtöntä. Keskusta on esittänyt kolme aihealuetta, joista varmasti syntyy uusia työpaikkoja Suomeen. Yksi on kotimainen, puhdas elintarviketuotanto. Maatalouden kannattavuutta pitää parantaa. Toinen on kotimaiset uusiutuvat energiamuodot, juuri se, mistä äskettäin puhuttiin. Noitten kasvavien kivihiilikasojen sijaan me haluamme puuta ja biopohjaisia tuotantoja liikkeelle. Kestävä kaivannaisteollisuus on myös yksi kasvunala, jossa me pystymme mineraalimme jalostamaan myöskin Suomessa.

Vierailin eilen Sallassa. Siellä kyseltiin minulta, milloin Soklin kaivoksen tarvitsema junarata saadaan aikaan. Arvoisa liikenneministeri, nyt minulla on mahdollisuus kysyä: haluatteko te parantaa Lapin työllisyyttä ja ruveta etsimään tarvittavia rahoja tämän junaradan rakentamisen auttamiseksi?

Liikenne- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Keskustelut noista Soklin kaivoshankkeen vaatimista liikenneyhteyksistä ovat edelleen meneillään. Koko kevään ajan on haettu erilaisia malleja, ratkaisuja siitä, millä tavalla tuo tulisi toteuttaa ja miten rahoitus olisi järjestettävissä, ja tätä keskustelua on käyty yhteistyössä sekä hankkeen toimijoiden että TEMin kanssa. Kaikki tiedämme, että sillä olisi merkittäviä elinkeinopoliittisia vaikutuksia, mutta toisaalta silloin, kun puhutaan satojen miljoonien eurojen investointitarpeesta, rahoituksen löytäminen ei ole ihan yksinkertaista. Tiedämme, että vastaavia hankkeita on Suomessa erittäin paljon toiveissa. Ei pelkästään kaivosteollisuudessa, vaan monilla muillakin Suomen alueilla nähdään, että elinkeinopoliittisista syistä tarvittaisiin suuria liikenneinvestointeja, ja kaikki tiedämme, että ne määrärahat, joita kehyksessä on tähän tarkoitukseen varattu, ovat sidottuja hyvin pitkälle.

Arvoisa herra puhemies! Kiitos puheenvuorosta, mutta ei ole puheenvuoropyyntöä voimassa. (Naurua)

Arvoisa puhemies! En tuota pettymystä! (Naurua) Kaksi kommenttia:

Ensinnäkin, arvoisa pääministeri, te sanotte, että Suomi nyt satsaa osaamiseen, koulutukseen, kaikkeen tähän. Mitä te teette? Te leikkaatte 260 miljoonaa euroa vuodessa sillä päätöksellä, kehyspäätöksellä, minkä olette tänne saattanut äsken. Sen lisäksi te leikkaatte tutkimuksesta ja kehityksestä, innovaatioista kymmeniä miljoonia, nettoleikkaus lähes 100 miljoonaa euroa.

Arvoisa puhemies! Ministeri Vapaavuori, te puhuitte hyvin cleantechistä, biotaloudesta — hyvä! Siihen on satsattu vuosien ajan. Hyvä, että jatkatte sillä tiellä, ja ehkä tuosta telakastakin saatte vähän pointseja moniin hyviin tarkoituksiin, kiitoksia kaikesta siitä.

Mutta älkää puhuko aluekehityksestä tällä tavalla kuin te äsken puhuitte. Te olette ollut hyväksymässä järjestelmän, jossa Suomi maksaa seuraavan 7 vuoden aikaan vähän yli 4 miljardia euroa muun Euroopan aluekehityksen hyväksi ja saa sieltä vähän yli 1,2 miljardia euroa. Me olemme huikean suuri nettomaksaja. Mihin se raha menee? Muun muassa 70 kilometrin taakse: 45 prosentin investointituet sinne. (Puhemies koputtaa) Suomalaiset yritykset investoivat yhä enemmän sinne, kun te ette pidä Suomen puolta, Suomen puolta nimenomaan silloin, (Puhemies koputtaa) jos tällaiset asiat vääristävät kilpailua, niin kuin ne nyt tekevät. Herätkää ja toimikaa Suomen puolesta!

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Emme me ole edustaja Pekkarisen kanssa eri mieltä siitä, (Mauri Pekkarinen: Voi hyvänen aika!) että Suomi on iso nettomaksaja. Mutta, edustaja Pekkarinen, turha teidän on tuohtua siitä asiasta, kun teidän kolleganne kysyi ihan eri asiaa ja minä vastasin ihan eri kysymykseen.