Täysistunnon pöytäkirja 51/2007 vp

PTK 51/2007 vp

51. TORSTAINA 20. SYYSKUUTA 2007 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2008

 

Peruspalveluministeri  Paula  Risikko

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalan osuus valtion talousarvioesityksessä vuodelle 2008 on 13,9 miljardia euroa. Talousarvioesityksessä kohdistetaan palveluja ja rahallista tukea erityisesti yksinhuoltajille, eläkeläisille, veteraaneille ... (Hälinää)

Toinen varapuhemies:

Anteeksi! — Pyydän edustajia rauhoittumaan, istumaan ja kuuntelemaan.

Puhuja:

... ja maatalousyrittäjille. Sosiaali- ja terveysministeriön suurin määrärahojen lisäys ensi vuonna on 577 miljoonaa euroa kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin. Lisääntyvillä valtionosuuksilla kunnat voivat parantaa vanhusten, sairaiden ja lapsiperheiden tarvitsemia palveluja. Lisäyksestä 226 miljoonaa euroa aiheutuu valtion ja kuntien välisestä kustannusjaon tarkistamisesta, joka toteutetaan nyt kuntien kannalta täysimääräisesti. Emme siis ota pakkolainaa kunnilta.

Uuteen lastensuojelulakiin liittyvä valtionosuuden lisäys 6,9 miljoonaa euroa tukee kuntien lastensuojelun tehostamista. Raskauden ajan seulonnat yhtenäistetään koko maassa ja rintasyöpäseulonnat laajennetaan asteittain koskemaan 60—69-vuotiaita.

Hallitusohjelman mukaisesti valtionosuuksien korotuksista vuoden 2008 osuus on 21,3 miljoonaa euroa. Korotuksilla on tarkoitus parantaa muun muassa perusterveydenhuoltoa ja lisätä vanhustenhuollon voimavaroja. Tarkemmat linjaukset määritellään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa.

Valtionavustuksena kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin on varattu 24,8 miljoonaa euroa, josta rahoitetaan muun muassa lasten- ja nuortenpsykiatrisen hoidon kehittämistyö. Näin voidaan varmistaa pitkäjänteisempi kehittäminen. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden painoalueet määritellään niin ikään sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa, joka siis hyväksytään valtioneuvostossa ennen joulua. Valtion korvausta terveydenhuollon yksiköille lääkäri- ja hammaslääkärikoulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin korotetaan 5 miljoonalla eurolla vuonna 2008 ja kaikkiaan 20 miljoonaa euroa vuoteen 2011 mennessä. Valtionavustusta sosiaalialan osaamiskeskusten toimintaan on varattu 3 miljoonaa euroa, jossa on lisäystä puoli miljoonaa euroa vuoden 2007 talousarvioon verrattuna.

Kuntien verotulojen kasvu on tänä vuonna ollut ennätyksellisen korkea. Kuntien verotulot tulevat kasvamaan merkittävästi myös vuonna 2008. Nyt on kunnallisten palveluiden vahvistamiselle olemassa siis erinomaisen taloudelliset puitteet.

Arvoisa puhemies! Kunnat ovat pääsääntöisesti suoriutuneet hoitotakuuvelvoitteista kohtuullisen hyvin. Kuntakohtaiset erot ovat kuitenkin olleet liian suuret. Suun terveydenhuollon osalta on koko maassa huomattavia ongelmia. Hoitojonot ovat aivan liian pitkät. Hammaslääkäripulaan voidaan vaikuttaa koulutusmäärillä muun muassa, ja tässä asiassa olenkin jo kääntynyt opetusministerin puoleen.

Yksi tapa lyhentää kunnallisen puolen jonoja on hammaslääkäripalkkioiden korvaustason korottaminen. Kun nykyistä useampi suomalainen voi sairausvakuutuksen korvaustason noustessa käyttää yksityisiä hammaslääkäripalveluita, lyhentyvät kunnallisen puolen hoitojonot. Hallituksen budjettiesitykseen sisältyy hammaslääkäripalkkioiden korvaustason korottaminen siten, että todellinen korvaustaso nousee 40 prosenttiin korvausperusteista.

Sairausvakuutuksen korvaustaksoja nostetaan ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1988. Nykyinen hallitus lähtee siitä, että sairausvakuutusta kehitetään. Pyrkimykset sairausvakuutuksen alasajoon on siis syytä unohtaa.

Arvoisa puhemies! Budjettiriihen yhteydessä hallitus päätti veteraanipaketista, jolla kunnioitetaan itsenäisyytemme puolesta taistelleita miehiä ja naisia. Veteraanien kuntoutukseen on osoitettu noin 6 miljoonan euron lisämääräraha, jolla turvataan, että halukkaat pääsevät vuosittain avo- tai laitoskuntoutukseen. Samalla uudistetaan kuntoutuksen sisältöä ja parannetaan myös sotainvalidien puolisoiden asemaa. Sotainvalidien laitoshoitoon oikeuttavaa haitta-asterajaa alennetaan nykyisestä 30 prosentista 25 prosenttiin, ja tähän osoitetaan 3,9 miljoonaa euroa. Juhlavuoden kunniaksi esitettyyn toimenpidekokonaisuuteen varataan siis vuonna 2008 yhteensä noin 10 miljoonaa euroa. Pääosin rahoitukseen käytetään Raha-automaattiyhdistyksen tuottoa.

Kaikkiaan sotainvalideja ja veteraaneja tuetaan valtion talousarviossa noin 421 miljoonalla eurolla vuonna 2008.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla kuukaudessa lasta kohden, ja vuonna 2009 lapsilisää nostetaan kolmannesta lapsesta alkaen 10 eurolla kuukaudessa.

Ihan viimeiseksi lopuksi vielä totean, että maatalousyrittäjien vuosilomaan ministeriö ehdottaa yhden päivän lisäystä nykyisestä 24 päivästä 25 päivään.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, te puhuitte kauniisti kuntien lisääntyvistä mahdollisuuksista. Tosiasia kuitenkin on, että valtiovarainministeriön laskelman mukaan se nettovaikutus tänä vuonna on 27 miljoonaa ja se heikkenee tulevina vuosina. Sen lisäksi valtionosuusprosenttia lasketaan 2 prosentilla, joka myöskin näissä palkkaratkaisuissa tulee kertautumaan. Mutta kun siihen yhteyteen on kauniisti kirjoitettu, että palveluiden saatavuuden ja laadun parantamiseksi asiakasmaksuja korotetaan, ja kun samanaikaisesti te olette kuitenkin leikkaamassa ne maksut pois, niin voisitteko entisenä laatuasiantuntijana kertoa, miten tämmöinen laatujärjestelmä oikein käytännössä toimii?

Ja toinen kysymys: kun mainitsitte tästä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksesta, niin tiedättekö te, kun virkamiehenne ja ministeri Hyssälä eivät tienneet tai ainakaan suostuneet vastaamaan, kuinka monelta yksinhuoltajalta jää tämä korotus saamatta sen vuoksi, että te ette vieläkään muuttaneet lapsilisiä ja sitä kautta myöskin lapsilisien yksinhuoltajakorotusta etuoikeutetuksi tuloksi toimeentulotukea määritettäessä?

Sirpa Asko-Seljavaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluaisin kysyä tästä sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisohjelman rahasta, 25 miljoonaa euroa, koska monethan näistä tutkimushankkeista eivät ole päättyneet niin hyvin kuin on toivottu. Miten se raha nyt aiotaan jakaa? Ja sitten minä kysyisin näistä sektoritutkimuslaitoksista. Mitä sille rintamalle kuuluu?

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri Risikko, lapsiköyhyys on suuri ongelma Suomessa. Kokoomus lupasi vaaleissa sitoa lapsilisän indeksiin ja talousarvioaloitteita tehtiin asiasta säännöllisesti oppositioaikana.

Useimmissa lapsiperheissä on kaksi lasta. Miksi ihmeessä budjettiin on lisätty tämmöinen asia, että lapsilisää nostettaisiin vasta kolmannen lapsen kohdalta? Miksi ei nosteta ensimmäisen lapsen kohdalta ja lähdetä todella torjumaan tätä lapsiköyhyyttä?

Juha Rehula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Ilmeisesti ainoa veronkorotus, jota täällä ei vielä ole vastustettu, on se, että alkoholivero nousee ensi vuonna. Ja tämähän on tämmöinen fiskaalinen asia. Liian usein ministeri Risikko on ollut siinä asiassa aktiivinen ottamalla esille sen, että jatkossa, kun näitä veronkorotuksia tehdään, sosiaali- ja terveysministeriön ja terveyspoliittisen näkökulman pitää olla tässä valmistelussa matkassa mukana.

Toivon ja kannustan teitä toimimaan siihen suuntaan ja niin pitkälle kuin voimat riittävät. Sen tiedän, että eduskunnan tuki on takananne yli hallitus—oppositio-rajojen tässä asiassa. Omalla kohdallani esitän toiveen, nyt kun tämä veronkorotus, jota kukaan ei ainakaan tällä erää vielä ole vastustanut, on ensi vuoden budjetissa, että se ei jäisi tämän vaalikauden viimeiseksi vaan alkoholihaittoja pyrittäisiin ehkäisemään sitä kautta, että hinnat nousisivat tulevaisuudessakin.

Päivi Räsänen /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun suurin huoleni tämän budjetin kohdalla on se, millä tavoin voidaan tehdä niitä välttämättömiä korjauksia ja parannuksia vanhustenhoidon tasoon, omaishoitoon, niihin puutteisiin, jotka ovat meidän kaikkien tiedossa ja joista muun muassa Valtiontilintarkastajat totesivat, että meillä vanhustenhoito on paikoin jopa perusoikeuksien vastaisessa tilassa.

Tässä tulevan vuoden budjetissa on vain 21,3 miljoonaa euroa sellaisia korotuksia, jotka on tarkoitettu perusterveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelutason parantamiseen. Ne 600 miljoonaa euroa, joista täällä on puhuttu, nehän menevät pääosin kustannustenjaon tarkistamiseen, kustannustason tarkistamiseen ja kuntien verotulomenetysten kompensaatioon. Eli mitä tuolla 21,3 miljoonalla eurolla aiotaan saada aikaan?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Todella oikein hyviä kysymyksiä. Valtionosuudesta täällä kysyttiin ja valtionosuudessahan todella se prosentti laskee, mutta euromääräthän lisääntyvät. Sen jokainen pystyy havaitsemaan.

Näistä asiakasmaksuasioistahan tulee nyt se arvio, meidän asiakasmaksutyöryhmä, virkamiestyöryhmä, tekee niistä esityksen, ja se, että se otetaan sieltä valtionosuuksista pois, oli hallitusohjelmassa sovittu asia neljän puolueen kesken.

Toimeentulotuen tulee aina olla viimekätinen avustusmuoto elikkä siinä mielessä meidän täytyy kaikin keinoin pyrkiä siihen, että toimeentulotukitarpeita ei tulisi, ja vielä korostan sitä, että se on vasta viimekätinen tukimuoto.

Kehittämisohjelmasta kysyttiin, miten saadaan nyt sitten ne rahat jaettua. Meillä on viisi aluejohtoryhmää perustettu miljoonapiireittäin, ja niiden tehtäväksi tulee jakaa rahat nimenomaan siten, että raha täsmää sen alueen tarpeen kanssa.

Sektoritutkimuslaitosten selvitystä tehdään, ja vuoden loppuun mennessä on selvityshenkilöillä siihen aikaa.

Lapsiköyhyydestä totean vielä sen, että tutkimusten mukaan monilapsiset perheet ja yksinhuoltajat erityisesti ovat niitä köyhyysloukussa olevia ja näitten auttamiseksi tämä hallitus nyt toimii.

Alkoholipolitiikasta totean, että todellakin perustetaan valtiovarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön yhteinen työryhmä, ja tavoitteena on, että vuoden kuluttua nostetaan veroa toisen kerran.

Vanhustenhuolto on päivänpolttava asia, ja tunnistan, että siinä on paljon kehittämistä, ja olen iloinen siitä, että myös oppositio kantaa siitä huolta. Minä nyt totean, että tämä 21 miljoonaa euroa ei ole se ainoa asia, jolla vanhustenhuoltoa kehitetään. Meillä on monia muitakin kanavia. Myöskin sitten Paras-hanke on yksi keino edistää myös vanhustenhuoltoa, kunhan se vaan tehdään siten, että vanhukset siitä hyötyvät. Tänä päivänä en ole täysin vakuuttunut siitä, kun olen nyt lukenut niitä toimeenpanosuunnitelmia.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin lapsiperheköyhyydestä: Hallitus on esittämässä yksinhuoltajaperheille tukimuotoja, mutta toimeentulotuessa ne tullaan leikkaamaan pois. Siinä hallitus ei tule lapsiperheitä auttamaan. Siinä mielessä tämä kohtaanto ei toimi.

Olisin kysynyt sitten lähinnä lastensuojelusta. Edellisellä kaudella lastensuojelulaki hyväksyttiin, se tulee voimaan vuoden 2008 alusta. Jotta lastensuojelulain toteuttaminen onnistuu, tarvitsemme noin 450 uutta työntekijää, jotta laki toteutuisi sen vaatimalla tavalla. Kysyisin ministeriltä:

Onko sosiaalityön henkilöstölisäystarpeeseen reagoitu, ja miten hallitus vastaa tähän haasteeseen?

Ed. Oiva Kaltiokumpu merkittiin läsnä olevaksi.

Arja Karhuvaara /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Oikeuskansleri Jaakko Jonkan selvityksen mukaan kouluterveydenhuolto ei vastaa lainkaan asetettuja suosituksia. Siellä on ongelmia lääkäri- ja terveydenhoitajamitoituksissa sekä muiden terveydenhuoltoammattilaisten erityisosaamisen käyttämisessä. Lisäksi nämä erot koulujen välillä saattavat lapset eriarvoiseen asemaan jo perusterveydenhuollon ja ennaltaehkäisyn kohdalla. Hoitamattomat ongelmat ovat jo nyt siirtyneet varusmies-, opiskelijaterveydenhoidon ja äitiysneuvoloiden kuormittajiksi. Kysyisin ministeriltä:

Missä vaiheessa tämä kouluterveydenhuollon osuus lakiuudistuksessa, tässä uudessa terveydenhuoltolaissa, on tällä hetkellä, ja mitä hallitus aikoisi tehdä kouluterveydenhuollon toiminnan valvonnan ja ammattihenkilöstön työnjaon edistämiseksi sekä kuntien välisten erojen poistamiseksi?

Ed. Reijo Kallio merkittiin läsnä olevaksi.

Pentti  Oinonen  /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Suomea on kehuttu hyvinvointiyhteiskunnaksi, mutta sosiaali- ja perusterveydenhuollon osalta se on kaikkea muuta kuin sitä. Monessa terveyskeskuksessa on arkipäivää, että potilaiden vaipat ehditään vaihtaa kerran pari päivässä ja ensimmäisen päivittäisen aterian potilas saa puolenpäivän jälkeen. EU määrää päivittäiset kävelyretket lehmille, ja vankeja kävellytetään lain nojalla muutama tunti päivässä. Entä suomalaiset potilaat? Heitä ei ole aikaa kävelyttää viikkokausiin, suurta osaa ei koskaan ennen kuolemaa.

Arvoisa ministeri, onko budjetissa varattu rahaa ja minkä verran, että nämä epäinhimilliset olot vuodeosastoilla ja laitoksissa saataisiin korjattua, vai mikä on ministerin konsti tai keino kyseisen asian korjaamiseksi?

Hannakaisa  Heikkinen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tervehdin todellakin ilolla tätä rintamaveteraanipaketin 10:tä miljoonaa euroa. Se tulee tarpeeseen. Itse toimin aktiivisesti kotimaakunnassa veteraanijärjestön toiminnassa, ja siellä on seuraavanlainen ongelma noussut esille: Meillä on terveyskeskuslääkäreistä pulaa, ja vanhukset, nämä veteraanit, tarvitsevat lääkärintodistuksen, että he pääsisivät vuosittaiseen kuntoutukseen, mutta joskus jopa estyy tämä pääsy kuntoutukseen, kun ei ole saanut aikaa lääkärille saadakseen tämän todistuksen. Kuten tiedämme, yksityisen lääkärin kautta tämän todistuksen saaminen tulee kalliiksi. Kysynkin ministeriltä, voisiko tälle asialle tehdä jotakin, ja onko tämä epäkohta tullut teidän korviinne.

Sirpa Paatero /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Yleinen valtionosuusjärjestelmä ei ole taannut lasten- ja nuortenpsykiatrista hoitoa aiempina vuosina, ja nyt yhä edelleen tiedetään, että tässä lasten- ja nuortenpsykiatrisessa hoidossa ei hoitotakuu toteudu. Silti on siihen osoitettu määräraha korvamerkittynä nolla euroa. Miten ajatellaan, että tämä nyt yhtäkkiä tulisi kuntien puolelta hoidettua, vai luotetaanko tässä siihen, että eduskunta sen tässä joulukuun budjettikäsittelyssä sitten lisää?

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja hallituspuolue vihreät teki lujasti vaalikampanjaa lapsiperheillä, erityisesti lapsiköyhyydellä, keskusta on aina mainostanut olevansa perhepuolue ja kokoomus lupasi vihreätä valoa lapsiperheille ja lupasi sitoa lapsilisät indeksiin. Nyt lapsilisiä korotetaan vasta kolmannen lapsen osalta ja lapsilisiä ei sidota indeksiin.

Pyrittekö te, ministeri Risikko, saamaan lapsilisät kaikille eikä vasta kolmannesta lapsesta ja pyrittekö saamaan indeksiin sitomisen lapsilisien osalta, ja jos pyritte, mikä näistä perhepuolueista — kokoomus, vihreät, keskusta — esti tämän?

Toinen kysymys, ministeri Risikko, jonka ed. Erkki Virtanen jo esitti, mutta johon ette vastannut: kuinka moni yksinhuoltaja jää saamatta tämän yksinhuoltajakorotuksen, koska toimeentulotuessa lapsilisä ei ole etuoikeutettua tuloa, joten se korotus napsastaan pois toimeentulotuesta?

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Lastensuojeluasiat puhututtivat viime kaudella, ja hyvä, että puhututtavat vieläkin. Tällä hetkellähän tilanne on se, että hyvin monet kunnat ovat varautuneet jo tänä vuonna siihen lastensuojelulain tuloon. 6,9 miljoonaa euroa tulee ensi vuoden budjettiin, jotta sitä lakia saadaan eteenpäin, mutta kieltämättä se ei ole riittävä summa siihen, että lastensuojelulaki voidaan toteuttaa ihan sellaisenansa. Mutta niin kuin muistatte, ed. Kiljunen, viime kaudella totesimme tämän jo. Me oppositiossa toimme esille, että tämä ei ihan näin helposti mene. Mutta kaikkemme tietenkin teemme, että voimme toteuttaa sitä.

Kouluterveydenhuollosta sanon, että asetus annetaan kevään aikana, elikkä me olemme antaneet kouluterveydenhuollosta sekä oppaita että laatusuosituksia, mutta aivan kuten ed. Karhuvaara totesi, se ei ole toteutunut sillä tavalla kuin pitäisi, eli asetusta siellä nyt tehdään ja työryhmälle on annettu ensi kevääseen asti aikaa.

Perusterveydenhuollon kehittämishanke on käynnistymässä. Ensi vuonna on perusterveydenhuollon kehittämisvuosi, ja tässä on tullut esille se, miten me voisimme ylösnostaa nimenomaan perusterveydenhuollon ja esimerkiksi pitkäaikaissairaitten tilannetta, ja se tulee tässä osuudessa.

Veteraanirahoista: Lääkäripula todella on se ongelma, ja jos ei lääkäriä ole, niin mistäs niitä todistuksia saa? Paras-hanke pyrkii siihen, että meillä olisi lääkäreitä joka kunnassa, ja jos ei ole omassa kunnassa, niin se lääkäri liikkuu eri paikkoihin toisista kunnista jne. (Ed. Kuoppa: Keikkalääkärit tekevät nytkin!) — Joo, mutta tässä on nyt vähän toisenlaisesta asiasta kysymys.

Lasten- ja nuortenpsykiatrinen hoito: Se on ihan totta, että neljä miljoonaa on se, joka on nytkin sieltä pois, ja kaiken sen kehittämispuolen olen siirtänyt toiselle momentille, kehittämishankkeeseen, siitä syystä, että me voisimme vähintään neljä vuotta kehittää sitä. Tällä hetkellä tilanne on ollut se, että vain vuoden kerrallaan on pystynyt näitä kehittämisrahoja käyttämään, ja se ei ole mahdollistanut pitkäjänteistä kehittämistä. Kehittämisohjelman avulla me pystymme pikkusen pidentämään näitä aikoja.

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Lapsiköyhyyttä torjutaan parhaiten kohdistamalla lapsilisien korotukset niitä eniten tarvitseville. Mielestäni hallitus toimiikin juuri oikein kohdistaessaan nyt nämä lapsilisän korotukset ensin yksinhuoltajaperheille, joista köyhiä 27 prosenttia, ja sitten myöhemmässä vaiheessa monilapsisille perheille. Kaikki perheethän eivät ole näiden korotusten tarpeessa. Hyvin monet lapsiperheet tulevat toimeen ihan sillä, mitä tällä hetkellä ansaitsevat, joten mielestäni tämä hallituksen päätös on oikea tässä tilanteessa. Kun on päätetty antaa opiskelijoille, eläkeläisille, niin annetaan nimenomaan niille lapsiperheille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Tuula Väätäinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko, sanoitte tuossa alkuun esittelypuheenvuorossanne, että kunnilla on nyt erinomainen mahdollisuus hoitaa sosiaali- ja terveysasiansa ikään kuin kuntoon. Toisaalta sitten taas Kuntaliitto ja samoin myös sosiaali- ja terveysministeriö ovat kertoneet, että nämä hallituksen esittämät rahat eivät millään riitä kuntien palveluitten järjestämiseen. Viime kaudella samassa valiokunnassa ollessamme keskustelimme aika usein siitä, että jotta kunnat saisivat sosiaali- ja terveyspalvelut riittävään kuntoon, tarvitaan myös lisää henkilökuntaa. Kysynkin nyt, millä tavalla te olette nyt miettinyt sitä, kuinka tämä vähä raha, mikä kunnille valtiolta menee, voitaisiin ohjata myös henkilöstön määrän lisäämiseen, koska ilman riittävää henkilöstöä tämä paletti ei toimi.

Risto Autio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Risikko alkupuheensa lopuksi toi esiin maatalouslomitukseen esitetyn yhden ylimääräisen vapaapäivän, joka nostaisi lomapäivät 25:een. Tämähän on mainio kunnallinen lomitusjärjestelmä, joka olisi mielestäni mallina siirrettävissä täysin viime vuonna voimaan tulleeseen omaishoitajalakiin ja siellä luvattuihin vapaapäiviin, joita on lain mukaan siis olemassa 3 per kuukausi, tarkoittaa siis vuositasolla 36:ta, jos vertaamme maatalouslomitusjärjestelmään. Kysyisin ministeri Risikolta, mitä kuuluu, missä mennään, näiden vapaapäivien järjestämiseksi käytännössä omaishoitajien kohdalta, koska ymmärtääkseni tällä hetkellä meillä Suomessa ei ole minkäänlaisia järjestelmiä näiden vapaapäivien järjestämiseksi.

Eero Akaan-Penttilä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikeavammaisten henkilökohtainen avustaja on ollut vammaisliikkeen ykkösasia yli kymmenen vuotta. Se tiedetään tässä talossa hyvin. Viime kaudella eduskunnan Vamy-ryhmä oli yksimielinen, että tämä subjektiivinen oikeus pitäisi saada. Tässä salissa oli yleisesti semmoinen henki, että se tulee ilman muuta hallitusneuvotteluihin ja tämä asia järjestetään. Meidän kaikkien yllätykseksi se sieltä jäi kokonaan pois. Nyt tiedän, että Invalidiliitto, Kynnys ja Heta-liitto ovat käyneet ministerin puheilla viikko sitten 12. päivä syyskuuta, jättäneet erittäin hyvän muistion, jälleen yhden kerran. Siis nämä ihmiset, joilla on paljon muitakin vaikeuksia, joutuvat näitä papereita uusimaan.

Kysyisin ministeriltä tästä tilanteesta, joka on siis perustuslain vastainen professori Tuorin mielestä ja joka koskee noin 5 000:ta ihmistä Suomessa, miten hallitus nyt aikoo tämän järjestää kuntoon, miten menee tämä vaikeavammaisten määritelmä eteenpäin ja millä aikataululla saadaan tämän ihmisryhmittymän asiat sivistysvaltiossa sille tasolle, jolla niiden olisi pitänyt olla jo pitkän aikaa.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Nyt vastaan niihin edellisiin kysymyksiin. Elikkä kun kysyttiin sitä, kuinka paljon toimeentulotukea saavista on yksinhuoltajia, niin valitettavasti on todettava, että yritin tänään selvittää, mikä on vuoden 2007 tilanne, ja minulla ei ole sitä tiedossa, mutta kun minä sen saan, niin minä aivan varmasti sen teille lähetän.

Sitten, verotulot kun lisääntyvät, niin nyt pitää muistaa, että ensi vuosi kunnissa on parempi verotulojenkin suhteen. Siinä mielessä nyt kannattaisi tehdä niitä kestävän kehityksen ratkaisuja. Tiedämme jokainen sen, että seuraavat vuodet eivät enää ole niin hyviä, ja sekin on otettava huomioon.

Henkilöstön määrästä olen aivan samaa mieltä, mitä täällä toitte esille, että me tarvitsemme sosiaali- ja terveysalalle henkilöstöä enemmän, elikkä kun väestö ikääntyy ja hoidon tarve lisääntyy, niin me tarvitsemme sinne väkeä. Yksi tämän Paras-hankkeenkin tavoite on se, että me saisimme järjestettyä väkeä tällekin puolelle.

Omaishoitajista ed. Autio kysyi. Elikkä nyt, kun perusterveydenhuoltoa kehitetään, niin me yritämme siellä ottaa huomioon tätä, koska tänä vuonna tuli laki, että omaishoitajien vapaapäivät lisääntyvät, mutta eipä ollutkaan otettu huomioon, miten se järjestetään. Kyllä pyrimme siihen, että perusterveydenhuollon kehittämisen kautta tämä järjestyisi.

Sitten ed. Akaan-Penttilälle: Meillähän nyt hallitusohjelmassa sanotaan, että kehitetään vaiheittain, ja se vaiheistus tarkoittaa sitä, että kehitysvammalaki ja laki vammaispalveluista yhdistetään, ja siinä menee vielä jonkin aikaa johtuen siitä, että meillä on tämä Paras-hanke nyt päällä ja meidän pitää ensin saada se puitelaki kuntoon, miten vammaisten palvelut kaiken kaikkiaan kunnissa järjestetään. Kun hallitusohjelma lupaa näitten kahden ison lain yhteensovittamista, jossa tämä avustajajärjestelmäkin sitten saadaan käynnistettyä, niin on päätetty aikataulusta, että 2009 me saisimme sen käyntiin.

Petteri Orpo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri viittasi jo Paras-hankkeeseen ja siihen liittyviin kuntien toimeenpanosuunnitelmavastauksiin. Olisin tiedustellut hieman tarkemmin, miltä nuo vastaukset ministeriön näkökulmasta näyttivät ja löytyykö niistä todella niitä eväitä, joilla pystytään vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin, ikääntymiseen ja kasvaviin kustannuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon alalla, koska näen, että tässä tilanteessa, jolloin kulut ja kustannukset joka tapauksessa nousevat, Paras-hankkeella me voimme vaikuttaa siihen, mikä se kulmakerroin on näitten kulujen kasvussa.

Valto Koski /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä salikeskustelussa on etupäässä esitetty lisää menoja valtion tulo- ja menoarvioon. Kysyisin ministeri Risikon ja hallituksen kantaa tupakkaveron korottamiseen, joka toisi lisää tuloja valtiolle ja olisi terveyspoliittisesti erittäin tärkeä asia. Onko tämä asia etenemässä?

Toinen kysymys koskee palveluasumista, vanhusten asumista sellaisissa yksiköissä, jotka ovat julkispalvelun tuottamia, ja yksityisissä palvelulaitoksissa. Soitin sosiaali- ja terveysministeriöön ja kysyin, miten on mahdollista, että toisessa saa omavaran kokonaan käyttää ja toisessa se jää. Oletteko valmis edistämään lainsäädäntöä niin, että näitten vanhusten palvelu omavaraisuuden suhteen on saman tyyppinen?

Kolmantena kysymyksenä, arvoisa puhemies, sotaveteraanien kuntoutus. Minulle on tullut tietoa, että sotaveteraanit, jotka ovat jo keski-iältään yli 80 runsaasti, tarvitsevat usein apua kuntoutukseen lähtiessään. Nyt on sellainen epäkohta, että naimisissa oleva, avioliitossa oleva, sotaveteraani, saa sen 7 vuorokauden kuntoutuksen, mutta avoliitossa oleva ei. (Puhemies: Aika!) Kysyisin, onko tätä mahdollisuus edistää. Heitä on vain muutama kymmenen, alle sata kappaletta.

Leena Rauhala /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiedän, että arvoisa ministeri Risikko on aikaisemmin korostanut hyvin ennalta ehkäisevää työtä. Nyt on tullut uusi päihdebarometri 2007, jossa hyvin vahvasti tuodaan esille sitä, että rahat eivät riitä ehkäisevään työhön. Ehkä tämmöinen katkaisuhoito esimerkiksi päihdehuollon parissa toimii hyvin, mutta kun kaikkeen siihen, millä me ennalta ehkäisisimme niitä haittoja, mitkä näkyvät syrjäytymisessä, sairastavuudessa ja nimenomaan lasten hätänä, ei ole rahaa ja riittäviä toimintamuotoja, niin miten hallitus on tähän vastaamassa?

Ja toiseksi minä en ole ihan vakuuttunut, että vain perusterveydenhuollon kehittämisellä vastataan siihen omaishoitajien palvelutarpeeseen, mikä heillä on. Omaishoitajalaki kyllä on osaltaan hyvä, mutta siinä on puutteita juuri siinä mielessä, että kunnat toteuttavat sitä eri tavalla, koska ei ole subjektiivista oikeutta omaishoidontukeen ne kriteerit täyttäville. Eri kunnissa toimitaan hyvin eri tavalla.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oppineena naisena ministeri tietää, että kaikki maksut, jotka ovat hoitoonpääsyn edessä tai ennen sinne pääsemistä ja menoa, vaikeuttavat hoidon saamista, hidastavat sitä. Tästä on tehty väitöskirjatutkimus Kuopion yliopistossa lääketieteellisessä tiedekunnassa joskus kymmenisen vuotta sitten. Näin ollen, kun nyt olette nostamassa hoitomaksuja, sairaalamaksuja, poliklinikkamaksuja, niin näettekö tässä toimenpiteessä nimenomaan esteen hoitoon pääsemiselle?

Lopuksi, arvoisa ministeri: Kerroitte todella, että kunnilla on nyt mahdollisuus edistää sosiaalitointaan ja terveydenhoitoa. Jos tämä on Suomen tilanne, niin sanon, että ainakaan Kotka-niminen kaupunki ei sijaitse tässä maassa, siinä Suomessa, koska siellä nimenomaan heikennetään näitä tällä hetkellä vedoten nimenomaan myös vuoden 2008 budjetin tietoihin. (Puhemies: Aika!)

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Meidän on syytä olla hyvin huolissamme. Ensinnäkin meidän hoidon tarpeemme kasvaa, ja sen rinnalla myös meidän kustannuksemme nousevat kovasti. En lähde tässä sanomaan, että hoitajat eivät ansaitse palkankorotuksia, he ansaitsevat ne ehdottomasti, mutta meidän huolemme onkin se, miten me pystymme ne palkat tulevaisuudessakin maksamaan. Tässä onkin ainut keino meillä sairastavuuteen vaikuttaminen. On hieno nähdä, että edistetään terveyttä ja toimintakykyä ja meillä on tulossa politiikkaohjelma tähän myöskin mukaan. Samaan aikaan on hieno nähdä, että valtionosuus kasvaa 577 miljoonaa, mutta huoli tuleekin siitä, miten nämä sanat saadaan teoiksi siellä kunnissa.

Onko aikomusta käyttää normiohjausta, ehkäpä korvamerkittyä valtion rahaa, vai onko näin, että käytetään pelkästään informaatio-ohjausta? Kun samaan aikaan täällä on nostettu esiin myöskin finanssipoliittiset näkökulmat, niin onko ajatuksia esimerkiksi arvonlisäverojärjestelmää hyödyttää terveyden edistämisessä? Täällä tulivat esiin jo valmisteverot. Ne ovat ehdottomasti oikeita konsteja tässä, tupakkavero (Puhemies: Aika!) jne. Minkä tyyppisiä ajatuksia tällä hetkellä ministeriössä on?

Raija Vahasalo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Karhuvaara täällä kyselikin kouluterveydenhuollosta. Mutta viime kaudella onnettomasti tehtiin laki, missä lukiolaiset heitettiin kouluterveydenhuollosta pois opiskeluterveydenhuoltoon, joka toimii vielä huonommin kuin kouluterveydenhuolto. Kysyisinkin, koska tätä tilannetta lukiolaisten osalta tarkastellaan ja tehdäänkö sitten mahdollisia muutoksia tämän asian suhteen?

Toinen kysymys olisi vielä vanhustenhuollosta, koska siinä on oleellinen asia tämä kuntouttava työote, ennalta ehkäisevä toiminta, toimintakyvyn ylläpitäminen, kaikki nämä periaatteet, mitä on esimerkiksi Tanskan-mallissa, ja niitä lukee myöskin siellä hallitusohjelmassa ilman tätä Tanska-sanaa. Kaikki ei tarvitse rahaa, vaan sitä rakenteellista muutosta ja toimintatapojen muuttamista. Kysyisinkin, miten tätä voitaisiin edistää ministeriön kautta?

Merja Kuusisto /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyt kysymys vaan, arvoisa puhemies!

Tässä aiemmin keskustelussa tuli ilmi, että saattaa olla niin, että osa rintamaveteraaneista ei pääse kuntoutukseen, koska he eivät saa tarvittavaa lääkärintodistusta lääkäripulan takia. Olisin kysynyt ministeriltä, olisiko mahdollista, kun yleensä nämä veteraanit ovat kumminkin yli 80-vuotiaita, että todistus riittäisi uusittavaksi vaikka viiden vuoden välein.

Peruspalveluministeri Paula Risikko

Kiitoksia, puhemies! Paras-hankkeesta. Tällä hetkellä niistä toimeenpanosuunnitelmista näkyy, että sosiaali- ja terveydenhuolto hajotetaan ja irrotetaan toisistaan, ja se on se minun suuri huoleni. Nyt te hyvät päättäjät, jotka olette siellä kentällä, pitäkää huoli siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden yhteistyö ei vähene. Meidän on tarkoitus tehdä kysely kunnille vielä tarkemmin ja tarvittaessa sitten lainsäädännöllä ohjata tätä asiaa. Tähän Paras-hankkeeseen liittyy myös tämä terveyden edistämisasia, koska mehän olemme antaneet sellaisen eräänlaisen paimenkirjeen kunnille nyt kevään aikana siitä, että Paras-hankkeessa pitäisi terveyden edistämisestä myöskin huolehtia. Yksikään ainut kunta ei ole kuvannut toimeenpanosuunnitelmissaan terveyden edistämisen rakenteita.

Tupakkaverosta: Kiitos kysymyksestä. Kovasti ajoin sitä tässä budjettiriihessä jo, mutta valtiovarainministeriö oli sitä mieltä, että ei vielä nyt, me perustamme työryhmän ja kyllä se sieltä tulee, ainakin, jos minusta on kiinni!

No, sitten tämä omavaraisuusasia. Erittäin hyvä kysymys. Nimittäin on erilaisissa tilanteissa epäoikeudenmukaisuuksia, tämä asia on tiedossa ja pyrimme sen hoitamaan.

Sitten tämä avoliitto suhteessa avioliittoon. Tämä on vähän suuremman laatuinen kysymys, vaikka onkin vähäisestä määrästä kysymys henkilömäärinä. Mutta ongelma on se, että jos me avoliiton ja avioliiton rinnastamme tässä etuisuudessa, sitten ne pitää kyllä rinnastaa muissakin etuisuuksissa.

Sitten tämä todistusasia. Tämä oli hyvä esimerkki, miten voisi kehittää todistuksenantokäytäntöä. Ennalta ehkäisevään työhön menee alle 1 prosentti terveydenhuollon budjeteista ja aivan liian vähän. Kun sitä ei ole korvamerkitty eikä ole tarkoituskaan korvamerkitä, niin se pitäisi siellä kunnassa päättää.

Omaishoitajista totean sen, että tämä perusterveydenhuollon kehittäminen auttaa mielestäni siihen vapaapäivien käyttämiseen, mutta ongelma on juuri tämä, niin kuin ed. Rauhala sanoi, että ollaan eriarvoisessa asemassa, koska kriteerit ovat erilaiset eri kunnissa. Tähän yhtenä keinona olisi se, että otettaisiin valtion eli Kelan maksettavaksi omaishoidontuki, ja se selvityshän on luvattukin tehdä nyt. Tuossa hallitusohjelmassa on kirjattu se, ja se myös tehdään, siinä on sitten puolensa ja puolensa, mutta tämä kriteerien erilaisuus on ongelma.

Maksukattojen oikeudenmukaisuudella me pyrimme aikaansaamaan sen, että niille, jotka tarvitsevat paljon terveydenhuollon palveluja, eivät tule kohtuuttomiksi nämä maksut. Ja sitten asetus koskee myös tätä lukiolaisten opiskeluterveydenhuoltoa, eli asetus, joka annetaan huhtikuussa, ottaa kantaa myös tähän asiaan.

Sitten myöskin tästä kuntouttavasta työotteesta, mikä täällä todettiin, kyllä sanon, että siihen vastataan koulutuksella. Se ei ole yksin ministeriön tehtävä vaan siihen on myöskin kaikilla tasoilla otettava kantaa ja koulutuksessa myöskin.

Toinen varapuhemies:

Tämä erityiskeskustelu ministeri Risikon toimialalta on päättynyt.

Toinen varapuhemies:

Siirrytään puhujalistaan ja edelleen enintään 10 minuutin puheenvuoroin. Puhujalista on sen verran pitkä, 42 puhujaa, että suositellaan merkittävästi sitä lyhyempiä puheenvuoroja.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kentältä tulee yhä enemmän hämmästyneitä kysymyksiä. Hallituspuolueiden vaaleissa antamat lupaukset ovat kääntyneet monissa asioissa päinvastaisiksi tai kovin vähäisiksi. "Oikeistokeskustahallitus toteuttaa arvomaailmansa näköistä politiikkaa", on ollut yksinkertainen ja helposti esimerkeillä todennettava vastaukseni. Näin sanoessani tiedän, että hallituspuolueiden edustajissa on myös niitä, joille hallituksen linjaukset eivät ole sitä, mitä he haluaisivat. Siksi toivonkin, että te ette jää sivusta katsomaan, kun hallitus ja sen ratkaisut kohtelevat ihmisiä epäoikeudenmukaisesti.

Hallituksen veroratkaisut pienituloisten kohdalla voivat olla tuhoisia. Samalla kun tuloverotus uhkaa kiristyä, nostetaan välttämättömiä, jokapäiväiseen elämään kuuluvia menoja, kuten energia- ja polttoaineveroa. Syrjäseudulla ei joukkoliikenne tule avuksi pitkille työmatkoille ja ne on pakko tehdä omalla autolla. Eläketulojen verotuksen keventäminen sekä perintö- ja alkoholiveroja koskevat ratkaisut ovat sen sijaan oikeita, ja yhdyn ed. Rehulan toiveeseen siitä, että myös tulevaisuudessa alkoholiveroja voitaisiin maltillisesti korottaa. Ruoan arvonlisäveron alennuksesta eivät hyödy pienituloiset, vaan nuo eurot menevät suurisuisten taskuun. Oikeudenmukaisempaa olisi käyttää tuo summa pienten tulonsiirtojen korotukseen.

Tulevaisuudesta hiukan. Yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta poistettu vero kohtelee epäoikeudenmukaisesti perintöverollisia ja erityisesti yrittäjäperheiden muita perillisiä verottoman perinnön saajaan nähden. Sukupolvenvaihdokset ovat muutoinkin monimutkaisia ja sisältävät paljon tunnetta. Ei olisi mitään syytä verotuksella heikentää oikeudenmukaisuutta eikä varsinkaan sitä tunnetta, mitä perinnönjaossa usein on. Pikemminkin olisi voinut pohtia, miten helpottaa ja parantaa esimerkiksi yrittäjän työterveydenhuoltoa ja lomituspalvelua, jotta uusi yrittäjäpolvi jaksaisi vaativassa ja haastavassa työssään.

Arvoisa puhemies! Vaalien aikaan moni kuntapäättäjä kuunteli tarkkaan puolueiden lupauksia. Hallituksessa olevat puolueet vakuuttivat lupauksillaan äänestäjiä meitä muita paremmin. Hallitusohjelmassa on luettavissa lisäyksestä kuntien valtionosuuksiin, mutta ensi vuoden budjettia koskevassa linjauksessa näin ei enää ole. Ensi vuonna valtionosuuksia korotetaan vain 21,3 miljoonalla eurolla, vaikka pelkästään vammaisten henkilökohtaisen avustajajärjestelmän parantaminen maksaa vähintään 40 miljoonaa euroa vuositasolla.

Hyvinvointipalveluihin tarvitaan vähintään 20 000 uutta työntekijää. Sosiaali- ja terveysministeriön arvioi, että vanhustenhuollon lisäpanostukset, lisäykset omaishoitajien tukipalveluihin, dementiapalveluihin ja ehkäisevään vanhustyöhön edellyttäisivät tosiasiassa, että valtionosuuksia nostetaan yli kaksinkertaisesti siitä, mitä hallitus nyt lupaa. Me emme aio jäädä sivusta seuraamaan, kun vanhukset yksi toisensa jälkeen jäävät tarvitsemansa hoidon ulkopuolelle. Tulemme esittämään sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen lisäämistä, jotta vanhustenhuoltoa koskeva pitkäjänteinen työ voidaan toteuttaa ja sitä kehittää.

Vaalien alla puhuttu julkisen sektorin matalapalkkaisten naisalojen palkankorotus oli tärkeä lisä palkkatasa-arvokeskusteluun. Jo aiemmin kolmikannassa sovittuun samapalkkaohjelmaan olisi kyllä sovitettavissa erityisesti kokoomuksen mainostama tasa-arvoratkaisu, jos sitä vielä todella haluttaisiin. Nyt kuitenkin uhkaa käydä niin, että tasa-arvo ei edisty, ja jos hieman edistyisikin, niin kunnat joutuvat kokoomuksen lupaaman korotuksen maksumiehiksi. Se on kaukana rehdistä pelistä. Ratkaisu olisi kovin helppo: pitäkää vain sananne, valtiovarainministeri Katainen.

Hallituksen linjauksissa on nähtävissä yltiöpäinen usko yksityisen sektorin tarjoamiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Sosiaali- ja terveyspalvelut hyvin hoidettuina eivät koskaan ole yrittäjälle kultakaivos, koska työ tehdään ihmiskäsin ja osaavat työntekijät ansaitsevat työstään kunnon palkkion. Laiminlyömällä julkisten palveluiden riittävän rahoituksen hallitus vaarantaa erityisesti monien pitkäaikaissairaiden riittävän ja laadukkaan hoidon.

Hallitus tyytyy viskaamaan rovon sinne, toisen tänne muistaessaan lapsiperheitä. Toisella kädellä annetaan ja toisella otetaan, tästä esimerkkinä yksinhuoltajan lapsilisän yksinhuoltajakorotus. Yksinhuoltajat, jotka saavat toimeentulotukea, menettävät tuon korotuksen välittömästi. Miksi te ette voi nostaa lapsen perusosan tasoa toimeentulotuessa tai elatustukea ja asumistukea, joilla voidaan tehokkaammin auttaa pienituloisimpia yksinhuoltajatalouksia ja lapsiperheitä? Miksi?

Lasten ja nuorten psykiatrinen hoito täytyy jatkossa pysyvästi turvata. Pidän tärkeänä, että tulevaisuudessa lasten ja nuorten hoito toteutuu normaalin valtionrahoituksen kautta ilman erillisrahoitusta. Mutta niin kauan kuin hoidon saatavuutta ei voida taata, on korvamerkityillä valtionosuuksilla oma paikkansa. Tänäkin vuonna eduskunnan on tehtävä lisämäärärahapäätös tämän asian varmistamiseksi. Hallituksen esittämä sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeen kautta tehtävä kehittämistyö ei ole riittävän konkreettinen toimenpide lasten ja nuorten mielenterveyspalveluiden järjestämiseksi ja rahoittamiseksi.

Hallituksen päätöstä päivähoidon nollamaksuluokan poistamisesta ei voi mitenkään hyväksyä. Nollamaksuluokka ei ole pienituloisille perheille pelkästään maksutonta päivähoitoa, vaan se on lapsille päivän tärkeimpien aterioiden saamista ja ohjatun, turvallisen arjen tarjoamista. Tässä on kysymys näiden perheiden lasten oikeudesta ja hyvinvoinnista.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen ensi vuoden talousarvioesityksessä on moneen aikaisempaan talousarvioon verrattuna harvinaisen paljon hyvää, mutta toki jotain parannettavaakin on vielä jäänyt.

Eläkeläisten asemaan on tulossa huomattavia parannuksia muun muassa keventämällä eläkkeiden verotus palkkaverotuksen tasolle. Kansaneläkkeisiin tulee 20 euron tasokorotus, ja myös kuntien kalleusluokituksen poistaminen ja indeksitarkistus ovat merkittäviä parannuksia monille pienituloisille eläkeläisille.

Hyvää on myös vielä elossa olevien veteraaniemme ja heidän puolisoidensa huomioiminen ja tukeminen ensi vuoden budjetissa. Kaikkiaan sotainvalideja ja veteraaneja tuetaan vuoden 2008 budjettiesityksessä 421,3 miljoonalla eurolla.

Ensi vuoden budjetissa on nyt myös opintotukeen tulossa odotettu lisäys.

Perintö- ja lahjaverotusta korjataan ja ollaan kokonaan poistamassa yritysten sekä maa- ja metsätilojen sukupolvenvaihdoksilta. Nyt myös leskien ja alaikäisten lasten kohtuutonta perintöverotusta korjataan.

Makera- sekä Kemera-rahoitukseen on tulossa välttämättömiä lisäresursseja. Lisäksi on hyvä, että talousarvioesityksessä on huomioitu maatalouden lomituspalvelut ja lomitukseen saadaan ensi vuoden alusta yksi lomapäivä lisää ja edelleen päivä lisää myös vuonna 2010.

Odotettu ruuan arvonlisäveron alentaminen on luvattu toteuttaa vuoden 2009 lokakuun alusta. Sinänsä hyvän päätöksen toteuttamisajankohta vain tuntuu käsittämättömältä sikäli, että lokakuussa voimaan tullessaan verohelpotus jättää kotimaisen tuotannon lähes koko satokauden osalta verohuojennuksen ulkopuolelle. Erityisesti tämä vaikuttaa terveellisten kotimaisten marjojen, hedelmien ja kasvisten hintoihin. Toivon, että lopullisessa päätöksessä eduskunta ottaisi paremmin huomioon kotimaisen tuotannon.

Budjettiesityksessä on osaamisen tarpeet pääosin huomioitu hyvin, mutta maatalouden osaamisen, tutkimuksen ja neuvonnan rahoituksesta on edelleen vastoin hallitusohjelmaakin ja eduskunnan aiempia kannanottoja jälleen leikattu. Hallitusohjelmassa on luvattu varata neuvonnan tarpeisiin riittävät resurssit ja mainittu resursseja nostettavaksi erityisesti bioenergianeuvonnan järjestämiseksi. Toivon, että eduskunta vielä korjaa tältäkin osin hallituksen esitystä vastaamaan paremmin myös edellisen eduskunnan lausumaa maatalousselonteon yhteydessä.

Täällä eduskunnassakin muun muassa äskeisellä kyselytunnillakin paljon keskustelua aiheuttanut Itämeren ja Saaristomeren ravinnekuormituksen vähentäminen on osaltaan tärkeä haaste myös maataloudelle. Vaikka suomalainen maatalous kestääkin hyvin kansainvälisen vertailun ympäristövaikutusten huomioinnin osalta, löytyy varmasti kehittämisen varaa edelleen. Tämä edellyttää myös tältäkin osin edelleen panostamista tutkimukseen ja neuvontaan. Siirtämällä maataloustuotantoa Suomesta esimerkiksi Itämeren eteläpuolelle ei takuulla paranneta Itämeren tilaa. Jo nyt on havaittavissa ravinteiden käytön vähentämisen vaikutus erityisesti viljasatoihin, ja tämä on osaltaan johtamassa tuontitarpeeseen.

Maa- ja metsätaloudellamme on edessään monia suuria haasteita. Esimerkiksi elintarvikkeiden hinnat ja myös raaka-aineet ovat kallistuneet maailmanmarkkinoilla. Syynä ovat muun muassa kulutuksen kasvu, ilmastonmuutos ja pellon lisääntyvä käyttö biomassan tuotantoon energian hinnan noustessa. Tuotannon osalta on käynnissä kova rakennemuutos ja teknologinen kehitys. Näihin haasteisiin on vastattava. EU:n kanssa ovat parhaillaan kesken 141-neuvottelut, ja haasteita EU:n kanssa riittää jatkossakin. On tärkeää, että kansakuntana yhtenäisesti puolustamme omaa elintarviketalouttamme ja turvaamme elintarvikkeiden huoltovarmuuden.

Metsäpuolella Venäjän puutullit ovat uhkaamassa metsäteollisuuden puuraaka-aineen saantia. On tärkeää, että kaikin keinoin pyrimme edistämään kotimaista metsätaloutta ja turvaamaan teollisuuden puuraaka-aineen saannin tulevaisuudessa.

Vaikka hallitus on talousarvioesityksessään huomioinut puun kuljetusten kasvavia tarpeita, on perustienpidon rahoitus edelleen tasolla, joka johtaa erityisesti alemman tieverkon rapautumiseen. Tämä kehitys on jo havaittavissa myös elinkeinoelämän investointien ja palveluiden sijoittumisena alueille, joiden liikenneväylistä ja infrasta huolehditaan. Pidän tärkeänä, että hallitus tulevan liikennepoliittisen selonteon yhteydessä sekä tulevissa talousarvioesityksissään vielä korjaa tienpidon ja radanpidon rahoituksen tasolle, jolla voidaan varmistaa kansalaisten, elinkeinoelämän ja puun kuljetusten lisääntyvät tarpeet myös syrjäisimmillä alueilla.

Valtiontaloutta on hoidettu hyvin, mutta sitä ei saa tehdä laiminlyömällä perustienpitoa ja liikenneväylien hoitoa. Tärkeitä väylähankkeita ollaan viemässä eteenpäin. Pirkanmaan osalta pidän hyvänä, että Valtatie kolmosella Tampereen läntisen Kehätien loppurahoitukseen on rahat ensi vuoden budjetissa. Valtatie 3:n liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujumisen parantaminen on tärkeä haaste kehitettäessä edelleen liikenneyhteyksiä etelä—pohjois-suunnassa Pirkanmaalta Vaasaan päin. Seuraava tärkeä parannuskohde Kolmostiellä on Hämeenkyrön ohitustien rakentaminen.

Arvoisa puhemies! Pidän tervetulleena hallituksen esitystä alkoholiveron korottamisen osalta. Sitä vastoin liikenteen polttoaineveron korotuksia erityisesti dieselveron osalta minun on vaikeampi hyväksyä. Toivonkin, että hallitus vastaavasti tuo jatkossa esityksiä, joilla helpotetaan kansalaisten välttämätöntä työmatka- ja asiointiliikkumista sekä siirtymistä liikennepäästöjen ja liikenneturvallisuuden kannalta parempaan kalustoon.

Leena  Rauhala  /kd:

Arvoisa puhemies! Valtion talousarvioesityksessä sosiaali- ja terveydenhuollon strategioiksi on kirjattu hyviä tavoitteita, muun muassa terveyden ja toimintakyvyn edistäminen, köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen sekä toimivien palvelujen ja kohtuullisen toimeentulon varmistaminen. Nyt hyvän talouskehityksen ja talouskasvun aikana kansalaisilla on todella oikeus odottaa hyviä terveydenhuollon ja erityisesti myös vanhustenhuollon palveluita. Tiedämme, että vaalikeskusteluissa hyvinvointipalvelujen turvaaminen nousi vahvasti esille, ei pelkästään ehdokkaiden taholta vaan nimenomaan kansalaisten taholta.

Hoitajien palkasta on puhuttu paljon. Se on yksi osa hyvinvointipalvelujen kehitystä, kun tavoitteena on nimenomaan palvelujen kilpailukykyisyyden ja laadun varmistaminen. Hyvä hoito ja hyvä vanhustenhuolto edellyttävät vahvasti myös sen arvioimisen, mikä on oikea hoitajien ja työntekijöitten määrä suhteessa potilasiin, asiakkaisiin. Kuntataloutta tulee vahvistaa myös sillä tavalla, että me saamme hoitajat pysymään alalla ja tulemaan alalle, koska tiedämme, että alalta on poistumassa väkeä, ja erityisesti myös tämän keskustelun ja tähän epävarmaan tilanteeseen jäämisen myötä moni hoitaja miettii, mihin suunnata, ja nyt jo eri yksiköissä on kilpailua siitä, missä maksetaan enemmän. Siis palkalla on oma merkityksensä, ja toivon, että tätä ei vähätellä.

Työvoimapula on yksi kansantalouden kasvuun heikentävästi vaikuttava tekijä, ja erityisesti tämä työvoimapula näkyy tänä päivänä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimialoilla, tietenkin muuallakin. Ammattitaitoisen työvoiman saatavuutta tuleekin kehittää. Koko ikäluokan koulutus toisella asteella ja koulutuksetta ja työttä jääneiden nuorten ja aikuisten saaminen työuran alkuun ovat vakavia haasteita. Syrjäytymisen ehkäisyn tulisikin olla vahvemmin mukana nyt budjettiluvuissa euroina, ei vain strategioina.

On hyvä, että oppisopimuskoulutusta laajennetaan ja koulutuspaikkoja tulee lisää, koska tiedämme, että oppisopimuskoulutuksen on todettu olevan hyvä toimintamalli, joka yhdistää opiskelun ja työelämän kokemuksen. Työministeriön mukaan 79 prosenttia oppisopimuskoulutetuista on työllistynyt hyvin. Hyvinvointiyhteiskunnan ja koulutusyhteiskunnan eduksi eivät ole ne tilastot, jotka osoittavat, että yhteiskunnasta koko tavalla irrallaan elää noin 40 000 16—24-vuotiasta nuorta. Luku on suuri, ja vielä koko totuus on se, että noin 100 000 nuorta on syrjäytynyt tai syrjäytymisvaarassa. Todella ikäväksi tämän asian tekee se, että me samalla yhteiskunnassa koemme työvoimapulaa ja meillä on tämmöinen reservi, 100 000 nuorta jossakin.

Arvoisa puhemies! Vammaisten työhön ja koulutukseen mukaan saaminen on tärkeä tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden osoitus. On huolestuttavaa, että vuoden 2008 budjetissa erityisoppilaitosten rahoitus vastaa vuoden 2005—2007 tasoa, vaikka koulutusta tulisi nyt jos koska kehittää ja varmistaa erityisoppilaitosten hyvä koulutus ja opetus ja sitä kautta varmistaa erityisopetusta tarvitsevien ammatillinen osaaminen ja työelämään pääseminen.

Nyt tässä budjetissa on puhuttu, että kunnille tulee 700 miljoonaa uutta rahaa. Kuitenkin kuntatalouden asiantuntijat laskevat toisella tavalla. Varsinaisesti, kun kuntien rahoitusosuus sosiaali- ja terveydenhuollon sekä myös opetus- ja kirjastotoimen menoista kasvaa, näkyy tämä rahoituksen vajeena ja vaikeutena näillä toimialoilla. Erityisesti tämä heikennys näkyy sellaisissa kunnissa, joilla ei ole omia oppilaitoksia, siis verrattuna kuntiin, joissa on näitä kuntayhtymien ja -yhtiöiden omistamia oppilaitoksia. Näen, että kuntatalous ei tämän budjetin myötä saa sitä arvoa, mitä täällä hallituksen taholta on esitetty, hyvää arvosanaa.

Arvoisa puhemies! Jokunen sana asiakasmaksuista. Niitten korottaminen vaikuttaa nimenomaan eriarvoistumiseen. Paljon palveluita tarvitsevat eivät voi eivätkä pysty käyttämään heille jokapäiväisessä elämässä ja osallistumisessa välttämättömiä palveluita, kun maksut nousevat.

Viime kaudella käytiin keskustelua vammaispolitiikasta vammaispoliittisen selonteon pohjalta. Sen yhteydessä nousi esille erityisesti tämä vammaisen subjektiivinen oikeus henkilökohtaiseen avustajaan. On erittäin ikävää, että se ei nyt tässä budjetissa ole jo valmiina, vaan me jäämme niin kuin odottamaan, että se on tulevaisuudessa ehkä tulossa, mitä eri vammaisjärjestöt ovat ykköstavoitteena nostaneet ja tuoneet eduskunnalle moneen moneen eri kertaan. Näen tämän erittäin tärkeänä, että tällä vaalikaudella hoidetaan tämä vammaisten epäoikeudenmukainen kohtelu.

Ja vielä lopuksi, arvoisa puhemies. Meillä tässä vuoden 2008 budjettiesityksessä ollaan nyt korjaamassa niin sanottujen evo-rahojen jälkeenjääneisyyttä 5 miljoonalla ja yhteensä 20 miljoonalla koko tällä vaalikaudella. Tästä huolimatta kuntien maksettavaksi jää edelleen osa lääkärikoulutuksen aiheuttamista kustannuksista. Valtakunnan tasolla tämä on kokonaisuudessaan 50—60 miljoonaa euroa, jotka kuuluisivat siis valtion maksettavaksi, ja näin näen, että tämä evo-rahojen jälkeenjääneisyys, joka meillä on useampana vuonna ollut täällä, tulisi eduskunnassa hoitaa. Evo-rahat eivät ole nousseet viimeisten vuosien aikana tutkimusympäristön kustannustason nousua vastaavasti, ja tämän asian korjaaminen ei nyt näy tässä budjetissa. Toivoisin sen siellä olevan.

Ja ihan vielä viimeiseksi, vaikka jo on 5 minuuttia ylitetty, arvoisa puhemies, yliopistojen perusopetuksen turvaaminen. Vaikka yliopistoille nyt ollaan osoittamassa 20 miljoonaa euroa, totean, että yliopistojen perusopetus kärsii nimenomaan resurssipulan vuoksi. Tämä näkyy massaluentoina, kirjatentteinä ja henkilökohtaisen palautteen ja ohjauksen puutteena. Opettajien määrää ei voida vähentää opetuksen tasoa laskematta, ja uhka näissä tuottavuusohjelmissa on nimenomaan se, että vielä ehkä opettajien määrä jopa vähenee tai ainakin opettajien työtaakka lisääntyy sillä, että hallintohenkilökuntaa vähennetään ja opettajat joutuvat tekemään myös ehkä hallinnollisia tehtäviä enemmän kuin tähän saakka. Niinpä näenkin erittäin tärkeänä, että yliopistojen perusopetuksen kehittämiseen saadaan lisäresursseja.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan puhemies Sauli Niinistö.

Ville  Niinistö  /vihr:

Arvoisa puhemies! Vanhasen toisen hallituksen ensimmäinen talousarvio on samalla ensimmäinen ekologista verouudistusta toteuttava budjetti Suomessa. Ekologinen verouudistus oli jo Vanhasen ensimmäisen hallituksen ohjelmassa, mutta sen aikana uudistusta ei käytännössä toteutettu. On hienoa, että Suomi nyt vihdoin on astumassa modernia ja kestävää talouspolitiikkaa harjoittavien maiden joukkoon.

Ilmastonmuutoksen, raaka-aineiden hinnannousun ja luonnonvarojen ehtymisen myötä 2000-luvun resurssitehokkaassa talouspolitiikassa ekologia ja ekonomia kulkevat käsi kädessä. Vihreänä talousihmisenä turhaudun usein siihen, kuinka toimittajat muistavat vihreiden puheista usein vain energiaverojen kiristämisen. Tämä on vain toinen puoli ekologista verouudistusta. Yhtä tärkeää on se, että samalla vähintään vastaavassa suhteessa kevennetään työn verotusta ja vahvistetaan perusturvaa. Lisäksi on syytä parantaa kestävien kulutusvalintojen kilpailukykyä, jotta ympäristöystävälliset ja energiatehokkaat valinnat helpottuvat.

Uudistuksessa on siis kyse verotuksen rakenteellisesta muutoksesta, jolla sekä lisätään työnteon kannattavuutta että ohjataan kestäviin kulutusvalintoihin. Siinä ihmisille annetaan työn verotuksen jälkeen enemmän rahaa lompakkoon. Tällöin jokainen ihminen voi itse omilla kulutustottumuksillaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri osa tästä ylimääräisestä rahasta jää perheen hyvinvoinnin lisäämiseen ja kuinka suuri osa menee ympäristöä kuormittavan kulutuksen verottamiseen. Nämä ehdot toteutuvat riittävän hyvin hallituksen ohjelmassa ja talousarvioesityksessä.

Ensi vuoden budjetissa ympäristöveroja eli tässä tapauksessa polttoaineen ja sähkön verotusta lisätään 300 miljoonalla eurolla, mikä sovittiin koko hallituskauden tavoitteeksi. Työn verotusta tullaan vaalikaudella keventämään merkittävästi tätä enemmän, vaikka suhdannesyistä on haluttu painottaa kevennyksiä vaalikauden loppupuolelle.

Perusturvan puolella opiskelijat ja eläkeläiset saavat jo tässä budjetissa merkittävän korotuksen. Lapsiperheiden asemaa parannetaan yksinhuoltajien osalta jo tässä budjetissa sekä erityisesti vähimmäisvanhempainetuuksien suurella, yli 150 euron korotuksella ensi vuonna. Lisäksi laaja sosiaaliturvan uudistus tulee vahvistamaan kaikkien perusturvaa ja kannustamaan työntekoon. Kestäviä kulutusvalintoja tuetaan muun muassa energia-avustusten lisäämisellä ja suurten kaupunkien joukkoliikennetuen aloittamisella vuonna 2010.

Arvoisa puhemies! Ruotsissa ekologista verouudistusta on toteutettu sosialidemokraattien ja vihreiden yhteistyönä jo edellisellä vaalikaudella — oli siellä muuten vasemmistopuoluekin mukana. Siellä ympäristöveroja korotettiin neljän vuoden ajan joka vuosi 3 miljardia kruunua eli reilut 300 miljoonaa euroa ja työn verotusta kevennettiin vuosittain hieman tätä enemmän. Lopputuloksesta tehdyssä tutkimuksessa osoittautui, että sen sosiaaliset vaikutukset olivat myös hyvät. Väestöstä valtaosan elintaso parani, ja erityisesti kaupungeissa pienituloiset, jotka käyttävät vain vähän autoa, voittivat merkittävästi uudistuksessa. Siksi on vaikea ymmärtää vasemmistopuolueiden epäluuloa ympäristöverojen korottamista ja ekologista verouudistusta kohtaan.

Myös kulutustottumukset muuttuivat, ja Ruotsi on onnistunut taittamaan sähkönkulutuksen kasvun lievään laskuun. Sen sijaan Suomessa sähkönkulutus on viime vuosina kasvanut edelleen, jopa ennätyssuuresti, 6—10 prosenttia vuodessa. Ruotsissa työllisyysvaikutukset olivat hyvät. Energiaintensiivinen teollisuus hyötyi tehostamalla energiankäyttöään ja siten parantamalla tuottavuuttaan ja kilpailukykyään maailmanlaajuisesti, ja työn verotuksen keventäminen lisäsi muiden alojen, erityisesti palvelualojen, työllisyyttä. Ruotsin uusi porvarihallitus aiemmasta oppositiokauden kritiikistään huolimatta jatkaa nyt verouudistusta korottamalla polttoaineveroja enemmän kuin vihreät viime kaudella uskalsivat edes ehdottaa.

Resurssitehokas raaka-aineiden ja sähkön käyttö onkin kansantalouden menestymisen kannalta vuosi vuodelta välttämättömämpää. Toivoisin siis myös opposition päivittävän talouspolitiikan oppikirjansa. Ekologia ja ekonomia kuuluvat yhteen.

Arvoisa puhemies! Toisena teemana haluan nostaa esille yliopistojen määrärahat. Riittävä perusrahoitus takaa yliopistojen riippumattomuuden, sivistyksellisyyden ja tieteen vapauden. Vaikka yliopistoille ollaan hallituksen toimesta aivan oikein lisäämässä mahdollisuutta ulkopuoliseen ja yksityiseen rahoitukseen, on perusrahoitus se perusta yliopistojen vahvalle asemalle suomalaisessa yhteiskunnassa. Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut tuottavuusohjelman tarkistamiseen yliopistojen osalta, ja tämä tarkistus tullaan tekemään tänä syksynä. Yliopiston henkilökunnan tulisi kaiken hallinnollisen pallottelun jälkeen antaa vihdoin keskittyä työhönsä eli tutkimukseen ja opetukseen.

Yliopistolain uudistuksen yhteydessä yliopistot eivät jatkossa enää tule olemaan valtion tilivirastoja, jolloin on luontevaa, että valtio ei enää mikro-ohjaa yliopistolla muilla mekanismeilla kuin tulossopimusohjauksella. Siksi yliopistot on rajattava pois tuottavuusohjelman piiristä ja vähintään opetus- ja tutkimushenkilökunnan osalta tämä on toteutettava pikaisesti. Tähän hallitus on käsittääkseni sitoutunut, ja vain siksi tässä budjetissa olevaa määrärahan korotusta voidaan pitää hyväksyttävänä. Hallituksen on silti edelleen harkittava mahdollisuuksia lisätä yliopistojen määrärahoja hallituskauden loppupuolella valtion tiede- ja teknologianeuvoston esittämällä 50 miljoonan euron vuotuisella määrärahan korotuksella.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Kuntien kiristynyt taloustilanne ja alati nousevat kustannukset muun muassa sosiaali- ja terveyssektorilla ovat synnyttäneet tarpeen palvelurakenteen kokonaisvaltaiselle remontille. Tätä Paras-hankkeeksi nimitettyä uudistusprosessia ollaan viemässä eteenpäin monessa kunnassa. Syntyy kuntaliitoksia ja yhteistoiminta-alueita, joilla pyritään turvaamaan peruspalvelut mahdollisimman laadukkaina, tehokkaina. On kuitenkin selvää, että alkuvaiheessa prosessin ollessa käynnissä uudistus tulee aiheuttamaan lisämenoja kunnille. Suurena tavoitteena on, että menojen kasvu taittuu selvästi aiempaa mallia edullisemmaksi peruspalveluiden pysyessä kuitenkin laadukkaina ja kuntalaisten tavoitettavissa. Paras-hanke on toivottavasti hyväksi. Se on suuri haaste kunnille.

Tämän kunnallisen myllerryksen keskellä on Vanhasen—Kataisen hallitus, tai voisiko sanoa Kataisen—Vanhasen hallitus, tuomassa roppakaupalla vaikeuksia. Esimerkkinä näistä on työllisyystukirahojen leikkaus, joka vaikeuttaa esimerkiksi kouluavustajien ja hoiva-alan auttavien käsiparien palkkaamista. Tämä lisää kuntien palkkamenoja. Hallituksen kaavailema asiakasmaksujen nostokaan ei jää kunnille, vaan samalla summalla leikataan kuntien valtionosuuksia. Asiakasmaksut tulisi ehdottomasti jättää kunnille palvelujen rahoittamiseen.

Ylivoimaisesti suurimmaksi haasteeksi kunnille koituu kunta-alan työntekijöiden palkkojen nosto, josta on päästy nyt sopimukseen. Kunta-alan työntekijät ovat ehdottomasti palkankorotuksensa ansainneet, siitä olemme varmasti kaikki samaa mieltä, mutta tapa, jolla se tehtiin hallituksen näkökulmasta, on vastuuton.

Itseään julkisuudessa useaan kertaan vastuulliseksi nimittävä hallitus aikoo osallistua kunta-alan palkkojen rahoittamiseen vain reilun 5 prosentin osuudella, ja loppurahoittamisen se jättää täysin kuntien vastuulle. Mitä tämä tarkoittaa kunnille? Se on konkurssin paikka monissa, varsinkin pienemmissä, kunnissa. Ne kunnat, jotka eivät tähän kaadu, selviävät siitä vain suurilla kunnallisveroprosentin nostoilla. Ennustan, että tulemme näkemään ennätyksellisen kuntaverotuksen nostotsunamin, joka pyyhkäisee yli Suomen. Hallituksen olisi pitänyt rahoittaa lupauksensa.

Arvoisa puhemies! Hallitus kertoo myös korottaneensa valtionosuuksia, mutta kuntien talousasiantuntijoilta on tullut viestiä, että lisäykset ovat ennemminkin fiktiota kuin faktaa. Esimerkiksi opetuspuolella määritetään ensin valtionosuuden perusteella yksikköhinnat keskimääräisten kulujen mukaan, joiden perusteella kunnille jaetaan valtionosuuspotti. Ennen kuin sitä lähetetään rahana, siitä leikataan kunnan rahoitusosuus, joka on muotoa "euroa per asukas". Nyt tätä kunnan rahoitusosuutta ollaan nostamassa 22 prosenttiin, kun taas valtionosuuden perusteena olevia yksikköhintoja vain 14 prosenttia. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kotikaupungissani Nokialla koulupuolen valtionosuudet eivät kasva lainkaan, vaikka oppilasmäärät kasvavat huimaa vauhtia. Joissakin kunnissa rahoitus menee negatiiviseksi.

Arvoisa puhemies! Lapsiperheet ovat yksi hyvinvointiyhteiskuntamme merkittävimmistä tukipilareista, tulevaisuuden kun tekevät lapsemme ja lapsenlapsemme. Tulevaisuuden hyvinvointi on jonain päivänä heidän käsissään. On erittäin tärkeätä, että nyt, tänään ja tästä päivästä eteenpäin, nostamme lapsiperheiden hyvinvoinnin edistämisen siihen asemaan, johon se kuuluu. Tähän on nyt mahdollisuus. Esimerkiksi hallituksen kaavailema lapsilisän korotus kolmannesta lapsesta ei ole riittävä, vaan lapsilisää pitäisi korottaa jo ensimmäisestä lapsesta, jolloin kaikki lapsiperheet hyötyisivät siitä.

Kiitos edellisen hallituksen jättämästä merkittävästä taloudellisesta perinnöstä tälle Vanhasen—Kataisen hallitukselle! Se oli erittäin hyvää työtä, jonka summana Suomi on nyt 20 miljardia rikkaampi kuin neljä vuotta sitten. Uusien työpaikkojen määräkin nousi tavoitellusta 100 000:sta 120 000 työllistyneeseen. Onneksi olkoon siitä!

Tätä perintöä toivon nyt siis hallituksen suuntaavan myös lapsiperheiden hyvinvointiin. Valitettavasti nyt esille tulleet hallituksen suunnitelmat ovat lapsiperheen näkökulmasta kuitenkin vaatimattomia. Positiivista on, että hallituksella on kuitenkin tekeillä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin politiikkaohjelma. Toivotan sille onnea. Odotan siltä paljon uusia avauksia ja merkittäviä parannusesityksiä lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Veikkauksen voittorahoista jaetaan vuosittain rahaa neljälle tärkeälle alueelle — liikunnalle, nuorisolle, tieteelle ja taiteelle — jakosuhdelaissa määrätyn jakosuhteen mukaan. Nyt veikkausvoittovaroista on hallitus esittänyt rahoitettavaksi ylimääräistä yli 21 miljoonan euron menoerää, joka aiemmin on ollut budjettirahoitteinen. Se koostuu muun muassa Senaatin vuokrista ja joistakin korkomenoista, Kansallisteatterin korkomenoista muistaakseni. Tätä ylimääräistä menoerää ollaan hallituksen suunnitelmien mukaan maksattamassa sellaiselta sektorilta, jolla tehdään parasta mahdollista ennalta ehkäisevää työtä muun muassa lasten ja nuorten parissa, esimerkkinä liikuntajärjestöt, joiden toimintaa hallituksen monet muutkin kaavailut tulevat jatkossa haittaamaan.

Vetoankin nyt teihin, hyvät ministerit tai ainakin ne ministerit, jotka ovat itsekin järjestötyössä tai yhdistystoiminnassa mukana, jotka ymmärtävät esimerkiksi liikunnan ja taiteen merkityksen ihmisten kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille ja sitä kautta ongelmia ennalta ehkäisevälle vaikutukselle: poistakaa tämä suunnitelma!

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Uudenmaan kehittämisedellytyksiä on tuettava kohdentamalla määrärahoja alueen liikenneverkon kehittämiseen. Minusta liikennemäärärahoja on kohdennettava sinne, missä ihmisiä on. Raideliikenteen osalta Kehäradan rakentaminen ja pääradan kapasiteetin ja lähijunatarjonnan parantaminen on välttämätöntä. Se edellyttää kaupunkiradan jatkamista Keravalta Riihimäelle. Budjettiin tarvitaan suunnittelu- ja investointimäärärahoja, joilla vastataan Uudenmaan alueen kasvaviin liikennetarpeisiin.

Kehä IV:n suunnittelu tulee käynnistää ensi vuoden aikana. Hankkeen toteuttaminen siirtäisi osan Kehä III:n liikenteestä tälle uudelle tieyhteydelle. Nykyisen Kulomäentien liikenneturvallisuus on huono, melun ohjearvot ylittyvät, ja joukkoliikenne- ja liittymäjärjestelyissä on puutteita. Hankkeen toteutumisen myötä Kulomäentien liikenneturvallisuus paranisi. Uusi tieyhteys, Kehä IV, lentoaseman pohjoispuolella mahdollistaa alueen maankäytön kehittämisen esimerkiksi työpaikka-alueeksi ja parantaa poikittaisliikennettä Hämeenlinnantielle.

Arvoisa puhemies! Talousarvioesityksessä olevat sosiaali- ja terveystoimen asiakasmaksujen korotukset ovat pienituloisille ikävä yllätys. Ministeri Katainen sanoi tiistaina, että ihmisten käyttäytymistä voidaan ohjata erilaisilla maksuilla ja veroilla. Hän puhui siinä yhteydessä lähinnä energiaveroista, mutta mieleen tuli, onko myös sosiaali- ja terveysmaksujen korotuksella tarkoitus ohjata ihmisiä yksityispuolen asiakkaiksi.

Hallitusohjelmassa korotukset oli perusteltu niin, että niiden avulla saadaan lisärahoitusta palveluiden tuottamiseen. Nyt se raha menee kuitenkin valtion kassaan, koska kuntien valtionosuutta vähennetään samalla summalla. Kuntien mahdollisuudet tuottaa sosiaali- ja terveyspalveluita eivät valitettavasti muutenkaan näytä oleellisesti paranevan, sillä valtionosuuksien nettolisäys kunnille on vain 221 miljoonaa euroa, kun viime vuonna se oli lähes 500 miljoonaa.

Pidän erittäin hyvänä asiana sitä, että rintamaveteraanien kuntoutukseen ja sotainvalidien puolisoiden kuntoutukseen on varattu reilut 2 miljoonaa euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Näin taataan nykyistä useammalle rintamaveteraanille vuosittainen kuntoutusjakso.

Hoitohenkilökunnalle kuuluu kunnon palkka vastuullisesta työstä. Sen lisäksi työaikakysymyksissä on parantamisen varaa. Ongelmana ovat niin sanotut tuplavuorot ja erittäin suuri työsidonnaisuus. Lääke niihin olisi riittävä henkilökuntamitoitus sekä toimiva varahenkilöjärjestelmä. Määräaikaisten työsuhteiden vähentäminen on erittäin tärkeää myös hoitoalalla.

Arvoisa puhemies! Energiaverojen korotusta on perusteltu ympäristösyillä. Nyt toteutetun verotuksen vaikutus kohdistuu ennen kaikkea tavallisiin ihmisiin. Olisin toivonut, että tuosta veropotista olisi löytynyt enemmän rahaa ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen ehkäisyyn. Nyt budjetissa on vain 7,3 miljoonaa euroa uutta rahaa ilmastopoliittisia toimenpiteitä varten. Energiaa pitää säästää, mutta nyt ihmisille tarjotaan vain korkeampia kustannuksia. Tosiasia on, että ihmisten on energian hinnasta ja verotuksesta huolimatta lämmitettävä kotinsa ja kuljettava työ- ja asiointimatkat. Riittämätön joukkoliikenne pakottaa monet ihmiset jatkossakin käyttämään henkilöautoja.

Korjausavustuksiin on lisätty 10 miljoonaa, jolla tuetaan asuinrakennusten energiaystävällisiä lämmitystapamuutoksia. Nyt tarkoitukseen on varattu 60,5 miljoonaa euroa, kun viime vuonna toteutunut avustussumma oli 70 miljoonaa. Samasta summasta tuetaan muun muassa hissien rakentamista ja niitä muutostöitä, joilla mahdollistetaan ikääntyvien ja vammaisten kotona asuminen. Osoitettu määräraha ei ole riittävä. On hyvä, että vanhojen asuntojen lämmitystapamuutoksia tuetaan. Sen lisäksi tulisi myös uusien asuntojen energiaystävällisiä ratkaisuja tukea. Usein esimerkiksi omakotitalon rakentaja joutuu valitsemaan rakentamiskustannuksiltaan halvimman lämmitystavan eikä suinkaan energiaystävällisintä ratkaisua.

Lisää rahaa tarvitaan myös ympäristötöihin. Vesistöjen kunnostushankkeista on saatu paljon hyviä kokemuksia. Vahinkoja on saatu korjattua ja torjuttua. Pilaantuneiden alueiden kunnostus taas on toimintaa, jossa tarvitaan laajaa yhteistyötä ja eri tahoilta tulevaa rahoitusta. Tällaisena hankkeena nostaisin esille kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Kellokosken ruukin alueen puhdistuksen. Miltei 200 vuotta jatkuneen teollisuustoiminnan vuoksi alueen maaperässä on myrkkyjä, jotka täytyy puhdistaa, ennen kuin alueen kunnostus ja täydennysrakentaminen voidaan käynnistää. Ratkaisua odotellessa vanhat arvokkaat rakennukset rapistuvat hiljalleen. Ei voida olettaa, että maan nykyinen omistaja tai kunta voisivat maksaa kaikki puhdistustyön kustannukset. Talousarvion nykyinen varaus ympäristötöihin, 11,2 miljoonaa, josta 2,5 miljoonaa pilaantuneiden maiden kunnostukseen, ei ole riittävä, sillä tarpeita eri puolilla Suomea on erittäin paljon.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Hyvällä mielellä voi sanoa, että sinivihreän hallituksen budjetissa näkyy se arvopohja, jota suomalaiset halusivat viime kevään eduskuntavaaleissa kannattaa. Vastuullisuus, välittäminen ja kannustavuus, jotka nostettiin myös hallitusohjelman teemoiksi, näkyvät budjetissa selvästi. Vastuullisuutta kuvaavat muun muassa valtionvelan lyhentäminen, sovitussa budjettikehyksessä pitäytyminen, ympäristönsuojeluun ja ilmastonmuutoksen hidastamiseen suunnatut panostukset sekä pitkäjänteiset toimet työllisyyden, osaamisen sekä kunta- ja palvelurakenteen uudistamisen hyväksi. Valtionvelan lyhentäminen osoittaa hallitukselta viisautta huomioida tämänhetkinen hyvä taloustilanne ja kykyä kuunnella herkällä korvalla talouden asiantuntijoiden analyyseja tulevasta talouskehityksestä.

Vastuullisuutta on myös, että talouden kipukohtiin on tartuttu työryhmissä rivakasti, ja uskon, että valmisteilla olevan liikennepoliittisen selonteon avulla löydetään taloudelliset ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut, joilla väyläverkoston palvelutaso ja muun muassa perusväylänpidon sekä kevyen liikenteen väylien rahoituksen jälkeenjääneisyys saadaan korjattua.

Arvoisa puhemies! Budjetista näkyy vahvasti myös välittäminen. Ensi vuodelle on ajoitettu merkittäviä tulonsiirtoja pienituloisille ihmisryhmille: eläkeläisille, opiskelijoille ja lapsiperheille. Lisäksi peruspalveluministeri Paula Risikon esityksestä budjettiin on sisällytetty 10 miljoonan euron toimenpidepaketti veteraaneille. Välittävän budjetin myötä eläkkeensaaja ei maksa missään tuloluokassa enempää veroa kuin palkansaaja. Kansaneläkkeisiin tulee 20 euron korotus, ja kuntien kalleusluokituksen poistamisen kautta 75 prosenttia kansaneläkeläisistä saa yhteensä 40 euron korotuksen.

Välittävässä budjetissa myös opiskelijat saavat kauan odottamansa opintorahan korotuksen ja pyytämiään suuremmat tulorajojen korotukset. Näillä toimenpiteillä parannetaan mahdollisuutta täysipäiväiseen opiskeluun ja helpotetaan työssä käyvien ja harjoitteluaan suorittavien opiskelijoiden asemaa.

Arvoisa puhemies! Hallitus luo budjetillaan Suomeen myös nykyistä kannustavampaa ilmapiiriä. Hallitus kannustaa työntekoon muun muassa verotuksellisilla ratkaisuilla. Tuloverotukseen tehdään inflaatiotarkistus, jonka arvo on 170 miljoonaa euroa. Lisäksi verotusta kevennetään 330 miljoonalla eurolla muun muassa kunnallisverotuksen ansiotulovähennystä nostamalla.

Hallitus kannustaa myös osaamisen edistämiseen ja työllistymiseen. Ammatilliseen perusopetukseen ja oppisopimuskoulutukseen osoitettavilla lisäpaikoilla vastataan eri alueita vaivanneisiin työnvoiman saantiongelmiin. Lisäpaikkojen kautta saamme myös nykyistä useamman peruskoulun päättävän nuoren jatkamaan opiskelujaan toiselle asteelle.

Työvoimapolitiikan painopistettä tullaan kokoomuksen jo viime syksyn talousarvioaloitteessaan esittämällä tavalla siirtämään muun muassa yritysten kanssa tehtävään yhteistyöhön sekä koulutuksessa että tukityöllistämisessä.

Hallitus tulee toteuttamaan historiallisen, yliopistokentän jo pitkään toivoman yliopistoreformin, ja yliopistojen perusrahoitukseen tullaan lisäämään vuosittain 20 miljoonaa euroa. On tärkeää, että muutosten kanssa työskentelevä yliopistojen henkilökunta ja opiskelijat tietävät, että hallitus panostaa yliopistosektorille. Lisäksi hallitus panostaa perusopetukseen osoittamalla oppilasmäärien pienenemisestä aiheutuvat varat takaisin opetuksen kehittämiseen ja luokkakokojen pienentämiseen.

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Politiikan uskottavuuden kannalta on erittäin tärkeää, että hallituspuolueet toteuttavat vaalien alla lupaamiaan asioita. Sinivihreä hallitus toimii tässä esimerkillisesti, ja merkittävä osa uudistuksista toimeenpannaankin heti hallituskauden alussa tämän vastuullisen, välittävän ja kannustavan budjetin myötä.

Mirja  Vehkaperä  /kesk:

Arvoisa puhemies! Vanhasen sinivihreän hallituksen budjettiesitys tukee yhteiskunnan kestävää kehitystä käsitteen kaikki ulottuvuudet huomioiden.

Talous- ja veropolitiikan yleislinja on vastuullinen ja kannustava. Tuloveroja kevennetään kaikissa tuloluokissa siten, että palkansaajat saavat todellisen hyödyn palkankorotuksistaan, mutta julkisen talouden kestävyys ei siitä vaarannu. Eläkeläisten kokema verotuksellinen vääryys korjataan keventämällä eläketulon verotus vastaavan ansiotulon tasolle. Energiaverojen korotus on koko ihmiskuntaa uhkaavan ilmastonmuutoksen hillitsemisen näkökulmasta tunnollista vastuunkantoa. Emme kuitenkaan saa vierittää vastuuta liiaksi pohjoisen ja haja-asutusalueiden niskoille. Siellä oma auto on usein välttämättömyys ja energian kulutus vaikkapa kodin lämmityksessä luonnonolojen vuoksi korkeampi kuin etelän kaupunkien kerrostaloasujille. Energiaveron korotuksen kustannusvaikutusten kohtuullistamiseen voisi olla syytä pohtia jonkinlaisia alueellisia helpotuksia tai porkkanoita. Malliesimerkki on pientalojen lämmitysmuutoksiin sekä rivi- ja kerrostalojen energiataloudellisiin investointeihin myönnettävien korjausavustusten lisääminen 10 miljoonalla eurolla.

Energiapolitiikka puhuttaa muutenkin. Satsaukset uusiutuvien energiamuotojen tukemiseen ovat tarpeen, koska olemme sitoutuneet kansainvälisiin ilmastosopimuksiin. Juhlapuheiden aika on ohi ja hihat käärittävä tositoimiin. Tuuli- ja vesivoiman, pelto- ja metsäpohjaisen bioenergian, biokaasun ym. uusiutuvien energialähteiden käyttöä on edistettävä kaikilla sektoreilla. Yksi varteenotettava tapa tehostaa niiden kilpailukykyä olisi syöttötariffien määrääminen. Turvetta emme saa unohtaa kilpailukykyisenä vastavetona kivihiilen tarpeelle.

Liikennepolttoaineiden verojen korotus kirpaisee kyllä. Henkilöautoilija selvinnee tilanteesta otsa rypyssä, mutta ammattiautoilijoille ja kumipyörien kuljetusta tarvitseville ongelma on kohtuuton. Liikenteeseen kohdistuneet veronkorotukset pitää pystyä kanavoimaan takaisin rahoituksena liikennehankkeisiin. Lisärahoitusta voitaisiin saada myös ottamalla käyttöön tienkäyttömaksujärjestelmä. Ministeri Vehviläinen onkin jo asettanut työryhmän selvittämään raskaan liikenteen tienkäyttömaksujen käyttöönottoa. Tarkoitus on kokeilla maksujärjestelmää aluksi rajatulla alueella, esimerkiksi Kaakkois-Suomessa, ja systeemi rakennetaan siten, ettei suomalaisten kuljetusyritysten kilpailukyky vaarannu. Ehkä jonakin päivänä päästään siitäkin epäkohdasta, että vain suomalaisten ammattiautoilijoiden on maksettava Ruotsin rajan ylityksestä ilman, että ruotsalainen autoilija saa osakseen samanlaista kohtelua Suomen vierailun alla.

Arvoisa puhemies! Kiitettävää aktiivisuutta on myös tämänpäiväinen liikennehankkeiden uusien rahoitusmallien kartoittamistyöryhmän asettaminen. Uutisen innoittamana esitänkin jo tässä pienen toivomuslistan vaalikauden tulevia talousarvioita ajatellen: Seinäjoki—Oulu-radan kaksoisraiteistaminen toteutetaan, Kuusamontien leventämiseen nelikaistaiseksi löytyy vielä viimeisen kilometrin rakentamiseen tarvittavat 2,9 miljoonaa euroa, ja perustienpidon rahoitusta lisätään todellista tarvetta vastaavalle tasolle.

Oppositio on kyseenalaistanut hallituksen sosiaalisen omantunnon olemassaolon. (Eduskunnasta: Aiheesta!) No, kyllähän kettukin väitti pihlajanmarjoja happamiksi, kun ei niihin ylettynyt. Budjetista löytyy niin opiskelijoiden kuin eläkeläisten, yksinhuoltajien ja veteraanien asemaa parantavia etuisuuskorotuksia.

Viime aikoina kasvaneeseen huoleen nuorten syrjäytymisestä vastataan päättäväisellä otteella. Syrjäytymisvaarassa olevien nuorten työhön sijoittamisen edistämiseksi työllistämis-, koulutus- ja erityistoimien rahoitusta lisätään tuntuvasti 30,5 miljoonalla eurolla ja nuorten työpajatoimintaa tuetaan laajentamalla toiminta koko maan kattavaksi.

Työmarkkinatukea koskevia säädöksiä muutetaan siten, että työmarkkinatukea voidaan myöntää palkkatukena yrityksille nuoren työttömän työllistämiseen jo kolmen kuukauden työttömyysjakson jälkeen nykyisen kuuden kuukauden sijaan.

Vajaakuntoiset ja vammaiset ovat usein jääneet niin sanotusti mopen osille, unholaan työelämässä, vaikka suurelta osalta heistä löytyisi sekä työhaluja että monenlaisia kykyjä. Nyt heidän työllistämiseensä tarkoitettu palkkatuki korotetaan kaksinkertaiseksi viime vuoteen nähden, 36 miljoonaan euroon.

Ympäristöminiteri Lehtomäen toimialan talousarvioehdotus

Ympäristöministeri Paula Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Hyvät kansanedustajat! Ensinnäkin on todettava, että ympäristösektoriasioista on ilahduttavalla tavalla käyty keskustelua jo tähänastisen budjettikeskustelun yhteydessä ja tietysti tänään kyselytunnilla viimeksi. Toivottavasti tämä iltahetki antaa meille mahdollisuuden syventää ja laajentaa tätä keskustelua. Huomio on kiinnittynyt tässä keskustelussa erityisesti muutamiin yksityiskohtiin, mutta muistuttaisin vain niistä yleisistä tavoitteista, tärkeimmistä tavoitteista ympäristöministeriön sektorilla. Niitä ovat esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunta, luonnon monimuotoisuuden turvaaminen ja luonnonvarojen ehtymisen torjuminen.

Tässä on huomioitava sekin näkökohta, kun kritiikkiä on tullut siitä, että budjettikirja ei sisällä riittävästi toimia ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun, että sitä olisikin kovin vaikea sijoittaa yhden momentin alle. Kysymyksessä on sellainen asia, joka koskettaa kaikkea toimintaa ympäristösektorilla ja hyvin laajasti tätä koko yhteiskuntaa muutoinkin. Ja kun tässä aivan äskenkin tuli esille se, että nämä sinänsä kirpeät veroratkaisut, jotka tähän budjettiesitykseen sisältyvät, kohdentuvat nimenomaan tavalliseen ihmiseen, niin haluan käyttää tätä tilaisuutta hyväkseni ja muistuttaa eduskuntaakin siitä, missä ne suurimmat haasteet ilmastonmuutoksen torjunnassa meidänkin yhteiskunnassa ovat. Ne ovat ennen kaikkea energiasektorilla, liikenteessä ja asumisessa, ja valitettavasti näillä sektoreilla ei voida tehdä mitään toimenpiteitä ilman, että ne nimenomaan koskettavat tavallista ihmistä, ja heidän pitää olla mukana näissä talkoissa.

Ilmastopolitiikan osaltahan on edessämme erittäin kiihkeä syksy ja talvi. YK:n neuvottelujärjestelmän puitteissa Balin kokous joulukuussa on hyvin tärkeä sen osalta, päästäänkö Kioton sopimuksen jälkeisiin ratkaisuihin ja missä aikataulussa päästään. Euroopan unionihan on asettanut tavoitteeksi hyvin kattavan ja laaja-alaisen päästöjen rajoitusjärjestelmän myöskin Kioto-kauden jälkeen. Samoin kotimaisessa keskustelussa ja valmistelussa pyrimme energia- ja ilmastopoliittisen strategian laatimisen yhteydessä kartoittamaan sen, millaisia velvoitteita näistä EU-sitoumuksista Suomelle on tulossa ja mitä ne käytännön toimenpiteiksi muutettuna tulevat tarkoittamaan. Ennakoitavissa on, että ne tulevat tarkoittamaan aikamoisia toimenpiteitä.

Sitten tähän varsinaiseen budjettiin. Ympäristöministeriön esitys on sinänsä laadittu sen kehyksen mukaiseksi, joka viime keväänä on täällä eduskunnassa hyväksytty. Sinänsähän meidänkin sektorilla on se sama tilanne, että tarpeita olisi tietysti ollut enempäänkin, ja haluan vielä kerran lämpimästi kiittää erityisesti ympäristövaliokuntaa sen huomiosta ja havainnosta kehysratkaisuun liittyen.

Yksi keskeisimpiä myös budjettiin liittyviä asiakokonaisuuksia on vesistökysymys ja nimenomaan Itämeren tila. Siinä on tärkeää pystyä puuttumaan kaikkiin ravinnekuormituksen lähteisiin niin kotimaisesti kuin kansainvälisestikin. Jätevesien käsittelyn osalta on todettava, että ympäristötöiden, joihin sisältyvät nämä siirtoviemärihankkeet, esitys on viimevuotisen budjettiesityksen tasolla. Tämähän on tietysti momentti, jolla on paitsi ympäristö-, myös aluepoliittista merkitystä. Tämä budjettitaso antaa mahdollisuuden startata seitsemän uutta hanketta ensi vuonna. Haja-asutusalueiden jätevesihuolto tulee olemaan tulevina vuosina erittäin iso kysymys. On huomioitava, että siihen suunnattavia avustuksia on paitsi ympäristöministeriön momentilla 35.10.61, myös ennen kaikkea asuntorahaston puolella, jossa tulorajoja on tarkoitus nostaa niin, että avustukset toimivat paremmin sosiaalisin perustein näiden hankkeiden tukena.

Maatalouden vesiensuojelusta on puhuttu paljon. Vielä kerran tulkoon mainituksi tämä mielestäni hyvin tärkeä avaus 2 miljoonan euron pilottihankkeesta tuolla Lounais-Suomessa, josta siis 1 miljoonaa YM:n ja toinen miljoona MMM:n kautta kanavoituna. Tämän lisäksi on siis tarkoitus löytää uusia keinoja myöskin maatalouden ympäristötuen piirissä toteutettavaksi. Myös yhteistyö lähialueiden kanssa jatkuu, vaikka tuo erillinen momentti YM:n sektorilta onkin poistumassa ja se tapahtuu entistä enemmän pohjoisen ulottuvuuden ympäristökumppanuuden kautta, ja myös kahdenvälisiä ympäristösektorin hankkeita tullaan toteuttamaan jatkossakin. On ollut myönteistä viime aikoina havaita, että erityisesti Venäjällä sitoutuminen näihin ympäristöhankkeisiin ja myös rahoituksen löytäminen näyttää nyt etenevän. Tärkeä asia Itämeren kannalta on tietysti myös öljyntorjuntavalmius. Siihen liittyy 23 miljoonan euron määräraha tässä budjettiesityksessä, mutta todettakoon, että kustannusten nousun takia siihen asiaan joudutaan palaamaan myöskin vuoden viimeisessä lisätalousarviossa.

Puhemies! Lopuksi muutama sana varsinaisesta luonnonsuojelusta. Luonnonsuojelualueiden hankintaan on tässä budjetissa kohdennettu 35 miljoonaa euroa, josta leijonanosa on jo toteutettujen aiempien luonnonsuojeluohjelmien toteutusta ja Metso-ohjelman jatkoa 7 miljoonaa. Metson lisämäärärahatarpeetkin selkiytyvät tuossa talven aikana, kun työryhmä jatkaa omaa työtään. Luonnonsuojelualueiden hoitoon ja kunnostukseen osoitetaan metsähallitukselle noin 24 miljoonaa euroa. Tähän kokonaisuuteen liittyy tietysti se tarkastelu, johon hallitusohjelmassa on viitattu Selkämeren ja Sipoon korven kansallispuistojen perustamisesta. Tämä valmistelutyö on tällä hetkellä meneillään.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin täytyy todeta, että on hyvä, että ministeri on huomioinut näin tarkasti ympäristövaliokunnan esille nostamat asiat tuossa kehysriihessä. Valitettavaa sen sijaan on se, että tässä varsinaisessa budjettiesityksessä nuo huomiot ovat kuitenkin jääneet vähän lapsipuolen asemaan.

Aivan kuten totesitte, arvoisa ministeri, ilmastonmuutos koskettaa laajasti kaikkia yhteiskuntamme toimijoita, ja siksi tuntuu vähän kummalliselta, että hallitus oikeastaan jättää niin valtionhallinnon, kuntasektorin kuin myös järjestöt tämän ilmastohaasteen kanssa aika lailla yksin painiskelemaan. Kummeksun sitä, että ette puheessanne millään tavalla kommentoinut tätä leikkausta, joka ympäristöjärjestöjen valtionapuun tässä budjetissa tulee. Mielestäni tämä on suuri suuri periaatteellinen kysymys. Kun vihreät tuossa budjettiriihen alla kovasti uhosivat, että tämmöiset suunnitelmat budjettiriihessä perutaan, (Puhemies: Minuutti on kulunut!) niin näin ei valitettavasti ole käynyt.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on erinomaista, että tässä budjettiesityksessä ympäristöministeriön hallinnonalalla paneudutaan niin paljon käytännön toimiin ja käytännön asioiden hoitamiseen. Järjestötoiminta sinällään on hyvä, mutta kyllä meillä on ympäristöongelmia, jotka vaativat juuri niitä käytännön painoalueiden rahoittamista ja toimintaa siellä. Tässä on monia avauksia, kuten tuo jälkeenjääneisyyden hoitaminen luonnonsuojelualueiden lunastuksen osalta. Myöskin erinomainen asia on siirtoviemärimäärärahojen nostaminen ja erityisesti haja-asutusalueiden jätehuollon ja vesihuollon tehostaminen sekä varsinaisen ympäristöministeriön budjetin kautta että Aran toimien kautta.

Mutta kysyisin ministeriltä, millä tavalla tätä haja-asutusalueiden viemäröintitukea tullaan suuntaamaan. Onko siinä kenties tarkoitus suunnata sitä näille kaikkein herkimmille alueille, kuten rannikkoseuduille?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ympäristöministeriön hallinnonalasta on valitettavasti todettava, niin kuin koko budjettikirjasta, että se ei kyllin voimakkaasti vastaa ilmastonmuutoksen haasteisiin, ei myöskään KTM:n osalta, mitä siellä tulee esiin. Siitä tietysti kiitos ministerille, että budjettiriihessä tilanne on parantunut sitä edeltäneestä tilanteesta.

Kohta 35.10.77 Ympäristötyöt: se vaatisi varmasti enemmän rahaa. Kiinnitän huomiota vielä tähän kohtaan 35.25.55, joka nyt on tuollainen kokoomamomentti. Siellä on nimenomaan nämä energia-avustukset ja esimerkiksi kestävämpään energialähteisiin siirtyminen lämmityksessä jne. Siellä on vahva aukko edelleen olemassa.

Puhemies:

Haluaako ministeri tässä vaiheessa käyttää vastauspuheenvuoron 2 minuuttia?

Ympäristöministeri   Paula  Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Ei valtionhallintoa eikä ketään muutakaan toimijaa ole tarkoitus jättää yksin, vaan kyllähän meillä on kosolti hankkeita, niin valtakunnallinen jäteohjelman suunnittelu kuin ylipäätään materiaalitehokkuuden parantaminen, joihin monenlaiset arkiset toimet myös valtionhallinnossa kuuluvat, jotka ovat osa myös tätä ilmastonmuutoksen vastaista taistelua.

Mitä tulee järjestöjen rahoitukseen, niin tietysti riihessä saatiin tähän tilanteeseen merkittävä parannus. Muistutan vain siitä, että muutama vuosi takaperin sen tasokorotuksen taustalla oli tietty projektiluonteinen ajatus. Sitten tietysti koko ympäristöhallinnon sektorilla, niin kuin monella muullakin sektorilla, me joudumme kamppailemaan supistuvan kehyksen puitteissa, ja sillä tavalla se sitten koskettaa kaikkia tämän sektorin toimijoita.

Haja-asutusalueiden jätevesiviemärisysteemeitä tuetaan ennen kaikkea sillä tavalla, että yksittäistalouksia tuetaan sosiaalisin perustein eli kaikkein vähävaraisimpia, ja se tapahtuu ennen kaikkea Aran puolelta. Sitten hyvässä yhteistyössä MMM:n kanssa pyritään hoitamaan sitä, kun näitä vesiosuuskuntia esimerkiksi on syntynyt kosolti eri puolille maata, että pystyttäisiin mahdollisimman hyvin olemaan heidän hankkeissaan mukana.

Ed. Tiusasen kommenttiin ympäristötöistä: Toki on tiedossa, että tämä on ollut sellainen momentti usein, johon eduskunta on kiinnittänyt erityistä huomiota. On tietysti tunnistettava se, että hakemuksia näistä siirtoviemärihankkeista esimerkiksi on kyllä kosolti enemmän kuin mihin tämä määräraha antaa mahdollisuuksia.

Christina Gestrin /r(vastauspuheenvuoro):

Värderade talman! Miljöministern framförde här viktiga synpunkter på skyddet av Östersjön, bland annat på oljebekämpningen. Under de senaste åren har ju de här transporterna ökat enormt, 220 miljoner ton fördes över Finska viken förra året. Man räknar att till 2012 så kommer den här mängden att fördubblas och en viss summa har reserverats för oljebekämpningen. Jag undrar om man planerar att öka antalet oljebekämpningsbommar längs med kusten och om det finns tankar på att ändra finansieringsformen för oljebekämpningen på sikt?

Kysyin siis öljyntorjuntapuomien määrästä. Onko tarkoitus lisätä niiden hankintaa, ja onko mietitty uusia tapoja rahoittaa tätä öljyntorjuntaa ja sen lisääntyvää tarvetta?

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen muutamana päivänä tässä nyt kuunnellut sitä, kuinka ministeriö aikoo nyt panostaa tähän Lounais-Suomen maatilojen suoja-alueiden pilottihankkeeseen. Se on tietenkin hyvä asia, mutta kysynkin nyt, millä tavalla ministeriö ottaa huomioon nyt sitten Järvi-Suomessa tapahtuvan saman ongelman. Meillä on Etelä-Savossa huomattava määrä järviä tällä hetkellä, joissa on kaiken näköistä ylimääräistä töhnää, mikä estää muun muassa matkailun edistymisen ja ihmisten luonnollisen uimisen siellä. Haluaisin tietenkin nyt tietää, millä tavalla ministeriö aikoo pitää huolen sitten Järvi-Suomen vesistä, ennen kuin se kokeilu laajenee mahdollisesti Järvi-Suomeen.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri mainitsi, että ympäristönsuojelua edistetään kaikilla hallinnonaloilla, ja tuntuu nyt jo tämän budjettikeskustelunkin perusteella, että meillä on ehkä ensimmäistä kertaa nyt, jos voi sanoa, pääministeri ja valtiovarainministeri, jotka ovat molemmat korostaneet sitä, mitä ministeri itsekin äsken totesi, että ympäristönsuojelu vaikuttaa tavallisten ihmisten elämään. Täällä ovat myöskin valtiovarainministeri ja pääministeri puheissaan peräänkuuluttaneet esimerkiksi energiaverokeskustelun yhteydessä näitä elämäntapamuutoksia. Millä tavalla nyt ympäristöministeriö voisi käyttää tämän tuhannen taalan tilaisuuden hyväkseen ja lisätä vielä yleistä tietoisuutta siitä, että kansalaiset todella näkevät tämän elämäntapojen, tuotanto- ja kulutustapojen, muutoksen aivan välttämättömäksi, jos esimerkiksi ilmastonmuutosta halutaan torjua?

Ympäristöministeri   Paula  Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Kyllä tuossa öljyntorjunnan puolella ilman muuta suurin kokonaisuus on tämä monitoimialuksen hankinta, mutta niin kuin viittasin, valitettavasti nyt näyttää siltä, että ne määrärahat, joita on tähän mennessä varattu, eivät tule riittämään, vaan joudutaan tämän vuoden kolmannessa lisäbudjetissa myöskin keskustelemaan sen hankintaan liittyvistä asioista. Sinänsä ei ole ollut suunnitteilla nyt tähän öljynsuojarahastojärjestelmään, josta osaltaan tätä öljynturvatoimintaa rahoitetaan, muutoksia ainakaan tässä vaiheessa.

Mitä tulee Järvi-Suomen ja muun Suomen vesien tilaan, niin toki on huomattu se, että se ei ehkä ole niin hyvä kuin mitä me olemme tottuneet ajattelemaan. Sen vuoksi tarvitaankin kyllä koko maassa jatkuvaa ponnistelua sen osalta, että vedet pysyisivät hyvässä kunnossa. Tämän Lounais-Suomen pilotin tarkoituksena on nimenomaan löytää toivon mukaan myös uusia konsteja ja ainakin parempia ja tehokkaampia toimintatapoja, joita voitaisiin sitten myöskin muualla soveltaa, niin Järvi-Suomessa kuin vähän pohjoisemmassakin.

Sitten tämä kansalaisten rooli on hyvin olennainen kysymys. Kyllä olen henkilökohtaisesti sitä mieltä, että ei pelkästään veroratkaisuilla ole sitä ohjausvaikutusta, jollei samalla pystytä vahvistamaan tietoisuutta ja sitä kautta syntyvää henkilökohtaista sitoutumista näihin ympäristökysymyksiin. Tässä on tietysti monia toimijoita, esimerkiksi Motiva, jonka kautta voidaan tiettyä informaatiotehostamistakin tehdä, jotta kansalaisilla olisi mahdollisimman yksinkertaisesti tiedossaan se, miten esimerkiksi sähkölaskuun voi vaikuttaa, koska siihen voi vaikuttaa. Mutta siinä on tietysti meillä, niin kuin poliitikoillakin, oma roolimme, että käyttäisimme niitä tilaisuuksia, joita meillä on myös tiedotusvälineiden kautta, näiden asioitten yksinkertaiseen korostamiseen.

Jari Leppä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On mainio asia, että ministeri Lehtomäki yhdessä ministeri Anttilan kanssa on saanut juostua kasaan erityismäärärahan, jolla näitä Lounais-Suomen valumia kohdennetusti saadaan kuosiinsa ja uusia keinoja käyttöön. Se on erittäin hyvä ja tarpeellinen asia, ja siitä olemme kaikki tyytyväisiä. Samaan hengenvetoon pitää sanoa se, että ne toimet, ympäristötuen ohjelmat, jotka tähän mennessä ovat maataloudessa olleet, ja nyt tämä uusi ohjelma, joka on vasta alkanut, ovat edesauttaneet sitä, että vesien tila, toisin kuin ed. Viitamies täällä sanoi, meillä Etelä-Savossakin on keskimäärin parantunut. Mutta on selvää, että on joitakin ongelmakohtia. Mutta tämä on osoitus siitä, että tämä ympäristötukiohjelma on toiminut, kiitos sen. Silloin sitä pitää myöskin voida edelleenkin jatkaa. Uusia toimintatapoja tietenkin aina tarvitaan.

Puhemies! Pidän erittäin hyvänä sitä linjausta, minkä hallitus on ottanut, että nämä vanhat luonnonsuojelualueiden lunastukset suoritetaan nyt vihdoin viimein loppuun. Se on vähintä, mitä voidaan maanomistajan oikeusturvan nimissä tehdä, ja on mainio asia, että se nyt myöskin vihdoin viimein toteutuu.

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kaiken kaikkiaan olen ollut varsin tyytyväinen siihen, että tämä istuva hallitus on todella ottanut ilmastonmuutoksen torjunnan aivan eri tavalla tosissaan kuin edellinen. Mutta en voi olla kyllä ilmaisematta pientä pettymystäni tähän ympäristöjärjestöjen määrärahojen leikkausesitykseen. Ympäristöjärjestöt ja ylipäätään kansalaisjärjestöt tekevät erittäin niukoilla resursseilla paitsi päätöksentekijöitä hyödyttävää selvitystyötä ja tutkimustyötä myös ihan konkreettisia ympäristön tilaan vaikuttavia projekteja. Olen itse työskennellyt kansalaisjärjestössä ja tiedän, miten vähillä resursseilla, pienillä palkoilla ja suuren vapaaehtoistyön voimin tätä työtä tehdään, ja tämä signaali eteenpäin on mielestäni huono sekä ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta että myös kansalaisjärjestötoiminnan motivoinnin kannalta. Toivon, että tähän vielä voitaisiin palata.

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Alueellisten ympäristökeskusten määrärahoja vähennetään. Pelkään pahoin, että tämä tavoite, mikä ympäristölupien myöntämisaikataulussa on ollut, ei pidäkään paikkaansa. Sehän on ollut jopa yli vuoden kestänyt, näiden ympäristölupien myöntäminen, keskimäärin. Kysynkin, voiko ministeri taata sen, että ympäristöluvat myönnetään nykyistä nopeammin, koska muutoin seuraa paljon haittaa niitten ympäristölupien hakijoille.

Ympäristöministeri   Paula  Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Todellakin, luonnonsuojelualueiden lunastusten osalta me yritämme vuoden 2009 loppuun mennessä saada nämä vanhat hännät hoidettua. Tämä viivästys johtuu hyvin paljolti siitä, että niin sanotusti helpot alueet on jo hoidettu, mutta nämä viimeiset hehtaarit, joita on vielä hoitamatta, ovat omistukseltaan hyvin hajanaisia. Sen vuoksi sitten tämä neuvottelujärjestelmäkin on ollut siellä aika vaativa ponnistus.

Sitten ympäristöjärjestöistä vielä: Ne tekevät erittäin arvokasta ja käytännönläheistä työtä. Mutta käytännön työssä tietysti sitten joudun itse siihen asetelmaan, että niin tekee mielestäni ympäristöhallinto muutoinkin. Tässä kohtaa olisi ollut ainut toimintatapa ottaa ympäristöhallinnon toimintamäärärahoista sinne lisäystä, ja tämä on tietysti aika hankala vastakkainasettelu myöskin. Jos eduskunta haluaa siihen palata, niin ei täältä varmasti poikkiteloin asetuta.

Ed. Kuopalle näistä lupa-asioista: En nyt uskalla lähteä tässä takuumieheksi tai -naiseksi, mutta meillä on käynnissä lupa-asioiden kohdalla sellainen perkaus, että katsotaan läpi se, minkä asioiden ylipäätään pitää olla luvanvaraisia, mitkä voisivat olla ilmoitusmenettelyillä. Katsomme läpi sen, millä tavalla voidaan tehostaa ja yhdenmukaistaa näitä toimintakäytäntöjä, ja sitten viimeinen vaihe tätä on myöskin, että katsomme tämän lupahallinnon organisaation linkittyen valtionhallinnon alueorganisaation uudistuspyrkimyksiin, joita tällä hallituksella on noin laajemmalti.

Pertti Salovaara /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri mainitsi avauspuheenvuorossaan Itämeren ja sen rehevöitymisen. Eräs seikka, joka siihen myöskin vaikuttaa, on veneiden septityhjennyslaitteet ja se verkosto, minne septejä voi tyhjentää. Veneilijöitä, jotka haluavat kantaa vastuunsa kestävästä kehityksestä ja puhtaammasta Itämerestä, on hyvin paljon, mutta purjeveneiden vauhtikin on hidas, ja vaikka niissä lain puolesta pitää tämä septitankki olla, niin vielä tämä verkosto ei ole siinä kunnossa, että se pystyisi tarpeeksi tehokkaasti palvelemaan veneilijöitä, niin ettei näitä turhia tyhjentämisiä ja Itämeren rehevöittämisiä sitten tulisi. Järjestöt eivät pelkästään puuhastele, ne eivät pelkästään tee toimistotyötä. Ne ylläpitävät septityhjennysjärjestelmää, -verkostoa sekä rakentavat uutta. Korostan: tämä verkosto ei ole vielä valmis.

Onko ministeri vakuuttunut siitä, että myöskin ensi vuonna päästään eteenpäin tällä sektorilla Itämeren parantamiseksi?

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Valitettavasti tämä vihreä verouudistus tarkoittaa sitä, että se, jolla ei ole vaihtoehtoja, maksaa kaikkein eniten maksukyvystä riippumatta ja maksaa monta kautta. Se voi olla vihreitten tavoite, mutta kuinka tällainen politiikka sopii sitten alkiolaiseen aatekehykseen, jos sellaista ylipäätään enää on olemassa? Minulle ei ole selvinnyt, mikä järki on siinä, että dieselpolttoaineen verotusta nostetaan sillä tapaa niin kuin on aiottu, sillä sehän vie kehitystä täysin väärään suuntaan ja heikentää vähemmän kuluttavien ja saastuttavien autojen kilpailuasemaa. Kaikki nämä uudet maksurasitukset tulevat sen päälle, että epäonnistunut päästökauppamekanismi arviolta nostaa kotitalouksien sähkölaskua jopa kolmasosan. Ja kyllähän se kulutus vähenee silläkin lailla jos sähkölasku jää maksamatta. Tästä 77 momentista, ympäristötyömomentista: eikö nyt olisi ollut aivan erityinen syy katsoa se rahoitusvolyymi, koska työllisyysperusteiset investointimäärärahat vähenevät neljäsosan ja niillä rahoilla on rahoitettu myöskin ympäristöhankkeita?

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä suorastaan leijailee tällainen hyvä pyhä yhteinen tahto tämän ilmastonmuutoksen torjunnan osalta. Mutta valitettavasti tämä hyvä tahto ei kyllä konkretisoidu riittävästi tämän hallituksen budjettiesityksessä. Ministeri on kieltämättä erittäin ikävässä paikassa, kun kehys on laskeva, mutta on hyvä, että tämä asia tuli täällä myöskin hänen toimestaan todetuksi.

Kansalaisten tietoisuuden lisäämisessä aivan keskeisessä roolissa ovat luonnollisestikin kansalaisjärjestöt. Tässäkin mielessä tämä valtionavun leikkaus on mielestäni aivan väärä ele hallitukselta ja lisäksi vastoin teidän omaa ohjelmaanne, jossa te korostatte kolmannen sektorin merkitystä.

Haluan vielä kuitenkin palata teidän oman ministeriönne tutkimusmäärärahoihin, jotka nekin pienenevät. Eikö teitä huoleta se, miten te saatte lasketuksi taakanjakosuunnitelmat post Kioto, jos ei ole väkeä, joka sen tekee, saati sitten jätehuollon lainsäädännön uudistamiseen liittyvät asiat?

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Näistä ympäristöjärjestöjen määrärahoista on käyty keskustelua. Muistuttaisin siitä, että esimerkiksi maatalouden neuvontajärjestöjen määrärahat, nyt kun käydään keskustelua maatalouden ympäristöpäästöistä, ovat viidessä kuudessa vuodessa puolittuneet. Siellähän on painopiste nimenomaan ympäristöneuvonnassa. Tätä taustaa vasten ympäristöjärjestöjen leikkaus on vielä aika pieni. Arvostan kansalaisjärjestöjen työtä tässä asiassa, mutta en oikein hyväksy sitä periaatetta, että kun tehdään projektiluontoista työtä, niin se pitäisi heti vakinaistaa sitten seuraavan vuoden budjetissa.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kansalaisia on selvästi kyllä hämmentänyt tämä dieselpolttoaineen veron korotus, mutta tämän voi mielestäni kyllä perustella sillä, että dieselpolttoaine on Suomessa ollut suhteellisesti vähemmän verotettua kuin bensiini ja kuitenkin dieselpolttoainetta käyttävät henkilöautot kuluttavat sitä polttoainetta vähemmän. Mutta tämä on hämmentänyt ihmisiä, on tullut paljon yhteydenottoja. Kysymys onkin, millä aikataululla hallitus aikoo auto- ja polttoaineverotuksen kokonaisuudistuksen toteuttaa. Kaikki puolueet jo tänä päivänä sanovat, että se tulee tapahtua niin, että se on ilmastopoliittisin perustein painotettu.

Sitten haluaisin ed. Mustajärvelle vaan todeta, että tämmöisen vihreän verouudistuksen idea on se, että samalla sitten alennetaan tuloihin kohdistuvaa verotusta, ja tämä hallitus tekee myöskin sitä. Katsoisin, että tämä on ensimmäinen hallitus, joka kuitenkin nyt ottaa ihan selkeästi tällaisen vihreän verouudistuksen periaatteen vakavasti ja käyttöön.

Pertti Salovaara /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On todella hieno asia, että ekologisessa verouudistuksessa on vihdoinkin päästy hallitusohjelman kirjauksista käytännön toimiin. Meillähän liikenteen päästöihin vaikuttaa karkeasti ottaen ainakin neljä veromuotoa: ajoneuvovero, ajoneuvon käyttövoimavero, polttoainevero sekä autovero. Nythän meillä ei ole kuin aavistus siitä, mitä ovat polttoainevero ja ajoneuvovero. Me suurin piirtein tiedämme, miten ne tulevat muuttumaan, mutta käyttövoimavero sekä autovero eivät ole olleet vielä esillä. Minulla on usko siitä, että kun nämä kaikki palikat ovat meillä edessämme, niin diesel säilyy ympäristöystävällisenä polttoaineena edelleenkin suosituimpana, vähintäänkin yhtä suosittuna kuin tähänkin saakka, ja liikenne tulee näitten elementtien kautta muuttumaan puhtaammaksi.

Arvoisa rouva ministeri, enhän ole tässä uskossani yksin?

Ympäristöministeri   Paula  Lehtomäki

Arvoisa puhemies! Haluaisin jatkaa suoraan tuosta, mihin ed. Salovaara lopetti. Pitää muistaa, että tämä polttoaineverotuksen nosto on nyt ensimmäinen askel siinä tavoitteessa, että koko tätä autoverotuksen kokonaisuutta uudistetaan. Kyllä minäkin olen tässä seisten luottavainen, että kun kaikki ne uudistuspalikat on tehty, niin se toteuttaa sen ympäristön kannalta tärkeän elementin, että noin karkeasti sanottuna meillä pitäisi olla uudehkoja, pieniä dieselautoja, mutta niillä pitäisi ajaa vähän. Vaikka on kuinka ympäristöystävällinen polttoaine, niin ympäristönäkökulmasta sen polttoaineen kovalla hinnalla on ympäristöpoliittinen peruste olemassa. Sehän on ääneenkin sanottu, että tämä vuosittaisen ajoneuvoveron uudistus on tällä erää nyt suunnitteilla niin, että se tulisi 2010. Meillähän on tosiaan bensiinin ja dieselin veroero ollut suuri, niin kuin tässä joku totesikin.

Sitten vielä näihin järjestöjen toimiin: Niin kuin totesin, niin ne tekevät erittäin käytännönläheistä ja arvokasta työtä. Mutta ei tämän budjettimomentin käsittelyn yhteydessä vielä ratkota sitä, miten järjestöjen sisäinen määrärahajako menee. Mutta tietysti semmoista tiettyä loogisuutta yritetään ylläpitää, että jos ympäristöpuolella satsataan vasemmalla kädellä erityisesti johonkin sektoriin, niin oikean käden toimenpiteet olisivat tukemassa sitä samaa toimintaa.

Tutkimusmäärärahoista: Kyllä se on hieman hankala tilanne, että tälläkin sektorilla ne ovat pienenemässä. Minusta se suurin kysymys liittyy kyllä tähän poikkisektoraaliseen tarkasteluun myös tutkimuspuolella. Kyllähän se on todettava, että myös ympäristötutkimuksessa meillä on tässä maassa hirveän paljon eri toimijoita. Aivan avainasia on se, että tällä sektorilla toimivat eri tahot eivät tee päällekkäistä työtä vaan että se on mahdollisimman hyvässä keskinäisessä koordinaatiossa. Silloin uskon, että myös tämän pienen maan resurssit pystytään kustannustehokkaasti hyödyntämään myös tämän ilmastonmuutoksen näkökulmasta katsottuna.

Puhemies:

Siirrytään takaisin varsinaiseen puhujalistaan.

Markus  Mustajärvi  /vas:

Arvoisa puhemies! Vielä tuohon äskeiseen keskusteluun liittyen: Kun täällä sanottiin, että tämä vihreä verouudistus lähtee siitä, että vaikka näitä ympäristöön vaikuttavia veroja korotetaan, muuta verotusta kevennetään, niin työttömät nyt ovat ainakin semmoinen ryhmä, joiden verotusta ei kevennetä ja kahdeksaan vuoteen ei tule työttömille sentinkään korotusta työttömyyden aikaiseen etuuteen. Siinä ryhmässä ainakin maksaja on selvillä.

Vihreät ja hallituksen muut porvaripuolueet ovat nyt jo kolmatta päivää ylistäneet sosiaalisuuttaan ja erinomaisuuttaan. Äskeisellä kyselytunnilla saatiin kyllä toisenlaisia viitteitä siitä sosiaalisuudesta ainakin silloin, kun keskusteltiin siitä, mitkä tosiasialliset mahdollisuudet vammaisilla on hankkia ammatillista koulutusta. Toinen aivan yhtä painava esimerkki epäsosiaalisuudesta on nimenomaan tämä vihreä verouudistus.

Mutta totta on, että sosialidemokraatit kattoivat porvareille pitopöydän, josta murusia tipahtelee myös tulonsiirtoihin. On hyvin vaikea ymmärtää sitä, miksi edellinen hallitus ei lopputöinään korottanut opintorahaa ja kansaneläkettä, kun valtiontalous antoi siihen tilaa ja näiden parannusten välttämättömyys oli nähtävissä. Kyse oli minun mielestäni vain siitä, tehdäänkö välttämättömyydestä hyve ennemmin vai myöhemmin. Valitettavasti demarit valitsivat sen myöhemmin ja katunevat sitä ankarasti.

Hallituspuolueet kertovat saavutuksistaan, joten täytyy tasoittaa tilannetta ja kertoa talousarvioesityksen toisesta, sen pimeämmästä puolesta. Tosin ed. Tölli käytti täällä aiemmin hyvän, analyyttisen ja asiallisen puheenvuoron, jossa arvioi muun muassa inflaatioriskiä ja kuntatalouden tilaa ja kuntien talouden eriytymiskehitystä. Kannattaa aina muistaa, että edellisen hallituksen virheet eivät vapauta tätä nykyistä omasta vastuustaan.

En ole kuullut yhdenkään hallituspuolueen edustajan kertovan, miksi työttömyysturvaa ei vieläkään koroteta senttiäkään, ei vieläkään, ei Vanhasen kummankaan hallituksen kahdeksan vuoden periodin aikana. Kuitenkin työttömyys on suomalaisen köyhyyden suuri yksittäinen syy, ja poliittinen valinta on, että siihen syyhyn ei haluta puuttua. Tämä linja sopii Vanhaselle, joka on Euroopan oikeistolaisin keskustajohtaja, ja se sopii muille työreformisteille ja sopii myöskin kokoomukselle. Mutta mietityttää, kuinka se sopii vihreille, jotka vaalitaistelun aikana kuitenkin höpöttivät kaikille maksettavasta kansalaispalkasta. Kyllä työttömällä tulee aika pitkäksi odottaa sitä kansalaispalkkaa.

Arvoisa puhemies! Paljon on selitettävää hallituspuolueilla muutenkin. Työllisyysperusteisilla investointimäärärahoilla on tuettu yksityisen sektorin vahvistumista ja luotu pysyviä työpaikkoja, parannettu ympäristön tilaa ja rakennettu parempaa tulevaisuutta etenkin Itä- ja Pohjois-Suomessa. Ilmeisesti yksimielisyys tästä typeryydestä eli määrärahan pudottamisesta neljäsosaan nykyisestä löytyi niin, että kokoomus vaikeuttaa yritysten toimintaedellytyksiä, vihreät pysäyttävät ympäristöinvestoinnit ja keskusta kurittaa omiaan vahvimmilla tukialueilla. Kaikkeen taipuu varsinkin keskustan eduskuntaryhmä, mutta tämä ei liene ainoa asia, jossa kokoomus on ottanut niskalenkin pääministeripuolueesta.

Pääministeri Vanhasen valtakaudella aluepolitiikasta on tullut jäänne. Sisältöä tai selviä tavoitteita siinä ei ole. Kaikki, mitä pääministeri Vanhanen puhuu aluepolitiikasta, on ulkoa opittua, ei sisäistettyä. Tämä paljon puhuttu polttoaineveron korottaminen myös dieselin osalta on hallituspuolueille aivan yhtä vaikea asia.

Vihreät pelastavat maailman niin, että tekevät enemmän saastuttavan ja kuluttavan auton käytön ja hankinnan houkuttelevammaksi. Kokoomus tukee kuoliaaksi kilpailutettuja liikenneyrittäjiä nostamalla kustannuksia entisestään. Keskusta harjoittaa uutta aluepolitiikkaa niin, että maksattaa ekologisen viikunanlehtensä sillä surkeimman tien päässä ja kauimmaisessa mökissä asuvalla eläjällä.

Arvoisa puhemies! Kunnallisten palveluiden maksut tulevat nousemaan. Samalla kun kunnat pakotetaan suuren veroalen jatkumona nostamaan maksuja, valtio vetää välistä saman 60 miljoonaa euroa. Maksaja ei pääse omaa vastuutaan pakoon eikä tätä pakkoa pakoon mihinkään, ja kuitenkaan kunnille tässä kierrätyksessä ei jää yhtään lisäeuroa palveluiden tuottamiseen tai niiden laadun parantamiseen, niin kuin tämä on markkinoitu. Vaikka kuntataloudessa näkyy selviä elpymisen merkkejä, kunnittaiset erot ja vaihtelut ovat edelleen aivan liian suuria.

Valtionosuusuudistusta odotellessa täytyisi kuitenkin harkinnanvaraisella rahoituksella turvata vaikeimmassa tilanteessa elävien kuntien asema. Nyt kuitenkin tämän harkinnanvaraisen valtionavun kokonaisvolyymi jää aivan liian pieneksi. Tässä voi kysyä, ajetaanko pienempiä kuntia tällä tavalla yhteen, kun keskustan kantti ei kestä tehdä sitä suoraan. Lainatakseni ed. Soinia sanon, että ei kuku tässäkään asiassa keskustan käki.

Kuitenkin perustuslaissa on turvattu kunnallinen itsehallinto samoin kuin jokaisen kansalaisen oikeus valita asuinpaikkansa ja on turvattu myöskin tietyt peruspalvelut. Se on syytä muistaa, kun kuntarakennetta ja palveluita mestaroidaan ylhäältä alas. Kunnat eivät myöskään pysty talousvaikeuksiensa keskellä vastaamaan niihin odotuksiin, jotka kokoomus täysin vastuuttomalla tavalla nostatti vaalitaistelun aikana.

Ed. Zyskowicz heilutti viime kaudella ministeri Hyssälän eläkelupausta ahkeraan tässä salissa, niin kuin me kaikki muistamme, mutta nyt on ollut sitten jostain syystä hiljaisempaa, ja onpa nähty semmoinenkin ihme, että ed. Zyskowicz on kehunut ministeri Hyssälää. Tämän vaalikauden aikana tulee tämä katteeton vaalilupaus syöttää kokoomukselle ainakin yhden vaalikauden ja yhden Zyskowiczin verran.

Arvoisa puhemies! Valtion velkaa maksetaan pois reipasta vauhtia. Valtiontalouden hyvä tila antaisi kuitenkin mahdollisuuden oikeasti sosiaalisempaan politiikkaan. Nyt korotettu kansaneläke ja opintoraha maksatetaan takaisin välillisinä veroina, korkeampina kunnallisina veroina ja palvelumaksuina sekä heikompina palveluina. Tyypillinen talousarvioesityksen häviäjä on haja-asutusalueella elävä, noin tuhat euroa kuukaudessa tai vähemmän saava eläkeläinen tai työtön, joka käyttää omaa autoa ja kuluttaa sähköä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Hallitus hylkää politiikassaan kaikkein köyhimmät kansalaiset, kun etuja parannetaan, mutta maksujen korotusten osalta hallitus ei kyllä pienituloisia unohda.

Hallituksen linja on äärimmäisen tyly pienituloisia lapsiperheitä kohtaan. Vasta kolmannesta lapsesta saa 10 euron korotuksen lapsilisiin. Yksinhuoltajakorotusta nostetaan 10 eurolla, mutta jos nämä lapsiperheet ovat pudonneet toimeentulotuen asiakkaiksi, toimeentulotukea leikataan vastaavasti. Elikkä se lapsiköyhyys, joka Suomessa on, ei tällä hallituksen ratkaisulla parane. Valtaosa Suomen lapsiperheistä jää kokonaan ilman korotusta, mutta sähköveron ja polttonesteiden hinnankorotukset sekä terveydenhoidon ja sosiaalipuolen maksujen korotukset kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin, myös näihin pienituloisiin, jotka jäävät ilman korotusta.

Vasemmistoliitto tulee esittämään lapsilisiin tasokorotusta ja lapsilisien sitomista indeksiin, joka oli kokoomuksella kynnyskysymys hallitusneuvotteluihin lähdettäessä. Kynnys on ollut tavattoman matala, kun hallituksen esityksessä tätä lapsilisien sitomista indeksiin ei ole. Aseostot sen sijaan on sidottu indeksiin. Lisäksi myöskin sosiaali- ja terveydenhuollon korotetut maksut sidotaan indeksiin, joten ne tulevat kohdistumaan ja nousemaan vuosittain myöskin kaikille pienituloisille.

Kokoomuksen puheenjohtaja Katainen vaaliohjelmassaan piti näiden lapsilisien sitomista indeksiin kynnyskysymyksenä. Näin ollen olisi odottanut, että kynnyskysymyksistä pidetään kiinni ja siinä suhteessa lupaukset pidetään. Täällä ovat kokoomuspuolueen edustajat mainostaneet sitä, kuinka tiukasti ja kuinka luotettavasti kokoomuspuolue pitää lupauksistaan kiinni.

Eläkeläisille luvassa olevat korotukset ovat myös murenemassa hintojen ja maksujen korotuksiin. Erityisesti terveydenhoidon ja sosiaalipalvelujen kohoavat maksut syövät tulevat korotukset, ja odotettu tasokorotus ei helpota toivotulla tavalla pienituloisten eläkeläisten asemaa. Työttömyysturvaan ei ole tulossa sentinkään tasokorotusta, ja työttömyys onkin yksi suurin köyhyyden aiheuttaja.

Valtiontalous on nyt hyvässä kunnossa ja valtiolla olisi varaa korjata kaikkein heikoimmassa asemassa olevien elinolosuhteita. Täällä on puolusteltu sitä, että on maksettava valtion velkaa, jotta se ei jää tuleville sukupolville. Tietenkin tämäkin näkökulma on oikea ja sitä voi puolustaa, mutta on syytä muistaa, että kun tämä sukupolvi on rakentanut tämän maan, rakentanut tiet, koulut, rautatiet, lentokentät, asunnot, kaikki palvelut, kaikki jää tänne seuraaville sukupolville, ei se niitä vie mennessään. Uskon, että myöskin seuraavalta sukupolvelta ne jäävät tänne. Näin ollen se perustelu, ettei voida jättää velkaa tuleville sukupolville, ei siinä mielessä ole kyllä kovin kestävä.

Kunnille on kaatumassa jälleen huomattavia lisäkuluja, kun hallitus on ilmoittanut, että julkisen alan palkkaratkaisua, tasa-arvotupoa, tuetaan vain 150 miljoonalla eurolla. Tämä raha ei riitä edes terveydenhoitoalan palkkojen jälkeenjääneisyyden poistamiseen. Ennen vaaleja terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien palkkojen jälkeenjääneisyydestä puhuttiin, että se on 500 euroa. Nyt tämän yleiskorotuksen lisäksi tuleva tasokorotus on 35—50 euroa kuukaudessa elikkä parhaimmillaan 10 prosenttia kahden vuoden aikana. Eli kyllä aika kauaksi on jääty niistä lupauksista ja tavoitteista, joista ennen vaaleja puhuttiin terveydenhuoltoalan palkkojen saattamiseksi kilpailukykyisiksi, niin kuin sanotaan.

Porvarihallituksen verolinja jatkaa edelleen hyvätuloisten suosimista. Ed. Hautala äskeisessä keskustelussa mainosti tätä verolinjaa. Tässä pieni esimerkki siitä: Hyvätuloinen, yli 100 000 euroa saava johtaja hyötyy tästä hallituksen hyvästä verolinjasta, kuten ed. Hautala totesi, yli 500 euroa käteen vuodessa. Kaupan kassan, joka tekee työtä pienellä palkalla, verohyöty on vuodessa hieman päälle 20 euroa. Tämäkö on sitä oikeaa sosiaalisuutta? Suurituloisten verohelpotukset ovat moninkertaiset pienituloisten ihmisten verohelpotuksiin verrattuna. Näin ollen tämä budjetti on myöskin tältä osin tavattoman epäsosiaalinen.

Lisäksi, kun polttoaineveroa nostetaan, joukkoliikennemaksut nousevat, ja se tulee vähentämään joukkoliikenteen käyttäjiä, ja sitä kautta tämä ei edistä sillä tavalla ympäristöystävällisyyttä kuin on pyritty väittämään.

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Vanhasen hallituksen ensimmäinen budjettiesitys on saanut runsaasti kritiikkiä osakseen tässä salissa ja aiheesta. Oikeistohallitus on oikeistohallitus. Muistamme viime vuosikymmenen alkupuolelta vielä karvaasti Ahon hallituksen toimet. Nyt käsitteillä oleva valtion tulo- ja menoarvio kertoo, että myöskään Vanhasen toinen hallitus ei ole kiinnostunut kansalaisten epätasa-arvon lisääntymisestä ja tuloerojen kasvusta. Päinvastoin, se on kasvattamassa niitä edelleen. Tuoreet kokemukset porvarihallituksesta lahden takaa Ruotsista ovat hyvä muistutus Vanhasen hallitukselle. Kansansuosio kääntyy nopeasti epäsuosioksi, kun hallituksen perimmäiset tavoitteet paljastuvat kansalaisille.

Suomen tulevaisuuden ongelmat liittyvät monin tavoin väestön ikääntymiseen. Hoito- ja hoivamenot kasvavat. Kasvaviin eläkemenoihin on varauduttu rahastoimalla. Suurten ikäluokkien eläkkeelle siirtymisen jälkeen tulee työvoimapula. Jo nyt löytyy työvoimakapeikkoja ja ammattitaitoisista työntekijöistä on puutetta.

Jatkossa elämme terveinä pidempään ja hoidon tarve myöhentyy. Voimme säästää yhteiskunnan kustannuksia pitämällä huolta kansalaisten terveydestä. Ongelmien ennaltaehkäiseminen on monin verroin edullisempaa kuin jo syntymään päässeiden vaurioiden korjaaminen. Meillä on rokotusohjelmat, rintasyöpä- ja kohdunkaulansyövän seulonnat. Väestön keski-iän noustessa ikääntyneiden määrä lisääntyy nopeasti ja sen myötä myös dementia. Vaikka väki vanhenee nopeasti, dementian ennaltaehkäisemiseen ei kuitenkaan löydy määrärahoja minkään ministeriön momenteilta. Väestön vanheneminen ja työvoiman väheneminen antavat haasteita. Työvoimakapeikoista selvitään monipuolisella ja riittävällä koulutustarjonnalla ja erityisesti ammatillisella jatko- ja täydennyskoulutuksella.

Kotimaakunnassani Etelä-Savossa on tarvetta yliopistotason koulutukselle. Kansainvälisen viestinnän laitoksen, opettajainkoulutuslaitoksen ja poliisipiirin lakkauttamisen ja muiden lakkautussuunnitelmien pohjalta Savonlinnasta ollaan viemässä useita satoja työpaikkoja. Omaa yliopistoa vailla olevien maakuntien ammattikorkeakouluille, kuten Mikkelin ammattikorkeakoululle, olisi kohdennettava perusrahoitusta soveltavaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Korvamerkittyä perusrahoitusta tulisi samoin osoittaa Mikkelin yliopistokeskuksen toiminnan vakiinnuttamiseen ja kehittämiseen. Kaiken kaikkiaan ensi vuoden budjettiesitys tuo vain laihaa lohtua Etelä-Savon tulevalle kehitykselle.

Viitostien perusparannus, Savonlinna—Huutokoski-rata ja Savonlinnan ohikulkutie ovat koko Itä-Suomelle elintärkeitä asioita, eivät vain Etelä-Savolle. Kuitenkin Valtatie 5:n perusparannuksen rahoitus on putoamassa pois, vaikka hankkeen toteuttamista oli kirjaus jo kuluvan vuoden budjetissa. Lusi—Mikkeli-välisen tieosuuden perusparannukseen on saatava määrärahat ensi vuodelle.

Työttömyystilanne on helpottanut. Työttömiä on nyt vähemmän kuin 16:een viime vuoteen. Myös vaalipiirissäni Etelä-Savossa työttömyys on vähentynyt vuodessa useita prosentteja. Työttömiä tai lomautettuja on siellä kuitenkin vielä paljon, 9,1 prosenttia työvoimasta. Ensi vuoden budjettiesitystä silmäillessä jää kysymään, uhrataanko työttömät markkinavoimien alttarille. Aktiivisen työvoimapolitiikan toimenpidemäärärahoja ollaan suuntaamassa uudelleen. Kuntien työllistämistukea vähennetään ensi vuonna 20 miljoonalla eurolla ja työllisyysmäärärahoja kohdennetaan erityisesti yksityisten yritysten kanssa toteutettavaan ammatilliseen työvoimapoliittiseen koulutukseen ja yksityisen sektorin tukityöllistämiseen. Tämä on omiaan heikentämään vaikeasti työllistyvien asemaa entisestään.

Jukka  Mäkelä  /kok:

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma ja talousarvioehdotus pyrkivät vastaamaan niihin haasteisiin, joihin Suomen on pystyttävä vastaamaan, jos haluamme, että Suomi säilyttää kansainvälisen kilpailukykynsä ja sitä kautta edellytykset hyvinvointipalveluiden järjestämiseen. Lähtökohta on hallitukselle tosi haasteellinen. Toisin kuin täällä on useassa puheenvuorossa todistettu, pidän Suomen työllisyystilannetta edelleen melko huonona ja siten tähän asti noudatettua työvoimapolitiikkaa osittain epäonnistuneena. Myös julkisen sektorin kykyyn parantaa tuottavuuttaan tarvitaan Paras-hankkeeseen aito palvelurakenneuudistus, jossa keskitytään nimenomaan laadukkaiden palveluiden järjestämiseen kustannustehokkaasti.

Ennen 1990-luvun alun lamaa elettiin vastaavassa pitkässä noususuhdanteessa kuin nyt. Silloin esimerkiksi Uudenmaan työttömyysprosentti oli noin prosentin tasoa. Nyt, kun Uudellamaalla on kautta aikojen eniten avoimia työpaikkoja, työttömyysprosentti on 7. Viidesosa alle 25-vuotiaista työttömistä nuorista miehistä ei ota tarjottua työtä vastaan. Luvut kertovat kylmästi, että järjestelmä toimii huonosti. Suomen kannalta on keskeistä, että vientivetoisena maana säilytämme kansainvälisen kilpailukykymme, saavutamme sitä kautta korkean työllisyysasteen ja jokainen suomalainen saa mahdollisuuden tienata elantonsa oman työnsä kautta.

Jotta Suomeen saataisiin luotua maailman paras innovaatioympäristö, niin kuin hallitusohjelma aivan oikein asettaa tavoitteeksi, se tarkoittaa, että hallitusohjelman toimenpiteet on määrätietoisesti toteutettava ja resursoitava. Koulutuksessa täytyy painopiste siirtää määrästä laatuun, yliopistoreformi pitää toteuttaa ja rakenteellisella kehittämisellä aikaansaada entistä vahvempia, verkottuneesti toimivia yksiköitä. Me tarvitsemme sekä hyvän koulutuksen ja tutkimuksen perustason että huippuyksiköitä, ellemme halua jäädä vielä lisää jälkeen yliopistojen kansainvälisestä tasosta. On selvää, että koko Suomi tarvitsee huippuinnovaatioyliopiston. Tuon hankkeen ainoa vika on siinä, että sitä ei ole toteutettu aikaisemmin. On hienoa, että tämä hallitus käynnistää hankkeen. Suomalaisen elinkeinoelämän menestys perustuu osaamiseen ja innovaatioihin. Innovaatiot edellyttävät hallitusohjelman ja talousarvion mukaisia panostuksia tutkimus- ja kehitystoimintaan.

Arvoisa puhemies! Tutkimuksen ja tuotekehityksen panostuksia tarvitaan myös julkisella puolella. On selvää, että jatkuvasti kasvaviin palvelutarpeisiin eivät raha ja väki riitä. Innovaatiot omassa työssä ovat arkipäivän tehtävien järkeistämistä. Niitä tehdään joka päivä. Työn kehittämisestä kiinnostuneita pitää voida palkita myös julkisella sektorilla. Yksityisellä sektorilla tutkimus- ja kehitystoiminta luo pohjan tuottavuuden parantamiselle. Yksi merkki sen hyödyllisyydestä on se, että yritykset kernaasti ilmoittavat tutkimus- ja tuotekehitysmenonsa. Tekesin lisäksi tarvittaisiin Hykes, joka tutkisi ja kehittäisi tuottavuutta hyvinvointipalveluiden järjestämisessä. Myös julkiset toimijat, kuten kunnat, voisivat esittää omat tutkimus- ja kehityspanoksensa ja -lukunsa. Vinkkinä totean, että Espoo tekee jo niin.

Hallitus on käynnistänyt terveyden edistämisen politiikkaohjelman sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluinnovaatiohankkeen, joissa puututaan työnjakoon, sähköisten järjestelmien kehittämiseen ja kansalaisten omatoimisuuteen sekä kehitetään uuden teknologian hyväksikäyttöä. Pidän näitä hankkeita erittäin oikean suuntaisina. On kuitenkin huolestuttavaa, että sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalalla tutkimusmäärärahoja on leikattu. Jos halutaan nostaa tuottavuutta hyvinvointipalveluiden järjestämisessä, tarvitaan tutkimus- ja kehityspanoksia esimerkiksi palveluprosessien, palveluiden laadun ja laadun arvioinnin, paremman kustannuslaskennan ja digitalisoinnin edistämiseksi.

Arvoisa puhemies! Talousarvio vuodelle 2008 sisältää tärkeitä rakenteellisia avauksia, joilla Suomen kilpailukykyä ja hyvinvointipalveluja turvataan. Pidän hallituksen esityksiä Suomen tulevaisuuden kannalta välttämättöminä.

Ilkka Kantola /sd:

Arvoisa puhemies! Talousarvion luonne asiakirjana on sekä tulevaisuutta ennustava että tulevaisuutta luova. Tältä kannalta katsoen budjettikeskustelu on aina yksinomaan tulevaisuuskeskustelua.

Talousarvion tulopuoli perustuu oletuksiin kansantalouden kasvusta. Keskeisiä tekijöitä ovat työllisyyden kasvu, palkkaratkaisut ja kotimaisen kulutuksen kasvu. Verotulojen kertymän tarkka ennustaminen on monesta syystä mahdotonta. Tulopuolelle merkityt summat ovat likimääräisiä, enemmän tai vähemmän todennäköisiä lukuja, joiden taustalla on iso joukko ministeriöiden asiantuntijoiden olettamuksia.

Kun budjetin tulopuolen loppusumma on kirjoitettu 1 000 euron tarkkuudella, tämä tuskin tarkoittaa, että valtioneuvosto uskoisi kykenevänsä ennustamaan tulopuolta näin täsmällisesti. Jos pitäisimme 1 prosentin suuruista tuloarviovirhettä siedettävänä, se merkitsisi lähes 500 miljoonan euron muutosta talousarvion tulopuolelle suuntaan tai toiseen.

Talousarvion tulopuolen ennusteiden laatimisessa keskeinen merkitys on paitsi asiantuntemuksella myös sillä, minkälainen optimismi tai pessimismi budjettivalmisteluista vastaavien pään sisällä vallitsee. Liiallinen optimismi voi johtaa valtiontalouden ongelmiin, liiallinen pessimismi on aina johtanut kohtuuttomaan nuukuuteen heikoimmassa asemassa olevien vähimmäisturvan kohdalla. Onko tuloarvio ollut liian optimistinen vai liian pessimistinen, se selviää viimeistään kevään 2009 aikana. Siihen mennessä selvinnee myös se, miten on käynyt kansalaisten hallituksen toimiin kohdistaman optimismin tai pessimismin kanssa. Myös kansalainen on joutunut antamaan äänensä todennäköisyyden nojalla voimatta tietää mitään aivan varmaa siitä, mihin hänen äänensä johtaa.

Talouden kasvuun vaikuttavat samanaikaisesti sekä maailmanlaajuiset että ihmisen kokoiset tekijät. Suomen talous riippuu Euroopan unionin ja kansainvälisen talouden kehityksestä. Suomen hallituksen tehtävänä on ennakoida ja kehittää oikeat sopeutumismenetelmät, löytää Suomen paikka kansainvälisessä taloudessa. Toisaalta talouskasvu on riippuvaista suomalaisista ihmisistä, siitä, mihin me uskomme ja luotamme, mitä tavoittelemme, mistä innostumme, mikä on meille kaikkein tärkeintä, mistä masennumme, mitä pelkäämme. Suomalaisten asenteita mitataan muun muassa kuluttajabarometrien avulla. Niillä selvitetään, mitä ajattelemme taloudellisesta turvallisuudestamme, miten valmiita olemme lisäämään kulutustamme tai ottamaan lisää lainaa ja miten varmaksi koemme asemamme työmarkkinoilla.

Kansantalouden kasvun kannalta olennaista on suomalaisten aktiivisuus kuluttajina. Kotimaisen kulutuksen lisääminen on pitkään tarkoittanut tavaroiden ostamisen lisäämistä. Kulutuksen kasvu on lisännyt työpaikkoja tavaratuotannossa. Tavaratuotannon kasvu lisää rajallisten energiavarojen kulutusta ja kasvattaa jätevuoria. Tämän kaltainen talouden ja tuotannon kasvattaminen on saavuttamassa rajansa. Energiavarat ovat rajalliset, mikä lisää painetta nostaa energian hintaa, ja niin halvan tavaratuotannon aika alkaa olla ohi.

Tavaratuotannon ja kulutuksen synnyttämien ympäristö- ja ilmasto-ongelmien ratkaisut tulevat yhä polttavammiksi. Ilmastonmuutoksen hillitseminen ja jäteongelmien ratkaiseminen vaativat valtavia ponnistuksia jo nyt. Yhä useampi onkin alkanut kysyä, missä määrin meidän pitää ryhtyä rajoittamaan tuotannon ja kuluttamisen kasvua. Yhtälö on tavattoman vaikea meille, jotka olemme tottuneet perustamaan hyvinvointimme taloudellisen kasvun varaan.

Hallituksen kehyspäätöksestä ja budjettiesityksestä käy ilmi, että tämä ongelma on tiedostettu. Hallitus haluaa ympäristösyistä hillitä kulutuksen kasvua asumisen ja ajoneuvoliikenteen alueilla. Energia- ja polttoaineverojen korotuksilla hallitus viestittää, että kasvulle on pantava piste. Energiaverotus on yksi vahva ohjausväline ympäristöpolitiikan alueella. Väline on kuitenkin tavattoman ongelmallinen, koska sen todellisia vaikutuksia ihmisten käyttäytymiseen on vaikea ennustaa. Yksilöiden ja kotien toiminnan ja valintojen tehokas ohjailu on mahdollista vain siellä, missä kansalaisilla ja perheillä on ihan oikeasti valittavana erilaisia vaihtoehtoja. Vaihtoehtojen osalta kansalaiset eivät ole samassa asemassa. Todelliset liikkumisvaihtoehdot liikenteessä ovat laajan maamme haja-asutusseudulla paljon vähäisemmät kuin tiiviiden kaupunkikeskustojen alueilla. Helsingistä Espooseen tai vaikkapa Turkuun matkaava voi valita yksityisauton, bussin ja junan välillä. Toisin on haja-asutusalueilla.

Polttoaineverojen korotus on ympäristösyistä tärkeä signaali mutta kohtelee kansalaisia eriarvoisesti. Siksi se on ongelmallinen. Joidenkin on helppo vähentää auton käyttöä, toisille se on käytännössä mahdotonta. Sama pätee sähköveron korotukseen. Perhe voi kenties vähentää sähkön kulutusta jonkin verran, mutta ei kykene investoimaan lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen. Kun todellisia energiavaihtoehtoja ei ole, jää lopputulokseksi se, että kuluttaja maksaa aikaisempaa suurempaa sähkölaskua.

Todellisia muutoksia voidaan saada aikaan tarjoamalla hinnaltaan houkuttelevia, energiaa säästäviä vaihtoehtoja kansalaisten ja teollisuuden ulottuville. Näitä olisivat julkisen liikenteen ja erityisesti raideliikenteen radikaalisti voimakas kehittäminen niin tehokkuudeltaan, luotettavuudeltaan kuin hintakilpailukyvyltäänkin. Nyt tapahtuva dieselpolttoaineen veronkorotus heikentää bussiliikenteen kilpailukykyä eikä tee siitä yksityisautoilua houkuttelevampaa vaihtoehtoa. Ihmisten liikennetottumukset muuttuvat hitaasti. Vaikuttavia muutoksia voidaan saada aikaan vain pitkäjänteisen politiikan avulla.

Arvoisa puhemies! Kun kansantalouden kasvu jatkossakin nojaa kulutuksen kasvuun, hallituksen olisi syytä ympäristöstrategiassaan pohtia syvällisesti sitä, miten kasvusta yhä suurempi osa voisi toteutua erilaisten aineettomien palvelujen tuotantona ja kulutuksena. Kulttuurin ja hyvinvoinnin alueella voidaan, näin uskon, kannustaen lisätä sellaista toimeliaisuutta, joka tuo jaettavaa kansantalouteen mutta kuluttaa vain vähän energiaa eikä olennaisesti kiihdytä ilmastonmuutosta. Kestävä ympäristöstrategia ei voi perustua yksipuoliseen ja yksiviivaiseen energiaverojen korottamiseen.

Ympäristöuhat ja ilmastonmuutosta koskeva informaatio, jota meille tulee paljon, koskettavat syvästi paitsi maailmankuvaamme myös maailmankatsomustamme. Ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen edellyttää siksi syvällistä paneutumista elämänmuotomme ja arkipäivän tottumustemme sekä kulutuskulttuurimme moniin tekijöihin. Aivan keskeinen osa on tällöin julkisella opetus-, kasvatus- ja sivistystoiminnalla. Nyt on aika varustaa lapset ja nuoret, tuleva sukupolvi, pelastamaan tämä maailma. Me emme siihen yksin pysty.

Christina   Gestrin  /r:

Värderade talman! Mitt inlägg är begränsat till enbart en fråga som jag tycker att är både konkret och principiellt viktig. Regeringens omprioritering då det gäller vägprojekten har lärt mig att man inte skall ropa hej förrän man är på andra sidan bäcken.

Jag blev både arg och förvånad då det blev klart att beslutet om att bygga motorvägen mellan Kyrkslätt och Esbo, alltså stamväg 51, skjuts upp till 2010. Motiveringen är att kostnaderna stigit från 48 till 70 miljoner euro under ett år. Samtidigt beslutar man inleda några helt nya infraprojekt, som med andra ord går förbi stamväg 51. Det som är upprörande är att regeringen river upp ett beslut som den föregående regeringen och riksdagen i december 2006 fattat i samband med budgetbehandlingen.

Kirkkonummella ja muissa Helsingin länsipuolella sijaitsevissa kunnissa lykkääminen merkitsee suuria ongelmia sekä yrittäjille, elinkeinoelämälle että yhdyskuntasuunnittelulle ja kaikille niille, jotka asuvat tien läheisyydessä, eritoten kantatien eteläpuolella asuville. Tien hyötykerroin on jo monen vuoden ajan ollut harvinaisen korkea, neljän ja viiden välillä. Kertoimessa on huomioitu tieosuuden onnettomuustiheys. Kaikki viittaa siihen, että rakennustöiden lykkääntyminen on erittäin valitettavaa liikenneturvallisuuden kannalta.

Viime vuosina on tieosuudella sattunut useita vakavia onnettomuuksia, ja päivittäin syntyy vaaratilanteita liikenteen puuroutuessa, tietä ylitettäessä tai autoilijoiden ja jalankulkijoiden pyrkiessä tielle alueen pikkuteiltä. Vilkas liikenne on myös johtanut siihen, että nopeampia reittejä hakevat ajoneuvot kuormittavat muita rinnakkaisteitä. Korkeat ajonopeudet ja kasvavat liikennemäärät sivuteillä lisäävät onnettomuusriskiä alueella.

Jo vuosikymmenien ajan sekä Helsingin länsipuoliset kunnat että Uudenmaan tiepiiri ovat peräänkuuluttaneet Kirkkonummen ja Kivenlahden välisen tieosuuden laajentamista moottoritieksi. Tieosuuden suunnittelu aloitettiin vuosia sitten, ja väestön kasvu alueella on sen jälkeen ollut voimakasta. Kirkkonummelle on noussut uusia asuinalueita, ja muuttoliike Siuntioon ja Inkooseen on ollut merkittävä.

Vuonna 2006 tehtiin vihdoin päätös tiehankkeen käynnistämisestä. Kantatie 51:tä päivittäin käyttävät ihmiset, elinkeinoelämä sekä tietä ympäröivä seutu ja sen kunnat vastaanottivat tietenkin tiedon päätöksestä huojentuneina ja iloisina. On vaikea ymmärtää, miksi hallitus nyt on katsonut voivansa purkaa tämän päätöksen. Poliittinen uskottavuus on saanut kolhun.

Tidigare på våren har en anmälan om att byggandet av motorvägsavsnittet mellan Kyrkslätt och Stensvik skall starta samt en förfrågan om intresserade entreprenörer ingått i tidningen Julkiset hankinnat. Fem entreprenörer anmälde sitt intresse. Följande skede skulle ha varit att be om anbud, dvs. starta den andra fasen i konkurrensutsättningen. Hur Vägverket kommit fram till att vägavsnittets kostnader stigit från 48 miljoner till 70 miljoner på mindre än ett år har ingen kunnat förklara trovärdigt. Anbudsförfrågan hade ju ännu inte kommit igång. Blev vi i riksdagen lurade 2006 då vi fick uppgiften om att vägbygget skulle kosta bara 48 miljoner euro?

År 2005 i samband med budgetbehandlingen föreslog minister Kalliomäki och minister Heinäluoma att två nya trafikprojekt får förtur, vilket betydde att stamväg 51 sköts upp till slutet av perioden. Riksdagen godkände då en kläm där man krävde att de projekt som ingick i infraministerarbetsgruppens första korg skulle starta 2007. Det här var villkoret för att de två extra infraprojekten godkändes.

Då jag har det arbete som gjordes under föregående period i gott minne och samtidigt vet hur viktig stamväg 51 är för den västra delen av huvudstadsregionen och hela Västnyland kan jag inte annat än djupt beklaga regeringens omprioritering och framföra en önskan om att riksdagen i gott samarbete med regeringen under höstens lopp skulle återkomma till det här vägavsnittet och omprövar det beslut som togs under budgetmanglingen.

För nästa år skulle starten innebära ett behov på några miljoner euro. Svenska riksdagsgruppens ledamöter har i en budgetmotion föreslagit att 5 miljoner euro reserveras för ombyggnaden av stamväg 51 redan 2007.

Henna  Virkkunen  /kok:

Arvoisa puhemies! Ensi vuoden budjetista puhuttaessa suurena keskustelunaiheena on ollut ennen kaikkea väestön ikääntymiseen liittyvä varautuminen, joka Suomessa on yksi keskeinen tulevaisuuden haaste. Vähintään yhtä suuri haaste on kuitenkin Suomen aluerakenteeseen liittyvä muutos, joka on viimeisten kymmenen vuoden aikana ollut erittäin voimakas ja tulee lähivuosina vaikuttamaan merkittävästi erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomen harvaanasuttujen kuntien mahdollisuuksiin tarjota kuntalaisille välttämättömät peruspalvelut.

Hallitusohjelman mukaisesti Suomen tulevan menestyksen edellytyksenä on, että maan kaikki voimavarat saadaan nykyistä paremmin käyttöön. Hallituksen tavoitteena on edistää alueiden kansainvälistä kilpailukykyä, pienentää alueiden välisiä kehityseroja, turvata kansalaisten peruspalvelut ja yhteydet koko Suomessa. Järkevä linjaus on, että lähtökohtana tässä ovat ennen kaikkea alueiden omiin vahvuuksiin ja osaamiseen perustuvat erikoistumisalat, toimijoiden välinen yhteistyö ja verkottuminen alueiden kesken.

Parhaillaan tähän liittyen meneillään on tärkeitä uudistuksia, joista kuntalaisia lähimmin koskettava ehkä on juuri kunta- ja palvelurakenteeseen liittyvä uudistus. On erittäin tärkeää, että kuntien voimia saadaan nykyistä paremmin koottua jo lähivuosien aikana yhteen. Parhaillaan toistasataa kuntaa käy niitä kuntaliitosneuvotteluja, joiden tarkoituksena on vahvistaa peruspalveluiden tuottamismahdollisuuksia tulevina vuosina.

Toinen merkittävä uudistus on yliopistoreformi, jonka opetusministeriö on laittanut käyntiin ja jossa niin ikään haetaan entistä vahvemmin yliopistojen omia voimavaroja, osaamisaloja. Etsitään niitä kehittämisen huippukohteita, missä jokainen yliopisto voisi omiin vahvuuksiinsa tukeutuen nousta maailman huipulle.

Kolmantena kehittämishankkeena meneillään on erilaisten aluekehittämisohjelmien vähentäminen ja yksinkertaistaminen. Tähän asti tämä kansallinen ohjelmarakenne on ollut varsin monimutkainen. On tärkeää, että se nyt tukeutuu entistä vahvemmin olemassa olevaan yrityskenttään, tutkimus- ja tuotekehitysosaamiseen, jota alueilta löytyy, ja voimme näin olla vahvistamassa eri maakuntakeskusten luontaisia osaamisalueita ja näin vahvistaa koko Suomen kilpailukykyä jatkossa.

Mutta alueilla ei kovinkaan hyviä toimimisen edellytyksiä ole, ellei sieltä päästä liikkumaan. Sen vuoksi yksi ensi vuoden keskeinen asia on liikennepoliittinen selonteko, etenkin sen selvittäminen, kuinka saamme lisää pitkäjänteisyyttä ja millaisia uusia rahoitusmahdollisuuksia olisi käytettävissä väyläinvestointeihin. Tällä hetkellä suurena huolena ovat liikennehankkeiden voimakkaasti kohonneet kustannusarviot, joihin ed. Gestrin juuri omassa puheenvuorossaan viittasi.

Tässä voi ilolla todeta, että oman maakuntani pitkään odotettu tiehanke, Vaajakoski—Lusi-väli Nelostiestä, on nyt lähtenyt käyntiin, ja liikenneministerin mukaan se onkin ainoa hanke itse asiassa, joka näyttää pysyvän alkuperäisessä budjetissaan. Meilläkin on kovat paineet nyt saada Nelostielle edelleen jatkoa, saada tämä väylä Jyväskylästä aina Ouluun asti nykyistä paremmin liikennöitäväksi, koska on aivan selvää, että elinkeinoelämä ei voi toimia alueella, jolta ei pääse tavara kulkemaan, jolla ihmiset eivät pääse kulkemaan.

Kuitenkin kaikista näistä kehittämistoimista huolimatta sille tosiasialle ei mahdeta mitään, että Suomessa jatkossakin tulee olemaan pitkät etäisyydet. Se on myönnettävä, että nyt esitetty energia-, diesel- ja bensaverojen korotus kirpaisee etenkin ammattimaista liikennettä varsinkin tuolla harvaanasutuimmilla alueilla Lapin ja Itä-Suomen suunnalla, missä etäisyydet ovat pitkiä. Sen vuoksi ammattimaista liikennettä tulisi arvioida kyllä uudella tavalla myös ja etsiä niitä keinoja, joilla ammattimaiseen liikenteeseen voitaisiin tehdä sellaisia ratkaisuja, että samaan aikaan kun pyritään siihen, että pääsemme vähäpäästöisempään liikenteeseen, kuitenkin mahdollistettaisiin kuljetusyrittäjien toiminta- ja kilpailukyky myös Suomessa jatkossa.

On kuitenkin hyvin tärkeää, että hallitus on nyt aloittanut tämän energiapoliittisten toimenpiteiden sarjan sillä, että kuluttajia pyritään ohjaamaan taloudellisempaan suuntaan sekä liikennöinnin että kotitalouksien energiankulutuksen suunnalla. Samaan aikaan kun tehdään korotuksia diesel- ja bensaveroon, täytyy myös pian esittää niitä keinoja, joilla voidaan tehdä erilaisia verohelpotuksia tälle autokannalle, joka on vähäpäästöisempää ja vähemmän ympäristöä kuormittavaa.

Aivan samalla tavalla samaan aikaan täytyy ottaa tarkasteluun myös joukkoliikennemahdollisuudet. Sillä tavalla ei päästä eteenpäin tässä asiassa, että ainoastaan vaikeutetaan ihmisten liikkumista, vaan täytyy tarjota myös selkeästi ympäristöä vähemmän kuormittavia vaihtoehtoja, joista joukkoliikenne on luontaisesti se merkittävin vaihtoehto. On tärkeää, että hallitusohjelmassa nyt on maininta ja suunnitelma tästä, että erityisesti kaupunkiseuduilla joukkoliikennettä lähdetään tukemaan. Se on selkeä kehittämisen kohde, mutta samalla tavalla täytyy miettiä myös niitä keinoja, miten harvaanasutuilla alueilla voidaan turvata joukkoliikenne ja ihmisten liikkuminen ja asiointi siellä ilman yksityisautoilua.

Yksi merkittävä kehittämiskohde ovat myös kotitalouksien energiansäästöön liittyvät toimet. Tällä sähköveron korotuksella ei luultavasti vielä yksin ole kovinkaan merkittävää vaikutusta siihen, kuinka kotitaloudet sähköä ja yleensä energiaa käyttävät. On tärkeää kiinnittää huomio näihin korjausavustuksiin, joilla voidaan vähentää rakennusten energiankulutusta. Samoin on kiinnitettävä erityistä huomiota nyt kaupunkisuunnitteluun, kaavoitukseen kaupunkialueilla, niin että voidaan tehdä sellaisia rakentamispäätöksiä ja asuinalueita, missä päästään mahdollisimman energiatehokkaisiin lämmitysmuotoihin ja missä liikennöinti voidaan suunnitella mahdollisimman ympäristöystävällisesti. Näin ollen on hyvä, että hallitus on aloittanut tämän energiapoliittisten toimenpiteiden sarjan energiaverojen korotuksella, mutta lisäksi tarvitaan sitä porkkanapuolta tähän ja lisäksi tietoutta lisää ihmisille siitä, kuinka jokapäiväisillä valinnoillaan voi vaikuttaa sen oman ympäristönsä tilaan.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten olen aikaisemminkin jo todennut tässä salissa, fakta on se, että tämä nykyinen porvarihallitus köllöttelee aika tavalla edellisten hallitusten hyvällä talous- ja työllisyyspoliittisella työllä, jota viime kaudella esimerkiksi sosialidemokraattisten valtiovarainministereitten toimesta hoidettiin. Työllisyyspolitiikassa luonnollisestikin meidän kädenjälkemme on hieman vielä tätä neljävuotiskautta pidempi, joten näen kyllä niin, että tästä budjetista löytyy lukuisiakin hyviä asioita, ja niin pitää löytyäkin, jos ajattelemme, miten hyvässä taloudellisessa tilanteessa ja työllisyyspoliittisessa tilanteessa tällä hetkellä olemme. Näistä hyvistä asioista voisi mainita eläkkeensaajien verotuksen korjaamisen sekä lapsilisän korottamisen. Tosin siinäkin on se epäkohta, että se koskee hyvin pientä joukkoa lapsiperheitä. Suurin osahan jää tuosta korotuksesta paitsi.

Kokoomuksen vaalien alla suorittama hoitoalan huijaus liittyen niin kutsuttuun tasa-arvotupoon on mielestäni ollut karhunpalvelus ja tulee osoittautumaan karhunpalvelukseksi koko demokratialle. Mielestäni tässä talossa pitäisi kantaa erityisesti huolta siitä, että kun meidän äänestysprosenttimme laskevat kuin lehmänhäntä, niin me itse tekisimme sellaista työtä, johon kansalaiset voisivat luottaa. Valitettavasti tämä hoitoalan huijaus, jonka siis kokoomus toteutti, ei palvele demokratian etua, vaan epäilen, että yhä useampi pettynyt äänestäjä ei jätä vain äänestämättä kokoomusta seuraavissa vaaleissa, vaan jättää äänestämättä kokonaan, ja ei voi olla eduskunnan intressissä tämmöistä kehitystä olla tukemassa.

No, tämän päivän kyselytunnilla kävi hyvin ilmi, että kokoomus katsoo ilmeisesti niin, että synnit, joita erilaisista asioista löytyy, ovat edellisen hallituksen vika, ja kaikki ansiot, hyvät asiat, ovat tämän hallituksen asioita ja hoitamia juttuja, vaikka tämä hallitus on vasta vain, mitä se nyt on, puolivuotias, ei siis vielä edes kävelyiässä oleva pienokainen. Varsinkin kokoomuksen omakehu tuntuu kummalliselta, kun ajattelee, että puolue oli 16 pitkää vuotta hallituksessa — me kaikki valitettavasti muistamme tuon ajan — ja sitten neljä vuotta oppositiossa. Kyllä kummallisesti huonolle tolalle vain neljässä vuodessa tämän maan asiat saatu, vaikka kokoomus tosiaan täällä ottaa osan näistä asioista aivan täysillä omiksi ansioikseen.

Arvoisa puhemies! Erityisesti kannan huolta hyvinvointipalveluiden tulevaisuudesta ja tässä yhteydessä haluan mainita erikseen vanhustenhuollon. Täällä on lukuisia kertoja todettu, että vaalien alla puoluejohtajat olivat kovin yksimielisiä siitä, että vanhustenhuolto on syytä laittaa jo ikääntymisen paineenkin vuoksi nyt kuntoon. Me tarvitsemme lisää tekeviä käsiä, ja tämä ei tapahdu ilman riittäviä resursseja tuonne kuntapuolelle. Tätä valitettavasti hallitus ei aio tässä budjetissa hoitaa.

Erityisen ikävä on mielestäni hallituksen päätös korottaa kaikkia kunnallisia maksuja. Näin esimerkiksi voidaan todeta, että tuollainen keskiverto lapsiperhe ei tule saamaan lapsilisäkorotusta, mutta saa korkeammat maksut, todennäköisesti kireämmät verot, ja samanaikaisesti hallituksen toimin kiihdytetään todennäköisesti inflaatiota, toivottavasti ei ihan kauhean kovalle laukalle, mutta tällä inflaatiolla voi olla esimerkiksi asuntovelallisen kannalta isoja korkoseurauksia, mikäli näin ikävästi kävisi, että inflaatio tästä kovasti lähtisi kiihtymään.

Arvoisa puhemies! Haluan tähän puheenvuoroni loppuun todeta aivan pari seikkaa liikennepolitiikasta. On hyvä, että täällä ollaan yksimielisiä pitkäjänteistämisestä. Viime kaudellahan tuo Matti Vuorian työryhmä istui. Siellä on lukuisia hyviä esityksiä pohjalla, joita toivottavasti tämä hallitus tulee nyt sitten laittamaan liikkeelle. En kuitenkaan usko, että hallituksen valitsema strategia näiden hankkeiden patoamisesta, ikään kuin jäähylle laittamisesta, on välttämättä oikea. Me emme näe lähitulevaisuudessa hintojen laskua, vaan pikemminkin hinnat uhkaavat edelleen tästä nousta. Jos kovasti patoamme näitä hankkeita pitkään riviin, niin se on uhka tämän maan kilpailukyvylle, ja sen tietävät kaikki täällä olijat, jotka ovat odottaneet sinne omalle seutukunnalleen joko raidepuolen tai tiepuolen hanketta jopa kymmeniä vuosia. Toivon, että pitkäjänteisyyttä saadaan tällä kaudella lisää.

Toimi   Kankaanniemi  /kd:

Herra puhemies! Pääministeri Matti Vanhanen kehotti suomalaisia hankkimaan lapsia melko tasan neljä vuotta sitten uutena pääministerinä. Tiedämme, että moni on varmasti yrittänyt ja moni onnistunutkin saamaan lapsia perheeseensä ja se on meille tulevaisuuden kannalta todella tärkeää. Tämän pääministerin kehotuksen olisi luullut johtavan siihen, että nyt talouden hyvänä aikana lapsiperheitä olisi muistettu tässä talousarviossa paremmin kuin mitä on tapahtunut.

Tiedämme tällä hetkellä jo aivan varmana asiana sen, että leivän hinta on voimakkaassa nousussa — ehkä talven aikana nousee 10, 15 prosenttia — ja muun ruoan hinta mukana. Nousupaineet ovat erittäin suuret. Muutokset tuotannossa ovat tapahtuneet voimakkaasti, ja maailmankaupassa on ruoka lähtenyt liikkeelle niin, että hinnat ovat lähteneet nousuun. Se on tuottajien kannalta hyvä asia mutta kuluttajien kannalta tietysti iso lisälasku.

Samanaikaisesti on aivan varmaa jo, että lähikuukausina sähkön hinta nousee. Ministeri Pekkarinen on sanonut, että 25—35 prosenttia tulee hinnankorotusta lähikuukausina sähkön hintaan. Lisäksi öljyn ja muun energian hinta on nousussa, ja sitä vielä hallitus nostaa veron kautta. Näin ollen tulee myös liikkuminen, niin työmatka- kuin vapaa-ajan liikkuminen, lasten harrastuksiin kuljettaminen ja vastaavat toiminnot, entistä kalliimmaksi, ja tietysti myös asumiskustannukset kallistuvat voimakkaasti.

Edelleen hallitus on nostamassa julkisia palvelumaksuja, kuntien perimiä palvelumaksuja, ja sitomassa ne indeksiin. Nekin rasittavat siis perheiden taloutta.

Emmekä voi olla vakuuttuneita siitä, etteivätkö myös korot saattaisi nousta lähiaikoina. Maailmalla on hyvin suurta epävarmuutta ja korkotason nousupaineet ovat mittavat, ja erityisesti asuntolainojen ottajat — asuntolainojen, jotka ovat kasvaneet isoiksi ja joiden määrä sitten toisaalta on varsin suuri ja jotka kohdistuvat nuoriin perheisiin, niihin, jotka ovat noudattaneet pääministerin kehotusta hankkia lapsia ja ottaneet asuntolainoja — ovat nyt sitten korkojen kanssa ihmeissään.

Herra puhemies! Siis energian ja ruoan hinnan, palvelumaksujen ja korkojen voimakas nousu — jopa kymmeniä prosentteja kolmen neljän kuukauden kuluessa, jopa niin, että ne koko paineellaan tulevat ensi vuonna kotitalouksia rasittamaan — on tosiasia, josta emme pääse tänä päivänä mihinkään. On sivumennen sanoen aivan käsittämätöntä, ellei inflaatio nouse voimakkaasti myös, kun hinnat näin nousevat. Ja samaa ruokkivat sitten nämä erityisesti eräiden vahvojen teollisuusalojen jo keväällä hankkimat palkankorotukset, jotka ovat kohtalaisen korkeita. Teollisuudella on varaa maksaa sellaisia tällä hetkellä.

Tämä tilanne, että nämä perusasiat — ruoka, asuminen, liikenne, palvelumaksut ja korot — rasittavat tuhansia kotitalouksia, kaikki nämä yhtä aikaa, luo sellaisen uhkakuvan suorastaan köyhille ja keskituloisille perheille, että niiden ahdinko tulee väistämättä kasvamaan ja niistä osa joutuu kuntien sosiaaliluukuille hakemaan toimeentulotukea. Tämä johtuu siitä, että hallitus on täysin kääntänyt selkänsä näille tavallisille lapsiperheille.

Tietysti voidaan sanoa, että näitten perheitten huoltajat saavat nyt sitten näitä palkankorotuksia. Mutta tuhannet perheet, erityisesti nuoremmat perheet, ovat siinä tilanteessa, että niissä on yksi palkansaaja, joka saa sitten tuon muutaman satasen lisää ansioihinsa kuukaudessa. Kun tulee kymmenien prosenttien korotukset perustarpeiden tyydyttämiseen näitten maksujen ja hintojen korotuksen takia, niin pakkaselle ajautuvat nämä perheet, erityisesti sellaiset perheet, joissa on vain yksi palkansaaja, mutta myös monet niistä, joissa on kaksi matalapalkkaista tai keskipalkkaista palkansaajaa. Pitääkin kysyä, vieläkö herra pääministeri kehottaa suomalaisia hankkimaan lapsia, ja jos kehottaa, miksi ei sitten hallitus huolehdi siitä, että perheet tulevat myös toimeen, nämä lapsiperheet, joissa on esimerkiksi kolme, neljä, viisikin lasta. Ne ovat todella ahtaalla. Niiden talous ei siedä näitä korotuksia, jotka nyt ovat tulossa.

Herra puhemies! En syytä hallitusta energian enkä ruoan hinnan noususta enkä korkojenkaan noususta, mutta ne ovat tosiasioita. Osittain hallitus on syyllinen näihinkin korotuksiin, palvelumaksujen korotuksiin tietysti täysimääräisesti. Tämä on mielestäni asia, joka jää nyt odottamaan vain kauhistuttavalla tavalla tulevia päiviä, jotka ovat hyvin lähellä. Perhepolitiikka tältä osin on hallitukselta unohtunut täydellisesti, ja nyt eletään vain hyvin menestyvien, vauraiden, rikkaiden ehdoilla. Tästä seuraa jälleen sitten uusia ongelmia perheille. Me emme voi syyttää näitä perheitä. Perhe, joka elää päivästä toiseen taloudellisissa vaikeuksissa, on myös altis perheen sisäisille ongelmille. Avioeroriski kasvaa, lasten pahoinvointi kasvaa, ja sitä kautta nämä ongelmat, joihin sitten törmäämme huostaanottojen ja muitten kautta, tulevat eteen. Ne eivät ole näitten perheitten syy vaan yhteiskunnan syy varsin suuresti.

Tässä tilanteessa, erityisesti näissä asioissa, pitäisi hallituksen palata miettimään. Lapsilisät pitäisi sitoa indeksiin. Se auttaisi hieman näitten hintojen korotusten kompensoimisessa. Mutta näitten perheitten, työssä olevien huoltajien, esimerkiksi yhden huoltajan useampilapsisen perheen, tulot ovat täysin riippuvaisia palkkaratkaisuista, veroratkaisuista, ja sitten niihin ei tule mitään inflaatiotarkistuksia mitään kautta. Tilanne on mielestäni huolestuttava, ja hallituksen pitää tähän kyllä vielä paneutua. Tässä olisi varmasti kyllä myös välikysymyksen paikka.

Herra puhemies! Lyhyesti totean vielä, että budjetissa tierahoitus on ongelma. Esimerkiksi Valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen pitäisi saada nopeasti työn alle ja perustienpitoon pitäisi saada selvä tasokorotus, ei mitään pieniä almuja, niin kuin nyt on puutavaran osalta annettu. Ne eivät tunnu missään, koska tiestö rappeutuu.

Herra puhemies! Vielä totean tuosta kyselytunnillakin käydystä hoitoalan palkkakeskustelusta sen verran, että ministeri Katainen totesi, että yleinen taso työmarkkinoilla tulee olemaan noin 9 prosentin korotukset kahdessa vuodessa ja että hoitoala saa nyt noin 12 prosenttia korotusta. Kyllä se todellinen tasokorotus on laskettava tästä 9 prosentin mukanaolosta, ja sen yli menevän osuuden osalta voidaan puhua tasokorotuksesta, jolloin tasokorotus on 3 prosenttiyksikön luokkaa. Ja kun se lähtötaso on erittäin alhainen verrattuna esimerkiksi näihin teollisuuden tasoihin, joista tuo 9 prosenttia lasketaan, niin kyllä hoitoalan ihmiset jäävät edelleen vain jälkeen euromääräisesti. Tämä on se tosiasia. Tämä on se kysymys, joka johtaa hoitoalan ja koko yhteiskunnan suuriin vaikeuksiin. Siitä kärsivät meidän vanhuksemme ja sairaamme. Tämä on se kysymys, johon pitää jatkossa vielä paneutua. Hallitus on tässä puhunut ja pelannut vain näillä kokonaisprosenteilla ja kokonaiseuromäärillä, mutta niissä on mukana tämä yleinen tasokorotus jo valtaosiltaan, ja siksi se on harhaanjohtavaa puhetta.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Asuntoministeri Vapaavuoren toimialan talousarvioehdotus

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Vapaavuori, 5 minuuttia on käytettävissänne.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa herra puhemies! Asuntobudjetin laadinnan lähtökohtana on, että asuntorakentaminen jatkuu edelleen vilkkaana ja pysyy noin 30 000 asunnon vuosittaisella tasolla. Koska elämme markkina- emmekä suunnittelutaloudessa, tämä on tietenkin vain lähtökohta, eräänlainen valistunut arvaus. Muun muassa korkojen ja rakennuskustannusten varsin voimakkaan nousun myötä onkin jo nyt selviä merkkejä siitä, että vapaarahoitteinen asuntotuotanto olisi jo saavuttanut lakipisteensä ja halukkuus tuotannon käynnistämiseen olisi vähentynyt. Tämä on näkynyt muun muassa siten, että vapaarahoitteista omistustuotantoa on jo muutettu vapaarahoitteiseksi vuokra-asuntotuotannoksi, mitä sinänsä voidaan hallituksen asuntopoliittisten tavoitteiden näkökulmasta pitää positiivisena.

Talousarvioehdotus ja siinä oleva arava- ja korkotukivaltuus mahdollistaa 4 500 Ara-asunnon aloittamisen vuonna 2008. Määrä tulee olemaan kysyntään nähden riittävä ja tarkoittaisi toteutuessaan merkittävää nousua tämänvuotiseen. Valtaosa ensi vuoden Ara-tuotannosta tulee olemaan kaikkein sosiaalisinta asuntorakentamista eli erityisryhmille tarkoitettuja asuntoja. Tähän liittyen on ilo todeta, että erityisryhmille tarkoitettujen investointiavustusten määrä tulee tässä budjetissa nousemaan 45 miljoonasta 60 miljoonaan eli peräti 33 prosenttia, joka on huima nousu. Toki tälle määrärahalle on ollut tarvettakin, ja erityisen miellyttävää on tällä estradilla todeta, että eduskunta on kiinnittänyt tähän määrärahaan useassa yhteydessä huomiota. Ara on myös ohjeistettu siten, että näitten avustusten osalta niin sanotusta jatkuvasta hausta luovutaan ja että investointiavustuksiin tulee hakuaika. Tämä muun muassa parantaa näitten hankkeitten vertailtavuutta olennaisesti.

Varsinaisessa budjetissa asuntopolitiikan sektorilla on vain yksi olennainen momentti: niin sanotut korjaus- ja energia-avustukset. Myös näiden korjaus- ja energia-avustusten valtuus tulee tässä budjetissa kasvamaan tämänvuotisesta 50,5 miljoonasta 60,5 miljoonaan euroon, jolloin nousu tälläkin sektorilla on peräti 20 prosenttia. Korjausavustuksissa painopiste on esteettömyyden lisääminen olemassa olevassa asuntokannassa tukemalla hissien rakentamista sekä tukemalla vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista kotona asumisen mahdollistamiseksi. Energia-avustuksella tuetaan pientalojen ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia sekä avustetaan energiatehokkuutta parantavia investointeja. Tauon jälkeen tuetaan jälleen myös kuntoarvioiden tekemistä osana energiatalouden parantamistoimenpiteitä.

Alueidenkäytön ja rakentamisen kohdalla taloudelliset ohjauskeinot eli määrärahat eivät ole keskeisin toimintatapa. Näillä sektoreilla vaikutetaankin etupäässä säädöksin ja muin ohjauskeinoin. Alueidenkäytön osalta haluan lähinnä nostaa esille eniten julkisessakin keskustelussa olleen kysymyksen kaavoituksen sujuvoittamisesta ja siihen liittyvästä kysymyksestä tonttitarjonnan edistämiseen. Olenkin tältä osin — itse asiassa tänään — asettanut hallintoneuvos Lauri Tarastin selvityshenkilöksi lyhyellä aikataululla pohtimaan sitä, miten kaavoitusta voitaisiin edelleen sujuvoittaa ja tonttitarjontaa edistää ennen kaikkea Helsingin seudulla.

Toisena kysymyksenä mainitsen valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka tullaan ensi vuoden aikana tarkistamaan ja tuomaan myös tänne eduskuntaan erikseen keskusteltavaksi.

Rakentamisen alueella talousarvioehdotuksessa korostetaan esimerkiksi kuntien rakennusvalvonnan ja rakentamismääräysten kehittämistä. Yhtenä tavoitteena on rakentamismääräysten tulkintojen yhdenmukaistaminen.

Arvoisa puhemies! Kuten tunnettua on, pääosa asuntopoliittisista haasteista liittyy Pääkaupunki- ja Helsingin seudulle. Normaalista vuokra-asunnoista on pahin pula juuri täällä. Voidaan sanoa, että seudulla on ylipäätään liian vähän asuntoja tarpeeseen nähden. Kuten tiedossa on, tällä hetkellä on käynnissä varsin laaja valmistelu lääkkeiden löytämiseksi asuntotarjonnan lisäämiseksi erityisesti tällä seudulla. Vuodenvaihteessa tullaan valtioneuvoston käsittelyyn tuomaan sekä asuntopoliittinen toimenpideohjelma että pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelma. Samalla aikataululla on tarkoitus myös saada aikaiseksi aiesopimus valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken. Tästä mahdollisesti seuraavat budjettivaikutukset ovatkin sitten ensi vuoden messun kohde ja vaikuttavat vasta vuoden 2009 budjetissa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Käymme debattivaiheeseen. Vastauspuheenvuoroja saa painamalla V-painiketta, ja sääntöhän on, että pelataan enintään minuutin vastauspuheenvuoroilla. Toivottavasti sitä kunnioitetaan.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aivan aluksi haluan todeta, että on oikein hyvä, että hallituksessa on asioista vastaava asuntoministeri. Mielestäni siitä pitää hallitukselle antaa kunnia.

On myös erittäin hyvä, että tätä asuntopoliittista ohjelmaa valmistellaan. Haluan esittää arvoisalle ministerille nyt sen toiveen, että pitäisitte riman hyvin korkealla itsellenne tässä asiassa. Vastauksia on löydyttävä isoihin haasteisiin, kuten asumisen hintaan, lapsiperheiden erityiskysymyksiin, mutta myös energiatehokkuuden parantamiseen.

Lisäksi haluan todeta, että tämä asunnottomuusohjelma ei saa olla pelkkää asuntolarakentamista. Meidän täytyy voida auttaa näitä ihmisiä myöskin laajemmalla tasolla.

Sitten haluan kysyä arvoisalta ministeriltä, mitkä ovat vastauksianne yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Miten vastaamme tähän isoon, myöskin ilmastopoliittiseen asiaan?

Sitten vielä lopuksi totean mainitsemastanne lisäyksestä tuohon valtuuteen, josta sanoitte täällä aivan hyvin, että (Puhemies: Aika!) se nousee 60 miljoonaan. Eikö siitä ole sidottu jo 30 miljoonaa ensi vuoden osalta?

Mikko Kuoppa /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kohtuuhintaisista vuokra-asunnoista on huutava pula. Mitkä ovat ne hallituksen ja asuntoministerin lääkkeet, millä suurissa asutuskeskuksissa Helsingissä, Helsingin seudulla, Tampereen seudulla, Oulun seudulla pystytään tuottamaan kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, sillä tällä hetkellä markkinat eivät ainakaan toimi?

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On erinomaista, että pientalojen energiatehokkaammaksi muuttamista tuetaan avustuksin. Mutta samalla olisin huolestunut siitä, kun uusia asuinalueita rakennetaan varsin hajanaisesti. Mitä käytännön keinoja ministeriössä on pohdittu siihen, että kuntien välistä yhteistyötä erityisesti kaupunkiseudulla saataisiin parannettua niin, että saadaan ekotehokkaita alueita suunniteltua, missä asuntojen lämmittäminen on energiatehokasta ja joukkoliikenne voidaan suunnitella järkevästi?

Samoin kysyn, onko mietitty, millä tavalla erityisryhmien asumista voitaisiin entisestään tukea kunnissa. Erityisesti tarkoitan tällä senioriasumista, koska tälle olisi suuri kysyntä senioriasunnoille, mutta jostain syystä nämä hankkeet eivät tahdo oikein edetä.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Puhemies! Olen samaa mieltä ed. Huovisen kanssa siitä, että riman pitää olla korkealla. Olen todennut useaan otteeseen, että mitään keinoa ei tässä vaiheessa saa sulkea pois, olivat ne keinot sitten perinteisiä asuntopoliittisia keinoja, veropoliittisia keinoja tai sellaisia keinoja, jotka ovat kuntien käytössä. Kaikki pitää olla tässä työssä esillä.

Energiatehokkuus on oma messunsa. Siltä osin pitää muistaa, että rakennuskantamme uusiutuu vain noin prosenttiyksiköllä vuodessa. On selvää, että tulen omalta osaltani vaikuttamaan siihen, että rakentamismääräykset tulevat olennaisesti tiukentumaan jatkossa. Mutta pitää muistaa, että tämä koskee lähinnä uudistuotantoa. Vanhan asuntokannan osalta hanke on huomattavan paljon hankalampi, ja tältä osin on kyse lähinnä korjausrakentamisstrategiasta, joka tuodaan myöskin valtioneuvoston käsittelyyn.

Olen täysin samaa mieltä siitä, ettei pelkkiä asuntoloita. Odotan tältä neljän viisaan henkilön ryhmältä paljon, ja olen jo etukäteen saanut semmoista viestiä, että tämän tyyppistä ajattelua siellä onkin.

Yhdyskuntarakenteen hajautuminen on äärimmäisen vaikea asia. Siitä on puhuttu pitkään. Silti tulokset ovat olleet huonoja. Itse asiassa on menty väärään suuntaan. Ei tässä ole muuta keinoa kuin entistä parempi yhteistyö valtion ja kuntien kesken.

On totta, että 30 miljoonaa on jo sidottu. (Puhemies: Minuutti on täynnä!) Siitä huolimatta on parempi, että rahaa tulee lisää kuin että sitä ei tulisi, varsinkin kun tiedetään tämä tilanne.

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota tässä talousarvioesityksessä sosiaalisen asumisen tukemiseen. Vuonna 2007 vastaavassa esityksessä tulostavoitteena oli "heikoimmassa asemassa olevien asuntotilanteen" turvaaminen. Tässä uudessa esityksessä tätä lausetta ei ole. Ei kai tämä nyt, ministeri Vapaavuori, kerro oikeistohallituksen linjasta?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin alkuun haluan vielä kerran onnitella myös puolestani uutta hallitusta siitä, että siellä on asuntoministeri. Tältä osin tietysti asuntoministerillä on varsin, voisiko sanoa, isot saappaat vietävänä eteenpäin. Haaste on suuri, ja varmasti eduskunnan tukea sitten tarvittaessa asiaan tulee.

Haaste erityisesti on suuri täällä Pääkaupunkiseudulla, missä yritysten tavoitteet ja toiveet työntekijöiden suhteen ovat mittavat ja asia järjestyy vain uusien asuntojen rakentamisella. Sen takia kehäratapäätös oli merkittävää asuntopolitiikkaa, ja siitä myöskin haluan asuntoministeriä kiittää.

Kysyn kuitenkin merkittävästä kirjauksesta hallitusohjelmassa ja toisaalta myöskin tähän budjettiin liittyen metropolipolitiikasta. Miten ministeri näkee, että metropolipolitiikka toteutuu asuntopolitiikan kanssa yhteismitallisesti? Mikä on niiden suhde Pääkaupunkiseudulla?

Johanna Sumuvuori /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen erityisen iloinen siitä, että tämä Vanhasen kakkoshallitus on päättänyt puuttua rivakasti asunnottomuusongelmaan, joka näin helsinkiläisenä kaupunginvaltuutettuna on joka syksy askarruttanut. Viime marraskuun tietojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 7 400 yksinäistä asunnotonta ja heistä yli puolet asuu täällä Pääkaupunkiseudulla ja pitkään asunnottomien määrä heistä on noin 2 200—3 000. Olisin kysynyt vähän tarkemmin tästä pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmasta, jonka aikaväli on siis 2008—2011:

Millä tavalla tämä valmistelu on edennyt täällä neljän viisaan ryhmässä? Mikä se aikataulu tulee olemaan? Missä vaiheessa saadaan tänne eduskuntaan kättä pidempää? Pystyykö ministeri kenties valottamaan jo tässä vaiheessa, minkä tyyppisiä konkreettisia toimenpiteitä on mahdollisesti luvassa?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Jos aloitetaan viimeisestä, niin näitten neljän viisaan aikataulu on 15.10., enkä halua mitenkään sotkeutua heidän työhönsä. Olen nimittänyt heidät sen takia, että uskon, että sieltä tulee hyviä ehdotuksia. Varsinainen ohjelma tuodaan hallituksen käsittelyyn vuodenvaihteen tienoilla.

Ed. Viitamiehelle: Ei tarkoita. Tämä hallitus panostaa vahvasti pitkäaikaisasunnottomuuden torjumiseen. Sen lisäksi tämä hallitus panostaa vahvasti erityisryhmien investointiavustuksiin, joista myös ed. Virkkunen täällä mainitsi. 45 miljoonan valtuuden nostaminen 60 miljoonaan on huiman iso asia.

Ed. Mäkiselle toteaisin, että jos jollakin sektorilla niin tällä sektorilla metropolipolitiikka näkyy. Tämä on se sektori, missä konkreettisesti valmistellaan aiesopimusta valtion ja Helsingin seudun kuntien kesken siitä, miten asuntopolitiikkaa tällä seudulla ylipäänsä harjoitetaan. Koko pitkäaikaisasunnottomuusharjoitus, niin kuin ed. Mäkinenkin hyvin tietää, on erityisen akuutti ja konkreetti nimenomaan Pääkaupunkiseudulla.

Vielä kolmannen esimerkin haluan mainita. (Puhemies: Aika!) Tänään asettamassani Tarastin selvityshenkilötyössä yhtenä toimeksiantona on pohtia alueellisten ympäristökeskusten ja kuntien välisen työnjaon mahdollista muuttamista.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tässä vuodesta 95 on ollut tilaisuus seurata ympäristövaliokunnassa tätä Pääkaupunkiseudun asuntopolitiikkaa. Sehän vaikeutui asunnontarvitsijan näkökulmasta, etenkin vuokra-asunnon tarvitsijan näkökulmasta, 90-luvun loppupuolella, ja moni ministeri on sitä asiaa pähkäillyt tällä aikajaksolla. Toivon teille parempaa onnea ja menestystä, koska tällä hetkellä maan hinta kyllä neliössä alkaa olla todella suuri Pääkaupungissa ja Pääkaupunkiseudulla yleensä.

Toinen asia: Tämä momentti 35.20.55, Avustukset korjaustoimintaan, on nyt 10 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten, mutta edelleen 10 miljoonaa euroa vähemmän kuin kaksi vuotta sitten, ja siinä on todellakin paljon, hisseistä alkaen, ongelmien ratkaisukysymyksiä, sisäilmaongelmat ja (Puhemies: Aika!) myöskin tämä energiatehokkuuden lisääminen. Toivon, että siinä olisi ensi budjetissa rahaa enemmän, ja nyt eduskunnan pitäisi tietysti summaa nostaa.

Susanna Huovinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On tietenkin hyvä asia, että tätä valtuutta tulee lisää, koska nämä tarpeet tässä erityisryhmäpuolella ovat, kuten täällä usean edustajan suulla on todettu, erittäin merkittävät. Ikääntymisestäkin johtuen meillä on tätä tarvetta olemassa.

Haluaisin nyt vielä tiedustella, kun totesin tässä tämän, että tästä 60 miljoonasta siis ensi vuoden osalta on jo 30, kuten vahvistitte, sidottu, aiotteko tehdä lisävaltuusesityksen mahdollisesti lisätalousarvion yhteyteen. Jos nyt katsomme ensi vuotta, niin kun 30 on jo sidottu, niin mihin enää riittää tämä jäljellä oleva raha, kun katsomme pidemmälle kuin vain ensi vuoteen tätä kokonaisuutta?

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, on hienoa, että hallitus ja ministerit ovat tormakkaasti tarttuneet asuntotarjontaan ja siihen, että erityisesti kasvukeskuksissa vuokra-asuntojen tarve on suuri. Kuulostaa erinomaiselta, että valtioneuvoston käsittelyyn tulee esitykset sekä asuntotarjonnan edistämisestä että asuntopoliittisesta ohjelmasta. Myöskin aiesopimus Pääkaupunkiseudulla valtion ja Helsingin seudun kuntien kanssa kuulostaa hyvältä. Erityisesti täytyy kiinnittää huomiota kaavoituksen sujuvoittamiseen ja tonttitarjonnan lisäämiseen.

Kysyisin, onko selvitysmies Lauri Tarastin toimeksiannossa myöskin kohta, missä puututtaisiin kaavavalitusten käsittelyaikoihin eri oikeusasteissa.

Heidi Hautala /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oli erittäin hyvä kuulla, että ministeri Vapaavuori on valmis kiristämään rakentamismääräyksiä tämän energiatehokkuuden eteen, ja tiedämmekin, että uusien rakennusten energiankulutusta voidaan melko edullisesti, suorastaan nimellisin kustannuksin, vähentää jopa 70 prosenttia. Mutta liittyykö näihin aikeisiin myöskin se, että vihdoinkin uskallettaisiin todeta, että suora sähkölämmitys ei ole yhteiskuntataloudellisesti edullinen lämmitysmuoto yksinomaisena lämmitysmuotona? Löytyisikö nyt kanttia tehdä näille asioille jotakin?

Toiseksi haluaisin kuulla ministeri Vapaavuoren vastaväitteet sille, että Pääkaupunkiseudulle tarvittaisiin vihdoinkin kahden portaan hallinto. Tiedän, että teidän ajatuksenne on kulkenut enemmänkin kaupunkien yhdistämisen suuntaan, mutta eikö se ole kuitenkin utopistisempi tavoite kuin se, että YTV voitaisiin korvata tällaisella vähän toimivaltaisemmalla ja ehkä laajemmalla organisaatiolla, joka sitten toteuttaisi kaikki nämä teidän tärkeät pyrkimyksenne?

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Hallintoasiat kuuluvat ministeri Kiviniemelle, ja minun käsitykseni tietänette.

Olen samaa mieltä rakennusten energiatehokkuudesta sinänsä ja voin vakuuttaa, että tällä sektorilla tullaan etenemään. Toisaalta pitää muistaa, että mitä energiatehokkaampi rakennus on, esimerkiksi niin sanottu passiivitalo, sitä kilpailukykyisempi suora sähkölämmitys siinä tapauksessa saattaa olla.

Ed. Huovinen entisenä valtioneuvoston jäsenenä tietää, että jos ministerillä on ollut 45 miljoonan euron valtuus ja hän esittää siihen 15 miljoonan korotusta ja saa sen läpi, niin hän on varsin onnellinen ja tyytyväinen ministeri eikä silloin ensimmäisenä ryhdy mankumaan valtiovarainministeriltä vielä lisää rahaa tähän tarkoitukseen.

Ed. Mäkelälle lyhyt vastaus: kyllä, Tarastin toimeksiantoon liittyy myös näitten valituskysymysten pohdinta.

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vielä tästä kohtuuhintaisuudesta, joka on suurin haaste: Totta kai se on vaikeata tilanteessa, missä työvoiman saanti on vaikeata, työvoimakustannukset nousseet, rakentamiskustannukset nousseet, tonttien hinnat nousseet. Ei tähän ole muuta ratkaisua kuin se, että valtio ja kunnat pystyvät parempaan yhteistyöhön ja myös kunnat omalta osaltaan omaa politiikkaa reivaavat siten, että ne oikeasti haluavat niitä kohtuuhintaisia asuntoja alueelleen ja toimivat sen mukaisesti, siten tietenkin, että valtio tätä edesauttaa.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On todella ilahduttavaa, että korjaus- ja energia-avustuksiin saatiin 10 miljoonaa euroa lisää, niin kuin ministeri esittelypuheenvuorossaan kertoi. Toisaalta tiedetään, että lämmitystapamuutosten investointi voi olla etenkin vähävaraisille kotitalouksille kohtuullisen suuri. Sen takia kysyisinkin, onko ministeriössä ollut tulevaisuutta ajatellen toiveita siitä, että määrärahoja voitaisiin ehkä vastaisuudessaan entisestään korottaa tai tarkistaa tukiprosenttia, joka nykyisellään on kohtuullisen alhainen. Myös näihin korjaus- ja energia-avustusten hakukriteereihin on kohdistettu hieman kritiikkiä. Onko niitä tarkoitus tarkastella uudelleen, samoin siihen liittyvää tiedottamista?

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On hyvä se, että erityisryhmien asumiseen panostetaan, samaten kuin asunnottomuuden poistamiseen. Me jäämme nyt odottamaan mielenkiinnolla sitä, mitä tulee sitten konkreettisesti tapahtumaan. Tavoitteet on oikein asetettu. Me annamme tukemme myöskin oppositiosta, ainakin sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä, näille tavoitteille.

Vapaarahoitteinen omistusasuntotuotanto on selkeästi laskenut. Nyt panostetaan vapaarahoitteiseen vuokra-asuntotuotantoon, mutta mihin on jäänyt, ministeri, valtion tukema, Aran tukema, vuokra-asuntotuotanto? Mitä aiotaan tehdä meidän aravajärjestelmällä? Onko tarkoitus ajaa kokonaan meidän sosiaalinen asuntotuotanto alas? Tämä on erittäin suuri, koko yhteiskuntaa koskeva kysymys. Kaikki eivät voi omistaa omistusasuntoa ja asua omistusasunnossa. Me tarvitsemme myöskin vuokra-asuntotuotantoa ja tarvitsemme sosiaalista asuntotuotantoa.

Oiva Kaltiokumpu /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Istuva hallitus on kiinnittänyt erityisen paljon huomiota ihmisten asumiseen ja asettanut jopa oman asuntoministerinkin, ja noin alkumetreiltä voi arvioida, että kohtuullisen ammattitaitoinen henkilö on kysymyksessä. Tämän vuoksi kysyn: Pidättekö oikeana sitä, että kun Suomessa on vapaa sopimusoikeus ostaa asunto, niin vanhemmat asunto-osakeyhtiöt ja siellä olevat osakkaat voivat lunastaa jo neuvotellulla hinnalla tämän asunnon vastoin myyjän ja ostajan tahtoa? Toisaalta, jos olette sitä mieltä, että tämä ei ole kohtuullista, mihin toimiin ryhdytte ja olette ryhtymässä tämän epäkohdan poistamiseksi? Vielä kolmanneksi, pidättekö tätä tilannetta mahdollisesti perustuslain vastaisena?

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vielä palaisin asiaan, johon ed. Huovinen kiinnitti huomiota, sen tärkeyden takia, yhdyskuntarakenteen hajautumiseen, joka on erityisesti täällä Pääkaupunkiseudulla mielestäni ongelma. Sanoisinko näinpäin: Se on monellakin tapaa ongelma. Se on ilmastopoliittisesti ongelma sen takia, että pitkin poikin Uuttamaata rakennetaan erilaisia lähiöitä ja asuntoja, omakotitaloja ja kerrostaloja, jotka eivät tukeudu olemassa olevaan joukkoliikenteeseen. Kuitenkin samanaikaisesti meillä on olemassa olevia raiteita ja rakennettavia raiteita, joiden varaan voisi vielä huomattavan paljon rakentaa, jopa saman kunnan alueella. Viittaan nyt esimerkiksi Tuusulaan Keski-Uudellamaalla, jossa riidellään pääradan varressa olevasta rakentamisesta ja samanaikaisesti rakennetaan aivan toisaalle. Eikö jotenkin voisi ajatella, että asuntoministerikin puuttuisi tähän tai yrittäisi löytää joitain elementtejä, miten tähän voisi puuttua, siitä huolimatta, että se kuuluu johonkin toiseen hallinnonalaan?

Yhdestä pienestä yksityiskohdasta vielä kysyisin ministerin mielipidettä. Miten voitaisiin vaikuttaa siihen, että tänä päivänä hissiavustuksia jää käyttämättä sen takia, (Puhemies: Aika!) että kunnissa ei ole tarpeeksi oikeita henkilöitä avustamaan asunto-osakeyhtiöitä?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että edustajat Huovinen ja Mäkinen ovat kiinnittäneet huomiota tähän yhdyskuntarakenteeseen. Tuo Tuusulan-malli, mikä on ollut esillä, siis asutaan kaukana omakotitaloissa, mieluummin järven rannalla, ja matkustetaan kymmeniä kilometrejä, 40—50 kilometriä, päivässä, ei ole kestävä.

Mutta kysyisin, arvoisa ministeri, omaa henkilökohtaista mielipidettänne Pääkaupunkiseudulla ruuhkamaksuihin, tähän tullikysymykseen. Mitä mieltä olette siitä?

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toivotan ministeri Vapaavuorelle onnea ja menestystä tehtävässä, joka on hyvin vaikea ja vaativa. Kysyisin tässä erästä asiaa. Kun tarkasti lukee, niin näyttäisi siltä, että omakotitalojen korkotuki on poistettu tulevaisuudessa tästä järjestelmästä, ja tiedustelisin, käytiinkö siitä periaatteellista keskustelua vai onko se tuollaisena pienenä asiana jäänyt kokonaisuudessaan pois.

Lisäksi tästä erityisryhmien 60 miljoonasta toteaisin, että se on hyvää vauhtia menossa eteenpäin. Edellinen hallitus aloitti sen nollasta, päästiin 45:een. Nyt ensimmäisenä vuonna edetään 60:een elikkä hyvällä tiellä ollaan.

Asuntoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Täällä useat ovat kiinnittäneet huomiota yhdyskuntarakenteen hajautumiseen. Käyttäisin nyt ajankohtaista puheen tehokeinoa ja voisin todeta, että tähän on olemassa kolme vastausta, jotka ovat raiteet, raiteet ja raiteet. Raiteitten ympärille pitäisi rakentaa niin paljon kuin mahdollista. Tässä on tietenkin se haaste, että valtio ei näitä yksin päätä eikä yksin rakenna, vaan kyse on pitkälti kunnista ja heidän yhteistoiminnastaan.

Ed. Laitiselle toteaisin sen, että kukaan ei ole ollut ajamassa perinteistä Ara-tuotantoa alas, ei myöskään edellinen hallitus siitä huolimatta, että edellisen hallituksen aikana se romahti. Kyse on markkinatalouden moninaisista lainalaisuuksista, joihin valtion on kohtuullisen vaikea vaikuttaa. Vastauksena on tältä osin vain se, että valtuus edelleen ensi vuoden budjetissa on niin suuri, että se varmasti riittää. Asuntopoliittisessa toimenpideohjelmassa sitten mietitään, onko muita keinoja edesauttaa tätä asiaa. Näitä varmasti on, ja uskon, että se tulee olemaan esillä.

Ed. Tynkkynen kiinnitti huomiota tukiprosentteihin energia-avustusten osalta. Ongelma on tietenkin se, että kun tiedetään, että määrärahat ovat joka tapauksessa rajallisia, niin jos tukiprosentteja nostetaan, se tarkoittaa, että yhä harvempi saa avustusta, ja se on aika vaikea valinta enkä siitä ole kovinkaan iloinen.

Ed. Kaltiokumpu kysyi asunto-osakeyhtiölaista. Tältä osin asia kuuluu oikeusministeri Braxin vastuualueelle. Vinkkinä kuitenkin voin kertoa, että asia on tällä hetkellä valmistelussa, tämä laki, eli kannattaa lobbaus siihen suuntaan kohdistaa.

Ed. Tiusaselle toteaisin, että ministereillä ei ole henkilökohtaisia näkemyksiä. Kun ministerillä on näkemys, se edustaa silloin hallituksen näkemystä, ja koska ruuhkamaksut eivät kuulu hallinnonalaani, niin mahdollisella henkilökohtaisella näkemykselläni ei tältä osin ole merkitystä.

Edustaja, entinen ministeri Manninen on oikeassa siinä, mikä liittyy tähän omakotitalojen korkotukeen. Niillä on ollut varsin vähäinen kysyntä, ja ne on tästä poistettu. Katsotaan sitten ensi vuonna, onko tarve mahdollisesti palata siihen, mutta tältä osin tilanne on tämä, mikä mainittiin.

Arvoisa puhemies! Toivon, että vastasin ainakin suurimpaan osaan kysymyksistä näissä tiukoissa aikaraameissa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Palataan puhujalistaan.

Heidi  Hautala  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tarkoitukseni on puhua oikeusministeriön ja lakivaliokunnan toimialaan kuuluvista budjettikysymyksistä. Voi olla erittäin tyytyväinen siitä, että nyt tässä budjettiesityksessä tuomioistuimet saavat lisää määrärahoja 3 miljoonaa euroa. Mutta kuitenkin suurin osa tästä, kaksi kolmasosaa, kuluu siihen, että edellinen eduskunta päätti muuttaa lastensuojelulakia niin, että hallinto-oikeudet joutuvat käsittelemään pakkohuostaanottokysymykset. Tämä 2 miljoonaa euroa kuluu siihen. On erittäin myönteistä, että budjettiesityksessä on kuitenkin varauduttu siihen, että nämä uudet asiat tulevat hallinto-oikeuksien käsiteltäväksi, ja aika näyttää, onko nyt ehdotettu lisäpanostus lainkaan riittävä.

Sinänsä lastensuojeluasiat ovat aina luonteeltaan kiireellisimpiä, joten ei ole mitenkään hyväksyttävää, että päätöksenteko viivästyisi sen takia, että tuomioistuimet ovat ruuhkaisia. Tilannetta tuleekin seurata tarkasti.

Toinen tuomioistuin, joka on hyvin pahoin ruuhkautunut hallinto-oikeuksien ohella, on markkinaoikeus. Sehän käsittelee esimerkiksi julkisia hankintoja koskevia valituksia, ja tiedämme, että Euroopan unionissa säädetyt julkisia hankintoja säätelevät direktiivit kuormittavat erittäin voimakkaasti markkinaoikeutta, kun aika pienistäkin julkisia hankintoja koskevista kysymyksistä valitetaan markkinaoikeuteen. Tämä kysymys on ilman muuta se, jota lakivaliokunta joutuu käsittelemään budjettia tutkiessaan.

Vankeinhoitolaitos on ollut edellisen eduskunnan suuren huomion kohteena ja erittäin hyvästä syystä. Nyt oikeusministeriö on onnistunut saamaan Vankeinhoitolaitokseen määrärahoja lisää 4 miljoonaa. Tätä voidaan pitää jonkinlaisena tasokorjauksena, mutta sinänsä ongelmaksi jää se, että vankiloissa on huomattavia päihde- ja muita ongelmia, jotka vaativat kuntoutusta. Jääkin sitten valiokunnan tutkittavaksi, onko tämä 4 miljoonan määrärahakorjaus Vankeinhoitolaitokseen lainkaan riittävä ajatellen näitä mittavia vankien päihde- ja muuhun kuntoutukseen tarvittavia määrärahoja.

Hiljattainhan todettiin, että itse asiassa sellaisissa väkivaltarikoksissa, joissa uhri ja pahoinpitelijä eivät ennalta tunne toisiaan, huomattavalla osalla tekijöistä on vakavia mielenterveysongelmia. Tästä me voimme vetää sen johtopäätöksen, että on todella paneuduttava siihen, millä tavalla mielenterveysongelmia hoidetaan niin vankiloissa kuin vankiloiden ulkopuolellakin tavallisessa elämässä, jotta voimme ennaltaehkäistä tämän tyyppistä rikollisuutta.

Yksi asia, jota myöskin ministeri Brax omassa esittelyssään painotti täällä, on se, että oikeuspoliittinen tutkimus on erittäin merkittävää. Oma käsitykseni onkin se, että kun oikeusministeri johtaa paremman sääntelyn työryhmää, niin nimenomaan on pidettävä huolta siitä, että kaikilla toimialueilla, mutta tässä tapauksessa tarkoitukseni on puhua oikeuspoliittisesta tutkimuksesta, on riittävät määrärahat. On erittäin hyvä asia, että budjettiesityksessä periaatetasolla otetaan kantaa siihen, että lähivuosina parannetaan Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen kykyä vastata oikeusministeriön ja oikeuselämän tietotarpeisiin yhteiskunnassa esiintyvästä rikollisuudesta. Mutta jää pettymykseksi se, että tässä ei juurikaan ole muuta kuin kauniita sanoja. Talousarvioesitys ei sinällään sisällä mitään konkreettista lisäpanostusta oikeuspoliittiseen tutkimukseen.

Arvoisa puhemies! On hyvin tärkeää, että kun hallitus on nyt lähtenyt tätä parempaa säätelyä kehittämään, lisätään kaikkinaisia vaikutusarviointeja siitä, miten lait ja muut päätökset ja verot vaikuttavat yhteiskunnassa, koska vaikutelmani on se, että se laki, joka kaikkein useimmin toteutuu ja saattaapa hyvinkin koskea myöskin eduskunnan työtä, on ennakoimattomien vaikutusten laki, ja tästä pitäisi päästä eteenpäin. Pitäisi saada aikaan sellaista säätelyä, joka todella toteuttaa ne tarkoitusperät, joita muun muassa me täällä lainsäädännölle asetamme.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ympäristön ja kestävän kehityksen näkökulmasta tämä budjettikirja ei ole kestävä. Se ei vastaa niihin vaatimuksiin, joita esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillinnästä seuraa, ei edellinenkään vastannut, eivätkä edellistä hallitusta edeltäneen hallituksen, Lipposen toisen hallituksen budjettikirjat myöskään olleet ajan tasalla. Jo vuodesta 1992, Rion kokouksen jälkeen, joka on ollut ehkä kaikkein merkittävin ympäristökokous, nämä asiat olisi pitänyt sisäistää. Vuonna 1997 Kioton sopimus konkretisoi tilannetta.

Eihän Suomi yksin tässä synkässä joukossa ole, tilannehan on sama pääsääntöisesti maailman kaikissa valtioissa ja monissa paljon huonompi. Huonompiin kuuluu myös Yhdysvallat. Yhdysvaltain varaulkoministeri vieraili Suomessa, ja joku toimittaja maalasi EU:n jo nurkkaan, ihan niin kuin varaulkoministeri Washingtonistakin. Kuitenkin tilanne on se, että EU on oikeasti yrittänyt ja kyllähän Suomikin, pieni Suomi, yrittää budjettikirjassaan hillitä ilmastonmuutosta, mutta se on sellaista millimetripolitiikkaa, kun muutamalla sentillä nostetaan polttoaineveroa, onko se 3,9 senttiä litraa kohti bensiinin veroa ja dieselpolttoaineen veroa sitten pikkasen enemmän. Niillä ei ole käytännön merkitystä liikenteen päästöjen suhteen. Niillä voi olla, kuten täällä esimerkiksi ed. Mustajärvi on viitannut, vaikutusta niiden ihmisten selviytymiseen, jotka joutuvat paljon ajamaan ja joilla on pienet tulot.

Mutta kaiken kaikkiaan toivoisin, että ne, jotka näitä senttejä mittailevat, kiinnittäisivät enemmän huomiota myöskin siihen, että meillä on telematiikkaa, joka pystyy kontrolloimaan, missä autoa ajetaan. Tapahtuuko se Pääkaupunkiseudulla, missä on vaihtoehtona joukkoliikenne, vai onko se ajoa, joka on välttämätöntä. Telematiikan avulla voimme asiat sitten hoitaa, niin että se vero, joka tulee toivon mukaan pian ajoneuvoverona, käyttömaksuna, on suurempi Pääkaupunkiseudulla, jossa on enemmän turhakeajoa.

Liikenteessä on viihdeajelemista, ja sen saaminen hallintaan vaatii enemmän veroa myöskin liikennepolttoaineilta. Myöskin kivihiilen verotusta nostetaan varsin marginaalisesti tuossa budjettikirjassa 5,8 euroa tonnilta, ja sitäkin pitäisi paljon reilummin nostaa. Se 20 senttiä, minkä maakaasuvero nousee, taas puolestaan, kun maakaasu kilpailee kivihiilen kanssa, voitaisiin jättää nostamatta.

Mutta näitä miljoonia, mitä tässä nyt kerätään, ei minusta kovin ekologiseksi verouudistukseksi voi mainita. Se on hyvin rajallista, ja se ei ohjaa käyttäytymistä. Pääministeri Vanhanen totesi — oliko se nyt toissapäivänä, pari päivää sitten tai paremminkin eilen — että ongelma häviää, kun jättää yhden auton tankillisen tankkaamatta. No, ei sillä yhdellä tankilla muuteta tätä hiilidioksidipäästöä, eli siitä yhdestä tankista ei paljon iloa tule tähän hiilidioksidipäästöongelmaamme, vaikka se jätetäänkin polttamatta. Eli enemmän vaikuttavia toimenpiteitä.

Ratakiskot tulivat tässä varsin ansiokkaasti esille asuntoministerinkin puheenvuorossa. Niihin enemmän panoksia, vähemmän junien myöhästymistä, vähemmän nopeusrajoituksia raiteille, enemmän perusradanpitoa ja myös rohkeasti uusien ratalinjojen avaamista, kuten Pääkaupunkiseudulta itään. Se on tulevaisuutta, se on ilmastonmuutoksen hillinnän ja myöskin bensiinittömän yhteiskunnan linjausta. Tässä voi kiittää jälleen kerran liikenne- ja viestintäministeriä, että hän on tukenut selvityksiä Pääkaupunkiseudulta suoraan itään suuntautuvan radan kehittämiseksi.

Meillä on paljon tekemistä myös perustienpidon suhteen, mutta ympäristönäkökulmasta, jonka pitää olla ensisijainen sosiaalisen näkökulman ohella, myös joukkoliikenteen tuki on jäänyt hallitukselta kesken.

Terveydestä ja terveydenhoidosta muutama sana. Kun ministeri Hyssälä käytti oman puheenvuoronsa, hän jotenkin totesi niin, että nykyään tehdään silla lailla, että jos joku on työtön, hänet yritetään saada työkyvyttömyyseläkkeelle. Mielestäni tämä oli lipsahdus tässä tapauksessa hammaslääkärin suusta. Lääkärinä, jona myöskin kirjoitan B-lausuntoja edelleen potilaille, en usko kenenkään kirjoittavan ketään työkyvyttömyyseläkkeelle sen takia, että hän on työtön. Mutta tässä yhteiskunnassa on niin kummallinen sosiaaliturva, että kun on kirjoitettu työkyvyttömyyseläkkeelle ja hakemus on hylätty ja sairauspäivärahat, 300 päivää on käytetty, niin potilaan on välttämätöntä ja pakko hakeutua työttömyyskortistoon, jotta hän saisi sosiaaliturvan eli tämän työttömyysturvan. Näin ollen tilanne on epälooginen eli meillä on työkyvyttömiä ihmisiä työttömyyskortistossa, jotta he saisivat sieltä tämän välttämättömän rahan tullakseen toimeen päivittäisessä elämässään. Tämä pitää muuttaa. Toivon mukaan nyt hallituksen sosiaalilainsäädännön uudistustoimet johtavat myös tämän vääristymän muuttamiseen.

Kuulimme myös ministeri Risikkoa tänään, ja on todettava, että mielestäni hänen loppukaneettinsa, joka oli suunnilleen niin, että hallitus tällä budjetilla luo kunnille tilanteen, jossa kunnat pystyvät vakiinnuttamaan ja parantamaan, kehittämään sosiaalitointaan ja terveydenhoitoa ja että kunnat tarttuisivat tähän, ja hänen käsityksensä ei ole tästä maasta eikä tästä ajasta.

Esimerkiksi Kotkassa, joka on kotikaupunkini, kaupungin johto on leikkaamassa parikymmentä työntekijää terveydenhoidosta, on pienentämässä terveydenhoidon toimintarahoja, nimenomaan niitä rahoja, joilla tehdään työtä, ja tällä tavalla heikentää terveydenhoitoa. Syy on se, että kaupunki yrittää tasapainottaa budjettiaan sairaiden vanhusten kustannuksella, eikä Kotka ole köyhimmästä päästä tämän maan kunnista. Tällaista tapahtuu kymmenissä, uskon, sadoissa kunnissa. Helsinki on yksi esimerkki ongelmallisesta kunnasta, jossa terveyden- ja sairaanhoito ei toimi niin kuin kuntalaiset tarvitsevat. Esimerkiksi Marian sairaala on mielenkiintoinen käyntikohde tässä suhteessa.

Siis arvon sosiaali- ja terveysministeri ja peruspalveluministeri, nyt on niin, että tämä budjetti ei anna kylliksi kunnille, ja on toki niinkin, että työttömät ihmiset tarvitsevat enemmän perusturvaa. Kaikkein köyhimmät ihmiset eivät ole saaneet tässä budjetissa. Meillä ei ole nostettu toimeentulotason normeja, ei ole nostettu myöskään työmarkkinatukea, jolta ministeri Hyssälä ajattelee niiden ihmisten, jotka sitä saavat (Puhemies: Aika!) siirtyvän työkyvyttömyyseläkkeelle.

Tarja Tallqvist /kd:

Arvoisa puhemies! Ennen vaaleja yli 420 000 Suomen kansalaista vaati adressilla hoitajille parempia palkkoja, lisää hoitajia ja tämän kautta inhimillistä, osaavaa ja turvallista hoitoa vanhuksille, vammaisille, kaikille sairaille. Nämä olivat myös vaalilupaukset jokaisessa puolueessa. Lupaus konkretisoitui 500 euroon lisää palkkaa hoitajille, ja kansa uskoi sen ja äänesti. Nyt hallituspuolue on kylmästi kääntänyt selkänsä ja rakentanut budjetin, jossa toki on paljon hyvääkin, mutta kun siinä systemaattisesti ajetaan alas jo nyt kaaoksessa ja hädässä oleva vanhusten terveyden- ja sairaanhoito, ei voi muuta kuin olla vihainen ja kauhuissaan.

Suomi ei ole koskaan ollut näin hyvinvoiva, näin rikas. Tätä lausetta täällä salissa on toistettu ja totta kai toistetaan, koska se on totta. Mutta miltä tämä lause kuulostaa hädissään olevan omaisen korvissa, kun hän yrittää turhaan saada vanhan, dementoituneen äitinsä hoitoon, kun tämä ei enää pysty asumaan omassa kodissaan? Karkaamiset, kaatumiset ja päivän ja yön sekoittaminen toisiinsa ovat näännyttäneet niin äidin kuin omaisetkin. Miltä se lause kuulostaa iäkkäästä vaimosta, kun hän näkee miehensä sairaalan käytävällä tuoliin sidottuna haisevat kakat ja pissat vaipoissa? Kaksi hoitajaa kun ei ehdi koulutuksestaan ja tahdostaan huolimatta täysipainoiseen hoivatyöhön, kun heidän vastuullaan saattaa olla 18—20:kin vanhusta.

Me olemme häpeällisessä tilanteessa. Sairaat ja vanhat eivät saa enää perustuslain ja terveydenhoitolain takaamaa hoitoa ja turvaa. He ovat lainsuojattomia. Hoitajien palkat ovat kolme kertaa pienemmät kuin muissa Pohjoismaissa ja esimerkiksi Englannissa ja Irlannissa. Kuitenkin Suomessa koulutus on erittäin korkeatasoista ja arvostettua yli maamme rajojenkin. Niinpä noin 6 000 hoitajaa, jotka olemme verorahoilla kouluttaneet, työskentelee ulkomailla paremman palkan takia. Suomessa alkupalkka sairaanhoitajalla on 1 745 euroa ja perushoitajalla 1 587 euroa. Ikälisät tulevat 5 ja 10 vuoden kuluttua. Viikonloput ja yövuorot, jolloin saa lisäansiota, voi tietysti työskennellä, mutta hoitajalla on kenties myös oma elämä. On ehkä lapset ja mies, jotka häntä tarvitsevat. Äiti, vaimo, aina töissä, aina väsynyt. Tästä kärsii perhe, ja perheen pahoinvointi tulee myös kalliiksi yhteiskunnalle.

Arvoisa puhemies! Hallitusohjelma lupaa palkkarahaa koulutetuille naisvaltaisille aloille, joiden palkkaus ei vastaa työn vaativuutta. Lisäksi luvataan turvata sosiaali- ja terveyspalveluihin riittävä ammattitaitoinen henkilöstö muun muassa kilpailukykyisellä palkkauksella. Luvatun 500 euron palkankorotuksen sijasta sairaanhoitajille tarjotaan 239 euroa ja lähihoitajille 212 euroa, joka jakautuu sopimuskauteen eli tulee kukkaroon 2,5 vuoden aikana. Valtion tasa-arvoerän suuruus on tästä 2,6 prosenttia eli noin 40—50 euroa. Kun luvataan leipää ja annetaan murunen, niin se herättää katkeruutta.

Muutama kymppi hoitajalle lisää ei tuo ratkaisua alan rekrytointiongelmiin eikä turvaa palvelujen saatavuutta tulevaisuudessa. Jo nyt alalla on huutava hoitajapula. Sijaisia on miltei mahdoton saada, osastoja jouduttiin kesällä sulkemaan jopa lastensairaaloissa. Leikkaussalihoitajien puutteen takia suljettiin leikkaussaleja, vaikka leikkausjonot ovat laittoman pitkiä. Miltä tuntuu keuhkosyöpään sairastuneesta, kun hän jonottaa leikkaukseen kaksikin kuukautta? Poliklinikoilla ja terveysasemilla jonotetaan rikkaassa hyvinvointi-Suomessa jo 10—20 tuntia. Hoitajien palkankorotuksiin on varattu tässä budjetissa 150 miljoonaa euroa, ja sen jakavat myös muut naisvaltaiset, koulutetut, matalapalkkaiset alat. Valtion velanmaksuun on varattu 2 miljardia euroa.

Arvoisa puhemies! Hyvät kollegat! Tämän velan maksavat hoitajat, vanhukset, vammaiset ja sairaat.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä hallituksen ensimmäinen budjetti osoittaa sen, että äänestäjien kuluttajansuoja on kunnossa. Ne asiat, joista vaalikentillä vaalikeskusteluissa puhuttiin, löytyvät hallitusohjelmasta, sen jälkeen ne löytyivät hyvin hallituksen kehyksestä ja nyt vielä sitten hallituksen ensimmäisestä budjetista.

Tämä budjetti on hyvin antelias budjetti. Me tiedämme maailmantalouden heittelyt viime ajoilta ja tiedämme kotimaisen talouden kuumenemisen riskit ja oireet, mutta kuitenkin tämä anteliaisuus on enemmän kuin perusteltua. Tämä ensimmäinen budjetti lupaa paljon hyvää kansalaisille, suurelle ryhmälle suomalaisia. Näiden ensimmäisten lupausten toteuttamisen peruskantavana teemana on oikeudenmukaisuus.

Otan muutaman esimerkin:

Ensinnäkin opintotuki. Opiskelijat elivät toistakymmentä vuotta niin, että opintotukea ei nostettu. Noin 15 vuotta sitten sitä muistaakseni hieman jopa leikattiin. Myöskään tulorajoja ei ole korotettu vuosiin, ja nyt tämä hallitus ensi töikseen tämän asian korjaa.

Eläkeläisten verokohtelu oikeudenmukaistetaan. Tästä tässä yhteydessä voisi todeta, että kun hallitus päätti siirtää veroratkaisut tuloveron ja ruoan arvonlisäveron osalta vaalikauden loppupuolelle suhdannepoliittisista syistä, niin eläkeläisten verotus kuitenkin korjataan, koska kysymys ei ole varsinaisesti mielestäni verotuksen keventämisestä, vaan epäoikeudenmukaisuuden korjaamisesta. Hienoa on se, että tämä todellakin heti vaalikauden alussa voidaan toteuttaa.

Kolmantena oikeudenmukaisuuskysymyksenä, jonka tämä ensimmäinen budjetti pitää sisällään, pidän perintöveron keventämistä ja sen verottoman tulon alarajan nostamista 20 000 euroon.

Keskustelua herättänyt vaalilupaus hoitajien eli hallitusohjelman kirjauksen mukaisesti koulutettujen naisvaltaisten alojen palkka-asiasta näyttäisi tällä hetkellä menevän suotuisasti eteenpäin. Hallitus on budjetissaan varannut 150 miljoonaa euroa tälle vuodelle ja vaalikauden loppuvuosille tämän palkkatasa-arvon edistämiseen. Ja kun me olemme nähneet kuntatyöantajan tarjouksen, johon nyt jo kuntatyöntekijöistä suurin osa on tarttunut, niin näemme, että korotuksen taso on kuitenkin sitä luokkaa, että jopa julkisuuden hellimä 500 euron korotuskin saattaa olla mahdollinen tämän vaalikauden loppuun mennessä. Eli siis keskustelu siitä, onko vaalilupaukset petetty vai ei, alkaa minusta pikkuhiljaa kuittaantua.

Silloin huomio kiinnittyy tietenkin siihen, että kun kuntatyönantaja on luvannut ja tarjouksessaan antanut tämän 9 prosentin peruskorotuksen kuntatyöntekijöille, niin suuri kysymys on se, miten kuntatalouden tiukkana aikana, kun me tiedämme, että kuntatalous on tiukoilla, jatkossa käy. Kuitenkin hallitus jo kehyksessään ja myöskin tässä budjetissa lisää kuntien valtionosuuksia. Myöskin indeksitarkistus valtionosuuksiin tehdään täysimääräisesti ja ne on laskettu noin 5 prosentin palkankorotusten mukaan ensi vuodelle. Kun kolmantena asiana on vielä tämä 150 miljoonan tasa-arvoerä, niin nämä kaiken kaikkiaan tuovat noin 500 miljoonan euron tuen kunnille nimenomaan palkkojen korotuksiin.

Kaiken kaikkiaan huomio on minusta kiinnittynyt vähän yksinomaan hoitajien palkka-asiaan, kun tässä taustalla ja koko ajan tapahtuu suuri asia eli kuntien työntekijöiden, noin 400 000 koulutetun, osaavan ihmisen, joiden vastuulla on meidän peruspalveluistamme huolehtiminen, palkka nousee. Se todettakoon, että he ovat tämän palkankorotuksensa ansainneet.

Muutama yksittäinen huomio vielä budjetista.

Olen erittäin tyytyväinen Itämeren suojelun 2 miljoonan euron lisäpanostukseen, joka on erityisesti kohdistettu Aurajoen ja Eurajoen ravinnepäästöjen vähentämiseen.

Lisäksi minua miellyttää se, että puolustusmäärärahojen osalta on palattu päiväjärjestykseen eli edellistä hallitusta edeltävälle puolustusmäärärahojen tasolle.

Kotiseutuni osalta E18-tien valmistuminen Turusta Helsinkiin asti ensi vuoden aikana on merkittävä asia. Seuraavaksi päähuomio onkin kiinnitettävä oikoradan, Elsa-radan, suunnitteluun ja hankkeen käynnistämiseen mahdollisimman nopealla aikataululla ja myöskin sitten meille tärkeiden väylien, Valtateiden 8 ja 9 perusparannukseen.

Herra puhemies! Olen hyvin tyytyväinen hallituksen ensimmäiseen budjettiin. Se on jämäkästi sillä linjalla, jonka hallitusohjelma ja kehyslinjaukset ovat linjanneet. Tästä on hyvä jatkaa.

Reijo Laitinen /sd:

Herra puhemies! Suomen talous kasvaa erittäin voimakkaasti. Itse asiassa voidaan sanoa, että 90-luvun puolestavälistä alkaen Lipposen ykköshallituksen toimenpiteillä saatiin talouden kehitys noususuuntaiseksi ja talouspolitiikka oli erittäin onnistunutta. Itse asiassa Vanhasen hallitus sitä jatkoi, ja tältä osin myöskin Vanhasen kakkoshallitus näyttää näin tekevän. Meidän talouden kasvu on ollut viime vuosina 2000-luvun alkua lukuun ottamatta varsin voimakasta, Euroopan maiden voimakkaimpia. Myöskin ennusteet tälle vuodelle ovat kovat. Ekonomistit ja tutkimuslaitokset ennustavat, että talouden kasvu tulee olemaan 4,4 prosentin luokkaa, ja ensi vuonnakin ennustetaan kasvua jopa 3 prosenttia. Se on hyvä niin. Mutta siitä ei Vanhasen kakkoshallitus kyllä sulkia hattuunsa saa, vaan kyllä se on edellisten hallitusten toimenpiteiden ansiota. Täytyy vain toivoa, että nykyinen hallitus ei tätä historiallisen hyvää perintöä tupuloi. Siihen edellytykset tällä hallituksella valitettavasti saattaa olla.

Suomen bruttokansantuote on tänä päivänä yli 20 miljardia euroa korkeampi kuin edellisen vaalikauden alussa vuonna 2003. Myös valtiontalous on hyvässä kunnossa, ja valtionvelkaa lyhennetään, ja se on EU-maiden pienimpiä. Tässä suhteessa velan lyhentämisellä ei ole niin kiirettä kuin hallitus esittää. Olisi suotavaa nyt käyttää valtiontalouden ylijäämää niihin kipukohteisiin, joita paljon on, muun muassa köyhyyden ja syrjäytymisen estämiseen sekä sitten köyhemmässä asemassa olevien ihmisten taloudellisen aseman parantamiseen. Siihen meillä todellakin on varaa. Meidän velkamme on EU-maiden pienimpiä.

Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on verotulojen tuotto alibudjetoitu. Uskallan tästä pöntöstä näin sanoa, ja se tulee kokemuksen pohjalta. Olen istunut valtiovarainvaliokunnassa yli 12 vuotta, ja lähes jokainen hallitus tähän on syyllistynyt. Olisi reilumpaa budjetoida se verotuotto, mikä todellista on.

Vuoden 2008 talousarvion ylijäämä tullee myöskin olemaan suurempi kuin hallitus budjettiehdotuksessaan ilmoittaa. Jotkut ekonomistit ja tutkimuslaitokset ovat arvioineet, että se tulee olemaan jopa 3,5 miljardia euroa. Sehän on tietysti hyvä asia. Tämähän tarkoittaa sitä, että jaettavaa on, jakovaraa siis on, mutta hallitus ei halua sitä käyttää. Se kurjistaa vaan tiettyjen väestöryhmien elämänoloja.

Työllisyyspolitiikan osalta voi todeta sen, että työttömyys alenee. Tässäkin hyvä niin, kiitos edellisten hallitusten, ja työllisyysaste nousee. Mutta ne toimenpiteet, joita nyt ollaan tekemässä vaikeasti työllistettävien osalta, ovat huolestuttavia. Nimittäin työvoimapoliittisten aktiivitoimenpiteiden kirjoa ollaan nyt sitten vähentämässä. Tämä merkitsee sitä, että valmentavan työvoimakoulutuksen hankintoja tullaan vähentämään, valtiolle ja kuntiin palkkatuella työllistämistä vähennetään, edelleen vähennetään järjestöihin palkkatuella työllistämisen osuutta, ja tämähän tarkoittaa käytännössä sitä, että nämä erittäin vaikeasti työllistettävät ihmiset jäävät nyt sitten työmarkkinoitten ulkopuolelle. Toivon, että tässä suhteessa hallitus vielä näitä linjauksiaan uudelleen arvioisi. On tietysti hyvä se, että panostetaan siihen, että yksityissektorille voisi työllistyä paremmin, ja sekä oppisopimuskoulutukseen että koulutukseen ylipäätään resursseja lisätään. Se on positiivinen asia.

Mutta kyllä meidän on kannettava huolta myöskin niistä vaikeasti työllistyvistä ihmisistä. Sellaisten henkilöiden, jotka eivät millään, eivät koulutuksin eivätkä muillakaan aktiivitoimenpiteillä, tule työllistymään ja ovat työkykynsä menettäneitä, oikea paikka on kyllä silloin olla eläkkeellä. Kyllä niin on, että näitten ihmisten asema pitää nyt vaan pystyä hoitamaan.

Tunnettuahan on se, että hallitus aikoo korottaa maksuja ja sitten energia-, polttoaine- ja sähköveroja, kaiken kaikkiaan polttoaine- ja sähköveroa tällä vaalikaudella yli 300 miljoonaa euroa. Sehän on hallitusohjelmaan kirjattu. Ministeri Pekkarinen on yrittänyt taistella tätä vastaan, mutta itse olette ollut kuitenkin sitä sopimassa. Nyt ensi vuonna ei koroteta niin paljon kuin valtiovarainministeri Katainen esitti, mutta joka tapauksessa tällä vaalikaudella korotetaan. Myöskin kunnallisia maksuja korotetaan, mikä tarkoittaa sitä, että inflaatio lähtee nousuun ja ne pienet veronkevennykset, mitä eläkkeensaajille muun muassa on tulossa — palkansaajille ei juuri ollenkaan, tulee palkankorotuksia — inflaation kautta vedetään sitten takaisin.

Veropolitiikan osalta jää odottamaan, mitä hallitus aikoo tehdä. Hyvää on tämä perintöveron uudistaminen. Me tulemme sitä tukemaan, erityisesti sitä ensi vaihetta. Sosialidemokraatit sanoivat ennen vaaleja, että tämä remontti on tehtävä. Tietysti olisin toivonut henkilökohtaisesti, että se olisi tehty jo viime vaalikaudella, kun siihen olisi mahdollisuudet ollut. Eläkeläisten palkansaajia korkeampi verotus oikaistaan. Se on hyvä asia. Jälleen joutuu kysymään, miksemme tehneet sitä jo viime vaalikaudella, kun valtiontaloudessa oli pelivaraa. Mutta se on hyvä asia, ja sille me annamme tukemme. Hyvää on se, että kansaneläkkeen pohjaosaa korotetaan, vaikka se onkin vaatimaton korotus, mutta hyvä alku. Viime vaalikaudella tehtiin päätös siitä, että toinen kuntakalleusluokka poistuu, ja se tuo kansaneläkeläisille hivenen sitten lisää euroja ja sitä kautta ostovoimaa.

Mutta lähes 200 000 eläkeläistä ei saa minkäännäköistä huojennusta, ei verohelpotusta eikä korotusta eläkkeisiinsä. Nimittäin inflaatio vie sen indeksitarkistuksen pois. Mitä tehdään heille? Kyllä me sosialidemokraatit lähdemme siitä, että myöskin heidän taloudellista asemaansa parannetaan ja ostovoimaa lisätään. Elikkä tässä on paljon vielä tekemistä.

Palkansaajien verotuksen osaltahan hallitus ei ole tekemässä mitään muuta kuin inflaatiotarkistuksia verotaulukkoon. Edellisen hallituksen osalta tuloveroa alennettiin roimasti. Meidänkin sisällä oli vähän kahdenlaista näkemystä siitä, mennäänkö liian kovaa vauhtia, mutta joka tapauksessa alennuksia selkeästi tehtiin, mikä tarkoitti sitä, että palkansaajakotitalouksien ostovoima kasvoi erittäin rutkasti ja se näkyi myös kulutuskysynnässä ja talouden rattaiden pyörimisessä.

Muutama sana infrahankkeista, puhemies. Nyt nämä muutamat hankkeet, joista viime vaalikaudella tehtiin päätös, on jäädytetty, toivon mukaan ei syväjäädytetty, vaan ne toteutetaan, niin kuin jo edellinen eduskunta päätöksen teki. Mielenkiinnolla odotamme tätä liikennepoliittista selontekoa, mitä se pitää sisällään, tuleeko siellä uusia isoja avauksia, niin kuin pitäisi. Tarvetta siellä on.

Mutta ennen kaikkea, hyvät kollegat, olen huolissani meidän perustienpidosta ja ratamäärärahoista. Ne, jotka ovat pitempään täällä talossa saaneet työtä tehdä, tietävät sen, että vuosi toisensa jälkeen nämä määrärahat on selkeästi alibudjetoitu. Eduskunta on lisännyt hivenen määrärahoja, on pysytty sitten aina suurin piirtein edellisvuoden tasolla. Me tarvitsemme sinne roimaa ja selkeää tasokorotusta, (Puhemies: Aika!) yli 100 miljoonaa euroa sekä perustienpitoon että radanpitoon. Niin se vain on. Budjettikirjassa selkeästi todetaan tämä epäkohta. Se on sinne kirjoitettu, ja se on hyvä niin, että hallitus on uskaltanut sen tunnustaa. Mutta se määräraha, mikä siellä nyt on, ei riitä. Ei edes sitä hallitus hyväksynyt, mitä liikenneministeri ja -ministeriö esittivät, mikä sekään ei ollut riittävä taso.

Tämä on kansallinen kysymys, ja kun tämä on sitä, niin mennään tässä nyt ohitse hallitus- ja oppositiorajojen ja hoidetaan yhdessä eduskunnassa tämä asia kuntoon, tehdään selkeä tasokorotus näihin asioihin. Kun on ollut itse valmistelemassa tuolla valtiovarainvaliokunnassa noita aikaisempia mietintöjä ja niitä lukee, niin kyllä siellä hyvin yksituumaisesti on todettu nämä epäkohdat, ja ne ovat todellisia epäkohtia. Hoidetaan ne kuntoon.

Ed. Juha Hakola merkittiin läsnä olevaksi.

Kauppa- ja teollisuusministeri Pekkarisen toimialan talousarvioehdotus

Ensimmäinen varapuhemies:

Ministeri Pekkarinen, 5 minuuttia on käytettävissä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Saanen käyttää tämän aikani lähinnä puheeseen elinkeinopolitiikasta ja innovaatiopolitiikasta ja ehkä myöskin aluekehityksestä. Keskityn siis niihin asioihin.

Pari paradoksia: Tilastojen mukaan vuonna 2020 yli 65-vuotiaiden suomalaisten määrä on 434 871 henkilöä enemmän kuin viime vuonna. Samaan aikaan työikäisen työvoiman, siis 16—64-vuotiaiden, määrä vähenee 128 900 henkilöllä. Toinen sellainen: Hyvinvointipalvelujen järjestämisestä vastaavalla kuntasektorilla työskentelee tällä hetkellä noin 10 000 henkilöä enemmän kuin runsaat viisi vuotta sitten. Kuntien eläkevakuutus on arvioinut, että vuoteen 2020 mennessä eläkkeelle siirtyy kunta-alalla 223 000 kunta-alan työntekijää, yli puolet nykyisestä työntekijämäärästä. Tämän toteutuessa ja kunta-alan henkilöstön määrän jatkaessa kasvuaan ikääntymisestämme johtuen nyt menossa olevaa vauhtia kuntiin tarvitaan vuoteen 2020 mennessä lähes 300 000 uutta työntekijää.

Arvoisa puhemies! Oecd onkin arvioinut, että nykymenolla 70 prosenttia työmarkkinoille tulevista tarvittaisiin vuoteen 2020 mennessä töihin julkiselle sektorille. Tämä yhtälö ei ole mahdollinen. Tämä yhtälö on mahdoton. Se kertoo siitä, että meille riittää tekemistä, meille riittää haastetta. Professori Pohjolan selvitykset osoittavat, että Suomen viime vuosien kasvu vuodesta 1999 vuoteen 2006, vähän yli 3 prosenttia, muodostui niin, että runsaat 0,5 prosenttia siitä oli seurausta työpanoksen määrän kasvusta ja runsaat 2 prosenttia oli seurausta tuottavuuden kasvusta. Mikäli äsken kerrottu toteutuu, se kertoo selvää kieltä siitä, että tuottavuuden kasvun — koska emme voi kovin paljon työvoiman tarjontaan vaikuttaa — pitää olla aivan huikeaa, jos aiomme varmistaa sen, että 2010-luvulla Suomen kansantuote jatkaa sitä kasvuaan, millä kasvu-uralla se on ollut viimeisten vuosien ajan.

Tämä paradoksi, tämä haaste, mielestäni on niin mittava, että se on pakko ottaa kyllä huomioon oikeastaan kaikilla politiikan lohkoilla, ei vain talouspolitiikassa ja innovaatiopolitiikassa, mutta myöskin siellä. Palaan muutaman hetken päästä niihin asioihin, niihin kysymyksiin, niihin teeseihin, millä tätä kuvaa nykyinen hallitus yrittää saada kestävälle perustalle, sellaiselle, jolla kyettäisiin edes kutakuinkin vastaamaan äsken sanottuihin haasteisiin.

Suomessa tällä hetkellä kyllä menee hyvin. Näyttää sekä alueiden kehityksen että elinkeinoelämän kannalta varsin positiiviselta näkymä tulevaan, eivätkä välttämättä nuo äsken kerrotut vielä paina monenkaan mieltä. Kun KTM julkisti barometrinsa, näkymän siitä, mitä 4 060 pk-yrittäjää eri puolilla Suomea ovat mieltä näkymistä eteenpäin ja mitä te-keskusjohtajat ja Finnveran aluejohtajat ovat mieltä siitä, miltä seuduittain kehitysnäkymä näyttää, tuo näkymä oli kaikkien aikojen paras, niin kauan kuin näitä barometreja Suomessa on tehty. Missään seutukunnassa, yhdessäkään, eivät näkymät yleisen kehityksen osalta olleet eteenpäin katsottuna huonommat kuin ne taakse jääneen muutaman vuoden aikana ovat olleet, ja kun katsotaan sitä, mitä taakse on jäänyt, ennätysmäinen talouden kasvu on totuus: 5,5 prosenttia edellisen vuoden aikaan. Tämä ehkä kertoo — minä olen sitä mieltä — liiankin hyvästä olosta ja tunteesta. Tosiasiassa pinnan alla on paljon sellaisia ongelmia, sellaisia haasteita, joihin pitää kyetä vastaamaan.

Käymättä ajan puutteen vuoksi niihin keinoihin, joilla näihin haasteisiin vastataan, jo nuo lukemat, joista lähdin liikkeelle, jotka kertovat vähän toista pitemmässä tulevaisuudessa edessä olevasta kuvasta, kertovat selvää kieltä mielestäni muutamasta asiasta, ensinnäkin siitä, että meidän on kyettävä parantamaan tuottavuutta, meidän kaikkien, jotka olemme työelämässä, on parannettava tuottavuutta huikean paljon enemmän kuin tähän saakka olemme pystyneet. Se tarkoittaa satsausta koulutukseen, tutkimukseen, teknologiaan. Se tarkoittaa innovaatiopolitiikan fokuksen kääntämistä pois vain koneitten ja laitteitten innovaatiorahoituksesta myös työyhteisöjen toiminnan tehostamiseen, sen alan tutkimuksen ja teknologiatyön, innovaatiotyön parantamiseen ja ennen kaikkea palvelusektorin tuottavuuden parantamiseen.

Hallitus on ohjelmassaan päättänyt satsata nimenomaan innovaatiorahoituksessa entistä enemmän myös palvelusektorille, managementiin, johtamiseen, ja nimenomaan työyhteisöjen toiminnan tehostamiseen ja kehitystyöhön myöskin siellä (Ed. Gustafsson: Millä tavalla?) panemalla rahaa — vastaan ed. Gustafssonille — panemalla rahaa, sekä innovaatiorahaa että muuta tutkimusrahaa, vielä kertaan, ei vain niiden koneitten, laitteitten, teknisten vempaimien kehittämiseen vaan myös niitten yksilöiden, niitten työyhteisöjen toiminnan kehittämiseen ja sen kehittämiseen, joka näitä työyhteisöjä johtaa, jotta ne kykenevät niiden koneitten ja vempaimien ja sen uuden teknologian kanssa entistä parempaan yhteistyöhön ja sitä kautta parempaan suoritukseen.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin ministeri Pekkarisen asiantuntevaa puheenvuoroa olisi mielellään kuullut jopa enemmänkin. Tosin täytyy sanoa, että olihan siinä myöskin tätä niin sanottua ministerimantraa aika paljon. Tämä innovaatio, tuotekehittely, tutkimus jne. — sitä nyt sitten saa kuulla.

Jonkunlaisena työelämän asiantuntijana haluan nyt kyllä todeta sen, että tässä haetaan kyllä ihan oikeaa asiaa näitten työyhteisöjen kautta. Vain 20 prosenttia meidän yrityksistämme on niin sanottuja proaktiivisia, sellaisia, joissa ikään kuin tämä kehittäminen, yhteistoiminta henkilöstöryhmien kanssa, johtaminen, mutta myöskin tuottavuus on kunnossa. Meillä on valtava tämmöinen innovaatio- ja kehittämispotentiaali yrityksissä.

Mutta jotain tältä osin nyt jäi vielä uupumaan ministeri (Puhemies: Aika!) Pekkarisen puheesta. Ehkä hän sitten vastauspuheenvuorossaan ... Heitän niin kuin pesäpallomiehenä Pekkariselle kopin, että voisi vielä syventää tätä, mitä ihan oikeasti hallitus on tekemässä. Minä en kyllä ole näillä tiedoin vakuuttunut siitä, etenkin kun esimerkiksi meidän potentiaalista työvoimaamme, mitä on ... Noste-ohjelma ollaan lakkauttamassa. Meillä on 300 000 suomalaista aikuista, joilta puuttuu ammatillinen perustutkinto. Tämä on minusta tosi hävytöntä, että hallitus tekee näin. Se on ihan sama, mikä sen ohjelman nimi sitten on, mutta pitäisi satsata paljon enemmän ammatilliseen aikuiskoulutukseen.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitoksia ministeri Pekkariselle hyvästä esittelypuheenvuorosta. On helppo yhtyä ed. Gustafssonin ajatukseen, että mielellään olisi kuunnellut jopa pitempään tätä hyvää puheenvuoroa.

Mutta nyt on kysymys hyvin historiallisen budjetin, talousarvion, käsittelystä. Ensi vuonna nimenomaan kauppa- ja teollisuusministeriö, työministeriö, osa sisäministeriöstä yhdistyvät. Voimavaroja tässä budjetissa on varattu aika hyvin tämän kokonaisuuden eteenpäinviemiseen. Olisin kysynyt ministeri Pekkariselta, mitkä ovat nyt ne muutamat keskeiset tekijät, jota kautta voidaan sanoa, että siihen suureen haasteeseen, mitä kuvasitte omassa puheenvuorossanne, tämän ministeriöiden yhdistymisen kautta pystytään paremmin vastaamaan.

Tapani Mäkinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Niin, loistava hallitusohjelma, jossa sovittiin muun muassa työ- ja elinkeinoministeriön perustamisesta. Siltä osin se työ, mitä ministeri Pekkarisen vetämänä on tähän valmistautumiseen tehty, on kyllä ollut hyvää, mitä olen kuullut, ja toisaalta ne ajatukset ja haasteet tulevaisuudessa ovat aikamoiset, niin kuin ministeri itse omassa puheenvuorossaan kuvasi.

Kuitenkin ihan muutamasta yksityiskohdasta olisin kysynyt, kuten sellaisesta, että budjetin eräs kohta on yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen. Siellä varataan 12 miljoonaa euroa käytettäväksi valtioneuvoston päätöksellä talouden rakennemuutosten tai muiden äkillisten tapahtumien työllisyydelle ja tuotantotoiminnalle aiheuttamien ennalta-arvaamattomien häiriöiden lieventämiseen. Kysyn: onko mahdollista tätä tukea käyttää myöskin Uudellamaalla, ja jos on, niin kuinka lähellä Pääkaupunkiseutua sitä tukea voidaan käyttää?

Toinen kysymys: Minkä takia yritys- ja työvoimapoliittisissa kokeiluissa, kuten ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen liittyen, (Puhemies: Aika!) on aina ja tälläkin kertaa Pohjois-Suomi ja Itä-Suomen alueet? Minkä takia ei oteta esimerkiksi tämmöisiä kaupunkikeskuksia, jos ei muuten niin ihan vertailumielessä?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Lähdetään lopusta. Ensinnäkin Pääkaupunkiseudulla tällä hetkellä monilla toimialoilla on tosiasiassa työvoimapula, ilmiselvä ylikuumentuminen, jonka edelleenkuumentamista esimerkiksi tällä idealla ensimmäisen vieraan työntekijän palkkaamisesta — siis 30 prosenttia ensimmäisenä vuonna, toisena vuonna 15 prosenttia — ei haluta edistää. Mitkä ne alueet ovat, jotka tulevat tämän menettelyn piiriin ensi vuoden ensimmäisestä päivästä, sitä päätöstä vielä ei ole tehty. Minä pidän mahdollisena, että mukaan otetaan myöskin hivenen paremmin menevien alueitten kuntia ihan tämän vertailuperustan aikaansaamiseksi.

Investointitukia nopean rakennemuutoksen ongelmapaikkakunnille on todella 12 miljoonaa. Niitä käytetään niillä kahdeksalla seutukunnalla tämän päätöksen mukaan, mikä tehtiin edellisen hallituksen aikaan, niillä kahdeksalla seutukunnalla, jotka silloin tämän menettelyn piiriin nimettiin. Mikäli nopea, merkittävä rakennemuutos tapahtuu jollakulla muulla paikkakunnalla vaikkapa täällä eteläisessä Suomessa, se paikkakunta nimetään tai se seutu nimetään tämän menettelyn piiriin. Hallitus lähtee siitä.

Mitä uuteen ministeriöön tulee, sen idea on oikeastaan juuri se, mitä tavallaan paradoksia äsken yritin tuossa kuvata: yritetään löytää menettelytavat, joilla ne erillään tällä hetkellä olevat toimet, vastuupalaset, jotka ovat kolmessa eri ministeriössä, sielläkin pirstaloituneina eri vastuualueisiin, yritetään koota yhteen ministeriöön, jossa samoista lähtökohdista nostetaan ne toimet, jotka kohdistuvat työvoiman kaikkinaisen työllistettävyyden parantamiseen, ja samoista lähtökohdista rakennetaan ne toimet, joilla yrittäjyysympäristöä ja yrittäjyyden edellytyksiä parannetaan, joilla tuottavuutta kohennetaan.

Mitä tulee, ed. Gustafsson, vielä tähän haasteeseen, jonka kovalla paradoksilla yritin tuossa äsken piirtää, minä lähestyn sitä hivenen toisella tavalla. Tällä hetkellä todellakin tuottavuus on erittäin hyvä, maailman parhaimpia, ict-alalla. Palvelusektorilla Suomi tuottavuuskehityksessä viimeisen lähes 10 vuoden aikaan on Oecd-maitten vajaata keskitasoa. Me olemme vähän keskitason alapuolella. Julkisen palvelusektorin puolella me olemme selvästi keskitason alapuolella. Siellä mennään suurin piirtein plus miinus nolla -tilanteessa.

Jos emme saa palvelusektorin tuottavuutta radikaalisti ylös, meidän ict-sektorilla tai metallilla tai puunjalostuksella ei ole mitään edellytyksiä niin huikeaan tuottavuuskehitykseen, että koko kansantalouden tuottavuuskehitys saataisiin reilusti tuonne 4 prosentin tuntumaan. (Puhemies: Aika!) Se olisi edellytys sille, jos vain teollisuuden pitää pitää yllä riittävä tuottavuuskehitys Suomessa. Tähän tarvitaan ei vain investointeja, ei vain tutkimus- ja teknologiarahoitusta niitten vempainten kehittämiseen, vaan tarkoitin äskeisellä myöskin sitten paitsi palvelusektorin myös työyhteisöjen kaikkinaista kehittämistä. Tykes siirtyy työministeriöstä nyt innovaatio-osastolle uudessa työ- ja elinkeinoministeriössä. Olen sitä mieltä, että se on sille ihan oikea paikka. Uskon, että tulee uutta tehoa niihin toimiin.

Reijo Kallio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriö on hyvin keskeinen ministeriö, kun mietimme tulevaisuutemme rakennuspuita. Innovaatioteknologiapolitiikan osalta minulla ei ole suuremmin huomautettavaa. Panostukset kasvavat ensi vuonnakin erittäin tyydyttävällä tavalla. Oikeastaan osaamisen osalta ne suuremmat ongelmat ovatkin opetusministeriön puolella.

Sen sijaan energiapolitiikan osalta olen kyllä huomattavasti huolestuneempi. Suurena haasteenahan meillä on se, miten me samaan aikaan pystymme lisäämään sähköntuotantoa ja vähentämään päästöjä. Jatkossa tämä päästöjen vähentämisurakka tulee olemaan entistä vaativampi. Tässä mielessä Kioton sopimus on ollut aika kevyt harjoitus. Eli jos me aiomme rajoittaa ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen, mikä näyttää olevan tällainen yleisesti hyväksyttävä tavoite, päästövähennysten tulee olla todella nykyistä huomattavasti suurempia.

Kysyisinkin ministeri Pekkariselta, miten hallitus on varautunut tähän tulevaan erittäin merkittävään haasteeseen, kun me tiedämme, että Suomessa näiden päästöjen vähentäminen ei ole helppoa. Se on itse asiassa aika kallista, mutta meidän on kuitenkin se tehtävä.

Jouko Laxell /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minulla oli kyllä nyt valitettavasti hyvinkin paljon samoja kysymyksiä kuin ed. Mäkisellä tuossa takana. Ainoa kysymys, mikä tuli mieleeni vielä: Kysyisin ministeriltä, minkälaista vastaanottoa tämä toimenpide on saanut? Mitä kentältä on kuulunut tämmöisestä?

Janne Seurujärvi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen oli yksiä niitä suuria saavutuksia, joita uusi hallitus uuden hallituspohjan myötä sai aikaan, ja nyt organisaatio on tänään julkistettu. Siitä on annettu hyvät arviot. Sekä yrittäjäjärjestön, elinkeinoelämän järjestöjen että myös SAK:n puolelta toiveet ovat korkealla. Tähän uuteen ministeriöön kuuluvat myös aluekehityksen asiat, ja tavoitteena on tasapainoisen aluekehityksen toteuttaminen. Kuitenkin täällä tämän viikon aikana vasemmisto-oppositio on todistanut omassa retoriikassaan, että aluepolitiikan aika on ohi, on vietetty aluepolitiikan hautajaisia. Kuinka te vastuuministerinä tähän asiaan kommentoitte? Onko syytä vetää musta puku päälle, vai ollaanko menossa siihen suuntaan kuin me täällä kaikki uskomme (Puhemies: Aika!) eli tasaisemman aluekehityksen suuntaan?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Mikäli Suomi joutuu sen keskimäärin 30 prosenttia vähentämään CO2-päästöjä, näyttää siltä, että se tulee EU:n tavoitteeksi kaikesta päätellen. Se tarkoittaisi sitä, että kun viime vuonna meidän päästötaso oli 80 miljoonaa CO2-tonnia, me voisimme päästää 2020 vain 50. Meidän kiintiö laskisi noin 50 CO2-tonniin. Koko päästökauppasektorin päästöoikeuksien määrä on vähän yli 40 miljoonaa CO2-tonnia. Kolme neljäsosaa niistä päästöoikeuksista, joita meillä tällä hetkellä on, jouduttaisiin vähentämään vuoteen 2020 mennessä, jos tämä kaikki toteutuisi. Aivan huikea hanke Suomen tapaiselle maalle.

Sen ohella huikea on myöskin se velvoite, mikä meille tulee: lisätä uusiutuvia energialähteitä. Se on myös suuri mahdollisuus. Se on teknologialle mahdollisuus. Kaikki tämä on eri puolille Suomea, ennen kaikkea maaseutu-Suomelle merkittävä mahdollisuus. Me emme vielä tiedä, kuinka paljon Suomi joutuu lisäämään uusiutuvia energialähteitä vuoteen 2020 mennessä. Me arvelemme, että se on jossakin 30 ja 40 prosentin välillä. Sanon lyhyesti, että esimerkiksi, mikäli se olisi jotain 33, olemme laskeneet, mitä pitäisi tehdä Suomen uusiutuvien energialähteitten käytön edistämiseksi. Se edellyttäisi muun muassa sitä, että kaiken tällaisen metsätähdehakkuun, harvennuspuun, vastaavan, käyttö pitäisi kyetä nelinkertaistamaan taikka tuulivoiman käyttö pitäisi pystyä kaksikymmentäkertaistamaan. Pari esimerkkiä niistä toimista, jotka käytännössä meidän käsissämme ovat: Sen jälkeen kun vesi pannaan lukkoon, sitä ei saa lisää. Ydinvoimaa ei lasketa tietystikään uusiutuvaksi energialähteeksi. Niitä harvoja välineitä, mitkä ovat meidän käytössämme, joudutaan käyttämään niitä huikeita määriä. Vaikka toivon, että kukaan ei epäile, että olen uusiutuvan energiankäytön puolesta, minäkin pelkään, että me emme pääse siihen. Toisekseen meidän keinomme nostaa uusiutuvaa tuotantoa eivät tällä hetkellä ole riittävän terävät. Luulen, että meidän ennen pitkää aika nopeasti pitää ottaa käyttöön syöttötariffijärjestelmä, (Puhemies: Aika!) jolla taataan se, että uutta, uusiutuvaa tarjontaa tulee.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen kuvasi edellä hyvin sitä haastetta, mikä meillä on edessä, ja sehän ei ole pelkästään Suomella, vaan koko EU:lla.

Olisin oikeastaan kohdentanut yhteen pieneen osa-alueeseen ilmastopolitiikkaa eli ilmastoviestintään. Kauppa- ja teollisuusministeriöhän veti useampivuotista ilmastonmuutoksen viestintäohjelmaa, josta saatiin hyviä kokemuksia. Suhteellisen pienillä summilla ilmaston viestiä saatiin vietyä laajoille joukoille. Mukaan saatiin erilaisia sidosryhmiä Martoista MTK:hon. Hyvin toiminut ohjelma. Nyt ensi vuoden talousarviossa ei ole esitetty määrärahoja vastaavanlaisen ohjelman jatkamiselle, ja tämä vanha ohjelma on päättynyt. Miten, ministeri, arvioitte, olisiko tämän kaltaiselle ohjelmalle tarvetta ja käyttöä, jos ei nyt heti ensi vuonna niin sitten vaikka vuonna 2009?

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, kiitos hyvästä esityksestä. Kun itse viittasitte nyt syöttötariffiin, niin eikö olisi sitten teidän tehtävänne saada se aikaan esimerkiksi tuulivoimalle, ja mikä olisi aikataulu?

Suomen ympäristöteknologian vienti on stagnoitunut, kymmenen vuotta suunnilleen pysynyt samalla tasolla, ei ole lisääntynyt. Tämä on esimerkiksi Sitran käsitys asiasta. Eikö tässä pitäisi todellakin aktivoitua?

Sitten tämä näkökulma, mikä Suomea uhkaa: Seitsemäs ydinvoimala on nyt keskustelun kohteena, ja sitten me olemme jonkunlainen ydinjätteen hautuumaa, ainut paikka ehkä Euroopassa. Näin ollen, jos aikaa riittää, niin voitteko vastata siihen, luuletteko jatkossa paineen kasvavan Suomea kohtaan, että meidän pitäisi ottaa vastaan myös muualta ydinjätettä?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä ministeri Pekkarinen, teitä voi onnitella, että ministeriössä ei painita rahapulassa. T&k-panostukset ovat oikean suuntaisia, siitä voimme olla yhtä mieltä. Se ehkä aiheuttaakin sen, että nyt täytyy puhua pienistä ja suurista asioista, suurista periaatteellisina kysymyksinä, kuten äsken teimme energiapolitiikan taholla. Mutta sitten täytyy kysyä, mistä ihmeestä teillä on ollut tarve nirhaista tässä noin 143 miljoonaa euroa kasvaneessa budjetissa talous- ja velkaneuvonnasta pois 150 000 euroa, kun tiedetään ja vielä oman budjettikirjanne esityksessäkin sanotaan, että 60 päivää olisi tavoitteellinen jonotusaika. Me olemme keskustelleet tässä salissa viime kaudella näistä velkavankeuteen joutuneista ihmisistä ja avusta heille. Tätä en osaa ymmärtää.

Ja sitten toisena: Kun puhumme kauniisti ja yhteisellä hädällä näistä uusiutuvista energioista, kuten äskeisessäkin puheenvuorossa ja monta puheenvuoroa aikaisemmin, niin sitten tiedotuksesta, energiatiedotuksesta, (Puhemies: Aika!) uusiutuvan energiankäytön edistämisestä ja energian säästöstä tiedottamisesta miljoona euroa on lähtenyt pois. En ymmärrä näitä miinuksia, jotka ovat pieniä määrissä.

Ja sitten vielä kolmas kysymys, arvoisa puhemies: Missä luuraa se tuuliatlas, joka myös edistäisi aika helpolla tavalla hyviä investointeja tuulivoimaan?

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin kyllä ympäristö- ja energiateknologiainvestoinnit ovat meillä hyvässä vauhdissa, siis ne teknologiainvestoinnit, jotka tähtäävät tuotteitten vientiin. Meillä muun muassa ed. Laitisen kanssa on oikein hyviä kokemuksia siitä, kuinka valtavia investointeja suomalaiset alan yritykset tekevät tällä hetkellä juuri ennen kaikkea tuuliteknologiaan, mutta vähän muuallekin.

Mitä tulee näihin tiedotuksen rahoihin, niin kieltämättä sillä momentilla, jolla niitä oli nyt tämän erillisen hankkeen tiimoilta, rahat ovat häippässeet. Meillä on kyllä tarkoitus käyttää lähinnä Motivaa entistä aktiivisemmin ja vahvemmin näihin samoihin tarkoituksiin. Myönnän, että siinä tarvitaan myös ei vain käytännön toimintaa ilman rahaa vaan käytännön toimintaa, jossa raha kuitenkin on se liikkeellepaneva voima monesti. Minä kuitenkin uskon, että siihen rahaa löytyy ihan riittävällä tavalla.

Mitä tulee sitten vielä siihen, miten rahoja nyt ylipäänsä käytetään, kyllä me laitamme ennen kaikkea täällä teknologiapuolella erittäin vahvasti rahaa, myös siellä, alan teknologiseen tutkimukseen ja tuotekehitystyöhön ja vastaavaan. Kerron yhden ainoan esimerkin: Biorefinery-ohjelma. Käynnistimme muutama viikko sitten 137 miljoonaa euroa käsittävän biojalostamokehittämisen ohjelman, josta julkinen valta maksaa puolet ja johon yksityinen sektori osallistuu toisella puolella. Jos ajatellaan tilannetta kolme neljä vuotta sitten, niin ne rahat vastaaviin tarkoituksiin olivat yksi kymmenesosa siitä, millä tasolla nyt toimitaan. Minusta me olemme reagoineet. Jo edellinen hallitus reagoi oikeansuuntaisesti, ja tämä hallitus painaa kyllä tässä suhteessa kaasua merkittävästi lisää.

Mitä talous- ja velkaneuvontaan tulee, niin rahat muistaakseni ovat aika lailla samalla tasolla, jolla ne olivat edellisen kerran, kun hallitus toi budjettinsa tänne. Täällä, niin kuin ed. Laitinen tuntui sanovan, eduskunta lisäsi näitä rahoja. Henkilökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä ja sanon sen nyt tässä suoraan, että aika nopeasti tämä kaikki pitäisi saada vakautettua jollekin järjelliselle tasolle, henkilökohtainen talous- ja velkaneuvonta. Minusta koululaitoksen ja koulutusinstituutioitten tehtävä on opettaa kansalaisia selviytymään omassa elämässään. Ei joka paikkaan tarvita valtion viranomaisia neuvomaan, ei siihen, miten sinä käytät omia rahojasi. On erityisiä tapauksia tietyn katastrofin (Puhemies: Aika!) jäljiltä, joihin vielä tarvitaan tätä jonkun verran, mutta vähitellen tämmöisestä infrasta mielestäni kyllä joudutaan, ei kokonaan luopumaan, mutta sitä selvästi vähentämään.

Henna Virkkunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen samoin kuin koko hallitus ansaitsee kyllä täyden tunnustuksen siitä, kuinka tarmokkaasti työskennellään tämän uuden yhteisen elinkeinoministeriön rakentamiseksi. Samoin hallitus on tehnyt hyvää työtä yritysten määrän lisäämiseksi Suomessa, mutta edelleen ongelma on se, että suomalainen yritys ei halua kasvaa. Siihen nyt on hyvä alku tämä, että 10 miljoonaa euroa on varattu ensimmäisen uuden työntekijän palkkaamiseen, mutta mitä muita keinoja nyt on mietitty siihen, miten suomalaiset yrittäjät saataisiin kasvuhalukkaiksi ja ottamaan lisää työntekijöitä ja laajentamaan toimintaansa?

Toinen kysymys tähän energiaverojen korotukseen liittyen. Korotus on tarpeellista ilmastonäkökulmasta ja kuluttajien käytöksen ohjaamiseksi, mutta ei voi kiistää sitä, että ammattiliikennettä kyllä purevat pahasti nämä korotukset. Ensi vuonna on suunnattu ja varattu kuljetustukeen 5 miljoonaa euroa ja kuljetustukijärjestelmää on tarkoitus uudistaa. Nythän mahdollista olisi EU-komission uusien säädösten mukaisesti myös ympäristötukea (Puhemies: Aika!) suunnata kuljetusyrityksille, jos ne muuttavat tätä kalustoaan ympäristöystävällisempään suuntaan. Onko tällaisia suunnitelmia KTM:llä olemassa tai uudella elinkeinoministeriöllä, että kuljetuskaluston ympäristöystävällisyyttä voitaisiin tukea?

Markku Uusipaavalniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Herra ministeri, olemme nyt kolme päivää käsitelleet tätä keltaista kirjaa, jonka kannessa lukee "Talousarvioesitys". Ensi vuodeksi nimeksi varmaan voisi muuttaa "Menoarvioesitys". Vaikka ministeri Katainen heitti haasteen muillekin puolueille ilmoittaa arvionsa tuloarviosta, niin tähän haasteeseen kukaan ei ole tarttunut.

Tämä kuuluu tietyllä tavalla teidän alueeseenne, koska teidän pitää katsoa tulevaisuuteen, millä sektoreilla työvoimaa tullaan tarvitsemaan. Tässä opuksessa löytyy kolme sivua yksityisestä kulutuksesta, joka on kuitenkin tukiranka valtion talousarviolle. Yksinkertaistaakseni kysymykseni kysyn teiltä, herra ministeri, oletteko tutustunut velkasaldon muutoksiin syntymävuoden mukaan viimeisten viiden vuoden aikana, syntymävuoden mukaan? Se avaa teille paljon sitä, mistä olen puhumassa, minkä takia rakennusluvat sakkaavat ja minkä takia (Puhemies: Aika!) yksityiskulutus sakkaa.

Paula  Sihto  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministerille kiitos mielenkiintoisesta ja ansiokkaasta puheenvuorosta. Toitte selkeästi esille sen, että työvoiman saannin tarpeeseen liittyy selviä haasteita tulevaisuudessa varsinkin julkiselle sektorille. Itsekin olen perehtynyt muutamiin tutkimuksiin, joissa todetaan, että melko pian tulevaisuudessa kolmen viidestä tai jopa neljän viidestä valmistuvasta nuoresta pitäisi hakeutua töihin julkiselle sektorille, että nykyisen kaltaiset palvelut voidaan tulevaisuudessa toteuttaa. Kysyisinkin ministeriltä, miten tulevaisuudessa julkiselle sektorille ja varsinkin alipalkatulle hoitoalalle saadaan osaavaa henkilöstöä, kun työvoimasta kilpailee niin moni muukin työpaikka julkisen sektorin kanssa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Sanon oman käsitykseni suoraan. Minä en usko, että on mahdollista turvata julkiselle sektorille niin paljon työvoimaa kuin kertovat kaikki nämä kehitystrendit ja tarvearviot tällä hetkellä. Jos niin vähän työmarkkinoille tulevasta työvoimasta liikenee sinne avoimelle sektorille, ei kerta kaikkiaan niin vähä määrä riitä ylläpitämään sen mittaista talouden kasvua, mihin me olemme viime vuosien aikaan tottuneet. Meidän on selviydyttävä julkisella sektorilla vähän vähemmällä, meidän on saatava tuottavuutta siellä kohennettua, ei niin, että se otetaan ihmisten selkänahasta, vaan mieluummin päästä, ja siinä meille on kyllä kova haaste tulevia vuosia silmälläpitäen. Siihen tähtäävät ne toimet, joihin äsken täällä viittasin, kun puhuin asiasta ed. Gustafssonin kanssa, ja tiedän, että hän tuntee nämä asiat myöskin, niin kuin monet teistä muistakin tietysti, tavattoman hyvin.

Mitä tulee kasvuyrittäjyyteen, johon täällä kajottiin, niin se on todella ongelma. Meidän barometrimme kertoo erittäin positiivista näkymää siitä, miten yritykset arvioivat tulevaisuuttansa, mutta niiden yritysten määrä, jotka ovat valmiita hyppäämään tällaiseen kasvuyrittäjyyden rooliin, itse asiassa ei ollut kasvanut yhtään edellisestä vuodesta, lukemat olivat ihan samanlaisia. Siis kasvuyrittäjyys tarkoittaa, että on 20 prosentin kasvu kolmena vuonna peräkkäin, se on se vaativa kasvuyrittäjyyden käsite. Ne yleensä ovat innovatiivisia, nopeasti kasvavia, kansainvälistymiseen pohjaavia yrityksiä, eivät tällaisia aloittavia yrityksiä, niitä ei noteerata kasvuyrityksinä käsitteen mukaisesti. Meillä on tarkoitus nyt nimenomaan keskittää nämä tehtävät uudessa ministeriössä sen innovaatio-osastolle, ja idea on se, että näiden yritysten käsittely ei ole työllisyys- ja yrittäjyysyksikössä, vaan nämä ovat nimenomaan innovaatioyksikössä, siellä, missä ovat innovaatiopalvelut, kansainvälistymistoimet ja nimenomaan sitten kasvuun ja sen vauhdittamiseen liittyvät erilaiset toimet, joita en tässä yhteydessä pysty erittelemään.

Mitä tulee ed. Virkkusen kysymykseen kuljetustuki-ideasta, tavallaan niin kuin modifioidusta kuljetustuesta, tämän tyyppisiä malleja kehitetään eri puolilla Euroopan unionia, myöskin komission piirissä kehitellään. Siitä, lähteekö Suomi liikkeelle jotenkin omilla malleillaan, jotka pitää notifioida niin kauan kuin EU ei ole tehnyt erillistä päätöstä, nyt ei kovin vakavasti ole puhuttu. (Puhemies: Aika!)

Sen sijaan voisin sanoa esimerkiksi työkoneista, kaikista sekä metsissä että pelloilla kulkevista, pitäväni mahdollisena, että tämä hallitus säätää, oikein lailla säätää, että tämän vaalikauden aikaan biopokin käyttö niissä kaikissa voisi tulla pakolliseksi. Minusta se on ihan käyttökelpoinen idea.

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitoksia ministerille erinomaisesta esitelmästä. Todellakin työvoimapula uhkaa kuntia, ja se koskee Pääkaupunkiseutua, totta kai, mutta se koskee ikävä kyllä myös muuta Suomea yhtä kipeästi. Tässä ei kannata kilpailla.

Siitä nousi mieleeni kysymys, kun maakunnissa on valtava määrä pienyritystoimintaa, joka todella kaipaa ikään kuin pikkusen potkua lisää. Siellä on valtava määrä innovaatioita, jotka todellakin olisivat melkein valmiita muuttumaan uusiksi työpaikoiksi, ja tätä kautta saataisiin kuntiinkin uutta työvoimaa, syntyisi perheitä ja uutta syntyvyyttä, joka tukisi koko tätä yhteiskuntajärjestelmäämme. Ajattelin kysyä, onko uudella ministeriöllä, joka aloittaa nyt täydellä juoksuvauhdilla, jotain uutta ideaa tähän, millä voitaisiin tukea koko maassa tapahtuvaa elinkeinojen kehittämistä.

Reijo Laitinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On kieltämättä merkittävä asia uuden työ- ja elinkeinoministeriön perustaminen. Haasteet ovat kovat, odotukset ovat valtavat. Uskallan sanoa sen, että sosialidemokraatit tukevat niitä linjauksia, mitä ministeriö tekee, jos ne tapahtuvat siltä pohjalta, mitä tässä nyt sitten ministeri Pekkarinenkin omassa puheenvuorossaan julki toi. Toisaalta meillä on epäilyksiä sen suhteen taas, miten sitten pidetään huolta tästä työvoimasta, joka on kuitenkin se kaikkein keskeisin tuotannontekijä tässä yhteiskunnassa, miten se voi ja miten sitä saadaan, ammattitaitoista työvoimaa. Mielenkiinnolla odotetaan, mitä tulee tapahtumaan.

Aivan oikeaa on t&k-panostukseen suuntaaminen. On selvää, että palvelualojen tuottavuutta pitää pystyä nostamaan. Kiinnittäisin ihan samaan seikkaan huomion kuin ed. Virkkunen, kasvuyrityksiin. (Puhemies: Aika!) Meillä on pieniä yrityksiä. Niitä syntyy kaiken aikaa lisää, hyvä niin. Mutta meillä on aivan liian vähän kasvuyrityksiä. Ja voi sanoa niin, että ehkä tässä julkinen sektorikaan ei ole täysin onnistunut, vaikka paljon on tehty. Kasvuyrityksiin panostaminen on elintärkeä kysymys, samoin kansainvälistyminen. Toivon, että ministeri edelleen vie tätä linjaa, jota jo viime vaalikaudella aloitettiin, eteenpäin. Tämä yhteiskunta sitä välttämättä tarvitsee.

Kysymys ministerille rakennealueiden määrärahasta. Nyt sitä leikataan. Miksi te näin teette? (Puhemies: Aika!) Me tiedämme, että on huutava pula muun muassa Keski-Suomessa tietyillä alueilla näistä määrärahoista, kun tuotanto on ajettu alas.

Kimmo Tiilikainen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitusneuvotteluissa rakennettiin työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelma vastaamaan työn tuottavuuteen, työelämän kehittämiseen ja työhyvinvointiin liittyviin kysymyksiin. Tästä olisin mielelläni kuullut ministeriltä muutaman sanan, miten tämä työ on lähtenyt käyntiin.

Toinen asia. Kuvasitte tuossa näitä suuria haasteita esimerkiksi tuulivoiman rakentamisen suhteen, että nykyinen kapasiteetti pitäisi 20-kertaistaa 13 vuoden aikana. Teknologiateollisuus näkee, että tuo kapasiteetti voisi olla jopa vieläkin suurempi. Siellä puhutaan ehkä 30-kertaistamisesta. Tämän tulppana on, että investointiavustukset eivät riitä. Tarvitaan tuo takuuhintajärjestelmä, jotta tuulivoimainvestoinnit käynnistyvät, ja sitä mukaa tulee mukaan tämä meidän uusi metalliteollisuuden myös vientiin vahvasti panostava alamme. Se saa toimintaedellytykset, kun kotimarkkinat käynnistyvät. Milloin tämmöistä olisi odotettavissa, ministeri?

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tästä on erittäin hyvä jatkaa, ja nyt sitten, kun ministeri ansiokkaasti aloitti laajalla yhteiskuntakatsauksella, niin koetan jatkaa sitä. Dieselvero nostaa arviolta kuljetuskustannuksia 80 miljoonaa euroa, ensimmäisen luokan sähköveron korotus kotitalouksien ja palveluyritysten eli ei-teollisuuden laskua 51 miljoonaa, ja tiedämme, että noin 700 miljoonan euron iloa saa ministeri alkaa jakaa sitten päästökauppaoikeuksia koskevassa esityksessään tai asetuksessaan. Uusiutuvia energialähteitä ihan varmasti tarvitaan, sillä jo korvausinvestointeja energiapuolella ja sähköntuotannon puolella tulee tarpeeseen. Tässä keskusteltiin, että vienti jotenkin vetää, ja en olisi ihan heti tässä vaiheessa kotitalouksille laittamassa avointa piikkiä maksaa syöttötariffeja. Se on minun pelkoni, vaikka minun ilmastokantani haluaisi sitä. Kysyn, ministeri, uudelleen, missä luuraa tuuliatlaksen teko. Se maksaisi vain 2 miljoonaa ja se antaisi yrityksille realistiset arviot siitä, missä tuulee ja kuinka paljon.

Hannes Manninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta on syytä onnitella ministeri Pekkarista erinomaisesti suoritetusta työstä, ja siksi luotan myöskin siihen, että aluepolitiikka on hyvässä hoidossa, vähintään yhtä hyvässä kuin edellisessäkin hallituksessa.

Mutta elämä on ihmeellistä ja niin on myöskin politiikka. Kun täällä eilen en saanut puheenvuoroa, kun keskusteltiin aluepolitiikasta, joka kuuluu ministeri Pekkarisen toimialaan, niin en voinut olla ihmettelemättä sitä, että ne, jotka edellisen hallituksen aikana kuullessaan sanan "aluepolitiikka" poistivat varmistimen pistoolista, täällä nyt aluepolitiikan auguureina esiintyvät. Ja juuri ne pelot, joita täällä esitetään keskittymisistä ja siitä, miten käy niiden syrjäseutujen, olivat juuri niitä asioita, joiden vuoksi minä sain tapella sen neljä vuotta jatkuvasti, kun te pyritte keskittämään kaikkia asioita, (Välihuutoja vasemmalta) ja aluerahoituksen osalta oli juuri sama asia. Te pyritte keskittämään niitä rahoja, pois kaikkein heikoimmilta alueilta. (Puhemies: Aika!) Ministeri Koskinen joskus oli meidän puolellamme, mutta teidän toiset päällikkönne kumosivat kaikki ne Koskisen päätökset sen jälkeen.

Markku Uusipaavalniemi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Halusin vain toistaa kysymykseni, johonka herra ministeri ei ilmeisesti saanut aikaa vastata.

Kyösti Karjula /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä ovat kasvuyrittäjyyden näkökulma ja aluekehitykseen vaikuttaminen nousee perustellusti esille. Ovatko, ministeri, nämä huippuosaamisen, strategisen huippuosaamisen, keskittymät yksi sellainen väylä, että jos sinne valikoidaan oikeita painopistealueita, oikeita yritysryhmiä, niitä voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin myös yritysten kansainvälistymisen ja kasvun tukemiseen?

Sen lisäksi haluan kysyä, kun tämä palveluinnovaatioiden esiin nostaminen on erittäin suuri haaste tulevaisuuden kannalta, millä tavalla tämä uusi ministeriö voi antaa vahvemman panoksen myös tähän kuntien palvelurakenneuudistukseen, että siellä saadaan tämä innovaatiotoiminta vahvemmin esille.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Minä näytän tällä kertaa kalvon, tämmöisen kelmun. Tässä pyritään kertomaan elinkeinoelämän kehitysnäkymät seutukunnittain, kesä—talvi 2007, ja tämä ... (Ed. Gustafsson: Ei näy tänne!) — Jos näette siinä vaan punaista, niin silloin menee huonosti, ed. Gustafsson. Vihreää kun näkyy, oikein vihreää, niin silloin menee erittäin hyvin, (Ed. Gustafsson: Aika usein näemme!) ja jos tämmöistä vähän harmaampaa, silloin menee aika hyvin tai vähintäänkin pysyy ennallaan.

Mikä minun sanomani on? Sanomani on se, ed. Gustafsson, että tällaista karttaa täällä ei ole ennen nähty. Nyt näyttää hyvältä, mutta tämä ei tarkoita sitä, etteikö syrjäisimmillä alueilla edelleenkin olisi ongelmia. Ed. Hoskosen puheenvuoroon liittyen: on totta, että esimerkiksi tietyissä kehitysalueseutukunnissa ei saa välttämättä esimerkiksi kovin monta koneurakoitsijaa kuntaan liikkeelle, jos siellä on isompia hankkeita yhtäkkiä panna pystyyn. Miksi ei saa? Siksi, että se väki on imetty tänne etelän suuriin rakennuskohteisiin viimeisten vuosien aikaan sekä niillä päätöksillä, mitä edellinen hallitus, Vanhasen ykkönen, teki, että niillä päätöksillä, mitä tämäkin hallitus nyt tekee omissa poliittisissa ratkaisuissaan. Näin se, ystävät, vaan on, eivät ne ole kuolleet eivätkä lopettaneet, ne ovat täällä etelän suurissa rakennuskohteissa, nämä ihmiset, tällä hetkellä työssä.

Hyvä vai huono? Minusta olisi hyvä, jos me kuitenkin, vaikka tämä kuva on aika hyvä, tasapainoista alueellista voitaisiin edelleen vahvistaa. Ja nyt kun katsotaan ensi vuoden budjettia, kyllä siellä ne keskeiset instrumentit, elinkeinopoliittiset instrumentit, ovat mielestäni oikealla kohdallaan, sekä yritystukirahat mitoituksen osalta, uudet keinot, jotka otetaan käyttöön, ensimmäisen vieraan palkkaamisen tuki jnp.

Edelleen innovaatiopolitiikasta ja tutkimuksen ja teknologian kehittämisrahoituksesta hallitus sanoo ohjelmassaan ja budjetissa, että tarkoitus on suunnata näitä voimavaroja entistä määrätietoisemmin ja selvemmin eri puolille Suomea, siellä olevan tällaisen kysyntäpotentiaalin tyydyttämiseksi. Kaksi viikkoa sitten Tekesissä otettiin käyttöön tämmöinen uusi innovaatiotuki, joka voidaan myöntää pk-yrityksille aina 100 000 euroon saakka. Ja silloin kun tuki on keskitetysti tarkoitettu nimenomaan pk-yrityksille, silloin se myöskin alueellisesti sattuu paljon paremmin kuin suuret t&k-rahoitushankkeet, koska ne yleensä menevät kaikista suurimpiin keskuksiin.

Pari muuta kysymystä täällä, arvoisa ... (Ed. Gustafsson: Vastatkaa Uusipaavalniemelle!) — Ed. Uusipaavalniemelle minä sanon suoraan, että minä en äsken kerennyt vastata, mutta ei se paljon siitä kummene. Nimittäin minä en ole katsonut semmoista tilastoa. Minä en tiedä, minä kuvittelen tietäväni, miltä se näyttää, mutta en käy tässä arvioimaan. Ed. Uusipaavalniemi, toivon, että te annatte minulle niin kuin tämmöistä henkilökohtaista opetusta tämän kysymyksen kanssa sitten myöhemmässä vaiheessa.

Ed. Kumpula-Natrille tästä energiapuolelta, uusiutuvista erityisesti, sanon pari sanaa. Ensinnäkin te vastustatte verojen kiristämistä, jolla, niillä toimilla, tehtäisiin uusiutuva aina edullisemmaksi uusiutumattomaan verrattuna. Sitten te vastustatte syöttötariffien käyttöön ottamista. Millä tavalla teidän konstein sitten voitaisiin tätä uusiutuvan energian tarjontaa saada entistä enemmän liikkeelle?

Kolmas vaihtoehto periaatteessa on investointituet, massiiviset investointituet. Minäpä kerron, kun minä lasketin, kuinka paljon sillä tukitasolla, millä tuuli-investointia on tuettu viime vuosien aikaan, tarvittaisiin investointitukia vuoteen 2020 mennessä: noin 600—700 prosenttia enemmän kuin meillä tähän saakka, ja ne pitäisi kaikki ne rahat laittaa nimenomaan tuulipuistoinvestointeihin, kun me rahaa tarvitsisimme vähän muihinkin uusiutuvan energian muotoihin. (Ed. Kumpula-Natri: Kuinka paljon kotitalouksille voi laittaa?) — Kotitaloudet tästä maksaisivat. Riippuu siitä, kuinka laaja järjestelmä pannaan pystyyn. En kannata niin laajaa järjestelmää kuin esimerkiksi Saksassa on tai Ruotsissa on jnp., ainakaan tässä vaiheessa. On pakko ottaa joku uusi konsti käyttöön, jos aiomme vastata näihin haasteisiin.

Mitä tuuliatlakseen tulee, niin se on valmistelun alla, ja uskon, että me saamme sen valmiiksi ihan seuraavan vuoden puolentoista aikana. Se on erittäin tärkeä asia.

Nyt valitan, että aika loppuu, olisi monta muuta asiaa. Kasvuyrittäjyys erityisesti oli teema, josta olisin vielä halunnut sanoa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Voitte minuutin jatkaa.

Puhuja:

No, ihan lyhyesti jatkan, kiitos puhemies. — Hallitus on tunnistanut todellakin tämän ongelman jo oikeastaan edellisen hallituksen aikaan, ja sellaista yhtä konstia, keinoa, siinä varmasti ei ole. Tarvitaan voimavaroja tänne kansainvälistymisen kynnyksen madaltamiseen, koska se yleensä on edellytys sille, että saa yrityksen merkittävään kasvuun. Suomi on niin pieni markkina-alue, että täällä kapeitten segmenttien tuotannonaloilla ei oikein marssita kovin pitkälle. On päästä ulos, ja tässä näitä toimia, myöskin rahaa nyt muuten muutamalla miljoonalla, kiitos eduskunnan lausumien viime budjetissa, ollaan lisäämässä.

Sitten toinen konsti on kyllä nimenomaan innovaatiotyön ja viennin ja kansainvälistymisen rahoituksen yhteen kytkeminen. Minä uskon, että se auttaa tähän pulmaan, mikä meillä kieltämättä on. (Puhemies: Aika!) Sitten myöskin on käynyt ilmi, että kun menee yrityksellä aika hyvin, niin välttämättä silloin ei tämä kasvuyrittäjyys houkuttele. Aika hyvää tulosta kyetään takomaan myöskin sillä yrityskoolla, missä tällä hetkellä ollaan.

Reijo Kallio /sd:

Arvoisa puhemies! Talouskehityksemme on viime vuosina ollut hyvä. Tähän ed. Laitinenkin omassa puheenvuorossaan viittasi, ja siihen on helppo yhtyä. Ja näyttää siltä, että talouden kasvu on tänä vuonnakin hyvin ripeää, kiitos edellisten hallitusten rakentaman hyvän perustan. Mutta vaikka kasvu onkin vahvaa, niin kyllä myöskin riskit lisääntyvät. Mielestäni tällä hetkellä taloutemme uhkat liittyvät inflaatioon, pahenevaan työvoimapulaan, kotitalouksien velkaantumiseen, asumisen kalleuteen sekä kuntatalouden epävarmuuteen. Inflaation osalta ensi vuoden ennusteet liikkuvat 3 prosentissa, jotkut ennustuslaitokset esittävät kyllä korkeampiakin lukuja. Historiallisesti tarkastellen tämä ei ole kovin korkea taso, mutta kun sitä verrataan viime vuosien, oikeastaan viimeisten 10—15 vuoden alle 2 prosentin tasoon, niin se on korkea taso.

Hallitus on myös omilla toimillaan, tarkoitan lähinnä maksujen ja verojen korotuksia, lisäämässä inflaatiopaineita. Eräiden arvioiden mukaan tämä hallitusten toimien vaikutus on 0,5—0,6 prosenttiyksikköä eli kohtuullisen paljon. Näyttää myös siltä, että hallituksen inflaatiotarkistus on jäämässä alimittaiseksi, mikä tietää tuloverotuksen osalta kiristymistä. Mielestäni tähän inflaatioon kannattaa suhtautua vakavasti, sillä jos meillä on pidemmän aikaa kilpailijamaitamme korkeampi inflaatio, niin se kyllä suhteellisen nopeasti rapauttaa meidän kilpailukykymme.

Myös kotitalouksien velkaantuminen on ollut nopeaa, ja mielestäni tämä velkakuorma on tällä hetkellä sillä tasolla, että se ei kovin suuria lisäyksiä kestä. Tässä mielessä olisikin tärkeää, että korkotaso ei enää tästä nykyisestä juurikaan nousisi. Jos näin käy, niin sillä saattaa olla hyvin arvaamattomia seurauksia.

Kuntatalouden osalta voi todeta sen, että sehän on ollut jo jonkin aikaa kohtuullisen eriytynyt. Meillä on kuntia, joilla talous on hyvässä kunnossa, mutta sitten on myös kuntia, joilla on suuria vaikeuksia hoitaa tehtäviään. Mielestäni kuntatyöntekijät ovat palkankorotuksensa ansainneet, mutta luulenpa, että on aika iso joukko kuntia, jotka eivät ilman veronkorotuksia tule selviytymään velvoitteistaan ensi vuonna ja tulevina vuosina.

Täällä on erityisesti hallituspuolueiden edustajien taholta hehkuteltu budjetin hyvyyttä. On toki myönnettävä, että onhan budjetissa joitakin hyviä yksityiskohtia: perintöveron korjaus, opintorahan korotus, eläkeläisten verotuksen osan korjaaminen palkansaajien tasolle. Nämä ovat hyviä asioita, ja niille täytyy antaa täysi tunnustus.

Mutta, mitä saavat pienituloiset tulonsiirroilla elävät? Mitä saavat pienituloiset eläkeläiset? He saavat lähinnä lisää veroja ja maksuja: sosiaali- ja terveysmaksut nousevat, polttoaine- ja energiaverot nousevat. Ne ovat pois myös pienituloisten kukkarosta.

Näiden energiaverojen osalta olisi toivonut kyllä ympäristön kannalta erilaista painotusta. Kyllä meidän mielestäni pitäisi suosia enemmän dieseliä ja dieselautoja, ne kuluttavat vähemmän. Toki Suomessakin kehitys tältä osin on mennyt oikeaan suuntaan. Ymmärtääkseni tänä vuonna uusista autoista jo noin neljännes on dieselautoja, mutta se on kuitenkin vielä kaukana keskieurooppalaisesta tasosta, joka on kuitenkin noin 50 prosenttia, ehkä vähän enemmänkin.

Panostukset sosiaali- ja terveyspalveluihin ensi vuoden budjetissa ovat aivan liian vaatimattomia. Olisin odottanut, että kun kerran sosiaali- ja terveysmaksuja korotetaan, niin tämä maksujen korotus olisi mennyt sosiaali- ja terveyspalvelujen vahvistamiseen, mutta nythän se kerätään pois valtionosuuksista.

Infrastruktuuriin on myös viitattu. Se on tärkeä kilpailutekijä Suomessa, ja siinä olemme jääneet valitettavan alhaiselle tasolle. Siellä tarvittaisiin kyllä niin raideliikenteen, tiestön kuin meriväylien osalta selkeä tason korotus.

Myöskin aktiivinen työvoimapolitiikka ollaan ajamassa alas. Erityisen kovalla kädellä kohdellaan työllisyysperusteisia investointiavustuksia, jotka ovat olleet erityisesti maakunnissa tärkeä keino pienien infra-, matkailu- ym. muiden hankkeiden toteuttamiseen.

Arvoisa puhemies! Viimeisenä yksityiskohtana budjetista otan veikkausvoittovarat. Niiden osalta ollaan toimimassa täysin jakosuhdelain vastaisesti. Esimerkiksi liikunnan osalta on käymässä niin, että se pieni korotus ei kata lähimainkaan edes inflaatiota eli reaalisesti liikuntarahat tulevat tällä ratkaisulla ensi vuonna alenemaan.

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Luon katsauksen tähän budjettiin ja sen vaikutuksiin, toisaalta myöskin maaseutuun ja siellä yrittäjyyteen ja muuhun elinkeinotoimintaan.

Vuoden 2008 budjetti vastaa hyvin niihin haasteisiin, joita kansalaiset ovat meille valtakunnan tason päättäjille asettaneet. Hallituksen tavoite vahvistaa monin eri tavoin valtiontaloutta ja toisaalta kohdentaa merkittäviä menoeriä juuri niille kansanosille, jotka sitä eniten tarvitsevat. On oikeaa talous- ja sosiaalipolitiikkaa toimia sillä tavalla, että ensin hankitaan jaettavaa ja sitten kohdennetaan se oikein. Tästähän ovat hyvinä esimerkkeinä muun muassa panostukset yrittäjyyden ja työllisyyden edistämiseen parantamalla yritysten toimintaedellytyksiä ja toisaalta turvaamalla yrityksille ammattitaitoisen työvoiman saanti.

Sosiaalipolitiikassa budjetti sisältää pienten eläkkeiden tasokorotuksen lisäksi eläkeläisten palkansaajia kireämmän verotuksen oikaisun, jotka ovat onnistuneita toimenpiteitä ja hyvää sosiaalipolitiikkaa. Myös opiskelijoiden ja lapsiperheiden nykyistä paremmat toimeentulon turvaamistoimet osoittavat, että hallituksella on vahva sosiaalinen omatunto.

Koska edustan maakuntia, niin kuin täällä kansanedustajat yleensä edustavat, tuon esille sen, että Suomi on, kuten tiedämme, laaja maa, jossa asutusta on muuallakin kuin Kehä kolmosen sisäpuolella. Tämä edellyttää, että kaikkia suomalaisia kohdellaan tasapuolisesti myös erilaisten juna- ja liikenneyhteyksien turvaamisessa ja kehittämisessä.

Suomi elää edelleen merkittävässä määrin juuri metsästä ja perusteollisuudesta, minkä vuoksi maanteiden kunto ja erityisesti tavaraliikenteen käyttämät tieosuudet tulee pitää liikennöitävässä ja turvallisessa kunnossa. Toisaalta kuluvan vuoden aiempia vuosia heikompi liikenneturvallisuus edellyttää myös erityistä panostamista tieverkkoon. Vaikka tienpitoon on varattu edellistäkin hallitusta enemmän rahaa, se ei ole kaikilta osiltaan kuitenkaan vieläkään riittävä. Meitä on monia, jotka olisimme mielellämme nähneet budjetissa tiemäärärahoissa esitettyä suuremmat luvut. Tämä puute tulisi korjata vuoden 2008 annettavissa lisäbudjeteissa. Tiedämme hyvin, että joitakin tiehankkeita jouduttiin lykkäämään urakkakustannusten nousun vuoksi, mutta se ei kuitenkaan saa pysäyttää maaseudun ja maakuntien teiden kunnostuksen ylläpitoa.

Satakuntalaisena kansanedustajana voin olla tyytyväinen siihen, että vuoden 2008 budjetissa on Valtatie 2:n peruskorjauksen vaatimat määrärahat. Sen sijaan Valtatie 2:n jatkovälin Pori—Söörmarkku ja esimerkiksi Satakunnasta Etelä-Pohjanmaalle kulkevan Kantatien 44:n rahoitusta ei budjetista vieläkään löydy. Pori—Söörmarkku-tieosuushan on yksi Suomen ruuhkaisimmista valtatieosuuksista, ja Kantatie 44 -tieosuuttahan on kunnostettu kummastakin päästä, mutta maakuntien rajan tienoilla on pitkä kunnostamaton tieosuus.

Länsi-Suomi on Suomen teollistuneinta aluetta, mistä muun muassa osoituksena Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun satamien vilkas käyttö. Budjettiin ei sisälly Porin ja Rauman satamien syventämiseen liittyviä määrärahoja, vaikka niitä on siellä vuosia toivottu ja odotettu. Kansantaloudellisesti ei ole viisasta se, että Suomen teollisuus joutuu väyläsyväysten mataluuden vuoksi kärsimään, koska riittävän suuret laivat eivät pääse tuomaan satamaan raaka-ainetta eikä satamista voida viedä riittävän suurilla laivoilla teollisuutemme tuotteita maailmalle. Tällaisesta epäkohdasta kärsii koko Suomen kansantalous.

Arvoisa puhemies! Suomi on koulutusyhteiskunta, minkä ansiosta olemme menestyneet erinomaisesti maailman kansojen joukossa. Hallitusohjelmassa todetaan, että yliopistokeskuksia kehitetään. Tavoite on erittäin tärkeä ja mahdollista toteuttaa. Koulutus peruskoulusta ammattiin saakka on menestyksemme kulmakiviä. Suomessa on viimeisen vuosikymmenen aikana perustettu yliopistokeskuksia sellaisiin maakuntiin, joissa ei ole omaa yliopistoa. Porin yliopistokeskus on saanut niukoilla taloudellisilla panostuksilla merkittäviä tuloksia aikaan. Juuri yliopistokeskuksissa voidaan opiskella poikkitieteellisesti ja poikkihallinnollisesti. Muun muassa tiivis yhteistyö ammattikorkeakoulun ja yrityselämän välillä ovat antaneet maakunnalle ja niiden menestymiselle merkittävän piristysruiskeen. Budjetissa on yliopistokeskuksille osoitettu yhteistä määrärahaa 2,5 miljoonaa euroa, joka tulisi korottaa 3 miljoonaan euroon.

Edellä esitetyt tarpeet on otettava huomioon jo vuoden 2008 budjetissa tai lisäbudjeteissa, viimeistään kuitenkin lähivuosien aikana.

Ensimmäinen varapuhemies:

Asian käsittely keskeytetään.

​​​​