Täysistunnon pöytäkirja 51/2007 vp

PTK 51/2007 vp

51. TORSTAINA 20. SYYSKUUTA 2007 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

Kansainvälinen terrorismi

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Hyvin usein korostetaan sitä, että Suomella on globaalinen vastuu siitä ja tästä asiasta. Nyt siirryn hieman suurempiin sfääreihin.

Saimme tietää, että Libanonissa murhattiin kansanedustaja. Saksan sisäministeri Schäuble sanoo näin, ettei ole enää kysymys siitä, tulevatko terroristit käyttämään ydinaseita iskuissaan, vaan pitää kysyä, milloin he sen tekevät. Ranskassa ministeri varoittaa Iranista, ja kaikki nämä liittyvät enemmän tai vähemmän meihin. Me pyrimme harjoittamaan yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa Euroopan unionin kanssa. Me haluamme siinä olla aktiivisesti mukana. Kysyn ulkoasiainministeriltä:

Mitä nämä tapahtumat ja nämä lausunnot teissä synnyttävät, ja tulevatko Suomen hallitus ja ulkoministeri ottamaan nämä asiat esille Euroopan unionissa, koska eivät ne koske yksinomaan niitä ympärillä olevia maita, vaan koskevat kyllä myös koko Eurooppaa, ja tiedämme mitä Ruotsissakin on tapahtunut?

Ed. Unto Valpas merkittiin läsnä olevaksi.

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Arvoisa puhemies! Erittäin vakava kysymys, joka on tällä viikolla saanut aika traagisia piirteitä yhä edelleen. Kristitty kansanedustaja Libanonissa murhattiin tällä viikolla, ja aika yleisesti on tiedossa, mitkä toimet saattoivat olla tähän johtamassa. Kuten on sanottu, Saksassa ja Ranskassa on julkisesti tähän kiinnitetty olennaista huomiota sillä olettamuksella, että terrori-iskujen todennäköisyys on maailmassa kasvamaan päin. Tämä tiedetään. Tämä tiedetään myöskin Suomessa, ja ennen muuta tätä asiaa käsitellään Euroopan unionin ulkoministereiden yhteisessä pöydässä. Näin tulee tapahtumaan myöskin erityisesti ensi viikolla, jolloin kaikki maailman valtiot kokoontuvat Yhdistyneitten kansakuntien merkeissä New Yorkiin, jossa tätä asiakokonaisuutta tullaan käsittelemään eri kokoonpanoissa.

Suomen osalta Lähi-idän tilanteeseen, joka on monin tavoin tähän liittymässä, valmistellaan ulkoministerille parhaillaan ulkoministeriössä meidän omaa matkaamme, joka nimenomaan suuntautuu Lähi-idän vaativimpien asioitten selvittämiseen. (Puhemies: Aika!)

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Ymmärsinkö oikein, että ulkoministeri ja Suomi tulevat olemaan aktiivisia ja myöskin puhumaan selkokieltä niin, että se kritiikki kohdistuu oikeaan kohteeseen, ja oikea kohde on ääri-islam?

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Arvoisa puhemies! Selkokielestä on viime viikkojen keskustelun pohjalta kai aika monta kansallista tulkintaa olemassa, mitä tuo kulloinkin tarkoittaa. Mutta tässä vakavassa ja vaativassa asiakysymyksessä on luonnollisesti ainoa mahdollisuus toimia oikeudenmukaisuuden ja tosiasiatietojen pohjalta.

Kari Rajamäki /sd:

Herra puhemies! Jokainen EU:n jäsenvaltio on riittävän suuri ja tärkeä yhteisessä vastuussaan terrorismin torjunnassa, ja tarvitaan ulkosuhteissa islamilaisen maailman kanssa työtä, mutta myös maahanmuuttajien syrjäytymisen estämisessä tarvitaan huomattavasti parempaa työtä Euroopan unionissa. On muistettava, että niin Madridin kuin Lontoon terrori-iskuissa kyseessä olivat toisen polven siirtolaiset. Nyt kysymys liittyy siihen, että tiedonkulku Euroopan unionin neuvoston rakenteissa on hajallaan. On olemassa ulkosuhteet, mutta on olemassa lentoturvallisuudesta vastaavat pilarit, on olemassa poliisiyhteistyö EU:n jäsenvaltioiden kesken.

Miten te koordinoitte tätä muun muassa radikalisoitumista ja rekrytoitumista ehkäisevää konkreettista toimintaa hallituksen työnjaossa? Erityisesti oikeus- ja sisäasiainministerien neuvostohan käsittelee näitä ja on etulinjassa terrorismikoordinaattorin ym. operatiivisen, konkreettisen työn kanssa. Millä tavalla hallituksessa muun muassa rajat ylittävän rikollisuuden ja terrorismin torjunnassa hyödynnetään Prümin sopimusta? Toivottavasti siinä ei häiritse se, että kaksi kolmesta tämän neuvoston ministeristä vastusti tässä salissa vielä talvella Suomen liittymistä Prümin sopimukseen, (Puhemies: Aika!) joka on erittäin tärkeä lainvalvontaviranomaisten yhteistyön kannalta.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Arvoisat kansanedustajat! Menneinä päivinä muun muassa nämä mainitut ministerit kokoontuivat, ja myöskin yleensä käydään keskustelua esimerkiksi Välimeren yhteistyön kehittämisestä. Näen, että on erittäin tärkeää laaja-alaisesti kehittää yhteistyötä, jotta myöskin luodaan näitten maitten ihmisille niin sanottu perspektiivi paremmasta tulevaisuudesta. Ei pelkästään voida, sanotaan, lyödä leimaa johonkin uskontoon samaan aikaan, kun meillä on laaja-alaista yhteistyötä, ja sitä pohdittiin osaneuvostossa menneinä päivinä. On myöskin muistettava, että on ylläpidettävä niin sanottua kulttuurien välistä dialogia, joka on esimerkiksi ensi vuonna EU:n yhtenä teemana.

Ed. Paavo Väyrynen merkittiin läsnä olevaksi.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Toisin ehkä kuin ed. Kallis näen, että terrorismille luovat maapohjaa myöskin köyhyys, syrjäytyminen, elintasokuilut maailmassa, jotka liittyvät tietysti hyvin paljon kehityspolitiikkaan ja kehitysyhteistyöhön. Myöskin kulttuurien välistä dialogia tarvitaan, mihin täällä viitattiin. Olisin kysynyt:

Miten hallituksen on tarkoitus uudessa kehityspoliittisessa ohjelmassa vastata tällaisiin globaaleihin haasteisiin tästä näkökulmasta? Tämä kai koskee lähinnä kehitysyhteistyöministeri Väyrystä. Mikä voisi olla Suomen panos tältä kannalta kansainvälisten uhkien, muun muassa terrorismin, torjumisessa?

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Herra puhemies! Kehityspoliittinen ohjelma on valmisteilla, ja eduskunta saa sen aikanaan käsiteltäväkseen. Sen yhteydessä voidaan tästäkin aihepiiristä laajemmin keskustella. Voin vain tässä vaiheessa kertoa, että kehityspoliittista ohjelmaa laaditaan hyvin laajasta näkökulmasta ymmärtäen kehityksen haasteet maailmanlaajuisina ja hyvin monipuolisesti, ja näin ollen tämä ed. Haaviston esille ottama erittäin tärkeä näkökohta tulee kyllä myöskin ohjelman valmistelussa huomioon otetuksi. Aivan näinä päivinä tuota luonnosta ollaan valmistelemassa, niin että tämä ed. Haaviston puheenvuorokin pääsee tähän työhön vaikuttamaan.

Tuulikki  Ukkola  /kok:

Arvoisa puhemies! Kulttuurien välinen dialogi ei ole estänyt kuitenkaan ääri-islamilaisen terrorismin uhkauksia länsimaisia perusarvoja vastaan, minä tarkoitan: sananvapautta vastaan. Minä kysynkin ulkoministeriltä tai kuka nyt vastaakin:

Miten me EU:n piirissä voimme laajentaa sitä vuoropuhelua islamilaisen maailman kanssa, ettei Pohjoismaissa sentään tarvitsisi pelätä henkensä puolesta, jos on nyt käyttänyt sananvapautta sen nimenomaisessa merkityksessä?

Ulkoasiainministeri Ilkka Kanerva

Puhemies! Täällä ei kovin helppoja kysymyksiä ole ollut, eikä tämäkään kysymys varmasti ihan siellä kevyemmässä kategoriassa nyt ole. Minä en ihmisenä näe ihmiskunnan tulevaisuudessa mitään muuta vaihtoehtoa kuin kulttuurien välisen vuorovaikutuksen rauhanomaisen, inhimillisen maailman turvaamisessa. Meidän täytyy mennä perusasioihin, mitä ed. Ukkola tässä tarkoittaa. Se on vaativa, se on pitkä tie, se on raskaskin tie varmasti, mutta pitkällä tähtäimellä inhimillisyys on kuitenkin se arvo, jonka kautta on toimittava.

Mutta samassa inhimillisyyden hengessä on sanottava, että sananvapaus kuuluu niihin inhimillisiin perusarvoihin, ilmaisun oikeus, ja sen puolesta meidän on rohjettava ottaa myöskin kantaa, ja sen haluan tässä myös julkisesti tehdä.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​