Täysistunnon pöytäkirja 51/2007 vp

PTK 51/2007 vp

51. TORSTAINA 20. SYYSKUUTA 2007 kello 10

Tarkistettu versio 2.0

Valtion ammatilliset erityisoppilaitokset

Aila  Paloniemi  /kesk:

Arvoisa puhemies! Valtion vielä toistaiseksi omistamat viisi ammatillista erityisoppilaitosta ovat jäämässä budjetissa tyhjän päälle. Tämä on vähän erikoista, kun samaan aikaan oppilaitoksia ollaan siirtämässä muille järjestäjätahoille. Budjetti kehitysvammaisten koulutukseen erikoistuneilla oppilaitoksilla on niin niukka, että oppilaiden sisäänottoa on reilusti vähennettävä. Juuri tämä vammaisten opiskelijoiden ryhmä vaatii räätälöityjä opetussuunnitelmia. Ryhmä on vaarassa syrjäytyä ja on erittäin haavoittuva. Kysynkin opetusministeriltä:

Miten valtion ammatilliset erityisoppilaitokset tänä välivuonna voivat selviytyä tehtävistään tällä budjetilla, ja miten koulutuksen tasa-arvo toteutuu vaikeavammaisten kohdalla?

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Erittäin hyvä kysymys. Ihan aluksi totean, että kysymys ei ole välivuodesta, vaan jo ihan 2000-luvun alusta valtion erityisoppilaitokset ovat olleet erittäin vaikeassa tilanteessa. Siirtomäärärahoin ja erittäin niukin toimintaedellytyksin siellä on tehty hyvää työtä, mutta harmillista on, että toimiin ei ole ryhdytty tilanteen parantamiseksi. Nyt sinivihreä hallitus on ryhtynyt toimiin. Tarkoitus on tehdä rakenteellisia uudistuksia. Toimiin on ryhdytty niin, että toimintaedellytykset parannetaan näissä valtion erityisoppilaitoksissa tekemällä niistä vahvempia kokonaisuuksia niin, että sitä toimintaa voidaan siellä kehittää.

Totean myöskin sen, että sinivihreä hallitus on lisännyt ammatillisen koulutuksen paikkoja, myöskin oppisopimuskoulutusta, niin että peruskoulunjälkeiset ikäluokat pääsevät paremmin koulutukseen. Mutta näissä oppilaitoksissa opetetaan kaikkein vaikeimmin vammaisia. On todella tärkeää, että sinne voidaan jatkossa lisätä koulutuspaikkoja. Mutta totean, että vain 800—900 vaikeavammaista koulutetaan täällä ja myöskin muissa erityisoppilaitoksissa koulutetaan. Uskon, että tämä helpottaa sitä tilannetta, että jokainen vaikeavammainen nuori saa koulutuspaikan. Mutta kovin haasteellinen tilanne on.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kokemukset Norjasta ja Ruotsista osoittavat, että oppilaitosten siirto alueelliselle ylläpitäjälle ei välttämättä turvaa laadukasta erityisopetusta, sen kehittämistä ja koordinointia. Norjassa esimerkiksi ne näkövammaiset, jotka eivät kykene integroituun opetukseen, eivät ole siirto-operaation jälkeen enää suorittaneet ammattitutkintoa.

Miten me varmistamme jatkossa Suomessa, että vammaisten koulutuksen kehittäminen, koordinaatio, tutkimus, resurssit ja tasa-arvo toteutuvat, ettei käy niin kuin Norjassa?

Opetusministeri Sari Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Juuri näistä kansainvälisistä kokemuksista oppien tarkoitus on tehdä nämä toimet sillä tavalla, että erityisen vaikeasti vammaisten lasten koulutusta ei ole tarkoitus missään nimessä integroida sellaisten lasten koulutukseen, joilla ei ole erityisiä tarpeita, vaan on tarkoitus tehdä kokonaisuuksia erityisoppilaitosten kesken. Eli muiden ylläpitäjien kanssa tehdään yhteistyötä valtion oppilaitoksissa. Eli tämmöistä integraatiotavoitetta tässä ei ole, koska jos kysymys on esimerkiksi kuuromykistä lapsista tai kommunikaatiovaikeuksissa olevista lapsista, selvää on, että he tarvitsevat sitä erityisopetusta, jota he ovat tähänkin saakka saaneet.

Mutta hallinnollisin ja rakenteellisin toimin tarkoitus on todellakin näitä toimintaedellytyksiä parantaa. Mutta selvää on, että lisävoimavarojakin tulevaisuudessa tarvitaan. On erittäin surullista myöntää, että valtio ei ole omista oppilaitoksistaan aiemmin huolehtinut. Nyt toimiin on tartuttu, ja uskon, että tulevaisuus on parempi. Näiltä oppilaitoksilta ei leikata, vaan tulee pieni tasokorotus. Myönnän kyllä, että se ei ole riittävä. Mutta ihan hetkessä kuntoon ei saada niitä asioita, jotka aiemmin on jätetty hoitamatta. Se täytyy rehellisyyden nimissä todeta.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksessa on monta ihmistä. Erityisesti tiedän, että ministeri Risikko, joka on sosiaali- ja terveysministeriössä, tuntee näistä kouluista yhden: Lehtimäen opiston. Tiedän, että Perttula Hämeenlinnassa ja nämä kolme rehtoria näistä oppilaitoksista kirjoittivat Helsingin Sanomiin hätähuudon. Minusta on järkyttävää, jos meidän tämän päivän opetusministeri sanoo, että lisää tulee rahaa ja uudistuksia tehdään eikä edellinen hallitus tehnyt muuta kuin virheitä. Tämä rehtorien hätähuuto tuli nyt siitä, mikä on tilanne nyt. He kirjoittavat, että henkilöstöä joudutaan vähentämään kaikkein vaikeimmin vammaisilta ihmisiltä. En voi nähdä, että tätä perustellaan yleisillä koulutuspaikan lisäämisillä toisille sektoreille. Minusta totuudessa on pysyttävä ja pitää myöntää, jos on tullut tehtyä iso virhe.

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! On aivan erinomaista, että tämä Lehtimäen opiston tilanne nostettiin esille. Siellähän voimavaravaje on ollut todella suuri, ja erityisavustuksista tilannetta on parannettu, kunnes sitten vuonna 1.1.2006 tuli voimaan muutos, että valtionosuusprosenttia nostettiin Lehtimäen opistossa 57 prosentista 70 prosenttiin, ja sen jälkeen näitä erityistukihakemuksia ei sieltä oppilaitoksesta ole tullut. Eli siellä on voimavarat nousseet vuodesta 2003 vuoteen 2007 puolella miljoonalla eli 1,5 miljoonasta 2 miljoonaan voimavarat ovat lisääntyneet. (Välihuuto) — Kyllä. — Eli voimavaratilanne on selkeästi parantunut Lehtimäen opistossa. Mutta varmasti haasteita siellä on.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Voisitteko te, ministeri, hieman täsmentää. Edellisessä puheenvuorossa te syytitte edellistä hallitusta, joka ei ole huolehtinut näiden koulujen voimavaroista. Nyt te perustelette, että tilanne on mennyt parempaan suuntaan, kun edellisen hallituksen aikana on tehty päätöksiä, jotka ovat lisänneet näitä voimavaroja. Kyse ei ole vain tästä Lehtimäen opistosta, vaan kyse on esimerkiksi Perttulan opistosta, josta on nimenomaan tämän budjettiesityksen tietoon tultua tullut näitä hätähuutoja. Aikaisemmin he ovat olleet täysin tyytyväisiä resursseihinsa.

Opetusministeri  Sari  Sarkomaa

Arvoisa puhemies! Kyllä taloudellinen tilanne on 2000-luvun alusta lähtien ollut valtion erityisoppilaitoksissa erittäin tiukka. Selvä näkemys on ollut jo silloin, että olisi täytynyt tarttua toimiin niin, että rakenteellisin toimin tehtäisiin vahvempia kokonaisuuksia, niin kuin jo kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä koko ammatillinen oppilaitosverkosto on tarkoitus nyt koota vahvemmiksi kokonaisuuksiksi niin, että siellä on sitä opetusta parempi kehittää ja myöskin niitä tukitoimia. Nyt tähän toimeen on tartuttu. Budjettikirjassahan, arvoisat kansanedustajat, tähän on toimet. Mutta korostan, ed. Filatov, etten ole sanonut sitä, ettei se taloudellinen tilanne siellä valtion erityisoppilaitoksissa ole tiukka. Tämä asia on ollut myöskin hallituksen budjettiriihessä esillä. Nyt se on eduskunnan käsittelyssä.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.

​​​​