Täysistunnon pöytäkirja 52/2001 vp

PTK 52/2001 vp

52. TORSTAINA 3. TOUKOKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys laiksi turvallisuusselvityksistä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa herra puhemies! Tässä lakiesityksessä esitetään turvallisuusselvitysten antamisesta säännöksiä. Yhteen asiaan, jonka tässä nopeasti kävin läpi, pitäisi eduskuntakäsittelyssä saada muutos. Minusta tässä on se omituinen puoli, että jos suojelupoliisilta yksittäinen työnantaja pyytää luotettavuuslausuntoa henkilöstä, vaikka työnantaja saa sen lausunnon, niin yhä edelleen tässä ei vielä sitä muutettaisi sillä tavalla, jotta se henkilö voisi siinä vaiheessa tarkistaa henkilökohtaisesti, mitä hänestä on lausuttu. Se jää tässä yhä edelleen puutteeksi. Se on varmasti jotakin sodanaikaisia jäänteitä, jolloin suojelupoliisi on ilmeisesti epäillyt enemmän ja vakoilua on pelätty. Sen takia minä toivon, että eduskunta käsitellessään tätä tähän asiaan vielä puuttuisi.

Esko   Kurvinen  /kok:

Arvoisa puhemies! Suomeen on lyhyessä ajassa syntynyt maailman huippua oleva korkean teknologian yrityskeskittymä. Ennen kaikkea Suomen rajojen sisällä on korkeatasoista tutkimusta ja tuotekehitystä, joka varmasti kiinnostaa kilpailijoita laajasti ympäri maailmaa. Tämän osaamisen säilyttämisellä suomalaisissa käsissä on nyt ja tulevaisuudessa ratkaiseva merkitys suomalaisten kilpailukyvylle ja sitä kautta koko kansakunnan ja kansantaloutemme menestykselle. Minusta on sen vuoksi tärkeää, että suomalainen lainsäädäntö sallii turvallisuusselvitysten tekemisen työnhakutilanteessa, rekrytointivaiheessa. Tämä on tärkeää tämän päivän kansainvälisesti toimivien yritysten henkilöstö- ja turvallisuuspolitiikan kannalta.

Myös monia kansainvälisiä korkeita virkoja täytettäessä edellytetään turvallisuusselvityksen tekemistä. Tämänkin vuoksi on tärkeää, että Suomessa on sama käytäntö kuin kilpailijamaissa.

Toivonkin, että tämä hallituksen mielestäni tärkeä esitys etenisi joustavasti valiokunnassa, niin että saataisiin laki pikaisesti voimaan.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Juuri tuohon tarpeeseen lakiesitys pyrkii vastaamaan. Uuden lain tavoitteena on tarjota yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti keskeisille organisaatioille nykyistä paremmat mahdollisuudet suojautua luvatonta tiedustelua, vakoilua, tietoturvallisuusrikoksia ja muuta vakavaa rikollisuutta vastaan. Samalla kuitenkin uudella lailla myös vahvistetaan yksilön oikeusturvaa ja tietosuojaa näissä tilanteissa, kun periaatteessa arkaluonteisia tietoja annetaan.

Viime vuonna suojelupoliisi antoi lähes 8 500 luotettavuuslausuntoa, joista noin 60 prosenttia annettiin yhteisöille. Vuonna 99 annetuista noin 8 000 lausunnosta 1,8 prosenttia oli sellaisia, joissa suojelupoliisi katsoi tarpeelliseksi ilmoittaa henkilöstä työnantajalle jotain tietoja. Eli siis valtava enemmistö lausunnoista on täysin puhtaita. Näissä vajaassa parissa prosentissa, joissa jotain huomautettavaa on, niissäkin se yleensä on suhteellisen vähäistä, lähinnä poliisin henkilötietorekistereistä havaittua.

Poliisitoimen lisäksi määrällisesti merkittävimpiä lausunnon pyytäjiä ovat olleet ulkoasiainministeriö, sisäasiainministeriö sekä kauppa- ja teollisuusministeriö. Yksityiselle sektorille annetuista lausunnoista suurin osa meni juuri suomalaisille tietotekniikan, tieto- ja teleliikenteen sekä tietoturvan toimialoilla toimiville yrityksille.

Hallintoneuvos Lauri Tarastin johdolla toiminut työryhmä valmisteli tätä huolella. Saadun lausuntopalautteen pohjalta esitykset on jalostettu nyt hallituksen esitykseksi. Siinä on pyritty todellakin turvaamaan eri oikeushyvien kollisiotilanteissa mahdollisimman perusoikeusmyönteinen tilanne kuitenkin vastaten juuri siihen tarpeeseen, jota tällaisilla turvallisuusselvityksillä on.

Nykyisin siis nimike on ollut luotettavuuslausunto. Suojelupoliisi on antanut näitä lausuntoja silloin, kun kyse on ollut työntekijöistä, jotka asemansa perusteella pääsevät käsiksi esimerkiksi valtion turvallisuuden kannalta luottamuksellisiin tietoihin. Paikallispoliisi puolestaan laatii lausunnot silloin, kun on kyse tiettyihin yksittäisiin merkittäviin kohteisiin, esimerkiksi lentokentälle tai ydinvoimalaan, töihin tulevista henkilöistä. Pääesikunta huolehtii luotettavuuslausuntojen antamisesta puolustushallinnon alalla. Lausuntojen antaminen on pääasiassa rekisteritarkastusta, jossa henkilötiedot tarkistetaan poliisirekistereistä, oikeusministeriön tuomiolauselmajärjestelmästä sekä väestötietojärjestelmästä.

Esityksen mukaan luotettavuuslausuntojen antaminen korvattaisiin turvallisuusselvitys-nimisellä menettelyllä. Selvitys voitaisiin tehdä virkaan tai tehtävään hakeutuvasta, tehtävään tai koulutukseen otettavasta taikka virkaa tai tehtävää jo hoitavasta henkilöstä esimerkiksi ennen aiottua ylennystä.

Turvallisuusselvityksiä olisi kolme eri muotoa. Perusmuotoinen turvallisuusselvitys vastaisi lähinnä nykyistä luotettavuuslausunnon antamista ja suppea turvallisuusselvitys sitä lausuntoa, joka nykyisinkin annetaan henkilön oikeudesta työtehtävissään päästä tiettyyn paikkaan tai tilaan. Näiden lisäksi olisi joissakin harvoissa tapauksissa mahdollista tehdä niin sanottu laaja turvallisuusselvitys, joka olisi nykyistä suojelupoliisin lausuntomenettelyä vielä kattavampi.

Laissa yksilöidään ne rekisterit, joihin sisältyviä tietoja turvallisuusselvityksen tekemisessä saa käyttää. Yhtenä keinona varmistaa pyynnön tarpeellisuus ja osin myös huolehtia vaadittavien resurssien hankkimisesta on lausuntojen maksullisuus. Turvallisuusselvitysten viranomaisilta vaatima työmäärä on melko suuri, ja maksullisuudella voidaan osa kustannuksista kompensoida. Tähän saakkahan luotettavuuslausunnot ovat olleet maksuttomia.

Turvallisuusselvityksen tekemistä voisivat edelleenkin hakea ensisijaisesti julkisen vallan edustajat, mutta hakijana voisi olla myöskin Suomessa toimiva yksityinen yhteisö tai säätiö, käytännössä lähinnä yritys, jolla on päätoimipaikka Suomessa, tai ulkomainen yritys, jolla on Suomessa rekisteröity sivuliike. Edellytyksenä turvallisuusselvityksen tekemiselle yksityisen hakiessa selvitystä on, että kyseessä on erittäin merkittävä yksityinen taloudellinen etu. Myös työntekijä voisi hankkia itseään koskevan turvallisuusselvityksen, mikäli työnantaja sellaista kansainvälisen sopimuksen perusteella edellyttää.

Uutta perusoikeuksien kontrollin kannalta olisi se, että henkilö, josta selvitys on tehty, saisi viranomaiselta myös tietää selvityksen sisältämät tiedot. Poikkeuksena tästä olisivat sellaiset tiedot, jotka ovat peräisin rekisteristä, johon rekisteröidyllä ei ole tarkastusoikeutta. Tällaisia ovat esimerkiksi suojelupoliisiin toiminnalliset rekisterit. Tietosuojavaltuutetulla olisi kuitenkin aina oikeus tutustua turvallisuusselvitykseen sen lainmukaisuuden tarkastamiseksi. Tietosuojavaltuutetulla on pääsy myös muutoin salassa pidettäviin rekistereihin.

Kaikkinensa hallitus katsoo, että esitys merkitsisi sääntelyn kohentamista ja saisi luotettavuuslausuntojen antamisen yhdenmukaisemmaksi, rationaalisemmaksi ja uusien turvallisuusselvitysten kriteerit säänneltäisiin mahdollisimman yksiselitteisesti laissa.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Anttila.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri esitteli hyvin lain pääasiallisen sisällön ja perusteet. Hän kertoi, että laki tulee tarpeeseen. Suurin tarve ehkä suomalaisessa yhteiskunnassa on ollut se, että lainsäädännössä ei ole selvästi yksilöity, koska ja miten ja missä ja kuinka yksilön oikeusturva näissä asioissa saadaan riittävän hyvin huomioitua. Mielestäni lakiesitys on hyvin valmisteltu.

Siinä on yksi ihan mielenkiintoinen näkökulma nimenomaan maksullisuus, koska tiedämme, että varsinkin suojelupoliisille aikaisemmat pyynnöt, kun ottaa huomioon niiden määrän kasvun viime vuosina, varsinkin 90-luvulla, ovat aiheuttaneet hirvittävän määrän kallista virkamiestyötä. Tietenkin maksullisuudessa tulee miettineeksi myöskin sitä, että kun yksi merkittävä lausuntojen pyytäjä on jatkossakin varmastikin Poliisikoulu, joutuuko sekin maksamaan lausuntopyynnöistä maksuperustelain mukaan vai vapautetaanko se tästä maksusta.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt kun ministeri on paikalla, jos ministeri Koskinen voisi todeta yksilön oikeudesta suojelupoliisin lausunnon osalta. En vieläkään ymmärrä, miten ihmisen oikeusturva toteutuu siinä tilanteessa, jos olisin menossa ed. Heli Paasion yritykseen ja hän pyytäisi meikäläisestä turvallisuusselvityksen. Heli saisi tietää minusta kaiken näköistä, miten epäluotettava tai luotettava olen, mutta hän ei voisi minulle kertoa edes sitä juttua. Hän saisi tietää, mutta itse en voisi tarkistaa, millaisia tietoja rekisterissä on, vaikka ne olisivat vääriä tietoja.

Selvitin nimittäin yhden kaverin tapauksen. Hän oli hakemassa vartijan tehtävää. Työnantaja sanoi, ettei sinua voida oikein ottaa, kun sinulla on rikosrekisterissä merkintä. Onneksi tämä on helpompi rekisteri, tämä ei ole suojelupoliisin rekisteri vaan poliisirekisteri. Sieltä annettiin tieto, jotta kyse on väkivaltaisesta teosta ja kaveri on jopa tuomittu. Selvisi, että koskaan tätä kaveria ei ollut tuomittu, vaan saman niminen kaveri; ei ollut kukaan viitsinyt katsoa henkilötunnuksia. Ongelma selvisi. Mutta kun suojelupoliisi on kysymyksessä, miten voidaan sen tyyppinen asia selvittää, kun asianomainen itse ei saa edes sitä tietoa, mitä hänestä on kirjattu. Yksi ihminen on tehnyt arvioita hänen luotettavuudestaan tai turvallisuudestaan.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Uuden lain mukaan edellytetään henkilön suostumusta siihen, että voidaan hakea luotettavuuslausunto tai turvallisuusselvitys. Jos on rikosrekisteritiedoista kysymys, hänellä on oikeus tarkistaa itseään koskevat tiedot rekisteristä suoraan. Jos on taas suojelupoliisin salassa pidettävästä rekisteristä annetuista tiedoista kysymys, niiden paikkansapitävyyden voi tarkistaa kääntymällä tietosuojavaltuutetun toimiston puoleen ja pyytämällä sitä tarkistamaan, jos on epäily siitä, että olisi väärä, virheellinen tieto sisältynyt turvallisuusselvitykseen.

Edelleen korostaisin sitä, että työnantaja tai selvityksen hakija velvoitetaan hävittämään pikaisesti, viimeistään kuukauden kuluessa, tiedot silloin, jos ne kirjallisesti on annettu. Näistä ei saa koota mitään tiedostoa tai mappia tulevia käyttötarpeita varten.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan esittää kiitoksen ministeri Koskiselle esittelystä ja yleensäkin, että hän on paikalla silloin, kun hänen lainsäädäntöään käsitellään. Itse ainakin ymmärsin tarkkaan nämä kolme erilaista luotettavuuslausuntoa, jotka koskevat lähinnä yrityksiä ja julkisia laitoksia. Minun mielestäni nämä ovat täysin paikallaan olevia.

Toivoisin kuitenkin, että valiokunta kiinnittäisi huomiota suojelupoliisin resursseihin, jos nämä lausunnot tulevat olemaan laajoja, koska resurssit ovat vähäiset tällä hetkellä. Lisäksi kiinnittäisin huomiota maksullisuuteen, kuten täällä jo aiemmin on todettu, että katsottaisiin ehkä tarkemmin sitten valiokunnassa, ketkä joutuvat maksamaan ja ketkä eivät.

Oikeusministeri   Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Kun ed. P. Salokin kyseli maksullisuudesta, niin pitäisin hyvin todennäköisenä, että sisäministeriö aikoinaan, kun asetusta valmistelee, vapauttaa tällaiset viranomaisten sisäiset lausunnot tästä maksusta; tarvetta rahan kierrätykseen ei ole. Mutta ulkopuolisilta perittävät maksut vahvistaisivat suojelupoliisin mahdollisuutta pitää riittävästi henkilöresursseja näitä selvityksiä laatimassa, ja myös niiden asiallinen sisältö varmasti kohenee sen myötä, että saadaan hiukan lisää tuloja.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Varmasti on kuitenkin niin, että maksun täytyisi olla 300—500 markkaa, esimerkiksi jonkin ajokortin lunastamismaksun suuruinen, jotta sillä olisi jotakin fiskaalista merkitystä myös siinä, että saataisiin tällä rahalla hankituksi tarpeelliset resurssit niille, jotka näitä lausuntoja tekevät. Silloin puhuttaisiin useasta miljoonasta markasta.

Se, minkä takia pyysin puheenvuoron, oli lähinnä ed. E. Lahtelan kommentti, kun hän epäili sitä, että selvitettävän oikeusturva olisi kuitenkin tässä esityksessä jotenkin vaarassa. Esityksen 16 §:n 1 momentissa sanotaan, että selvityksen kohteena olevalla henkilöllä on oikeus tarkastaa laajaan turvallisuusselvitykseen sisältyvät tiedot ja esittää niitä koskevat huomautuksensa ennen kuin selvitys annetaan hakijalle. Näkisin, että tässä on poikkeuksellisen hyvin valmisteltu myös yksilön oikeusturva, ja sen takia uskon, että lakiesitys menee tässä tapauksessa myös kohtuullisen nopeasti läpi.

Keskustelu päättyy.