5) Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta
Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:
Arvoisa puhemies! Kun käsittelimme täällä kuntalain
selontekoa, aika useat kansanedustajat puuttuivat lähinnä siihen,
että lain 24 §:n 2 momentissa voisi olla joustavoittamista
koskeva kohta kunnanjohtajan valitsemisesta kunnanhallituksen puheenjohtajaksi
myös valtuustokauden kestäessä, eli pormestarimallista
oli silloin kysymys. Kuitenkin on päädytty siihen,
että tätä pormestarimallia ei ole laissa
otettu esille, vaikka tästä on jätetty lakialoite.
Tämän johdosta toivoisin, että tätä voitaisiin
valiokunnassa vielä käsitellä, koska pormestarimalli
voisi olla erittäin toimiva joissakin kunnissa. Toivoisinkin,
että tätä kokeilutoimintaa voitaisiin
toteuttaa ja siihen annettaisiin mahdollisuus.
Toinen asia, johon haluan puuttua, on valtuustoasioiden valmistelua
koskeva 53 §. Tämä tahtoo sanoa sen,
että on olemassa valiokuntia, jotka ovat tilapäisiä,
ja ne on yleensäkin asettanut valtuusto. Tähän
mennessä ei ole tästä työskentelystä kerrottu
kaupunginhallitukselle, ja näin ollen tämä lainsäädäntö antaa
tähän asiaan mahdollisuuden, että kunnanhallitus
saa myös tämän mielipiteen samoin kuin
valtuusto saa sitten myöhemmin tiedon. Nämä ovat
ihan myönteisiä asioita, jotka on otettu tähän
lainsäädäntöön.
Kolmantena kohtana tulee olemaan tämä merkittävä asia,
joka koskee rahavaroja. On ihan hyvä, että tässä laissa
halutaan turvata myös rahavarojen kohdalta se, että ei
oteta liian paljon luottoriskejä. Näin ollen tässä laissa
onkin tiettyjä rajauksia, että ei tule vaaraa
pääoman menettämisestä, vaan
se on vähäinen tämän lakiehdotuksen mukaan.
Nämä ovat ihan hyviä asioita.
Neljäntenä kohtana puutun puheenvuorojen rajaukseen.
Tällä hetkellä kunnissa on jo näitä käytäntöjä.
Muun muassa omassa kaupungissani on olemassa työjärjestys,
jonka mukaan olemme rajanneet puheenvuoroja ja näiden kestoaikoja. On
ihan hyvä, että nyt lainsäädännön
kautta tulevat selkeäksi nämä rajaukset,
että kunnat voivat toteuttaa laillisesti myös
puheenvuorojen rajausta, mutta myös tietenkin samalla antaa
mahdollisuuksia vapaaseen puheenvuorojen käyttöön,
eli tämä on kaksiosainen.
Arvoisa puhemies! Toivon, että kuullaan nyt sitten
laajemmin hallintovaliokunnassa asiantuntijoita, että voitaisiin
saada mahdolliset korjaukset aikaan, ettei tarvitse monta kertaa
tätä lainsäädäntöä käsitellä eduskunnassa.
Arvoisa puhemies! Haluan myös tässä yhteydessä tuoda
esille sen, että tasavallan presidentti on kiinnittänyt
huomiota myös kuntien asioihin ja kuntalainsäädäntöön,
ja haluan sen pöytäkirjaan tuoda julki. Hän
on todennut:
"Ihmisen arjessa luottamus luo turvaa. Jokaisen kunnan, koko
maan ja maan kaikkien asukkaiden hyvä tulevaisuus perustuu
siihen, että voimme luottaa hyvinvointiyhteiskuntaan, sen turvaverkkoihin
ja kansalaisyhteiskuntaan, toimivaan demokratiaan. Kansanvalta toteutuu
välittömimmin juuri itsehallinnossa avoimesti,
demokraattisesti toimivissa kunnissa. Tässä ajassa tarvitaan
osaamista, ennakointikykyä, sopeutumista, suvaitsevaisuutta
sekä ihmisen arjen tarpeiden ymmärtämistä ja
myös taloudellista taitoa ja resurssihallintaa. Vastuu
kunnissa on sekä valituilla luottamushenkilöillä että viranhaltijoilla
ja työntekijöillä. Tiedän, että tuo
vastuu kannetaan ja itsehallintoon voi luottaa varsinkin, kun pidetään
mielessä, että hallinto on palvelua, ihmistä varten."
Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lainsäädäntö kattaisi
nämä toiveet myöskin tasavallan presidentin
toivomuksien osalta.
Pekka Ravi /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Ihan muutama sana ensiksi tämän
esityksen valmistelusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista, jotka
tähän liittyvät. Valtioneuvostohan antoi
tämän selonteon eduskunnalle syyskuussa 1999,
ja eduskunnan lausunto valmistui tuosta selonteosta kesäkuussa
2000 ja pohjautui hallintovaliokunnan mietintöön.
Kun muistelen kaikkia aikaisempia käsittelyvaiheita, niitä leimasi
aika suuri yksituumaisuus ja yksimielisyys siitä, että mihinkään
laajempaan kokonaisremonttiin ei ole tarvetta. Minusta se puhuu
lahjomatonta kieltään siitä, että kuntalaki
syntyessään oli erinomainen laki ja se on osoittautunut
toimivaksi myöskin muuttuneissa olosuhteissa. Ne muutokset,
joita tähän nyt on esitetty, ovat mielestäni
hyvinkin perusteltuja, ja muutamaa niistä haluaisin vähän kommentoida.
Ensinnäkin ed. Tykkyläisen puheenvuoron johdosta
haluaisin pormestarimallista sanoa, että kun hallintovaliokunnassa
tämä asia oli esillä eräässä toisessa
yhteydessä, virkamiespuolelta ministeriöstä kerrottiin,
että nimenomaan pormestarimalli saattaa tulla ajankohtaiseksi
erityisen kokeilulainsäädännön
kautta. Sitä ei haluttu tähän yhteyteen
sitoa.
Sitten muutama sana muutosehdotuksista ja täsmennyksistä:
Sijoitustoiminnan perusteita koskeva asia on minun mielestäni
erittäin ajankohtainen. Nythän kuntakentässä on
tapahtunut sillä tavalla, että kunnille on esimerkiksi
omaisuuden realisoinnin kautta vapautunut niin sanottua laiskaa
pääomaa, jota on innolla käytetty esimerkiksi
elinkeinotoiminnan kehitysprojekteihin ja tietenkin likvidien rahavarojen
sijoittamiseen. Minusta on erinomainen asia, että nämä pelisäännöt
täsmentyvät. Perusteista nimenomaan täytyy
säätää valtuustotasolla, ja
sen jälkeen yksittäiset sijoituspäätökset
voidaan delegoida muille toimielimille. Luulen, että valtaosassa
kuntakenttää on jo näin meneteltykin,
mutta on erinomainen asia, että tämä tulee
lain tasolla säädellyksi.
Toinen kommenttini liittyy luottamushenkilön erottamiseen
kesken toimikauden. Tämähän oli asia,
joka julkisessa sanassa ja mediassa oli ymmärretty ikään
kuin juuri päinvastoin kuin lainsäädäntö nyt
sitä täsmentää. Tässähän
luottamushenkilö tulee samaan asemaan kunnanjohtajan kanssa
elikkä vireillepanon erottamisen suhteen saa aikaan kaupunginhallitus
tai neljäsosa valtuutetuista, kun tähän
asti siihen on riittänyt yhdenkin valtuutetun aloite tästä asiasta.
Minusta... (Ed. P. Salon välihuuto) — Se on ed.
Salon arvio. — Minä tyydyn toteamaan, että yhden
valtuutetun aktiivisuus tähän asti on siinä riittänyt.
Tilinpäätöspykälän
suhteen on minusta erittäin hyvä asia, että siinä täsmennetään
kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan roolia. Tarkastuslautakunta
on sen verran uusi toimielin, että se ei ole oikein kaikilta
osin löytänyt rooliaan kunnallishallinnon kentässä.
Minusta nimenomaan tilinpäätöksen suhteen
on hyvä, että kunnanhallituksen rooli on täsmennetty.
Nimittäin ainakin muutama vuosi sitten kuntakentässä oli vielä aika
surkuhupaisiakin tilanteita valtuustossa tilinpäätöstä käsiteltäessä,
kun ei oikein tiedetty, voivatko kunnanhallituksen jäsenet
osallistua millään tavalla tilinpäätöksen
käsittelyyn.
Kuntayhtymien perussopimuksen muuttaminen on myös minusta
merkittävä uudistus. Nimittäin pakkojäsenyyteen
perustuvissa kuntayhtymissä perussopimustahan on kyetty
tähänkin asti muuttamaan silloin, kun kaksi kolmasosaa
jäsenkunnista sitä kannattaa. Toinen ehto on ollut,
että jäsenkuntien yhteisen asukasluvun on oltava puolet
kaikkien kuntayhtymän jäsenkuntien yhteisestä asukasmäärästä.
Nyt sama säädös ulotetaan myöskin
vapaaehtoisiin kuntayhtymiin. Mielestäni se on hyvä asia,
koska olosuhteet ja tilanteet ovat saattaneet kuntayhtymän
perustamisesta muuttua ja joskus on ollut vaikeuksia täydellisen
yksimielisyyden löytämisessä näissä asioissa.
Viimeisenä kommenttina haluaisin vielä todeta
vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimeen, että siinäkin
pidän erittäin perusteltuna sitä, että vastaavanlainen
väljennys, mikä peruskunnissa on tällä hetkellä voimassa,
ulotetaan myös kuntayhtymiin. Myöskin hallituksen
esityksessä oleva perustelu, että tätä tarvitaan
nimenomaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien ja ammattikorkeakoulujen
puolella, on erittäin perusteltu.
Yksi puute, jos se sitä on, minun mielestäni tässä on.
Tässä ei ole oikein millään
tavalla otettu kantaa siihen probleemaan, joka aika voimakkaasti
nousi esille ainakin hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisen
yhteydessä, elikkä konsernijääviyteen
kunnissa. Kun kunnat ovat siirtäneet tehtäviään
erilaisten yhtiöiden ja yhteisöjen hoidettaviksi,
siellä mukana oleva valmistelija tai kunnanhallituksen
edustaja tai alempitasoinen virkamieskin tulevat esteellisiksi ottamaan kantaa
ja osaa valmisteluun kunnallisen päätöksenteon
puolella. Muistelen, että Tampereen kaupungissa oli tähän
kehitelty jokin malli, että tieto ainakin kulki paremmin.
Varmaan ministeri voi kommentoida tätä, miksi
tähän probleemaan ei otettu tässä muutosnipussa
kantaa.
Pekka Nousiainen /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Täällä jo
aiemmin käytetyt puheenvuorot ovat aika paljon käsitelleet
tämän suppeahkon kuntalain tarkistusehdotuksen
pykäliä, mutta itsekin jonkin sanan sanon.
Ensinnäkin pormestarimallista: Yhdyn hyvin pitkälle
hallituksen esitykseen tässä kysymyksessä siitä,
että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa
jo lähes pormestarimallin toteutuksen kunnassa siten, että kunnanjohtaja
voidaan valita kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Totean kuitenkin
sen, että hänen vaalikautensa päättyy
valtuuston vaalikauden päättyessä. Näin
ollen erilaiset variaatiot ovat mahdollisia. Kun näitäkään
ei ole vielä kokeiltu, niin tietysti on ymmärrettävää,
että laajemmastakaan ei vielä niin helposti lähdetä kokemuksia
hakemaan.
Asian valmistelussa hallintovaliokunnassa nousi esille myös
tarkastuslautakunnan roolin selkiytymättömyys.
Sehän nähtiin myös nyt, kun täytettiin
kunnallisia luottamustehtäviä alkaneen vaalikauden
alussa, että kovin suurta kiinnostusta tarkastuslautakuntaan
ei ilmennyt. Ymmärrän tietysti sen, että tässä ei
vielä näin pikaisesti haluttu lähteä tilintarkastusjärjestelmää uusimaan, koska
kunnissa itsessään ja itsellään
on käynnistynyt hiljattain itsearviointimenettely. Tarkastuslautakunnan
rooli itsearvioinnissa on keskeinen ottaen huomioon sen, että tarkastuslautakunnan
tulee
arvioida, miten toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on saavutettu.
Kun tuo järjestelmä ei vielä käytännössä oikein
kunnolla ole alkanut toimia, on ehkä kohtuullista, että tuo
järjestelmä jatkuu. Mutta mikäli se ei
saa oikeata toimintatapaa ja -kulttuuria syntymään,
niin että se tavallaan nauttisi arvostusta ja luottamusta,
siihen on varmaan syytä palata.
Yhtä lailla kuin ed. Ravikin oikeastaan jäin kaipaamaan
kunnan ja sen omistamien yhtiöiden konsernijääviyskysymysten
käsittelyä, koska on ymmärrettävää,
että jos kunta siirtää jonkin tehtävän
omistamalleen yhtiölle, kyllä siihen konserniajatteluun
kuuluu, että kunnan sekä hallinnon edustajat että virkamiesedustajat
voisivat toimia sekä kunnanhallituksessa, lautakunnassa että tässä yhtiössä ilman
erityisiä jääviyksiä, kun kunnan
tarkoitusperän toteuttamisesta yhtiön kautta vain
on kysymys eikä intressiristiriitoja olisi olemassa.
Muutoin tietysti yhdyn hallintovaliokunnan näkemykseen,
mikä aikanaan oli, että jo nyt kuntalaki sellaisenaan
on toiminut varsin hyvin. Mitään suuria muutostarpeita
siinä ei sinällään ole. Tietysti
on ymmärrettävää, kun tarkemmin
on hallituksen esityksen pykäliin paneutunut, että ne ovat
sinällään olleet tarpeellisia ja perusteltuja. Muun
muassa valtuuston tehtävä päättää kunnan sijoitustoiminnan
perusteista on ymmärrettävä. Nythän
kuntien toimialaan ei sinällään kuulu spekulatiivinen
liiketoiminta, mutta on kuitenkin ymmärrettävää,
että sijoituksia on tarpeen tehdä elinkeinopoliittisessa
mielessä tai likvidien varojen sijoittelua tavalla, joka
kuitenkin lähtee siitä, että sijoitustoiminta
tapahtuu tuottavasti ja turvallisesti. Silloin valtuusto määrittelee
ne periaatteet ja mahdolliset riskit, mitä siihen tulee sisältymään.
Minusta oli aika yllättävä korkeimman
hallinto-oikeuden kanta, että kunnalla itsellään
ei ollut toimivaltaa työjärjestyksessään
rajata valtuutettujen puheenvuorojen pituuksia, mistä johtuen nyt
tarkistus lakiin on ollut syytä ottaa. Koska tuo lain tulkinta
on olevan lain puitteissa ollut näin, on hyvä,
että se säädetään nyt
tarkemmin. On luonnollista, että sen kuitenkin on katsottava
olevan valtuuston sisäiseen työskentelyyn kuuluva asia,
miten puheenvuorot kokouksessa järjestellään.
Tekninen muutos on lähinnä 36 §:n
toteamus vaalikelpoisuudesta muihin toimielimiin koskien lähinnä lautakuntia.
Se on lähinnä siellä näin oiottu.
Yhtä lailla nämä virheelliset menettelyt luottamustoimissa,
rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella ja virheellinen
menettely virantoimituksessa ovat tulleet täällä käsitellyksi,
enkä niihin ota sen enempää kantaa. Minusta
ne kohdat ovat perusteltuja. Myös valtuuston asioiden valmistelun
kohta on selkeyttävä ottaen huomioon, että siinä ilmeisesti
erehdyksessä oli hallitukselle jäänyt
toimivaltaa myös tilapäisen valiokunnan käsittelyn
osalta valmistella valtuustoon menevää asiaa.
Nyt tämä rajanveto on selkeä ja ymmärrettävä.
Tilinpäätöskysymys kanssa ja siinä tarkastuslautakunnan
ja kunnanhallituksen rooli ovat selkiintyneet. Tilinpäätöksen
käsittely tapahtuu hallituksen vastuulla ja tilintarkastuskertomuksen
ja vastuuvapauden käsittely tarkastuslautakunnan ehdotuksen
pohjalta, ja se on selkeä.
Sitten kuntayhtymien perussopimuksen muuttaminen: Tämä on
ymmärrettävää ja hyväksyttävää.
Kysymys on vapaaehtoisesta kuntayhtymästä, mutta
tässähän jo hallitus on esittänyt,
että otetaan perustuslakivaliokunnan lausunto selvyyden
vuoksi, ja se varmistaa nyt puhevallan käyttämisen
rajoituksen, onko se lainmukaista vai ei.
Minusta esitykset ovat hyviä ja kannatettavia.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Kuntalaki sinänsä on
kokonaisuudessaan täyttänyt tehtävänsä suhteellisen
hyvin sen jälkeen, kun se vuonna 95 kokonaisuudessaan uudistettiin.
Täällä on muutamissa puheenvuoroissa
sivuttu tai toisaalta kaivattu pormestarimallia. Yhdyn hyvin pitkälle
siihen ajatukseen, minkä te, ed. Nousiainen, esittelitte.
Nykyiselläänkin hyvin lähelle sitä mallia
sinänsä päästään,
mikäli siihen joissakin kunnissa tarvetta nähdään,
enkä mitenkään erityisen tarpeellisena
pidä erillisen lain kovin pikaista antamista tuon asian
hoitamiseksi.
Monelta osin tämä lakiesitys on käytännössä hyvin
pitkälle tekninen. Siinä tavallaan vahvistetaan
niitä käytäntöjä, joita
monilta osin jo käytännössä on
noudatettu. Tietenkin on tarpeen, että ne kirjataan lakiin
selvästi. Se selkeyttää kunnissa asianhoitotapaa.
Muutama kohta siinä on, joilla on käytännön
merkitystä.
Tietenkin toimivaltakysymys valtuustosta korkeimpana päätöksentekijänä on
yksi, jota on syytä korostaa, ja siinä muodossa
sijoitussuunnitelman määrittely valtuuston käsiteltäviin
asioihin on perusteltu. Se on erityisesti sen takia perusteltu tällä hetkellä,
että takavuosina, parin kolmen vuoden kuluessa taaksepäin,
kunnat ovat saaneet usean miljardin rahaa myydessään
energialaitoksia ympäri maata. Siinä on kohtalaisen pieniäkin
kuntia, joilla on kymmeniä miljoonia sinänsä likvidejä varoja,
joiden kanssa eivät oikein tiedä, miten menettelevät.
Niitä sijoitellaan vähän sinne sun tänne.
Useat niistä kunnista, joita täällä käsiteltiin,
oliko se viime viikolla välikysymyksen käsittelyn
yhteydessä, ja jotka tekivät alijäämäisiä tilinpäätöksiä,
ovat sijoitelleet kymmeniä miljoonia likvidejä varojaan,
ja veikkaan, että niistä kirjataan tässä lähivuosina
vielä tappioita.
Ymmärrän toki sen, että varsinkin
suurimmissa kunnissa, joissa on viranhaltijaorganisaatio vahva,
löytyy monen eri alan asiantuntijoita, valmistelu on jäntevämpää ja
ilmeisesti paljon turvallisempaa. Mutta jos mennään
kuntiin, joissa viranhaltijakunta on hyvin ohut, sieltä ei
välttämättä löydy ammattitaitoa.
Jos ei ole käytetty konsulttia, rahat voivat olla sijoitetut
sillä tavalla epävarmasti, että kun rahastosijoitukset
näyttävän olevan alamaissa ja ovat olleet
jo jonkin aikaa, tappioita sieltä kirjataan vielä monen
kunnan tilinpäätökseen jatkossa. Siinä mielessä on perusteltua,
että ainakin sijoitussuunnitelma on valtuuston käsiteltävä.
Muuten toteutuu erään edesmenneen suurmiehen toteamus,
jossa hän jossakin vaiheessa totesi, että kunnallishallinto on
siitä omituinen järjestelmä, että luottamushenkilöt
voivat tehdä järjettömiä päätöksiä ja maksattaa
laskut edustamillaan kuntalaisilla. Tässä muuten
se riski on olemassa.
Hyvää on tietenkin myös se, mihin
täällä viitattiin: 79 §, jossa
on perussopimuksen muuttaminen. Aikoinaan kun kuntalakia käsiteltiin,
silloin pakollisten kuntayhtymien osaltahan muutettiin järjestelmä siihen
muotoon, mikä nyt laissa on, eli kahden kolmasosan vaatimus
kirjattiin mukaan. Siinä yhteydessä, kun lakia
käsiteltiin tässä talossa 2.2.95, puheenvuorossani
toin esille sen ongelman, mikä liittyy tähän
jääneeseen pykälään.
Kaivoin puheenvuorostani kappaleen, jossa silloin yksiselitteisesti
totesin, että tämä on epäonnistunut
säännös sen takia, että se mahdollistaa
sen, että yksikin kunta kohtalaisen laajoissa vapaaehtoisissa
kuntayhtymissä voi jäykistää toiminnan
kokonaan. Silloin itse esitin ajatuksen, että se voidaan
hoitaa tietenkin niin, että mahdollistetaan edes säännös,
jonka mukaan perussopimuksessa voidaan sopia perussopimuksen muuttamisesta
muutenkin kuin yksimielisellä päätöksellä,
kuntien yhtäpitävällä päätöksellä. Sekin
olisi ollut parempi järjestelmä, että olisi voitu
perussopimuksessa sopia, mitkä ovat ne menetelmät,
millä voidaan perussopimus muuttaa. Mutta silloin se ei
onnistunut. Silloin päätin ajatukseni siihen,
että tähän asiaan joudutaan väistämättä palaamaan:
Järki kasvaa, kun aika kuluu. Niinhän tässä on
käynyt. Nyt siihen palataan, mutta siihen meni muutama
vuosi aikaa. Mutta hyvä, että tuli edes nyt esille.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Aion puuttua vain 15 §:ään,
joka koskee lähinnä kaupunginvaltuuston oikeutta
säännellä omassa työjärjestyksessään
puheajan pituudesta. Perusteluissa on todettu, että tarve
sääntelyyn on syntynyt siitä, että valtuuston
työskentelyä saadaan tehostettua. Kun lähdetään
lukemaan perusteluja pidemmälle, aika pitkälti
niissä on keskitytty, kun puhutaan sananvapaudesta ja perusoikeuksista,
vain ja ainoastaan pitkäänpuhujan perusoikeuksiin,
sananvapauteen. Tottahan toki hänelläkin ne oikeudet
on.
Mutta täytyy myös muistaa, että pitkäänpuhujat
monesti rajoittavat kaikkien muitten valtuutettujen puheoikeutta
taikka ainakin supistavat sitä. Siinä kohtaa tulee
vaan mieleen, onko se sitten oikein — totta kai tämä lainsäädäntö tulee
tositarpeeseen ainakin joihinkin kuntiin — että yhden
ihmisen annetaan omalla toiminnallaan aika paljonkin häiriköidä koko
valtuuston työskentelyä estäen muilta
puheoikeuden käyttö. Mielestäni sitä suuremmalla
syyllä tätä tarvitaan. Tämä tulee
ottaa käyttöön niissä paikoissa
aivan välittömästi, joissa se on mahdollista.
Sitten kun täällä lukee, että määräykset
eivät saisi loukata yhdenvertaisuusperiaatetta eivätkä estää valtuutettuja
ilmaisemasta kantaansa käsiteltävään
asiaan, juuri tämä kohta myös kertoo sen,
että monesti pitkäänpuhuva estää omalla
toiminnallaan muiden valtuutettujen oman kantansa ilmaisemisen.
Mielestäni myös niillä valtuutetuilla,
jotka ovat tottuneet pikkuisen lyhyempiin repliikkeihin, täytyy
olla nämä oikeudet ja heidän sananvapaudestaan
täytyy pitää kiinni. Jos se täytyy
toteuttaa näin lainsäädännön
kautta, niin se myös näin tehtäköön.
Ensimmäinen varapuhemies:
Vastauspuheenvuoro ed. P. Salo, vastauspuheenvuoron pituus enintään
1 minuutti.
Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni ed. Heli Paasio
kiinnitti oikein perustellusti oikeaan asiaan huomiota. Mielestäni
saman tyyppiset puheenvuorot, joita hän esitti, voitaisiin
esittää myös tässä salissa
ja miettiä myös siltä kannalta perusoikeuksia,
onko eduskunnassakin rajoittamaton puheoikeus kaikkein oikein tapa.
Huomaan senkin, että sellainen keskeinen asia kunnallisen
luottamushenkilön kannalta ei ole koskaan tullut kaikille
selväksi, pitääkö luottamushenkilön
pyrkiä kuntalaisten etuja viemään eteenpäin.
Monestihan meillä on tapana, että jos äänestys
käydään kunnanhallituksessa tai -valtuustossa,
se puoli, joka on hävinnyt äänestyksen,
jopa selvin numeroin, lähtee ensimmäisenä tekemään
valitusta häviämästään
esityksestä ja sitä kautta aiheuttaa vain vahinkoa
omalle kunnalleen ja hankkeiden eteenpäinmenemiselle. Tästä meillä yhteiskunnassa
käydään hyvin vähän
keskustelua. Toivoisin, että se lisääntyisi.
Esa Lahtela /sd:
Arvoisa rouva puhemies! Kaksi asiaa. Minusta 13 §,
jossa selvennetään sijoittamispelisääntöjä ja
valtuustoihin annetaan valtuuksia, on ihan oikein.
Sitten puheoikeuskysymys. Kun itse olin pitkään
valtuuston puheenjohtajana omassa kunnassani, kaupungissani, siellä näki
parhaimmillaan, mitä se voi olla, jos jotkut halusivat
jarruttaa kokousta. Itse koin, että se kuuluu sananvapauden
piiriin. Jotkut olisivat halunneet, että olisin rajoittanut
puheenvuoroja. Minusta, jos jollakulla ihmisellä on sanomista
ja kestää asiassa, eikös ihmisen pidä antaa
puhua? Meillä paineet lähtivät erityisesti
lähinnä siitä, jotta joitakin puolueryhmiä,
kyseessä olivat lähinnä kristilliset,
kepu ei halunnut ottaa hallitukseen mukaan ja ne halusivat purkaa
paineita sitä kautta. Kun olin valtuuston puheenjohtaja,
totta kai piti ihmisen antaa purkaa paineensa, kun eivät
hallitukseen päässeet koskaan sanomaan sanaansa.
Tosin aika paljon käytin äänestyksiä.
Minusta tämä voi johtaa kehnoon ajatteluun joissakin
tapauksissa. Jos on aika lailla yksipuoluejärjestelmä — semmoisiakin
kuntia on olemassa — se johtaa jopa joidenkin vähemmistöjen
kiusaamiseen, sanotaan näinpäin. Mutta aikanaan
nähdään ja varmasti niistä myös
riitoja käydään ja selviää,
tuleeko semmoisia epäkohtia. Luulen, että semmoisissa
kunnissa, joissa on muutama henkilö valtuustossa jotakin
muuta puoluetta ja on vahva johtoklikki, se hoitaa asian sillä tavalla,
että katsotaan, että jonkin tämmöisen
vähemmistöryhmittymän ei anneta hirveän paljon
puhua, vaan pannaan niin lyhyet puheajat, jotta ei varmasti häiritse
ketään.
Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela puhui juuri siitä, että rajoitettaisiin
valtuutettujen sananvapautta. Tässähän
on puheajan rajoittamisesta kyse, ei puheenvuorojen mahdollisesta
lukumäärästä. Jos valtuutettu
tietää ja osaa asiansa, hän osaa sen varmasti
ilmaista lyhyesti ja ytimekkäästi puheenvuorossaan.
Monesti, kun puheenvuorot venyvät, myös asia hukkuu
sinne ja todella silloin siitä ei ole kenellekään
hyötyä.
Pekka Ravi /kok (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä kuin
ed. Paasio. Hän on lukenut tämän pykälän
aivan oikein. Haluaisin vielä tähdentää sitä,
että ei tällä lainsäädännöllä pakoteta
kuntia tekemään valtuuston työjärjestykseen
puheoikeuden rajoittamista vaan se annetaan mahdollisuutena. Se
on tietenkin jokaisen kunnanvaltuuston oma asia, katsooko se, että tämmöiseen
toimintaan on tarvetta.
Pekka Nousiainen /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Minusta se on myös valtuuston sisäiseen
työskentelyyn kuuluva asia. Mutta sanotaan, että erityisesti
pienissä kunnissahan puheoikeus on rajaantunut jo automaattisesti
sillä, että vanhastaan työjärjestyksessä on voitu
määritellä, että seisaalleen
nousten, paikalta puhuen on voitu puhua minuutti—kaksi
ja sen jälkeen puhujakorokkeelta. Se on jo rajannut puheenvuoroja
aivan yhtä tehokkaasti kuin nytkin ehdotettu säännös.
Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! En sinällään
vastusta, toin vaan epäkohdan esille. Voi olla, että jossakin
halutaan ja voidaan tehdä sillä tavalla, että voidaan kiusata,
kun tiedetään, että ollaan enemmistönä vahvasti.
Totta kai voi pyytää useamman puheenvuoron. Minuutin
puheenvuoroja voidaan käyttää sitten
useampi, niin kuin tänä iltana elintarviketurvallisuutta
koskevassa keskustelussa.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellähän
tähdätään joidenkin esille nousseiden
asioiden selkeyttämiseen kuntalaissa. Jo aiemmin on keskustelussa
todettu, että kuntalaki sinällään
on toiminut varsin hyvin. Se on antanut kunnille mahdollisuudet
järjestää aika väljästi
oman hallintonsa, taloutensa ja toimintansa. Nämä selkeyttävät
kohdat liittyvät paljolti siihen, mitä selonteossa
aiemmin tuli esille ja siitä hallintovaliokunnan antamassa
mietinnössä.
Minusta, arvoisa puhemies, nämä korjauskohdat
ja käyty keskustelu kaikkinensa osoittavat sen, että kuntalain
osalta on varsin laaja yhteisymmärrys, niin kuin on tarpeenkin.
Kysymys on tärkeästä lainsäädännöstä demokratiamme
kannalta. Tämän vuoksi on hyvä, että tässä asiassa esiintyy
näin laaja yhteinen näkemys.
Hallitus esittää, että esitys lähetettäisiin
perustuslakivaliokuntaan lausunnolle. Se on varmasti paikallaan.
Kysymys on kunnan itsehallinnon kannalta keskeisestä laista.
Siitä syystä mielestäni tämä lausuntopyyntö on
kohdallaan.
Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten täällä oli käsittelyssä eräs
lakialoite, jonka valiokunta lähetti valtioneuvostolle,
sisäasiainministeriölle, siitäkin perusteluissa
on maininta. Huomaan, että se on siirretty käsiteltäväksi
kielilainsäädännön yhteydessä.
Nythän kielilakikomitea on parhaillaan tekemässä työtä.
Toivon, että tämä 16 §:n 2 momentin
asia, joka lakialoitteessa tuli esille, tulisi siinä yhteydessä käsittelyyn.
Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Polvi toi esille luottamushenkilöiden
vastuun päätöksistään
ja myöskin tietynlaisen vahingonkorvauskysymyksen. Silloin
kun tosiaankin tilanne tulee sellaiseksi, että se saattaa
aiheuttaa vahinkoa kuntalaisille, on olemassa myöskin mahdollisuus,
että joutuu korvausvelvoitteeseen. Mielestäni
tämä on myöskin hyvä asia, joka
kannattaa ottaa huomioon.
Haluan ottaa tässä yhteydessä myös
esille tarkastuslautakunnan roolin. Itse näen omassa kaupungissani,
Kuopion kaupunginvaltuustossa, että meillä on
tarkastuslautakunta toiminut hyvin. Katsoisin, että tätä toimintaa
tulisi edelleenkin jatkaa eikä pitäisi mennä siihen,
että tässä alettaisiin tehdä joitakin
tarkistuksia.
Kolmantena elementtinä vielä edelleenkin otan
esille puheenvuorojen rajoittamiskysymyksen työjärjestyksellä,
johon puuttui ed. Paasio ja useimmat muutkin. Meillä on
omassa kaupungissani tämä rajoitus, mutta se merkitsee
sitä, että voi pitää useamman
puheenvuoron eli kuitenkaan ei sananvapautta rajoiteta.
Esko Kurvinen /kok:
Arvoisa puhemies! Vajaa vuosi sitten eduskunta hyväksyi
hallintovaliokunnan mietinnön kuntalain toimivuudesta, selonteon.
Silloin todettiin, että kuntalaki on toiminut yleisesti
ottaen varsin hyvin eikä sen vuoksi mitään
suurempia muutoksia ole aihetta tehdä. Hallitus on nyt
käsittelyssä olevassa lakiesityksessä erinomaisella
tavalla tuonut esiin ne muutamat muutokset, jotka selonteon käsittelyn
yhteydessä nousivat esille.
Haluaisin nostaa vain kaksi asiaa, joilla on merkitystä kunnanvaltuuston
ja -hallituksen aseman selkeyttämiseksi ja korostamiseksi
ja niiden vallan ja vastuun merkityksen esiin nostamiseksi, nimittäin
13 ja 68 §:n.
Ympäröivä yhteiskunta on muuttunut
hyvin paljon kuuden vuoden aikana, ja sijoitustoiminta on varmasti
tällä hetkellä sellaista, joka on kunnanvaltuuston
asia samoin kuin tilinpäätöksen, vaikka
tässä sanotaan "tekninen muutos". Kuitenkin tämäkin
kohta korostaa kunnanhallituksen merkitystä ja roolia tilinpäätöksen
valmistelun ja laatimisen yhteydessä.
Toimi Kankaanniemi /skl:
Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota kahteen tässäkin aika
paljon esillä olleeseen pykälään,
ensinnäkin sijoitustoiminnan perusteiden vahvistamiseen valtuustossa.
Näin ainakin minun kotikunnassani on tehty nytkin jo, että suunnitelma
on valtuustossa hyväksytty. Viime vuonna, kun sähkölaitoksen
osakkeet myytiin ja rahaa tuli, suunnitelma hyväksyttiin.
Tästä oikeastaan jään kysymään
sitä, kuinka usein pitäisi uudelleen tarkastella
valtuustossa sijoitussuunnitelmaa. Perustelut eivät vastaa
tähän millään lailla. Olisiko
se vuosittain esimerkiksi tehtävä talousarvion
käsittelyn yhteydessä vai missä yhteydessä ja
miten? Se tulee tietysti hallituksen esityksenä valtuustoon,
mutta entä jos hallitus ei tuo? Tätä kautta valiokunta
voisi ehkä pohtia, onko siitä tarkempiakin ohjeita
annettava. On tietysti hyvä, että valtuusto päättää sijoitussuunnitelman,
koska rahamarkkinat heiluvat voimakkaasti ja tässä asiassa
tarvitaan pitkäjänteisempää jämäkkyyttä.
Toinen asia on puheoikeuden rajoittamiskysymys. Nythän
säilyy se periaate, että pyydetty puheenvuoro
on myönnettävä, vain pituutta voidaan
rajoittaa. Toisaalta uskoisin, että lähes kaikissa
Suomen kunnissa on tilanne se, että valtuustoissa puhutaan
liian vähän. Olisi mukavaa, kun valtuustossa puhuttaisiin.
Omassa valtuustossani olen nyt kahden kokouksen ajan ollut puheenjohtajana
ja olen kannustanut valtuutettuja puhumaan. Olen saanut sellaisen
palautteen, että kahdessa kokouksessa on puhuttu enemmän
kuin koko viime nelivuotiskaudella yhteensä. Mutta ei silti
kenellekään ole tullut mieleen, että puheoikeutta
pitäisi rajoittaa. Eli rajoittamiseen ei kannata mennä,
ellei ole todella erityisen suuria perusteita.
Iivo Polvi /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Aikaisemmassa puheenvuorossa en ehtinyt
ajankäytön takia ottaa kantaa konsernijääviyteen, mitä aikaisemmin
eräissä puheenvuoroissa sivuttiin. On syytä yhtyä niihin
näkemyksiin, että se on asia, jota olisi tullut
tarkastella samassa yhteydessä. Tällä hetkellä useissa
kunnissa on muun muassa kehittämisyhtiöitä,
joissa yleensä on käytännössä luottamusmiesten
kärkikaarti, samoin kuin viranhaltijoiden kärkikaarti,
mukana. Kun asiaa käsitellään kunnallisissa
elimissä sen jälkeen, tämä porukka
onkin ulkona, ovien takana, jolloin tiedonkulku on hataraa ja saattaa
tulla virheellisiäkin johtopäätöksiä.
Sen takia se on asia, jota olisi kannattanut tuossa yhteydessä pohtia.
Pentti Tiusanen /vas:
Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi mielestäni kiinnitti
ihan tärkeään asiaan huomiota. On joidenkin
ikään kuin työkseen aina silloin tällöin
viljelemä ajattelu, että puhutaan valtuustoissa
liikaa tai muuallakin. Ongelma on tosiaan varsin usein se, että asiat menevät
aika hiljaisesti ja on sellaisia valtuustoja, joissa pitkätkin
listat menevät puolessa tunnissa läpi. Silloin
sopii kysyä, mikä on sen yhteisön yhteinen
rooli eli valtuuston, onko se valta ikään kuin
annettu valtuustoryhmille ja etukäteiskäsittelylle,
joka tapahtuu lautakunnissa, hallituksessa ja valtuustoryhmissä,
vai onko valtuustolla yhteinen rooli, jossa se voi yhdessä myös
käsitellä asioita, jolloin tulisi debattia ja keskustelua,
voitaisiin kyseenalaistaa jne?
Kun on kuitenkin yleisöparveke tai jokin kuntalaisten
paikka, missä he voivat istuntoa seurata, niin on vähän
hankalaa ja epäuskottavaa kuntalaisen näkökulmasta,
jos ei tapahdu keskustelua ja asian käsittelyä.
Sama on vähän tässäkin talossa.
Jos tänne tulee muualta kansalaisia istumaan ja jos kukaan
ei koskaan puhuisi, olisi sekin kummallista. Mutta tietysti liika
on aina liikaa.
Heli Paasio /sd:
Arvoisa puhemies! Vielä kerran ja varmaan turhan monet
kerrat sanottu ja mainittu: Aivan synkkäähän
olisi, jos kukaan ei puhuisi, mutta synkkää on
myös, jos se pelkäksi yksinpuheluksi menee. Sen
takia minun mielestäni on hyvä, että mahdollisuus
on tässä laissa. Ei ole mikään
pakko valtuuston työjärjestyksessään rajata
puhevuoron pituutta, vaan nimenomaan se on oiva täsmätyökalu
niille kaupunginvaltuustoille taikka kunnanvaltuustoille, jotka
sitä tarvitsevat. Toivon, että tämä laki
saadaan pikimmiten voimaan, jotta ne valtuustot, jotka aidosti tarvitsevat
sitä, saavat sen työkalun heti käsiinsä.
Petri Salo /kok:
Arvoisa rouva puhemies! Kunnallispolitiikassa ei ole perinteenä kumminkaan,
että käytettyjä puheenvuoroja tilastoitaisiin
tai ne tulisivat nettiin kaiken kansan luettavaksi. Jos sielläkin
siirryttäisiin tällaiseen järjestelmään,
se tietäisi sitä, että alkaisi varmasti
ed. Kankaanniemelläkin olla tekemistä omassa kunnassaan.
Monessa maalaiskunnassa on tilanne vielä sellainenkin,
että paikalla ei välttämättä ole vielä esimerkiksi
televisiointia, kuten suurissa kaupungeissa, joissa ongelmat ovat
aivan toisen tyyppisiä, mitä pienissä maaseutukunnissa,
joissa ainoastaan paikallislehden toimittaja käy kirjaamassa
edessä olevat päätökset ja ne
todetaan yksimielisesti ja hyväksytään.
Sanoisin kuitenkin, että on oikein ed. Paasion ajattelu
siitä, että tässä ei ole mistään
sananvapauden rajoittamisesta kysymys, vaan enemmänkin
siitä, että valtuustotyöskentely olisi
järkevää, motivoivaa ja asioita eteenpäinvievää.
Siihen tällä varmasti pyritään.
Toimi Kankaanniemi /skl:
Arvoisa puhemies! Kun tuossa uskalsin vähän
arvostella rajoittamismahdollisuutta, totean, että kyllä siinä on
syytä olla varovainen. Se saattaa johtaa siihen, ei ehkä kunnalliselämässä,
mutta tässä talossakin, että sitten rajoitetaan
niin pitkälle, että mielenkiinto ja se elävyyskin
jo alkaa lopulta kärsiä eli mennään
niin pitkälle. Täällä on menty pitkälle,
mutta ei ehkä vielä liian pitkälle. Mutta se
vie helposti siihenkin, että suljettujen ovien takana lautakunnissa,
hallituksissa tai valtuustoryhmissä tehdään
ne päätökset ja sitten tullaan hiljaa
vaan nyökkymään viideksi minuutiksi itse kokoukseen.
Siihen ei pitäisi kunnallispolitiikkaa päästää.
Kunnissa ei ole oppositiota, tai voi tietysti olla ainakin Turun
valtuustossa, mutta yleensä ei ole, koska kaikki puolueet
ovat periaatteessa hallituksessa mukana, joten siellä ei
ole tällaista asetelmaa kuin täällä.
Yleisön kannalta tulee palautetta usein, että tulisin
kuuntelemaan sitä valtuuston kokousta, mutta kun siellä ei
kukaan puhu mitään, ei viitsi, ja koko valtuusto,
johon pyritään vaaleissa, esimerkiksi menettää arvostustaan,
jos se on täysin hiljainen. Tämä esitys
ei siihen toki johda, koska tämä rajoittaa puheenvuoron
pituutta eikä kokonaismäärää.
Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:
Arvoisa puhemies! Juuri tähän kohtaan halusin
puuttua. Eli tämä laki sallii kuntien tehdä itsenäisesti
päätöksen joko rajata puheenvuoroja tai
ei rajata. Sitten niitä puheenvuoroja voi käyttää niin
monta kuin valtuutettu haluaa.
Haluaisin todeta sen, että ainakin meillä Kuopiossa
tilastoidaan kaikki puheenvuorot, kaikki poissaolot ja myöskin
televisioidaan useimmiten nämä valtuuston kokoukset
eli on siirrytty uuteen aikakauteen.
Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen
Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin pitää sanoa,
että on erittäin mukava kuunnella asiantuntevaa
keskustelua, kun ihmiset tuntevat asian ja sisällön.
Olen hyvin pitkälle samaa mieltä, mitä valiokunnan
puheenjohtaja ed. Väistö totesi, että kyse
on erittäin tärkeästä lainsäädännöstä kaiken kaikkiaan.
Se on erittäin miellyttävää,
että on laaja yhteinen näkemys. Ihan lyhyesti
kommentoin muutamaa asiaa.
Ed. Kankaanniemi kysyi, kuinka usein tulee tarkastaa sijoitustoiminnan
suunnitelman ohjeellisuus tai aikatauluttaa se. Itse asiassa vastaus
on tietenkin se, että kun valtuusto sitä suunnitelmaa tekee,
siinähän käsitellään
myös aikataulu ja määritellään
se aikajana, kuinka pitkälle se kantaa, onko vuosi sopiva
aika vai onko puoli vuotta. Niin kuin itse totesitte, muutokset
voivat olla äärimmäisen nopeitakin, jolloin
ei varmaan kovin pitkiä aikoja kannata ottaa siihen työhön, vaan
riittävän usein tarkastellaan.
Ed. Tykkyläinen ja moni muukin puhui pormestarimallista.
Minä olen itse hyvin pitkälle sitä mieltä,
että lainsäädäntöhankkeita
viedään eteenpäin silloin, kun itse asiassa
joku lainsäädäntö ei ole toiminut
tai siinä on tarvetta uudistaa tai se ei käytännön
elämässä toimi. Niin kuin joku totesikin,
ongelmahan itse asiassa on ehkä se, että nykyisiäkään
mahdollisuuksia ei ole tosiasiallisesti koetettu.
Mutta meillä on kyllä valmius ja halukin oikeastaan
siihen. Kun nyt nämä seutukuntapilotit lähtevät
liikkeelle, jos jossakin erityisiä tarpeita tulee ja olisi
jotakin tarvetta, joka menisi yli nykyisen lainsäädännön,
niin ehkä meillä olisi valmius kokeilulainsäädännön
kautta katsoa sitä. Mutta en osaa sanoa sitä,
tuleeko siellä tarpeita ja jos tulee, minkälaisia
ne tarpeet ovat.
Ed. Polvi ja ed. Ravi ja moni muukin kiinnitti erityisen huomion
sijoitustoiminnan perusteisiin ja siihen, miten siinä mennään
eteenpäin. Minusta ed. Polvi kiteytti sen hyvin, että tiedon
pitää olla kyllä valtuustotasolla vähintäänkin,
missä siinä liikutaan. Silloin tullaan itse asiassa
näihin, mihin ed. Kankaanniemikin viittasi, aikataulukysymyksiin
ja muihin, että pysytään ajan tasalla siinä tiedossa
ja myös todellisuudessa tiedetään, mitä niitten
sijoituksien kautta voi tapahtua. Se on äärimmäisen
tärkeä asia. Puhutaan erittäin suurista
rahoista, mitä tällä hetkellä siellä kuntapuolella
liikkuu. Siinä on myös riski sijoitustoiminnassa,
niin kuin varmaan kaikki me tiedämme.
Ed. Nousiainen kiinnitti itsearviointiin kunnissa ja tarkastuslautakunnan
rooliin aivan oikein huomiota. Nyt on se aika, jolloin itse asiassa
se hakee rooliaan ja hakee sitä paikkaansa. Sitä tulee
nyt seurata ja katsoa, mikä se tilanne tulee olemaan. Minä uskon,
että sillä tulee tulevaisuudessa olemaan hyvinkin
merkittävä rooli, kun se muotoutuu oikeaan paikkaan.
Sitten oli konsernijääviys, johon ed. Ravi
ja ed. Polvi kiinnittivät huomiota. Se ei ehkä sitten noussut
riittävästi tuossa valmistelun aikana esille.
Minä henkilökohtaisesti toivon sitä,
että valiokunta kuulee siinä asiantuntijat ja
käydään se läpi. Kyllä meillä varmaan
valmius sitä niiltä osin on tarkistaa. Siinä ei
ole mitään ongelmaa. Valmistelun aikana se asia
jäi ehkä liian vähille. Myös
lausuntojen puitteissa se ei noussut mitenkään
merkittävästi esille.
Sitten puheenvuorot puheoikeudesta. Itse asiassa kun eduskunnassa
on seurannut puheoikeuden säätelyä — jos
se rajoittamiseksi halutaan nimetä, mutta kuitenkin aikajanojen
antamista — kyllä minä ainakin olen kokenut,
että 7 minuutin niin sanotut nopeat elävöittävät
keskustelua. Ne tuovat väriä siihen ja vievät
eteenpäin ja tuovat useamman itse asiassa keskusteluun
mukaan. Ainakin näin kai se täällä on
toiminut.
Lopetan siihen, mihin ed. Tykkyläinen viittasi: Aivan
oikein, eihän ketään pakoteta, vaan valtuustot
tekevät itsenäisiä päätöksiä,
minkämoisia tekevätkään, mutta
se mahdollisuus nyt annetaan. Minusta näin sen pitää ollakin.
Pentti Tiusanen /vas:
Rouva puhemies! On tietysti hienoa, että ministeri
Korhonen on paikalla, vaikka kellokin on paljon, ja kuuntelee hallituksen
esityksen n:o 46 käsittelyä.
Puheoikeuteen vielä se huomio, että noin 450 kuntaa
Suomessa ovat varmasti erilaisia. Uskon, että ed. Paasiolla
on Turusta hyvät perustelut puhua tämän
kohdan puolesta, että mahdollisuus on puheoikeuksiin puuttumiseen.
Kuitenkin myöskin valtuutetun oikeutta edustaa äänestäjiä on kunnioitettava.
Erilaisia ongelmia on eri kunnissa.
Kaiken kaikkiaan huolihan on se, että ihmiset ovat
menettämässä, nimenomaan kunnissa ehkä enemmän,
uskoaan kunnallisen demokratian toimimiseen, ikään
kuin valtuuston sinänsä toimintamahdollisuuksiin.
Puhutaan puoluekurista ja ryhmäkurista myös valtuustotasolla
aika kriittisesti ihmisten keskuudessa. Näin ollen ovat
hyviä kaikki sen tyyppiset muutokset myös lakiin, jotka
vahvistavat valtuustojen toimivuutta. Mielestäni, aivan
niin kuin ministeri Korhonen sanoo, lyhyet puheenvuorot eivät
varmasti ole haitaksi. Itsekin päätän
nyt lopettaa puheenvuoroni.
Matti Väistö /kesk:
Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä lähetekeskustelu
on antanut hyvän pohjan valiokunnan käsittelylle.
Ministeri Korhonen viittasi, että ministeriössä on
valmiudet muiltakin osin vielä tehdä tarkistuksia,
jos valiokunnan asiantuntijakuuleminen siihen tuo tarvetta. Erityisestihän
tässä tuli, arvoisa puhemies, esille kysymys esille
nousseesta konsernijääviydestä. Mielestäni
tätä kysymystä on syytä harkita
perusteellisesti. Sehän tuli esille jo selonteon käsittelyn
yhteydessä, kun valiokunta kuuli asiantuntijoita.
Mitä sitten, arvoisa puhemies, tulee puheoikeuden rajoittamiseen,
mielestäni siihen tulee suhtautua hyvin pidättyvästi
kunnissa. Koen niin, että ei varmaan kaikissa kunnissa
ole tarvetta käyttää tätä mahdollisuutta,
minkä hallitus esitykseensä liittää.
Mielestäni on tärkeää demokratian
kannalta, että kuntalaisilla on mahdollisuus kuulla, mitä valtuutetut
puhuvat, ja jos on asiaa, sitä puhuttakoon, mutta ei se
toisaalta saa häiritä asioiden jäntevää käsittelyä.
Sehän tässä on varmaan lähtökohtana.
Yksi pulmahan kunnissa tällä hetkellä varmaan
koetaan hyvin suurena. Se ei liity tähän lainsäädäntöön,
mutta se liittyy talouteen. Tietysti sitä talouden liikkumatilaa,
josta valtuuston pitäisi päättää,
on hyvin vähän. Se on tietysti suuri ongelma ja
varmasti vaikuttaa siihen, miten kuntien luottamushenkilöt
kokevat oman tehtävänsä ja asemansa.
Pekka Ravi /kok:
Rouva puhemies! Vielä sananen sijoitustoiminnan perusteista
ja valtuuston roolista. Minusta ei välttämättä tarvita
siinä ainakaan mitään tiukkoja määräaikoja,
kuinka usein sijoitustoiminnan perusteet täytyy valtuustossa
käsitellä. Jos ei tapahdu oleellisia muutoksia,
ei minun ymmärtääkseni valtuuston uudelleenkäsittelyä tarvita.
Sitä paitsi monissa kunnissa on käytössä osavuosikatsaukset.
Kahden kolmen kuukauden välein tuodaan osavuosikatsaus, jonka
yhteydessä käsitellään myöskin
sijoitustoimintaa ja siinä saavutettuja tuloksia. Silloin
valtuutetut pääsevät sanomaan sanansa
siitä, kuinka siinä on onnistuttu.
Täytyy sanoa, että hieman minua ihmetyttää kyllä huoli,
joka eräissä puheenvuoroissa tuli esille, liian
vähästä puhumisesta kunnanvaltuustoissa.
Joensuun eläkkeellä olevalla värikkäällä kaupunginjohtajalla
Aaro Heikkilällä oli minusta hyvä termi,
kun hän puhui hurjapuhujista. Luulen, että tämä lainsäädäntö saattaa
olla nimenomaan täsmäase tällaisia hurjapuhujia
vastaan.
Vielä haluaisin todeta sen, että ei se välttämättä kerro
huonosta päätöksentekokulttuurista, jos kunnan
kehittämisen kannalta tärkeät asiat menevät
valtuuston kokouksessa sujuvasti läpi. Eivät ne
minusta nimittäin kovin paljon niin sanotuista siunauspuheenvuoroista
parane.
Toimi Kankaanniemi /skl:
Arvoisa puhemies! Taisin saada moitteet viimeksi. Kyllä minusta
sitäkin pitäisi ja olisi syytä ehkä valiokunnassa
miettiä, miksi kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus
edelleen vain laski. Jos se jo seuraavalla kerralla on alle 50 prosentin,
kyllä huonolta näyttää, samoin
ihmisten kiinnostus lähteä ehdokkaaksi jne.
Kun valtuusto on kuitenkin se julkinen osa kunnallista luottamushenkilöpäätöksentekoa,
kyllä siellä pitäisi
olla elävyys ja elämisen meininki. Se, mistä asioista
puhutaan, on myös tärkeää. Ei
tarvitse kiitellä välttämättä.
Tietysti virkamiehenä on varmaan mukavaa, jos saa joskus kiitosta
valtuustossa, mutta nimenomaan suuret suunnitelmat ja talousarvio-
ja taloussuunnitelmakysymykset ja monet muut tämmöiset,
jotka valtuustossa pitää käsitellä,
tarvitsevat keskustelua, elävää debattia.
On toki hyvä, jos ne ovat lyhyehköjä puheenvuoroja,
mutta ei niitä pidä myöskään
valtuuston niukalla enemmistöllä rajoittaa. Välttämättä ei
ole kovin hyvä, jos rajoitetaan puheoikeutta ja näin
kavennetaan tavallaan sitä vanhaa perinnettä,
joka meillä on, että on vapaa puheoikeus. Se on
ollut arvo sekin. Ymmärrän kyllä, että ongelmia
siinä on.
Sijoitustoimintaan vielä puutun, jos arvoisa puhemies
sallii. Meillä kävi niin, että viime
syyskuussa sijoituksia tehtiin ja 10 prosenttia siitä sähkörahasta
pantiin osakkeisiin, joiden arvo puolessa vuodessa putosi erittäin
rajusti. Kunnanhallitus valvoo ja seuraa puolen vuoden välein,
saa raportin näiltä salkunhoitajilta, mutta valtuusto
on siitä ulkona. Jos taas puolen vuoden välein
ruvetaan muuttamaan suunnitelmia valtuustossa, niin ei tule mitään
siitäkään. Vähän pitkäjänteisempää sen
täytyy olla.
Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:
Arvoisa puhemies! Vielä haluan todeta, että on
olemassa myös muita keinoja kunnissa. Esimerkiksi omassa
kaupungissani on seminaarityöskentelyt, siis talousarvioseminaarit,
ja sitten arvoseminaarit, lisäksi kyselytunnit ja ajankohtaiskeskustelut. Vielä on
olemassa valmistelutoimikunta, joka kokoontuu aina ennen valtuustoa,
eli on monenlaisia toimenpiteitä, joilla voidaan demokratiaa laajentaa.
Keskustelu päättyy.