Täysistunnon pöytäkirja 52/2001 vp

PTK 52/2001 vp

52. TORSTAINA 3. TOUKOKUUTA 2001 kello 18

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laiksi kuntalain muuttamisesta

 

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Kun käsittelimme täällä kuntalain selontekoa, aika useat kansanedustajat puuttuivat lähinnä siihen, että lain 24 §:n 2 momentissa voisi olla joustavoittamista koskeva kohta kunnanjohtajan valitsemisesta kunnanhallituksen puheenjohtajaksi myös valtuustokauden kestäessä, eli pormestarimallista oli silloin kysymys. Kuitenkin on päädytty siihen, että tätä pormestarimallia ei ole laissa otettu esille, vaikka tästä on jätetty lakialoite. Tämän johdosta toivoisin, että tätä voitaisiin valiokunnassa vielä käsitellä, koska pormestarimalli voisi olla erittäin toimiva joissakin kunnissa. Toivoisinkin, että tätä kokeilutoimintaa voitaisiin toteuttaa ja siihen annettaisiin mahdollisuus.

Toinen asia, johon haluan puuttua, on valtuustoasioiden valmistelua koskeva 53 §. Tämä tahtoo sanoa sen, että on olemassa valiokuntia, jotka ovat tilapäisiä, ja ne on yleensäkin asettanut valtuusto. Tähän mennessä ei ole tästä työskentelystä kerrottu kaupunginhallitukselle, ja näin ollen tämä lainsäädäntö antaa tähän asiaan mahdollisuuden, että kunnanhallitus saa myös tämän mielipiteen samoin kuin valtuusto saa sitten myöhemmin tiedon. Nämä ovat ihan myönteisiä asioita, jotka on otettu tähän lainsäädäntöön.

Kolmantena kohtana tulee olemaan tämä merkittävä asia, joka koskee rahavaroja. On ihan hyvä, että tässä laissa halutaan turvata myös rahavarojen kohdalta se, että ei oteta liian paljon luottoriskejä. Näin ollen tässä laissa onkin tiettyjä rajauksia, että ei tule vaaraa pääoman menettämisestä, vaan se on vähäinen tämän lakiehdotuksen mukaan. Nämä ovat ihan hyviä asioita.

Neljäntenä kohtana puutun puheenvuorojen rajaukseen. Tällä hetkellä kunnissa on jo näitä käytäntöjä. Muun muassa omassa kaupungissani on olemassa työjärjestys, jonka mukaan olemme rajanneet puheenvuoroja ja näiden kestoaikoja. On ihan hyvä, että nyt lainsäädännön kautta tulevat selkeäksi nämä rajaukset, että kunnat voivat toteuttaa laillisesti myös puheenvuorojen rajausta, mutta myös tietenkin samalla antaa mahdollisuuksia vapaaseen puheenvuorojen käyttöön, eli tämä on kaksiosainen.

Arvoisa puhemies! Toivon, että kuullaan nyt sitten laajemmin hallintovaliokunnassa asiantuntijoita, että voitaisiin saada mahdolliset korjaukset aikaan, ettei tarvitse monta kertaa tätä lainsäädäntöä käsitellä eduskunnassa.

Arvoisa puhemies! Haluan myös tässä yhteydessä tuoda esille sen, että tasavallan presidentti on kiinnittänyt huomiota myös kuntien asioihin ja kuntalainsäädäntöön, ja haluan sen pöytäkirjaan tuoda julki. Hän on todennut:

"Ihmisen arjessa luottamus luo turvaa. Jokaisen kunnan, koko maan ja maan kaikkien asukkaiden hyvä tulevaisuus perustuu siihen, että voimme luottaa hyvinvointiyhteiskuntaan, sen turvaverkkoihin ja kansalaisyhteiskuntaan, toimivaan demokratiaan. Kansanvalta toteutuu välittömimmin juuri itsehallinnossa avoimesti, demokraattisesti toimivissa kunnissa. Tässä ajassa tarvitaan osaamista, ennakointikykyä, sopeutumista, suvaitsevaisuutta sekä ihmisen arjen tarpeiden ymmärtämistä ja myös taloudellista taitoa ja resurssihallintaa. Vastuu kunnissa on sekä valituilla luottamushenkilöillä että viranhaltijoilla ja työntekijöillä. Tiedän, että tuo vastuu kannetaan ja itsehallintoon voi luottaa varsinkin, kun pidetään mielessä, että hallinto on palvelua, ihmistä varten."

Arvoisa puhemies! Toivon, että tämä lainsäädäntö kattaisi nämä toiveet myöskin tasavallan presidentin toivomuksien osalta.

Pekka Ravi /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Ihan muutama sana ensiksi tämän esityksen valmistelusta ja aikaisemmista käsittelyvaiheista, jotka tähän liittyvät. Valtioneuvostohan antoi tämän selonteon eduskunnalle syyskuussa 1999, ja eduskunnan lausunto valmistui tuosta selonteosta kesäkuussa 2000 ja pohjautui hallintovaliokunnan mietintöön. Kun muistelen kaikkia aikaisempia käsittelyvaiheita, niitä leimasi aika suuri yksituumaisuus ja yksimielisyys siitä, että mihinkään laajempaan kokonaisremonttiin ei ole tarvetta. Minusta se puhuu lahjomatonta kieltään siitä, että kuntalaki syntyessään oli erinomainen laki ja se on osoittautunut toimivaksi myöskin muuttuneissa olosuhteissa. Ne muutokset, joita tähän nyt on esitetty, ovat mielestäni hyvinkin perusteltuja, ja muutamaa niistä haluaisin vähän kommentoida.

Ensinnäkin ed. Tykkyläisen puheenvuoron johdosta haluaisin pormestarimallista sanoa, että kun hallintovaliokunnassa tämä asia oli esillä eräässä toisessa yhteydessä, virkamiespuolelta ministeriöstä kerrottiin, että nimenomaan pormestarimalli saattaa tulla ajankohtaiseksi erityisen kokeilulainsäädännön kautta. Sitä ei haluttu tähän yhteyteen sitoa.

Sitten muutama sana muutosehdotuksista ja täsmennyksistä:

Sijoitustoiminnan perusteita koskeva asia on minun mielestäni erittäin ajankohtainen. Nythän kuntakentässä on tapahtunut sillä tavalla, että kunnille on esimerkiksi omaisuuden realisoinnin kautta vapautunut niin sanottua laiskaa pääomaa, jota on innolla käytetty esimerkiksi elinkeinotoiminnan kehitysprojekteihin ja tietenkin likvidien rahavarojen sijoittamiseen. Minusta on erinomainen asia, että nämä pelisäännöt täsmentyvät. Perusteista nimenomaan täytyy säätää valtuustotasolla, ja sen jälkeen yksittäiset sijoituspäätökset voidaan delegoida muille toimielimille. Luulen, että valtaosassa kuntakenttää on jo näin meneteltykin, mutta on erinomainen asia, että tämä tulee lain tasolla säädellyksi.

Toinen kommenttini liittyy luottamushenkilön erottamiseen kesken toimikauden. Tämähän oli asia, joka julkisessa sanassa ja mediassa oli ymmärretty ikään kuin juuri päinvastoin kuin lainsäädäntö nyt sitä täsmentää. Tässähän luottamushenkilö tulee samaan asemaan kunnanjohtajan kanssa elikkä vireillepanon erottamisen suhteen saa aikaan kaupunginhallitus tai neljäsosa valtuutetuista, kun tähän asti siihen on riittänyt yhdenkin valtuutetun aloite tästä asiasta. Minusta... (Ed. P. Salon välihuuto) — Se on ed. Salon arvio. — Minä tyydyn toteamaan, että yhden valtuutetun aktiivisuus tähän asti on siinä riittänyt.

Tilinpäätöspykälän suhteen on minusta erittäin hyvä asia, että siinä täsmennetään kunnanhallituksen ja tarkastuslautakunnan roolia. Tarkastuslautakunta on sen verran uusi toimielin, että se ei ole oikein kaikilta osin löytänyt rooliaan kunnallishallinnon kentässä. Minusta nimenomaan tilinpäätöksen suhteen on hyvä, että kunnanhallituksen rooli on täsmennetty. Nimittäin ainakin muutama vuosi sitten kuntakentässä oli vielä aika surkuhupaisiakin tilanteita valtuustossa tilinpäätöstä käsiteltäessä, kun ei oikein tiedetty, voivatko kunnanhallituksen jäsenet osallistua millään tavalla tilinpäätöksen käsittelyyn.

Kuntayhtymien perussopimuksen muuttaminen on myös minusta merkittävä uudistus. Nimittäin pakkojäsenyyteen perustuvissa kuntayhtymissä perussopimustahan on kyetty tähänkin asti muuttamaan silloin, kun kaksi kolmasosaa jäsenkunnista sitä kannattaa. Toinen ehto on ollut, että jäsenkuntien yhteisen asukasluvun on oltava puolet kaikkien kuntayhtymän jäsenkuntien yhteisestä asukasmäärästä. Nyt sama säädös ulotetaan myöskin vapaaehtoisiin kuntayhtymiin. Mielestäni se on hyvä asia, koska olosuhteet ja tilanteet ovat saattaneet kuntayhtymän perustamisesta muuttua ja joskus on ollut vaikeuksia täydellisen yksimielisyyden löytämisessä näissä asioissa.

Viimeisenä kommenttina haluaisin vielä todeta vaalikelpoisuudesta kuntayhtymän toimielimeen, että siinäkin pidän erittäin perusteltuna sitä, että vastaavanlainen väljennys, mikä peruskunnissa on tällä hetkellä voimassa, ulotetaan myös kuntayhtymiin. Myöskin hallituksen esityksessä oleva perustelu, että tätä tarvitaan nimenomaan ammatillisen koulutuksen kuntayhtymien ja ammattikorkeakoulujen puolella, on erittäin perusteltu.

Yksi puute, jos se sitä on, minun mielestäni tässä on. Tässä ei ole oikein millään tavalla otettu kantaa siihen probleemaan, joka aika voimakkaasti nousi esille ainakin hallintovaliokunnan asiantuntijakuulemisen yhteydessä, elikkä konsernijääviyteen kunnissa. Kun kunnat ovat siirtäneet tehtäviään erilaisten yhtiöiden ja yhteisöjen hoidettaviksi, siellä mukana oleva valmistelija tai kunnanhallituksen edustaja tai alempitasoinen virkamieskin tulevat esteellisiksi ottamaan kantaa ja osaa valmisteluun kunnallisen päätöksenteon puolella. Muistelen, että Tampereen kaupungissa oli tähän kehitelty jokin malli, että tieto ainakin kulki paremmin. Varmaan ministeri voi kommentoida tätä, miksi tähän probleemaan ei otettu tässä muutosnipussa kantaa.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Täällä jo aiemmin käytetyt puheenvuorot ovat aika paljon käsitelleet tämän suppeahkon kuntalain tarkistusehdotuksen pykäliä, mutta itsekin jonkin sanan sanon.

Ensinnäkin pormestarimallista: Yhdyn hyvin pitkälle hallituksen esitykseen tässä kysymyksessä siitä, että nykyinen lainsäädäntö mahdollistaa jo lähes pormestarimallin toteutuksen kunnassa siten, että kunnanjohtaja voidaan valita kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Totean kuitenkin sen, että hänen vaalikautensa päättyy valtuuston vaalikauden päättyessä. Näin ollen erilaiset variaatiot ovat mahdollisia. Kun näitäkään ei ole vielä kokeiltu, niin tietysti on ymmärrettävää, että laajemmastakaan ei vielä niin helposti lähdetä kokemuksia hakemaan.

Asian valmistelussa hallintovaliokunnassa nousi esille myös tarkastuslautakunnan roolin selkiytymättömyys. Sehän nähtiin myös nyt, kun täytettiin kunnallisia luottamustehtäviä alkaneen vaalikauden alussa, että kovin suurta kiinnostusta tarkastuslautakuntaan ei ilmennyt. Ymmärrän tietysti sen, että tässä ei vielä näin pikaisesti haluttu lähteä tilintarkastusjärjestelmää uusimaan, koska kunnissa itsessään ja itsellään on käynnistynyt hiljattain itsearviointimenettely. Tarkastuslautakunnan rooli itsearvioinnissa on keskeinen ottaen huomioon sen, että tarkastuslautakunnan tulee arvioida, miten toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet on saavutettu. Kun tuo järjestelmä ei vielä käytännössä oikein kunnolla ole alkanut toimia, on ehkä kohtuullista, että tuo järjestelmä jatkuu. Mutta mikäli se ei saa oikeata toimintatapaa ja -kulttuuria syntymään, niin että se tavallaan nauttisi arvostusta ja luottamusta, siihen on varmaan syytä palata.

Yhtä lailla kuin ed. Ravikin oikeastaan jäin kaipaamaan kunnan ja sen omistamien yhtiöiden konsernijääviyskysymysten käsittelyä, koska on ymmärrettävää, että jos kunta siirtää jonkin tehtävän omistamalleen yhtiölle, kyllä siihen konserniajatteluun kuuluu, että kunnan sekä hallinnon edustajat että virkamiesedustajat voisivat toimia sekä kunnanhallituksessa, lautakunnassa että tässä yhtiössä ilman erityisiä jääviyksiä, kun kunnan tarkoitusperän toteuttamisesta yhtiön kautta vain on kysymys eikä intressiristiriitoja olisi olemassa.

Muutoin tietysti yhdyn hallintovaliokunnan näkemykseen, mikä aikanaan oli, että jo nyt kuntalaki sellaisenaan on toiminut varsin hyvin. Mitään suuria muutostarpeita siinä ei sinällään ole. Tietysti on ymmärrettävää, kun tarkemmin on hallituksen esityksen pykäliin paneutunut, että ne ovat sinällään olleet tarpeellisia ja perusteltuja. Muun muassa valtuuston tehtävä päättää kunnan sijoitustoiminnan perusteista on ymmärrettävä. Nythän kuntien toimialaan ei sinällään kuulu spekulatiivinen liiketoiminta, mutta on kuitenkin ymmärrettävää, että sijoituksia on tarpeen tehdä elinkeinopoliittisessa mielessä tai likvidien varojen sijoittelua tavalla, joka kuitenkin lähtee siitä, että sijoitustoiminta tapahtuu tuottavasti ja turvallisesti. Silloin valtuusto määrittelee ne periaatteet ja mahdolliset riskit, mitä siihen tulee sisältymään.

Minusta oli aika yllättävä korkeimman hallinto-oikeuden kanta, että kunnalla itsellään ei ollut toimivaltaa työjärjestyksessään rajata valtuutettujen puheenvuorojen pituuksia, mistä johtuen nyt tarkistus lakiin on ollut syytä ottaa. Koska tuo lain tulkinta on olevan lain puitteissa ollut näin, on hyvä, että se säädetään nyt tarkemmin. On luonnollista, että sen kuitenkin on katsottava olevan valtuuston sisäiseen työskentelyyn kuuluva asia, miten puheenvuorot kokouksessa järjestellään.

Tekninen muutos on lähinnä 36 §:n toteamus vaalikelpoisuudesta muihin toimielimiin koskien lähinnä lautakuntia. Se on lähinnä siellä näin oiottu. Yhtä lailla nämä virheelliset menettelyt luottamustoimissa, rikollinen menettely luottamustoimen ulkopuolella ja virheellinen menettely virantoimituksessa ovat tulleet täällä käsitellyksi, enkä niihin ota sen enempää kantaa. Minusta ne kohdat ovat perusteltuja. Myös valtuuston asioiden valmistelun kohta on selkeyttävä ottaen huomioon, että siinä ilmeisesti erehdyksessä oli hallitukselle jäänyt toimivaltaa myös tilapäisen valiokunnan käsittelyn osalta valmistella valtuustoon menevää asiaa. Nyt tämä rajanveto on selkeä ja ymmärrettävä.

Tilinpäätöskysymys kanssa ja siinä tarkastuslautakunnan ja kunnanhallituksen rooli ovat selkiintyneet. Tilinpäätöksen käsittely tapahtuu hallituksen vastuulla ja tilintarkastuskertomuksen ja vastuuvapauden käsittely tarkastuslautakunnan ehdotuksen pohjalta, ja se on selkeä.

Sitten kuntayhtymien perussopimuksen muuttaminen: Tämä on ymmärrettävää ja hyväksyttävää. Kysymys on vapaaehtoisesta kuntayhtymästä, mutta tässähän jo hallitus on esittänyt, että otetaan perustuslakivaliokunnan lausunto selvyyden vuoksi, ja se varmistaa nyt puhevallan käyttämisen rajoituksen, onko se lainmukaista vai ei.

Minusta esitykset ovat hyviä ja kannatettavia.

Iivo  Polvi  /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kuntalaki sinänsä on kokonaisuudessaan täyttänyt tehtävänsä suhteellisen hyvin sen jälkeen, kun se vuonna 95 kokonaisuudessaan uudistettiin.

Täällä on muutamissa puheenvuoroissa sivuttu tai toisaalta kaivattu pormestarimallia. Yhdyn hyvin pitkälle siihen ajatukseen, minkä te, ed. Nousiainen, esittelitte. Nykyiselläänkin hyvin lähelle sitä mallia sinänsä päästään, mikäli siihen joissakin kunnissa tarvetta nähdään, enkä mitenkään erityisen tarpeellisena pidä erillisen lain kovin pikaista antamista tuon asian hoitamiseksi.

Monelta osin tämä lakiesitys on käytännössä hyvin pitkälle tekninen. Siinä tavallaan vahvistetaan niitä käytäntöjä, joita monilta osin jo käytännössä on noudatettu. Tietenkin on tarpeen, että ne kirjataan lakiin selvästi. Se selkeyttää kunnissa asianhoitotapaa. Muutama kohta siinä on, joilla on käytännön merkitystä.

Tietenkin toimivaltakysymys valtuustosta korkeimpana päätöksentekijänä on yksi, jota on syytä korostaa, ja siinä muodossa sijoitussuunnitelman määrittely valtuuston käsiteltäviin asioihin on perusteltu. Se on erityisesti sen takia perusteltu tällä hetkellä, että takavuosina, parin kolmen vuoden kuluessa taaksepäin, kunnat ovat saaneet usean miljardin rahaa myydessään energialaitoksia ympäri maata. Siinä on kohtalaisen pieniäkin kuntia, joilla on kymmeniä miljoonia sinänsä likvidejä varoja, joiden kanssa eivät oikein tiedä, miten menettelevät. Niitä sijoitellaan vähän sinne sun tänne. Useat niistä kunnista, joita täällä käsiteltiin, oliko se viime viikolla välikysymyksen käsittelyn yhteydessä, ja jotka tekivät alijäämäisiä tilinpäätöksiä, ovat sijoitelleet kymmeniä miljoonia likvidejä varojaan, ja veikkaan, että niistä kirjataan tässä lähivuosina vielä tappioita.

Ymmärrän toki sen, että varsinkin suurimmissa kunnissa, joissa on viranhaltijaorganisaatio vahva, löytyy monen eri alan asiantuntijoita, valmistelu on jäntevämpää ja ilmeisesti paljon turvallisempaa. Mutta jos mennään kuntiin, joissa viranhaltijakunta on hyvin ohut, sieltä ei välttämättä löydy ammattitaitoa. Jos ei ole käytetty konsulttia, rahat voivat olla sijoitetut sillä tavalla epävarmasti, että kun rahastosijoitukset näyttävän olevan alamaissa ja ovat olleet jo jonkin aikaa, tappioita sieltä kirjataan vielä monen kunnan tilinpäätökseen jatkossa. Siinä mielessä on perusteltua, että ainakin sijoitussuunnitelma on valtuuston käsiteltävä. Muuten toteutuu erään edesmenneen suurmiehen toteamus, jossa hän jossakin vaiheessa totesi, että kunnallishallinto on siitä omituinen järjestelmä, että luottamushenkilöt voivat tehdä järjettömiä päätöksiä ja maksattaa laskut edustamillaan kuntalaisilla. Tässä muuten se riski on olemassa.

Hyvää on tietenkin myös se, mihin täällä viitattiin: 79 §, jossa on perussopimuksen muuttaminen. Aikoinaan kun kuntalakia käsiteltiin, silloin pakollisten kuntayhtymien osaltahan muutettiin järjestelmä siihen muotoon, mikä nyt laissa on, eli kahden kolmasosan vaatimus kirjattiin mukaan. Siinä yhteydessä, kun lakia käsiteltiin tässä talossa 2.2.95, puheenvuorossani toin esille sen ongelman, mikä liittyy tähän jääneeseen pykälään. Kaivoin puheenvuorostani kappaleen, jossa silloin yksiselitteisesti totesin, että tämä on epäonnistunut säännös sen takia, että se mahdollistaa sen, että yksikin kunta kohtalaisen laajoissa vapaaehtoisissa kuntayhtymissä voi jäykistää toiminnan kokonaan. Silloin itse esitin ajatuksen, että se voidaan hoitaa tietenkin niin, että mahdollistetaan edes säännös, jonka mukaan perussopimuksessa voidaan sopia perussopimuksen muuttamisesta muutenkin kuin yksimielisellä päätöksellä, kuntien yhtäpitävällä päätöksellä. Sekin olisi ollut parempi järjestelmä, että olisi voitu perussopimuksessa sopia, mitkä ovat ne menetelmät, millä voidaan perussopimus muuttaa. Mutta silloin se ei onnistunut. Silloin päätin ajatukseni siihen, että tähän asiaan joudutaan väistämättä palaamaan: Järki kasvaa, kun aika kuluu. Niinhän tässä on käynyt. Nyt siihen palataan, mutta siihen meni muutama vuosi aikaa. Mutta hyvä, että tuli edes nyt esille.

Heli  Paasio  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Aion puuttua vain 15 §:ään, joka koskee lähinnä kaupunginvaltuuston oikeutta säännellä omassa työjärjestyksessään puheajan pituudesta. Perusteluissa on todettu, että tarve sääntelyyn on syntynyt siitä, että valtuuston työskentelyä saadaan tehostettua. Kun lähdetään lukemaan perusteluja pidemmälle, aika pitkälti niissä on keskitytty, kun puhutaan sananvapaudesta ja perusoikeuksista, vain ja ainoastaan pitkäänpuhujan perusoikeuksiin, sananvapauteen. Tottahan toki hänelläkin ne oikeudet on.

Mutta täytyy myös muistaa, että pitkäänpuhujat monesti rajoittavat kaikkien muitten valtuutettujen puheoikeutta taikka ainakin supistavat sitä. Siinä kohtaa tulee vaan mieleen, onko se sitten oikein — totta kai tämä lainsäädäntö tulee tositarpeeseen ainakin joihinkin kuntiin — että yhden ihmisen annetaan omalla toiminnallaan aika paljonkin häiriköidä koko valtuuston työskentelyä estäen muilta puheoikeuden käyttö. Mielestäni sitä suuremmalla syyllä tätä tarvitaan. Tämä tulee ottaa käyttöön niissä paikoissa aivan välittömästi, joissa se on mahdollista.

Sitten kun täällä lukee, että määräykset eivät saisi loukata yhdenvertaisuusperiaatetta eivätkä estää valtuutettuja ilmaisemasta kantaansa käsiteltävään asiaan, juuri tämä kohta myös kertoo sen, että monesti pitkäänpuhuva estää omalla toiminnallaan muiden valtuutettujen oman kantansa ilmaisemisen. Mielestäni myös niillä valtuutetuilla, jotka ovat tottuneet pikkuisen lyhyempiin repliikkeihin, täytyy olla nämä oikeudet ja heidän sananvapaudestaan täytyy pitää kiinni. Jos se täytyy toteuttaa näin lainsäädännön kautta, niin se myös näin tehtäköön.

Ensimmäinen varapuhemies:

Vastauspuheenvuoro ed. P. Salo, vastauspuheenvuoron pituus enintään 1 minuutti.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Mielestäni ed. Heli Paasio kiinnitti oikein perustellusti oikeaan asiaan huomiota. Mielestäni saman tyyppiset puheenvuorot, joita hän esitti, voitaisiin esittää myös tässä salissa ja miettiä myös siltä kannalta perusoikeuksia, onko eduskunnassakin rajoittamaton puheoikeus kaikkein oikein tapa.

Huomaan senkin, että sellainen keskeinen asia kunnallisen luottamushenkilön kannalta ei ole koskaan tullut kaikille selväksi, pitääkö luottamushenkilön pyrkiä kuntalaisten etuja viemään eteenpäin. Monestihan meillä on tapana, että jos äänestys käydään kunnanhallituksessa tai -valtuustossa, se puoli, joka on hävinnyt äänestyksen, jopa selvin numeroin, lähtee ensimmäisenä tekemään valitusta häviämästään esityksestä ja sitä kautta aiheuttaa vain vahinkoa omalle kunnalleen ja hankkeiden eteenpäinmenemiselle. Tästä meillä yhteiskunnassa käydään hyvin vähän keskustelua. Toivoisin, että se lisääntyisi.

Esa  Lahtela  /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Kaksi asiaa. Minusta 13 §, jossa selvennetään sijoittamispelisääntöjä ja valtuustoihin annetaan valtuuksia, on ihan oikein.

Sitten puheoikeuskysymys. Kun itse olin pitkään valtuuston puheenjohtajana omassa kunnassani, kaupungissani, siellä näki parhaimmillaan, mitä se voi olla, jos jotkut halusivat jarruttaa kokousta. Itse koin, että se kuuluu sananvapauden piiriin. Jotkut olisivat halunneet, että olisin rajoittanut puheenvuoroja. Minusta, jos jollakulla ihmisellä on sanomista ja kestää asiassa, eikös ihmisen pidä antaa puhua? Meillä paineet lähtivät erityisesti lähinnä siitä, jotta joitakin puolueryhmiä, kyseessä olivat lähinnä kristilliset, kepu ei halunnut ottaa hallitukseen mukaan ja ne halusivat purkaa paineita sitä kautta. Kun olin valtuuston puheenjohtaja, totta kai piti ihmisen antaa purkaa paineensa, kun eivät hallitukseen päässeet koskaan sanomaan sanaansa. Tosin aika paljon käytin äänestyksiä.

Minusta tämä voi johtaa kehnoon ajatteluun joissakin tapauksissa. Jos on aika lailla yksipuoluejärjestelmä — semmoisiakin kuntia on olemassa — se johtaa jopa joidenkin vähemmistöjen kiusaamiseen, sanotaan näinpäin. Mutta aikanaan nähdään ja varmasti niistä myös riitoja käydään ja selviää, tuleeko semmoisia epäkohtia. Luulen, että semmoisissa kunnissa, joissa on muutama henkilö valtuustossa jotakin muuta puoluetta ja on vahva johtoklikki, se hoitaa asian sillä tavalla, että katsotaan, että jonkin tämmöisen vähemmistöryhmittymän ei anneta hirveän paljon puhua, vaan pannaan niin lyhyet puheajat, jotta ei varmasti häiritse ketään.

Heli Paasio /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Esa Lahtela puhui juuri siitä, että rajoitettaisiin valtuutettujen sananvapautta. Tässähän on puheajan rajoittamisesta kyse, ei puheenvuorojen mahdollisesta lukumäärästä. Jos valtuutettu tietää ja osaa asiansa, hän osaa sen varmasti ilmaista lyhyesti ja ytimekkäästi puheenvuorossaan. Monesti, kun puheenvuorot venyvät, myös asia hukkuu sinne ja todella silloin siitä ei ole kenellekään hyötyä.

Pekka Ravi /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Olen täsmälleen samaa mieltä kuin ed. Paasio. Hän on lukenut tämän pykälän aivan oikein. Haluaisin vielä tähdentää sitä, että ei tällä lainsäädännöllä pakoteta kuntia tekemään valtuuston työjärjestykseen puheoikeuden rajoittamista vaan se annetaan mahdollisuutena. Se on tietenkin jokaisen kunnanvaltuuston oma asia, katsooko se, että tämmöiseen toimintaan on tarvetta.

Pekka  Nousiainen  /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta se on myös valtuuston sisäiseen työskentelyyn kuuluva asia. Mutta sanotaan, että erityisesti pienissä kunnissahan puheoikeus on rajaantunut jo automaattisesti sillä, että vanhastaan työjärjestyksessä on voitu määritellä, että seisaalleen nousten, paikalta puhuen on voitu puhua minuutti—kaksi ja sen jälkeen puhujakorokkeelta. Se on jo rajannut puheenvuoroja aivan yhtä tehokkaasti kuin nytkin ehdotettu säännös.

Esa Lahtela /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! En sinällään vastusta, toin vaan epäkohdan esille. Voi olla, että jossakin halutaan ja voidaan tehdä sillä tavalla, että voidaan kiusata, kun tiedetään, että ollaan enemmistönä vahvasti. Totta kai voi pyytää useamman puheenvuoron. Minuutin puheenvuoroja voidaan käyttää sitten useampi, niin kuin tänä iltana elintarviketurvallisuutta koskevassa keskustelussa.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksellähän tähdätään joidenkin esille nousseiden asioiden selkeyttämiseen kuntalaissa. Jo aiemmin on keskustelussa todettu, että kuntalaki sinällään on toiminut varsin hyvin. Se on antanut kunnille mahdollisuudet järjestää aika väljästi oman hallintonsa, taloutensa ja toimintansa. Nämä selkeyttävät kohdat liittyvät paljolti siihen, mitä selonteossa aiemmin tuli esille ja siitä hallintovaliokunnan antamassa mietinnössä.

Minusta, arvoisa puhemies, nämä korjauskohdat ja käyty keskustelu kaikkinensa osoittavat sen, että kuntalain osalta on varsin laaja yhteisymmärrys, niin kuin on tarpeenkin. Kysymys on tärkeästä lainsäädännöstä demokratiamme kannalta. Tämän vuoksi on hyvä, että tässä asiassa esiintyy näin laaja yhteinen näkemys.

Hallitus esittää, että esitys lähetettäisiin perustuslakivaliokuntaan lausunnolle. Se on varmasti paikallaan. Kysymys on kunnan itsehallinnon kannalta keskeisestä laista. Siitä syystä mielestäni tämä lausuntopyyntö on kohdallaan.

Arvoisa puhemies! Jokin aika sitten täällä oli käsittelyssä eräs lakialoite, jonka valiokunta lähetti valtioneuvostolle, sisäasiainministeriölle, siitäkin perusteluissa on maininta. Huomaan, että se on siirretty käsiteltäväksi kielilainsäädännön yhteydessä. Nythän kielilakikomitea on parhaillaan tekemässä työtä. Toivon, että tämä 16 §:n 2 momentin asia, joka lakialoitteessa tuli esille, tulisi siinä yhteydessä käsittelyyn.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Polvi toi esille luottamushenkilöiden vastuun päätöksistään ja myöskin tietynlaisen vahingonkorvauskysymyksen. Silloin kun tosiaankin tilanne tulee sellaiseksi, että se saattaa aiheuttaa vahinkoa kuntalaisille, on olemassa myöskin mahdollisuus, että joutuu korvausvelvoitteeseen. Mielestäni tämä on myöskin hyvä asia, joka kannattaa ottaa huomioon.

Haluan ottaa tässä yhteydessä myös esille tarkastuslautakunnan roolin. Itse näen omassa kaupungissani, Kuopion kaupunginvaltuustossa, että meillä on tarkastuslautakunta toiminut hyvin. Katsoisin, että tätä toimintaa tulisi edelleenkin jatkaa eikä pitäisi mennä siihen, että tässä alettaisiin tehdä joitakin tarkistuksia.

Kolmantena elementtinä vielä edelleenkin otan esille puheenvuorojen rajoittamiskysymyksen työjärjestyksellä, johon puuttui ed. Paasio ja useimmat muutkin. Meillä on omassa kaupungissani tämä rajoitus, mutta se merkitsee sitä, että voi pitää useamman puheenvuoron eli kuitenkaan ei sananvapautta rajoiteta.

Esko  Kurvinen  /kok:

Arvoisa puhemies! Vajaa vuosi sitten eduskunta hyväksyi hallintovaliokunnan mietinnön kuntalain toimivuudesta, selonteon. Silloin todettiin, että kuntalaki on toiminut yleisesti ottaen varsin hyvin eikä sen vuoksi mitään suurempia muutoksia ole aihetta tehdä. Hallitus on nyt käsittelyssä olevassa lakiesityksessä erinomaisella tavalla tuonut esiin ne muutamat muutokset, jotka selonteon käsittelyn yhteydessä nousivat esille.

Haluaisin nostaa vain kaksi asiaa, joilla on merkitystä kunnanvaltuuston ja -hallituksen aseman selkeyttämiseksi ja korostamiseksi ja niiden vallan ja vastuun merkityksen esiin nostamiseksi, nimittäin 13 ja 68 §:n.

Ympäröivä yhteiskunta on muuttunut hyvin paljon kuuden vuoden aikana, ja sijoitustoiminta on varmasti tällä hetkellä sellaista, joka on kunnanvaltuuston asia samoin kuin tilinpäätöksen, vaikka tässä sanotaan "tekninen muutos". Kuitenkin tämäkin kohta korostaa kunnanhallituksen merkitystä ja roolia tilinpäätöksen valmistelun ja laatimisen yhteydessä.

Toimi  Kankaanniemi  /skl:

Arvoisa puhemies! Kiinnittäisin huomiota kahteen tässäkin aika paljon esillä olleeseen pykälään, ensinnäkin sijoitustoiminnan perusteiden vahvistamiseen valtuustossa. Näin ainakin minun kotikunnassani on tehty nytkin jo, että suunnitelma on valtuustossa hyväksytty. Viime vuonna, kun sähkölaitoksen osakkeet myytiin ja rahaa tuli, suunnitelma hyväksyttiin. Tästä oikeastaan jään kysymään sitä, kuinka usein pitäisi uudelleen tarkastella valtuustossa sijoitussuunnitelmaa. Perustelut eivät vastaa tähän millään lailla. Olisiko se vuosittain esimerkiksi tehtävä talousarvion käsittelyn yhteydessä vai missä yhteydessä ja miten? Se tulee tietysti hallituksen esityksenä valtuustoon, mutta entä jos hallitus ei tuo? Tätä kautta valiokunta voisi ehkä pohtia, onko siitä tarkempiakin ohjeita annettava. On tietysti hyvä, että valtuusto päättää sijoitussuunnitelman, koska rahamarkkinat heiluvat voimakkaasti ja tässä asiassa tarvitaan pitkäjänteisempää jämäkkyyttä.

Toinen asia on puheoikeuden rajoittamiskysymys. Nythän säilyy se periaate, että pyydetty puheenvuoro on myönnettävä, vain pituutta voidaan rajoittaa. Toisaalta uskoisin, että lähes kaikissa Suomen kunnissa on tilanne se, että valtuustoissa puhutaan liian vähän. Olisi mukavaa, kun valtuustossa puhuttaisiin. Omassa valtuustossani olen nyt kahden kokouksen ajan ollut puheenjohtajana ja olen kannustanut valtuutettuja puhumaan. Olen saanut sellaisen palautteen, että kahdessa kokouksessa on puhuttu enemmän kuin koko viime nelivuotiskaudella yhteensä. Mutta ei silti kenellekään ole tullut mieleen, että puheoikeutta pitäisi rajoittaa. Eli rajoittamiseen ei kannata mennä, ellei ole todella erityisen suuria perusteita.

Iivo Polvi /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Aikaisemmassa puheenvuorossa en ehtinyt ajankäytön takia ottaa kantaa konsernijääviyteen, mitä aikaisemmin eräissä puheenvuoroissa sivuttiin. On syytä yhtyä niihin näkemyksiin, että se on asia, jota olisi tullut tarkastella samassa yhteydessä. Tällä hetkellä useissa kunnissa on muun muassa kehittämisyhtiöitä, joissa yleensä on käytännössä luottamusmiesten kärkikaarti, samoin kuin viranhaltijoiden kärkikaarti, mukana. Kun asiaa käsitellään kunnallisissa elimissä sen jälkeen, tämä porukka onkin ulkona, ovien takana, jolloin tiedonkulku on hataraa ja saattaa tulla virheellisiäkin johtopäätöksiä. Sen takia se on asia, jota olisi kannattanut tuossa yhteydessä pohtia.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Kankaanniemi mielestäni kiinnitti ihan tärkeään asiaan huomiota. On joidenkin ikään kuin työkseen aina silloin tällöin viljelemä ajattelu, että puhutaan valtuustoissa liikaa tai muuallakin. Ongelma on tosiaan varsin usein se, että asiat menevät aika hiljaisesti ja on sellaisia valtuustoja, joissa pitkätkin listat menevät puolessa tunnissa läpi. Silloin sopii kysyä, mikä on sen yhteisön yhteinen rooli eli valtuuston, onko se valta ikään kuin annettu valtuustoryhmille ja etukäteiskäsittelylle, joka tapahtuu lautakunnissa, hallituksessa ja valtuustoryhmissä, vai onko valtuustolla yhteinen rooli, jossa se voi yhdessä myös käsitellä asioita, jolloin tulisi debattia ja keskustelua, voitaisiin kyseenalaistaa jne?

Kun on kuitenkin yleisöparveke tai jokin kuntalaisten paikka, missä he voivat istuntoa seurata, niin on vähän hankalaa ja epäuskottavaa kuntalaisen näkökulmasta, jos ei tapahdu keskustelua ja asian käsittelyä. Sama on vähän tässäkin talossa. Jos tänne tulee muualta kansalaisia istumaan ja jos kukaan ei koskaan puhuisi, olisi sekin kummallista. Mutta tietysti liika on aina liikaa.

Heli Paasio /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä kerran ja varmaan turhan monet kerrat sanottu ja mainittu: Aivan synkkäähän olisi, jos kukaan ei puhuisi, mutta synkkää on myös, jos se pelkäksi yksinpuheluksi menee. Sen takia minun mielestäni on hyvä, että mahdollisuus on tässä laissa. Ei ole mikään pakko valtuuston työjärjestyksessään rajata puhevuoron pituutta, vaan nimenomaan se on oiva täsmätyökalu niille kaupunginvaltuustoille taikka kunnanvaltuustoille, jotka sitä tarvitsevat. Toivon, että tämä laki saadaan pikimmiten voimaan, jotta ne valtuustot, jotka aidosti tarvitsevat sitä, saavat sen työkalun heti käsiinsä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Kunnallispolitiikassa ei ole perinteenä kumminkaan, että käytettyjä puheenvuoroja tilastoitaisiin tai ne tulisivat nettiin kaiken kansan luettavaksi. Jos sielläkin siirryttäisiin tällaiseen järjestelmään, se tietäisi sitä, että alkaisi varmasti ed. Kankaanniemelläkin olla tekemistä omassa kunnassaan. Monessa maalaiskunnassa on tilanne vielä sellainenkin, että paikalla ei välttämättä ole vielä esimerkiksi televisiointia, kuten suurissa kaupungeissa, joissa ongelmat ovat aivan toisen tyyppisiä, mitä pienissä maaseutukunnissa, joissa ainoastaan paikallislehden toimittaja käy kirjaamassa edessä olevat päätökset ja ne todetaan yksimielisesti ja hyväksytään.

Sanoisin kuitenkin, että on oikein ed. Paasion ajattelu siitä, että tässä ei ole mistään sananvapauden rajoittamisesta kysymys, vaan enemmänkin siitä, että valtuustotyöskentely olisi järkevää, motivoivaa ja asioita eteenpäinvievää. Siihen tällä varmasti pyritään.

Toimi Kankaanniemi /skl:

Arvoisa puhemies! Kun tuossa uskalsin vähän arvostella rajoittamismahdollisuutta, totean, että kyllä siinä on syytä olla varovainen. Se saattaa johtaa siihen, ei ehkä kunnalliselämässä, mutta tässä talossakin, että sitten rajoitetaan niin pitkälle, että mielenkiinto ja se elävyyskin jo alkaa lopulta kärsiä eli mennään niin pitkälle. Täällä on menty pitkälle, mutta ei ehkä vielä liian pitkälle. Mutta se vie helposti siihenkin, että suljettujen ovien takana lautakunnissa, hallituksissa tai valtuustoryhmissä tehdään ne päätökset ja sitten tullaan hiljaa vaan nyökkymään viideksi minuutiksi itse kokoukseen. Siihen ei pitäisi kunnallispolitiikkaa päästää.

Kunnissa ei ole oppositiota, tai voi tietysti olla ainakin Turun valtuustossa, mutta yleensä ei ole, koska kaikki puolueet ovat periaatteessa hallituksessa mukana, joten siellä ei ole tällaista asetelmaa kuin täällä. Yleisön kannalta tulee palautetta usein, että tulisin kuuntelemaan sitä valtuuston kokousta, mutta kun siellä ei kukaan puhu mitään, ei viitsi, ja koko valtuusto, johon pyritään vaaleissa, esimerkiksi menettää arvostustaan, jos se on täysin hiljainen. Tämä esitys ei siihen toki johda, koska tämä rajoittaa puheenvuoron pituutta eikä kokonaismäärää.

Marja-Liisa Tykkyläinen /sd:

Arvoisa puhemies! Juuri tähän kohtaan halusin puuttua. Eli tämä laki sallii kuntien tehdä itsenäisesti päätöksen joko rajata puheenvuoroja tai ei rajata. Sitten niitä puheenvuoroja voi käyttää niin monta kuin valtuutettu haluaa.

Haluaisin todeta sen, että ainakin meillä Kuopiossa tilastoidaan kaikki puheenvuorot, kaikki poissaolot ja myöskin televisioidaan useimmiten nämä valtuuston kokoukset eli on siirrytty uuteen aikakauteen.

Alue- ja kuntaministeri Martti Korhonen

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin pitää sanoa, että on erittäin mukava kuunnella asiantuntevaa keskustelua, kun ihmiset tuntevat asian ja sisällön. Olen hyvin pitkälle samaa mieltä, mitä valiokunnan puheenjohtaja ed. Väistö totesi, että kyse on erittäin tärkeästä lainsäädännöstä kaiken kaikkiaan. Se on erittäin miellyttävää, että on laaja yhteinen näkemys. Ihan lyhyesti kommentoin muutamaa asiaa.

Ed. Kankaanniemi kysyi, kuinka usein tulee tarkastaa sijoitustoiminnan suunnitelman ohjeellisuus tai aikatauluttaa se. Itse asiassa vastaus on tietenkin se, että kun valtuusto sitä suunnitelmaa tekee, siinähän käsitellään myös aikataulu ja määritellään se aikajana, kuinka pitkälle se kantaa, onko vuosi sopiva aika vai onko puoli vuotta. Niin kuin itse totesitte, muutokset voivat olla äärimmäisen nopeitakin, jolloin ei varmaan kovin pitkiä aikoja kannata ottaa siihen työhön, vaan riittävän usein tarkastellaan.

Ed. Tykkyläinen ja moni muukin puhui pormestarimallista. Minä olen itse hyvin pitkälle sitä mieltä, että lainsäädäntöhankkeita viedään eteenpäin silloin, kun itse asiassa joku lainsäädäntö ei ole toiminut tai siinä on tarvetta uudistaa tai se ei käytännön elämässä toimi. Niin kuin joku totesikin, ongelmahan itse asiassa on ehkä se, että nykyisiäkään mahdollisuuksia ei ole tosiasiallisesti koetettu.

Mutta meillä on kyllä valmius ja halukin oikeastaan siihen. Kun nyt nämä seutukuntapilotit lähtevät liikkeelle, jos jossakin erityisiä tarpeita tulee ja olisi jotakin tarvetta, joka menisi yli nykyisen lainsäädännön, niin ehkä meillä olisi valmius kokeilulainsäädännön kautta katsoa sitä. Mutta en osaa sanoa sitä, tuleeko siellä tarpeita ja jos tulee, minkälaisia ne tarpeet ovat.

Ed. Polvi ja ed. Ravi ja moni muukin kiinnitti erityisen huomion sijoitustoiminnan perusteisiin ja siihen, miten siinä mennään eteenpäin. Minusta ed. Polvi kiteytti sen hyvin, että tiedon pitää olla kyllä valtuustotasolla vähintäänkin, missä siinä liikutaan. Silloin tullaan itse asiassa näihin, mihin ed. Kankaanniemikin viittasi, aikataulukysymyksiin ja muihin, että pysytään ajan tasalla siinä tiedossa ja myös todellisuudessa tiedetään, mitä niitten sijoituksien kautta voi tapahtua. Se on äärimmäisen tärkeä asia. Puhutaan erittäin suurista rahoista, mitä tällä hetkellä siellä kuntapuolella liikkuu. Siinä on myös riski sijoitustoiminnassa, niin kuin varmaan kaikki me tiedämme.

Ed. Nousiainen kiinnitti itsearviointiin kunnissa ja tarkastuslautakunnan rooliin aivan oikein huomiota. Nyt on se aika, jolloin itse asiassa se hakee rooliaan ja hakee sitä paikkaansa. Sitä tulee nyt seurata ja katsoa, mikä se tilanne tulee olemaan. Minä uskon, että sillä tulee tulevaisuudessa olemaan hyvinkin merkittävä rooli, kun se muotoutuu oikeaan paikkaan.

Sitten oli konsernijääviys, johon ed. Ravi ja ed. Polvi kiinnittivät huomiota. Se ei ehkä sitten noussut riittävästi tuossa valmistelun aikana esille. Minä henkilökohtaisesti toivon sitä, että valiokunta kuulee siinä asiantuntijat ja käydään se läpi. Kyllä meillä varmaan valmius sitä niiltä osin on tarkistaa. Siinä ei ole mitään ongelmaa. Valmistelun aikana se asia jäi ehkä liian vähille. Myös lausuntojen puitteissa se ei noussut mitenkään merkittävästi esille.

Sitten puheenvuorot puheoikeudesta. Itse asiassa kun eduskunnassa on seurannut puheoikeuden säätelyä — jos se rajoittamiseksi halutaan nimetä, mutta kuitenkin aikajanojen antamista — kyllä minä ainakin olen kokenut, että 7 minuutin niin sanotut nopeat elävöittävät keskustelua. Ne tuovat väriä siihen ja vievät eteenpäin ja tuovat useamman itse asiassa keskusteluun mukaan. Ainakin näin kai se täällä on toiminut.

Lopetan siihen, mihin ed. Tykkyläinen viittasi: Aivan oikein, eihän ketään pakoteta, vaan valtuustot tekevät itsenäisiä päätöksiä, minkämoisia tekevätkään, mutta se mahdollisuus nyt annetaan. Minusta näin sen pitää ollakin.

Pentti Tiusanen /vas:

Rouva puhemies! On tietysti hienoa, että ministeri Korhonen on paikalla, vaikka kellokin on paljon, ja kuuntelee hallituksen esityksen n:o 46 käsittelyä.

Puheoikeuteen vielä se huomio, että noin 450 kuntaa Suomessa ovat varmasti erilaisia. Uskon, että ed. Paasiolla on Turusta hyvät perustelut puhua tämän kohdan puolesta, että mahdollisuus on puheoikeuksiin puuttumiseen. Kuitenkin myöskin valtuutetun oikeutta edustaa äänestäjiä on kunnioitettava. Erilaisia ongelmia on eri kunnissa.

Kaiken kaikkiaan huolihan on se, että ihmiset ovat menettämässä, nimenomaan kunnissa ehkä enemmän, uskoaan kunnallisen demokratian toimimiseen, ikään kuin valtuuston sinänsä toimintamahdollisuuksiin. Puhutaan puoluekurista ja ryhmäkurista myös valtuustotasolla aika kriittisesti ihmisten keskuudessa. Näin ollen ovat hyviä kaikki sen tyyppiset muutokset myös lakiin, jotka vahvistavat valtuustojen toimivuutta. Mielestäni, aivan niin kuin ministeri Korhonen sanoo, lyhyet puheenvuorot eivät varmasti ole haitaksi. Itsekin päätän nyt lopettaa puheenvuoroni.

Matti Väistö /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä lähetekeskustelu on antanut hyvän pohjan valiokunnan käsittelylle. Ministeri Korhonen viittasi, että ministeriössä on valmiudet muiltakin osin vielä tehdä tarkistuksia, jos valiokunnan asiantuntijakuuleminen siihen tuo tarvetta. Erityisestihän tässä tuli, arvoisa puhemies, esille kysymys esille nousseesta konsernijääviydestä. Mielestäni tätä kysymystä on syytä harkita perusteellisesti. Sehän tuli esille jo selonteon käsittelyn yhteydessä, kun valiokunta kuuli asiantuntijoita.

Mitä sitten, arvoisa puhemies, tulee puheoikeuden rajoittamiseen, mielestäni siihen tulee suhtautua hyvin pidättyvästi kunnissa. Koen niin, että ei varmaan kaikissa kunnissa ole tarvetta käyttää tätä mahdollisuutta, minkä hallitus esitykseensä liittää. Mielestäni on tärkeää demokratian kannalta, että kuntalaisilla on mahdollisuus kuulla, mitä valtuutetut puhuvat, ja jos on asiaa, sitä puhuttakoon, mutta ei se toisaalta saa häiritä asioiden jäntevää käsittelyä. Sehän tässä on varmaan lähtökohtana.

Yksi pulmahan kunnissa tällä hetkellä varmaan koetaan hyvin suurena. Se ei liity tähän lainsäädäntöön, mutta se liittyy talouteen. Tietysti sitä talouden liikkumatilaa, josta valtuuston pitäisi päättää, on hyvin vähän. Se on tietysti suuri ongelma ja varmasti vaikuttaa siihen, miten kuntien luottamushenkilöt kokevat oman tehtävänsä ja asemansa.

Pekka  Ravi  /kok:

Rouva puhemies! Vielä sananen sijoitustoiminnan perusteista ja valtuuston roolista. Minusta ei välttämättä tarvita siinä ainakaan mitään tiukkoja määräaikoja, kuinka usein sijoitustoiminnan perusteet täytyy valtuustossa käsitellä. Jos ei tapahdu oleellisia muutoksia, ei minun ymmärtääkseni valtuuston uudelleenkäsittelyä tarvita. Sitä paitsi monissa kunnissa on käytössä osavuosikatsaukset. Kahden kolmen kuukauden välein tuodaan osavuosikatsaus, jonka yhteydessä käsitellään myöskin sijoitustoimintaa ja siinä saavutettuja tuloksia. Silloin valtuutetut pääsevät sanomaan sanansa siitä, kuinka siinä on onnistuttu.

Täytyy sanoa, että hieman minua ihmetyttää kyllä huoli, joka eräissä puheenvuoroissa tuli esille, liian vähästä puhumisesta kunnanvaltuustoissa. Joensuun eläkkeellä olevalla värikkäällä kaupunginjohtajalla Aaro Heikkilällä oli minusta hyvä termi, kun hän puhui hurjapuhujista. Luulen, että tämä lainsäädäntö saattaa olla nimenomaan täsmäase tällaisia hurjapuhujia vastaan.

Vielä haluaisin todeta sen, että ei se välttämättä kerro huonosta päätöksentekokulttuurista, jos kunnan kehittämisen kannalta tärkeät asiat menevät valtuuston kokouksessa sujuvasti läpi. Eivät ne minusta nimittäin kovin paljon niin sanotuista siunauspuheenvuoroista parane.

Toimi  Kankaanniemi  /skl:

Arvoisa puhemies! Taisin saada moitteet viimeksi. Kyllä minusta sitäkin pitäisi ja olisi syytä ehkä valiokunnassa miettiä, miksi kunnallisvaalien äänestysaktiivisuus edelleen vain laski. Jos se jo seuraavalla kerralla on alle 50 prosentin, kyllä huonolta näyttää, samoin ihmisten kiinnostus lähteä ehdokkaaksi jne.

Kun valtuusto on kuitenkin se julkinen osa kunnallista luottamushenkilöpäätöksentekoa, kyllä siellä pitäisi olla elävyys ja elämisen meininki. Se, mistä asioista puhutaan, on myös tärkeää. Ei tarvitse kiitellä välttämättä. Tietysti virkamiehenä on varmaan mukavaa, jos saa joskus kiitosta valtuustossa, mutta nimenomaan suuret suunnitelmat ja talousarvio- ja taloussuunnitelmakysymykset ja monet muut tämmöiset, jotka valtuustossa pitää käsitellä, tarvitsevat keskustelua, elävää debattia. On toki hyvä, jos ne ovat lyhyehköjä puheenvuoroja, mutta ei niitä pidä myöskään valtuuston niukalla enemmistöllä rajoittaa. Välttämättä ei ole kovin hyvä, jos rajoitetaan puheoikeutta ja näin kavennetaan tavallaan sitä vanhaa perinnettä, joka meillä on, että on vapaa puheoikeus. Se on ollut arvo sekin. Ymmärrän kyllä, että ongelmia siinä on.

Sijoitustoimintaan vielä puutun, jos arvoisa puhemies sallii. Meillä kävi niin, että viime syyskuussa sijoituksia tehtiin ja 10 prosenttia siitä sähkörahasta pantiin osakkeisiin, joiden arvo puolessa vuodessa putosi erittäin rajusti. Kunnanhallitus valvoo ja seuraa puolen vuoden välein, saa raportin näiltä salkunhoitajilta, mutta valtuusto on siitä ulkona. Jos taas puolen vuoden välein ruvetaan muuttamaan suunnitelmia valtuustossa, niin ei tule mitään siitäkään. Vähän pitkäjänteisempää sen täytyy olla.

Marja-Liisa  Tykkyläinen  /sd:

Arvoisa puhemies! Vielä haluan todeta, että on olemassa myös muita keinoja kunnissa. Esimerkiksi omassa kaupungissani on seminaarityöskentelyt, siis talousarvioseminaarit, ja sitten arvoseminaarit, lisäksi kyselytunnit ja ajankohtaiskeskustelut. Vielä on olemassa valmistelutoimikunta, joka kokoontuu aina ennen valtuustoa, eli on monenlaisia toimenpiteitä, joilla voidaan demokratiaa laajentaa.

Keskustelu päättyy.