Täysistunnon pöytäkirja 52/2007 vp

PTK 52/2007 vp

52. PERJANTAINA 21. SYYSKUUTA 2007 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2008

  jatkui

Pauliina Viitamies /sd:

Arvoisa puhemies! Ensin täytyy todeta tähän ihan alkuun, että huomautus oli aivan aiheellinen, koska ensimmäistä kertaa pääsen puhumaan sillä tavalla, että täällä on ihmisiä paikalla ja peräti parvekkeellakin on ihmisiä.

Ihan puheeni aluksi, mikä liittyy talousarvioon, haluan todeta ihmetykseni siitä, että erinäiset liikennehankkeet ovat jäämässä jälleen kerran budjetista pois ja sellaiset hankkeet, jotka on viime kaudella ja sitä edellisellä kaudella moneen kertaan puhuttu, päätetty, sovittu, ovat jälleen lykkääntymässä. Tarkoitan tietenkin Lusi—Mikkeli-perusparannusta. (Eduskunnasta: Entäs Savonlinna?) — Savonlinnan ohikulkutie on toinen. Kyllä näitä varmasti löytyy ympäri maata, mutta nämä ovat nyt ne kaikista ikävimmät kohdat.

Arvoisa puhemies! Hallitus on kehuskellut budjettiesitystään eläketulon verotuksen keventämisellä ja kansaneläkkeen nostolla. Eläkkeensaajien kukkaro ei tästä kuitenkaan täyty. Ensi vuonna kohoavat ... (Hälinää)

Puhemies:

(koputtaa)

Anteeksi, ed. Viitamies. — Nyt on kyllä niin, että tämä istunto keskeytetään, ellei täällä rauhoituta!

Puhuja:

Näin juuri. (Ed. Jaakonsaari: Hyvä, ed. Viitamies!) — Ensi vuonna kohoavat sosiaali- ja terveydenhuollon maksut, tulevat energian hinnan korotukset ja ruuan arvonlisäveron alentamisen lykkääminen kiristävät eläkeläisten toimeentuloa. Asiakasmaksut nousevat ensi vuoden elokuun alussa, avo- ja laitoshoidon rajanveto poistetaan jo ensi vuoden alussa. Pitkäaikaishoidon maksu nousee nykyisestä 80 prosentista 82 prosenttiin, ja samalla kansaneläke maksetaan alentamattomana laitoshoitoon. Tästä hyötyvät ennen muuta ne eläkkeensaajat, joilla ei ole työeläkettä. Palkansaajaeläkeläisten tilanne huonontuu nykyisestä, kun käteenjäävän eläkkeen määrä laitoshoidossa vähenee.

Sosiaalibudjetin anti on muutenkin vähäinen. Palvelusetelijärjestelmää laajennetaan kotisairaanhoitoon ja sotaveteraanien kuntoutukseen osoitetaan lisämäärärahoja, joiden avulla turvataan kaikkien halukkaiden pääsy veteraanikuntoutukseen. Yhä suurempi osuus hoito- ja hoivatyöstä siirtyy kotiin. Omaishoitajien tukeen varatut määrärahat ovat lainsäädännöstä huolimatta riittämättömät. Vaikka omaishoidon tukea kohennettiin edellisen hallituksen aikana, uudistukset jäivät riittämättömiksi. Toivon, että budjetin eduskuntakäsittelyn aikana pääsemme yhteisymmärrykseen siitä, että omaishoitajien tilanteen kohentamiseen saadaan lisämäärärahoja jo ensi vuoden budjettiin. Tasa-arvoisen kohtelun takaamiseksi omaishoidon tuki pitäisi nopeasti siirtää Kelan hoidettavaksi.

Kun kansalaisten sosiaali- ja terveysmaksuja nostetaan, kuntien maksutulot nousevat tähän vuoteen verrattuna vuositasolla 60 miljoonaa euroa. Tämä raha ei kuitenkaan kauaa lämmitä kunnan taskuja. Valtio vähentää vastaavasti kunnille tulevia sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. (Ed. Skinnari: Puhuja on oikeassa!)

Kuntien rahoitustilanne kiristyy edelleen. Tuloveroprosenttia ollaan nostamassa esimerkiksi kotikaupungissani Mikkelissä. Taloutta on kaupunginjohtajan mukaan pakko kohentaa nostamalla veroa ainakin puolella prosenttiyksiköllä. Myös investointeja joudutaan karsimaan. Samassa tilanteessa ovat monet kunnat.

Arvoisa puhemies! Valtionhallintoon on luotu vuosien varrella kummallisia menettelytapoja, joiden avulla yhteiskunnan yksityistyminen vauhdittuu ja joiden avulla valtiovarainministeriö on päässyt muiden ministeriöiden niskan päälle. Kehysbudjetoinnin avulla julkisten menojen kasvu estetään tehokkaasti. Vaikka kansantalous kasvaa, kehysten ansiosta julkiset menot säilyvät entisellään eli julkinen sektori näivettyy. Jos esimerkiksi opetusministeriössä tehdään jokin tarpeellinen uudistus tai lisätään jotain toimintamäärärahaa, vastaavan suuruinen säästö on saatava aikaan muilla ministeriön momenteilla.

Valtion tuottavuusohjelmaan sisältyvillä toimenpiteillä tavoitellaan valtion henkilöstötarpeen vähentämistä vuoteen 2011 mennessä 9 600 henkilötyövuodella. Ensi vuonna virkamiesten vähennys on 2 200 henkilötyövuotta. Näin, vaikka esimerkiksi lääninhallituksissa sosiaali- ja terveystoimen toimintayksiköiden valvontaa harjoittaa vain pari kolme virkamiestä tai pienten koululaisten iltapäivähoidon määrää ei kukaan tilastoi, vaikka tietoa tarvittaisiin.

Työvoiman liikkuvuutta edistetään uudella työasuntovähennyksellä. Sähkön ja energian hinta nousee. Näiden vaikutuksesta vuokratason on arvioitu nousevan voimakkaasti. Merkkejä on jo näkyvissä.

Miten ensi vuoden budjetissa kaltoin kohdellut lapsiperheet selviävät menojen noususta? Asumistukea heikennettiin Ahon hallituksen toimin vuonna 93. Tuolloin 70 000 ruokakuntaa tipahti tuen ulkopuolelle. Vuonna 94 perhetukipaketilla tilannetta yritettiin korjata, mutta vuonna 95 budjetissa asumistuen leikkaamista jatkettiin edelleen. Sen jälkeen asumistukea on selkiytetty teknisesti. Yksinäisten tilanne on kyllä jonkin verran korjaantunut, mutta lapsiperheiden kohdalla ei ole tehty mitään lievennyksiä. Tätä nykyä asumistuki on yksi niistä keskeisistä elementeistä, jotka suistavat lapsiperheitä köyhyysloukkuun.

Kun hallitus pyrkii kaikin keinoin aktivoimaan ihmisiä työn tekemiseen, voi vain ihmetellä, miksi asumistuen kohentamista ei aloiteta. Ennen lamaa asumistukea sai vielä teollisuuden keskiansiotasolla, nyt asumistuen saajan pitää olla työtön tai yksinhuoltaja. Pienikin lisätulo vaikuttaa tuen saamiseen, ja vuosittain 2 000—3 000 lapsiperhettä putoaa asumistuen piiristä. Nyt, kun sosiaaliturvan kokonaisuudistus on käynnissä, hallituksen on hyvä muistaa, että asumistuki on oivallinen, kohdennettavissa oleva työkalu lapsiperheiden perusturvan parantamisessa. Toivottavasti järki voittaa ja asumistukea päästään nopeasti remontoimaan. Toivoa tähän on, kun asumistukiasiat siirretään ympäristöministeriöstä STM:n hallinnonalalle ensi vuoden alussa.

Vaikka elämme Suomessa maan historian vaurainta aikaa, vauraus jakaantuu eriarvoisesti. Hallitus ei ole kiinnostunut tuloerojen kasvusta, päinvastoin. Sen osoittavat julkisten sosiaali- ja terveysmaksujen nosto ja palvelusetelien käytön lisääminen. Työmarkkinatukeen ei tule korotusta koko vaalikauden aikana. Yksinhuoltajan korotettu lapsilisä otetaan pois kaikista pienituloisimmilta perheiltä, kun kohoava lapsilisä syö toimeentulotukea. Päivähoidon nollamaksuluokka lopetetaan. Elintarvikkeiden alv-alennusta lykätään, vaikka ruuan hinta on nousussa.

Miljoonayritysten omistajat vapautetaan perintöverosta. Perintöverouudistuksesta suurimman hyödyn ottavat yrittäjät ja maatalousyrittäjät, joiden jättämiltä perinnöiltä vero poistetaan kokonaan ensi kesäkuussa. Tavallisen palkansaajan verotettavan perintöosuuden alarajaa korotetaan tähän verrattuna vähän, 20 000 euroon.

Arvoisa puhemies! Eräs häpeäpilkku tässä budjettiesityksessä on ympäristöjärjestöjen määrärahan leikkaus. Ilmastonmuutokseen vastaamisessa avainasemassa ovat liikenneratkaisut. Liikenteen päästöt ovat 16 prosenttia päästöistä. Nyt pitäisi olla rohkeutta suosia joukkoliikennettä, jotta liikenteen päästöt saataisiin kuriin. Junaliikenteen sujuvuudesta pitää huolehtia ja antaa kunnostus- ja parannustöille riittävästi rahaa. Ratojen parantamisella voidaan säädellä rekkaliikenteen kasvua. Niin bussi- kuin junalippujenkin hinnat ovat kiivenneet yli kipurajan. Mistä löytyvät riittävät satsaukset julkisen liikenteen tukemiseen ja lippujen hintojen kohtuullistamiseen?

Hallitus ei esitä ilmastonmuutoksen torjuntaan mitään uutta, vaan toimenpiteet jäävät EU:n esittämien tavoitteiden varaan. Kun kotitalouksien sähköveron korotus ei vaikuta sähkön kulutuksen vähenemiseen, täytyy ihmetellä, miksi hallitus ei sitten esitä muita energiaa säästäviä ratkaisuja. Miksi esimerkiksi ei tueta maalämmön hyödyntämistä sähkölämmityksen asemesta tai tueta tuulivoiman käyttöä? Ruotsissa tehtiin viime viikolla merkittävä päätös tuulivoimainvestointien lisäämisestä. Tuulivoimaa käytetään meillä vähemmän kuin missään Länsi-Euroopan maassa. Tukijärjestelmä on eurooppalaisittain suorastaan surkea.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Viitamies totesi puheenvuoronsa alussa, että hän ei ennen olekaan päässyt puhumaan täydelle salille, mutta pitää sanoa, että jos ei puheiden taso tästä parane, niin ei kyllä pitkään ole salissa väkeä. (Välihuutoja — Hälinää) Nimittäin budjettia voidaan toki monesta arvostella, mutta kun ed. Viitamies puheensa aluksi arvosteli budjettia siitä, ettei se eläkkeensaajille anna mitään hyvää eikä eläkkeensaajien asemaa paranna, niin tämä syytös, ed. Viitamies, on täysin käsittämätön.

Kansaneläkkeet nousevat 20 euroa kuussa ja useimmille kansaneläkeläisille sen lisäksi vielä 20 euroa johtuen kantokykyluokituksessa tehdystä uudistuksesta: 40 euroa tai 20 euroa. Milloin viimeksi on eläkkeensaaja, kansaneläkkeensaaja, saanut eläkkeeseensä tämän kokoisen korotuksen? En tiedä, milloin viimeksi olisi näin tapahtunut. Eläkkeensaajien verotusta alennetaan kaikilla tulotasoilla korkeintaan palkansaajien verotuksen tasolle. Tämä räikeä epäoikeudenmukaisuus jäi korjaamatta silloin, kun demarit olivat hallituksessa. Nyt tämä räikeä epäoikeudenmukaisuus korjataan. Kun kokoomus tuli hallitukseen, tehdään oikeutta eläkkeensaajille jne.

Ed. Viitamies, paljosta voidaan varmasti budjettia moittia, mutta ei siitä, ettei se eläkkeensaajille mitään antaisi.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kokoomus heti hermostuu, kun arvostellaan, että he eivät ole vähätuloisten ja pienituloisten asialla. (Ed. Heinäluoma: Moittivat vielä puheen tasoa!) — Ja moittivat vielä puheen tasoa. — Jos te elvistelette sillä, että vähän yli 500 euroa saava kansaneläkeläinen saa 20 euroa lisää ja että asia on hoidettu, sanon, että tämänkin budjetin jälkeen Suomessa on edelleen 600 000 köyhää ja 140 000 köyhää lasta, se ei muutu miksikään. Mitä te sitten leikkaatte etuja taikka nostatte bensan hintaa, terveyskeskusmaksuja ja muita? Ynnätkää nämä yhteen. Minä luulen, että se jää miinuksen puolelle eläkeläisillä.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielestäni tämä eduskuntasali on sellainen, jossa jokainen saa avoimesti esittää mielipiteensä. Meillä voi olla poliittisia erimielisyyksiä siitä, mikä on oikeudenmukaista ja mikä on sosiaalista politiikkaa, mutta mielipiteen vapauden pitäisi kuulua tähän saliin.

Mitä tulee eläkeläisiin, niin on totta, että tämän hallituksen aikana on tehty päätöksiä niistä asioista, jotka koskevat eläkkeensaajien verotusta ja kansaneläkkeen korotusta, mutta kokoomus mielellään jättää kertomatta ne muut päätökset, jotka vaikuttavat eläkkeensaajien toimeentuloon. Mitä tapahtuu inflaatiokehityksessä, hinnannousuissa, mitä tapahtuu sosiaali- ja terveyspalvelumaksuissa, mitä tapahtuu näissä muissa, energiaveroissa ja ympäristövaikutteisiksi veroiksi nimetyissä rahankeruujärjestelmissä? (Ed. Zyskowicz: Ne näkyvät indeksitarkistuksissa!)

Pauliina Viitamies /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En alennu menemään samalle tasolle puheenvuorossani kuin ed. Zyskowicz, mutta sen vaan totean, että me kaikki tässä salissa ja vähän muuallakin Suomessa ja kenties muualla maailmassakin tiedämme, mitkä ovat kokoomuksen puheet ja teot ja niitä me seuraamme edelleenkin ja niitä tulevat seuraamaan myös eläkeläiset ja sairaanhoitajat ja monet muut ryhmät.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ensin haluan selvyyden vuoksi sanoa, etten millään tavoin halunnut kyseenalaistaa ed. Viitamiehen oikeutta esittää näkemyksensä, kerroin vain oman näkemykseni hänen näkemyksistään.

Mitä tulee kokoomuksen puheisiin, niin me todellakin voimme katsoa äänestäjiämme suoraan silmiin myös vaalien jälkeen. Mitä eläkeläisiin tulee, lupasimme kansaneläkkeisiin 20 euron tasokorotuksen, se tulee. Lupasimme alentaa eläkkeensaajien verotuksen korkeintaan palkansaajien verotuksen tasolle, se tapahtuu.

Ja mitä tulee sitten kuntapuolen palkkoihin, ed. Viitamies ja muut, luuletteko te, että kuntasektorilla olisi nähty nyt toteutumassa oleva historiallisen korkea 11—12 prosentin palkankorotus, ellei kokoomus olisi nostanut nimenomaan kuntapuolen naisvaltaisten alojen palkkakysymystä vahvasti esiin ennen vaaleja vaalikampanjassaan ja myös vaalien jälkeen hallitusohjelmassa?

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Me monet ihmettelimme todella ed. Zyskowiczin puheenvuoroa siinä mielessä, että hän lähti leimaamaan puheenvuoron käyttäjän puheen muotoa. Sisällön puolelta voidaan arvioida kuinka paljon tahansa, mutta puheiden tasoja me emme ole tottuneet arvioimaan tuollaisilla attribuuteilla kuin ed. Zyskowicz kokeneena kansanedustajana tekee. (Ed. Jaakonsaari: Ylimielisyyden käärme on hiipinyt!)

Teidän puheenne sisältö oli yllättävä. Te sanoitte, että räikeä epäoikeudenmukaisuus, joka oli eläkeläisten verotuksessa suhteessa palkansaajiin, on nyt tämän hallituksen toimesta korjattu. Itse asiassa kaikki suurimmat puolueet vaalien alla sitoutuivat tähän samaan päämäärään. (Ed. Zyskowicz: Miksi te ette tehneet?) — Te olitte 16 vuotta hallituksessa ennen aikaisemmassa vaiheessa ettekä siinä vaiheessa korjanneet tätä epäoikeudenmukaisuutta. — Tämä oli yhteinen tavoite oikaista tämä tilanne, ja kiitos nykyisen hallituksen tältä osin tämä oikaisu on tehty.

Se, mikä koskee korkeakoulutettuja naisia matalapalkka-aloilla: Te lupasitte ennen vaaleja, että tähän tartutaan. Nyt vaalien jälkeen te toteattekin näin, niin kuin olemme havainneet, että ei tähän asiaan voidakaan sektorikohtaisesti puuttua. (Puhemies: Minuutti!) Miksi te ette ennen vaaleja todenneet, että on mahdotonta puuttua tähän asiaan?

Hannu Hoskonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Lisään vain näiden kansaneläkkeiden korotukseen sen vielä, että siihen tulee indeksi päälle, joka nostaa sitä yli 50 euron. Joissakin tapauksissa todella esimerkiksi veteraanit saavat parhaimmillaan jopa yli 70 euroa, koska se vaikuttaa niiden veteraanien saamiin etuuksiin myös. Pitää muistaa nämä todelliset summat. Kysyn vain demareilta, miksi aikaisemmin te vastustitte, muistaakseni viime kaudella, tätä ankarasti, että pieniä kansaneläkkeitä korotettiin. 12 euroa tuli lisää, mutta ei silloin tahtoa löytynyt. Ei kannata mennä siihen loanheittokilpailuun, että kuka jätti tekemättä. Tämä on yhteinen tältä osin mielestäni tämä asia, ja sen tautta sen puolesta kannattaa taistella. Mutta hyvä, että se on tehty, ja tästä kannattaa mennä eteenpäin.

Markus Mustajärvi /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Oli ihan hyvä, että ed. Zyskowicz huomasi sen, että hänen kielenkäyttönsä ja käyttäytymisensä meni pahasti yli sen, mitä on hyvä muistaa tässä salissa.

Mutta jos näistä veroratkaisuista puhutaan — ja tämähän on markkinoitu vihreänä veropakettina — ja haetaan varmin häviäjä, niin se on nimenomaan haja-asutusalueella asuva eläkeläinen, joka saa eläkettä enintään sen 1 000 euroa kuukaudessa, tai työtön, jonka on pakko käyttää omaa autoa, koska joukkoliikennettä ei ole, ja henkilö, joka käyttää ja kuluttaa sähköä. Tämmöinen henkilö on aivan varma häviäjä näissä veroratkaisuissa.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Hoskonen, teidän on pakko tietää se, että neljä vuotta sitten, kun neuvoteltiin Vanhasen ykköshallituksen ohjelma, tilanne meidän yhteiskunnassa ja kansantaloudessa oli aivan toinen kuin se on nyt neljä vuotta myöhemmin. Niissä hallitusohjelmaneuvotteluissa ei sovittu isompia kansaneläkkeen tasokorotuksia kuin sovittiin ja sovittiin kehyksistä, jotka olivat niin ankarat, että ne eivät mahdollistaneet sinällään välttämättömiä ja tarpeellisimpia eläkeuudistuksia. Sen takia demarit ilmoittivat vaalien alla, että me tulemme ehdottomasti korjaamaan veroepäkohdan ja tekemään tuntuvan tasokorotuksen. (Ed. Zyskowics: Seli seli!) Tämä on totuus.

Vielä sairaanhoitajista se, että Tehyn ja SuPerin johtajat ovat asiantuntijoita. He ovat sanoneet, että palkat nousevat 30—40 euroa. Se on se, millä ajetaan tasa-arvoa kiinni. Ette te voi ynnätä kaikille tulevaa liittokohtaista tasoa, (Puhemies: Minuutti!) että teillä olisi joku erityisansio siinä.

Ed. Petteri Orpo merkittiin läsnä olevaksi.

Liisa Jaakonsaari /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä kaipaan sitä edellisen vaalikauden ed. Ben Zyskowiczia, joka oli älykäs ja kriittinen, mutta nyt ylimielisyyden käärme on kyllä hiipynyt näihin vaalivoittajiin. Sen näkee ei ainoastaan monien muiden kansanedustajien vaan myös ed. Zyskowiczin puheenvuorosta.

Arvoisa puhemies! On hyvin todennäköistä, että hoitajien palkat olisivat nousseet, koska pula hoitajista ja pula terveydenhoitohenkilökunnasta vaikuttaa siihen, että palkat nousevat. Se on erittäin hyvä, että tästä asiasta myös keskustellaan eduskunnassa, mutta kyllä politiikan ikään kuin moraalitesti on se, mitä tässä loppujen lopuksi tapahtuu.

Arvoisa puhemies! Toivon kyllä ja tiedän, että eläkeläiset tulevat huomaamaan sen, että se raha, joka jää kukkaroon, voi olla negatiivinen, koska terveyskeskusmaksut nousevat, sähkölasku nousee, polttoainevero nousee. Bensatankilla saattaa syntyä kapina.

Jaakko Laakso /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Hyvät edustajat, noin 600 000 eläkeläisen verotus tulee kiristymään ensi vuonna. Sen takia on mielenkiintoista kuulla näitä ed. Zyskowiczin väitteitä, että eläkkeensaajien verotus keventyy. Ed. Zyskowicz, te puhutte valtion tuloverosta. 600 000 eläkeläistä ei maksa valtion tuloveroa. Niiden eläkeläisten verotus kevenee, jotka maksavat valtion tuloveroa, mutta ei kaikkien niidenkään. Sitä vastoin niiden, jotka joutuvat maksamaan kunnallisveroa, kiinteistöveroa, polttoaineveroa, palvelumaksuja, verotus kiristyy ensi vuonna. Sen takia on väärin antaa sellainen kuva, että muka eläkkeensaajien verotus tulee ensi vuonna kevenemään. Teidän toimenpiteidenne tuloksena 600 000 eläkeläisen verotus tulee kiristymään.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eläkeläisten osalta on mielestäni tärkeä muistaa se, että kansaneläke on sidottu kuluttajahintaindeksiin eli ne toimenpiteet, jotka mahdollisesti nostavat kuluttajahintoja, tulevat näkymään eläkkeiden indeksikorotuksissa. (Ed. Kuoppa: Jälkikäteen!) Sen jälkeen tämä 20 euroa, joka nyt on korotus, on tasokorotus, joka tulee tämän indeksin lisäksi, samoin kuin se toinen 20 euroa, joka tulee niille, joilta nyt poistuu tämä kalleusluokitus. Oma käsitykseni on se, että monet eläkeläiset ovat tyytymättömiä tähän 20 euron korotukseen, että heidän mielestään se ei ole tarpeeksi suuri, ja kansaneläkeläiset ovat tämänkin jälkeen hyvin pienituloisia, mutta siinä ed. Zyskowicz on oikeassa, että tämän kokoista tasokorotusta ei aikaisemmin ole tehty.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Haluan vielä ed. Viitamiehen puheenvuoron johdosta todeta sen, minkä hänelle henkilökohtaisestikin jo totesin, että jos kommenttini on ymmärretty väärin siten, että olisin arvioinut jotenkin puhujaa tai puheen tasoa sinänsä, niin se on väärinkäsitys. Halusin nimenomaan sisältöön ottaa kantaa.

Mitä sitten tulee hoitajiin, ed. Jaakonsaari, niin pidän aivan varmana, että ei olisi kuntapuolella, joka on siis lähinnä naisvaltaista työntekijäporukkaa, nähty tämän tasoista palkankorotuskierrosta, 11—12 prosenttia, ilman kokoomuksen aktiivisuutta. Minun mielestäni tämä on aivan selvä.

Ed. Gustafsson, palkat eivät nouse 20, 30, 40 euroa, ne nousevat 200, 300, 400 euroa. (Ed. Gustafsson: Tasa-arvoerästä nyt puhutaan, ei hämätä, Zyskowicz!)

Ja vielä eläkeläisten osalta totean, että se epäoikeudenmukaisuus, että eläkkeensaaja maksaa samasta tulosta enemmän veroa kuin vastaavan tulotason palkansaaja, kokoomuksen ansiosta korjataan. Silloin kun ed. Gustafssonin puolue oli hallituksessa, tätä epäkohtaa ei korjattu.

Puhemies:

Täysistunto keskeytetään ja sitä jatketaan kello 15.

Täysistunto keskeytettiin kello 13.29.
Täysistuntoa jatkettiin kello 15 Puhetta johti toinen varapuhemies Johannes Koskinen.

__________

Ed. Raija Vahasalo merkittiin läsnä olevaksi.

__________

Keskustelu päiväjärjestyksen 1) asiasta jatkui.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Wallinin toimialan talousarvioehdotus

Toinen varapuhemies:

Ministeri Wallin, olkaa hyvä, 5 minuutin esittelypuheenvuoro.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! On sentään hyvä, että näinkin moni on vielä paikalla tästä myöhäisestä ajankohdasta huolimatta. (Ed. Saarinen: Tärkeä asia!) — Kulttuurin ja liikunnan ystävät varmaan paikalla.

Kulttuurin, liikunnan ja urheilun talousarvioesityksessä taiteen ja kulttuurin sekä liikunnan ja nuorisotyön määrärahat nousevat yhteensä vajaat 30 miljoonaa euroa elikkä 5,6 prosentilla. Taiteen ja kulttuurin toimialan määrärahojen kokonaismäärä on 416,9 miljoonaa euroa. Tämä nousee 6,5 prosentilla. Liikunnan määrärahojen lisäys on noin 1,6 miljoonaa euroa, ja nuorisotyön osalta työpajatoimintaan tulee aika merkittävä 2,4 miljoonan euron lisäys. Kokonaistasolla nuorisotyön määrärahat kasvavat noin 6 prosenttia, 2,5 miljoonaa euroa yhteensä.

Veikkaus Oy:n tuloutusarviota on kasvatettu ensi vuodelle yhtiön arvioimaan tasoon elikkä 418,9 miljoonaan euroon, jossa on lisäystä kuluvaan vuoteen noin 21 miljoonaa euroa. Toimialojen määrärahoista katetaan edellisvuosien tapaan merkittävät osuudet veikkausvoittovaroilla. Taiteesta 49 prosenttia, liikunnasta 97 prosenttia ja nuorisotyöstä 84 prosenttia tulee veikkausvoittovaroista. Tämä kasvu on kuitenkin eri syistä johtuen kohdennettu kokonaisuudessaan lähinnä taiteen veikkausvoittovaroihin kattamaan tilakustannusten ja Suomen Kansallisteatterin lainanhoitokuluista aiheutuvat menonlisäykset. Tämä seikka on ymmärrettävistä syistä herättänyt keskustelua kulttuuri- ja urheilujärjestöväen piirissä, kuten myöskin eduskuntaryhmissä. Haluan tässä yhteydessä todeta, että hallituksella ei todellakaan ole mitään sitä vastaan, että eduskunta budjettivaltansa nojalla löytäisi vaihtoehtoisen rahoitusmallin, kunhan sovituissa budjettikehyksissä pysytään.

Taide- ja kulttuuripolitiikan alalta haluan mainita pari asiaa. Ensinnäkin haluan nostaa esille teattereiden, orkestereiden ja museoiden valtionosuuksien nousun indeksitarkistuksen ja taidelaitosten rahoitusjärjestelmän uudistuksen johdosta. Tämä noin 16 miljoonan euron lisäys tuo taidelaitosten toimintaedellytyksiin selkeän resurssilisäyksen, ja tulevien kolmen vuoden aikana yksikköhinta nostetaan vastaamaan todellisia kustannuksia.

Toinen uudistus ja uutuus taide- ja kulttuuripolitiikassa on kulttuuriperinnön digitoinnin määräraha. 2 miljoonan euron määräraha voidaan käyttää muun muassa kansallisen digitointistrategian ja toimintasuunnitelman laatimiseen, museo- ja kulttuuriperintöaineiston digitoinnista aiheutuviin kustannuksiin sekä myöskin museoiden sisältötuotannon tukemiseen.

Ja aivan uutena määrärahana budjetissa on myöskin kulttuuriviennin edistämisohjelman toimeenpano, johon on talousarvioesityksessä ehdotettu 800 000 euroa lisää, ja tämä sai myöskin osakseen ikioman budjettimomentin, mikä on aika harvinaista herkkua nykyään.

Myös radio- ja televisioarkiston perustamiseen on ehdotettu 0,8 miljoonaa euroa. Suomen elokuva-arkiston yhteyteen perustettava radio- ja televisioarkisto varmistaa, että audiovisuaalinen perintömme säilyy kattavasti ja nykyistä huomattavasti suuremmassa laajuudessa tuleville sukupolville. Digitaalisesti tallennettu aineisto on helposti eri tieteenalojen tutkijoiden, oppilaitosten ja eri alojen opiskelijoiden, journalistien, ohjelmien tekijöiden ja muittenkin tarvitsijoiden käytössä.

Talman! För idrotts- och motionssektorns del innehåller budgetförslaget en ökning på 1,6 miljoner euro jämfört med innevarande år. För hela sektorn föreslås för 2008 103,2 miljoner euro. Här kommer drygt 100 miljoner utr tipsvinstmedlen, priset på kommunernas motionseuro hålls också nästa år på samma nivå, alltså ungefär 10,8 euro.

Nuorisotyön toimialalla talousarvioesitys sisältää taas 2,5 miljoonan euron kasvun kuluvaan vuoteen verrattuna. Nuorisotyöhön on käytettävissä esityksen mukaan 43,3 miljoonaa euroa vuonna 2008.

Nuorten sosiaalista vahvistamista tuetaan talousarvioesityksessä myöskin. Nuorten työpajatoiminnan perustoiminnan tukemiseen ja laajentamiseen esitetään käytettäväksi budjettivaroja 6,1 miljoonaa euroa ja veikkausvoittovaroja noin miljoona euroa. Lisäksi nuorten työpajatoiminnan kehittämishankkeita voidaan tukea Esr-varoista vuosina 2007—2013.

Nuorten aktiivista kansalaisuutta tuetaan puolen miljoonan euron lisäyksellä. Keskeisenä tukimuotona on edelleen valtakunnallisten nuorisojärjestöjen, nuorisotyön palvelujärjestöjen sekä nuorisotyötä tekevien järjestöjen avustaminen.

Kuntien nuorisotyöhön vuoden 2008 talousarvioesityksessä osoitettu 7 miljoonan euron määräraha tulee siis kuntien valtionosuuksiin.

Talman! Avslutningsvis gällande övriga sektorer inom mitt ansvarsområde så är det naturligtvis positivt att i budgetförslaget för nästa år ingår ett inte helt obetydande anslag, som innebär att vi planenligt kan höja studiepenningen med 15 procent och studerandenas inkomstgräns med 30 procent. Det här är en stor nyhet och en mycket efterlängtad nyhet bland studenterna.

På samma sätt är det också positivt att det på jämställdhetssidan, som också ingår i mitt ansvarsområde, på social- och hälsovårdsministeriet finns anslag för att fortsätta genomförandet av det likalönsprogram som körde igång under den förra valperioden. Och för det här ändamålet har 300 000 euro kunnat anslås för nästa år.

Herra puhemies! Tässä taisi se 5 minuuttia mennäkin, ja siirrytään varmaan sitten keskusteluun.

Ed. Pia Viitanen merkittiin läsnä olevaksi.

Pia  Viitanen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä veikkausvoittovarojen sanoisinko ryöstö on todella surullinen ja todella murheellinen asia. Me kaikki täällä tiedämme, että se on täysin sen lain hengen vastaista, jonka eduskunta täällä on yksimielisesti säätänyt.

Ministeri Wallin, minä tiedän, että varmasti te henkilökohtaisesti ymmärrätte tämän oikein hyvin ja teidän ministeriössännekin tunnetaan sympatiaa tätä murhetta kohtaan, mikä tässä nyt on tullut, mutta se minun täytyy nyt tässä kyllä sanoa ääneen, että minä ihmettelen, kuinka valtiovarainministeri, kokoomuksen Jyrki Katainen voi olla niin lyhytmuistinen. Nimittäin silloin kun tätä lakia eduskunta sääti yksimielisesti, niin muistaakseni ministeri Katainen oli sivistysvaliokunnan jäsen, ja hän varmasti tuntee tämän taustan oikein hyvin. Siksipä haluaisin kyllä lähettää aika tuliset terveiset valtiovarainministeriölle tässä siitä, kuinka tällainen taloudellinen matematiikka voi mennä kulttuuriarvojen, henkisten arvojen, sivistysarvojen edelle, puhdas taloudellinen matematiikka. Minusta tämä on oikeasti pöyristyttävää. Niin kulttuuriväki kuin liikuntaväki kuin nuorisoväki ovat oikeasti todella todella tästä pöyristyneitä.

Ja minusta on hirveän ikävää, kun olin kulttuuriväen tilaisuudessa, katsella niitä momentteja, missä oli 0, 0, 0, 0, 0, 0, 0. Ja kun tämä nollalinja nyt on ja samaan aikaan tekijänoikeuskysymyksiä ollaan kenties siirtämässä kauppa- ja teollisuusministeriöön, tulee vaan kysymys, onko enää mikään pyhää. Missä on se henkisyys? (Puhemies: Aika!) Missä on se kulttuuri jnp.?

Jukka Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Me kaikki tiedämme, että liikunta on selkeästi parasta ennalta ehkäisevää sosiaali- ja terveystointa. Nyt hallitus erinomaisesti on käynnistämässä terveyden edistämisen politiikkaohjelman. Kuinka suurta osaa terveyden edistämisen politiikkaohjelmassa liikunta näyttelee?

Tuomo Hänninen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön budjetti on valtaosin myönteistä kuultavaa ja luettavaa. Määrärahojen kasvu noin 5 prosentilla on hyvä asia. Mutta kyllä minä sivistysvaliokunnan jäsenenä myöskin olen huolestunut tavallaan siitä liikuntamäärärahojen pienenemisestä näiden veikkausvoittovarojen siirtymisen vuoksi, ja siinä mielessä, kun vääntöä on käyty kirjastotoimen valtionapujen palautuksesta, niin nyt alkaa uusi prosessi taas, ja tämä ei ole hyvä asia. Tästä joudutaan kyllä kättä vääntämään täällä eduskunnassa.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Itse käyttäisin termiä rahanpesu, koska tässä kyseessä on ihan vääriin tarkoituksiin menevä raha, kun käytännössä yli 20 miljoonaa euroa veikkausvaroja tällä hetkellä menee joko Kansallisteatterin lainanhoitokuluihin tai Senaattikiinteistön vuokriin. Kummassakaan tapauksessa ei ole se alkuperäinen arpajaislain mukainen henki, jolla edistetään kulttuuria, liikuntaa ja nuorisotyötä. Ja se 20 miljoonaa euroa olisi riittänyt muun muassa siihen, että elokuva olisi yhdessä vuodessa saatu pohjoismaiselle tasolle, koska se puute, minkä poistamiseen itse asiassa edellinen ja sitäkin edellinen hallitus ja tämäkin hallitus on sitoutunut, on 13 miljoonaa euroa. Silti vielä olisi seitsemänkertaistettu vapaan tanssi- ja teatterikentän määrärahat ja vielä olisi jäänyt yli muulle sektorille jakaa. Eli tämä on selkeä arvovalinta, että todelliselta kulttuurilta otetaan ja rahaa pestään itse asiassa valtion aivan muihin tarkoituksiin.

Kirsi Ojansuu /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ymmärrän hyvin, että kulttuuriministeri on todella pahassa ja vaikeassa tilanteessa, ja me nyt yritämme täällä hallituspuolueiden kansanedustajien kanssa tukea sitä taistelua kulttuurin puolesta, ja on hyvä, että hallituksessa on tiedostettu tämä ongelma. Me kyllä teemme kaikkemme, että tilanne helpottaisi kaikkien niiden tahojen osalta, joita on nostettu esiin.

Haluaisin kysyä ministeriltä, koska todellakin tämä suomalainen elokuva on noussut huimaan kasvuun tällä vuosikymmenellä ja tällä hetkellä 22—30 prosenttia elokuvissa kävijöistä käy kotimaista elokuvaa katsomassa ja se pohjoismainen taso olisi todella tärkeää saavuttaa: onko mahdollista, ministeri, että tätä rahoitusta, jota olette vaalikauden loppuvuosiksi 2010 ja 2011 luvannut kohennettavan, voitaisiin löytää jo aiemmin?

Ja toinen kysymys: kun Hämeenlinna ja Olavinlinna kärsivät todellakin rahanpuutteesta ja Museovirastolla ei ole peruskorjauksiin rahaa, niin millä tavalla ministeriössä tullaan tämä tällä viikolla esimerkiksi meille Hämeen kansanedustajille esiin tullut ongelma linnojen kunnosta huomioimaan?

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä ei missään tapauksessa tule hyväksymään näitä leikkauksia. Sitä paitsi te vaarannatte, arvoisa kulttuuriministeri, myöskin Veikkauksen kansallisen monopoliyhtiön aseman siirtämällä näitä tuottoja valtion kiinteistöjen vuokrien maksamiseen. Se on kerta kaikkiaan hävytöntä. Ja minä ihmettelen, miten porvaripuolueet, puhumattakaan vihreistä, ovat voineet tuoda tämmöisen esityksen tänne. Te viette rahaa taiteelta 12 miljoonaa euroa, (Ed. Ojansuun välihuuto) tieteeltä 4 miljoonaa euroa, urheilu- ja liikuntakasvatukselta 5 ja nuorisolta 2 miljoonaa euroa. Eivät ihmiset Suomessa harrasta veikkaustoimintaa rahoittaakseen Senaattikiinteistöjen vuokrakuluja, mutta oli myönteistä, että te, ministeri, tunnette huonoa omaatuntoa, ja me tulemme korjaamaan tämän asian oppositiovoimin syksyn eduskuntakäsittelyssä. (Ed. Matikainen-Kallström: Hallituksen voimin!)

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Tietysti sanomattakin on selvää, että tämä ajatus näitten kiinteistömenojen siirtämisestä ja Kansallisteatterin lainanhoitokulujen siirtämisestä ei ole opetusministeriön pitkäaikainen märkä unelma. (Ed. Gustafsson: Aivan, miksi te annoitte periksi?) Se on tosiasia. (Ed. Saarinen: taistelkaa, taistelkaa!)

Mutta kuten totesin tässä puheenvuorossani, niin on aivan selvää myöskin, että jos eduskunta keksii sellaisen rahoitusmallin sovitun budjettikehyksen puitteissa, joka ratkaisee tämän ongelman, niin eduskunnalla on täysi budjettivalta myöskin tältä osin tähän asiaan puuttua. Huomautan, että tämä ajatus on tullut siis nyt myöskin hallituspuolueitten pohdinnan lopputuloksena tähän tilanteeseen.

Mitä tähän ed. Jukka Mäkelän kysymykseen tulee, niin uskoisin, että sekä tämän terveyden edistämisen politiikkaohjelman että myöskin omalla vastuualueellani olevan lasten, nuorten ja perheitten hyvinvointiohjelman suurin haaste tulee olemaan varmaan pysyminen jonkin tyyppisten rajojen sisällä, koska nämä kysymykset ovat niin mittavia ja laajoja ja haasteet niin mahtavia, että ne tuppaavat varmaan sitten valumaan yli äyräiden. Mutta koordinaatiota haetaan juuri parhaillaan näitten kahden politiikkaohjelman välillä, niin että muun muassa tämä liikuntapuoli olisi tämmöisen hallitun ja keskitetyn koordinoinnin kohde, niin että ei tule päällekkäisyyksiä, ja jos niitä tulee, niin ne on kuitenkin ikään kuin koordinoitu keskenään, koska tämä lasten ja nuorten liikunta-asia on molemmissa politiikkaohjelmissa aivan keskeisessä roolissa.

Ed. Ojansuun kysymykseen elokuvan rahoituksesta voisi ehkä sanoa, että tämän viime hallituskauden aikana valmistellun audiovisuaalisen politiikan ohjelman pääpiirteet ja suunta ovat hyvin tiedossa ja itse olen suhtautunut siihen erittäin sympaattisesti myöskin kesäkuun tapaamisessani elokuvaväen kanssa, tapaamisessa, josta on ollut hieman uutisointiakin. Tämä pätee edelleen, että tämä suunta on oikea, ja tämän vaalikauden aikana hallitusohjelman mukaisesti tullaan taatusti parantamaan suomalaisen elokuvan rahoitusta juuri sillä tavalla, mistä oli periaatteessa puhetta silloin kesäkuussa.

Mitä näihin linnoihin tulee, niin tiedossa on ja on pitkään ollut, että ne rapistuvat, eivät ole todellakaan niin hyvässä kunnossa kuin tämmöisen kansallisomaisuuden tulisi olla. Miljoonan euron määrärahaa opetusministeriön budjetissa on päästy täydentämään noin 1—3 miljoonan euron lisärahoituksella työministeriön kautta työllisyysrahojen muodossa. Tämä tarve elikkä lisärahoituksen tarve on huomioitu myöskin tämän hallituskauden budjettikehyksiä suunniteltaessa niin, että opetusministeriö tulee suuntaamaan tähän tarpeeseen lisärahoitusta sitä mukaa kuin tämä kehyskausi vanhenee. (Puhemies: Aika!)

Ed. Gustafssonin kysymykseen veikkausvoittovarojen sisäisestä jaosta taisin jo itse asiassa vastata tässä ihan alkupuolella, että asia on tiedossa ja siihen hallitus on puuttumassa.

Marjo Matikainen-Kallström /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen iloinen, että hallitusohjelmassa on huomioitu liikunnan merkitys ja sen tärkeys ja politiikkaohjelmassa erityisesti. (Ed. Saarinen: Entäs budjetissa?) Siellä on terveyden politiikkaohjelmassa erityisesti otettu liikunta ja lasten liikunta esiin.

Olen myös iloinen, että nyt hallitus kannattaa tilakustannusten ja Kansallisteatterin peruskorjauksen lainanhoitomaksujen siirtämistä pois veikkausvoittovaroista. Tämä vääryys, joka tässä valmistelussa on sinne lipsahtanut, on korjattavissa eduskunnassa hallituspuolueiden myötävaikutuksella. Näin saamme tältä osin jaettua veikkausvoittovarat jakosuhdelain mukaisesti, aivan niin kuin täällä on esitettykin. Tuen erittäin mielelläni ministerin ajatuksia tältä osin, ja nyt pääsemme myöskin sitten puhumaan niistä oikeista asioista. (Ed. Gustafsson: Miten ministeri Katainen?)

Jutta Urpilainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä budjettiesitys osoittaa hyvin vahvasti sen, ettei nykyinen porvarihallitus arvosta kulttuuria, liikuntapalveluita eikä nuorisotyötä. Se, että Senaatti-kiinteistöt on nostettu Veikkauksen edunsaajaksi vastoin eduskunnan yksimielistä tahtoa, on mielestäni täysin hävytöntä.

Tämä hallitus toimii myös hyvin ristiriitaisesti. Toisaalta puhutaan terveyden edistämisestä, jota varten on tehty jopa politiikkaohjelma, mutta samaan aikaan leikataan resursseja nimenomaan ennalta ehkäisevältä työltä eli nuorisotyöltä, liikunnalta ja kulttuurilta. Tämä on mielestäni erittäin ristiriitaista. Toivonkin, että eduskunta tulee korjaamaan veikkausvoittovararyöstön täällä syksyn budjettikäsittelyn yhteydessä.

Mutta haluan tässä yhteydessä kysyä myös kulttuuriministeriltä, mikä on tekijänoikeuskysymysten tilanne tällä hetkellä. Tiedän, että asiaa on selvitelty ja kohta tullaan tekemään päätöksiä. Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä vastustaa sitä, että tekijänoikeusasiat siirrettäisiin opetusministeriöstä superministeriöön, ja nyt mielelläni kuulisin hallituksen kannan tähän asiaan.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Todella 7 prosentin kasvu kulttuurimäärärahoihin on hyvä asia, mutta olen samaa mieltä, että Senaatti-kiinteistöille ja Kansallisteatterin lainanhoitokuluihin varattuja 20:tä miljoonaa ei pitäisi ottaa veikkausrahoista vaan ne kuuluvat kulttuurille ja urheilulle, ja kyllä uskon, että me eduskunnassa voimme tämän asian korjata, yhdessä hallituspuolueet ja oppositio.

Mutta yksi asia, joka ei ole budjetissa, ovat juuri nämä tekijänoikeusasiat. Eilen oli Helsingin Sanomien taloussivuilla siteerattu laulua Hasardi, että "jos kerman päältä kuorit, joudut kurria separoimaan". Näin siinä juuri kävisi, jos nämä asiat siirtyisivät sinne superministeriöön, koska jakelijat elikkä suuret mediayhtiöt haluavat tätä, että sisällöt saadaan mahdollisimman halvalla tekijöiltä. Se vaara on, koska paras ympäristö näille asioille, nimenomaan kulttuuriasioille, on opetusministeriön kulttuuriosasto ja siellä on myös suuri ymmärtämys näille asioille. Pahoin pelkään, että voi käydä huonosti. Voi olla, että nykyisen ministerin aikana vielä asia menisi hyvin, mutta jos joku uusliberalisti tulee sinne teollisuusministeriön johtoon, niin silloin voidaan lähteä purkamaan näitä tekijänoikeuksia, (Puhemies: Aika!) ja mediayhtiöt siihen pyrkivät.

Claes Andersson /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Veikkausrahoista puhuttiin jo, että se asia varmaan järjestyy.

Minun mielestäni tämä kulttuuribudjetti on näköalaton sillä tavalla, että tässä ei ole mitään uusia avauksia, uusia yrityksiä saada rahoituspohjaa levennetyksi, ei mitään veroajatuksia, ei mitään yrityksiä saada muita ministeriöitä mukaan rahoittamaan kulttuuria. Se on minun mielestäni pettymys.

Sitten kuvataiteilijat ovat huonossa asemassa. Näyttökorvausjärjestelmää introdusoitiin noin kymmenen vuotta sitten. Sitä ei ole kehitetty jostain syystä. Esimerkiksi Ruotsissa se on kuvataiteilijoitten tärkeimpiä tulonlähteitä. Miksi?

Sitten mitä tehdään, kun ei ole yhtään harkinnanvaraisia rahoja tälle vuodelle tai on hyvin vähän, joku sata—parisataatuhatta euroa? Millä ministeriö aikoo pärjätä? Mitä tapahtuu nyt sitten sosiaaliturvalle? Taiteilijoilla ei ole sosiaaliturvaa, ei ole kunnon eläketurvaa. Missä rahat sen aloittamiseen ovat?

Outi Alanko-Kahiluoto /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa kulttuuriministeri, oli hienoa kuulla, että hallitus aikoo puuttua siihen, että näitä veikkausvoittovaroja palautetaan sinne, minne ne kuuluvatkin, elikkä taiteen ja kulttuurin tukemiseen ja tällä tavoin lunastetaan hallitusohjelmaan sisältyvä lupaus siitä, että kotimaisen elokuvan tuotantoon tullaan satsaamaan.

Jatkaisin oikeastaan ed. Claes Anderssonin esittämästä kysymyksestä. Nyt taiteilijoiden apurahoja ei ole vuoden 70 jälkeen nostettu vaan ne ovat edelleen sillä tasolla, jolla ne olivat, kun nämä valtion taiteilija-apurahat perustettiin. Kysyisin teiltä, että kun tällä hallituskaudella on tarkoitus toteuttaa apurahansaajien sosiaaliturvan uudistus, niin aiotteko puolestanne huolehtia siitä, että samassa yhteydessä nostetaan valtion taiteilija-apurahoja esimerkiksi nyt samalle tasolle, jolla ovat esimerkiksi suurimpien säätiöiden apurahat. Esimerkiksi Kulttuurirahaston apuraha on 1 500 euroa kuukaudessa, kun valtion taiteilija-apuraha on vain hieman yli 1 200 euroa kuukaudessa.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka täällä on elokuvarahoituksen ymmärtäjiä, niin minä kyllä separoin siinä jo sitä kurria. Vanhasen toisen hallituksen ohjelma toteaa yksiselitteisesti, että kotimaisen elokuvatuotannon julkista rahoitusta vahvistetaan. Kuitenkin budjetissa hinta ensi vuodelle on täsmälleen sama kuin tälle vuodelle. Yksittäisen elokuvan saama maksimituki ei ole noussut kymmeneen vuoteen, ja kuitenkin kustannukset ovat kaksinkertaistuneet niiden kymmenen vuoden aikana.

Elokuva on nimenomaan alueellista kulttuuritasa-arvoa. Kotimainen elokuva on kulttuurimuoto, joka tavoittaa erittäin hyvin suomalaiset paikkakunnan koosta ja alueellisesta sijainnista riippumatta. Tilastot sitä paitsi osoittavat, että suomalainen elokuva vetää hyvin. Laadukas kotimainen taide on minun mielestäni yhteinen asia. Oman kulttuurin tuntemus on kansallisen itsetunnon ydintä. Miksi, ministeri, elokuva unohtui ensi vuodelta?

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Heti kun kokoomus tuli hallitukseen, veikkausvoittovaroja aletaan leikata edunsaajilta. Mitä taloudessa on tapahtunut? Viime hallitusohjelmaan oli nimenomaan kirjattu, että Kansallisteatterin lainat hoidetaan budjettivaroin. Mitä on tapahtunut taloudessa? Sitä päätöstä olivat muuten tekemässä arvoisa Rkp, arvoisa keskustapuolue.

Nyt VM:lle, siis valtiovarainministeriölle, on tie auki taivaaseen saakka, kun se pystyy tällaisella rahankierrätystä muistuttavalla tempulla käyttämällä Senaatti-kiinteistöjä bulvaanina leikkaamaan parikymmentä miljoonaa edunsaajilta. Olette siis avaamassa portin sille, että VM voi jatkossakin eduskunnan tahdosta piittaamatta siirtää yhä uusia kulttuurimenoja Veikkauksen piikkiin. Liikuntabudjettiin ei ole tulossa edes inflaatioprosentin mukaista korjausta. Onko teillä, herra ministeri, mitään vakuuksia siitä, että Veikkauksen voittovaroin rahoitettavaksi ei jatkossa siirretä yhä uusia tällaisia aikaisemmin budjettivaroin rahoitettuja menoja? (Puhemies: Aika!)

Sitten kaikki tuki teille ponnistelussa edunsaajien rahoitusosuuksien lisäämiseksi. Se oli miehen puhetta ja mukava kuulla, tuemme. Toivomme, että kun kokoomus on nyt hallituksessa, se voisi myös tukea kulttuuri- ja urheiluministeriä.

Toinen varapuhemies:

Sen verran laajalta kirjolta tuli näitä kysymyksiä, että annetaan 3 minuuttia vastausaikaa. Ministeri Wallin.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Kiitos, arvoisa puhemies, bonusminuutistakin! Arvoisat kollegat, tästä ajatuksesta nyt, jonka ajattelin tässä ääneen: siis nimenomaan eduskunnalla on budjettivaltansa puitteissa kaikki mahdollisuudet keksiä vaihtoehtoinen rahoitusmalli, kunhan pysytään kehyksissä, tämän ongelman ratkaisemiseksi. Se perustuu myöskin tänään käymääni keskusteluun valtiovarainministeri Kataisen kanssa, joten asia on erittäin hyvin ankkuroitu.

Ed. Urpilaisen kysymykseen: Ehkä täytyy kuitenkin tästäkin huolimatta sanoa, että kenenkään edunsaajan määrärahojahan ei leikata ensi vuonna. Ne pysyvät ennallaan tai nousevat, siis tämän nykyisen mallin mukaan, keneltäkään ei leikata rahaa. Siinä määrin kuin lisäpanostuksia tehdään, ne on liikuntasektorin puitteissa kohdennettu nimenomaan terveysliikunnan ja lasten ja nuorten liikunnan puoleen, olkoonkin sitten, että tämä summa nimellisesti ainakaan ei ole kovinkaan suuri. Mutta tämä on se trendi lähinnä, eikä keneltäkään leikata.

Ed. Anderssonin kysymyksiin. Hallitusohjelmassahan on selkeä kirjaus muun muassa kulttuurisetelijärjestelmän käyttöönotosta ja myöskin taitelijoiden sosiaaliturva-asioitten hoitamisesta sille tasolle, mille ne kuuluvatkin. Mutta tältä osin hallitusohjelma kertoo myöskin vuosiluvun 2009, ja tämä kertoo ehkä myöskin vähän laajemmin tästäkin hallitusohjelman osiosta, elikkä maailma ei tule valmiiksi yhdessä vuodessa, vaan hallitusohjelma kestää ja on voimassa neljä vuotta. Tämä täytyy myöskin pitää muistissa.

Ed. Palmin kysymykseen elokuvan rahoituksesta. Tämä johtuu kerta kaikkiaan siitä, että sen jälkeen kun Veikkauksen ainakin nykyisen sinänsä hyvän tuloksen ja hyvän potin sisäinen pelivara kävi niin pieneksi kuin kävi, niin ei voitu ensi vuonna suunnata niitä toivottuja määrärahoja elokuvalle. Täytyy kuitenkin muistaa, jos vähän perspektiiviä käyttää tässä avukseen, että opetusministeriön tuotantoavustus Suomen elokuvasäätiölle on vuodesta 2000 kasvanut 63 prosentilla, joka on aika kova prosentti sinänsä. Se, että elokuvien tuotantokustannukset ovat nousseet, on tosiasia, ja myöskin säätiön rahoittamien elokuvien lukumäärä on kaksinkertaistunut tällä samaisella kaudella. Tämä on selitys siihen, miksi tämä tilanne on se, mikä se tällä hetkellä on.

Tekijänoikeuksista todellakin selvitys kansliapäällikköakselilla on tehty. Se on valmistunut elokuun loppupuolella — syyskuun alkupuolella. Se on tällä hetkellä hyvinkin laajalla lausuntokierroksella, jonka määräaika päättyy tämän kuun loppuun mennessä. Tässä kansliapäällikköpaperissa on ikään kuin listattu kymmenen argumenttia puolesta ja kymmenen argumenttia vastaan, siis tekijänoikeusasioitten siirtoa. Sen jälkeen kun lausuntokierros on käyty, niin sitä tietysti arvioidaan ja silloin tullaan taatusti käymään myöskin tässä salissa keskustelua siitä, mitä pitäisi tehdä. Tulen silloin myöskin tuomaan omat näkemykseni hyvinkin selkeästi esille. Olen halunnut antaa tälle lausuntokierrokselle nyt rauhaa.

Tommy Tabermann /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Perinteisen suomalaisen käsityksen mukaan luovuus, taide kumpuaa nälästä, kurjuudesta ja sairaudesta. Paras taiteilija on kuollut taiteilija, se ei syö, ei valita, ei kerjää. Tämä hallitus ei tietenkään ole keksinyt tätä mielikuvaa tai todellisuutta, mutta jotenkin tuntuu, että se elää tuolla takaraivossa, kun katsoo sitä nollarivistöä noissa rahalukemissa. (Ed. Satonen: Mitä nollarivistöä?) — Kyllä minä osaan lukea, en ole unohtanut sitä. Osaan jopa kirjoittaa.

Tuollaisena kiireellisenä toimena näiden apurahojen, sosiaaliturvan ohella näkisin yhden sellaisen aika pienenkin asian eli taiteilijaeläkkeiden määrän nostamisen. Se on häpeällisen pieni määrä, 35 ylimääräistä taitelijaeläkettä, hakijoita oli viidettäsataa ansioitunutta hakijaa. Tämä olisi pieni tuollainen nopeakin kädenojennus suomalaisille taiteilijoille. Ei olisi kulttuurin teemavuonna kovinkaan kaunista katsella Helsingin katukuvaa, missä romanialaisen kerjäläisen vieressä istuu käsi ojossa suomalainen taiteilija.

Risto Autio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Minulla olisi tässä ollut useitakin terveisiä tuolta kulttuurikentältä, mutta suurin osa niistä on tullut täällä esille. Mutta haluaisin hieman tuulettaa tuota teatterikenttää ja sieltä tuoda tällaisia terveisiä, että tänä päivänä näyttelijöistä noin 60 prosenttia on jo freelancereita ja sehän johtuu siitä, että teatterit taidelaitoksina eivät enää kiinnitä näyttelijöitä. Tämä on aiheuttanut tilanteen, jossa näyttelijät työllistyäkseen perustavat teatterityöryhmiä ja suurin osa näistä ryhmistä teattereina jäävät automaattisesti teatterilain ulkopuolelle, jolloinka niistä on tullut niin sanottuja lainsuojattomia teattereita. Kysyisinkin, mikä ministerin näkemys on, miten tällaiset itsensä työllistävät ryhmät tulevaisuudessa selviävät niin, että kyseiset näyttelijät yksilöinä eivät ajaudu työttömyyskortistoihin vaan työllistyvät oman työnsä puitteissa.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hyvä, että ed. Ojansuu otti nuo linnat esille, ja hyvä, että siihen myös ollaan tarttumassa vakavalla otteella. Ne ovat olleet retuperällä liiankin kauan.

Haluan täältä budjettikirjasta sivulta 250 nostaa esille kohdan, jossa on lause, että tavoitteena on, että nuoret äänestävät valtakunnallisissa vaaleissa yhtä aktiivisesti kuin muu väestö. Haluaisin kysyä arvoisalta ministeriltä, mitä toimenpiteitä tämän eteen ollaan tekemässä. Ollaanko mahdollisesti edesauttamassa nettiäänestystä taikka äänestysiän alentamista?

Ja vielä nopeasti haluan nostaa esille opintorahan korotuksen, joka tapahtuu nyt viidentoista vuoden tauon jälkeen. Haluaisin kysyä, miten ministeri näkee, onko tällä mahdollista puuttua nyt siihen Oecd-raportin tietoon, että yli 50 prosenttia 20—29-vuotiaista suomalaisista nuorista opiskelee, eli saataisiinko opintoaikoja lyhennettyä tai onko jotain muita toimenpiteitä yhdessä opetusministerin kanssa vielä tulossa.

Heli Järvinen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oma huolenaiheeni koskee museoiden valtionosuuksia.

Kuten ministeri kertoi, hallitus on nostanut näitä valtionosuuksia reilusti, mutta koska ne eivät ole korvamerkittyjä, tiedän lukuisia paikkakuntia, joissa päinvastoin museoiden määrärahoja aiotaan aivan järkyttävällä tavalla vähentää. Siksi haluaisinkin kysyä, mitä ministeri ja ministeriö aikoo tehdä jatkossa sen eteen, että museoiden valtionosuudet todellisuudessa kasvattaisivat museoiden käyttövaroja.

Leena Harkimo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jaan tämän huolen veikkausvoittovarojen tuoton jakamisesta ja erityisesti toki siitä, että sitä ollaan nyt ulottamassa budjetin yleiskatteeksi. Tämä ei mielestäni ole jakosuhdelain mukaista, niin kuin täällä on voimakkaasti jo kuultu. Jaan myös sen huolen Veikkauksen asemasta, ja näkemykseni mukaan tämä ehdotus nyt vaarantaa Veikkauksen asemaa ja erityisesti tätä monopoliasemaa, joka voidaan säilyttää, kunhan jakosuhdelakia jatkossakin toteutetaan veikkausvoittovaroja jaettaessa. Omalta kohdaltani, arvoisat opposition edustajat, näin hallituspuolueen jäsenenä tulen kyllä tekemään työtä sen eteen, että nämä kaksi momenttia palautetaan talousarvioon, jossa ne ovat aikaisemmin olleet.

Valto  Koski /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä vaiheessa, kun saa puheenvuoron, niin pajatso alkaa olla aika tyhjä. Mutta ettei jäisi ihan sanattomaksi, niin haluan nyt yhtyä siihen kritiikkiin, jota veikkausvoittovarojen osalta täällä on esitetty. Itse asiassa täällä on annettu aika paljon jo lupauksiakin. Enää puuttuu vain se, että saadaan myönteinen päätös, johonka tässä nyt tietysti sitten toivon mukaan kaikki pyrkivät.

Toinen kysymys, jonka ajattelin esittää, liittyy tavallaan edustajien Ojansuun ja Heinosen tekemään kysymykseen. Meillä on näitten linnojen lisäksi ja muitten museolaitosten lisäksi Unescon maailmanperintökohteita, joissa yritykset ovat pääosin olleet rahoittajina. Nyt näyttää siltä, että esimerkiksi Verla, joka on tällainen erittäin merkittävä kohde, on rahoitustarpeessa. Voisiko nyt etupäässä ajatella näin, että tällaisessa tapauksessa, kun on Unescon maailmanperintökohde, niin otetaan ne rahoitustarpeet huomioon?

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Kiitos taas hyvistä kysymyksistä.

Pahoittelen, että vastaus jäi äsken puuttumaan kysymykseen taiteilijaeläkkeitten tasosta, ja tässä tuli esiin myöskin seuraavassa kysymyksessä sama asia. Varmaan tätä tasoa katsotaan myöskin osana sosiaaliturvauudistusta. Ei ole vieläkään selvää, miten tämä sosiaaliturvamaksu tulee ikään kuin määräytymään suhteessa itse siihen eläkkeen tasoon. Totta kai lähtökohtana täytyy olla se, että tämä sosiaaliturvaosuus, eläketurvaosuus, ei eläkeosuutta syö, niin että jäisi vähemmän rahaa taskuun. Se ei tietenkään ole tämän uudistuksen tarkoitus.

Ed. Harkimon kysymykseen jakosuhdelaista ehkä voi vain vastata, että sitä voi noudattaa pelkästään noudattamalla. Se on varmaan tämänkin harjoituksen eräs opetus.

Sitten tähän äänestämisikään ja nettiäänestyksiin. Erittäin suurena haasteena on tietysti kaikkien yhteiskunnallisten toimijoitten luoda myöskin politiikasta sellainen kuva, että se houkuttelee nuoria äänestämään, että he kiinnostuvat politiikasta, tuntevat sen omakseen. Tässä mielessä tämä nettiäänestysasia edustaa varmaan ajan henkeä parhaimmillaan, mutta onhan siellä tietty paradoksikin, että siihen aikaan, kun kuljettiin hevoskärryillä äänestämään, niin suomalaisista 85—90 prosenttia äänesti, mutta nyt kun äänestyskoppi on nurkan takana, äänestää 60 prosenttia. Se ei kyllä pelkästään siitä mukavuuskertoimesta ole kiinni, vaan myöskin siitä, mikä on politiikan sisältö, miltä se näyttää, mikä on poliittinen kielenkäyttö, tuntuuko se nuorten näkökulmasta mielenkiintoiselta vai ei.

Opintotukea täytyy jatkuvasti kehittää, ja myöskin tässä lausuntokierroksella olevassa opetusalan kehityssuunnitelmassa kesussa on ajatuksia siitä, millä tavalla opintotukea voidaan kehittää. Tämmöinen terve lähtökohta joka tapauksessa on se, että ei saisi missään tapauksessa päästä syntymään taas tämmöistä 16 vuoden ajanjaksoa, jolloin sitä ei koroteta edes nimellisesti vaan päinvastoin. (Puhemies: Aika!)

Museoitten valtionosuusjärjestelmä, juu, tämä asia on tiedossa ja sitä pohditaan, totta kai.

Tämän vapaan kentän suhteen voisi sanoa, että hallitusohjelmassahan luvataan turvata myöskin vapaan taiteilijakentän toimintaedellytykset. Opetusministeriöllä on tiedossa, että tähän toimintakenttään tehdyistä määrärahalisäyksistä huolimatta määräraha suhteessa itse toimintaan, joka on erittäin arvokasta toimintaa, on edelleen sekä näyttämö- että tanssitaiteen osalta ja vapaiden ryhmien osalta riittämätön. Tämä kehitys on kuitenkin ollut positiivinen viime vuosina, ja pyrimme, totta kai, sitä jatkamaan.

Matti Saarinen /sd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Vielä vaivaisin herra ministeriä. Jätitte vastaamatta — ymmärrän aikapulan — siihen, onko teillä vakuuksia siitä, että tätä rahoitusrakennetta ei jatkossa enää rukata, vai saadaanko sellainen linnarauha, joka viime vaalikaudella oli? Edunsaajat olivat tyytyväisiä, Veikkaus Osakeyhtiö oli tyytyväinen, eduskunta oli tyytyväinen, hallituksesta en ole ihan varma.

Mutta sitten tämä liikuntabudjetti: Te puhutte yleisillä prosenteilla. Veikkausvoittovarojen osuus liikuntabudjetin kasvusta on noin 200 000 euroa. Se on lähes nolla, ja silloin se reaaliarvo on vähemmän kuin kuluvana vuonna. Mielellään puhutte kulttuuribudjetista yleensä ja näin, mutta ainakin liikuntakulttuuri putoaa tässä nyt alemmalle tasolle reaalisesti kuin aikaisemmin. Mutta olen iloinen kuulemastani, että jos tämä asia hoituu, niin hallituspuolueillahan se voima on. Ihmettelen, että tämmöinen sammakko on tänne eduskuntaan asti päässyt. (Ed. Sirnö: Ja iso sammakko!) — Niin, miten se on tänne päässyt? — Mutta, kun tämä nyt erheeksi ja virheeksi myönnetään, niin tämähän on hallituksen yksimielinen esitys. Toivon, että pärjäätte valtiovarainministerin (Puhemies: Aika!) ja -ministeriön kanssa sitten näissä neuvotteluprosesseissa. Kaikki tuki meiltä edelleen!

Timo V. Korhonen /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvostettu puhemies! Hallitusohjelmassahan on erittäin paljon hyviä liikuntapoliittisia kirjauksia, mutta tietysti kysymys on siitä, millä tavalla niitä pystytään sitten toteuttamaan eli minkälaisia taloudellisia voimavaroja niihin pystytään saamaan. On helppo tietysti yhtyä täälläkin esillä olleeseen arvioon siitä, että nuo liikunnan määrärahat kehittyvät hiukan huonoon suuntaan.

Mutta sitten, arvoisa ministeri, yksi kysymys kulttuurin puolelta ja nimenomaan kulttuuritukien, niitten määrärahojen kohdentumisen osalta. Millä tavalla kulttuuritukien kohdentamisessa kulttuurin monimuotoisuus tullaan nyt jatkossa huomioimaan, sanoisinko, aiempaa paremmin?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minäkään en ole mitenkään ilahtunut siitä, että veikkausvoittovarojen käyttöä on suunniteltu muutettavan, mutta olen ihan vakuuttunut siitä, että ministeri täällä sanoi hyvin, että hän on valtiovarainministerin kanssa sopinut, että kun löydetään muualta ne rahat, niin otetaan ne. Ei mitään ongelmaa, kyllä 23 miljoonaa löytyy 43 miljardin budjetista tällä porukalla ihan varmasti, että siinä ei varmaan tule olemaan ongelmia.

Täällä aikaisemmin ed. Gustafsson totesi, että veikkaajat haluavat erityisesti lahjoittaa tieteelle, taiteelle, kulttuurille ja urheilulle. Niin minäkin toivoisin, mutta valitettavasti tunnen kyllä muutamia sellaisiakin veikkaajia, jotka veikkaavat ihan sen takia, että kuvittelevat voittavansa.

Mutta varsinaisena asiana haluaisin todeta sen, että kun tehdään näitä uusia isoja rakennuksia, muun muassa musiikkitaloa kun nyt harkitaan, niin pitää pitää se mielessä, että sitten luodaan sellainen menoreikä, joka vie valtavat rahat pitkän aikaa. Ooppera vie tällä hetkellä 32 miljoonaa joka vuosi, urheilujärjestöt saavat 34 miljoonaa, ja se menee kuin manulle illallinen sen jälkeen, kun se on ensimmäisen kerran täällä päätetty. Eli myöskin täytyy siinä mielessä elokuvantekijöitä kyllä kunnioittaa, että he nostivat kissan pöydälle, kun he nostivat oopperan esille.

Ilkka Kantola /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin perustuvan uskonnonvapauslain eräänä lähtökohtana, keskeisenä lähtökohtana, on se, että valtiovalta kohtelee kansalaisia yhdenmukaisesti heidän uskonnollisesta vakaumuksestaan riippumatta. Tämän tulisi nähdäkseni koskea myös sitä, millä tavalla valtiovalta suhtautuu kansalaisten uskonnollisiin yhdyskuntiin. Uskonnollisten yhdyskuntien taloudellinen tukeminen valtion varoin tapahtuu meillä nyt eriarvoisesti. Taloudellisesta osallistumisesta uskonnollisten yhdyskuntien rahoitukseen tiedämme, että luterilainen kirkko saa osuuden yhteisöveron tuotosta. Nyt valtion budjettiesityksestä ei käy ilmi, millä tavalla vastaava ehkä jäsenmäärään suhteutettu taloudellinen tuki voisi olla osoitettavissa myös muille uskonnollisille, hyvin pienille yhdyskunnille, joita meillä on muutamia.

Minna Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ärade minister! Tack att ni använde också svenska i ert tal.

Ja kuten ed. Kantola tässä edellä totesi, Suomi on monikulttuuristumassa, ja osa sitä on juuri tätä uskontoa. Olin erittäin ilahtunut tuossa loppukesästä ja alkusyksystä, kun sekä evankelisluterilainen kirkko että ortodoksikirkko ottivat näkyvästi kantaa siihen puutteeseen, mikä yhdenvertaisuuden kohdalla on, että tällä hetkellä valtion talousarvioesitys ei sisällä euron latiakaan muille uskontokunnille, ja kuitenkin Suomessa onneksi eri uskontokuntien edustajat tekevät erittäin hyvää yhteistyötä.

Siksi olisinkin kysynyt, onko tarkoitus, että jatkossa myös muut uskontokunnat huomioidaan, ja toisaalta, minkälainen panos muuten tähän monikulttuuristumiseen on täällä kulttuurin puolella.

Claes Andersson /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisin kiinnostunut kuulemaan ministerin ajatuksia siitä, millä tavalla kulttuurin rahoituspohjaa voitaisiin pysyvästi vahvistaa. Silloin, kun Arja Alho oli valtiovarainministerinä, hän valmisteli sellaisia veromuutoksia, jotka olisivat merkinneet, että kulttuurille tulevat lahjoitukset ja sponsorointi olisivat saaneet verovapautta. Tämä on malli, joka on ollut hyvin hyödyllinen esimerkiksi Norjassa ja Ruotsissa, ja se on saanut todella paljon rahaa lisää kulttuurille. Onko tätä mietitty, ja jos on, minkälaisella aikataululla?

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pidän tärkeänä, että eri yhteyksissä, paitsi vaaleissa, niin muulloinkin annetut lupaukset lunastetaan. Tässä huoneessa kokoontui vajaa kaksi vuotta sitten Nuorten parlamentti. Silloin mukana oli vastaamassa silloisen hallituksen jäseniä nuorten kysymyksiin. Yksi kysymys koski sitä, onko hallitus valmis huolehtimaan siitä, että matkakustannukset voitaisiin korvata tähän parlamenttiin osallistuville, koska muuten on aika epätasa-arvoinen tilanne, kun tullaan Muoniosta tai Kuusamosta, verrattuna helsinkiläisiin. Silloin lupasin silloisen hallituksen puolesta valtiovarainministerinä, että tämä on kohtuullinen esitys, ja silloinen kulttuuriministeri Tanja Saarela lupasi, että tämä voidaan ottaa kulttuuriministeriön budjettiin. Oletteko tietoinen tästä, ja oletteko valmis toteuttamaan tämän nuorille annetun lupauksen?

Toinen varapuhemies:

Ministeri Wallin, 3 minuuttia.

Kulttuuri- ja urheiluministeri Stefan Wallin

Arvoisa puhemies! Kiitos jälleen bonusminuutista, se helpottaa tätä vastaamista huomattavasti.

Jos aloitan tästä ed. Heinäluoman kysymyksestä. Tämä asia on ollut esillä, ja totesin, että kustannukset ovat kuitenkin suhteessa tämän asian erittäin tärkeään arvoon ja nuorten mukaan ottamisen kannalta hyvinkin tärkeään asiaan melko kohtuulliset, joten olen antanut vihreätä valoa tämän kustannuksen kattamiselle. (Ed. Gustafsson: Hyvä, punavihreä valo!)

Tämä kysymys, minkä taas ed. Andersson esitti, kyllä tämäkin on ollut nyt keskustelun piirissä myöskin tässä keltaisessa bestsellerissä. Budjettikirjassa on itse asiassa eräänä avauksena tämän verovapaan lahjoituksen alarajan nostaminen myöskin kulttuuriperinnön säilyttämiselle 25 000 eurosta 250 000 euroon. Tämä palvelee paitsi tätä innovaatioyliopistoasiaa, myöskin niitä kulttuurisäätiöitä lähinnä, jotka kulttuuriperinnön säilyttämistä harrastavat.

Tähän monimuotoisuuteen: Se on aivan keskeinen arvo, että kulttuurin monimuotoisuutta tuetaan. Täytyy muistaa, että todellakaan kaikki kulttuurin alat ja lajit eivät menesty kaupallisesti, eivät voikaan menestyä kaupallisesti. Tässä mielessä tämä julkinen tuki on aivan keskeinen. Tällä tavalla tuetaan muun muassa kulttuuriaikakauslehtiä, pienilevikkisiä lehtiä, tuetaan myöskin taiteen vapaata kenttää äsken kertomallani tavalla, ja myöskin kirjasto on ala, joka vaatii mielestäni enemmän huomiota kuin se on ehkä esimerkiksi Paras-hankkeen aikana saanut osakseen. Kirjastolaitoksen tehtävä maksuttomana, kaikkia kansalaisia sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla palvelevana kulttuurilaitoksena on aivan keskeinen, ja tämä on myöskin pidettävä aina mukana näissä kuvioissa.

Ed. Kantola ja ed. Sirnö kysyivät uskonnollisten yhdyskuntien tilanteesta. Tähän oli opetusministeriön toimesta esillä määrärahaehdotus tämän budjettikierroksen kynnyksellä. Se ei tällä kertaa menestynyt, mutta emme lannistu. Kyllä me palaamme tähän asiaan seuraavan budjettikierroksen aikana.

Ja sitten ed. Saariselle, joka kysyi, onko ikään kuin (Ed. Saarinen: Vakuuksia!) — vakuuksia — siitä, ettei veikkausvoittovarojen kanssa pelata liikaa. Tässä on varmasti kaikkien salissa olevien ja poissaolevienkin agendalla pyrkimys rakentaa tähän veikkausvoittovarajärjestelmään ja ylläpitää siinä sellaista ennustettavuutta, joka palvelee vähintään sitten edunsaajien odotuksia ja tarpeita. Tämä on varmaan kaikkien tiedossa (Ed. Gustafsson: Viime kaudella ne kertaalleen rakennettiin!) myöskin tämän keskustelun tuloksena. (Ed. Saarinen: VR kuriin!)

Toinen varapuhemies:

Tämä keskusteluosio on päättynyt.

Toinen varapuhemies:

Ennen maahanmuutto- ja eurooppaministeri Thorsin esittelypuheenvuoroa meillä on hetkinen aikaa edetä puhujalistalla. Ed. Hakola, enintään 10 minuuttia.

Juha Hakola /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä onkin oltu muutaman illan jo tulppana, että eiköhän nyt ole aika sitten puhua tämä vihdoinkin.

Tätä sinivihreän hallituksen ensimmäistä budjettia on helppo puolustaa. Budjetti on vastuullinen pyrkiessään säilyttämään vakaan taloudellisen kehityksen. Talousarvio on laadittu siis siten, että sillä on selkeästi taloutta ja työllisyyttä edistävä vaikutus. Valtiontalouden 2 miljardin euron ylijäämän käyttäminen velanmaksuun on myöskin oikea toimenpide.

Budjettikeskusteluissa keskustelua herättää osaltaan lähes poikkeuksetta poliisin toiminnan ja määrärahojen epätasapaino. Poliisin toiminta tulee ymmärtää yhtäältä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämisenä näkyvällä poliisitoiminnalla ja toisaalta kansalaisille tarjottavilla palveluilla. Poliisitoiminnan osalta on kuitenkin edelleen olemassa budjettivaje, joka korjaamattomana ei vakiinnuta toiminnan tasoa.

Arvoisa puhemies! Poliisin hallintorakenteen tuleva uudistus ohjaa resursseja hallinnon sijasta käytännön työhön. Laskennallisesti uudistus tulee säästämään yli 100 henkilötyövuotta. Itse tarkoitus ei voi kuitenkaan olla se, että nykyiset ja lisääntyvät työt tehdään entistä pienemmällä henkilöstöllä. Tärkeää on, ettei säästöjen tekeminen vähennä poliisin operatiivista toimintaa eikä kansalaisten poliisilta saamia turvallisuuspalveluita.

Haluan erityisesti kiinnittää huomiota poliisien työttömyystilanteeseen. Koulutettujen poliisien pitäminen työttömyyskortistossa on pitkän päälle kestämätön tilanne. Ensi vuonna ollaan Pääkaupunkiseudulla jälleen tilanteessa, jossa tänne järjestetään jälleen kerran yhtä suurimmista kansainvälisistä kokouksista. Tämä aiheuttaa koko poliisikunnalle valtavia työpaineita, henkilöstön riittämättömyyttä sekä satsauksia uuteen kalustoon. Toivon, että tämä kokonaisuus, niin työttöminä olevien poliisien palkkaaminen kuin määrärahat siihen, otetaan huomioon jo vuoden 2008 budjetissa tai lisäbudjetin muodossa ensi vuodelle.

Arvoisa puhemies! Sinivihreä hallitus on puuttunut ansiokkaasti puolustusministeriön budjettiin tehden siihen tärkeitä lisäyksiä. Tavoitteena on palauttaa Puolustusvoimien toiminnan taso jo vuodesta 2008 alkaen aiempina vuosina tehtyjä leikkauksia edeltäneelle tasolle. Ensi vuoden budjetissa voidaankin taata muun muassa se, että kertausharjoituksiin pääsee noin 25 000 reserviläistä. Mielestäni on oikein kiinnittää huomiota juuri kertausharjoituksiin. Nimittäin lähes kaikkien tutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on kiistaton ja kasvaa edelleen. Jos kertausharjoitusten kaltaisesta perustoiminnasta olisi säästetty yhtään pidempään, olisi se pahimmillaan herättänyt kysymyksen Suomen puolustuksen uskottavuudesta.

Edellisen lisäksi hyvin tärkeää on kiinnittää huomiota myös kantahenkilökunnan jaksamiseen. He ovat valtionhallinnon tapaan tuottavuusohjelman kohteena. Aiemmista supistuksista johtuen suuri osa henkilöstöstä työskentelee jaksamisen äärirajoilla. Joidenkin arvioiden mukaan kouluttajahenkilöstön vähentämisellä on ollut suora yhteys varusmieskoulutuksen ja varusmiesten turvallisuuteen. Osin tähän seikkaan ministeri Häkämies onkin jo puuttunut pyytäen selvitystä muun muassa varusmiesten epäasiallisesta kohtelusta eli simputuksesta.

Arvoisa puhemies! Aivan lopuksi, vaikka en ole aivan varma, millä tavalla tämä liittyy budjettikeskusteluun: Täällä on kuitenkin jo useampana iltana käyty läpi vielä kerran tätä ministeri Häkämiehen Washingtonin puhetta, enkä malta itsekään olla heittämättä tähän taikinaan omia jauhojani. Jotkut puheenvuorot ovat nimittäin olleet sellaisia, että vääjäämättä on tullut sellainen tunne, ettei puhuja ymmärrä kirjoitettua tai luettua, ei suomeksi eikä englanniksi. Kummallakin tavalla on ollut ongelmia. Totean muutamia faktoja tästä, lähinnä sen, että kokonaisuudessaan ministeri Häkämiehen puhe sisälsi selkeitä, sataprosenttisesti oikeita faktoja. Puhe kertoi ulkopuolisille monia tärkeitä asioita asevelvollisuusjärjestelmästä. Siihen ei sisältynyt vääriä väittämiä. Siinä oli vain sana haaste, joka on diplomaattisessa kielessä vaikea ja todella haastava. Se on kuulijalle antanut mahdollisuuden tulkita sen haluamallaan tavalla.

Olisin tämän puheen käyttänyt jo keskiviikkona, kun puolustusministerin puheenvuoroa täällä käsiteltiin, mutta valitettavasti tuolloin puheenvuoroni meni ohi ja siitä syystä käytin sen nyt, koska halusin nämä tuoda julki.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Ed. Hakolan puheen jatkoksi täytyy sanoa, että hän puhui erittäin asiaa tästä poliisiasiasta. Suomalaisista 92 prosenttia luottaa hyvin paljon tai melko paljon poliisiin, ja olen kyllä tismalleen samaa mieltä, että sitä luottamusta ei pidä horjuttaa asioiden huonolla hoidolla.

Arvoisa puhemies! Eilen harmitti hieman, kun jossakin debatissa en saanut puheenvuoroa, vaikka kuin seisoa törrötin tuolla takana, kun olisin kerrankin kehunut hallitusta. Ehkä se oli sitten ihan hyvä, että en saanut sitä puheenvuoroa. Mutta kehaisenpa nyt sitten, koska on reilua sanoa se, mikä on kohdallaan.

Haluan todeta vain sen, että pidän erittäinkin arvokkaana sitä, miten liikenneministeri Vehviläinen on jalkautunut, käynyt paikan päällä Kaakonkulmalla katsomassa sitä liikennetodellisuutta. Rekkaparkkirahoitus on todellista ensiapua. Toki olen naisen logiikalla heittänyt jossakin kirjoituksessa sitä mahdollisuutta, ja idea on toki vapaassa käytössä, että itäpään E18-linjausta pohjustettaisiin valmiiksi rekkaparkkikäyttöön ja siinä vaiheessa, jos suhdanteet muuttuvat, niin meillä olisi sitten sillä jo valmista pohjaa eikä turhaa asfalttikenttää. Tästä esimerkiksi ed. Lahtela ja jotkut muutkin ovat esittäneet kriittisiä pohdintojaan, onko tämä asfalttikenttä tarpeen vai ei. Jäivät oikein ed. Lahtelan puolukat mieleen tässä kohdassa.

Salissa paljon esillä ollut rataliikenne olisi varmaan myös eräs oleellinen kehittämisen kohde nimenomaan tässä transitliikenteessä, koska rautapyörillä kulkeva rahti olisi varmasti monella tapaa hyvinkin tavoiteltavaa.

Edellisen kerran tiistai-iltana kävin puhumassa täällä muutamien yksittäisten budjettiin kohdentuvien asioiden puolesta. Muun muassa ryhmästämme on paljon sellaista yleistä taloudellista kritiikkiä esitetty, joten jatkan siitä muutaman yksittäisen asian esiin nostamista.

Lasten ja nuorten psykiatrisen hoidon resurssit ovat edelleen riittämättömät. Alaikäisten potilaiden määrä psykiatrisessa sairaanhoidossa kaksinkertaistui kymmenessä vuodessa vuoteen 2005 mennessä. Tämänkin jälkeen tarve on pysynyt samalla korkealla tasolla. Samassa ajassa myös ongelmat ovat syventyneet. Muun muassa pakkokeinojen käyttö on nelinkertaistunut, mikä kertoo nimenomaan ongelmien syventymisestä. Masennus on nuorilla lisääntynyt merkittävästi. Joka viides nuori kärsii jonkinlaisista masennuksen oireista.

Vuodesta 2005 voimassa ollutta hoitotakuuta ei tällä sektorilla pystytä toteuttamaan, vaan hoitojonot ovat ongelmalliset koko maassa. Eduskunta kirjasi vuosille 2000—2007 erillisen vuosittaisen määrärahan lasten ja nuorten psykiatristen palvelujen järjestämiseen. Vuoden 2008 budjetista tämä määräraha on jätetty pois. Toki kuulin, että ministeri Risikko puolusti, että tämä on hajotettu eri momenteille, mutta lasten ja nuorten psykiatrinen hoito on sellaisessa tilassa, että sen rahan jakaminen eri paikkoihin on minusta vaarallista, jopa kohtalokasta, ja pelottaa, että entistä useampi nuori jää niihin jonoihin notkumaan ja ongelmat vain kumuloituvat.

30 vuoden kuluttua Suomessa on eläkeikäisiä puoli miljoonaa enemmän ja työikäisiä 400 000 vähemmän kuin nyt tämän hetken arvioiden mukaan. Samaan aikaan nykypäivänä lihavuustutkijoiden mukaan elää nimenomaan sellainen historiallinen sukupolvi, jossa lapset kuolevat nuorempina kuin vanhempansa. Lasten ja nuorten terveyteen sijoittaminen ennalta ehkäisevästi on merkittävästi edullisempaa kuin vasta sitten elintapojen seurauksena tulevien sairauksien ja työkyvyttömyyden hoitaminen. Tämän takia erilainen urheiluharrastusten tukeminen on tärkeää. Lasten ja nuorten fyysinen kunto on viime vuosina huolestuttavasti heikentynyt. Täällä salissa on muun muassa keskusteltu nuorten miesten armeijaanmenokunnosta, joka on erityisesti ollut mittarina tälle nuorten kunnolle. Nuorista ja lapsista vain kolmannes liikkuu terveyden kannalta riittävästi.

Liikuntaharrastukset ehkäisevät monella tapaa myös syrjäytymistä ja tukevat hyvin itsetunnon kehittymistä. Liikunnalla on siis selkeä merkitys terveydelle, sosiaalisuuden kehittymiselle ja jopa koulumenestykselle. Lasten omatoimisen liikkumisen kannalta keskeisessä asemassa ovat läheltä kotia löytyvät liikuntapaikat. Asuinympäristö, joka suosii liikkumista, edistää myös liikunnan juurtumista pysyväksi osaksi elämäntapaa. Koulun pihoilla on tutkitusti erityisen suuri merkitys lasten päivittäiselle liikunnalle. Lähiliikuntapaikkoihin tarvitaan voimakasta panostusta, ja kd:n vaihtoehtobudjetissa on nimenomaan otettu kantaa näihin lähiliikuntapaikkoihin. Lähiliikuntapaikat ovat myös tasa-arvoistavia, sillä nekin lapset, joiden perheissä ei pystytä kuljettamaan erilaisiin liikuntaharrastuksiin, voivat pelata ja leikkiä siellä lähialueella silloin, kun sinne on järjestetty myös siihen mahdollisuus.

Äskeisessä debatissa tulivat esiin — mutta tuon tämän asian nyt vielä uudelleen tässä lopuksi esille — nämä rekisteröityjen uskonnollisten yhdyskuntien avustukset. Taustalla on kysymys yhteisöveron siirtymisestä 1993. Verontilityslain mukaan yhteisöveron tuotto jaetaan valtion, kuntien ja seurakuntien kesken. Tässä seurakunnat tarkoittaa luterilaista ja ortodoksista kirkkoa. Muistutan tässä nyt vielä, toki ministeri taisi mennä jo pois, mutta siitä huolimatta. Valtiovarainvaliokunnan verojaosto on kirjannut mietintöönsä 98: "Valiokunta toteaa, että uskonnolliset yhteisöt ovat verotulojen saamisen suhteen keskenään eriarvoisessa asemassa, mikä seikka on koettu ongelmalliseksi." Myös uskonnonvapauslakia valmistelleen komitean lakiehdotuksessa on pykälä valtionavustuksista rekisteröidyille uskonnollisille yhdyskunnille, mutta se on sitten poistettu.

Näkisin, että niillä panostuksilla, joita aikaisemmin näihin uskonnollisiin yhdyskuntiin on satsattu, on pystytty takaamaan se, että erilaiset yhteisöt, erilaiset seurakunnat ovat pystyneet toimimaan ja jokaisella ihmisellä on ollut silloin tasa-arvoinen oikeus harjoittaa yhteisössä omaa uskontoaan. Lisäksi tällä on merkitystä siinä, että nämä yhteisöt huolehtivat myös kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista, jotkut jopa hautausmaistaan, ja monesti nämä yhteisöt tekevät myös laajaa lapsi- ja nuorisotyötä ja kulttuuritoimintaakin musiikkityönä, joten näen, että tähän asiaan on syytä palata.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Thorsin toimialan talousarvioehdotus

Toinen varapuhemies:

Ministeri Thors on esittelemässä omalta toimialaltaan talousarvionäkymiä. Myönnän hänelle 5 minuutin puheenvuoron, ja sen jälkeen on noin puolen tunnin debatti.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies, värderade talman! Hallituksen esityksessä vuoden 2008 talousarvioksi kootaan maahanmuutto- ja kotoutusasiat. Kuten tiedämme, sisäasiainhallinto tulee vastaamaan aikaisempien maahanmuuttoon liittyvien tehtävien lisäksi myös maahanmuuttajien kotouttamisen, turvapaikanhakijoiden vastaanoton ja tilapäistä suojelua saavien vastaanoton yleisestä kehittämisestä, suunnittelusta, ohjauksesta ja seurannasta. Myöskin ihmiskaupan uhrien auttamisen järjestäminen on meidän agendallamme.

Sisäministeriöllä tulee myöskin jatkossa olemaan päävastuu rasismin ja syrjinnän vastaisessa työssä. Tässä yhteydessä on todettava, että rasistiset rikokset ovat lisääntyneet viime vuosina jonkin verran, mutta arviot lisäyksestä viittaavat siihen, että alttius ilmoittaa rikoksista on nyt myös suurempi, mikä sinällään on hyvä merkki siitä, että ihmiset luottavat viranomaisiin.

Uuden hallinnon rakentaminen on haasteellista, koska tarkoituksena on tietenkin, että pystymme vastaamaan tämän päivän ja huomisen haasteisiin, erityisesti, mitä tulee kotoutumiseen. Kotoutumisen lähtökohtana on kaksisuuntaisuus. Kotouttamisen vaikuttavuutta, ohjausta ja seurantaa tullaan tehostamaan ottamalla käyttöön laajapohjainen etnisten suhteiden ja kotouttamisen puiteohjelma. Sille laaditaan muun muassa laatukriteerit.

En av de mest krävande uppgifterna för den nya förvaltningen är att bygga upp en integreringspolitik som svarar mot morgondagens krav. Vi skall veta att integreringen bör vara riktad i två riktningar. I avsikt att lyckas i det här så kommer vi att göra upp ett åtgärdsprogram, ett ramprogram på bred bas med tanke på de etniska förhållandena och integrationen. Vi skall också utveckla kvalitetskriterier för dessa planer och för programmet.

Nimenomaan kotoutuminen vaatii lisää panostuksia tulevaisuudessa. Tätä tulemme myöskin keväällä annettavassa selonteossa arvioimaan. Ainakin ensi vuonna kotouttamiseen tarvittavat määrärahat ovat työ- ja elinkeinoministeriössä sen momentilla, mutta maahanmuuttoministerin ohjauksessa. Määrärahan avulla turvataan melkein miljoona opiskelupäivää, kaiken kaikkiaan tullaan käyttämään kotouttamiseen noin 25 miljoonaa euroa Temmin varoista.

Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimenpidekirjauksia tullaan myös toteuttamaan ja valmistelemaan työperäisen maahanmuuton toimenpideohjelmaa. Maahanmuuttopoliittisen ohjelman toimeenpanoon on varattu miljoonan euron määräraha vuodesta 2008 alkaen. Myönnän, että määräraha on pieni verrattuna esimerkiksi siihen, mitä on arvioitu, että tarvitaan koulutukseen, mutta siihen palaamme.

Turvapaikanhakijoiden määrä on vähentynyt viime vuosina muun muassa EU:n laajentumisen ja Dublin-asetuksen soveltamisen johdosta. Tämä on johtanut siihen, että viime vuonna suljettiin vastaanottokeskuksia. Myös tänä vuonna jouduttiin valitettavasti tekemään päätös kahden keskuksen sulkemisesta. Vastaanottokeskusten väheneminen näkyy siten, että pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden vastaanottotoiminnan osalta määräraha vähenee vuonna 2008 verrattuna tähän vuoteen noin 6,4 miljoonaa euroa.

Kuitenkin on huomattava, että pakolaisaseman ja suojaa saaneiden määrä ei ole vähentynyt samassa suhteessa kuin turvapaikanhakijoiden määrä, vaan suojaa saaneiden ja pakolaisaseman saaneiden määrä on pysynyt melko samanlaisena.

Maahanmuuttopolitiikkaa voimme jossain määrin toteuttaa myös EU-varoilla. Sisäministeriö tulee olemaan Euroopan pakolaisrahaston kotouttamisrahaston hallinnointi- ja vastuuviranomainen Suomessa. Arvioidaan, että vuosina 2007 ja 2008 Suomi saa rahastosta noin 3,7 miljoonaa euroa.

Beträffande EU-budgeten är det skäl att konstatera att det här året ser ut att vara det första året då strukturpolitiken står för större kostnader än jordbruksutgifterna och de direkta stöden om man frånräknar landsbygdsutvecklingen. På grund av den stora höjningen av till exempel spannmålspriserna är det möjligt att också lantbruksutgifterna inom EU kommer att ändra ännu under detta år. Också EU:s internationella roll syns i själva EU-budgeten.

EU-asioiden osalta on todettava, että jo 2007 on vuosi, jolloin rakennepolitiikan menot ovat suuremmat kuin varsinaiset maatalousmenot ja suorat tuet, pois lukien maaseudun kehittämisvarat, ja tämä jo talousarviolukujen valossa. Maatalouden, esimerkiksi viljan, hintojen suuren kasvun johdosta on mahdollista, että maatalousmenot vielä muuttuvat tänäkin vuonna. On myöskin ilolla todettava, että EU:n kansainvälinen rooli näkyy EU:n budjetissa.

Som Ålandsminister är jag nöjd över utfallet i det ekonomiska systemet mellan självstyrelsen och riket, men också över de skrivningar som vi allmänt har i budgeten om att vi skall avge lagförslag för stöd för bemanningskostnader denna höst, likaså över de skrivningar som man kom överens om i samband med budgetmanglingen att beslut skall fattas nästa år om de skatteåtgärder som behövs för att garantera sjöfartens verksamhetsförutsättningar, dvs. reformera tonnagebeskattningen.

Jukka Gustafsson /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitos ministerille hyvästä johdattelevasta puheenvuorosta. Tartun siitä vaan yhteen alueeseen, siivuun. Ymmärsin näin, että te itsekin kannatte huolta pienestä määrärahasta nimenomaan koskien maahanmuuttajien kotouttamista ja koulutusta.

Kun aiemmin tämä koulutus oli nimenomaan tämän valmentavan koulutuksen sateenvarjon sisällä, joka työministeriössä oli, ja sille kohdentui tästä valmentavasta koulutuksesta, siis maahanmuuttajakoulutukseen, jopa noin 30—40 prosenttia voimavaroista, niin nyt kannan oikein vakavasti huolta siitä, että nyt kun on tämä iso hallinnonuudistus, syntyy uusi mammuttiministeriö, onko nyt varmuudella sitten riittävät voimavarat tähän tärkeään maahanmuuttajien koulutukseen mukaan lukien myöskin lapset, isä ja äiti, koko perhe, koska nimenomaan tästä kokonaisuudesta pitää kantaa huolta, erityisesti myöskin naisten koulutuksesta ja ikään kuin tähän suomalaiseen kulttuuriin mukaan ottamisesta.

Susanna Haapoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kiitos ministerille ja kiitos myöskin suuresta asiantuntemuksesta, mikä tämän asian ympärillä on.

Käsillä on hyvin monen sektorin yhteispeli. On erittäin tärkeää, että esimerkiksi työperäinen maahanmuutto sujuu ja tämä kotouttamiskoulutus tapahtuisi myös sillä tavalla, että ne ihmiset, jotka jo omaavat peruskoulutusta joltakin alalta, ikään kuin saisivat sillä omalla alallaan lisäkoulutusta ja kotouttamiskoulutus tukisi tätä asiaa.

Lisäksi on oikein hyvä asia, että tästä asiasta keskustellaan laajasti poliittisissa ja muutenkin yhteiskunnallisissa ympyröissä, koska se helpottaa kotoutumista ja myöskin meidän muiden suomalaisten, jo täällä olevien ihmisten, asenteita.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kotouttaminen on hyvin keskeinen kysymys, mutta yhtä keskeinen on tällä hetkellä se, mistä niitä työntekijöitä saadaan ja miten suunnitelmallisesti niiden rekrytointi onnistuu. Meillä on tällä hetkellä 49 000 vapaata työpaikkaa työvoimatoimistoissa ja monilla yrityksillä suuria rekrytointivaikeuksia. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että saatavuusharkinnasta asteittain luovutaan. Kysyisin ministeriltä, millä aikataululla on tarkoitus saatavuusharkinnasta luopua.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Suomen ulkomaalaispolitiikan, maahanmuuttopolitiikan ja pakolaispolitiikan pitäisi olla huomattavasti nykyistä avoimempaa, humaanimpaa, liberaalimpaa. Ymmärtääkseni Rkp, jota ministeri Thors edustaa, on myös tällä kannalla, ja myös hallituksessa olevat vihreät ovat paljon puhuneet tämän puolesta.

Kysyisinkin yhdestä asiasta, nimittäin B-luvista. B-lupahan on tällainen väliaikainen lupa, joka ei oikeuta koulunkäyntiin, sosiaaliturvaan, työntekoon. Hirvittävä tilanne, johon yksittäisiä ihmisiä joutuu, olla tekemättä yhtään mitään. On järjetöntä sekä yksilön että myös suomalaisen yhteiskunnan kannalta riippumatta siitä, jääkö tällainen B-lupalainen maahan tai ei, se, että häntä pidetään tyhjän panttina. Mihin toimiin ministeri on ryhtymässä, jotta näistä B-luvista voitaisiin luopua, ja mihin toimiin ministeri on ryhtymässä, jotta säilöönottolaitoksia, jotka ovat vankilan kaltaisia, inhimillistetään?

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Arhinmäen kysymys B-luvista oli aiheellinen, ja siinä on varmasti myös se hyvä puoli, että sen asian muuttaminen ei ole yhteiskunnalle mikään kallis kustannus.

Arvoisa puhemies! Kysymys yhteistyöstä opetusministerin kanssa koulutuskysymyksissä erityisesti terveydenhuollon henkilökunnan osalta: Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa käsitellään ammattinimikkeiden tunnustamisen direktiivin toimeenpanoa meidän lainsäädännössämme, ja sen tiimoilta olemme kuulleet siitä, että täällä on paljon terveydenhuoltoalan eri koulutuksen saaneita ihmisiä, jotka täydennyskoulutuksella ja esimerkiksi kielikoulutuksella voisivat vielä hankkia näiden ammattien pätevyyden. Onko opetusministeriön kanssa keskusteltu siitä, että tätä koulutusta olisi riittävästi?

Arvoisa puhemies! Toinen kysymys: Eduskunta on viime kaudella lausunut toiveenaan, että niiden kiintiöpakolaisten määrää, jotka vuosittain otetaan, nostettaisiin. Oliko tämän budjetin yhteydessä harkintaa siitä, että tätä nostettaisiin, ja minkälaiset kustannukset siitä koituisi?

Toinen varapuhemies:

Ministeri Thors, 3 minuuttia.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid  Thors

Arvoisa puhemies! Arvoisat edustajat! Tässä ed. Gustafsson kantoi huolta valmentavasta koulutuksesta ja sen määrärahasta, joka nyt tulee olemaan suuren ministeriön luokassa. Tämä on varmaan ollut yksi näitä kipukohtia, kun me olemme nyt olleet luomassa pelisääntöjä sekä Temmin sisällä että Temmin ja alaisen hallinnon ja muiden ministeriöiden välillä. Lopullinen vastuu näistä kotouttamiseen tarkoitetuista rahoista tulee olemaan maahanmuuttoministerillä, ja olemme kantaneet huolta siitä, että näin tulee olemaan jatkossa, koska pelko on muuten, että ei saada toteutettua riittävästi tätä valmentavaa koulutusta.

Sinällään meidän arviomme kyllä on, että nykyisillä määrillä me voimme toteuttaa valmentavaa koulutusta riittävästi. Tällaiset arviot tehtiin tätä budjettia valmisteltaessa. Mutta se, missä tulee olemaan huutava resurssipula, on nimenomaan esimerkiksi maahanmuuttajalasten ja -nuorten varsinaisessa koulutuksessa. Siinä on arvioitu määrärahat oikein riittämättömiksi.

Totesin ilolla, että nostitte myöskin esiin naisten kotoutumisen Suomeen. Meillä valitettavasti on merkkejä siitä, että he joutuvat kaikkien toimenpiteiden ulkopuolelle. Me emme tavoita heitä. Eri toimenpiteet tulevat olemaan keskeisiä. On erittäin tärkeitä muun muassa tavoittaa ne noin 500 lukutaidotonta naista, jotka tulevat vuosittain tänne Suomeen.

Sekä ed. Sinnemäki että ed. Haapoja viittasivat oikeastaan siihen, miten me hyödynnämme sitä osaamista, joka tänne tulevilla on jo. Me yhteistyössä työvoimahallinnon kanssa olemme saaneet erinomaisia tuloksia niin sanotusta Specima-projektista, joka on ollut erittäin kustannustehokas, mutta myöskin motivoiva. Se päättyi äskettäin, ja tulemme kyllä jatkamaan ponnisteluita, jotta sen tyyppistä koulutusta voisimme jatkaa, koska se on ollut erittäin tehokasta sekä yhteiskunnan että yksilöiden kannalta.

Ed. Satonen kysyi toisaalta suunnitelmallisesta rekrytoinnista ja toisaalta saatavuusharkinnasta. Saatavuusharkinta on tärkeää mutta myöskin tarvittavat muut toimenpiteet, esimerkiksi valvonnan tehostaminen, koska ei saa syntyä sellaista tilannetta Suomessa, että meillä on enemmän ala-arvoisia työpaikkoja, joissa joko ei noudateta työehtoja tai on orjanluonteista työtä, kahdenlaisia. Ne muodostavat kokonaisuuden, ja tulemme ministeriössä näitä tarvittavia lakimuutoksia nyt syksyn mittaan valmistelemaan.

Suunnitelmallisessa rekrytoinnissa emme ole ajatuksissa päässeet yhtä pitkälle, mutta EU:n piirissä on vastikään tullut uusia suunnitelmia, kysymyksiä jäsenmaille halustamme esimerkiksi Kaakkois-Eurooppaan perustaa yhteisiä toimia, ja me tulemme harkitsemaan ainakin ministeriössä tätä oikein myönteisesti.

Edustajat Arhinmäki ja Sinnemäki, -mäet Helsingistä, kysyivät B-luvista. Se on se ulkomaalaislain muutos, joka on pisimmällä. Toivottavasti ei kulu monta viikkoa, ennen kuin me voimme antaa sen tänne. Niin kuin kaikki tietävät, se on myöskin win—win-situation. On kummallista, että kun henkilö on ollut täällä ensin kolme kuukautta, sitten saanut oikeuden työskennellä, niin lupapäätöksen tultua työskentelyoikeus on mennyt.

Ja lopuksi pakolaiskiintiöistä: tästä ei päästy yhteisymmärrykseen hallitusneuvotteluissa sen kiintiön nostamiseksi siitä huolimatta, että me tiedämme eduskunnan yksimielisen kannan, mutta toivottavasti ainakin kiintiön käyttöä voidaan joustavoittaa, ja alustava päätös sen jaosta on jo tehty hallituksessa.

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin, tuskin koskaan, olen ollut ed. Arhinmäen kanssa samaa mieltä, mutta nyt on pakko olla tässä B-lupa-asiassa. On todella hyvä, että ministeri toi ilmi sen, että tähän on nyt tulossa muutos, joka toteuttaa näitten B-luvan saavien ihmisoikeudet ja oikeuden työhön myös Suomessa.

Toinen asia on, että minun mielestäni meidän turvapaikkapolitiikkamme on kyllä yksi Euroopan liberaaleimpia. Sen sijaan meidän maahanmuuttopolitiikkamme ei ole, ja ne ovat kaksi eri asiaa. Meidän maahanmuuttopolitiikkamme elikkä tämä työperäinen maahanmuutto ja muukin politiikka on hyvin jäykkää ja hyvin pitkävetoista ja pitkäpiimäistä. Ihmiset, jotka saattavat olla naimisissa suomalaisen kanssa, ihan oikeasti naimisissa eikä valenaimisissa, eivät tahdo saada kansalaisuutta ja kunnon mahdollisuutta tehdä töitä.

Toinen asia, mihin haluan kiinnittää ministerin huomiota, on tämä syrjintä. Siinä on tietenkin myös asiat toisinpäin ... (Puhemies: Aika!) Joko loppui? Loppukoon.

Minna  Sirnö /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tänään tuntuu olevan Rkp:läisten ministerien kehuvuoro minulla. Minä kehun myös nyt läsnä olevaa ministeriä ennen kaikkea siitä, että hän maahanmuuttoministerinä on nostanut sukupuolinäkökulman maahanmuuttoasioissa niin voimakkaasti esiin. Sen innoittamana sanonkin, että nyt on jo osoittautunut, että suurin jo maassa olevien maahanmuuttajaryhmien ongelma kohdistuu ikääntyviin naisiin, joilla ei tällä hetkellä ole kontaktipintaa eikä myöskään heille ole erikseen osoitettu näitä kotouttamisohjelmia, varsinkaan, jos he ovat tulleet jollakin muulla kuin pakolaisstatuksella. Ongelmia on jopa niitten keskuudessa, jotka ovat perheiden yhdistämisen kautta tulleet.

Toinen tähän samaan ongelmakohtaan liittyvä on kansalaisuuslaki. Onko ministerillä tarkoitus puuttua tähän neljän vuoden takaiseen kansalaisuuslakiin, jonka kielitasovaatimus on niin korkea, että sitä harva suomalainen ruotsin kielen testissä saavuttaisi. Tämä kielitesti maksaa 500 euroa kerta, ja kansalaisuushakemuksen jättäminen maksaa 400 euroa kerta, niin että kovin montaa kertaa peruspäivärahalla elävä maahanmuuttaja ei tätä kansalaisuutta pysty anomaan. Onko tämä oikeanlaista sitouttamista suomalaiseen yhteiskuntaan?

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Olen tietoinen erinomaisesta eduskunta-aloitteesta, joka liittyy tähän asiaan. Kansalaisuuslain uudistus on muuten vireillä. On kyse muun muassa opiskelijoiden kansalaisuuteen vaadittavan ajan lyhentämisestä ja joistakin muista muutoksista myöskin ulkosuomalaisten asemaan. Niitä tulee selvittää ja tarkastella tässä yhteydessä.

Miapetra Kumpula-Natri /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vaikka on kysymys budjettikeskustelusta, niin maahanmuuttoasioissa monet kysymykset ovat niin inhimillisiä, että esitän kysymykseni ministerille kahdesta seuraavasta asiasta, vaikka ne eivät suoraan nyt euromääräisiä vastauksia kaipaa.

Monesti työperäisessä maahanmuutossa on törmätty hallinnon rajojen välisiin ongelmiin. Tunnen itse Kauhavan Yrittäjäopistolla toimivan inkeriläisten nuorten työhönkouluttamisprojektia, jota on useamman vuoden ajan jatkettu mutta jota on hyvin vaikea ollut rahoittaa, koska työministeriö on sanonut, että se ei oikein kuulu sinne puolelle ja opetusministeriö on sanonut, ettei oikein heidänkään puolelleen. Silti varmaan kaikki olemme sitä mieltä, että hanke on hyvä ja Pietarin seudulta inkeriläisiä nuoria miehiä pääsee teknisen alan jatkokoulutukseen ja työhön, joka siis on molemminpuolinen voittotilanne.

Toinen asia: onko tekeillä jotain sille, että Ulkomaalaisviraston palauttamispäätöksissään tekemät turvallisuusarviot eri maista poikkeavat niin kovasti kansalaisyhteiskunnan saamasta suorasta tiedosta. Monesti esitetään meille kansanedustajillekin näkemys, että se päivitetty tieto, mitä Ulkomaalaisvirasto käyttää, on ehkä vanhasta painetusta kirjasta, jossa on jo viisi vuotta vanha tilanne, ja tämän päivän tilanne saattaa olla ihan eri lailla hengenvaarallinen. Ollaanko tällä puolella jotain uutta suunnittelemassa?

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Satosen kysymykseen, miten työntekijöitä saadaan. Nythän on niin, että on lähetettyjä työntekijöitä täällä ja varmasti määrä tulee lisääntymään, koska heitä on pakko saada. Täytyy kiittää todella ministeriä ja hallitusta siitä, että tähän kotouttamisasiaan on kiinnitetty huomiota ja nimenomaan maahanmuuttajien lasten kouluttamiseen. Itse vuosikymmeniä Ruotsissa käyneinä emme halua niitä virheitä, mitä siellä on tehty. Viimeksi Hollannissa sain nähdä erään tapauksen, kun oli tämmöinen nuorisoporukka, joka ei ollut oikein kotoutunut sinne, vaan on jäänyt kahden kulttuurin väliin, koska heillä ei ole tavallaan sitä arvomaailmaa, mikä on länsimaissa. Tämä on erittäin iso kysymys.

Mutta mitä taas tulee tähän maahan, niin on olemassa akateemisia ulkomaisia ihmisiä, jotka eivät saa todellakaan koulutustaan vastaavaa työtä, ja se on suuri huolenaihe. Ehkä täydennyskoulutus ja kielikoulutus voisivat tässä tapauksessa auttaa ja saisimme näiden ihmisten henkisen pääoman myös käyttöön.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kun tätä ruusuntuoksua nyt kuunteli työhuoneessa, niin oli pakko tulla kommentoimaan, että eihän siirtolaisuus Suomen taloutta voi pelastaa. Se on täysin lapsellinen ajatus. Ei niin ole käynyt missään muuallakaan. Otetaan nyt lusikka kauniiseen käteen. Katsotaan, mitä Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa ja Tanskassa tapahtuu. Puhutaan vähän niistä ongelmistakin eikä pelkästään siitä, miten monikulttuuritaiteilijat ja suurkapitalistit hurraavat tämän linjan voittoa.

Ed. Arhinmäki, erinomaista tietoa saatte tänään Aamulehdestä maisteri Terholta. Arto Satonen on jo varmaan lukenutkin tämän. Täällä on erittäin hyvät faktat siitä, mihin kannattaa kiinnittää huomiota eikä lähteä pelkän kosteasilmäisen humanismin kelkkaan tässä asiassa.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kosteasilmäisestä humanismista raakaan maatalouspolitiikkaan. Ministeri kiinnitti huomiota siihen, että maailmanmarkkinahintojen kehitys maataloudessa muuttaa aika olennaisesti ja terveellä tavalla maailman markkinatilannetta. Siitä seuraa myöskin tiettyjä muutoksia varmasti jollakin aikavälillä Euroopan unionin tukipolitiikassa ja muussa rahoituspolitiikassa. Niin kuin jo totesin, minusta tämä on odotettu ja terve kehitys, mutta pitää muistaa se, että vielä varsin pitkään tulee tuo ohjausvaikutus sieltä Euroopan unionista säilymään ja monissa näissä Euroopan unionin päämäärissä vilahtelee tänä päivänä tuo kilpailukyky. Lissabonin strategian mukaan se on sinänsä kannatettava asia, mutta valitettavan usein sitä tarkastellaan vain koko Euroopan mittakaavalla ja unohtaen muun muassa tällaiset epäterveet tekijät, kuten ilmastotekijät, jotka vaikuttavat epäedullisesti esimerkiksi meidän maatalouden kilpailukykyyn. Tästä on surullinen esimerkki sokeriuudistus, joka ensi viikolla tulee tuomaan kyllä ikäviä uutisia tällä tietoa Suomeen. Kiinnittäisin huomiota siihen, että näitä asioita tarkasteltaisiin alueellisesti ja alueellisella pohjalla.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Ärade herr talman! Som invandrare i det här landet så följer jag med intresse den rapport som vi har fått, jag tackar för den, som tillhörande en minoritet så är den dessutom särskilt intressant. Jag vill också tacka för att Åland har fått en egen minister i den här regeringen. Det är dessutom glädjande med de besked vi kan få om sjöfarten och som finns i den här budgeten.

Men jag skulle vilja ställa en fråga till minister Thors: Anser ministern att Ålands självstyrelse kan fortsätta och utvecklas inom ramen för Europeiska unionen? Det anses ju att det skett en stor försämring av det internationella exempel på konfliktlösning som Åland annars utgör. Jag undrar om de förbättringar av systemet som framförs av Ålands landskapsregering kan genomföras, till exempel talerätten, men andra saker också?

Tuulikki Ukkola /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Kumpula-Natri toi esille ne turvaselvitykset, joihin aika suurelta osin turvapaikkapäätökset sitten perustuvat. Ei kannata aina luottaa ihmisten puheisiin. Me olemme antaneet turvapaikan todennäköiselle kansanmurhaajalle tässä maassa.

Toinen asia, että viime eduskuntakaudella eduskunnan ihmisoikeusryhmä, näin minulle on kerrottu, kampanjoi sellaisen ihmisen puolesta, joka osoittautui aivan toiseksi ihmiseksi kuin mitä hän eduskunnan ihmisoikeusryhmälle kertoi. Hänellä oli toinen henkilöllisyys toisessa maassa. Eivät nämä aina välttämättä pidä paikkaansa, mitä meille kerrotaan.

Toinen asia, mihin haluan kiinnittää ministerin huomiota, on se, että me olemme menettäneet hyvää työvoimaa sen takia, että meillä oli niin tiukka maahanmuuttopolitiikka silloin, kun uudet maat tulivat Euroopan unionin jäseniksi. Me vaadimme, ay-liike vaati, kahden vuoden siirtymäajan. Sinä aikana Ruotsi ja muut saivat kunnollista, hyvää työvoimaa muista uusista EU-maista, me emme, ja nyt me podemme todella suurta työvoimavajetta.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Soinin puheenvuoroa on pakko kyllä kommentoida, että tähän näkemykseen ei voi kyllä yhtyä, että siirtolaisuudesta ei olisi mitään hyötyä. En voi ajatella niin, ettei Ruotsille ole ollut suuri hyöty siitä, että suuri joukko suomalaisia meni sinne. Iso-Britannia on hyötynyt valtavasti siitä, että he toimivat, kuten ed. Ukkola sanoi, niin, että rajat avattiin heti uusille EU-maista tulevalle väestölle. Yhdysvallat on hyötynyt valtavasti siitä, että sinne muuttaa paljon aasialaista väkeä, jotka perustavat uusia yrityksiä ja luo taloudellista toimintaa. Ne maat tulevat pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa, jotka pystyvät houkuttelemaan osaavaa työvoimaa omalle alueelleen. Sen takia Suomi on tässä asiassa jäljessä, ja nyt on aika nopeasti reagoida.

Timo  Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sanoin, että ei ole ratkaisu, eikä ole ratkaisu. Nämä humanistit usein sanovat, kuinka me hyödymme maahanmuuttajista, ja samat humanistit sanovat, että autetaan kehitysmaita, vaikka juuri kehitysmaista ja maista, joissa on vaarallinen ja huono kehitys, ryövättäisiin aivot sitten länsimaihin. Tästähän on myöskin kysymys. Ja mitä EU:n siirtomääräyksiin tulee, kun te niin sitä EU:ta rakastatte, niin EU:n sisällä nämä Bulgariat, Romaniat ja Puolat ovat sitten menettäneet hyvää työvoimaa ja niitä rakentajia ja käsivarsia, joilla ne olisivat nousseet kukoistukseen. Täällä sitten suuren rahan puolustajat sanovat, että se työvoima pitää saada tänne ja Britanniaan ja milloin minnekin.

Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors

Arvoisa puhemies! Ed. Ukkolalle voi kyllä todeta, että kansalaisuuteen liittyvissä asioissa on vielä monta asiaa selvitettävä. Viittaan siihen, mitä sanoin ed. Sirnölle tässä aikaisemmin. Ikääntyvät naiset, jotka ovat jääneet kaikkien toimenpiteiden ulkopuolelle, vaativat erityistä huomiota, niin kuin totesin.

Ed. Kumpula-Natri viittasi Inkeriin ja Inkerin nuoriin, jotka haluavat tehdä yhteistyötä Kauhavan yrittäjäopiston kanssa. Olen ed. Haapojan toimesta tästä tietoinen, ja meillä on jonkinlaisia pieniä toimenpiteitä, joilla esimerkiksi yritetään auttaa nimenomaan näitä nuoria osittain saamaan varsinaisia työlupia, jotta he pääsevät niin sanotusta Inkeri-jonosta, jos näin voi sanoa.

Turvallisuusarvioiden oikeaan osuminen vaatii tulevaisuudessa keskustelua, ja se on asia, jossa nimenomaan uuden viraston uutta kulttuuria voidaan luoda, voidaan käydä yhteistä keskustelua, minkä pohjalta sitten päätetään linjoista eräiden maitten osalta. Meidän turvapaikkapolitiikkamme todellakaan ei ole Euroopan liberaaleimpia, jos katsomme muutamia maita Pohjoismaista.

Mitä tulee siirtolaisuus- tai kehitysyhteistyöhön, niin moni asia viittaa siihen, että sellaista siirtolaisuutta on, joka voi hyödyttää molempia osapuolia. Todellakin on maita, jotka ovat erittäin riippuvaisia myöskin niistä varoista, jotka siirtolaiset ovat kotiuttamassa maihinsa.

Ed. Kaunistolle: me olemme hyvin tietoisia ja meidän tavoitteenamme muun muassa myöskin uudistettaessa perustuslaillista sopimusta on se, että meidän erityisolosuhteemme tulee huomioida, ja sokeriuudistuksessa, niin kun te varmaan tiedätte, taistelemme myöskin loppuun saakka, mutta erityisesti haluamme, että meidän erityiset olomme huomioidaan muun muassa liittymissopimuksessa.

Och till vår enda invandrarledamot, ledamot Nauclér, vill jag konstatera att jag tror att det finns goda förutsättningar att förverkliga bland annat talerättsarbetsgruppens förslag och övriga saker som grundlagsutskottet har pekat på i sitt yttrande med anledning av lagtingets initiativ.

Ed. Ukkola, olen vakuuttunut siitä, että siirtymäajat niin sanottuihin uusiin maihin ovat toimineet niin kuin juuri totesitte ja meillä ehkä ei ole enää odotettavissa todellakaan mitään suurta määrää työnhakijoita sieltäpäin. Kuvaus on oikean tyyppinen, ja sehän johti osaltaan siihen, että on niin sanottuja lähetettyjä työntekijöitä määrä, jota me emme tällä hetkellä tunne, joten se siirtymäjärjestely oli työntekijöidenkin kannalta huonompi.

Toinen varapuhemies:

Tämä erityiskeskustelu maahanmuutto- ja eurooppaministerin toimialalta on päättynyt.

Toinen varapuhemies:

Jatketaan lähetekeskustelua puhujalistalta ja edelleen suositellaan yhtä tiivistä ilmaisutapaa kuin nopean tahdin keskustelussa on ollut.

Valto Koski /sd:

Herra puhemies! Eduskunta on puhunut vuoden 2008 valtion tulo- ja menoarviosta kohtuullisen pitkän tovin, eikä ihan vieläkään loppua näy. Keskustelussa ovat esiin tulleet lähes kaikki asiat maan ja taivaan välillä hevosenlannasta alkaen ympäristöministeriön pääluokkaa käsiteltäessä, mitä kai voidaan tässä mielessä pitää vähintään lieventävänä asianhaarana. Joskus kyllä tulee ajatelleeksi, mikä merkitys eduskunnan käymällä budjettikeskustelulla lopulta talousarvion näkökulmasta katsottuna on. Äänenpainoja arvioitaessakin suurin muutos keskustelun sisällössä johtuu eduskuntavaalien tuloksesta ja sen seurauksista. Asia, jolla voisi olla vaikutusta ajatellen tavallista rivikansanedustajaa, olisi, että sisällytettäisiin talousarvioon tai ainakin ministeriökohtaisiin selvitysosiin ne syyt ja tavoitteet, jotka ovat hallituksen sisällä päätöksen sisällössä painaneet.

Useana vuotena olen jäänyt kaipaamaan analyyttisempaa otetta erityisesti siitä, minkälaiseen lopputulokseen hallitus esitetyllä tulo- ja menoarviolla viime kädessä tähtää. Tämä ei valitettavasti aukea tyydyttävästi edes ministeriökohtaisista selonteoista, puhumattakaan laajasta budjettikokonaisuudesta. Keskustelusta voi päätellä, että budjettiasiakirjaan ei ole ollut aina aikaa tutustua, mikä voi olla myös syy käydyn keskustelun sisältöön. Tosin tähän oman rajoituksensa muodostaa myöskin keskustelulle varattu edustajan puheaika. Suurin osa käydystä keskustelusta on johtanut keskinäiseen kinasteluun siitä, kenen aikaansaannosta mikin asia on viime kädessä ollut. Vähemmän sen sijaan on mielestäni puhuttu siitä, minkälaisia tulevaisuudennäkymiä valtion tulo- ja menoarvio viime kädessä antaa.

Hallituspuolueiden taholta on useaan kertaan korostettu taloutemme hyvää tilaa. Pidän tätä selvänä osoituksena siitä, että hallitus tunnustaa edeltäjänsä onnistuneen talouspolitiikassa. Nykyisen hallituksen talouspolitiikan tulosten arvio tulee siitä johtuen tapahtumaan aikanaan. Kinastelu siitä, kuka on mitäkin saanut aikaan, voidaankin tässä mielessä laittaa omaan arvoonsa ja ryhtyä käsittelemään sitä, minkälaisia tuloksia nykyisen hallituksen talouspolitiikka tulo- ja menoarvion sisällön huomioon ottaen voi saada aikaan.

Niin kuin totesin, hallitus on itsekin todennut, että voimme pitää talouspolitiikan lähtökohtia pääministeri Matti Vanhasen toista hallitusta muodostettaessa varsin hyvinä. Eduskunnalle pitämässään talousarvion esittelypuheenvuorossa pääministeri Vanhanen totesi, että monet talouspolitiikkaan ja tulevaisuuteemme vaikuttavat tekijät ovat omissa käsissämme, niin kuin ovatkin. Näin ollen on lähtökohdan hallituksen talouspolitiikalle muodostanut se, miten tulo- ja menoarvioon kirjatut tavoitteet tukevat kotimaista kehitystä.

Käyn seuraavassa lyhyesti lävitse tekijöitä, jotka saattavat johtaa toisenlaiseen kehitykseen kuin mistä hallitus on täällä puhunut.

Yksi keskeisimmistä tekijöistä on, nostavatko hallituksen poliittiset linjaukset energiaverojen, palkkakustannusten, palvelumaksujen ym. käyttöön otettujen keinojen johdosta inflaatiopaineita, joista hallitusta on usealta taholta varoiteltu. Arvailuja herättää sekin, onko järkevää jakaa kaikkia käytettävissä olevia hedelmiä nyt, kun elämme korkeasuhdanteessa. Eikö olisi viisasta varautua myös toisenlaisen kehityksen varalle?

Arvoisa puhemies! Edellisten hallitusten talouspolitiikan onnistumiseen vaikuttava keskeinen tekijä on ollut ainakin merkittävältä osaltaan tulopolitiikka. Mielestäni tulopolitiikalla on voitu toisaalta sopia kohtuullisesta reaaliansiosta palkansaajille ja toisaalta luoda vakautta ja pitkäjänteisyyttä talouspolitiikalle. Nykyinen hallitus on valinnut tässä mielessä toisenlaisen tien. Se on irtisanoutunut tulopolitiikasta ja näyttää luottavan siihen, että tuloratkaisut toteutuvat ilman hallituksen toimenpiteitä sellaisina, että ne tukevat maan talouspolitiikkaa eivätkä muodosta uhkaa talouspolitiikan hoidolle.

Tässä mielessä kaikki merkit eivät näytä asettuvan kohdalleen. Viittaan julkisen alan viimeaikaisiin ratkaisuihin, joiden jälkilasku voi horjuttaa talouspolitiikkaamme, tunnustammepa sitä tai emme. Jos tehdyt ratkaisut joudutaan mitoittamaan niin, että ne alkavat vaikuttaa maamme elinkeinoelämän kilpailukykyyn, onkin pakko kysyä, eikö olisi viisaampaa luoda yhdessä olosuhteet, jotka toisaalta turvaisivat reaaliansiot ja kansainvälisen kilpailukyvyn ja toisaalta loisivat vakautta. Nyt tästä ei näytetä olevan hallituksen piirissä juurikaan huolissaan.

Onneksi työllisyyskehitys kulkee kuitenkin hyvään suuntaan. Valitettavasti sitä kuitenkin alkavat rajoittaa saatavuusongelmat. Toisaalta ihmeellinen yhtälö on se, että työttömien lukumäärä on maassamme vielä kohtuullisen suuri ja samanaikaisesti on puutetta työvoimasta. Jotta työllisyyskehitys voisi jatkua suotuisana ja työvoimaa olisi saatavilla, olisi mielestäni voitava puuttua nykyistä enemmän rakennetyöttömyyteen ja sen vähentämiseen. Tällaisia merkkejä ei ole valitettavasti hallituksen työllisyyslinjauksissa juurikaan näkyvissä. Jos tämä on tietoinen valinta, niin kuin uskon, pidän sitä huonona työvoimapolitiikkana. Hallituksen työllisyyspolitiikka jää siis paljolti markkinavoimien varaan, ja nähtäväksi jää, kuinka markkinavoimat tässä mielessä tulevat toimimaan. Käytännön esimerkit kuitenkin osoittavat, että ne, jotka eivät markkinavoimille kelpaa, jäävät heitteille, ja seurauksena ovat sosiaalipoliittiset toimenpiteet. Tämä ei voi olla tässä tilanteessa työllisyyspolitiikan tarkoitus, eikä se ole rakennetyöttömyydestä kärsivien ihmistenkään kannalta mitenkään mieltä ylentävää.

Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, niin kuin totesin, että hallitus perustaa olettamuksensa valtakunnan kehityksestä selkeästi entistä enemmän markkinavoimien varaan. Tämä tarkoittaa käytännössä muun muassa julkisten palvelujen alasajoa tilanteessa, jossa niiden käytön tarve selkeästi lisääntyy. Vastuulliseksi, välittäväksi ja kannustavaksi nimetty hallitusohjelma antaakin tämän jälkeen aiheen kysyä, kenestä vastuullinen, kenestä välittävä ja ketä kannustava nykyisen hallituksen politiikka viime kädessä on.

Erityistä huolta haluan kantaa kansalaisista, jotka ilman omaa syytään ovat joutuneet tai joutumassa yhteiskunnan palvelujen ulkopuolelle. Jos kaiken hyvän sanotaan tulevan markkinoiden kilpailukyvyn kautta ja perusteella, niin kuin nykyisen hallituksen politiikan painopisteistä voi päätellä, on olemassa todellinen vaara, että julkiset palvelut, joihin kansalaiset sentään ovat tottuneet luottamaan, rapautuvat ja tilalle tulevat hallitsemattomat yksityiset voitontavoittelijat, joilla ei ole juuri muuta motiivia kuin maksimoida oma voittonsa.

Mitä vielä, arvoisa puhemies, eiliseen keskusteluun sosiaaliturvan uudistuksesta tulee, olisin toivonut, että eilen olisi sitä keskustelua voitu avata vähän pidemmälle. Pelkoni sen suhteen liittyy nykyisen hallituksen kovaan politiikkaan, jota kokoomus kovalla kädellä näyttää johtavan, ja näin voi olla, että lopputuloksena sosiaaliturvan varassa elävien ihmisten turvallisuus vähenee kovan politiikan seurauksena, kun sitä pitäisi erityisesti vahvistaa niillä toimenpiteillä, jotka loisivat lisää turvallisuutta kansalaisille.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! 10 vai 5 minuuttia? (Puhemies: 10, suositellaan toki 5:tä, jos asiat mahtuvat siihen!)

Arvoisa puhemies! Todellakin vastauksena sinänsä maltilliseen ja rationaaliseen ed. Kosken puheeseen voi sanoa, että nythän ei lähdetty kuitenkaan onneksi veronalennuksiin missään suuressa määrin, niin että ei se niin kauhean uusliberalistinen kuitenkaan tuo budjetti ole. Niitä vasta luvataan tuossa vaalikauden loppupuolella, mutta tietysti vaaroja on olemassa, että kustannusten hallitsematon nousu on edessä. Se vaara on olemassa, mutta täytyy sanoa, että se on siellä ay-liikkeenkin puolella. Kun jokainen oma porukka katsoo omaa palkkaansa vaan eikä katsele kokonaisuutta ja kun kuljetukset ja kustannukset, palveluiden, tavaroiden hinnat nousevat, niin tämä vaara on olemassa. Jos inflaatio nousee 3 prosentin luokkaa, silloin tulee vaikeuksia.

Suomen taloudessa ja tässä budjetissa ei ole laskettu laman mahdollisuutta. Nyt viimeksi tänään saimme lukea tuolta lehdistä, että talousasiantuntijat veikkaavat, että Yhdysvaltain huono tilanne saattaisi vaikuttaa tänne. Onneksi maailmantalous ei ole enää, niin kuin ennen vanhaan, niin Yhdysvallat-keskeistä. Myös esimerkiksi Aasia vaikuttaa, ja siellä tuntuu menevän kuitenkin vielä aika hyvin.

Työllisyyden kokonaistilanne näyttää menevän hyvään suuntaan, mutta hälyttävää on todella nuorison katoaminen töiden ja opiskelun ulkopuolelle. Meillä on noin 100 000 nuorta sillä tavalla kadoksissa, että puolet on työttömyyskorvauksella ja toinen puoli on jossakin: ei kirjoissa eikä kansissa. Tämä on todella suuri huolenaihe. Syrjäytymisuhan alla olevat nuoret ovat nimenomaan yksi suuri ryhmä. On paradoksi jotenkin tämä työvoima ja työpaikkojen kohtaaminen, mistä viime kaudella puhuttiin täällä paljon, tämä kohtaanto-ongelma. Filippiiniläinen työvoima kohtaa kyllä suomalaisen työpaikan, vaikka tulee todella kaukaa. Kyllä meidän täytyisi saada omia työpaikkoja täytetyksi myös kotimaisella työvoimalla. Sen takia tervehdin ilolla sitä, että kädentaitajien koulutuksen aloituspaikkoja lisätään parilla tuhannella ja nuorten työpajatoiminta on myös huomioitu. Ennen kaikkea nuorten kiinnostus ammattikoulutukseen näyttää olevan ison työn tuloksena kasvamaan päin. Oppisopimuspaikkoja olisi tietysti saanut budjetissa olla vieläkin enemmän.

Minä olen sitä mieltä, että kyllä me olemme vähän ylikouluttaneet tavallaan osaa nuorisosta, joka ei ole kiinnostunut välttämättä olemaan lukumiehiä eikä lukunaisia. He olisivat erittäin hyvää työvoimaa nimenomaan tällaisissa kädentaidon ammateissa.

Mitä tulee polttoaineveron nostoon, niin ajatus pienistä, vähän saastuttavista autoista, joilla ajetaan vähän, on ihanteellinen. Se on ihanteellinen, mutta valitettavasti se kyllä rankaisee syrjäseudulla asuvia ihmisiä, joiden on pakko käyttää henkilöautoa, eli kaikkia maaseudun ihmisiä. Me elämme muutenkin automarketyhteiskunnassa, jossa perheelliseltä kaupunkilaiseltakin edellytetään henkilöauton omistamista ja käyttöä. Ajatus on hyvä, en sitä kiellä. Ilmaston lämpenemistä täytyy vastustaa. Mutta vaikuttaako tämä ilmastonmuutokseen, jäävätkö autot talleihin, se on vaikea sanoa, se jää nähtäväksi. Toisaalta on hyvä asia, että uusilla autoilla ja autokannalla voidaan ajaa paljon vähemmän saastuttavasti ja naftakulut ovat pienet. Voin sanoa omasta autostani esimerkin. Vaikka se on iso auto, niin 4,5 litraa 100:lle menee naftaa, ja se on minusta jo aika kohtuullista kuitenkin ottaen huomioon sen, että tuolla Aasian maissa nyt tällä hetkellä autokanta kasvaa aika huomattavasti enemmän.

Vaikka ruuan arvonlisäveroalennus on tulossa — ei vielä, mutta lokakuussa 2009 — niin olen huolissani tästä ruuan hinnan noususta, mihin se vielä ehtiikään kahdessa vuodessa. Voivuoret on syöty, ruuasta vielä taistellaan. Kaikki merkit viittaavat tähän. Raision johtaja Matti Rihko arvioi elokuun lopulla, että suomalaisen kauppakuitti näyttää jopa viidenneksen korkeampaa summaa lähivuosina. Tässä mielessä kysynkin, olisiko alvin alennusta ruuan suhteen pitänyt jopa nopeuttaa.

Maakunnallisista hankkeista sen verran, että ne ovat edelleen tärkeitä, vaikka olemme niissä tietenkin jonkin verran pidättyväisiä. Näin yksittäisenä edustajana itse juuri olen tuolla tehnyt aloitteen viemärihankkeesta Kihniö—Parkano. Meidän täytyy edelleen pitää esillä näitä maakunnallisia hankkeita. Meidän ykköshankkeemme Pirkanmaalla, Kylmäkosken vankilan laajennus, ei päässyt listoille, mutta asiat toivottavasti etenevät tämän hallituksen aikana.

Liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenenä huomio kiinnittyy tietysti liikenneinvestointeihin. Kysyn taas perinteisen kysymyksen: milloin viimein liikenneväyliin tulee enemmän takaisin siitä 7 miljardista, mitä tieliikenne on valtiolle maksanut? Nythän toteutetaan onneksi viime hallituksen tiehankkeita, meillä siellä Tampereellakin kehätiehanketta. Osa hankkeista on lykätty, kun rakennusala on ylikuumentunut ja liekkeihin ei kannata heittää bensaa. Mutta uskon, kun Lohja—Muurla-osuus tuolla Ykköstiellä ja Vuosaaren satama saadaan kuntoon, niin vapautuu myös maanrakennusalalle jälleen voimavaroja. Yksityisteille on budjetissa varattu 13 miljoonaa euroa, mutta vielä 10 miljoonaa euroa tarvittaisiin lisää. Nyt ollaan tilanteessa, että yksityisteiden hoito on kokonaan tieyksikköjen ja maanomistajien vastuulla. Ehkä olisi syytä alkaa palauttaa edes sitä arvonlisäveroa, jonka yksityisteiden omistajat joutuvat maksamaan.

Tästä voi tietysti puhua enemmän sitten, kun liikenteestä yleensä puhutaan, mutta kyllä muutenkin näitä erilaisia rahoitusmalleja täytyy miettiä. Sailaksen ryhmähän aloittaa nyt, eilen se ilmoitettiin. Public private -rahoitus, elinkaarimalli, kuten siellä Oulun Korvensuorantiellä, ja kaupungit osallistuvat siihen. Tästäkin on vastustusta ollut, että kaupungit eivät saisi osallistua, kun kaikki kaupungit eivät pysty osallistumaan, mutta toisaalta jos esimerkiksi Tampellan tunneli tuolla Tampereella toteutuu, rahat tulevat yhteiskunnalle moninkertaisesti takaisin. Kyllä näitä malleja täytyy miettiä myös rataliikenteen puolella. Siellä Ylivieskan rataa, jos sinne toinen rata hankitaan, toinen raide, voitaisiin ihan hyvin ajatella elinkaarimallina tai vaikkapa tätä lentokentän rataa, josta niin paljon on täällä kättä väännetty.

Lopuksi vielä yliopistoista. Tampereen molemmat yliopistot saavat rahaa lisää, mutta teknisen yliopiston rahoitusta pitäisi vielä nostaa tekniikan erityisrahoituksella 3,5 miljoonaa euroa. Se on tärkeä asia. Muutenkin kiinnittäisin huomiota näihin Väli-Suomen yliopistoihin. Nythän puhutaan superyliopistosta täällä Helsingin seudulla, mutta kyllä muuallakin Suomessa korkeakouluopintoja tarvitaan ja osaamista, jotta Suomi selviytyisi, vaikka sitten niitä mustia pilviä nousisikin taivaanrannalle.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Kun ensimmäinen puheenvuoroni käsitteli lähestulkoon ulkopolitiikkaa, niin oli pakko tulla sitten puhumaan budjetista. Kun on kuunnellut näitä budjettipuheenvuoroja täällä kolme päivää ja lähes kolme yötä, niin tulee mieleen, eikö tässä maassa pystytä tekemään yhtään mitään ilman valtion varoja. Joka asiaan ja joka yhteisölle, joka lahkolle ollaan vaatimassa valtion varoja. Ehkä meidän joskus pitäisi pitää jonkinlainen keskustelu siitä, mikä on valtion ja yksilön suhde. Onko yksilö niin avuton ja toivoton, että hän ei ilman valtion kainalosauvoja pysty tulemaan toimeen?

Sen sijaan muutaman asian sanoisin äskeisestä debatista, kun esimerkiksi ed. Kantola vaati lisää rahaa näille muille uskontoyhteisöille kuin luterilaiselle kirkolle ja ortodokseille. Luterilaisuus ja ortodoksisuus ovat tämän tasavallan, Suomen valtion, viralliset kirkot, virallinen uskonto. Ne ovat tukensa ansainneet, mutta jos me alamme uskonnollisille yhteisöille myöntää varoja, niin mehän kyllä menemme suohon tässä yhteydessä. Jokainenhan voi perustaa oman uskonnollisen yhteisönsä ja vaatia valtiolta varoja.

Mutta jos menisin varsinaiseen budjettipuheenvuoroon.

Me olemme saaneet sinivihreän porvarihallituksen kautta ensimmäisen budjettiesityksen, joka paikkaa tässä vaiheessa pahimmat järjestelmä-Suomen puutteet ja toteuttaa tärkeimmät lupaukset uskoakseni kaikkien hallituspuolueiden osalta. Koska vasemmiston puolella ei näköjään tiedetä, mitä hallitus on päättänyt ja mitä budjettiesitys sisältää, seuraavassa lyhyt kertaus päätöksistä, joilla vaalilupaukset lunastetaan ja vähätuloisten elämää helpotetaan. Minä korostan sitä, että tämä budjettiesitys on kerrankin sellainen budjettiesitys, joka puuttuu nimenomaan vähätuloisten ihmisten asemaan, ei tietenkään vielä riittävästi, mutta parin kolmen vuoden aikana tulee lisäuudistuksia.

Kaikkein tärkein tietenkin on se, että ensi vuoden alussa verotus kevenee niillä eläkeläisillä, joita nyt verotetaan kireämmin kuin saman verran ansaitsevia palkansaajia. Hallitus on laskelmissaan käyttänyt Veronmaksajain Keskusliiton tilastoja, jotka poikkeavat aivan selvästi verohallinnon tilastoista. Tämä on moneen otteeseen ja monelta taholta tuotu esille.

Pientä työeläkettä saava, elikkä noin 850—1 100 euroa kuukaudessa saavat, ovat vihaisia siitä, ettei eläkeverotuksen verosyrjinnän poistaminen eli oikeudenmukaistaminen koske heitä. Tämä johtuu siitä, että TEL-maksu lasketaan palkansaajan veroksi. Kun tämä tosiasia otetaan huomioon, niin ulkopuolelle jää lähes 400 000 alempiin veroluokkiin kuuluvaa.

Arvoisa puhemies! Minun mielestäni myös pientä eläkettä saavien verotus olisi jatkossa asetettava samalle tasolle pientä palkkatuloa saavien tason kanssa. Hallitus lupaakin, että pienituloisten eläkeläisten turvaksi kehitetään nykyistä parempi malli. Tähän tilanteeseen helpotusta on odotettavissa nimenomaan tulevasta perusturvauudistuksesta, jolla Suomea rakennetaan siihen suuntaan, että tulonsiirtojen varassa elävät saavat apua jokapäiväiseen elämään.

Minä toistan tässä puheessani vielä sen, minkä olen moneen kertaan sanonut, että tämän hallituksen ehdottomasti tärkein uudistus on sosiaaliturvan kokonaisuudistus. Perusremontin tavoitteena on selkeyttää ja yksinkertaistaa järjestelmiä. Tätä ehdotti nimenomaan Kelan Jorma Huuhtanen vaalien alla, mutta silloiselle valtiovarainministerille tämä ei kelvannut, vaan hän ampui sen suoralta kädeltä alas. Nyt on tietenkin toinen ääni kellossa, kun istutaan opposition penkillä.

Perusturvauudistus on siinä mielessä hyvä, että se parantaa nimenomaan perustukien, toimeentulotukien, saajien asemaa. Perusturvan tasoparannuksen lisäksi tässä tarkastellaan eri etujen yhteensopivuutta ja verotusta, puututaan kannustinloukkuihin ja yksinkertaistetaan etuuksia, supistetaan etuuksia ja lyödään ne eri tavalla yhteen kuin tällä hetkellä. Toisin sanoen sen tilkkutäkin saumat, mistä tämä perusturva tai sosiaaliturva nykyisin muodostuu, ommellaan kiinni, niin että tuloksena on untuvapeitejärjestelmä, joka ei pudota ketään pohjalle, vaan kannustaa itsenäiseen elämään, kannustaa huolehtimaan itsestään, omasta perheestään ilman, että joka asiaan on vaadittava ja huudettava valtiota apuun.

Tässä remontissa palkka, tuloverotus, perusturva, työttömyysturva sekä asiakasmaksut sovitetaan yhteen niin, että kannustinloukut vähenevät ja työmarkkinoiden toimivuus paranee. Tämän uudistuksen ydinasia on työnteon kannattavuus. Työ on edelleen parasta sosiaaliturvaa ja työn tekeminen ensisijainen toimeentulon lähde. Töiden vastaanottamisen helpottaminen on järjestelmäuudistuksessa keskeinen asia. Tavoitteena on taata riittävä perusturva kaikille kaikissa elämäntilanteissa. Uudistuksessa otetaan huomioon ihmisten erilaiset tarpeet elämän eri vaiheissa. Toisin sanoen tästä perusturvasta tehdään monikanavainen. Hyvinvointivaltiossa ei saa olla ihmisen mentävää aukkoa.

Mutta tämä budjettiesitys ja hallituksen ohjelma lupaa muitakin uudistuksia. Eläkeverotuksen oikaisu ja perusturvauudistus eivät ole suinkaan ainoita, joilla helpotetaan vähäosaisten ihmisten elämää ja vanhusten elämää. Palveluseteli laajenee kotisairaanhoitoon, kansaneläke nousee 20 euroa kuukaudessa ensi vuoden alusta, ja kun kalleusluokitus poistuu, suuri joukko eläkeläisiä saa toisen 20 euron korotuksen. Minä tunnustan sen, että tämä kalleusluokituksen poisto on edellisen hallituksen asia, ja kiitos siitä.

Indeksikorotus ja ylimääräisen rintamalisän korotus tuovat yksin asuvalle ja kansaneläkettä tai pientä työeläkettä saavalle veteraanille lisää 35 euroa, elikkä yksin asuvan veteraanin tulot nousevat yli 76 euroa kuukaudessa. Minusta tämä on erinomainen saavutus miltä tahansa hallitukselta. Veteraaneja on keskuudessamme vielä noin 80 000. Niin veteraaneilla kuin muullakin vanhusväestöllä on oikeus hyvään hoitoon. Suomen juhlavuotena muistetaan Suomen pelastajia, sotiemme veteraaneja, 10 miljoonan euron lisärahalla, jotta kaikki pääsevät kuntoutukseen edes kerran vuodessa. Samalla parannetaan puolisoiden ja sotainvalidien leskien asemaa.

Haluan myös, että tässä yhteydessä muistettaisiin yksi unohdettu ryhmä, sotaorvot, niin että myös heidät hyväksyttäisiin kuntoutuksen piiriin. Tässä vaiheessa tätä ei ole budjettikirjassa, mutta toivon, että valtiovarainvaliokunta tähän asiaan jatkossa kiinnittäisi huomiota.

Opiskelijat ovat tietenkin toinen ja ehkä suurin ryhmä, joka tässä budjetissa voittaa. Heidän opintorahansa nousee 15 prosenttia vuoden päästä, ja opiskelijan omia tulorajoja nostetaan 30 prosentilla. Opetus ja sivistys ovat muutenkin budjetin tärkeä painopistealue. Satsaus osaamiseen turvaa Suomen tulevaisuuden.

Mutta kiistatta olen hieman huolissani siitä tilanteesta, millä tavalla rahat riittävät maakuntayliopistojen opetuksen turvaamiseksi. Tällä hetkellä on syytä pelätä, että ainakaan kovin suuriin tutkimus- ja opetuksellisiin uudistuksiin ei ainakaan ensi vuonna päästä, koska se 50 miljoonan euron toive yliopistojen toimintamäärärahoihin ei ole budjettikirjassa toteutunut. Toivotaan, että siihen tulisi kuitenkin jonkinlainen parannus eduskunnan käsittelyssä.

Huomautan myös, että myös perheiden etuudet paranevat. (Puhemies: Aika!) Pienimmät äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat nousevat työmarkkinatuen tasolle, eivät tosin ensi vuonna, vaan vuoden 2009 alusta. Minusta tämä on suurenmoinen uudistus, sitä ei kannata edes opposition väheksyä.

Lapsilisän yksinhuoltajakorotus nousee 10 euroa kuukaudessa vuonna 2008. Seuraavan vuoden alussa lapsilisä nousee 10 eurolla kuukaudessa, lasten kotihoidon tuki 20 euroa ja yksityisen hoidon tuki 23 euroa kuukaudessa. Vuonna 2010 korotetaan osittaista hoitorahaa 20 eurolla kuussa. Isyysvapaa pitenee 2 viikolla. Kotitalousvähennystä kehitetään 10 miljoonalla eurolla.

Toinen varapuhemies:

Ed. Ukkola, nyt on jo 11 minuuttia kulunut! Pyydän tähän loppulauseen.

Puhuja:

Huomautan vielä yhden asian.

Kuitenkin tässä eduskunnassa on koko ajan väitetty, ettei budjetti tue lapsiperheitä. Mitä se muuta tekee kuin tukee?

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa herra puhemies! Haluan puheessani nostaa kaksi aihealuetta esille. Ensimmäinen on hyvää jatkoa ed. Ukkolan puheelle siitä, millä tavalla tämä budjetti tukee lapsiperheitä, erityisesti mikä se panos on niiden lapsiperheiden osalta, joilla on erittäin hankala tilanne.

Ennen vaaleja lapsiperheet olivat vahvasti esillä. Kokoomus puhui siitä, että lapsiperheille näytetään vihreää valoa. Keskustapuolue on aina mainostanut olevansa lapsiperhepuolue. Vihreät ottivat erityisesti lapsiköyhyyden ja yksinhuoltajat esille.

Mitä tälle nyt hallitus on tekemässä? Lapsilisät nousevat kymmenellä eurolla, mutta vasta kolmannen lapsen osalta. Lapsilisiä ei sidota indeksiin, vaikka kokoomus niin lupasi ennen vaaleja. Sen sijaan sosiaali- ja terveydenhuollon maksuja tullaan nostamaan, terveyskeskusmaksuja tullaan nostamaan, päivähoitomaksuja tullaan nostamaan. Ne tullaan sitomaan indeksiin. Lapsilisät eivät ole sidottuja indeksiin, mutta maksut ovat. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa lapsiperheiden asema tulee heikkenemään. Nimittäin terveyskeskusmaksut ovat niitä, jotka nimenomaan nappaavat lapsiperheiltä, toisaalta eläkeläisiltä, työttömiltä. Onhan erikoista, että hallitus on valinnut linjan, että nostaa maksuja, sitoo indeksiin, mutta samaan aikaan lapsilisiä ei sidota indeksiin. Lapsilisiä ei edes ensimmäisen ja toisen lapsen osalta koroteta.

Täällä on kovasti myös mainostettu tätä 10 euron yksinhuoltajakorotusta. Se onkin hyvä asia niille, jotka sen saavat. Mutta ministeri Risikolta saatujen tietojen mukaan — viimeisin taulukko on kahden vuoden takaa — neljäsosa yksinhuoltajista joutuu elämään toimeentulotuen varassa. Se tarkoittaa noin 30 000:ta yksinhuoltajaa. Nämä eivät tule saamaan sentin senttiä tästä kymmenen euron lapsilisän korottamisesta. Nimittäin lapsilisä ei ole edelleenkään etuoikeutettu tulo toimeentulotuessa. Kun tulee nyt tämä kymmenen euron yksinhuoltajakorotus, niin neljäsosalta yksinhuoltajista se lähtee saman tien sitä kautta pois, että toimeentulotuki vähenee. Onko tämä oikeudenmukaista, solidaarista lapsi- ja perhepolitiikkaa? Erityisesti haluan esittää tämän kysymyksen vihreiden suuntaan. Erityisesti vihreiden ryhmänjohtaja, ed. Sinnemäki, ennen vaaleja puhui köyhien yksinhuoltajien puolesta, köyhien lapsiperheiden puolesta. Nyt nähdään, että vihreät ovat olleet hiljainen yhtiömies hallituksessa. Saavutuksia ei lapsi- ja perhepolitiikan osalta ole.

Toinen kysymys, jonka ajattelin nostaa esille, ovat tämän budjetin ympäristövaikutukset. Odotin aivan aidosti, että nyt kun ympäristöpuolue vihreät ovat hallituksessa, he pitävät kiinni toisaalta siitä lupauksesta, että yksinhuoltajista huolehditaan, lapsiperheistä huolehditaan — se nyt tässä budjetissa on unohtunut — mutta ennen muuta toisivat todellisen ympäristönäkemyksen budjettiin. Kun katsoo nyt budjettia, niin ainoa varsinainen ympäristöteko on polttoaine- ja sähköverojen korotus. Siitäkin on käyty täällä pitkään pitkää kiistaa, kuinka ympäristöystävällinen se on, mikä sen vaikutus on. En siihen mene. Oleellista on se, että konkreettisia toimia ja niihin ohjattuja varoja ei tästä budjetista löydy. Näitä olisin odottanut ihan aidosti.

Odotin, että vihreät olisivat saaneet hallituksessa ympäristön osalta jotain aikaan. Missä on rahoitus tuuliatlakselle? Missä on syöttötariffi tuulivoimalle? Teollisuus maksaa murto-osan sähköveroa siitä, mitä nyt kotitaloudet laitetaan maksamaan. Missä ovat ne rahat, jotka aikoinaan ydinvoimapäätöksen yhteydessä luvattiin risupakettiin kotimaisen uusiutuvan energiantuotannon tukemiseen? Missä ovat kunnolliset tuet joukkoliikenteelle? Missä ovat joukkoliikenneinvestoinnit? Missä ovat luonnonsuojeluun tarkoitetut rahat Metso-ohjelmaan, jota vihreät ovat monta vuotta ajaneet oppositiopuolueena? Tältä osin olen pettynyt siihen, mitä vihreät ovat saaneet aikaan hallituksessa. Ei siellä näy ympäristötekoja tässä budjetissa. Eli vihreät ovat olleet myös ympäristöasioiden osalta se hiljainen yhtiömies. Sen vuoksi vasemmistoliiton tehtävä on toimia ympäristöoppositiona tässä eduskunnassa.

Vasemmistoliitolta tulee selkeä oma ohjelma, jossa pyritään puuttumaan konkreettisilla toimenpiteillä näiden jo luettelemieni lisäksi. Esimerkiksi esitämme ruuhkamaksuja, citymaasturiveroja, tämän tyyppisiä konkreettisia toimenpiteitä, joilla aidosti voidaan vaikuttaa siihen, että ilmastonmuutos pystytään pysäyttämään, ja aidosti tehdään ympäristöystävällistä politiikkaa. Siihen vihreät eivät ole hallituksessa tämän budjettiesityksen perusteella pystyneet. En tiedä, onko ollut edes haluja.

Eero Lehti /kok:

Arvoisa puhemies! En nyt täällä puutu enää niihin asioihin, jotka on täällä moneen kertaan käsitelty. Sen sijaan puutun asiaan, joka alkuperäisessä ajatuksessa koskisi vain Vantaata, eli Kehärataan.

Nykyisessä suunnitelmassa Kehärata kääntyy Koivukylän kohdalla eli Tikkurilan aseman pohjoispuolella suoraan etelään. Mikäli radan suunnittelussa otettaisiin huomioon se, että rata kääntyisi myös suoraan pohjoiseen, mahdollistaisi se lentoaseman liikenteen ja raideliikenteen tehokkaan yhtymäkohdan siten, että asiakas junaa vaihtamatta pääsisi lentoasemalle tai juna veturia vaihtamatta voisi ottaa tai jättää Vantaan lentoasemalle asiakkaita. Pendolino tässä yhteydessä olisi kilpailukykyinen lentoliikenteeseen verrattuna aina Kuopion tasalle saakka. Rataa tarvittaisiin tässä ratkaisussa noin vajaa kilometri lisää. Se, että tästä sisäisestä Vantaan radasta tulisi täten itse asiassa koko Etelä-Suomen aluetta palveleva seudullinen ratayhteys, parantaisi vielä kaiken lisäksi sitä, että ruuhka-aikoina päärata tällä hetkellä on jo niin tiheästi liikennöity, että sille lisäjunien sijoittaminen on mahdotonta. Kun aamun ja illan pikajunat sekä pohjoiseen että itään ottaisivat osan pois tästä kapasiteetista pääradalta, saataisiin sille sisällytettyä muutama vuoro lisää paikallisliikennettä.

Toinen asia, joka tällä hetkellä vaatisi ehkä uudelleenarviointia, ovat sukupolvenvaihdokset, jotka budjetissa ovat alenevaan polveen kevennetyn verotuksen osalta ennen pitkää tulossa esille. 60 000 yrittäjää odottaa kuitenkin jatkajaa, ja alenevaan polveen näistä näköpiirissä on ehkä vain 10 000—15 000. Useammat sukupolvenvaihdokset eivät toteudu, vaan uusi omistaja on perhepiirin ulkopuolelta, usein yrityksessä nyt jo toimiva henkilö. Olisi syytä pohtia, että nimenomaan tätä sukupolvenvaihdosasiaa laajennettaisiin niin, että omistajanvaihdokset ylipäätänsä käynnistyisivät maassamme. Varsinkin syrjäseuduilla, missä palvelualan yrittäjät vaikeroivat supistuvan väestön vuoksi, olisi olennaista, että nykyiset yritykset jatkaisivat ja ylläpitäisivät palveluvarustusta harvenevalla maaseudulla.

Osa yleisestä aluepolitiikasta on sitten aivan erityistä. Omalla alueellani Kerava—Tuusula-alueella on pohdittu pitkään erilaisia kuntayhteistyön mahdollisuuksia saamatta juuri muuta aikaan kuin erimielisiä ja erilaisia näkemyksiä. Tässä yhteydessä ei ole kysymys alueliitosten laajasta määrästä vaan pienistä osa-alueliitoksista, joissa jo nykyisin asukkaiden asiointi menee toisella tavalla kuin perinteinen kuntajaotus on. Paikallisesti näitä asioita näköjään ei pystytä ratkaisemaan. Toivoisin, että valtio tulisi tavalla tai toisella, omalta osaltaan ehkä ilman peräti rahaakin, johtamaan näitä neuvotteluja siten, että asukkaiden palvelut ja kuntien rajat menisivät mielekkäällä tavalla.

Täällä ed. Soini puuttui siirtolaiskysymykseen, mainitsi, että siirtolaisuus ei ole ollut ratkaiseva missään asiassa. Tulee nyt kuitenkin mieleen Yhdysvallat, jossa siirtolaiset ovat rakentaneet ja edelleenkin kehittävät voimaperäisesti erittäin kilpailukykyistä taloutta. Suomen mahdollisuus tässä yhteydessä on myös lähinaapuri Venäjä, josta ilmeisesti kuitenkin suurin osa nykyisistä työperäisistä maahanmuuttajista tulee Suomeen. Tätä asiaa pitäisi vauhdittaa, ja uskon, että se olisi molemmin puolin myös järkevää.

Herra puhemies! Toivon, että nämä asiat etenevät.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! En myöskään lähde toistelemaan niitä asioita, jotka täällä on jo päivän mittaan useaan kertaan sanottu, vaan haluaisin kiinnittää huomiota vielä muutamiin liikennehankkeisiin.

Ymmärrän, että Pääkaupunkiseudun liikenneongelmat on tärkeä ratkaista, mutta meidän on muistettava, että muissakin maakunnissa on elämää ja elinkeinotoimintaa. Me maakuntien edustajat olemme varmasti kaikki sitä mieltä, että suurimpien infrahankkeiden priorisoinnissa ei tule jämähtää liiaksi pääkaupunkikeskeisyyteen. Jotta kaikki tiet veisivät Roomaan, tulee nämä tiet ja raiteet laittaa siihen kuntoon, että perillekin pääsee.

Varsinaissuomalaisena puolustettavia infrahankkeita omassa maakunnassani riittää. Turusta ja muualta Varsinais-Suomesta on päästävä sujuvasti muualle Suomeen, niin tavarakuljetukset satamista kuin henkilöliikennekin. Tärkeimpinä näistä hankkeista nousee esille Valtatie 8:n kohtalo. Valtion tulee tukea Turusta Poriin ja Vaasan kautta Ouluun kulkeva Valtatie 8:n kehittämistä läntisen Suomen tärkeänä, ellei jopa tärkeimpänä tieyhteytenä. Valtatie 8:n turvallisuus on tällä hetkellä pääteidemme huonoimpia. Turun ja Porin välillä tapahtuu vuosittain noin 44 henkilöonnettomuutta, joissa kuolee viisi ihmistä aivan turhaan.

Varsinais-Suomessa kiireellisimpiä teemapakettien kautta rahoitettavia tiehankkeita ovat Turun satamayhteys, E18 eli Kantatie 40, Turun kehätien itäpään nelikaistaistus ja eritasoliittymät, Salon itäinen ohitustie sekä liikenneturvallisuusinvestoinnit muun muassa Valtatie 9:llä. Tärkeitä ovat myös Saariston rengastien pysyvä rahoitus ja Uudenkaupungin satamaväylän syventäminen. Elinkeinopolitiikan ja yhteiskunnan toimivuuden kannalta on toki tärkeää, että aikataulut ovat suurin piirtein luotettavat ja henkilöliikenne jouhevaa. Mutta näillä Turun teillä huomiota on kiinnitettävä ennen kaikkea liikenneturvallisuuteen. Saariston rengastien kohdalla on kyse myös alueella asuvien kansalaisten perusliikennetarpeista sekä heidän elinkeinonsa ylläpitämisestä. Saaristo on pidettävä asuttuna ja elinvoimaisena nyt ja tulevaisuudessa.

Ilmastonmuutoksen sekä liikenneturvallisuuden ja jouhevuuden nimissä kannatan ehdottomasti joukkoliikennettä. Rantaradan heikkenevän kunnon ja ongelmallisten pohjaolosuhteiden edellyttämät rakenteelliset parantamistoimet tulee toteuttaa junaliikenteen kilpailukyvyn säilyttämiseksi. Palvelutason selvä nosto rantaradalla voi muuttaa liikkumistottumuksia paljon ennakoitua enemmän, kuten Lahden oikoradan suuret matkustajamäärät osoittavat. Helsingin ja Turun seudun kytkeminen yhtenäiseksi työssäkäyntialueeksi vaatii matka-ajan lyhentämistä runsaaseen tuntiin, mikä edellyttää uutta, suorempaa ja nopeampaa ratayhteyttä Salo—Lohja—Helsinki-välillä. Tämän uuden ratalinjauksen suunnittelu tulee käynnistää välittömästi, jotta maankäytön suunnittelussa voidaan varautua ratalinjaukseen.

Varsinais-Suomessa on asetettu tavoitteeksi myös maakunnallisen paikallisjunaliikenteen käynnistäminen. Tavoitteena on kehittää alueellista joukkoliikennettä. Valmistelutyö käsittää paikallisjunaliikenteen edistämisen ja mahdollisen käynnistämisen sisältäen kolme pääratasuuntaa: Turku—Salo, Turku—Loimaa ja Turku—Uusikaupunki. Jotta hankkeen suunnittelutyö saadaan käynnistettyä, valtion tulisi tukea hanketta nyt sen valmisteluvaiheessa.

On hienoa, että saamme eduskuntaan kevätkaudella käsiteltäväksi liikennepoliittisen selonteon. Uskon vakaasti, että pitkäjänteisellä suunnittelulla saamme tehtyä parempia ja tasapuolisempia päätöksiä tulevaisuuden liikennehankkeissa. Edellä mainitsemani hankkeet ovat mielestäni juuri näitä tulevaisuuden hankkeita, joilla tullaan pitkällä aikavälillä parantamaan liikennejärjestelyjen sujuvuutta, turvallisuutta ja sitä kautta myös elinkeinoelämään vireyttä.

Kuten ed. Alatalo aiemmin totesi, rahoituksen kartoittaminen ja monipuolistaminen on myös hyvä tutkia tarkkaan. Eilen ministeri Vehviläinen kiinnitti väylähankkeiden täydentävään rahoitusmalliin huomiota puheessaan ja vahvisti nimittäneensä työryhmän tämän asian selvittämiseksi. On hyvä, että Sailaksen työryhmälle on annettu tiukka aikataulu, eli joulukuun puolessavälissä selvillä tulisi olla elinkaarimallin, yksityisen sijoitusvarallisuuden ja erityyppisten tie- ja liikennerahastojen käyttökelpoisuus. Nykyisessä budjetissa olevat rahat eivät riitä väylähankkeisiimme, mutta jaksan uskoa, että liikennepoliittisen selonteon kautta saamme ryhtiä tuleviin suunnitelmiin ja budjetteihin.

Arja  Karhuvaara /kok:

Herra puhemies! Hyvä, että meillä on yksi pelastava kollega täällä, niin että ei tarvitse puhua tyhjälle salille.

Onneksi nykyhallitus kaikkine työryhmineen ymmärtää ministeri Hyssälän eilisen puheenvuoron debatissa esiintynyttä eturivin edustajakollegaa paremmin, mitä moniammatillisella kuntoutuksella tarkoitetaan. Se ei todellakaan ole kodin lähellä olevaa "avohoitohierontaa". Mikäli näin olisi, koko veteraanikuntoutukseen ei olisi järkeä panna senttiäkään rahaa. Veteraanikuntoutuksen yhteydessä tässä budjetissa on jopa osoitettu rahaa kuntoutuksen sisällön ja mittareiden kehittämiseen. Ikääntyvien ja usein heikkokuntoisten veteraanien laitos- ja avokuntoutus on todellakin pantava uusiksi ja yhdistettävä arkielämän kotipalveluun liikunta- ja terveystoimen kanssa, jotta kuntoutusinterventiolla saavutettu hyöty ja tulokset jäisivät pysyviksi tukemaan kotona selviämistä. Hieronnalla siitä haasteesta ei todellakaan selvitä.

Paras-hankkeen yhteydessä ja myös hoitotyön ja työvoimatarpeen helpottamiseksi tulisi yleisestikin lisätä kuntoutusammattilaisten osaamisen käyttämistä nykykäytäntöjä enemmän. Terveydenhuollon henkilöiden toimenkuvia tarkastellen alikäytettyjä alueita ovat muun muassa koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto sekä seniorityössä ennalta ehkäisevät kotikäynnit ja toimintakykyä ylläpitävän kotipalvelun ja kotihoidon koordinaatiotehtävät. Leikkausten jälkeinen kotiutuminen nopeutuu ja pitkäaikaispotilaan hoitotyö helpottuu tutkitusti lisäämällä yksilöllistä, moniammatillista ja fyysistä kuntoutusta. Veteraanikuntoutuksen kehittämisestä saadut toimintakäytännöt ja toimintakykymittarit palvelevat jatkossa koko vanhenevaa väestöä. Lisäksi vaikuttavaan kuntoutukseen keskittyminen säästää vanhenevan kuntoutujan voimia olennaiseen ja lisää aidosti kuntoutuksen kustannusvaikuttavuutta. Siksi meillä on varaa ohjata osa veteraanikuntoutusrahoista kuntoutuskäytäntöjen tutkimukseen ja kehittämiseen. Kyseinen rahansiirto ei ole pois veteraanien kuntoutuksen todellisesta vaikuttavuudesta.

Markku  Uusipaavalniemi /kesk:

Arvoisa puhemies, arvoisat kollegat, joista toinen juuri taitaakin olla poistumassa. (Ed. Karhuvaara: Ei suinkaan!) — Ei sentään, hyvä. — Koska puhemies pyysi lyhyitä puheenvuoroja, niin eiköhän tämä pidetä melko lyhyenä. Sanomani on aika yksinkertainen.

En usko hetkeäkään tuloarvion toteutuvan siinä määrin kuin tuonne budjettikirjaan on kirjoitettu. Velkarahalla vauhditettu kasvu alkaa olla ohi, ja bruttokansantuote, johon kaikissa tilastoissa koko ajan vedotaan, on täysin huono mittari talouden tilaa mitattaessa. Valtio, kunnat ja kotitaloudet pitäisi vähintäänkin ottaa mukaan, kun lasketaan kokonaisuutta.

Kotitaloudet ovat velkaantuneet 10 miljardin vuosivauhdilla. Tämä vastaa siis 10 000:ta miljoonaa toisin sanottuna. Nuorilta on pumpattu kaikki irtoava raha viimeisen muutaman vuoden aikana, ensin alhaisilla koroilla, pitkillä laina-ajoilla ja sen jälkeen sillä, mitä ei enää ikinä pitänyt tapahtua eli myöntämällä sata prosenttia lainaa. Eniten ilmaa sisältävät asunnot on nyt saatu myytyä nuorille, joilla ei enää ole velanottokykyä. Niistä en tässä yhteydessä sen enempää aio puhua. Asiasta kiinnostuneet voivat tulla luokseni ja katsoa tilastoja.

Tämä yksityistalouksien velkamäärä tarkoittaa sitä, että lainanhoitokuluihin ja korkoihin menee vuositasolla jo toistakymmentä miljardia nettorahaa. Tämä nettoraha, mikä on sidottu 20 vuodeksi eteenpäin jo, ei tuo meille verotuloja eikä mitään muutakaan hyvää. Valitettavasti ekonomistit laskevat eri lailla kuin minä. En ymmärrä, miten he laskevat. Olen yrittänyt heitä varoittaa, mutta enpä ole juuri saanut vastakaikua.

Tänä aamuna tuli jälleen rakennuslupien kuutiomäärän kasvusta ilmoittava tieto Tilastokeskukselta. Otin tämän tähän esimerkiksi tästä, kuinka väärin voidaan asioita laskea. Asunnoille myönnetyt rakennusluvat ovat erittäin selkeästi laskeneet. Valitettavasti Tilastokeskus ilmiselvästi ei ole ajan tasalla tapahtuvissa muutoksissa. Kehitystä on tapahtunut näköjään siinä, miten nopeasti kunnat antavat oikeita tietoja. Se selittää sen, että enemmänkin kuplaa on jo näissä rakennusluvissa kuin mitä on myönnetty. Vuonna 2006 oikeammat tiedot ja lopulliset tiedot ovat tulleet huomattavasti hitaammin kuin nykyinen trendi näyttää olevan. Tästä johtuu, että seuraavina kuukausina tullaan näkemään vielä karumpia lukuja. Asuntojen myyntiajat pitenevät koko ajan, ja karu totuus selviää ehkä muillekin pikkuhiljaa.

Mutta tämän pidemmittä puheitta, toivotaan parasta, ja toivon todellakin, että ekonomistit ja hallituksen jäsenet tarkistavat laskelmiaan. Lähtökohdaksi voi alkuun ottaa vaikka syntymävuoden mukaan otetut velkamäärät. Sen pitäisi numeroista ymmärtävälle henkilölle paljastaa aika paljon.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Minulla lienee kunnia päättää tämä vuoden 2008 talousarvion lähetekeskustelu. Olen useissa puheenvuoroissa täällä debatissa kritisoinut tätä porvarihallituksen ensimmäistä budjettiesitystä siitä, että tästä puuttuvat tulevaisuuspanostukset. Yksi hyvä esimerkki näitten tulevaisuuspanostusten puuttumisesta on mielestäni se tapa, jolla maan hallitus suhtautuu yliopistojen ja korkeakoulujen kehittämiseen. Vielä ennen vaaleja kokoomuksen puheenjohtaja ja kokoomuksen, voi sanoa, koko näkyvä poliitikkokööri oli valmis tukemaan yliopistojen perusrahoitusta 50 miljoonalla eurolla vuosittain, mutta valitettavasti kehysriihen ja hallitusohjelman kirjoittamisen jälkeen tuo summa oli tippunut 20 miljoonaan euroon per vuosi. Ja tästäkin summasta kustannusten nousu, valtion tuottavuusohjelma sekä Senaatti-kiinteistöjen vuokramenot syövät leijonanosan, joten todellisuudessa yliopistoille ei ole juurikaan tulossa lisää rahaa toiminnan ja ennen kaikkea opetuksen laadun parantamiseen ja opettaja—oppilas-suhteen parantamiseen.

Myöskään panostaminen ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyöhön ei näytä paljoa painaneen tässä hallituksen vaakakupissa. Ja tietenkin asia, josta itse olen henkilökohtaisesti hyvin surullinen, on se, että hallitus on päättänyt leikata myös yliopistokeskusten määrärahoista puoli miljoonaa euroa pois. Tällä on kyllä erittäin merkittävä vaikutus nimenomaan niille maakunnille, joissa ei ole omaa tiedekorkeakoulua eli yliopistoa.

Voi sanoa, että sivistystä ja kulttuuria porvarihallitus kohtelee yhtä lempeästi kuin tutkimusta ja opetusta, eli veikkausvoittovaroilla ollaan valitettavasti paikkailemassa ylikireää budjettia, ja kärsijäksi tästä joutuvat kulttuurin, liikunnan ja nuorisotyön järjestöt. Näille järjestöille Veikkauksen kautta tulevat varat ovat aivan elintärkeitä, ja nyt ne sitten joutuvat valitettavasti maksamaan tätä hallituksen leikkauspäätöstä ehkä jopa irtisanomisilla, kuka tietää, koska kuitenkin esimerkiksi palkkakustannukset ja muutkin kustannukset kansalaisjärjestöissä nousevat.

Arvoisa puhemies! Toinen asia, josta olen arvostellut jo aikaisemmissakin puheenvuoroissani hallitusta mutta jonka haluan vielä tässä budjettipuheenvuorossani nostaa esille ja joka on tärkeä, on se, että Suomea kehitetään tasapuolisesti kauttaaltaan niin, että koko Suomi pysyy elinvoimaisena. Olen kysellyt tämän porvarihallituksen aluepoliittisen omatunnon perään. Tuo korkeakouluihin panostaminen, esimerkiksi yliopistokeskusten määrärahojen leikkaaminen, on yksi esimerkki tämän aluepoliittisen omatunnon heikkoudesta, mutta muitakin esimerkkejä valitettavasti löytyy. Yksi esimerkki on muun muassa päätös Kokkolan ulosottopiirin lakkauttamisesta ja liittämisestä Vaasan ulosottopiiriin. Tämä on mielestäni erittäin harkitsematonta ajatellen, että edellinen hallitus ja edellinen, silloinen oikeusministeri Luhtanen oli jo tehnyt asiasta päätöksen. Uusi hallitus halusi sitten oman hallitustaipaleensa alkajaisiksi purkaa tuon tehdyn päätöksen ja heikentää tätä kautta Keski-Pohjanmaan maakunnan asemaa. Pidän tätä kyllä erittäin valitettavana päätöksenä.

Myös liikenneinvestoinneilla ja niiden karsimisella, niukalla linjalla, joka tällä nykyhallituksella on tässä omassa budjettiesityksessään, on vaikutuksia aluepolitiikkaan. Ennen kaikkea alemman tieverkon heikko kunto uhkaa monessa pienessä kunnassa heikentää kilpailukykyä. On vaikea saada yrityksiä investoimaan maaseudulle, jos tieverkko ja perusinfra ovat huonossa kunnossa. Erityisesti oman maakuntani Keski-Pohjanmaan osalta voin sanoa, että Seinäjoki—Oulun-radan kaksoisraiteen rakentaminen on koko pohjoisen ja Länsi-Suomen kilpailukyvyn kannalta tärkeää. Olen suruissani huomannut, että hallitus aikoo lykätä myös tätä, ehkä voi sanoa, yhtä Suomen keskeisintä liikenneinvestointia. Toivon, että hallitus tässä vielä perääntyy ja pitää tärkeästä aikataulusta kiinni ja myös rakentaa kaksoisraiteen tuolle Seinäjoki—Oulu-välille.

Toinen tärkeä asia on Kokkolan satamatien kiertoliittymä. Viime hallituksen aikana saimme Kokkolaan kauan kaivatun satamatien, mutta valitettavasti nyt näyttää siltä, että aivan elinehtona oleva kiertoliittymä, joka johtaa tuohon satamatiehen, näyttää siirtyvän hamaan tulevaisuuteen, koska liikenneinvestointeja on myös Vaasan tiepiirin osalta karsittu.

Kolmas Kokkola—Pietarsaari-alueen kannalta, aluepolitiikan ja aluekehityksen kannalta tärkeä liikenneinvestointi on Pietarsaaren satamatie. Nyt Pietarsaaren kaupungin omin varoin on suunnittelu lähtenyt käyntiin, mutta toivon, että valtiovallalta löytyy myös tahtoa ja halua kehittää Pietarsaaren satamaa ja rakentaa tuo satamatie valmiiksi. Yksi tapa siihen on esimerkiksi liikennepoliittisen selonteon yhteydessä tehdä linjaus jatkossakin satamien ja terminaalien erillisestä paketista, mitä kautta sitten pystyisimme myös tuon satamatien rakentamaan.

Arvoisa puhemies! Vanha sananlasku sanoo, että moni kakku päältä kaunis. Itse ajattelen, että tämän porvarihallituksen välittämisen ja tulevaisuuteen panostavan budjettikakun kruunaavat erilaiset toimet, jotka heikentävät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien asemaa. Ylikireää budjettia voi näemmä hallituksen mielestä paikata myös korottamalla julkisten palveluiden asiakasmaksuja ja toisaalta saman tien vähentämällä vastaavan osuuden kuntien valtionosuuksista, jolloin palvelut eivät parane, mutta ihmisiltä rahastetaan kyllä enemmän. Normaalisti tätä varmasti kutsuttaisiin julkisten palveluiden alasajoksi ja vähävaraisten ihmisten kurittamiseksi, mutta hallitus haluaa kuvailla näitä toimenpiteitä toisilla sanoilla. Erityisen pahoillani olen siitä, että hallitus leikkaa lastenpsykiatrisen hoidon määrärahoja, leikkaa kehitysvammaisten koulutuksen määrärahoja ja poistaa vähävaraisimmilta lapsilta päivähoidon nollamaksuluokan. Mielestäni nämä ovat myös osoituksia siitä, että hallitus ei halua huolehtia kaikista suomalaisista eikä myöskään rakentaa sellaista tulevaisuutta, joka olisi tasa-arvoinen kaikille meille.

Puhemies! Pahoin pelkään, että tästä porvarihallituksen ensimmäisestä budjetista uhkaa tulla historiallinen siinä mielessä, että sen virheitä paikkaillaan vielä vuosikausia tulevaisuudessa.

Keskustelu päättyi.

​​​​