Täysistunnon pöytäkirja 52/2010 vp

PTK 52/2010 vp

52. TIISTAINA 18. TOUKOKUUTA 2010 kello 14.03

Tarkistettu versio 2.0

3) Valtioneuvoston periaatepäätös 6. päivänä toukokuuta 2010 Teollisuuden Voima Oyj:n hakemukseen ydinvoimalaitosyksikön rakentamisesta

  jatkui

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Ydinvoima ja sen käytöstä ja varastoinnista aiheutuvat saasteet ovat valtava turvallisuus- ja terveysuhka, eivät vain kolmanteen tai neljänteen sukupolveen vaan tuhansiin sukupolviin asti. Ei ydinvoiman rakentaja, rakennuttaja tai vakuutusyhtiö vastaa suurista tuhoista, vaan me kaikki tavalliset kansalaiset. Olisi aivan oikein, että kaikkien ydinvoimasta päättävien kansanedustajien nimet kirjoitettaisiin ydinsaastesäiliöiden kylkiin ja näin tulevien sukupolvien tietoon. (Eduskunnasta: Pannaan Pekkarisen kuva sinne!)

Jo energiasäästötoimien, uusiutuvien energiainnovaatioiden ja perusteollisuuden tehtaiden lopettamisen takia energiantarve pikemminkin vähenee kuin kasvaa. Energiapoliittisten ratkaisujen tulee olla turvallisia, ympäristöystävällisiä, hajautettuja eri puolille Suomea jo riskienkin minimoimiseksi sekä työllistäviä.

Ydinvoima ei tue työllisyyttä. Se on erittäin kallis ratkaisu, se on erittäin riskialtis ratkaisu. Sen sijaan, että keskittyisimme kehittämään uutta teknologiaa, ostamme itse vanhaa teknologiaa tai kyseenalaista uutta teknologiaa, kun ostamme ydinvoimaa.

Suomen tulevaisuuden vision tulee pohjautua uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen, energiaa säästävien ympäristöratkaisujen kehittämiseen ja niihin pohjautuvien teknologiainnovaatioiden myymiseen maailmanmarkkinoille. Uusiutuvien kotimaisten energialähteiden hyötykäyttö loisi kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja eri puolilla Suomea. Meillä on vesivoimaa, aaltovoimaa, maavoimaa, tuulivoimaa, aurinkovoimaa, hyvin erityyppisiä voimanlähteitä. Ylistettyjen ydinvoimalaitosten työllisyysvaikutukset ovat tosi vähäisiä. Tällä hetkellä Olkiluodon ydinvoimalaa rakennetaan jo vuosien yliajalla kuin kesken jäänyttä ja sortuvaa Baabelin tornia. Työmaalla kaikuu eri kielien sekamelska. Vain murto-osa työläisistä on suomalaisia.

Nyt olisi panostettava todella voimakkaasti uusiutuvien energialähteiden ja ympäristön ja teknologian kehittämiseen. Tämä kehitystyö, ympäristö ja teknologia, voisi olla Suomelle uusi huippuosaamisen alue, tuleva Nokia. Joissain maissa, Saksassa ja Britanniassa, tämä on jo ymmärretty. Näissä maissa uusien ympäristöteknologiainnovaatioiden kehitystyö on luonut jo puolisen miljoonaa työpaikkaa. Asiantuntijoiden mukaan Suomessa voitaisiin luoda tällä sektorilla jopa 50 000 työpaikkaa.

Hyvänä esimerkkinä uusien liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisestä toimii Kemira Oyj:n ja Vtt:n perustama vesitutkimuksen huippuosaamiskeskus. Tutkimuskeskuksen tavoitteena on kehittää uutta ympäristöteknologiaa, jonka avulla voidaan tehostaa veden saatavuutta, käyttöä ja kierrätystä sekä luoda ympäristön kannalta kestävämpiä ja energiatehokkaampia ratkaisuja. Vesiteknologiasta voi tulla sellaista suomalaista osaamista, jonka avulla pystytään ratkaisemaan merkittäviä maailmanlaajuisia haasteita. Vesiteknologia on tällä hetkellä nopeimmin kasvava ala maailmalla, ja sen markkinakoko on jo 25 miljardia euroa.

Lahden tiede- ja yrityspuisto Oy:n koordinoiman Suomen cleantech-klusterin tavoitteena on synnyttää Suomeen uusia kasvuyrityksiä ympäristö-, energia- ja puhtaat teknologiat -aloille sekä auttaa yrityksiä kansainvälistymään. Lisäksi klusteri houkuttelee ulkomaisia pääomasijoittajia investoimaan suomalaisiin yrityksiin.

Tällaista kehitystyötä me tarvitsemme, ja tähän kehitystyöhön pitää investoida niin voimakkaasti, että Suomesta tulee maailman johtava ympäristöteknologian kehityskeskus ja uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämisen edelläkävijä.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys energiaratkaisuksi on historiallisen suuri. Ratkaisuun sisältyy Suomen historian suurin uusiutuvien energioiden paketti ja kahden uuden ydinvoimalan rakentaminen Suomeen.

Valtioneuvoston eduskunnalle alkuvuodesta 2008 antamassa pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiassa on arvioitu energiapolitiikan suuntaa. Strategian lähtökohtana on ollut täyttää EU:n asettamat velvoitteet päästövähennyksille ja uusiutuvan energian osuuden lisäämiselle. Tavoitteena on lisätä energiaomavaraisuus tasolle, jolla Suomen tuotantokapasiteetti pystyy kattamaan kulutuksen huiput ja mahdolliset tuotantohäiriöt. Tavoitteena on myös nostaa uusiutuvan energian osuus 38 prosenttiin energian loppukulutuksesta sekä laskea kivihiilen ja öljyn osuutta energiataseessamme.

Strategian mukaan tavoitteena on myös parantaa energiajärjestelmämme monipuolisuutta entisestään, jolloin se riski vähenisi, että ulkopuoliset energiakriisit vaarantaisivat energiahuoltoamme. Jotta pystymme tulevaisuudessa tuottamaan tarvitsemamme energian itse, on nyt esillä oleva energiapaketti mielestäni hyväksyttävä. Jo pelkästään huoltovarmuuden kannalta meidän on kannettava vastuumme tässä asiassa.

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiaratkaisussa on huomioitava erityisesti kolme asiaa: uusiutuvan energian velvoite, maamme energiaomavaraisuus sekä esityksen työllisyysvaikutukset.

EU:n ilmasto- ja energiapoliittiset tavoitteet velvoittavat meitä nostamaan uusiutuvan osuuden 38 prosenttiin kokonaisenergiasta. Hallituksen esitys on uusiutuvan energian osalta monipuolinen ja erinomainen. Metsähakkeen käytön lisääminen nykyisestä 5 miljoonasta 13,5 miljoonaan mottiin on todella kunnianhimoinen tavoite ja sinällään kannatettava.

Hallituksen esitys sisältää monia tukitoimia puuenergialle, kuten pienpuun energiatuki, muuttuva sähköntuotannon tuki sekä pien-chp:n takuuhintajärjestelmä uusille laitoksille. Puuenergian lisäämisellä tarkoitus on korvata kivihiiltä, jota nykyään käytetään sähkön- ja lämmöntuotannossa noin 15 terawattituntia. Selkeänä tavoitteena pitää olla, että esimerkiksi Helsinki vähentää vähitellen kivihiilen käyttöä ja siirtyy sitä mukaa uusiutuviin energioihin.

Hallituksen esityksessä on huomioitu liikenteen muuttuva toimintaympäristö ja on asetettu tavoitteeksi biopolttoaineiden käyttö 7 terawattituntiin vuoteen 2020 mennessä. Uusiutuva energia on erityisesti maakuntien kannalta todella iso mahdollisuus, joten kannatan voimakkaasti hajautetun uusiutuvan energian tuotantoa.

Vuosittain Suomi ostaa energiaa ulkomailta noin 7 miljardilla eurolla. Mitä enemmän pystymme tuottamaan energiaa kotimaisilla raaka-aineilla ja Suomessa, tuo se samalla työtä ja toimeentuloa koko maahan.

Arvoisa puhemies! Hallituksen energiaesitys parantaa Suomen omavaraisuutta energiantuotannossa. Tällä hetkellä tuotamme vain noin 30 prosenttia tarvitsemastamme energiasta itse. Loput 70 prosenttia katetaan tuontienergialla, josta tärkeimpiä ovat öljy, ydinvoima ja kivihiili. Esimerkiksi Venäjältä on sopimuspohjalta sähköntuontia 11—12 terawattituntia vuodessa. Viime talvi opetti meille konkreettisesti, miten tärkeää on olla sähköntuotannossa omavarainen.

Hallituksen energiaesityksen työllisyys- ja investointivaikutukset ovat todella merkittäviä. Esimerkiksi metsähakkeen kolminkertaistaminen lähes 15 miljoonaan mottiin vuodessa edellyttää 700 miljoonan euron laiteinvestointeja korjuu- ja kuljetuskalustoon, jonka valmistus työllistää konepajateollisuutta merkittävästi. On myös arvioitu, että pelkästään metsähakkeen käytön lisäämisen työllisyysvaikutukset olisivat noin 7 000 henkilötyövuotta vuoteen 2020 mennessä. Esimerkiksi 750 miljoonan euron energiatuloilla saadaan aikaan moninkertaiset investoinnit, yhteissummaltaan lähes 4 miljardia euroa.

Edellä mainittujen investointien ja laitehankintojen suora työllisyysvaikutus on noin 4 500 henkilötyövuotta. Hallituksen esitys investointien ja työllisyyden kannalta on erittäin merkittävä ja erityisesti maakuntien osalta luo mahdollisuuksia uuteen työhön.

Hallituksen esityksessä on huomioitu myös energiatehokkuus. Linjaus on hyvä, sillä energiatehokkuuden ja energiansäästön lisääminen on keskeinen keino saavuttaa Suomelle asetetut tavoitteet niin päästöjen vähentämisen kuin uusiutuvan energian käytön lisäämisen kannalta. Hallituksen energiaesitys on kokonaisuus, jossa puuenergia, tuulivoima ja muu uusiutuva energia ovat tärkeässä roolissa ydinvoima mukaan lukien.

Lopuksi, arvoisa puhemies, toivon myös, että kun rakennamme tuulivoimaa, niin kannamme myös siitä vastuumme, että rakennamme tuulivoimalle välttämättömän säätövoiman, jossa vesivoimalla on erinomaisen tärkeä asema. Ja on tärkeää, että jo valjastetuissa vesistöissä pystymme hyödyntämään käytössä olevan mahdollisuuden ja samoin otamme huomioon, että turpeella tuotamme kotimaista energiaa ja samalla tuotamme myös sähköä ja tällä keinoin otamme myös vastuun energiaomavaraisuudesta ja huoltovarmuudesta.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä ydinvoimakeskustelussa on kiinnitetty hyvin paljon huomiota sähkönkulutuksen kokonaisarvioihin ja on myös esitetty epäilyjä, että noita arvioita olisi aika ajoin rukattu niin, että ne sopisivat tähän valtioneuvoston periaatepäätökseen, joka sisältää kahden uuden ydinvoimalan rakentamisen. En varmasti ole ainoa tässä salissa, jolle oli hienoinen yllätys, että hallituksessa päädyttiin todellakin kahteen voimalaan tässä tilanteessa.

Sellaista energiamuotoa, joka olisi kokonaan saasteetonta tai päästötöntä tai josta ei olisi ympäristöhaittoja, ei oikeastaan ole olemassa. Jotkut uusiutuvan energian muodot sellaisia ovat, mutta kaikissa on omat rasitteensa. Tässä keskustelussa ne, jotka ovat puolustaneet lisäydinvoiman rakentamista, ovat puolustaneet ydinvoimaa päästöttömänä energialähteenä, mutta on hyvä muistaa, että päästöttömyys ei tarkoita samaa kuin että se olisi saasteetonta tai jätteetöntä. Kun katsoo ydinenergian koko materiaalikiertoa, on kiinnitettävä huomiota myös uraanikaivostoimintaan ja siitä johtuviin ympäristö- ja terveysvaikutuksiin, polttoaineen rikastamiseen liittyviin kysymyksiin ja tietysti siihen asiaan, että monessa maassa rikastamiseen liittyvä tuotanto on myöskin kytköksissä ydinasetuotantoon. Ja lopuksi on kysymys ydinjätteen väliaikaisvarastoinnista ja loppuvarastoinnista.

Ainakin minua huolestuttaa nyt se otettu linja, että Fennovoiman lupaa ollaan antamassa tilanteessa, jossa lopullinen ratkaisu siitä, minne yritys jätteensä hautaa, puuttuu. Tämä tuntuu melko vastuuttomalta. Meidän on myöskin hyvin vaikea tietää, mitä omassa peruskalliossamme tapahtuu kymmenientuhansien vuosien aikavälillä, joten tästä päätöksestä, jota täällä ollaan tekemässä, joutuvat tulevat sukupolvet hyvin monella eri tavalla vastuuseen. Nyt tehdään varmasti tämän eduskunnan kauaskantoisinta päätöstä.

Ei ole ollut kovin muodikasta myöskään puhua sellaisista mahdollisuuksista, että ydinvoimaloissa voisi tapahtua käyttöhäiriöitä tai että niistä voisi olla ongelmia erilaisissa turvallisuuskriiseissä tai kriisiolosuhteissa. Tšernobylin onnettomuus ja muut onnettomuudet ovat tavallaan jääneet historiaan tästä keskustelusta. Olen silti samaa mieltä kuin täällä esimerkiksi edellisellä puheenvuorokierroksella puheenvuoron käyttänyt ed. Tennilä, kun hän huomautti, että ydinvoimaloita ei pitäisi rakentaa kovin lähelle asutuskeskuksia muun muassa viitaten niihin seurausvaikutuksiin, joita Tšernobylin kaltaisella onnettomuudella sen lähiympäristöön ja kauemmaksikin oli.

Arvoisa puhemies! Laki edellyttää, että ydinvoiman lupakysymyksessä eduskunta käyttää kokonaisharkintaa, harkitsee, onko tämä todellakin yhteiskunnan edun mukaista. Omassa harkinnassani näistä syistä, jotka liittyvät koko ydinmateriaalin kiertoon, jätteiden säilytykseen ja ydinvoiman turvallisuuteen erilaisissa kriisiolosuhteissa, olen päätynyt siihen, että hallituksen esitys ei ole hyvä ja aion äänestää sitä vastaan.

Mats  Nylund /r:

Värderade herr talman, arvoisa herra puhemies! Finland ska om tio år ha ökat andelen förnyelsebar inhemsk energi till 38 procent. Samtidigt ska vi ha minskat våra växthusutsläpp med 20 procent. De här EU-målsättningarna är juridiskt bindande för Finland och för att uppnå nivån måste produktionen av förnyelsebar energi öka med över 35 terawattimmar.

Vi ska komma ihåg att Finland också förbundit sig till en 20 procentig effektivering av energianvändningen fram till 2020. Detta mål måste och kan kombineras med energipaketet och till de mål som gäller den förnyelsebara energin. I dag är 28 procent av den energi vi förbrukar el men prognoser visar att 2050 kommer nästa hälften, 46 procent, av vår energiförbrukning att bestå av elkonsumtion. Det paket som regeringen enats om, och som riksdagen bör enas om, är en vägkarta som visar hur vi ska nå målet.

Arvoisa puhemies! Tulevaisuuden energialähteet ovat uusiutuvia, ja niihin kuuluvat bioenergia, tuulivoima, maalämpö, lämpöpumput, biokaasu ja aurinkoenergia. Metsän odotetaan kattavan puolet suunnitellusta lisäyksestä ja tuontihiilen korvaavasta energiasta. Tukien korottaminen nuoren metsän harvennukseen ja uusi energiatukimuoto puun haketukseen ovat hallituksen ehdottamia tärkeitä porkkanoita. Nyt hallituksen on myös pidettävä huolta Kemera-tuen turvaamisesta tulevissa talousarvioissa.

Tuulivoimaloiden osalta otetaan käyttöön syöttötariffijärjestelmä, niin sanottu takuuhintajärjestelmä, joka on tuki uusiutuvan energian tuottajille. Syöttötariffien avulla valtiovalta kannustaa tuulivoimaloiden rakentamiseen, ja mielestäni on oikeudenmukaista, että myös paikallisyhteisö pääsee osalliseksi tästä panostuksesta. Siksi myös tuulivoimaloihin, joiden nimellisteho on yli 2 megavolttiampeeria, tulee soveltaa samaa kiinteistöveroprosenttia kuin muihin voimalaitoksiin eli 2,85 prosenttia. Koska kiinteistövero tulee kunnille, näitä verovaroja olisi mahdollista käyttää paikallisesti peruspalvelujen parantamiseen.

Ydinvoimakysymyksen osalta kaksi hakemusta kolmesta on nyt eduskunnassa. Mielestäni tärkeimmät uutta ydinvoimaa puolustavat argumentit ovat Suomen kilpailukyvyn varmentaminen ja energian omavaraisuuden saavuttaminen, ja kilpailukyky voidaan varmistaa vain turvaamalla kotimaisen teollisuuden toimintaedellytykset. Esimerkiksi metsäteollisuus tuottaa nykyään 70 prosenttia uusiutuvasta energiastamme. Ilman metsäteollisuuden myötävaikutusta olisimme nyt paljon nykyistä suuremman haasteen edessä. Onneksi meillä on nyt hallitus, joka näkee kokonaisuuden, ilman toista ei ole toista ja päinvastoin.

Värderade talman! I kärnkraftsfrågan har vi två ansökningar av tre i riksdagen. Jag anser att de viktigaste argumenten för ny kärnkraft är att den finländska konkurrenskraften säkras och att vi blir självförsörjande på energi. Konkurrenskraften säkras endast om den finländska industrins verksamhetsmöjligheter tryggas. Ser vi till exempel på skogsindustrin står den i dag för 70 procent av vår produktion av förnyelsebar energi. Utan skogsindustrins medverkan skulle vi stå inför en oerhört mycket större utmaning än vad vi står inför i dag. Lyckligtvis har vi nu en regering som ser helheten, utan det ena kan det inte bli det andra och vice versa.

Sari Palm /kd:

Arvoisa puhemies! Eduskunnan tärkeän budjettivallan näkökulmasta ei voi olla uusiutuvasta energiasta mainitsematta myös tässä kohdassa jotakin.

Uusiutuvan energian tavoitteena on vähentää fossiilisten polttoaineiden hyödyntämistä ja lisätä energiaomavaraisuutta Suomessa. Tavoite on erittäin kannatettava ja hyvä. Suomen tulee pyrkiä EU-sitoumuksiinsa uusiutuvien osalta kuitenkin kansallisesti edeten niin, että kyky pärjätä sekä energiatalouden että toisaalta elinkeinoelämän osalta ei kohtuuttomasti kärsi ainakaan siitä hypoteettisesta tilasta, että Suomi yksin tai merkittävän pienenä osana kokonaisuutta pitää kiinni tavoitteista.

Uusiutuvan energian paketin ongelmallisin kohta on se, että investointitukiohjelman lisäksi kansalaisten maksettavaksi jää pysyvä tukirakenne syöttötariffin muodossa. Sinänsä olen valmis tukemaan puhdasta energiantuotantoa, mutta tuulivoiman kylkeen rakentuva tuki, hallituksen arvion mukaan 200 miljoonaa per vuosi 6 terawattitunnin tuotannolla vuoteen 2020, on siis pysyvä meno veronmaksajille. Tässä yhteiskuntatalouden kireässä tilanteessa on tärkeä tiedostaa tämä kyseinen sitoumus. On myös huomattava, että tukisumman tarkkaa hintaa on vaikea arvioida, ja tähän syntyykin erikoinen maksupiiska, joka voi vaikuttaa uusiutuvien kehittymiseen. Mitä enemmän uusiutuvaa tuotetaan, sitä enemmän veronmaksaja tukee. Onko meillä piikki täysin auki?

Tuulivoiman osalta huomautan vielä, että ongelmallisuutta siitä huolimatta, että tuen tuulivoimaa sinänsä, syventää hallituksen eduskunnalle tuoman ilmastostrategian tavoite markkinaehtoisuudesta. Täyttyykö markkinaehtoisuus? Tämä kysymys jää ilmaan.

Kaavoitusongelmista tuulivoiman osalta tullee vielä merkittävä haaste meille päättäjille sekä valtakunnallisesti että paikallisesti. Tästä on merkkejä jo ilmassa.

Eräs toinen uusiutuvaan liittyvä kysymys, joka on mielessäni, liittyy yrittäjien investointeihin. Annammeko nyt metsäpaketilla riittävän pitkäjänteisen viestin nimenomaan korjaus- ja kuljetuskalustoa ylläpitäville yrittäjille? Kysymys on kuitenkin merkittävistä investoinneista. Ja tähän samaan liittyy myös ongelmakenttä: tarvitsemme uutta, uudenlaista koulutusta, joka vastaa nykypäivän tarpeisiin.

Sitten jokunen näkökulma ydinvoiman puo-lelta.

Ydinvoimaesitykseen on mielestäni kyllä kätkettynä kolmannen ydinvoiman mahdollisuus, vaikka kahta lupaa nyt käsittelemme. Nyt TVO:n kautta mukana oleva Fortum jää ikään kuin jonoon Loviisan tarpeiden osalta, ja tässä jää vähän niin kuin takaovi raolleen sille, että kyllähän valtionyhtiön on jatkossa saatava. Tästä automaattimekanismista minä en kyllä pidä. Minusta kansallinen ydinvoimapäätösvalta täytyy olla ajassa parlamentilla, eduskunnalla, tässä ja nyt.

Myös pari periaatteellista ongelmaa ovat sellaisia ylitsepääsemättömiä rämeitä itselleni. Toinen liittyy tähän Venäjän-tuontiin, sen tyrehdyttämiseen, tai toisaalta vientisähköön. Erityisesti tänään ovat hämmentäneet työ- ja elinkeinoministeriön teollisuusneuvos Arto Lepistön kannat siitä, että 2020 meillä voisi olla vientisähköä jopa kolme neljäsosaa toisen uuden voimalan vuosituotannosta. Kyllä tämä on sellaista rätinkiä, suoraa puhetta, jota minä en ainakaan voi niellä. Sehän kertoo siitä, että halutaan niin paljon kapasiteettia, ydinsähköä, että voidaan oikeasti myydä sitä ulos. Venäjän-tuontiin liittyy vielä sitten se ongelma, että kun eletään markkinoissa, niin miten voidaan pitää siitä kiinni, että jos venäläinen sähkö on halvempaa, niin sitä ei tänne tuoda. Nämä ovat kysymyksiä, joihin ei viime tiistaina vastausta tullut.

Jos, arvoisa puhemies, sallitte, viimeisenä kohtana nostan esiin erityisesti Fennovoiman hakemuksen kohdalla kummittelevan jäteongelman. Arvoisa puhemies! Minulle se tulee olemaan ylitsepääsemätön, jos siihen ei tule vastauksia, mitä tekee Posiva, mitä tapahtuu Fennovoiman jätteille. On aika huono signaali antaa 6 vuoden aika mahdollisille järjestelyille. Tästä minä en pidä.

Timo Kaunisto /kesk:

Arvoisa puhemies! Päätösesitys ydinvoimaluvista on paljon enemmän kuin esitys Suomen tulevaksi energiapolitiikaksi. Se on esitys, jolla Suomi sidottaisiin vanhaan energiateknologiaan, perinteiseen teollisuusrakenteeseen ja eurooppalaisen talousalueen riskienergiahuoltajaksi. Se on esitys, jolla orastavalta biotaloudelta vietäisiin kotipesän markkinasuoja ja jolla olennaisesti heikennettäisiin sen mahdollisuuksia kehittyä taloutemme uudeksi tukijalaksi. Kysymys on menneisyydestä ja tulevaisuudesta, säilyttämisestä ja luomisesta, näköalattomuudesta ja rohkeudesta.

Finanssikriisin jälkeinen maailma ei enää ole sama kuin sitä ennen. Rakenteet ja painopisteet muuttuvat. Kokonaiset toimialat vaihtavat maata ja osoitetta. Vanhoilla teollisilla menestysaloillamme vallitsee schumpeteriläinen luova tuho, tila, jossa rakenteet muuttuvat, vanhaa kuolee ja uutta syntyy tilalle. Metsäteollisuuden osuus viennistämme on laskenut kymmenessä vuodessa 20:sta 10:een prosenttiin, sen osuus arvonlisäyksestä 6:sta 3:een prosenttiin ja työllistettyjen määrä 65 000:sta alle 50 000:een.

Itse asiassa teollisuudessamme näyttää olevan kyse enemmän tuhosta kuin luovuudesta. Suomessa on pitkään elinkeinopolitiikan mallina ollut kehittää sektoreita, jotka voivat saavuttaa kustannuskilpailuedun. Tätä tavoitetta on palvellut ydinsähkö, yhteiskunnan takaama ja vakuuttama, verovapaa, kilpailijoita huokeampi kustannustekijä. Jatkossa tämä tavoite ei Suomelle ole korkean kustannustason maana keskeinen peruste. Meidän pitäisi pyrkiä luomaan uutta liiketoimintaa, joka perustuu ylivoimaiseen lisäarvoon. Tulevaisuudessa kysymys on tuotantotoiminnan evoluutiosta, variaatioista, valinnasta ja uudesta kasvusta. Suomessa tarvitaan panostusta uuden etsimiseen ja kokeiluihin. Voittajat tekevät uusia asioita ensimmäisenä.

Vaikka hallituksen energiaratkaisun biopaketti on erittäin vahva ja monipuolinen sekä kooltaan ennätyssuuri, uhkaa takertuminen ydinenergian lisäämiseen viedä perustan tiikerinloikalta vihreiden elinkeinojen eturiviin. Ratkaisulla ydinsähkön osuus nousee jo 60 prosenttiin kulutuksesta. Tämän laskelman perustana oli teollisuuden arvioima paperin ja kartongin tuotannon elpyminen liki 14 miljoonan tonnin vuositasolle. Riippumaton Metsäntutkimuslaitos puolestaan laskee tuotannon tasoksi vain 9 miljoonaa tonnia ja perustaa tämän paperin kulutusennusteeseen.

Itse asiassa on aika vaikea kyllä tehdä luotettavaa arviota metsäteollisuuden tuotannosta ainakaan vuotta 2018 pidemmälle. Näyttäisi, että tuo Metsäntutkimuslaitoksen trendi ainakin on enemmän kuin toteutumassa. Myöskin näiden päätösten jälkeen on tullut uutisia siitä, miten painopaperin kilpailukyky muun muassa edelleen on laskenut ja tällä alalla on suuria vaikeuksia. Lisäksi tuntuu, että näistä tuotantoennusteista puuttuu kokonaan arvio siitä, että nämä hiilivoimalat voidaan korvata puusähköllä ja että sieltä tulee myöskin uutta sähköä, ei pelkästään täältä ydinvoimakapasiteetista.

Todellisuudessa, vastoin aiemmin tehtyjä periaatepäätöksiämme, teollisuus tähtää uraanisähkön merkittäväksi viejäksi. Sähkönmarkkinat ovat jo nyt integroituneet pohjoismaiseksi järjestelmäksi, joka laajenee uuden 1 000 megan siirtoyhteyden kautta Baltian maihin. Lopulta tähtäimessä on koko Euroopan laajuinen sähköverkko, johon Venäjän tuotanto ja yhteydet luovat oman lisänsä. On selvää, että tässä markkinassa vahva ydinvoimaan perustuva peruskuorma tarjoaa sähkön tuottajalle pelintekijän roolin. Kauniit puheet omavaraisuudesta ovat kekkoslaista kuorrutusta monopolisähkön kakun päällä.

Nykyinen tuotantomme perustuu vesivoimaan, ydinvoimaan, prosessivoimaan, kaukolämmön chp-voimaan ja hiililauhteeseen sekä tuontiin Venäjältä ja Pohjoismaista. Sähkömarkkina elää koko ajan, eikä ole olemassa yhtä alituista tuotannon tarvetta. Itse asiassa kapasiteettimme riittää oikein hyvin talven kireimpiä pakkaspäiviä lukuun ottamatta. Tämä olisikin älykkäällä sähkönohjausjärjestelmällä, kuten kaksisuuntaisella kuluttajasähkön mittauksella ja myynnillä, helposti hoidettavissa. Lisäksi Olkiluoto 3 ehkä joskus valmistuttuaan poistaa meiltä laskennallisen sähköntuotannon aliomavaraisuuden.

Ei voi välttyä ajatukselta, että Suomi on jättäytymässä uuden eurooppalaisen energiapolitiikan Molotov–Ribbentrop-linjauksen väärälle puolelle. Kun Euroopan unionin 20—20-strategia panostaa vihreään kasvuun, tähtää Suomi itäeurooppalaisen savupiipputeollisuuden sähkön huoltajaksi ja jäteriskin kantajaksi. Nytkin on kyse valinnasta, ei ajelehtimisesta. Ydinvoima on väliaikainen ratkaisu matkalla kohti kestävämpää energiataloutta. Nyt kun olemme aidosti uuden ajan kynnyksellä matkalla kohti monipuolista ja teknisesti täysin toimivaa ja välttämätöntä biotaloutta, en voi henkilökohtaisesti muuta kuin hämmästellä rohkeuden ja uskon puutetta. En voi nielaista sellaista poliittista katumuspilleriä, joka oikeuttaisi minut läpimurron hetkellä muuttamaan näkymääni Suomen edelläkävijän osasta maailman uusiutuvan energiantuotannon tulevaisuudessa.

Arvoisa puhemies! Tässä ollaan avaamassa kyllä ovea ydinsähkön viennille. Melkoinen periaateratkaisu. On pakko mukailla tässä vähän Pentti Saarikoskea: en anna teille anteeksi, sillä te tiedätte hyvin, mitä olette tekemässä.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Suomen kilpailukyvystä on huolehdittava tulevaisuudessakin, ja nykyinen hallitus on valmis tähän toimenpiteillä, joista osoituksena on tämä loistava energiapaketti. Päästöt vähenevät, omavaraisuutemme kasvaa, ja hyvinvointia luovat työpaikat lisääntyvät. Meillä on edessä vaativa tavoite, kun uusiutuvan energian osuus tulee nostaa 38 prosenttiin kaikesta energiatuotannosta tällä vuosikymmenellä. Päästötön Suomi ei saa olla vain haavekuva, vaan konkreettinen tavoite. Lisäämällä uusiutuvaa energiaa ja panostamalla myös päästöttömään, kotimaiseen ydinvoimaan voimme nämä tavoitteet toteuttaa.

Meillä on mahdollisuus ja meidän tulee olla etujoukoissa kehittämässä uusia energiaratkaisuja. Alalla kasvumahdollisuudet ovat valtavat, ja Suomen on tartuttava tähän mahdollisuuteen. Uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen panostavat yritykset ovat avainasemassa. Nyt on aika uusien innovaatioiden. Koko maassa tarvitsemme uuden kansallisen energia- ja ilmastoinnovaatioiden strategian. Suomen sähköntuotannosta tuulivoiman osuus pyritään muun muassa syöttötariffeilla nostamaan jopa kymmenkertaiseksi nykyiseen verrattuna. Myös bioenergian käyttö käytännössä kolminkertaistuu ja maa- ja ilmalämpöpumppujen määrä nelinkertaistuu. Niin ikään energiatehokkuuden osalta toimiin on myös ryhdytty. Ilmastoajatteluun on siirrytty niin kaavoituksessa kuin yhdyskuntarakenteessa, ja ihmisten arkeen pyritään tuomaan yhä enemmän energiaa säästäviä ratkaisuja.

Mitä sitten ydinvoimaan tulee, niin vaikuttaa siltä, että moni poliitikko haluaa ennemminkin rajoittaa kuin mahdollistaa tulevaisuutta. Menneisyyteen on niin helppo takertua. Jos Suomen kilpailukyvystä kuitenkin halutaan pitää huolta tulevaisuudessakin, kotimaista, päästötöntä ja kohtuuhintaista ydinenergiaa tarvitaan lisää. Tämä lisärakentaminen on syytä aloittaa Eurajoen Olkiluodosta. Lupa rakentamiseen pitäisi antaa hallituksen esittämällä tavalla sekä TVO:lle että Fennovoimalle.

Minä en usko poliitikkojen kaikkivoipaisuuteen. Säteilyturvakeskus on oikea taho määrittelemään turvallisuuskysymykset, ja markkinat määrittelevät taloudelliset realiteetit. Siksi lupa olisi voitu antaa kolmellekin hakijalle. Luparatkaisua tehtäessä lähtökohdan on oltava turvallisuus. Suomessa Säteilyturvakeskus on osoittanut, että turvallisuudesta ei tingitä edes aikataulupaineiden alla. Turvallisuuteen liittyvät myös yhteiskunnan tarjoamat palo- ja pelastuspalvelut Puolustusvoimia ja terveydenhuoltoa unohtamatta. Jo toimivilla ydinvoima-alueilla asioita on hiottu jo vuosikymmeniä, ja ne ovat osoittaneet toimivuutensa.

Käytetyn polttoaineen välivarastointi ja loppusijoitus on osa turvallisuuskysymystä sekin. Loppusijoituksesta moni poliitikko on esittänyt TVO:n ja Fortumin yhteisyrityksen Posivan kannasta poikkeavia näkemyksiä. On sanottu, että kyllä sinne Eurajoen kallioon mahtuvat muidenkin jätteet. Minulla ei ole rohkeutta kertoa asiantuntijoille, mitä Olkiluodon onkaloihin voidaan sijoittaa ja kuinka paljon. Ennen kuin lopullinen rakentamislupa voidaan myöntää muille kuin Posivan omistajille, loppusijoituskysymys on ratkaistava luotettaviin tutkimustuloksiin nojautuen. Päästöjen vähentämisen kannalta keskeisintä on aikataulu. Mitä nopeammin uusia voimaloita päästään rakentamaan, sitä nopeammin päästöt vähenevät. On luonnollista, että siellä, missä rakenteet ovat kunnossa, rakentamisen alkuun päästään nopeimmin.

Suomalainen osaaminen on pidettävä suomalaisissa käsissä. Voimalaomistuksen kotimaisuudella on tässä merkitystä. Omistajalla on kuitenkin päätöksenteon avaimet. Energian hintaan vaikuttavat aivan keskeisesti valmis infra, rakenteet, varavoima, turvallisuuspalvelut ja muut arvokkaat välttämättömyydet. Mitä valmiimpi paketti, sitä edullisempaa energiaa ja sitä pienempi on myös sähkölasku työmailla ja kotitalouksissa. Veronmaksajat ovat ydinvoimarakentamisessa saamapuolella. Hankkeet ovat yritysten rahoittamia. Veronmaksajille ei aiheudu kustannuksia siellä, missä nämä ovat jo valmiina.

Arvoisa puhemies! Suomen tulevaisuuden kannalta ydinvoimarakentamisessa on kyse merkittävämmästä ratkaisusta kuin yleisesti on ymmärretty. Tarkasteltiinpa lupakriteerejä ja valmiuksia millä tahansa perusteella, faktat osoittavat ainakin Olkiluodon suuntaan. Poliittisen järjestelmän uskottavuus edellyttää, että ratkaisut tehdään faktoihin nojautuen.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimalla on joka puolella sekä kannattajia että vastustajia, niin myös meillä Lapissa. Energiakysymys on paitsi kansallinen myös vahvasti kansainvälinen kysymys. Meidän on täytettävä EU:n meille määrittämät sitoumukset ja samalla meidän on ratkaistava, kuinka omavaraisia aiomme tarvitsemassamme energiantuotannossa olla.

Vuonna 2009 kuluttamastamme sähköstä 14 prosenttia tuotettiin Venäjällä. Sähkön omavaraisuuden lisääminen kuuluu Suomen pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin. Energiakysymys on erittäin keskeinen pohjoisen Suomen menestyksen ja kukoistuksen kannalta. Lapissa meillä on isoja teollisuuslaitoksia, kuten muun muassa Outokumpu, Metsä-Botnia ja Stora Enso, joiden energiansaanti on tulevaisuudessakin turvattava. Teollisuuden osuus Lapin yritysten liikevaihdosta oli 58 prosenttia ja työpaikoista 23 prosenttia vuonna 2007. Lapille elintärkeät metsä-, metalli- ja paperiteollisuus ovat hyvin energiaintensiivisiä aloja. Lisäksi kasvava energiantarve tulee olemaan kaivannaisteollisuudella ja matkailulla.

Ennen kaikkea kuitenkin meidän tulee panostaa uusiutuvaan energiaan. Voisi mainita esimerkiksi hakkeen käytön, aurinko-, vesi- ja tuulivoiman. Meillä Lapissa on vireillä monia merkittäviä hankkeita, kuten Rovaniemen Energian lauhdevoimalaitos, jolla tuotettaisiin sähköä paikallisista puupolttoaineista ja turpeesta, Kemi—Tornion alueelle suunnitteilla oleva biopolttonesteiden tuotantolaitos sekä lisäksi merkittävät tuulivoimahankkeet sekä merellä että sisämaassa. Lisäksi bioenergiayrittäjyyttä on lisättävä koko maakunnassa vesivoimaa unohtamatta.

Tänään olemme koolla keskustelemassa ydinvoiman lisärakentamisesta Suomeen. En itse ole ydinvoiman innokkaimpia kannattajia, mutta olen pyrkinyt arvioimaan asiaa mahdollisimman tasapuolisesti osana koko energiaratkaisuamme ja energiantarvettamme. Toisaalta vaakakupissa painavat ydinvoiman haittapuolet, kuten kysymys jätteiden loppusijoituspaikasta tai uraanin etsinnästä, joka soveltuu huonosti yhteen lappilaisen matkailuimagon kanssa. Jos Fennovoima saa eduskunnalta periaatepäätöksen, valitsee yhtiö voimalansa sijoituspaikan viimeistään vuoden 2011 alkupuolella. Vaihtoehtoina ovat Pyhäjoki ja Simo. Ensimmäiset rakennustyöt valitulla paikkakunnalla on tarkoitus aloittaa vuonna 2012. Ydinvoimalan kaltainen suurhanke olisi työpaikkoineen, verotuloineen ja välillisine vaikutuksineen piristysruiske koko Pohjois-Suomelle. Rakennusvaihe kestää 6—8 vuotta ja työllistää vilkkaimpien vuosien aikana tuhansia ihmisiä. Monet työntekijät asuvat seutukunnassa useita vuosia. Hankkeen mukana tuleva erilaisten palvelujen tarve on erinomainen mahdollisuus alueen tunteville paikallisille yrityksille.

Ydinvoimalan rakentamisessa tarvitaan monen eri alan osaajia. Alkuvaiheessa täytyy rakentaa teitä, satamaa, laitureita, asuntoja, tehdä louhintatyötä ym. sellaista. Kyse ei ole ydinteknistä osaamista vaativista töistä vaan tavallisesta rakentamisesta, johon tarvittavaa osaamista on alueella runsaasti tarjolla. Näistä urakoista soisi mahdollisimman monen lankeavan suomalaisille ja paikallisille urakoitsijoille. On selvää, että ydinvoimalaa ei rakenneta yksin kotimaisen voimin, mutta yritysten valmentamisella ja aktiivisella tiedottamisella kotimaisen työvoiman osuus saadaan mahdollisimman suureksi. On myös selvää, että työt tulee tehdä Suomen lakien ja työehtosopimusten mukaisesti.

Rakennusalan ammattilaisten lisäksi kysyntää suuressa hankkeessa on muun muassa kiinteistö-, ravintola-, majoitus- ja kuljetuspalveluiden, vartioinnin sekä hallinnon henkilöstölle. Arvioitavanamme olevissa suunnitelmissa varsinainen ydinvoimalarakentaminen pohjoisessa alkaisi vuonna 2014, jolloin edellisten lisäksi tarvitaan monenlaista erityisosaamista. Kun voimala olisi käytössä vuodesta 2020 eteenpäin, tarjoaisi se välittömästi 400—500 työpaikkaa.

Koen, että tarvitsemme ydinvoimaa yhdessä uusiutuvien energianlähteiden kanssa. Suomi on nykyään liian riippuvainen sähköntuonnista, ja tästä meidän tulee päästä eroon. Emme myöskään saavuta ilmastotavoitteitamme ilman hiilidioksidipäästötöntä ydinvoimaa. Näitä pohtiessani olen päätynyt puoltamaan yhtä lupaa uudelle ydinvoimalalle, ja Fennovoiman hanketta perustelen kotimaisella energiantarpeella.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitän tilaisuudesta saada vastata, kommentoida käytettyjä puheenvuoroja.

Paraikaa Venäjällä on Rostovissa aika iso suomalainen vienninedistämisdelegaatio, ja minun piti olla vetämässä sitä delegaatiota. Katsoin, että tämä tilaisuus täällä on niin tärkeä, että olen paitsi kuuntelemassa, niin sen mukaan kuin puhemiehet sallivat, aika ajoin myös kommentoimassa esitettyjä kysymyksiä, ja päätin jäädä tänne. (Eduskunnasta: Hyvä!) Tämä on vaan perustelu sille, että arvaan, että varmaan kysytään myös sitä, miksen ole siellä jossakin vähän kauempana.

Toinen tämmöinen ikään kuin työjärjestyksenomainen kommentti tähän alkuun on se, että kun on kysymys ydinvoiman lisärakentamisesta, nyt kysymys on samalla ehdottomasti sellaisesta vakaumuksellisesta kysymyksestä, vähän omantunnon kysymyksestäkin — jos sen saman ilmiön hivenen toisin käsittein ilmaisee, voi puhua tämmöisestä omantunnon kysymyksestäkin — minä myönnän: ilman muuta näin. Tämän sanon sen takia, että jos joudun joltain kohtaa kritisoimaan täällä käytettyjä puheenvuoroja, ydinvoimaan liittyviä, minä en niitä kritisoi sen takia, että joku on äsken sanotuista syistä, vakaumuksellisista tai omantunnon syistä, toista mieltä. En sen takia kritisoi, vaan minä kritisoin, jos kritisoitavaa on, nimenomaan sen takia, että ne tiedot tai ne arviot tai se kuvaus siitä, miten asiat ovat puhujan mielestä, minun mielestäni välttämättä eivät sillä tavalla olekaan.

Ensimmäisenä lähden liikkeelle siitä, mitä ed. Jääskeläinen ja myös ed. Kaunisto täällä omissa puheenvuoroissaan toivat esiin. Siinä taustalla oli pohdinta siitä, että kunhan vaan nyt tuota uusiutuvaa energiaa rakennettaisiin entistä enemmän, niin kyllä kaikki se tarve, mikä meillä on, tyydyttyisi sillä. Minä oikeastaan heitän kysymyksen sinnepäin äsken sanotuille puhujille ja monille muillekin, jotka pohtivat näinpäin tätä asiaa: Kertokaa minulle, miltä kohtaa uusiutuvaa energiaa voitaisiin lisätä olennaisesti enemmän kuin on se paketti, mikä täällä teille on esitelty. Kyllä jos puuta kovin paljon enemmän tavoitellaan 2020-luvulle, jo logistiset syyt tulevat vastaan, pullonkaulat tulevat vastaan. Kyllä tämä on nyt viritetty niin mittavaksi puun energiakäytöksi kuin ikäpäivänä vaan voi kuvitella toimivalla tavalla olevan mahdollista.

Niistä muista vaihtoehdoista, käymättä niitä jokaista vaihtoehtoa erikseen läpite, teoriassa voidaan tuulta rakentaa vielä enemmän, mutta tuhat noin 3 megan myllyä ylös Suomessa tilanteessa, jossa kaavallinen tilanne ja valmius ei ole kovin hyvä, se on kuulkaa kova tavoite. Tullaan näkemään paljon itkuja ja tullaan näkemään paljon valituksia. Nyt jo tiedän tapauksia, että ne samat tahot, jotka ovat puhuneet, että on niin tärkeää rakentaa uusiutuvaa tuulivoimaa, sitten kun sattuu vähän lähemmäksi se tuulivoimalaitoshanke, ovat saman ympäristön nimissä vastustamassa sitä. (Ed. Zyskowicz: Näitä tulee!) — Näitä tulee! Ed. Zyskowicz, te olitte aivan oikeassa. — Tästäkin syystä sen, että kovin paljon enemmän kuin 2 500 megawattia tehoja saadaan kymmenessä vuodessa aikaan, uskokoon, ken tahtoo. Tämä paketti on nyt yritetty rakentaa niin realistiseksi kuin olla ja mahtaa.

Ed. Jääskeläinen täällä puhui sinänsä ihan kauniisti aurinkoenergiasta ja aaltoenergiasta ja mitä muita niitä vielä olikaan. No, onhan niitä mahdollisuuksia. Mutta uskokaa nyt sekin, hyvät ystävät kaikki, että kyllä se maksaa. Kun me rakennamme sen äsken sanotun määrän sähköä, niin me maksamme veronmaksajien rahoista 200 miljoonaa euroa vuodessa nyt laskennallisesti. Jos me otamme sitä aurinkoa enemmän käyttöön ja sitä aaltoenergiaa enemmän käyttöön, näillä näkymin ainakin se hinta on vielä moninkertainen.

Meillä, Suomella, ei ole maailman talouksien välisessä kilpailussa kovin monia sellaisia suhteellisia kilpailuetuja, jotka tekisivät täällä tapahtuvan tuotannon muita selvästi edullisemmaksi. Energia on sellainen ollut, kutakuinkin, ja jatkossakin mielestäni kyllä meidän pitää huolehtia siitä, että energia jatkossakin on meidän kilpailutekijämme, suhteellisen kilpailuedun antava sille teolliselle rakenteelle ja talouden rakenteelle, mikä meillä on. Noissa rakenteissa on kuitenkin joitakin vahvuuksia, kuten esimerkiksi uusiutuvat raaka-aineet: metsä ja jotkut muut.

Näistä syistä vielä kertaalleen: teillä on se ihana toive lisätä uusiutuvaa vielä enemmän, mutta ihanatkin toiveet joskus joutuu sitten asettamaan aina sen realismin rajoihin, mikä on realismina tarjolla, ja kovin paljon enempään en nyt kerta kaikkiaan usko kuin tässä on sanottu.

Sitten edelleen ed. Jääskeläinen täällä sanoi, että kunhan nyt käytettäisiin rahaa enemmän tutkimukseen ja kehittämistyöhön, nimenomaan uusiutuvan ja ympäristöteknologian kehittämiseen, ikään kuin nyt näillä ratkaisuilla, mitä ydinvoimaan liittyen tässä ollaan tekemässä, ei meneteltäisi noin. Vielä kerran, ed. Jääskeläinen ja kaikki muutkin: Me olemme tehneet niin radikaalin lisäyksen ilmasto-, energia-, ympäristöteknologian rahoittamiseen julkisista varoista, että ette te taatusti osannut kuvitella kolme neljä vuotta sitten, että me kolminkertaistamme näiden varojen käytön muutamassa vuodessa. Näin me olemme tehneet kuitenkin.

Arvoisa puhemies! Huomaan, että kello käy. Näihin määriin ehkä minä palaan sitten seuraavalla kertaa. Tänä aamuna on täällä julkisessa keskustelussa lähinnä teollisuusneuvos Lepistön puheenvuoroja siteeraten väitetty sitä ja tätä. Kun nyt yritän olla kuuliainen puhemiehelle siinä ihanassa toivossa, että saisin toistekin vastata ...

Puhemies:

Eduskunnan säännöille vain!

Puhuja:

Anteeksi?

Puhemies:

Eduskunnan säännöille vain!

Puhuja:

No, mutta minä tulkitsen, että puhemies sitten niitä valvoo ja vartioi.

Palaan siihen kysymykseen hetken päästä, koska pidän sitä erittäin tärkeänä, että saan sen jälleen kerran käydä läpite. Yleisradion muuan toimittaja tätä myllyä jauhaa, ja myös minun pitää siihen voida joskus vastata.

Puhemies:

Tehdään näin! Käydään sitten tässä debatti, johon on halukkuutta enemmän kuin mitä meillä on mahdollisuuksia.

Oras Tynkkynen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkariselta jäi edellä kuvaamatta, minkä takia sähkön tarve katsotaan nyt niin suureksi. Ministeri on lisännyt ennakoitua sähkönkulutusta 7 terawattitunnin verran vuodelle 2020, ja samaan aikaan, samassa ajassa, ministeriössä tehty arvio silloin käytettävissä olevasta sähköntuotantokapasiteetista on pienentynyt 5 terawattituntia. Yhteensä on syntynyt yhden ydinvoimalan vuotuisen tuotannon suuruinen aukko, jota nyt sitten kahdella ydinvoimalalla aiotaan paikata.

Ministeri kysyi, mikä on se vaihtoehto, voidaanko uusiutuvia lisätä enemmän. Vihreiden esittämässä mallissa otetaan lähtökohdaksi ministerin esittämä lähes 98 terawattitunnin vuotuinen kulutus ja sitten lähdetään katsomaan, millä vaihtoehtoisilla keinoilla sähkön tarve voidaan kuroa umpeen. Ne keinot ovat energiatehokkuus, ne keinot ovat kysyntäjouston parantaminen ja ne keinot ovat myös pieni uusiutuvan energian lisäys siihen päälle, mistä hallitus on jo päättänyt. Näillä keinoilla on mahdollista tyydyttää Suomen sähkön tarve tulevaisuudessakin ilman lisäydinvoimaa.

Puhemies:

Käydään tämä lukuerimielisyys nyt saman tien läpi, niin keskustelu etenee.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Oikeastaan viime viikolla kerran sen kävin läpi, mutta kaiken sen jälkeen, mitä viime päivinä on tapahtunut, on paikallaan muutama sana vielä.

Palautan mieleen ensin strategian, joka täällä hyväksyttiin taannoin. Sen strategian mukaan sähkön kulutus, ellei mitään energiatehokkuustoimia tehdä, on 104 terawattituntia vuonna 2020. Jos tehdään tehokkaita toimia, voidaan päästä 98 terawattituntiin. Niin me yhteisesti täällä totesimme. No sitten tuli lama, tuli ongelmia. Arvio siitä, minkä verran nämä ongelmat, nämä lamat, vaikuttavat kaikkeen siihen, mikä sähkön tarve on tulevaisuudessa, vaihtelivat. Syvin, synkin, arvio oli viime syksynä, että se tarve vuonna 2020 olisi vain noin 91 terawattituntia. Se oli puhdas virkamiesarvio, sitä koskaan poliittisesti ei hyväksytty.

Tuon arvion jälkeen teollisuus ja virkamiehet, nämä arvioitsijat, jatkoivat yhteistä arviota siitä, kävivät tarkemmin läpi niitä perusteita, mille numerot perustuvat, ja päätyivät siihen, että tarve olisi vuonna 2020 noin 95 terawattituntia, itse asiassa kirjattiin 96:ksi. Tämä oli virkamiestyön pohjalta syntynyt esitys sen jälkeen, kun virkamiehet ja teollisuus olivat käyneet oman keskustelukierroksensa läpi.

Tämän jälkeen niitten viimeisten viikkojen aikaan, kun tätä strategiaa valmisteltiin, tuli vielä seikkaperäinen keskustelu erityisesti teollisuuden ja erityisesti siellä vielä metsäteollisuuden kanssa. Ja näissä keskusteluissa tuon ministeriryhmän läsnä ollessa, jossa olivat ministerit paikalla ja viimeisissä kahdessa keskustelussa paikalla oli myöskin pääministeri, koko tämän ministeriryhmän läsnä ollessa esitettiin teollisuuden edustajien vahvat vakuuttelut siitä, että se puun käyttö — paperin, kartongin tuotannon taso, mikä voisi olla totta joko nykytuotteilla tai niistä kehitetyillä uusilla arvokkaammilla tuotteilla — voisi olla vuonna 2020 sittenkin, niin kuin ed. Kaunisto täällä ihan oikein sanoi, lähes se sama 14 miljoonaa tonnia kuin se oli parhaina vuosina.

Arvio oli siis teollisuudella, että noin 1 prosentin suuruiset uusinvestoinnit olisivat mahdollisia joka vuosi tästä eteenpäin tulevien vuosien aikana. Tämä vakuutus itse asiassa on se, minkä verran — ja se pitää selvästi sanoa niin kuin on kaikissa käänteissä sanottu — minkä verran ihan sen teollisuuden viime vaiheen kuulemisen seurauksena näitä arvioita nostettiin. No, onko se paljon, jos arviota nostettiin 95:stä tai 96 terawattitunnista sinne 98:aan? Sekin on vain se mitoitusperuste. Minun mielestäni se ei kyllä kovin paljon ole. Ja se, että se nostetaan 96:sta 98:aan, ei totisesti ratkaissut yhdenkään ydinvoimalan rakentamista. Aina yksi tuottaa kuitenkin 12 terawattituntia. Jokainen ymmärtää, ettei tulkinnalla siitä, onko luku 2 tai 3 terawattituntia suurempi tai pienempi, ei voinut olla mitään ratkaisevaa merkitystä siinä, minkälaiseen lopputulokseen tässä päädytään.

Täällä sitten hallitusneuvos Lepistön puheenvuoroon viitaten ja Yleisradion tv-toimituksen erään toimittajan toimesta, jonka nimeä nyt en muista, on päivästä toiseen pyöritetty sitä väitettä, että nyt tässä syntyy tilanne, jossa sähköä syntyy Suomessa niin paljon, että sitä viedään. No totta kai! Siis kannattaa muistaa, että ei sähköä kuulkaa voi varastoida, kun sitä kuitenkin tuotetaan läpi vuoden likipitäen sama määrä. Ihan oikein, meillä päädytään näiden kahden ydinvoimalaitosluvan jälkeen tilanteeseen, jossa, niin kuin monesti on täällä sanottu, useamman kuukauden ajan meillä tuotetaan enemmän sähköä kuin meillä tarvitaan, ja totta kai silloin meiltä sähköä viedään ulos. Mutta näiden kahden luvankin jälkeen, ystävät hyvät, edustajat hyvät, syntyy tilanne, että siinäkin tilanteessa ne tehot, mitkä meillä on, sähkötehot, kotimaiset tehot, eivät riitä kaikkina vuoden viikkoina tyydyttämään Suomessa olevaa sähkön kulutusta vuonna 2020, puhumattakaan mikä on tilanne vuonna 2025. (Ed. Tennilä: Kuinka kauan tämä agitaatio jatkuu?)

Tämä on se kuva, mikä niin kuin väistämättä aukeaa. Ja kannattaa muistaa todellakin, että tehot on eri asia ja se sähkön määrä on eri asia. Sitten jos käykin niin, että enimmillään viedään lähes kolmeneljäsosa-ydinvoimalaitoksen verran, niin kysymys kuuluu: Olisiko sitten pitänyt rakentaa niin kuin kaksikolmasosasuuruinen ydinvoimalaitos, että se olisi mennyt ihan just tasan tarkkaan yhteen? Taikka olisiko pitänyt luopua siitä ajatuksesta, minkä eduskunta tavoitteena tähän asiaan kirjasi, kun sanoi, että pitää mitoittaa niin, että me kykenemme tuottamaan sen, mitä täällä tarvitsemme?

Muihin kysymyksiin palaan sitten tuonnempana.

Puhemies:

Tässä on mahdollisuus noin kymmenkuntaan vastauspuheenvuoroon. Pyyntöjä on tietysti paljon enemmän. Jatketaan.

Elisabeth Nauclér /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Finland har förbundit sig att följa EU:s klimatpolitik, och för att uppnå dessa mål måste vi styra energipolitiken så att kravet på 38 procent förnybar energi kan uppnås. De geografiska förutsättningarna för vindkraft är mycket gynnsamma på Åland och en stor tillgång för Finland. Åland skulle kunna producera vindkraft som genom kabel till riket skulle komma in i det finska nätet och vara till nationell nytta.

Näringsverksamhet och energi hör till Ålands behörighet, och det finns personer som hävdat att byggande av vindkraft på Åland helt måste finansieras ur landskapets budget. EU känner inga självstyrande områden och som medlem har Åland en gemensam klimatstrategi med Finland och det ligger i bådas intresse att vi kommer fram till en för båda parter bra lösning. Ärendet har varit hos Ålandsdelegationen, alltså den institution, det organ, som instiftades av Nationernas förbund 1921 för att lösa just sådana här konflikter.

Det finns inga juridiska hinder för att stödja vindkraft på samma sätt som i riket, och jag vill därför fråga minister Pekkarinen: Finns det politisk vilja att lösa den här frågan så att Finland kan få den vindkraft som Åland kan bidra med?

Juha Korkeaoja /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On aika turhanaikaista käydä keskustelua siitä, onko sähkön tarve 95 vai 98 terawattituntia vuonna 2020. Jos katsotaan taaksepäin, niin joka kerta, kun tässä salissa on puhuttu ydinvoiman rakentamisesta, vastustajat ovat sanoneet, että sähkön kulutuksen kasvu päättyy tähän. 1990-luvun alussa oltiin tässä tilanteessa, silloin kun Loviisa 3:sta päätettiin, tämä sama ennuste oli silloin. Tämä toimii vain sillä tavalla, että jos meillä on hinnaltaan ja tarjonnan vakauden kannalta ennustettavaa sähköntuotantoa, niin se tarkoittaa sitä, että Suomeen syntyy tuotantoa, teollisuutta, joka käyttää sähköä. Jos ei tätä edellytystä ole, niin silloin sähkön kulutuskin kyllä loppuu, kun ei ole tuotantoa.

Pertti Salolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä oli hyvä, että ministeri Pekkarinen totesi, että tämä uusiutuva energiantuotanto on nyt viritetty äärimmilleen. Olen hänen kanssaan samaa mieltä siitä, näin on todella asianlaita. Niiden, jotka sanovat, ettei pidä rakentaa lisää ydinvoimaa, tulisi kyllä pystyä osoittamaan, mistä tämä sama määrä pystyttäisiin tuottamaan.

Vaikka olen kovin aktiivinen ympäristö- ja luontokysymyksissä, olen päätynyt kyllä siihen alun perin, että ydinvoima on välttämätön Suomelle, jos me aiomme säästää ylipäätään mitään suomalaisesta luonnosta. Mistä me kuokkisimme ne suot ja mistä me ottaisimme sen puun, jotta me pystyisimme tuottamaan? Samoin emme voi hyväksyä sitä, että meidän viimeiset koskemme rakennetaan. Eli toisin sanoen, jotta pystytään jotain säästämään, pitää rakentaa nämä ydinvoimalat. Yksi tarvitaan Venäjältä tuotavan energian korvaamiseen ja toinen tarvitaan näitten hiilivoimaloitten ja vastaavien vanhojen laitosten poistumiseen. Jos siinä nyt jää marginaalisesti vähän yli, niin silloin sitä voidaan tietysti kaupata, mutta lähtökohtahan tässä ei ole se, että Suomesta tulisi pysyvästi energiaa vievä. Eli kyllä tämä on aika tasapainoinen paketti, kun pidetään huolta tästä uusiutuvasta, ja sekin on tosiasia, että uusiutuva ei ole välttämättä sama asia kuin vähäpäästöinen. (Puhemies: Vastauspuheenvuoron aika on päättynyt!) Vähäpäästöinen on eri asia kuin uusiutuva. Tässä on kohtalaisen tasapainoisesti nämä asiat kyllä esillä.

Paavo Arhinmäki /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kun kuunteli ministeri Pekkarisen pyörittelyä siitä, olemmeko viemässä ydinsähköä vai emme, niin tuli mieleen teidän itse käyttämänne sana, se puheenvuoro oli lähinnä tsoukki. Ei siinä vakavasti nyt puututtu tähän isoon kysymykseen siitä, että muun muassa Teollisuuden Voima on selkeästi ilmoittanut, että ydinsähköä tullaan viemään. Se tarkoittaa sitä, että Suomesta tehdään ydinvoimareservaatti, jossa onnettomuusriskin ja jätteen kantavat suomalaiset ja sähkö viedään vientiin. Minkä vuoksi sitten vientiin halutaan ydinsähköä? Se johtuu siitä, että voimassa oleva ydinvastuulaki vääristää kilpailua energiamarkkinoilla ydinvoiman hyväksi. Ydinvastuulaissa on rajoitettu ydinlaitoksen ja ydinmateriaalin käsittelevän toimijan vahinkovastuu 700 miljoonaan euroon. Edes vakuutusyhtiöt eivät suostu ydinvoimaa vakuuttamaan, mutta Suomen kansa halutaan laittaa tällä lainsäädännöllä vakuuttamaan ydinvoima. Vain kun tästä pysyvästä valtion tuesta luovuttaisiin, saataisiin ydinenergian todellinen hinta. Kansainvälisissä arvioissa se on neljän- viisinkertainen verrattuna siihen, mitä on tämän kansan ydinvastuulain kautta tukema ydinvoima. Sen vuoksi te haluatte, ministeri Pekkarinen, ydinvoimaa vientiin.

Timo Kaunisto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy ed. Salolaiselle sanoa, että olette te kummallinen kapitalisti, kun te haluatte rauhoittaa vain koko Suomen.

Mutta pakko sanoa ministeri Pekkariselle siitä, mistä löytyy uusiutuvaa energiaa. Olin juuri Itävallassa, jossa tehtiin ydinenergialaitos 1970-luvun lopulla ja se päätettiin kansanäänestyksellä sulkea. Se on nykyään museona siellä. Siitä alkoi vaihtoehtoinen polku, jolla kehitettiin uusiutuvaa energiaa, ja Itävalta on maailman johtava uusiutuvan energian valtio.

Bioenergiapaketista: Siitä puuttuu pellettipolku, pellettipolkua ei ole avattu. Siitä puuttuu biokaasupolku. Saksassa on yli 4 000 biokaasureaktoria ja koko ajan tulee lisää. Meillä on 57 kappaletta, jotka ovat lähinnä kaatopaikkoja hyödyntäviä biokaasulaitoksia. Ja puuenergia: Meillä metsien kasvu on 100 miljoonaa kuutiota vuodessa ja siitä hyödynnetään korkeintaan puolet, jatkossa ehkä jopa vähemmän, valitettavasti, ja kasvu kiihtyy. Meillä on kyllä resursseja ja raaka-aineita, meillä on osaamista, meillä on teknologiaa. Kyllä me tästä saamme hyvän paketin aikaiseksi. Meidän bioenergiamme on perustunut suurteollisuuteen, mutta meidän hajautettu uusiutuva energiamme on lähinnä säälittävää.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ydinvoimaa voidaan mielestäni vastustaa monilla, ihan järkevillä näkökohdilla. Mutta se vastustus, jonka ed. Haavistokin toi esiin, joka perustuu siihen, että kymmeniätuhansia vuosia tai satatuhatta vuotta itse asiassa meillä on tuommoista säteilevää jätettä, jolle ihminen ei tule tietämään, mitä tehdä, tämä vastustava argumentti on mielestäni kyllä aika lailla perusteeton. Olisi mielestäni järjetöntä olettaa, että seuraavien satojen vuosien, tuhansien vuosien, kymmenientuhansien vuosien aikana ihminen jämähtäisi niin paikalleen, että hän ei pysty keksimään mitään sellaista uutta, joka tarkoittaisi tämän säteilevän jätteen tarkoituksenmukaista hyödyntämistä. Kun mietitte, mitä viime vuosina, vuosisatoina on keksitty, kaikki nanoteknologia, ydinteknologia, geeniteknologia, kaikki vempaimet, mitä tänä päivänä on, niin luuletteko, että ihmisen kekseliäisyys tähän päättyy?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri, olitte jokin aika sitten Shanghaissa maailmannäyttelyn Suomen osastoa avaamassa. Teillä oli siellä kaverina ehkä teitäkin vielä tunnetumpi, ainakin kansainvälisesti, joulupukki, joka edusti siellä myös meidän Lappiamme. (Min. Pekkarinen: Voiko joku olla?) — Se on vaikeata, mutta näin se ehkä joulupukin osalta on. — Nyt te olette sinne joulupukin maille kutsumassa ydinjätti E.ONin tekemään ydinvoimalan ja jatkoksi vielä uraanikaivoksia Lappiin, joulupukin maalle. Tehän riskeeraatte kokonaan Lapin matkailumaineen, sillä ydinvoima on ristiriitoja herättävä asia. Matkailijat ovat myöskin yhä enemmän tietoisia tällaisista asioista ja tekevät valintoja itse. Paljon parempi Lapille, niin kuin muullekin maalle, on se, että metsähakkeen käytön läpimurtoon keskitytään. Meillä on hyviä hankkeita Lapissakin: Rovaniemen bioenergialaitos, 160 miljoonaa, Kemissä Metsä-Botnian biodiesellaitos. Edistäkää niitä älkääkä sinne Lappiin saksalaista yhtiötä nyt olko kutsumassa!

Päivi Lipponen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä oppositiossa nämä sympatiat kyllä kerääntyvät nyt ministeri Pekkariselle. Kyllä minä ihmettelen, mistä ihmeestä me saamme kerättyä edes ne taloudelliset resurssit uusiutuvaa energiaa tuottavan teknologian kehittämiseen, jos meillä ei ole tätä energiaintensiivistä teollisuuttamme eikä se ole kilpailukykyistä eikä sillä ole niitä globaaleita markkinoita. Täällä harva se päivä jaetaan sitä kansantalouden kakkua kaiken hyvän takaamiseksi, mutta tänään me jaamme sitä kakkua, että millä tavalla me voimme myös kasvattaa sitä kakkua jaettavaksi.

Katri Komi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uusiutuvien pakettihan on toteuttava joka tapauksessa, jos aiomme noudattaa niitä EU-sitoumuksia, joita olemme luvanneet, elikkä päästä sinne 38 prosentin tavoitteeseen. Energiansäästöä ja energiatehokkuuden parantamista kaivataan kuluttajista teollisuuteen asti. Energiatehokkuuden parantamisella tavoitellaan Suomessakin ilmiannettujen tavoitteitten mukaisesti 37 terawattitunnin säästöä vuoteen 2020 mennessä. Se vastaisi noin 9:ää miljoonaa tonnia hiilidioksidipäästöjen vähennyksessä. Kansainvälinen energiajärjestö on arvioinut, että energiatehokkuus on kuitenkin noin kaksi kolmasosaa niistä toimista, joilla ilmastonmuutosta voidaan rajoittaa 2 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Energiateollisuus ry:n arvion mukaan kuudennen ja seitsemännen ydinvoimalan rakentaminen vähentäisi kasvihuonekaasupäästöjä vain muutamalla prosentilla. Voisiko ministeri kommentoida tätä arviota?

Ville Niinistö /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Uskon, että ministeri Pekkarinenkin tiedostaa olevansa aika heikoilla jäillä, kun hän perustelee sähkönkulutusennusteita. Ensinnäkin niitä on tosiaan korotettu, että saadaan ne lisäydinvoimat mahtumaan sinne ilman merkittävää pysyvää vientiä. Sitten hän perustelee perussähköntuotantoa ja ydinvoimaa sillä, että se vastaa muutamien päivien kulutushuippuihin. Ei perussähköntuotanto ole tarkoitettu kulutushuippuihin vastaamiseen. Ylipäätään on typerää suunnittelua ja taloudellista tehottomuutta, ettei meillä ole hintamekanismeilla ja kysyntäjoustoilla pyritty vähentämään ei-olennaista sähkönkulutusta kulutushuippujen aikaan. Se pitää joka tapauksessa tehdä, koska on järkevintä välttää ei-tarpeellista kulutusta niinä hetkinä ja ohjata sitä erinäköisillä sähköjärjestelmän kehittämisillä ja hintamekanismeilla toisiin ajankohtiin.

Arvoisa puhemies! Toisin myös esille sen, että kyllä on selvästi se vaara, että jopa 15 miljardin euron massiiviset investoinnit ydinvoimaan, se miten se sitoo pääomia vuosikymmeniksi, vie rahaa pois uusiutuvista energioista. Tämän on todennut myös Taisto Turunen, teidän ministeriönne ylijohtaja, että esimerkiksi biomassalla tuotettavaa yhteistuotantoa se voi uhata — näin hän totesi syksyllä 2009 — ja myös energiatehokkuutta, jota lisäämällä on saatavissa ne halvimmat, tehokkaimmat tuotot siten, että saamme Ruotsin esimerkkiä seuraten energian kokonaiskulutuksen, sähkönkulutuksen taittumaan. Ja se voi uhata myös suomalaisia työpaikkoja, koska se on se ala, joka kasvaa voimakkaimmin, missä on taloudellisimmin saatavissa päästöjen vähentämistä aikaan.

Timo Heinonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä kokonaispaketti, joka nyt on käsittelyssä, on erittäin hyvä. Otamme vahvan ensi askeleen kohti vähähiilistä ja hiilineutraalia Suomea. Olen tätä pakettia erittäin tyytyväisenä lukenut.

Tässä keskustelussa ministeri, niin kuin useammat kollegatkin, nosti esille myös tuulivoiman ja sen rakentamisen. Siitä tulee, arvoisa ministeri, erittäin merkittäviä maisemahaittoja, siitä tulee erittäin merkittäviä ympäristöhaittoja. Minun mielestäni ei yhtään saa väheksyä sitä, että ne ihmiset, joiden rannoille, joiden omakotitalojen pihoille ja kesämökkien pihoille näitä tuulimyllyjä nyt suunnitellaan, ovat siitä näreissään. Haluaisin nyt kysyä ministeriltä, miten te tulette suhtautumaan tähän ymmärrettävään huoleen, vai tullaanko jyräämään tuulimyllyt joka luodolle niin sanotun yleisen edun nimissä.

Sari Palm /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ydinenergian osalta kansallinen neitseellisyys on kadotettu. Ydinvoima on osa kokonaisuutta, mutta nyt tässäkin keskustelussa edelleen penään ministeriltä sitä — kun äsken leikittelitte sanoilla, että olisiko pitänyt rakentaa yksi kolmasosavoimala, jos kaksi kolmasosaa viedään ulos — tarkoittaako tämä nyt kyllä—kyllä- vai ei—ei-vastauksena, että te olette valmiit vientisähköön. Toisaalta minä edelleen kysyn sitä, jota kysyin jo pöntöstä, mitä tälle Venäjän tuontisähkölle tapahtuu, miten markkinat siltä osin suitsitaan, miten pannaan sähköhana kiinni niin, että pitäydytään pois siitä kaksinaismoralismista, jossa tuodaan Venäjältä ydinsähköä mutta kotimaassa ei olisi valmiutta tehdä ydinsähköä. Näihin asioihin pitää saada, ennen kuin tästä voi äänestää, oikeasti vastaukset selvällä suomella.

Puhemies:

Vielä edustajat Ruohonen-Lerner ja Anneli Kiljunen, sitten ministeri vastaa, ja sen jälkeen välittömästi puhujalistaan. Meillä on 80 puheenvuoroa vielä käyttämättä.

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tuleva ydinjätepäätös on historiallinen sen valtavan laajojen ja pitkäkestoisten vaikutusten vuoksi. Onnettomuusriskit ovat niin suuret, etteivät edes vakuutusyhtiöt myönnä vakuutuksia näiden riskien varalta. Suomesta löytyy tällä hetkellä lukuisia ongelmajätteen kaatopaikkoja, joita ongelmajätteitä tuottaneet yritykset ovat jälkeensä jättäneet, eli ne ovat pesseet kätensä tästä likaisesta aineesta. Veronmaksajat maksavat nyt näiden tavanomaisten ongelmajätteiden kaatopaikkojen kustannuksia valtavilla panostuksilla. Näin käy varmasti myös ydinjätteen kanssa tulevaisuudessa, mikä ei voi olla oikein eikä hyväksyttävää.

Kysyn ministeri Pekkariselta, onko Suomeen hänen mielestään tosiasiallisesti tulossa yksi vai kaksi hautapaikkaa ydinjätteelle, sillä Fennovoiman ydinjäteasia on edelleen täysin avoin kysymys, ja mitkä riskit liittyvät ministerin mielestä ydinjätteen hautapaikkoihin vai ovatko ne hänestä täysin riskittömiä.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on tehnyt nyt esityksen kahdesta ydinvoimalasta ja uusiutuvasta energiasta. Lähtökohdaksi se on ottanut energiankulutuksen kasvun. Suomessa eri teollisuusalat, yritykset ja eri yliopistot, muun muassa Lappeenrannan yliopisto, ovat sitoutuneet tekemään työtä energiatehokkuuden ja säästöjen aikaansaamiseksi. Nyt nämä yliopistot kehittävät erilaisia hankkeita energiatehokkuuden lisäämiseksi mutta eivät pysty niitä toteuttamaan yhteistyössä eri yritysten ja elinkeinoelämän kanssa, koska Tekesillä ei ole tähän turvata rahoitusta. Kyse ei ole huonoista hankkeista, kyse on ennen kaikkea siitä, että Tekesillä ei ole tähän rahaa. Miksi hallitusta ei kiinnosta vahvempi panostaminen energiatehokkuuteen?

Arvoisa puhemies! Kysyisin teiltä, ministeri Pekkarinen: Miksi energiaesityksessänne on unohtunut se kaikkein tärkein elikkä huomattavasti voimakkaampi panostaminen energiatehokkuuteen? Miksi hallitus ei ole halunnut panostaa muun muassa Tekesin riittävään rahoitukseen?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kaksi kommenttia vihreille ensinnäkin.

Kun täällä verrataan nyt Ruotsiin tilannetta meillä, Ruotsi on, edustajat hyvät, lisännyt ydinvoimakapasiteettia viimeisten runsaan kymmenen vuoden aikaan määrällä, joka on suurempi kuin nyt täällä meidän käsittelyssämme olevat lupahakemukset. Tämä on totuus, ed. Ville Niinistö. Näin on Ruotsissa käynyt, ja nyt he ovat vielä päättäneet, että kaikkien kymmenen ydinvoimalaitoksen, mitä siellä on, tehoja voidaan nostaa entisestään sen jälkeenkin, vaikka ne ovat jo nostaneet enemmän kuin mitä meillä nyt lupahakemuksissa on tällä hetkellä pöydällä.

Toinen: Sen verran ihan tämmöistä reilua meininkiä toivoisin, kun teidän puoluesihteeri Laturi oli tuolla Etelä-Savossa tässä viime viikonvaihteessa, hän kertoi kuinka paljon hyvää nyt sitten tämä uusiutuvan energian paketti tuo Etelä-Savolle, ja sen jälkeen hän kertoi, kuinka valitettavaa on, kun Pekkarinen on kääntänyt selkänsä uusiutuvaa energiaa kohtaan. No, retoriikassa voi melkein mitä tahansa harrastaa, mutta olisiko nyt pikkasen mennyt pieleen näiltä osin? Ikään kuin se uusiutuva olisi ollut vihreitten rakentama ja tämä kaikki muu on meidän kaikkien muiden. Minä valitettavasti joudun sanomaan, että vihreät ulkoistivat itsensä pois tosiasiassa sekä tämän uusiutuvan että tämän ydinvoiman, myös uusiutuvan energian, rakentamistyöstä näitten viimeisten viikkojen aikaan.

Mitä tulee, ed. Kaunisto, tähän pellettiin ja biokaasuun, nyt me olemme tekemässä täällä ratkaisua, jolla esimerkiksi biokaasusta silloin, kun siitä otetaan paitsi sähkö myöskin se lämpö vähintään 50-prosenttisesti, maksetaan tällä hetkellä 133,50 euron megawattituntihinta. Markkinasähkö on tällä hetkellä 50 euroa megawattitunnilta. Minusta se on veronmaksajilta aika hyvä suoritus, jos veronmaksajat maksavat pussistaan tämän 133,50 euron ja 50 euron välisen eron. Kyllä tässä, ed. Kaunisto, nyt aika vahvasti otetaan tämä biokaasu huomioon.

Mitä joulupukkiin tulee, ed. Tennilä, tuolla Ranskassa on aika monta ydinvoimalaitosta ja itse asiassa kaksikin niistä on ei niin hirveän kaukana niin ikään lasten ja meidän vähän vanhempienkin suosimasta Disneylandista. Siellä Disneylandissakin käyvät lapset ja käyvät kaikki ne, jotka uskovat pukkiin, ihan samalla tavalla kuin meillä täällä Lapissa.

Mitä vielä viimeisenä kommenttina nyt sitten tulee siihen, (Ed. Arhinmäki: Miten tämä ydinvastuulaki?) miten nyt oikein on tämä määrä, mikä se nyt se oikea määrä on, kuinka vaarallista se on, jos meiltä sähköä viedään — vielä kerran: sähköä ei voida varastoida. Kun meille tulee tilanne, jossa tiettyinä kuukausina vuodesta meille tuotetaan enemmän sähköä kuin meillä kulutetaan, niin kyllä se silloin on aika fiksua viedä. Mutta vielä kertaalleen sanottuna: Tämäkään teho, mikä nyt rakentuu näillä ratkaisuilla, ei kuitenkaan riitä kaikkien viikkojen aikaan tyydyttämään täällä olevaa kysyntää, ja mitä pitemmälle 2020-luvulla mennään, sitä ongelmallisemmaksi tämä tilanne käy.

Vielä: Täällä joku edustajista sanoi, ed. Anneli Kiljunen, että nythän pitäisi tavoitella energiankäytön vähentämistä. Juuri niin, sitä hallitus tavoittelee, ja tavoite on, että vuoteen 2050 mennessä energian kokonaiskulutus laskee 200 terawattituntiin nykyisestä yli 300:sta. Tavoite on, että jo 2020 kokonaisenergiankulutus kääntyy laskuun. Mutta, ed. Kiljunen, se vaan nyt sattuu olemaan niin, että sen kokonaisenergiankulutuksen sisällä muista energiamuodosta kulutus siirtyy monien seikkojen summana yhä enemmän ja enemmän kohti sähköä. Halusimme tai emme, mutta näin se käytännössä käy.

Vielä päästöihin, jos puhemies sallii: Yksi ydinvoimalaitos, joka on 12 terawattituntia, jos se kykenee korvaamaan nimenomaan hiiltä laskennallisesti, se tarkoittaa noin 10 miljoonan CO2-tonnin säästöä. Arvioidulla keskimääräisellä hinnalla seuraavalla päästökauppakaudella arvio on, että se on noin 20 euroa tonnilta. 20 euroa tonnilta kertaa 10 miljoonaa: Laskennallisesti kysymys on todella mittavista säästöistä, mitä päästökauppamaksuun meiltä ulos saadaan säästöjä, jos hiili voidaan korvata päästöttömällä, uusiutuvalla tai ydinpäästöttömällä, sähköllä.

Timo Juurikkala /vihr:

Arvoisa puhemies! Kiinnitin huomiota ministeri Pekkarisen puheessa tähän, että hän aika rajusti sanoi vihreiden osalta, että vihreät ovat ulkoistaneet itsensä sekä uusiutuvapaketista että ydinvoimapaketista. Näinhän nyt asiat eivät ole. Me toki ydinvoimaratkaisuja vastustamme, mutta uusiutuvapaketissa olemme pääosin olleet mukana ja pidämme näitä linjauksia siltä osin hyvinä. Meidän huolemme on vain se, että kun kansakunnan pääomista sitoutuu näin huomattava määrä näihin ydinvoimahankkeisiin, jos nämä päätökset toteutuvat, niin miten niitä pääomia sitten jää edistämään tätä uusiutuvapakettia, jonka pääomatarve myös on aika huomattava.

Arvoisa puhemies! Ydinvoimapäätökset ovat mittaluokaltaan aivan omassa sarjassaan eduskunnan päätösten joukossa. Nehän vaikuttavat Suomen kehitykseen ja asemaan seuraavien sadan vuoden aikana, ja vaikutukset ulottuvat jätteen muodossa kymmenientuhansien vuosien päähän, paljon pitemmälle kuin mikään ihmiskunnan muu päätös tekee ja on tehnyt.

Ministeri Pekkarinen kuulutti äsken tuossa puheenvuorossaan reilua meininkiä, ja nyt reilun meiningin mukaisesti minä esitän tässä tämmöisen avoimen kirjeen, jonka vihreät ovat tänään ministeri Pekkariselle osoittaneet. Tässä kirjeessä on kymmenen avointa kysymystä, joihin odotetaan ministerin vastaavan soveltuvin osin tässä tilaisuudessa tai sitten myöhemmin kirjallisesti. Täytyy toki todeta, että osa näistä kysymyksistä on niin kiperiä, että todennäköisesti kunnon vastauksia ei pitkälläkään aikavälillä tule löytymään. (Ed. Zyskowicz: Kestääkö satatuhatta vuotta?) Nämä kysymykset ovat sellaisia, jotka vihreiden lisäksi askarruttavat kyllä laajoja kansalaispiirejä, ja näiden parissa on siltäkin pohjalta työskennelty. Mutta aloitetaan:

Ensimmäisenä: Millä edellytyksillä ja perusteilla arvioidaan lisäydinvoiman tuottavan 10 miljoonan tonnin vuotuiset päästövähennykset Suomessa, ja miksi arvioitu vähennys on viisi kertaa niin suuri kuin Vtt:n selvityksen oletuslaskelmissa?

Toinen: Miksi työ- ja elinkeinoministeriössä ei ole valmisteltu ja arvioitu myös sellaista vaihtoehtoa, jossa yhteiskunnan sähköntarve katetaan ilman lisäydinvoimaa, siten kuin vuoden 2001 periaatepäätöstä tehtäessä toimittiin?

Kuinka monta terawattituntia Suomesta enimmillään vietäisiin sähköä vuodessa ulkomaille uusien ydinvoimaloiden valmistuttua?

Voidaanko taata, että investoinnit uusiutuvaan energiaan tulevat toteutumaan yhtä suurina kuin tilanteessa, jossa kahta uutta ydinlaitosyksikköä ei rakennettaisi?

Millä edellytyksillä molemmat uudet ydinvoimalat voitaisiin rakentaa merkittävästi nopeammin ja halvemmalla kuin mihin Olkiluoto 3 -projektissa on pystytty?

Miksi ministeri esittää ydinvoimaluvan myöntämistä Fennovoiman hankkeelle, vaikka yhtiö ei ole vielä pystynyt osoittamaan ydinjätteelleen loppusijoituspaikkaa? Tätä kuitenkin edellytetään selväsanaisesti ydinenergialaissa.

Miksi arvio kotimaisesta sähköntuotantokapasiteetista on periaatepäätöksessä vähentynyt 5 terawattitunnilla verrattuna vuonna 2008 laadittuun strategiaan?

Onko ministeri tutustunut vihreiden esittämään vihreän kasvun malliin, ja voitteko arvioida, onko se mielestänne toteuttamiskelpoinen vaihtoehto, ja jos ei, niin miksi ei olisi?

Miksi hallitus nosti vuoden 2020 sähkönkulutusarviota ensin 5:llä ja vielä juuri ennen ydinvoimapäätöstä 2 terawattitunnilla? Tähän kyllä täällä jo jonkin verran vastauksia kuultiinkin.

Ja viimeinen kysymys tästä listasta: Mikäli Venäjältä on myös tulevaisuudessa saatavilla edullista sähköä, millä tavalla ydinvoiman lisärakentaminen estää tämän sähkön tuonnin?

Arvoisa puhemies! Sitten lopuksi haluan vielä kiinnittää huomiota siihen, että tämä ydinvoimapäätös ratkaisee hyvin paljon Suomen tulevaisuudesta. On sanottu, että tämä ratkaisee sen, säilyykö Suomi hyvinvointivaltiona, mutta näin ei ole. Suomi on mahdollista säilyttää hyvinvointivaltiona ydinvoiman lisärakentamisella tai ilman sitä. Ilman lisärakentamista päinvastoin työllisyyskehitys ja teknologiakehitys ovat paljon lupaavampia kuin ydinvoimavaihtoehdon sisällä.

Lopuksi vielä haluaisin, arvoisa puhemies, huomauttaa ed. Zyskowiczille, kun hän täällä hehkutti kovasti tätä kekseliäisyyden merkitystä ydinjätteen käsittelyssä seuraavien kymmenientuhansien vuosien aikana. Tässä olisi sille kekseliäisyydelle paljon lyhyemmälläkin aikavälillä paljon käyttöä, ja minä suosittelisin, että se suomalainen insinöörikekseliäisyys ja muu kekseliäisyys, ne paukut, pannaan nyt siihen, että saadaan nämä uusiutuvat energiat hyvään nousukiitoon ja työllisyys ja hyvinvointi sitä myöten edistymään.

Håkan Nordman /r:

Arvoisa puhemies, värderade talman! Jag har länge varit en medveten och aktiv motståndare mot kärnenergi och röstade emot det femte kärnkraftverket här i riksdagen 2002. Men ibland finns det orsak att ompröva sin inställning och man kan fråga sig varför jag har gjort det i den här stora frågan.

Olen siis muuttanut kantani tässä suuressa kysymyksessä, ja sopii kysyä, miksi. Kyse on ilmastonmuutoksesta ja toisenlaisen energia- ja ilmastopolitiikan vaatimuksista nykyisen sijaan. Toiseksi kyse on hyvinvoinnin ylläpitämisestä työllisyyden ja kasvun avulla.

Som bekant så måste vi minska växthusgasutsläppen radikalt och överhuvudtaget krävs det en miljövänligare energipolitik. Samtidigt vet vi att energibehovet kommer att vara stort i vårt land. Till det här bidrar näringslivets struktur — vi har ett sådant näringsliv — klimatet och de geografiska avstånden. Elkonsumtionen kommer att öka avsevärt.

Lähtökohtana on, että maamme energian tarve tulee olemaan suuri. Siihen vaikuttavat elinkeinoelämän rakenne, ilmasto ja maantieteelliset etäisyydet. Sähkön kulutus tulee kasvamaan huomattavasti. Näin tapahtuu siitäkin huolimatta, että panostamme energiatehokkaaseen, energianiukkaan tuotantoon ja kannustamme todella energian säästäväiseen käyttöön kaikissa mahdollisissa yhteyksissä.

Erfarenheten visar att välfärden är beroende av en hög sysselsättning och ekonomisk tillväxt. Som bäst upplever vi vad det betyder när sysselsättningsgraden sjunker, vad det betyder för hushållen, staten och kommunerna. Ett bra liv för alla i vårt land förutsätter nog en betydande offentlig sektor med betydande resurser.

Eli kokemukset osoittavat, että hyvinvointi on korkean työllisyyden ja kasvun varassa, pitkälti näin. Parhaillaan näemme, tunnemme, mitä alhainen, huono, liian alhainen työllisyysaste merkitsee kotitalouksille, valtiolle ja kunnille. Jotta kaikilla kansalaisilla voisi olla hyvä elämä maassamme, tämä edellyttää huomattavia julkisia voimavaroja ja syntyy vain työnteolla.

Av de här orsakerna stöder jag regeringens förslag om ett stort och mångsidigt energipaket och två nya kärnkraftverk. Jag stöder Fennovoimas och Teollisuuden Voimas kärnkraftsverksplaner även om jag är medveten om att slutförvaringen fortfarande innebär en viss otrygghet med tanke på framtiden.

Näistä syistä kannatan hallituksen esitystä suuresta ja monipuolisesta energiapaketista ja kahta uutta ydinvoimalaa. Hallituksen esityksen toteuttaminen tulee luomaan monia työpaikkoja — onneksi näin — ja myötävaikuttamaan vielä useampien syntyyn. Kotikaupungissani Vaasassa, jossa toimii Pohjolan suurin energiaklusteri, näemme varsin suuren potentiaalin energiapolitiikassa ja energiateknologiassa tulevaisuudessa ja odotamme suuria panostuksia tuulivoimaan omassa maakunnassamme, ympäri maata ja maailmalla.

Vi förväntar oss att det sker stora satsningar på energiteknologi och energipolitik under kommande år och då har min hemstad Vasa, där Nordens största energikluster är verksam, en verkligt stor potential med tanke på framtiden och utvecklingen i regionen. Vi ser fram emot verkligt stora satsningar på vindkraften både i den egna regionen, i vårt land och ute i världen.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ed. Juurikkala, teille lyhyt kommentti äskeisen puheenvuoronne johdosta. Te esititte kymmenen kysymystä vastattavaksi oman hallituksenne ministerille. Teille kyllä kelpaa tämä päätöskokonaisuuden toinen puoli mutta ei toinen. Siksi vastakysymyksenä totean myöskin sen, että kun te mielellään kannatte myöskin globaalia vastuuta, miten eettisesti on sitten kestävää tuoda Venäjän ydinvoimalaitoksista sähköä Suomeen, minkä te näytätte hyväksyvän. Eikö sekin ole oikein, että me tällä kokonaisuudella vähennämme meidän päästöoikeusmaksujamme globaalisti ja sen kautta parannamme myöskin vihreän teknologian ja teollisuuden kilpailukykyä ja sen kehittämisen mahdollisuuksia? Minusta tämä on myös varmasti teillä tällainen poliittisen harkinnan paikka. En ole mikään hallituspuolueen edustajana antamaan teille neuvoja, mutta tämän vaan ääneen totean.

Arvoisa puhemies! Kysehän on ilmasto- ja energiapoliittisesta kokonaisratkaisusta mutta myöskin teollisuuspolitiikasta, ja aivan keskeinen kysymys on ollutkin, millä tavalla täällä on syntynyt tämä sähkön käyttö- ja kulutusennuste, johon tänään nyt saatiin lisävalaistusta ministeri Pekkariselta. Hyvin tärkeätä on myöskin nähdä se, että teollisuus on valmis sitten sitoutumaan toimintaan Suomessa, kehittämään myöskin sellaista teollisuutta, työpaikkoja, joka tulee käyttämään jatkossa myöskin energiaa. Tämä on aivan keskeinen kysymys, ja sitä taustaa vasten heti tämän ydinvoimaratkaisun jälkeisenä aamuna, kun Stora Enso ilmoittaa tehtaiden sulkemisesta ja ulosmyynnistä, se vaan osoittaa sen, voiko teollisuuden sanaan tässä asiassa luottaa, voidaanko lähteä siitä, että teollisuus todellakin sitoutuu sellaiseen teollisuuden kehittämiseen, että nämä sähkönkäyttöennusteet, joihin teollisuus itse on ollut vaikuttamassa, tulevat toteutumaan.

Mutta toisaalta en ole niin pessimisti kuin ed. Kaunisto täällä, joka katsoo, että me tavallaan hylkäämme uuden teknologian ja vihreän teknologian kehittämismahdollisuudet. Ei näin, vaan niitä tulee kehittää siinä rinnalla, ja sitä vartenhan tämä meidän toinen osiomme kotimaisen uusiutuvan energian kehittämiseksi on tässä sitten myöskin olemassa.

Puhemies! Minusta on aivan selvää, että tämä puu on tässä se olennainen, olkoonkin, että tuulienergia tulee sitten taas valtion taloudesta viemään merkittävimmät tukieurot. Mutta täällä on esitetty paljon epäilyjä siitä, onko puupolttoaineen käytön lisääminen päästöjen ympäristöterveyshaittojen kannalta mielekästä vaiko ei. On selvää, että puunpoltosta aiheutuu sieltä piipun päästä mitattuna hiilidioksidipäästöjä, mutta eihän sitä lasketa mukaan arvioitaessa hiilidioksidipäästöjen vähentämisvelvoitetta. Olennaista on se, että puu on päästöjen suhteen hiilineutraali, toisin sanoen se vapauttaa palaessaan vain saman määrän hiilidioksidia, jonka se on kasvaessaan sitonut ilmakehästä, ja sekin on tapahtunut aika lyhyellä ajalla tästä taaksepäin. Eli kun metsää käytetään vähemmän kuin se uusiutuu, ollaan hiilidioksidipäästöjen suhteen hyvin neutraalissa tilanteessa.

Sitten, puhemies, muutama sana tästä ydinvoimaratkaisusta. Tämä on todellakin hyvin tärkeä viesti teollisuudelle siitä, että yritysten toimintaympäristö kotimaassa halutaan säilyttää suotuisana uusia investointeja varten. Nyt on teollisuuden vuoro sitten toimia omilla investoinneillaan. Nämä laitoksethan lisäävät kohtuuhintaisen sähkön tarjontaa, joka vakauttaa tietysti sähkön markkinahintaa, mutta on hyvä kuitenkin nähdä, että nyt luvat myönnetään kahdelle niin sanotulla Mankala-periaatteella toimivalle laitokselle, joissa omistajat saavat omakustannushintaan sähköä, ja Fortum, joka ei saanut tässä yhteydessä lupaa, olisi tuottanut sähköä koko markkinaan markkinaehtoisella hinnalla. Siksi olisi ollut hyvin loogista, että eduskunta olisi saanut ratkaistavakseen kaikki kolme hakemusta yhtä aikaa, varsinkin kun yksi laitos saa luvan ilman selkeää ratkaisua loppusijoituspaikasta, kun esimerkiksi Fortumilla ratkaisu taas oli jo olemassa Posivan kanssa ja toisaalta taas TVO, jolla oli samanlainen ratkaisu Posivan kanssa, sai sen luvan. Tässä kokonaisuudessa mielestäni oli tietynlaista epäjohdonmukaisuutta.

Puhemies! Tämä uusiutuvien energialähteiden edistäminen lisää Suomen energia- ja ympäristöteknologian tuotteiden, tähän teknologiaan perustuvien järjestelmien, palvelujen kysyntää, ja kun kotimainen kysyntä kasvaa, se lisää mahdollisuuksia myös energia- ja ympäristöteknologian viennin lisäämiseen. Tämän viennin arvo on nyt jo 5 miljardia euroa vuodessa, ja kysyntä maailmanmarkkinoilla on erittäin vahvassa kasvussa. Tässä on Suomelle suuri mahdollisuus, ja tämän ydinvoiman lisärakentaminen ei tule tätä mahdollisuutta vähentämään.

Ilmastotavoitteiden saavuttaminen taas kustannustehokkaalla tavalla edellyttää kaikkien käytettävissä olevien teknologioiden yhtäaikaista hyödyntämistä. Energiatehokkuus, uusiutuvat energialähteet, ydinvoima työskentelevät kaikki samaan suuntaan eli kohti hiilineutraalia Suomea.

Puhemies! Hallituksen tulevaisuusselonteon tähtäin hiilineutraalille Suomelle oli vuodessa 2050. Nyt päätettävät ydinvoimalaitoksethan ovat tuolloin vasta käyttöikänsä keskivaiheilla. Tämä hyvin kuvastaakin sitä tavattoman pitkää aikajännettä, jolla meidän täytyy täällä nyt energiaratkaisuja vastuullisella tavalla pohtia ja olla valmiit sitten päättämään.

Merikukka Forsius /kok:

Arvoisa puhemies! Useiden tutkimusten mukaan enemmistö Suomen kansasta vastustaa ydinvoimaa. Ydinvoima ei pysty vastaamaan energiapolitiikan haasteisiin eikä ole ratkaisu ilmastonmuutokseen. Ydinvoiman osuus koko maailman kaupallisesta energiasta on vain 6 prosenttia, ja sillä ei ilmastonmuutosta pysäytetä.

Euroopassa investoinnit uusiutuvan energian lähteisiin ovat jo vuosia olleet täysin toisella tasolla kuin investoinnit ydinvoimaan. Samoin suurvalloista muun muassa Kiina ja USA ovat jo tajunneet puhtaan teknologian merkityksen. Sillä luodaan työtä ja ollaan tulevaisuuden voittajia. Maailmalla uusiutuvan energian voittokulku on siis jo käynnistynyt, mutta Suomi on jäänyt siitä pahasti jälkeen, ja nyt olisikin viimeinen hetki lähteä mukaan kehitykseen. Jos nyt satsaamme vain ydinvoimaan emmekä investoi uusiutuvien energiamuotojen kehittämiseen, riskinä on, että Suomesta tulee uusiutuvan energian ja uusien teknologioiden ostaja eikä myyjä.

Uusiutuva energia olisi ratkaisu sekä ilmastopäästöjen vähentämiseen että tuontiriippuvuuteen. Lisäksi sen avulla luotaisiin kymmeniätuhansia uusia työpaikkoja. Useat teknologiat ja ratkaisut ovat jo olemassa, mutta alkuvaiheessa tarvitaan valtion tukea ja ohjauskeinoja. Meillä on osaamista, raaka-aineita, teollista perinnettä, ja jos ajatellaan kasvavia maailmanmarkkinoita, uusiutuvat ovat ehdottomasti yksi niistä aloista, joilla meillä voi olla kasvavia vientituloja ja vetureita, jos kotimarkkinat saadaan vetämään.

Puheet ydinvoiman rakentamisen työllistävästä vaikutuksesta ovat täyttä harhaa. Ydinvoima perustuu ulkomaiseen osaamiseen ja teknologiaan ja työllistää rakennusvaiheessakin pääosin muualta tullutta vierastyövoimaa, joka ei edes maksa veroja Suomeen.

Mikäli lisäydinvoimaa rakennetaan, suuri osa sen tuottamasta sähköstä menee vientiin. Tuotamme siis ydinsähköä, jota emme itse tarvitse, myymme sähkön ulkomaille, kannamme riskit ja varastoimme jätteet muiden puolesta. Se on myös vastoin ilmasto- ja energiapoliittisen strategian linjausta, jossa lähdetään siitä, ettei ydinvoimaa rakenneta maahamme sähkön pysyvää vientiä silmällä pitäen.

Lisäydinvoiman tarpeen perusteleminen sillä, että Venäjän tuontisähkön osuutta voidaan vähentää, on myös harhaanjohtavaa. Jo pelkästään uusiutuvan energian paketin toteuttaminen ja rakenteilla olevan Olkiluoto 3:n avaaminen riittävät korvaamaan tuonnin. Kun tähän otetaan mukaan vielä energiatehokkuuden lisääminen, 37 terawattituntia vuoteen 2020 mennessä, niin lauhdesähköstäkin ainakin osa olisi korvattavissa. Vai onko kuitenkin niin, että uusiutuvien paketti jää nytkin toteuttamatta, kun paketin kolmen ydinvoimalan verran tuottamaa sähköä ei ole otettu huomioon missään laskelmissa?

Arvoisa puhemies! Ydinvoimasta ei ole vastuullisen energiapolitiikan välineeksi. Vastuu on avainsana, kun puhutaan energiantuotannosta. Meidän täytyy omalta osaltamme kantaa vastuuta niin ympäristön kuin tulevien sukupolvienkin hyvinvoinnista. Ydinvoiman rakentamisella on seurauksia, jotka ulottuvat kymmenien, satojen, jopa tuhansien sukupolvien päähän.

Ydinvoiman koko elinkaari uraanin louhinnasta jätteen loppusijoittamiseen sisältää turvallisuusriskejä ja aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja. Ei ole olemassa esimerkkiä maailmalta, jossa uraanin louhinta ja malmin rikastus olisi onnistuttu pitämään vuotamatta ympäristöön. Uraanin louhinta on myös moraalisesti epäilyttävää, kun tiedämme, millaisissa oloissa ihmiset elävät ja tekevät työtä louhinta-alueella. Louhinnan on todettu olevan myös yhteydessä radonkaasun leviämiseen, joka muun muassa lisää syöpäriskiä.

Ehkä pahin ongelma on ydinjäte. Se säilyy radioaktiivisena satojatuhansia vuosia. On tärkeä muistaa, ettei ydinjätteen loppusijoittamiseen ole olemassa täysin turvallista ratkaisua. On vain huonoja vaihtoehtoja, joista täytyy koettaa valita vähiten huono. Tätä ratkaisematonta ongelmaa ei pidä entisestään paisuttaa rakentamalla lisää ydinvoimaa. Vastuukysymys on ydinjätteessä täysin auki. Kuka vastaa jätteestä kapselien sulkemisen jälkeen?

Huolimatta kaikista turvatoimista ydinvoimaan liittyy aina myös onnettomuusriski. Nämä vahingot eivät ole rahalla korjattavissa. Mitkään ydinvoimarahastot eivät voi parantaa sairastuneita ihmisiä tai pelastaa tuhoutunutta luontoa.

Päivi Lipponen /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitus ei antanut koko prosessin aikana tiedoksi, millä kriteereillä se teki ratkaisunsa kolmen lupahakijan kesken. Ydinvoiman käyttöön liittyy haasteita, ja sen vaikutukset ulottuvat kauaksi. Jätteiden loppusijoituksen on oltava keskeinen kriteeri. Missään muualla tätä kysymystä jätteiden loppusijoituksesta ei ole ratkaistu yhtä kattavasti kuin Suomessa Posivan toimesta. Sen ratkaisun vihreätkin hyväksyivät, kun päätettiin Olkiluoto 3:n luvasta. Jätteen kuljettaminen pitkin poikin Suomea on riskialtista. On tärkeätä, että loppusijoitus on lähellä ydinvoimalaa. Ympäristön kannalta on tärkeätä, että voimala sijaitsee alueella, jolla on jo ydinvoimalatoimintaa ja tarvittava infrastruktuuri, sen sijaan että koskematon alue muokataan voimala-alueeksi. Nykyisille paikoille sijoittaminen on myös turvallisempaa, koska niillä on jo huippuunsa kehitetty turvallisuuskulttuuri. Jos hakijalla on jo vahvaa osaamista ja tutkimusverkosto valmiina, on se enemmän kuin että polkaistaan koko ammattiosaajien joukko kokoon ja sitoutetaan yhteistyöhön.

Ydinvoimaratkaisu on Suomelle suuri päätös. Suomen talous on kriisissä. Julkisen talouden kestävyysvaje on nyt 5,5 prosenttia bruttokansantuotteesta; valtionvelka on kohta yli 100 miljardia. Yhden prosenttiyksikön nousu luottoriskilisissä merkitsisi jo nyt 300 miljoonan euron lisäkorkomenoja. Suomen bkt:n 8 prosentin romahdusta on vaikeata kuroa umpeen ilman erityistoimia. Teollisuutemme on entistä vaikeammassa tilanteessa globaalissa kilpailussa. Jos menetämme energiaintensiivisen teollisuutemme, meiltä romahtaa hyvinvointipalveluiden rahoitus. Tarvitsemme talouskasvua, jolla parannetaan työllisyyttä, rahoitetaan sosiaalimenot ja lisätään hyvinvointia.

Kasvua tarvitaan myös ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Ilman sitä ei kehitetä uutta teknologiaa. Tällä hetkellä ei ole olemassa mitään vastaavan mittaluokan tuotantoa, joka voisi paikata teollisuuden synnyttämää aukkoa. Uudet korkeamman teknologian tuotteet ja palvelut voivat kehittyä vain, jos meillä on teollinen ydin. Teollisuus ei voi kilpailla halvalla työvoimalla. Etäisyys markkinoista lisää kustannuksia. Jos energianhinta nousee, tuotanto Suomessa käy lähes mahdottomaksi. Suomi on sitoutunut leikkaamaan päästöjä ja luopumaan kivihiilestä. Suomi on myös päättänyt luopua sähköntuonnista. Tavoitteena on omavaraisuus. Vanhat ydinvoimalat joudutaan korvaamaan uusilla, sillä vanhat voimalat tulevat lopulta käyttöikänsä loppuun. Sähkönkulutus on kasvanut koko ajan pitkän aikakauden ennusteita nopeammin. Haluammeko lähteä siitä, että jatkossakin teollisuutemme supistuu, työttömyys nousee, hyvinvointiyhteiskuntaa ryhdytään ajamaan alas? Minä en halua.

On tärkeätä tehostaa energiankulutusta, säästää energiaa, rakentaa uusiutuvaa, mutta nämä eivät ratkaise energiantarvetta. Tällaisen harkinnan jälkeen olen päätynyt kannattamaan ydinvoiman lisärakentamista. Se on väliaikainen ratkaisu kohti parempaa.

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Hallitus on päätynyt esittämään ydinvoimalaluvat kahdelle monopolistiselle pääomakeskittymälle. Toisen eli TVO:n taakse on ryhmittynyt metsäteollisuuden suurpääoma, ja toisen, Fennovoiman, taakse teknologiateollisuuden suuret yritykset vahvistettuna ylikansallisen E.ON:in tulolla Suomen energiatuotantoon.

Päätös oli oikeistohallitukselta sangen odotettu. Molemmissa pääomakeskittymissä metsä- ja teknologiateollisuuden kehittäminen ja laajentaminen kotimaassa on jäänyt viime vuosina tuotantolaitosten lakkautusten, alasajojen ja maastalähtöjen varjoon. Nyt pääomakeskittymissä on nähty uusi kasvun jalka, loputtomalta näyttävä sähkön hinnan nousu ja ydinsähkön vienti. Suomessa on nyt hallitus, joka lyö vihreän ympäristöleiman energiahankkeille, jotka sementoivat Suomen vuosikymmeniksi ydinsähköntuottajaksi ja -viejäksi ja ydinjätteen varastoijaksi.

Puhemies! Olkiluoto 3:n kustannusarvio on karkaamassa 7 miljardiin. Mikäli Suomeen rakennetaan tulevaisuudessa nyt esitetyt ydinvoimayksiköt, sidotaan kymmenet miljardit ulkomaiseen ydinteknologiaan ja ulkomaiseen työvoimaan. Ne ja lukuisat, suuret, merkittävät yritykset ovat poissa vaihtoehtoisen energiatuotannon kehittämisestä ja työllistämisestä kotimaassa.

TVO arvioi tuoreessa periaatepäätöshakemuksessaan saavansa 1 800 megawatin ydinreaktorin 4 miljardilla eurolla. Kustannusarvio on Olkiluoto 3:n kokemusten perusteella harhauttavan alhainen. Todellisuudessa kansainvälisen kustannuskehityksen mukaan ydinvoimaloiden rakentamiskustannukset ovat lähes 2,5-kertaistuneet vuodesta 2000 vuoteen 2008 mennessä. Pelkästään vuoden 2005 jälkeen hinnat ovat nousseet 70 prosenttia. Lisäksi on hyvä muistaa, että kiinteähintaisia sopimuksia ydinvoimaloista ei ole enää tarjolla, joten uusissa reaktorihankkeissa kustannusarvioiden ylitykset jäisivät merkittäviltä osin suomalaisten maksettavaksi.

Arvoisa herra puhemies! Tulevaisuuden työpaikat eivät synny ydinsähkön ympärille. Yhtiövallan ydinvoimastrategiaan nojaava hallitus unohtaa aiemmin tehtyjen ydinvoimapäätösten käytännön vaikutukset lähimenneisyydessä. Olkiluoto 3:n päätöksen jälkeen kiinnostus kestävän energiatuotannon edistämistä kohtaan hiipui vuosiksi. Uusiutuva energia ja energiatehokkuus tarjoaisivat kuitenkin töitä nimenomaan niillä aloilla, jotka ovat kärsineet pahimmin taantumasta ja jo sitä ennen alkaneesta metsäteollisuuden rakennemuutoksesta. Työpaikkoja syntyisi metsäteollisuuteen, konepajateollisuuteen, rakennusalalle sekä tuotannon hajauttamisen ja bioraaka-aineen hankinnan muodossa myös Suomen maaseudulle ja Itä- ja Pohjois-Suomeen.

Herra puhemies! Olkiluoto 3 on ydinvoimarakentamisen mielenkiintoinen laboratorio, ei vain ydinturvallisuutta koskevien määräysten rikkomusten osalta, vaan myös rakennusajan työvoimapolitiikan osalta. Olkiluoto 3:sta muodostui jo rakennusprojektin alkuvaiheessa ulkomaisen työvoiman riiston kummallinen vapauden valtakunta. Siitä tuli ulkomaisen halpatyövoimavuokrauksen sillanpääasema, josta epäterveet ja rikolliset käytännöt levisivät laajasti rakennuksille ja telakkateollisuuteen. Piittaamattomuus suomalaisista työehdoista, systemaattinen veronkierto ja kymmenientuhansien vuokratyöläisten kierrätys ovat olleet suomalaisten viranomaisten erityisessä suojeluksessa. Samaan aikaan suomalaiset rakennustyöläiset ja metalliasentajat kävelevät lomautettuina ja työttöminä. Yritysten otteiden kovuutta kuvaa hyvin se, että voimalan hitsauksesta vastaava ranskalaisyritys maksoi ulos työmaan pääluottamusmiehen.

Puhemies! Nyt on syytä eri valiokunnissa perusteellisesti eritellä TVO:lle Olkiluoto 3:n osalta asetettujen lupaehtojen rikkomukset. Räikeimmin on rikottu lupaukset kotimaisista työllisyysvaikutuksista.

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Vihreiden energiavaihtoehto "Vihreän kasvun malli" torjuu lisäydinvoiman tarpeettomana. Siinä on osoitettu, kuinka ennakoitu sähkön vaje voidaan kattaa tehostamalla energian käyttöä, lisäämällä sähkön kysyntäjoustoja ja lisäämällä uusiutuvaa energiaa.

Sähkön käyttöä voidaan tehostaa muun muassa energiatehokkaan tekniikan investointituilla sekä laajentamalla ja tehostamalla energiatehokkuussopimuksia. Sähkön kysyntäjoustolla tarkoitetaan kulutuksen ohjaamista kulutushuippujen ulkopuolelle. Arkinen esimerkki on yösähkön käyttö.

Lisäydinvoima vesittää panostuksen uusiutuvaan energiaan ja hidastaa uuden teknologian kehitystä ja käyttöönottoa. Ydinvoimaan liittyy myös ekologisesti ja eettisesti kestämättömiä kysymyksiä lähtien uraanikaivosten ympäristövaikutuksista jäljelle jäävään radioaktiiviseen ydinjätteeseen. Ydinonnettomuuden riski on aina myös olemassa. On syytä muistaa myös se, että energian kulutus vähenee vääjäämättä, koska nykyinen tuhlaava elämäntapa ei voi jatkua. Maapallon kantokyky ei sitä kestä. Tällä hetkellä 10 prosenttia väestöstä käyttää 90 prosenttia maapallon resursseista. Ihmisten onnellisuutta kulutus ei edes lisää.

Uuden ydinvoimalaitoksen rakentaminen ei ole yhteiskunnan kokonaisedun mukaista. Suomen energiahuolto voidaan järjestää kestävämmin ilman uusia ydinvoimalayksiköitä. Lisäydinvoiman halvan sähkön linja hyödyttää hetkellisesti energiaintensiivistä ja energiatehotonta teollisuutta. Meillä on mahdollisuus kattaa teollisuuden sähkön tarve ja samalla kannustaa teollisuutta uudistumaan ja kannustaa energiatehokkuuteen. Arvokkaan sähkön linja kehittää luovuutta, antaa kotimarkkinat ja kasvattaa tuotteiden vientiä sekä työllistää.

Tulevaisuuden tie on ekotehokas yhteiskunta, joka tukeutuu hajautettuun uusiutuvaan energiaan, älyenergiaan ja älykkäisiin sähköverkkoihin. Älykäs sähköverkko mahdollistaa käyttövarmuudeltaan korkeatasoisen sähkönjakelun. Se sovittaa yhteen sähkön kysynnän ja tarjonnan. Siihen kuuluvat sähköä varaavat järjestelmät ja kulutuksen säätely kuluttajien reaaliaikaisilla sähkönkulutusmittareilla. Laitteiden sähkönkulutusta voidaan myös säätää automaatioteknologialla.

Keskeinen uudistus, joka myös tarvitaan, on sähkön kaksisuuntainen nettomittarointi. Kotivoimalatuottajan on saatava korvaus verkkoon syöttämästään sähköstä.

Arvoisa puhemies! Täällä keskustelussa on moni painottanut ydinvoiman päästöttömyyttä. Ydinvoima ei ole päästötöntä, vaan jäljelle jää satojatuhansia vuosia vaarallisesti säteilevä ydinjäte. Myös kasvihuonekaasupäästöjä syntyy koko tuotannon elinkaaren aikana. Ydinfyysikko Philip Smith ja Jan Willem Storm van Leeuwen julkaisivat tästä raportin vuonna 1995. Raportti on erittäin laaja, ja sitä täydennetään jatkuvasti. Se ottaa huomioon ydinvoiman koko elinkaaren aikana syntyviä hiilidioksidipäästöjä: uraanin louhinta ja rikastus, polttoaine-elementtien valmistus, polttoaineen kuljetus, ydinvoimaloiden rakentaminen, käyttö ja purkaminen, ydinjätteen varastointi ja hoito. Raportin tulos on, että ydinvoiman kasvihuonekaasupäästöjen suuruus riippuu kriittisesti käytetyn malmin uraanipitoisuudesta. Jos malmin uraanioksidipitoisuus laskee alle 0,02 massaprosenttia, koko ydinvoimahanke syö enemmän energiaa kuin se tuottaa. Tunnetusti maailman uraanivarat ovat vähenemässä ja jos yhä alhaisemman pitoisuuden malmeja hyödynnetään, tuotannon kasvihuonekaasupäästöt kasvavat. Storm van Leeuwenin raportti sisältää laajan analyysin tunnetuista löydöistä ja päätyy toteamukseen, että kannattavia uraanivaroja on hyvin rajoitetusti eivätkä ne tule riittämään, jos ydinvoiman käyttöä lisätään huomattavasti.

Hallituksen esityksessä on kyseenalaista myös se, ettei Fennovoiman osalta ole ratkaistu ydinjätteen loppusijoitusta, vaikka Suomessa laki vaatii kiinnittämään huomiota siihen. Ydinjätteen loppusijoitus on globaalisti ratkaisematon ongelma. USA on yrittänyt kahdeksan kertaa rakentaa maanalaista jälkisijoituspaikkaa korkeasti radioaktiiviselle ydinjätteelle ja epäonnistunut joka kerta, vaikka siihen on kulutettu miljardeja dollareita.

Suomi on poikkeuksellinen maa siksi, että täällä on tarkoitus haudata ydinjätteet kallioperään. Suomessa tähdätään loppusijoitukseen ensimmäisenä maailmassa. Suomessa on syytä olla huolissaan ydinjätteestä, koska on olemassa riski, että Suomesta tulee Euroopan ydinjätteen loppusijoituspaikka. Saksassa keskustellaan avoimesti ydinjätteen lähettämisestä Suomeen. Ennusteet Olkiluotoon suunnitteilla olevan ydinjäteluolan turvallisuudesta pitkällä aikavälillä ovat osin spekulaatioita. Esimerkiksi jääkausien aikana ikiroudan mahdollinen tunkeutuminen jäteluolaan kyseenalaistaa Posivan loppusijoituskonseptin. Ja lopuksi, kuka takaa sen, että jälkeläisemme, utelias ihmisrotu, varmasti pysyy poissa jätekätköistä?

Thomas Blomqvist /r:

Värderade herr talman! Det är viktigt att komma ihåg att energibeslutet inte bara handlar om kärnkraft. Det ambitiösa paket för förnybar energi som regeringen presenterat gör det möjligt för Finland att utvecklas till en föregångare inom den förnybara energisektorn. Tack vare satsningar på den gröna energin kommer tusentals arbetsplatser och investeringsmöjligheter att skapas. Det här är en utveckling som jag och vi inom svenska riksdagsgruppen stöder starkt.

Stödpaketet är inte billigt, men det är rätt och riktigt att regeringen går in för ett så omfattande paket som man nu gör. Utan ekonomiska styrmedel utvecklas inte den förnybara energisektorn tillräckligt snabbt för att vi ska kunna uppfylla våra klimatpolitiska målsättningar. Genom att stöda förnybar energi nu skapar vi förutsättningarna för att den kan bli konkurrenskraftig i framtiden.

Herra puhemies! Kolme viikkoa sitten keskustelimme maaseudun tulevaisuudesta täällä täysistunnossa, ja on ilahduttavaa voida todeta, että nyt ehdotetut panostukset vihreään energiaan ovat myös investointeja maaseudun hyvinvointiin. Uusiutuvan energian käytön lisääminen tulee nimittäin luomaan uusia työpaikkoja ja tuottamaan lisätuloja erityisesti maaseudulle. Tässä mielessä metsäteollisuus on erityisen tärkeä, mutta myös muut uusiutuvan energian muodot luovat investointimahdollisuuksia maaseudulle.

Olen kuitenkin sitä mieltä, että emme ole vielä päässeet niin pitkälle, että on realistista olettaa, että uusiutuva energia, vaikka hallituksen paketti on hyvä ja erittäin laaja, riittää meidän energiatarpeisiimme. Jotta saavuttaisimme ilmastovaikutuksen vähentämiselle asetetut tavoitteet, myös ydinvoimaa tarvitaan. Ydinvoimaa tarvitaan niin ikään turvaamaan riittävä energiantuotanto ja erityisesti sähköenergian tuotanto.

Jos pystymme takaamaan riittävästi energiaa kilpailukykyiseen hintaan, se luo tulevaisuudenuskoa ja rohkaisee teollisuuttamme investointien tekemiseen ja näin ollen myös työpaikkojen ja hyvinvoinnin luomiseen yhteiskuntaamme. Minusta on parempi, että tuotamme oman energiamme itse, myös ydinenergian. Energian omavaraisuus on hyvä tavoite.

Minusta kotimainen ydinvoima ei ainakaan ole vähemmän turvallinen kuin muualla tuotettu. Sen takia en ymmärrä, miksi joidenkin mielestä ydinenergia näköjään ei ole mikään ongelma, jos se tuodaan Venäjältä, mutta taas Suomessa tuotettu on erittäin iso ongelma. Yhdessä uusiutuvan energian kanssa ydinvoima nostaa omavaraisuusastettamme, mikä on erittäin hyvä asia.

Herr talman! Det finns inga lätta lösningar i energidebatten. Kärnkraften är inte oproblematisk. Bland annat därför anser jag att det skulle ha varit naturligt att bygga till på de befintliga orterna och jag beklagar därför att Lovisa nu inte föreslås få ett nytt kärnkraftverk. I dagsläget anser jag ändå att kärnkraften är en viktig och väsentlig del av helhetslösningen. Kärnkraften och den förnybara energin ska inte ställas mot varandra. Tillsammans utgör de en lösning som bidrar till ett miljövänligt, konkurrenskraftigt och välmående Finland.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Nyt käsittelyssä on Teollisuuden Voiman hakemus ydinvoimayksikön rakentamisesta Suomeen, ja tämä hakemus on yksi osa hallituksen energiapakettia, joka on historian suurin yhdellä kertaa tehty energiaratkaisu. Tässä energiaratkaisussa kiinnitetään huomio ilmastokysymyksiin ja luodaan edellytyksiä puhtaamman ilmaston luomiselle jälkipolvillemme. Tavoitteena on vähentää merkittävästi päästöjä, lisätä energiatehokkuutta ja lisätä kotimaisen uusiutuvan energian tuotantoa sekä turvata omavarainen energiatuotanto. Luvat kahden ydinreaktorin rakentamiselle ovat omalta osaltaan myös merkittävä linjaus. Teollisuuden Voiman lisäksi hallitus esittää Fennovoimalle luvan myöntämistä. Itse en olisi valmis molempia lupia hyväksymään, ellei uusiutuvaan energiaan olisi tulossa niin merkittävää satsausta.

EU:n uusiutuvan energian lisäämiseen tähtäävä direktiivi velvoittaa Suomea nostamaan uusiutuvan energian osuuden 38 prosenttiin kokonaisenergiatuotannosta vuoteen 2020 mennessä. Tämän lisäksi jokaisessa jäsenmaassa liikenteen uusiutuvan energian osuuden on oltava samana vuonna vähintään 10 prosenttia. Suomi on sen osalta asettanut tavoitteen 20 prosenttiin. Uusiutuvia energianlähteitä, kuten muun muassa tuulivoimaa, metsähaketta, turvetta, liikenteen biopolttoaineita, biokaasua ja muuta uusiutuvaa energiatuotantoa, mukaan lukien auringon lämmön käyttöönotto, on autettava valtion tukitoimin. Ne ovat kaikki varteen otettavia vaihtoehtoja, joille kannattaa antaa budjettirahoitusta.

Maaseudun kannalta on merkittävintä puuenergian käytön huomattava lisääminen. Myös turpeen käytön kasvattaminen erityisesti seospolttoaineena, tuulivoiman lisäys ja bioenergiatuotanto ovat merkittäviä maaseudun elinkeinojen kannalta. Varsinaisen energiantuotannon työpaikkojen lisäksi työpaikkoja tulee lisää kone- ja laitevalmistusteollisuuteen sekä lämmitysjärjestelmäteollisuuteen. Kaikki edellä mainitut antavat hyvät perusteet olla aktiivisia ja tarttua uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksiin. Energiapaketti kasvattaa biopolttoaineiden hyödyntämistä. Sekä biodiesel että biokaasu ovat molemmat sellaisia biopohjaisia polttoaineita, joiden hyödyntäminen on Suomessa vasta alkutekijöissä. Nyt niiden kasvattamiselle on hyvä pohja ja tukea investoinneille on luvassa.

Myös jätteistä ja viljasta etanolia valmistavia laitoksia on suunniteltu. Tehdyn selvityksen mukaan Suomessa olisi tilaa kahdelle tai kolmelle viljasta etanolia tekevälle laitokselle. Viljaetanolilaitoksen etuna on se, että siitä saadaan sivutuotteena rehua, joka voi merkittävästi korvata tuontivalkuaista. Rehun osalta on tärkeää, että alueella on vahvaa kotieläintuotantoa, joka voi hyödyntää rehun jo tuoreena. Etelä-Pohjanmaata on arvioitu yhdeksi hyväksi etanolitehtaan sijaintipaikaksi. Siellä olisi monia vahvuuksia tuotannon kannalta. Valitettavasti Altia Osakeyhtiön Koskenkorvan-tehdas ei ole ollut viime aikoina kovin innostunut tehtaan perustamisesta. Selvitystyö on kuitenkin kesken, ja sitä on kaikin eri tavoin syytä tukea.

Arvoisa puhemies! Nyt on hyvä vaihe siirtyä sanoista tekoihin. On oltava aktiivinen uusiutuvan energiatuotannon käynnistämisessä. Kuntien ja seutukuntien olisikin nyt hyvä ryhtyä laatimaan omia toimintasuunnitelmiaan kestävän energiahuollon osalta ja lähteä mukaan yhteisiin energiatalkoisiin. Tällainen kestävän energiahuollon suunnitelma on toteutettu jo esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla. Kauhajoki yhdessä naapurikuntiensa kanssa osallistui Aspire-nimiseen EU-hankkeeseen, jossa tehtiin edellä mainittu suunnitelma. Se suunnitelma sisälsi uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen, energiasäästön edistämisen, seudun energiaomavaraisuuden nostamisen sekä energiatehokkuuden parantamisen koko seutukunnan alueella.

Tämä hallituksen energiapaketti antaakin nyt meille hyvää tukea hankkeiden eteenpäinviennille. Nyt tarvitaan investoijia, jotka lähtevät toteuttamaan eri puolille Suomea erilaisia uusiutuvien energiamuotojen hankkeita, ja tämä nyt käsittelyssä oleva TVO:n hanke on yksi sellainen, johon on investoijat jo tiedossa.

Sari Sarkomaa /kok:

Kunnioitettu rouva puhemies! Sinivihreän hallituksen energiapaketti on ilmastotalkoissa rohkea ja tervetullut harppaus kohti päästötöntä Suomea. Samassa paketissa on kolme tärkeää asiaa: energiatehokkuuden lisääminen, mittava lisäys uusiutuvaan energiaan sekä tuontiydinvoiman ja saastuttavien fossiilisten polttoaineiden korvaaminen uudella kotimaisella, vähäpäästöisellä ydinvoimalla.

Esitys on erinomainen ilmaston lämpenemisen täsmätorjunta. Samalla sinivihreän hallituksen energiapakettiin sisältyvät toimet parantavat merkittävästi energiaomavaraisuuttamme sekä tukevat kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja uusien teknologioiden kehittämistä. Hallituksen esitys on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan pelastamisen kannalta aivan olennainen.

Pidän tärkeänä, että esitykset ydinvoimayksikköjen rakentamisesta käsitellään eduskunnassa erityisellä huolella, ja näin on tarkoitus tehdäkin. On alleviivattava — ja viittaan täällä käytyyn keskusteluun — että energiapaketti perustuu energiatehokkuuden lisäämiseen. Energiapihiydessä on todellakin toimittava joka saralla. Energiafiksuutta on lisättävä, mutta tässä työssä kannustan hallitusta ja erityisesti ministeri Pekkarista, ja on hyvä, että tulevassa debatissa vielä nostetaan esille se, mitä tässä asiassa on tehty ja tullaan tekemään. Mutta väärää tietoa tuolta SDP:n riveistä tuli, aivan kuin tämä asia ei olisi osa tätä pakettia.

On todettava, että suomalaiset tehtaat ja tuotantolaitokset sijoittuvat maailman kärkeen, kun puhutaan energiatehokkuudesta, ja kun ympäristövaikutuksia on mitattu, niin me olemme erittäin vertailukelpoisia ja olemme kärjessä, ja siksi teollisuuden kehittyminen ja säilyminen Suomessa on ympäristön näkökulmasta positiivinen asia. Ne puheet, joita täällä on pidetty ikään kuin energia ja sähkö tulisi töpselistä, kyllä ajavat sitä teollisuutta toisaalle, ja se on ympäristön kannalta ikävä asia, mutta ennen kaikkea suomalaisten ihmisten, niiden ihmisten kannalta, jotka tarvitsevat työtä ja hyvinvointia.

Arvoisa puhemies! Hallituksen tavoite, 38 prosentin uusiutuvan tavoite, on hyvin haastava. Se on hyvin haastava ja kunnioitettava. Kannatan sitä, mutta täytyy sanoa ääneen — jos ääntä riittää — että hintalapusta tulee mittava ja siksi kustannustehokkuuden tavoittelussa uusiutuvan osalta on aivan erityisesti ponnisteltava, kuten hallitus on luvannutkin tehdä. Tässä on löydettävä kustannustehokkaimmat, tulevaisuuden kannalta parhaimmat keinot.

Samalla kun me haluamme leikata päästöt minimiin, haluamme kehittää todellakin uusia teknologisia ratkaisuja koko maailman tarpeeseen. Satsaukset uusiutuvaan energiaan ja energiatehokkuuteen edistävät globaalien ilmasto-ongelmien ratkaisua sekä tuovat Suomeen uutta työtä ja vientituloja, ja niitä me tarvitsemme myös, kun tarvitsemme sitten panostuksia tulevaisuuden ratkaisuihin.

Kuten ministeri Pekkarinen täällä sanoi, uusiutuvien osalta tämä paketti on viritetty aika lailla äärimmilleen, ja toki on hyvä, jos ohi tästä tavoitteesta mennään, mutta äärimmillään ollaan, kun tästä päivästä katsotaan, ja on todellakin tärkeää todeta tässä, että uusiutuvien lisäys ei varsinaisesti tuo uutta sähköntuotantoa muuta kuin tuulivoiman osalta. Muilta osin uusiutuvilla vain korvataan muita polttoaineita, ja tätä on hyvä tässä keskustelussa alleviivata. (Ed. Laukkanen: Se on hyvä!) — Se on erinomainen asia, mutta jos katsomme meidän energiankulutuksemme rakennetta ja sitä, että me tarvitsemme myöskin sähköä tulevaisuudessa enemmän, niin se on hyvä muistaa.

Suomen teollisuuden menestysalat, kuten metsä- ja metalliteollisuus, valmistavat todellakin vientituotteita, joiden valmistus kuluttaa energiaa, vaikka kuinka me siinä kisailisimme energiapihiydessä, ja siksi sähkön tasainen saatavuus ja kohtuullinen hinta ovat tärkeitä asioita Suomen kilpailukyvylle, meidän työpaikoillemme. Siksi todellakin sinivihreä järki-ilmasto- ja energiapolitiikka perustuu sekä uusiutuvaan energiaan että suomalaiseen ydinvoimaan. Haluan todeta, että molempia tarvitaan yhtä lailla, kun me siirrymme saastuttavista fossiilisista energianlähteistä ja tuontiydinvoimariippuvuudesta kohti päästöttömiä energianlähteitä. Tuetun uusiutuvan energian rinnalla todellakin tarvitsemme ydinvoimaa, jonka etuja ovat todellakin vähäpäästöisyys sekä markkinaehtoisuus.

Arvoisa puhemies! Haluan lopuksi korostaa vielä, että energian kokonaiskulutus ja päästöt on saatava laskuun, ja se on tämän paketin lähtökohta. Mutta samanaikaisesti sähkön osuus energiapaletista kasvaa, koska esimerkiksi lämpöpumputkin tarvitsevat sähköä. Kun näitä asioita miettii, näihin paneutuu, niin näistä lähtökohdista haluan todellakin todeta, että hallituksen esitys on perusteltu kokonaisuudessaan ja kannatan sitä ja pidän erittäin hyvänä sitä tavoitetta, että Suomi tavoittelee sataprosenttista sähköomavaraisuutta ja päästöttömyyttä. Sinivihreä hallitus on osoittanut toimintakykynsä, kun tätä pakettia katsoo.

Kiitokset vielä läsnä olevalle ministeri Pekkarisellekin hyvästä työstä. Hallituksen, keskustan ja kokoomuslaisten, ääni on mennyt, kun vihreät tästä asiasta itsensä ulkoistivat, mutta onneksi meidän äänemme kesti.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Sarkomaalle haluan vastata, että yksinkertaisesti vihreys ei ole kaupan. Sitä ei voi värittää ydinvoimalla, vaikka kuinka haluaisi.

Haluan omassa puheenvuorossani muutenkin hieman muistuttaa sitä, että musta on edelleen mustaa ja valkoinen valkoista, vaikka tässä salissa ei aina sitä oikein uskoisi. Yksi väitös, joka on kuultu, on, että ydinvoima on päästötöntä. On väitetty, että ydinvoimayksikkö vähentäisi päästöjä 10 miljoonaa tonnia vuodessa. Vtt:n arviossa on päädytty kuitenkin vain kymmenesosaan tästä.

Pitää myös muistaa, että 0,5 kiloa uraania tuottaa tonnin jätettä, jonka säteilevä pinta on vielä murskattuna malmina moninkertainen alkuperäiseen verrattuna. Jo nyt toiminnassa olevat uraanikaivokset pilaavat ympäristöä ja aiheuttavat terveydellistä haittaa kymmenilletuhansille ihmisille. Ei auta se, että nämä kaivokset sijaitsevat Kazakstanissa, Nigeriassa ja Kanadassa. Meidän pitää tuntea vastuumme myös siitä. Jokaista toiminnassa olevaa ydinvoimalaa kohti syntyy vuodessa Eduskuntatalon tilavuuden verran erittäin pitkäaikaista radioaktiivista louhintajätettä ja eduskunnan lisärakennuksen tilavuuden verran myrkyllistä liejua. Tämä kaikki puhumattakaan ydinjätteestä, joka saattaa kestää satojatuhansia vuosia. Siis ydinvoimako vielä päästötöntä?

Toinen väite: ydinvoima työllistää suomalaisia. Olkiluoto 3:n työmaalla työntekijöitä on ollut yli 4 000. Pääosin he ovat olleet ulkomaisten vuokratyöfirmojen välittämiä. Pelkästään puolalaisia on ollut 1 200. Rakennusliiton toinen puheenjohtaja Kyösti Suokas on kommentoinut: "Olkiluoto on ollut meille täydellinen pettymys. Siellä on ollut alle sata suomalaista rakentajaa." Myös ydinvoimatekniikka on suunniteltu ja suunnitellaan ulkomailla. Se ei ole työllistänyt suomalaisia insinöörejä ja suunnittelijoita. Hallituksen uusiutuvien paketissa rakennusaikana työllistävä vaikutus olisi, vertailun vuoksi sanottuna, noin 12 500 henkilötyövuotta ja käyttöaikanakin noin 6 000 henkilötyövuotta. Eli vastaus on: ydinvoima ei todellakaan työllistä suomalaisia.

Kolmas väite: ydinvoima on onnistunut ratkaisu. Silti Olkiluoto 3:ssa on mennyt pieleen lähes kaikki mahdollinen. Työt aloitettiin ilman tarpeeksi yksityiskohtaisia piirustuksia, hitsaustyössä on ollut ongelmia, rakennusaikataulu on pettänyt pahasti, ja loppuhinta on miljardeja euroja alkuperäistä suunnitelmaa kalliimpi. Reaktorin piti maksaa alunperin 3,2 miljardia. Kustannukset tulevat nousemaan yli 5 miljardiin. Rakentamisen piti kestää 4,5 vuotta, nyt se tulee kestämään vähintään 7 vuotta. Sähkön käyttäjille tästä myöhästymisestä koituu vielä 3 miljardin lasku.

Olkiluodon kolmatta yksikköä rakennettaessa on havaittu yli 1 500 laatuongelmaa, joiden taso vaihtelee mitättömästä kriittiseen. Säteilyturvakeskus myöntää, että ongelmien määrä on niin suuri, että kaikkia ei välttämättä havaita ajoissa.

Täällä on myös väitetty, että ydinvoima ja uusiutuvan energian paketti eivät ole toisilleen vastakkaisia. Kuitenkin jos tutustutte periaatepäätöksiin, jotka koskevat Teollisuuden Voiman hakemusta, siellä sanotaan sanatarkasti: "Sikäli kuin lisäydinvoima alentaa sähkön markkinahintaa, alentaa se vielä tukea vaativan uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön kilpailukykyä ja siten lisää tukitarvetta. Lisäksi on uhkana, että ydinvoiman lisärakentaminen heikentää sähkön ja lämmön yhteistuotannon (chp) kannattavuutta ja sitä kautta saattaa vähentää chp-tuotannossa polttoaineena käytettävän uusiutuvan energian määrää. Energiansäästölle ja energiatehokkuuden lisäämiselle kuluttajahinnan alenemisella on myös heikentävä vaikutus." Siis selvää puhetta.

Seuraava väite: Ydinvoimalla päästään eroon Venäjän-tuonnista ja saadaan vielä halpaa sähköä. No, halpaa sähköä saadaan, se on selvä, mutta Suomessa on jo nyt poikkeuksellisen halpaa sähköä. Vuonna 2008 Eurostatin tilaston mukaan Suomessa sähkön hinta oli samaa tasoa kuin Puolassa, Tšekissä ja Romaniassa. Saksassa hinta oli lähes kaksinkertainen Suomeen verrattuna. Euroopassa tuulivoiman keskihinta on ensimmäisen kerran alittanut ydinvoiman keskihinnan, ja totuus on se, että sähköä tullaan viemään Venäjältä Suomen kautta Eurooppaan niin kauan kuin se on halvempaa kuin Euroopan sähkömarkkinoilla.

Mutta ihan lopuksi: Keskustelusta on puuttunut täysin globaali, kansainvälinen, maailmanlaajuinen, ulottuvuus. Meidän paitsi pitää ratkaista oma energiaomavaraisuutemme myös näyttää mallia ja esimerkkiä nouseville talouksille siitä, miten mahdollisimman ympäristöystävällisesti ja riskittömästi ne voisivat kehittää omaa energiatalouttaan. Tässä työssä ydinvoimaan turvautuminen on kivikautinen uhka ja esimerkkinä siis täysin väärä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen suorastaan ylpeä ministeri Pekkarisen uusiutuvan energian paketista, sillä se on varmasti kovan paineen alla ja kovan vastalobbauksen alla luotu, ja siitä huolimatta tähän lopputulokseen on päästy. Sen sijaan annan risuja tälle kahden ydinvoimalaluvan esitykselle, minkä hallitus meille tuo. En ole mielestäni saanut asiallisia vastauksia vielä seuraaviin kysymyksiin:

Miten jotkut kehtaavat puhua päästöttömästä energiamuodosta, kun tiedetään ongelmat louhinnassa, rikastamisessa, itse asiassa jopa prosessin aikana? Tritiumpäästöthän ovat aivan vapaasti ilmakehään päästettäviä, ja niilläkin on haittoja osoitettu olevan, ja tiedämme ydinjätteen ongelman seuraaviksi kymmeniksituhansiksi vuosiksi tai sadoiksituhansiksi vuosiksi.

Myös halpuus, kuten edellisessä puheenvuorossa hyvin kerrottiin, on hyvin kyseenalaista. Jos ei Mankala-periaatetta olisi, joka suo halvan sähkön ilman verottajan välikäsiä sähkön tuotannon omistajalle, jos ei sitä periaatetta olisi eikä meidän ydinvastuulakiamme, joka antaa itse asiassa erittäin kannattavat eväät ydinvoimaloille suhteessa mihinkään muuhun energian tuotantoon, kun vastuuta riskeistä ei tarvitse loppuun asti kantaa, vaan yhteisesti ne riskit kannamme, jos ei näitä olisi, mielestäni ei voisi halvasta energiasta puhua.

On perusteltu, että kaksi ydinvoimalalupaa korvaa tuontisähkön. Mutta jos Venäjältä saa halvempaa sähköä, on aivan sama, kuinka paljon meillä tuotetaan ydinenergiaa Suomessa. Se halvempi sähkö aina tulee korvaamaan suomalaisen sähkön, ellemme tuki rajoja, ja se ei taida tässä Wto-maailmassa olla edes mahdollista.

Mutta kaikista oleellisin kysymys on se, onko meillä tarvetta näihin kahteen uuteen ydinvoimalaan. (Eduskunnasta: Bisnes!) — Bisnesmiehet sanovat, että on tarve, ja näin metsäteollisuuskin vannoo. — Toivoisin todella, että jos ne ydinvoimalat nyt rakennetaan, niin kaivostoiminta viriää, metsäteollisuus tekee uudet investointinsa toivottavasti toisen sukupolven biodieselin tuotantoon, joka sinänsä sitoo sähköenergiaa. Toivon, että metallipuolella investoidaan Suomeen.

Mutta tämähän on ymmärrettävää, että totta kai teollisuus puhuu sähkön tarpeestaan, sillä sille on takuuvarma bisnes myydä halvalla tuotettua ydinsähköä sen jälkeen Keski-Eurooppaan, kun teemme yhteiset sähkömarkkinat. Yhteiskunnan rahoituksella teemme verkon tuosta Itämeren yli. Kaikki arviot sähkön hinnan kehityksestä sen jälkeen, kun yhteinen verkko on rakennettu, lähtevät siitä, että hinnannousu meillä tulee olemaan vähintään 10 mutta todennäköisemmin 20 prosenttia. Tällä hetkellä meillä kilowattitunnin hinta on 11 ja 12:n välillä, kun se Saksassa on 19:n pintaan ja keskihintakin EU:ssa yli 15:n. Eli on aivan selvä, että tässä on tulevaisuuden bisnes, joka koetetaan saada mahdollisimman vähille tuottajille ja estäen valtavan lobbauksen avulla pientuottajien sähkömarkkinoille pääsyn, että paremmin voitaisiin hallita tätä sähkömarkkinaa.

Meillä on hyvä esimerkki vaikkapa Yaran toiminnasta. Kun oli kannattavampaa myydä lannoitetuotanto ulos, niin tietenkään tällainen pörssiyhtiö, kun se sai paremman hinnan, ei välittänyt, riittikö suomalaisille maanviljelijöille lannoitteita. Se myi parempaan hintaan lannoitetuotannon ulkomaille. Aivan samoin voivat toimia sähkömarkkinayhtiöt silloin, kun ulkomailta saa paremman hinnan. Vaikka sitä sähköä kotimaassa tuottaisimme, se ei edes takaa meille omavaraisuutta.

Eli kaipaisin perusteltuja vastauksia päästöttömyyteen, halpuuteen, tarpeeseen ja siihen, korvaako tämä todella tuontisähkön. Mielenkiintoista katsella näitä asioita tulevaisuudessa, ovatko nämä vastaukset olleet tosia.

Sanna Perkiö /kok:

Arvoisa rouva puhemies! Hallituksen esitykset ydinvoimaloiden rakentamiseksi ja uusiutuvan energian lisäämiseksi ovat erittäin kannatettavia. Ydinvoimaratkaisut ovat osa ilmastopolitiikkaamme, ja siltä osin niitä voi myös ympäristöpolitiikaksi kutsua. Kuitenkin meidän on tunnettava ydinenergian käyttämisestä vastuumme, joka liittyy niihin vaikutuksiin tai mahdollisiin riskeihin, joita ydinvoimalla kiistatta on.

Mielestäni tämän vastuun yksi ilmentymä on se, että meidän pitäisi satsata myös enemmän ydinvoimaosaamiseen. Tämä merkitsee enemmän ydinvoimatutkimusta, kansainvälisempää tutkimusta ja ydinvoimakoulutusta. Eli mielestäni seuraavassa vaiheessa tulisi huomattavasti enemmän paneutua ydinvoiman tutkimiseen. Esimerkiksi ydinvoimajätteen puolella on sitä tutkittavaa.

Keskusteltavana oleva energiapaketti sisältää paljon tukia ja ohjausmekanismeja uusiutuvan energian tuottamiseen, mutta tätä tuhtia energiapakettia voitaisiin täydentää myös ydinvoimaan liittyvillä veroilla. Olen aikaisemminkin pitänyt näitä ydinvoimaan liittyviä ympäristöveroja esillä, mutta nyt olen tuonut ideana esiin ihan uudenkin tyyppisen veron.

Eli ydinvoimaloita voitaisiin verottaa ympäristövaikutusten perusteella siten, että aktiivisista ydinjätteistä — niitähän on matala-aktiivisia ja korkea-aktiivisia — valtio voisi kyllä vähän veroakin periä. Näin ollen siitä syntyisi hieman enemmän vielä kannustinta siihen, että radioaktiivisista jätettä syntyisi vähemmän. Kyllä tähän suuntaan totta kai pitää ohjata. Ydinjätteen loppusijoituksen kannalta olisi ensiarvoisen tärkeää, että radioaktiivista jätettä syntyy mahdollisimman vähän. Näin ollen korkeakaan vero ei olisi perusteeton. Paremman materiaalitehokkuuden avulla myös jätteen loppusijoituskustannukset saataisiin alhaisemmalle tasolle. Kyllä siinä mahdollisimman pieneen jätemäärään pitäisi päästä.

Tällainen mittava ydinvoimaloiden lisärakentaminen tuo myös huomattavan määrän lämpöenergiaa vesistöihin. Pari vuotta sitten jättämäni aloite vesistöihin johdettavan lämpöenergian verottamisesta olisi ihan yhtä hyvin sellainen, jota kannattaisi nyt kyllä valtiovarainministeriössä tutkia. Valmistelin jonkin aikaa sitten aiheesta lakialoitteen, ja se otettiin ihan mielenkiinnolla vastaan. Olen saanut ihan kansainvälisistäkin piireistä mielenkiintoisia kontakteja tähän liittyen. Toivoisin, että huomattaisiin, että tässä sitä verotettavaa olisi ympäristöhaitan perusteella. Ne lämpömäärät ovat todella merkittäviä, ja niillä on todella myös vaikutusta siellä vesistöissä. Tänään oli Helsingin Sanomissa juuri iso kirjoitus siitä, kuinka ydinvoimaloiden hukkalämpö vaikuttaa ekosysteemeihin lähivesistöissä. Kun nämä lämpömäärät lisääntyvät nyt huomattavasti, niin kyllä veroporkkana tässäkin toisi kiinnostavammaksi lämmön hyötykäytön.

Toivon, että nämä aloitteet nyt saavat osakseen myös mielenkiintoa ja saadaan lisää rahaa myös valtion kassaan.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Minua kiinnostaisi alkuun se, ja toivoisin, että ministeri vastaisi: Onko meillä nyt semmoinen teknologia tiedossa, joka varman päälle toimii niin, ettei suunnitella sitä mukaa, kun tehdään, ja ettei vastavirheitten kautta opita jotakin, jos opitaan? Elikä meillähän on nyt rakenteilla tämä Olkiluoto 3, joka on nyt kolme vuotta myöhässä. Onko siinä uudessa varmuus, että se lähtee sitten liikkeelle niin kuin pitää? Tämä tämmöisenä epäilevänä kysymyksenä, koska joidenkin asiantuntijoitten mukaan semmoista toimivaa ei oikein taida olla vielä olemassa.

Nyt keskustellaan lisäydinvoimaluvista. Haluan ilmaista niin sanotun kentän näkemyksen asiasta. Muistan, kun annettiin vuonna 2002 lupa viidennelle ydinvoimalalle. Nyt se on osoittautunut Suomen historian epäonnistuneimmaksi ja kalleimmaksi rakennusprojektiksi, siis ainakin kolme vuotta myöhässä.

Silloiset päättäjät esittivät, että ydinvoima on teollisuuden Suomessa pysymisen ja kasvamisen elinehto. Kuitenkin Suomen teollisuuden nettoinvestoinnit nykypäivänä ovat pysyneet 1990-luvun tasolla elikä kasvu on hyvin lähellä nollaa.

Esitettiin myös, miten paljon se työllistää suomalaisia. Nyt siitä ei oikein puhu, ainakaan ministeritasolla, kukaan. Ollaan kovin vaiteliaita. Etelän maiden työvoima piipahtaa Suomeen tekemään keikkaa mitä ihmeellisimmillä työehtosopimuskuvioilla.

Luvattiin lisätä energiapanostuksia. Miten on käynyt? Luvattiin, miten puhdas ja riskitön ydinvoima tuotantotapana olisi. Jos näin olisi, miksei meidän vuonna 2005 hyväksymämme ydinvastuulaki ole vieläkään astunut voimaan? Sitä voi kysyä, mikä estää sen. No, tiedetään tietysti se, että alan ammattilaiset eli vakuutusyhtiöt ovat arvioineet riskit liian suuriksi, joten ainoa mahdollisuus onkin valtion takaus. Miksi riskit kaatuvat taas veronmaksajien niskaan, jos ydinvoima on niin turvallista? Eihän kaiketi ollut lainsäätäjän tarkoitus, että tehdään laki, joka jätetään sitten ikään kuin lepäämään, vaikka markkinataloudessa olemmekin. Tiedetään varsin hyvin, mitä tämä tarkoittaa. Ydinvoimalla tuotettu energia ei olekaan riskitöntä, puhdasta eikä kotimaista, kuten väitetään. Se ei myöskään työllistä siinä määrin kuin uusiutuvilla polttoaineilla tuotettu energia.

Tuntuukin siltä, että meitä taas huijataan. Perustelut nojaavat yksinomaan ministereiden ja teollisuuden ym. merkittävien instanssien auktoriteettiin. Eikä uskota yleispäteviin todistuksiin, vai ovatko muut Euroopan unionin maat Ranskaa lukuun ottamatta väärässä, sillä muualla on rakennettu esimerkiksi tuulivoimaa 1990-luvulta lähtien moninkertaise