Täysistunnon pöytäkirja 52/2014 vp

PTK 52/2014 vp

52. TORSTAINA 15. TOUKOKUUTA 2014 kello 16.02

Tarkistettu versio 2.0

Toisen asteen koulutukseen kohdistuvat leikkaukset

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Pienen Suomen menestyminen Euroopassa ja maailmalla lepää sivistyksessä, koulutuksessa ja hyvässä itsetunnossa.

Hallitus, te olette murentamassa nyt suomalaista sivistystä. Hallitus on päättänyt leikata koulutuksesta 1,5 miljardia euroa — 1,5 miljardia euroa. Valtionosuuksia leikataan, indeksejä jäädytetään ja vähennetään myöskin opiskelupaikkoja. Tulevaisuudessa valtio ei osallistu esimerkiksi oppilaitosten perustamiskustannuksiin. Me olemme huolissamme siitä, miten käy esimerkiksi koulujen kosteus- ja hometalkoiden rahoittamisen.

Nyt hallituksessa te olette suunnitelleet iskeä toisen asteen koulutuksen kimppuun. Säästöihin vedoten puolet Suomen lukioista poistuu, puolet Suomen ammattioppilaitoksista (Puhemies: No niin, kysymys! Minuutti on mennyt!) poistuu. Ovatko nämä suunnitelmat totta?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Täytyy kyllä sanoa, että tuota listaa kun ajattelee, siinä oli monia epätarkkuuksia, mutta lähdetään nyt kuitenkin varmaan siitä keskeisimmästä.

On totta, että me olemme joutuneet tässä kurjassa taloudellisessa tilanteessa erittäin vaikeiden säästöpäätösten eteen, ja on totta myös se, että me olemme joutuneet koulutuksestakin säästämään. Varmasti edustajan ajatus siitä, että Suomi on luotu sivistyksen ja osaamisen varaan, on juuri se kantava teema, jolla Suomea on pitkään rakennettu, ja tältä osin kaikki koulutukseen tehtävät säästöpäätökset on jouduttu arvioimaan juuri siitä näkökulmasta, miten me voisimme toteuttaa ne mahdollisimman kestävällä tavalla kuitenkin.

Mutta minä en usko, että suomalainen sivistys kaatuu yksinään siihen, että myös joitakin säästöpäätöksiä joudutaan tässä vaikeassa ajassa tekemään. On tärkeää myöskin todeta, että näistä yksittäisistä esimerkeistä, joita varmaan tässä kohta nyt tulee, voidaan käydä sitten tarkempaa keskustelua, miksi ne toteutettaisiin niin kuin toteutettaisiin. Mutta monta epätarkkaa väittämää oli siinä listassa.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Pyydän nyt niitä edustajia, jotka haluavat esittää lisäkysymyksiä, ilmoittautumaan painamalla V-painiketta ja nousemaan seisomaan.

Mirja Vehkaperä /kesk:

Arvoisa puhemies! Koulutuspolitiikka hämmästyttää. Oppivelvollisuusiän nostaminen hallituksen riveissä on täysin sekaisin ja sekasortoisessa tilanteessa. Tähän haluamme jonkinnäköistä selvitystä. Te olette, ministeri Kiuru, perustellut omassa puolueko-kouksessanne, että oppivelvollisuuden korottaminen voidaan toteuttaa 14 tai 15 miljoonalla eurolla. Kuntaliitto on laskenut, että tämän toteuttamiseen tarvitaan 100 miljoonaa euroa. Te haluatte kierrättää kirjoja ja niin edelleen, millä tämä nyt sitten toteutetaan.

Me olemme siis erittäin huolissamme siitä, että koulupudokkaita on olemassa ja toiselle asteelle siirtyminen ei tapahdu aivan kaikkien kirjaimien mukaisesti oikein. Mutta onko tässä ta-loudellisessa tilanteessa oikein, että te vielä pyritte toteuttamaan tämän oppivelvollisuusiän korottamisen? Vai luovutteko suunnitelmista?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! On hyvä, että keskusta ottaa oppivelvollisuuden pidentämisen esimerkkinä siitä, minkälaista koulutuspolitiikkaa te tekisitte. Mutta itse olen sitä mieltä, että on hienoa, että tämä hallitus on pystynyt hyvin vaikeassakin poliittisessa asiassa, jossa on myös paljon arvoväittämiä, latautumia, jotka eivät paikoitellen pidä paikkaansa, rivit järjestämään täällä hallitusaitiossa niin, että tälläkin ministerillä on vahva tuki sille esitykselle, joka on kentälle nyt lähtenyt lausuntokierrokselle.

Tulen pitäytymään siinä kannassa, joka on yhdessä hallituksessa linjattu, että me tulemme pidentämään oppivelvollisuusikää, jotta kaikki 16-vuotiaat jatkaisivat koulutuksen parissa, jottei kävisi niin, että minulla ja ministeri Ihalaisella on jo yli 100 000 alle 30-vuotiasta nuorta, jotka eivät ole peruskoulun jälkeen opintojaan jatkaneet. Se on kestämätöntä ja se on niin iso rakenteellinen ongelma tässä yhteiskunnassa, että jäädään vain perusopetuksen varaan. Siksi on erittäin halpaa verrata näitä 15 miljoonan kustannuksia siihen tosiseikkaan, että jokaisesta nuoresta, joka syrjäytyy, yksistään perusturvana maksettavat kulut elinikäisinä ovat jo 750 000. Minä jaksan uskoa, että niissä 4 000—8 000 nuoressa, (Puhemies koputtaa) jotka vuosittain jäävät perusopetuksen jälkeiseen tyhjään tilaan, on paljon riskiä siinä, että syrjäydytään.

Maria Tolppanen /ps:

Arvoisa puhemies! Homekoulut ovat ja kukkivat ja syrjäyttävät meidän lapsiamme sen takia, että he sairastuvat. Ne syrjäyttävät myöskin opettajia sen takia, että opettajat sairastuvat. Yleensä tämä vakuutusyhtiössä siinä vaiheessa, kun päätetään työkyvyttömyyseläkkeistä, merkataan työperäiseksi mutta ei työstä johtuvaksi sairaudeksi, mikä tarkoittaa sitä, että opettajat eivät saa työkyvyttömyyseläkettä, ja tämän päätöksen tekevät sellaiset lääkärit, jotka eivät koskaan ole tätä työkyvyttömyyseläkkeen hakijaa edes nähneetkään. Siitä huolimatta, että hänellä olisi lausunto vaikka kuinka monelta asiantuntijalääkäriltä, nämä hylätään.

Mitä te aiotte tehdä sen eteen, että ihmiset, jotka ovat työssään menettäneet työterveytensä, pystyisivät jatkamaan elämäänsä, ja mitä teette sen eteen, että meidän lapsemme eivät ole astmaatikkoja, kun he lopettavat peruskoulunsa homekouluissa? (Markku Rossi: Tämä ei ole koulutuskysymys!)

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Koulutuspolitiikasta tämä meni nyt tänne eläkepolitiikkaan ja eläkevakuutuspolitiikkaan, (Markku Rossi: Ei näin voi mennä!) mutta ei se mitään haittaa.

Kun ajattelee näitä vakuutuslääkäriasioita, niin te kerroitte ihan oikein sen, että vakuutuslääkärit tekevät niitä päätöksiä joskus myös näkemättä sitä ihmistä. Tähän se järjestelmä perustuu. Meillä kuitenkin yritetään lisätä myöskin näitä suullisia kuulemisia, ja meillä on tämä vakuutuslääkärijärjestelmä kaiken kaikkiaan kehitteillä.

Mutta sitten te viittasitte myöskin homekouluihin. Se on aivan totta. Ministeri Viitanen tekee valtavan paljon työtä näiden hometalkoiden kautta sen eteen, että me saisimme sairaaloista, päiväkodeista, terveyskeskuksista, kouluista ne homeet pois. Olette aivan oikeassa siinä. Siinä meillä on paljon tehtävää, ja siihen me tarvitsemme todella monenlaista asiantuntijuutta.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa puhemies! Suomalaisen tasa-arvoisen koulutuksen perusta on peruskoulu, yhtenäinen ja yhtäläinen, jossa kaikki käyvät yhdessä, saavat tarvittavat tiedot, ja sitä kautta me olemme menestyneet maailmalla tutkimuksissa mutta myös koulutustasossa. Huolestuttavia viestejä kuitenkin peruskoulusta on, että peruskoulussa viihtyvyys on vähentynyt ja peruskoulun tulokset ovat viimeisissä Pisa-tutkimuksissa hivenen heikentyneet. Alueelliset erot ovat kasvaneet, mikä on iso kysymys, ja myös tyttöjen ja poikien väliset erot. Nyt pitäisi panostaa siis siihen, että jokainen oppilas saa yksilöllistä opetusta luokassa ja koulut ovat viihtyisiä. Tämä on se tapa, jolla me turvaamme hyvän peruskoulun jatkossakin.

Arvoisa opetusministeri Kiuru, miten tätä tavoitetta tukee se, että kehysriihessä hallitus päätti leikata puolet pois niistä rahoista, jotka ovat olleet korvamerkittyinä ryhmäkokojen pienentämiseen ja toisaalta kouluviihtyvyyden lisääntymiseen? Eivätkö nämä ole säästöjä, jotka tulevat todella kalliiksi tulevaisuudessa?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kyllä edustaja Arhinmäki on siinä ihan oikeassa, että yksi tämän kansakunnan isoimpia kysymyksiä on se, millä tavalla me kohtelemme nuoria, jotka nyt ovat peruskoulussa, ja minusta isoin koulutuspoliittinen haaste on tässä ajassa kuitenkin se, että me osaamme aikuisina nähdä, että se peruskoulu, jota me aikoinaan kävimme, ei ole enää se peruskoulu, jolla tulevaisuuden lapset menestyvät. Sen takia sama, hyvä tie pitää tarjota myöskin tulevalle sukupolvelle.

Nyt parlamentaarisesti kaikki eduskuntaryhmät ovat sitoutuneet siihen, että tätä uutta peruskoulupolkua haetaan. Meillä on tutkijaporukka innostunut, meillä on valtava joukko lähtenyt mukaan tekemään peruskouluun uutta tulevaisuutta, ja se on iso kansallinen projekti siinä mielessä, että meidän täytyy miettiä, miten ne sisällöt peruskoulussa suunnataan. Minä uskon, että tämä on se tärkeä juttu, ja olen kiitollinen siitä, että olette kaikki mukana näissä talkoissa, koska nyt opetussuunnitelmat ovat auki, ja 10—15 vuoden päästä sitten voidaan palata asiaan, jos tämä nyt sitten sössitään.

Mutta on tärkeää, että edustajalla oli myös toinen yhtä olennainen kysymys, joka liittyy näihin ryhmäkokoihin, (Puhemies: No niin, nyt on minuutti kulunut!) ja totean, että asiaan vielä palataan budjettiriihessä.

Sinuhe Wallinheimo /kok:

Arvoisa puhemies! On selvää, että valitettavasti myös koulutussektori joutuu näinä vaikeina aikoina olemaan näissä säästötalkoissa mukana. Osansa saavat myös erityislukiot, joiden määrärahat puolittuvat, ja mahdollinen neljäs lukiovuosi on vaakalaudalla. Tällä hetkellä esimerkiksi noin puolet urheilulukiolaisista tarvitsee yli kolme vuotta valmistuakseen ylioppilaaksi ja satsatakseen samalla maksimaalisesti kansainväliseen huippu-urheilijan uraan. Jos mahdollisuus neljänteen vuoteen viedään pois, nuoret urheilijat joutuvat käytännössä valitsemaan joko urheilu-uran tai koulutuksen. Tämä ei voi olla kenenkään tavoite. Arvoisa ministeri, miten varmistatte sen, että nämä päämäärätietoiset huippu-urheilulukiolaiset voivat tulevaisuudessa saada sekä valkolakin päähänsä että olla tulevia olympiamitalisteja?

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Erittäin tärkeä kysymys sekin, ja julkisuudessa on esitetty sellaisia väittämiä, jotka eivät pidä paikkaansa. Ei meillä ole tarkoitus ajaa erityislukioita tilanteeseen, että niitä ei ole enää jatkossa olemassa, ja minusta on hyvä, että se tulee vielä tässä kertaalleen todettua.

Millä tavalla sitten toteutetaan nämä edustajan esittämät säästöt, se todella on kipeän harkinnan paikka siksi, että meidän täytyisi pystyä tätä kansakunnan nuorta toivoa ajamaan siihen suuntaan, että kolme vuotta lukiossa riittäisi, mutta se ei aina onnistu, koska ihmisillä on henkilökohtaisia syitä, miksi täytyy olla neljä vuotta. On se, että on joku harrastus, joka vie aikaa, on muita syitä, on terveydellisiä syitä ja niin edespäin, eli meidän pitää katsoa, miten tämä neljän vuoden tavoite sitten saadaan yhä useammalla menemään kolmeen, ja se on myöskin iso säästöasia yhteiskunnassa, jos siihen pystytään.

Nämä erityislukioihin kohdentuvat säästöt — samalla kun kohdistuu myöskin lukioihin nyt säästöjä — pitää reiluuden nimissä ulottaa koko siihen kenttään, mutta meillä on hyvin erilaisessa asemassa erityislukioita. (Puhemies koputtaa) Pitää katsoa se tilanne ennen kuin osataan sanoa, miten mennään eteenpäin. Sitä varten meillä on työryhmä, joka pohtii nyt näitä asioita, ennen kuin tehdään päätöksiä.

Jukka Gustafsson /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Vehkaperän huoli näistä koulutuksen säästöistä on ihan aiheellinen. Kun sivistysvaliokunta käsitteli nyt tätä kehysesitystä, se yksimielisesti totesi, että näitten säästöjen vaikutuksia, kerrannaisvaikutuksia, tulee nyt seurata ja arvioida. Meillä on hyvä yhteinen tahto eduskunnassa, että sivistyksestä, osaamisesta, hyvästä peruskoulusta ja ammatillisesta koulutuksesta me haluamme pitää ja pidämme kiinni. Tässä keskustelussa nyt on jäänyt vähälle huomiolle se, että hallitus on myöskin merkittävästi aiemmin panostanut ryhmäkokojen pienentämiseen, nuorten aikuisten osaamisohjelmaan, oppisopimuskoulutuksen kehittämiseen, nuorisotakuuseen, opis-kelijahuollon kehittämiseen, koulujen työrauhalainsäädäntöön ja muihin. Itse asiassa, jotta saamme oikean kokonaiskuvan, (Puhemies koputtaa) kysyn ministeri Kiurulta, voisitteko myöskin vielä tuoda esille näitä kehittämispanoksia, mitä hallitus on meidän koulujärjestelmämme hyväksi tehnyt. (Hälinää)

Opetus- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Minä uskon, että tämä erinomainen kysymys herätti juuri siksi edustajien hymyn huulille, koska me myös näemme eduskunnassa, että kyllä on tehty myös isoja, merkittäviä kehittämistoimia opetuksen alalla, ja on hienoa, että yksi koskee tietysti peruskoulua ylipäätään: peruskoulun tuntijako tehtiin nyt kuntoon, meillä on opetussuunnitelmatyö meneillään, eli uudistetaan seuraavan 10—15 vuoden sisällöt. Meidän täytyy muistaa, että meillä on meneillään ammattikoulutuksen todella suuri reformi, muutos, siinä, että me saisimme ammatillisesta koulutuksesta entistä monipuolisempaa, vetovoimaisempaa ja laaja-alaisempaa. Se on huikea juttu, jäänyt vähän kuitenkin julkisessa keskustelussa vähemmälle.

Täytyy myös ottaa huomioon, että lukio on uudistumassa kaikin puolin sisällöiltään, meillä on tuntijako tekeillä tällä hetkellä. Meillä on monella monella tavalla uudistettu: on yliopistouudistuksen jälkeen tehty ammattikorkeakoulureformi ja niin edespäin, (Puhemies: Nyt on minuutti kulunut!) eli isoja juttuja, ja vielä digitaalisuuskin on otettu tähän päälle.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Tämä asia on loppuun käsitelty.

Ehdimme vielä ottaa kaksi kysymystä.