Täysistunnon pöytäkirja 53/2010 vp

PTK 53/2010 vp

53. KESKIVIIKKONA 19. TOUKOKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Laki tieliikennelain muuttamisesta

 

Janne Seurujärvi /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Toistuvista liikennerikkomuksista määrättävä ajokorttiseuraamuksia koskeva nykyinen järjestelmä on ollut käytössä vuodesta 1996 lähtien. Vuonna 2005 säännöksiä muutettiin siten, että ajokielloille säädettiin vähimmäisajat ja toistuvien rikkomusten jälkeen ajokielto tuli laittaa täytäntöön välittömästi ajokieltopäätöksen jälkeen. Samassa yhteydessä myös varoituksen käyttömahdollisuutta ajokiellon sijasta tiukennettiin.

Hyväksyessään tuolloin tuoreimmat ajokieltoja koskevat lainmuutokset eduskunta edellytti, että hallitus ryhtyy kokonaisvaltaisen ajokieltojärjestelmän ja sen perusteiden selvityksen pohjalta toimenpiteisiin yhtenäisemmän ja helpommin miellettävän ajokieltojärjestelmän luomiseksi. Valtioneuvoston 9.3.2006 tekemän liikenneturvallisuutta koskevan periaatepäätöksen mukaan ajokorttiseuraamusjärjestelmää on kehitettävä niin, että määrättäessä seuraamusta toistu-vista rikkomuksista otetaan käyttöön niin sanottu pistejärjestelmä.

Arvoisa puhemies! Suomen nykyinen toistuvien liikennerikkomusten ajokieltojärjestelmä perustuu rikkomusten määrään. Ajokielto määrätään, jos kuljettajalle on kertynyt kolme rikkomusta vuoden aikana tai neljä kahden vuoden aikana. Nyt käsiteltävänä olevassa aloitteessa ehdotetaan, että Suomeen otettaisiin käyttöön pistejärjestelmä, jossa liikennerikkomuksia pisteytettäisiin niiden vakavuuden mukaan. Pistejärjestelmä on eri muodoissa käytössä usean maan lainsäädännössä. Esimerkiksi Norjassa on ollut vuodesta 2004 lähtien uusi toistuvien liikennerikkomusten seuraamusjärjestelmä. Norjassa pistejärjestelmään siirtymistä perusteltiin erityisesti liikenneturvallisuuden parantamisella. Lisäksi järjestelmän katsottiin olevan kuljettajille selkeämmin ymmärrettävissä, parantavan ennustettavuutta sekä helpottavan poliisin toimintaa. EU-maista virhepistejärjestelmä on käytössä eri muodoissa muiden muassa Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Luxemburgissa, Italiassa, Espanjassa ja Irlannissa.

Arvoisa puhemies! Pistejärjestelmään siirtymisen etuna on mahdollisuus antaa liikennerikkomuksille eri painoarvot. Nykyisin kaikki järjestelmässä huomioitavat liikennerikkomukset ovat samanarvoisia. Sen sijaan pistejärjestelmässä liikenneturvallisuuden kannalta vakavammiksi arvioiduille teoille voitaisiin antaa korkeampi painoarvo. Niihin syyllistyminen johtaisi siten nopeammin myös ajokieltoon.

Pistejärjestelmä koskisi rikkomuksia, jotka eivät yksinään johda ajokieltoon. Vakavimmat rikokset, kuten esimerkiksi rattijuopumus, törkeä rattijuopumus, kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta tai törkeä liikenneturvallisuuden vaarantaminen, eivät olisi mukana järjestelmässä. Tuomioistuin määräisi niistä jatkossakin ajokiellon teon vakavuuden perusteella. Lisäksi poliisi voisi edelleen määrätä ajokiellon jo yhden teon perusteella vakavasta piittaamattomuudesta. Ajokieltoon johtavista rikkomuksista seuraavaa toimeentulon tilapäistä menettämistä on pidetty etenkin ammattiliikenteen kuljettajille kohtuuttomana seurauksena. Pistejärjestelmä olisi nykymallia oikeudenmukaisempi, sillä pistejärjestelmä huomioisi nykyistä paremmin tekojen luonteen. Pistejärjestelmässä lievien rikkeiden osalta seuraa ajokielto vasta useammasta rikkeestä kahden vuoden aikana.

Arvoisa puhemies! Pistejärjestelmää suunniteltaessa on ensimmäiseksi tehtävä valinta virhepisteiden kertymisen ja ajokorttipisteiden vähenemisen välillä. Käsittelyssä olevassa lakialoitteessa ehdotetaan, että virhepisteiden kertyminen olisi sopivampi malli suomalaiseen ajokieltojärjestelmään. Tähän ratkaisuun päädyttiin myös Norjassa. Ruotsissa tehdyssä pistejärjestelmää koskevassa tutkimuksessa suositeltiin niin ikään virhepisteiden kertymiseen perustuvaa pistejärjestelmää.

Aloitteessa ehdotetaan pistejärjestelmään sisällytettäväksi nykyisistä toistuvista ajokieltoon johtavista rikkeistä tieliikennelain 75 §:n 2 momentin 5 kohdassa mainitut teot. Teoista, joista nykyisin ei ole voinut määrätä ajokieltoa, aloitteessa ehdotetaan pistejärjestelmään lisättäväksi tieliikennelain 88 §:ssä tarkoitetut turvalaitteiden laiminlyönnit sekä tieliikennelain 24 a §:ään liittyvät viestintälaitteiden ajonaikaiseen käyttöön liittyvät rikkomukset.

Pistejärjestelmässä tekojen luokittelu eri pistemääriin on välttämätöntä, jotta pistejärjestelmä eroaisi nykyisin käytössä olevasta rikkomusten lukumäärään perustuvasta järjestelmästä. Aloitteessa ehdotetaan käytettäväksi pistehaarukkaa 1—3. Pistejärjestelmässä keskeinen merkitys on myös sillä, miltä ajalta rikkomukset lasketaan, eli rikkomusten vanhentumisajalla. Pistejärjestelmän yksinkertaisuuden näkökulmasta aloitteessa ehdotetaan kiinteää kunkin piste-erän kahden vuoden vanhentumisaikaa.

Ajokieltoon johtavaksi kokonaispistemääräksi aloitteessa ehdotetaan 8:aa. Useimmat teot olisivat 1 tai 2 virhepisteen arvoisia. Tällöin yleisimmät rikkomukset eli ylinopeudet on jaettu kahteen luokkaan. Lievien ylinopeuksien tapaan lievät ajo- ja lepoaikarikkeet luetaan myös 1 pisteen arvoisiksi. 3 virhepisteen tekoja ovat eräät vakavammat tai erityistä suunnitelmallisuutta osoittavat teot, kuten esimerkiksi paljastinlaiterikkomus, joka osoittaa piittaamattomuutta liikennesääntöjä ja liikenneturvallisuutta kohtaan.

Lyhytaikaisen ajokortin haltijoilla on ehdotetussa pistejärjestelmässä tiukemmat edellytykset ajo-oikeuden voimassaololle. Ajo-oikeuden menettämiseen johtava virhepistemäärä on lyhytaikaisen ajokortin haltijoilla 4. Ajokiellon kärsimisen jälkeen virhepistetili nollautuu kaikilla kuljettajilla.

Liikenneturvallisuuden näkökulmasta uusi pistejärjestelmä voi rikkomusten eri painoarvon myötä paremmin ehkäistä törkeimpiä rikkomuksia, koska niihin syyllistyminen johtaisi nykyistä nopeammin ajokieltoon. Myönteinen vaikutus tullee olemaan myös sillä, että pistejärjestelmä koettaisiin nykyistä oikeudenmukaisemmaksi ja siten hyväksytymmäksi, koska kaikki rikkomukset eivät enää olisi samanarvoisia.

Arvoisa puhemies! Suomen ajokieltojärjestelmää ollaan muuttamassa syksyllä ajokorttilainsäädännön uudistamisen yhteydessä. Liikenne- ja viestintäministeriön 31.3.2010 päivätystä muistiosta on pääteltävissä, että ministeriö ei olisi esittämässä siirtymistä pistejärjestelmään. Sen sijaan ministeriö tullee esittämään ajokieltojärjestelmän tehostamista sisällyttämällä ajokieltoharkintaan lisää tekomuotoja, minkä myötä seuraamusjärjestelmä myös ankaroituu nykyisestä.

Lain valmistelussa ministeriö on viitannut muiden muassa liikenne- ja viestintävaliokunnan mietintöön 19/2004 koskien tieliikennelain muuttamista seuraavasti: "Ammattikuljettajien ammattimaisuus ei oikeuta muita kuljettajia suurempaan määrään rikkomuksia. Koska ammattikuljettajat ajavat paljon liikenteessä ja vaikuttavat täten yleiseen liikenneturvallisuuteen, valiokunta katsoo päinvastoin, että heiltä pitää edellyttää vähintään yhtä suurta lainkuuliaisuutta kuin muilta kuljettajilta."

Valiokunnan mietinnöstä poimittu lainaus on totta ja pätee yhä tänä päivänäkin. Kuitenkin itse seuraamusjärjestelmästä valiokunta on todennut mietinnössä erittäin painavasti seuraavasti: "Toisaalta ajokiellon keston arviointiperusteita määritettäessä on kuitenkin kiinnitettävä huomiota tekojen vakavuuteen ja moitittavuuteen liikenneturvallisuuden kannalta. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa on käytössä niin sanotut pistejärjestelmät, joissa kansalaiset pisteitä laskemalla tietävät, koska he ovat vaarassa saada ajokiellon. Näillä järjestelmillä vaikuttaa olevan etuja sen suhteen, miten helposti mielletään tekojen keskinäinen moitittavuus. Tällöin järjestelmää myös pidetään oikeudenmukaisempana."

Lisäksi valiokunnan mietintöön liittyi puheeni alussa mainitsemani selväsanainen lausuma, siis eduskunnan vahva tahdonilmaus ajokieltojärjestelmän seuraamusjärjestelmän kehittämiseksi. "Eduskunta edellyttää, että hallitus ryhtyy kokonaisvaltaisen ajokieltojärjestelmän ja sen perusteiden selvityksen pohjalta toimenpiteisiin yhtenäisemmän ja helpommin miellettävän ajokieltojärjestelmän luomiseksi."

Mikäli ajokieltojärjestelmän uudistamiseen liittyen halutaan lainata joitakin sitaatteja eduskunnan aiemmista linjauksista, niin mielestäni juuri nämä kaksi lienevät niitä olennaisimpia mainittavia.

Arvoisa puhemies! Nyt käsittelyssä olevan lakialoitteen liikennerikkomusten pistejärjestelmän käyttöön ottamisesta Suomessa ovat allekirjoittaneet kaikki eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsenet sekä enemmistö lakivaliokunnan jäsenistä. Lisäksi virhepistealoitteen on allekirjoittanut joukko muita kansanedustajia, yhteensä 55 edustajaa. Lakialoitteen kannattajia olisi ollut kansanedustajien keskuudessa varmasti enemmänkin kuin nyt lakialoitteen allekirjoittaneet, uskon niin.

Tällä aloitteella halutaan lähettää eduskunnasta vahva signaali lainvalmistelijoille eduskunnan nykyisestä tahtotilasta. Samalla lienee tullut oikaistuksi tai vahvistetuksi linjan olevan myös edellisen eduskunnan tahtotilan mukainen. Toivon, että eduskunnan liikennerikkomusten pistejärjestelmän käyttöönotolle antama vahva tuki näkyy myös liikenne- ja viestintäministeriön ajokieltojärjestelmää koskevassa lainvalmistelussa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! En ole allekirjoittanut tuota, kun en ole sitä aikaisemmin nähnytkään, tänä päivänä vasta lukenut sen.

Muistan erinomaisen hyvin, millä tavalla liikenne- ja viestintävaliokunnassa Saksan pistejärjestelmän tiimoilta ryhdyttiin tätä asiaa miettimään ja silloin syntyi juuri sen laatuisia kannanottoja, jotka sitten kirjattiin myöskin ylös. Jos ihan tarkkoja, arvoisa ed. Seurujärvi, ollaan, niin siinä puhuttiin selvityksestä ja siinä oli ideana se, että kun Saksasta yritettiin saada näitä tietoja sikäläisen järjestelmän hyvyyksistä ja huonoista puolista, niin niitä ei ollut silloin saatavissa. Elikkä siis toisin sanoen minä odotin, kun luin tuota aloitetta, että olisitte ottanut sen selville sieltä suurlähetystön kautta, niin kuin se tapa on — tietopalvelu täällä ja suurlähetystö siellä — niin että olisi saanut sen tiedon tähän pohjaksi, mitä silloin jäätiin kaipaamaan. Asia on selvittämisen arvoinen.

Markus Mustajärvi /vas:

Arvoisa puhemies! Minäkään en ole, niin kuin ei ed. Pulliainenkaan, allekirjoittanut tätä lakialoitetta. Aivan hyvin olisin voinut allekirjoittaa.

Minä olen itsekin kiertänyt Skalin ja Akt:n tilaisuuksia kohtuullisen paljon. Sieltä saatu palaute tukee tätä lakialoitetta. Samaten olen kiertänyt Lapin teitä aika ankarasti, ainakin näiden seitsemän vuoden ajan ja sitä ennenkin. Olen itsekin saanut reilumman puoleisesta ylinopeudesta sakot, vähemmästä ylinopeudesta rikesakot, olen saanut kännykkään puhumisesta yhtä aikaa lievän ylinopeuden kanssa sakot ja ajanut yhden porokolarinkin. Ainakin itse kun arvioin näitä tekoja, niin minusta kaikista raskauttavin oli tuo kännykkään puhuminen ajon aikana. Se ei ollut millään lailla välttämätöntä, ja siihen on olemassa laitteet niin että se tapahtuu liikenneturvallisuutta vaarantamatta. Viimeksi nyt sitten vappuna, kun toverit olivat laatineet minulle liian tiukan vappuohjelman, reilusti vajavan vuorokauden aikana 1 000 kilometriä ajoa, ja tuli jokaista kilometriä kohden noin euron suuruinen muistutusmaksu eli kaiken kaikkiaan melkein 1 000 euroa, niin kyllä se jossain koskee.

Mutta ihan tosipuheissa, tämän aloitteen pohjalta olisi mahdollisuus laatia joustava, tarkoituksenmukainen, helppo, ymmärrettävä ja kaikkia osapuolia palveleva käytäntö, ja nämä kaikki hyvät puolet olisi mahdollista yhdenmukaistaa. Suurin virhe tässä nykyisessä käytännössä on, että siellä ovat hyvin erityyppiset rikkeet tai rikokset samanarvoisia sitten ja ne vaan ympätään tällä aikaan ja kertaan pakotetulla muotilla yhteen. Elikkä kannatan lämpimästi, että tämänsuuntaiset esitykset, mitä tähän lakialoitteeseen on kirjattu, etenevät.

Jari Leppä /kesk:

Puhemies! Nykyinen kategoriseen liikennerikkomusten määrään perustuva ajokieltojärjestelmä toimii epäoikeudenmukaisesti, ja siksi ed. Seurujärven tekemä lakialoite tulee oikeaan kohtaan ja oikeaan saumaan. Niin kuin täällä jo edellä kuultiin, asiaan on jo ennenkin paneuduttu ja pureuduttu, ja nyt kun tästä on myöskin kokemuksia kansainvälisiltä areenoilta ja muista EU-maista, mielestäni on oikea aika myöskin toimia ja viedä tätä eteenpäin.

On aivan selvä, että törkeitä liikennerikkomuksia täytyy jatkossakin käsitellä ankarasti. Siitähän tässä ei ole kysymys lainkaan, vaan kysymys on niistä myös osittain tahattomista liikennerikkomuksista, joihin meistä jokainen syyllistyy ja joihin syyllistyvät ennen kaikkea paljon ajavat ammattiautoilijat, esimerkkinä tästä vaikkapa se, että sattuu lepoaika jäämään minuuttia, kahta liian lyhyeksi tai ajoaika menemään saman verran pitkäksi. Ei se ole samanvertainen rike kuin reilun ylinopeuden ajaminen. Tai jos metsässä ollut risu raapaisee poikki tukkirekan perävaunun valojohdon tai johtoon kertynyt jää katkaisee sen, ei se voi olla samanarvoinen kuin törkeä liikennerikkomus. Siksi on perusteltua mennä tähän suuntaan, mitä ed. Seurujärvi ja muut edustajat tässä lakialoitteessaan esittävät.

Myöskin, kun mielestäni liikenneturvallisuus on paljolti kiinni asenteista, tämän tyyppisellä pistejärjestelmällä uskon olevan turvallisuutta ja ajotapaa parantava ja kannustava vaikutus, koska rangaistukset koetaan oikeudenmukaisemmiksi eikä näin ollen myöskään tarpeettomia turhia riskejä oteta, jolloin vältetään sitten ajokiellon tuleminen. Se aiheuttaa vaan pahaa verta, jos olemattomista rikkomuksista sitten tulee hyvinkin ankarat rangaistukset ja sanktiot. Varsinkin ammattiautoilijoilla siinä on myöskin leivästä kyse ja saattaa tulla koko yritystoiminnasta loppu. Siksi kannatan lämpimästi tätä aloitetta.

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Myös minä kannatan tätä aloitetta, sen periaatteita tämän pisteytysjärjestelmän käyttöönotosta. Minusta tähän sopii se vanha tuomarinohje sovellettuna, että mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei saata olla lakikaan. Tässä joutuu kysymään nykyisen lain kohdalla, mikä on oikeasuhtaista, oikeudenmukaista ja mikä vaikuttaa.

Tämän lakiehdotuksen eteenpäinmeneminen ei suinkaan tarkoita sitä, että vähäteltäisiin liikenneturvallisuuden merkitystä tai olisi hyväksyttävää ajaa ylinopeutta, ei sitä, vaan sitä, että kustakin rikkomuksesta tulisi oikeudenmukainen rangaistus. Jos ammattiautoilija menettää ajo-oikeuden pitkäksi aikaa, sen seurausvaikutus vaikka kolmesta rikesakosta on suhteessa todella kova. Siinä mielessä tällaisen pisteytysjärjestelmän käyttöönotto myöskin oikeudenmukaisuusnäkökulmasta on perusteltua.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa puhemies! Näin iltaan ajoittunut keskustelu ymmärrettävästi rajoittaa puhujien määrää, mutta haluan kiittää edustajia, jotka ovat olleet paikalla ja antaneet tukensa tälle aloitteelle. Ed. Mustajärven kohtaloa voi vain pahoitella, vappu on monelle meistä kallista aikaa, ja tässä mielessä ed. Mustajärven kohtalon hyvin voin ymmärtää Lapin kairoilla ajaessa.

Toteaisin tästä aloitteesta vielä sen verran, että erityisesti tietysti ammattiliikenteen kuljettajien kohtalo on se keskeinen asia, joka tässä itseäni mietityttää. Minulla on tässä kädessäni poliisin ajo-oikeusasian käsittelystä päätös, jossa taksinkuljettaja on saanut kolme liikennerikkomusta yhden vuoden aikana. Tässä henkilö on todennut asianomaisen selvityksessä, että ajo-oikeus on edellytys ammatinharjoittamiseen, ammattiajoluvan peruutus estää siten työnteon. Hän ajaa taksia palkkatyöläisenä. Jos ei pysty tekemään työtä, vaikutus on kokonaisvaltainen koko elämäntilanteeseen. Ratkaisu oli, että henkilö määrättiin ajokieltoon kuuden viikon ajaksi tänä keväänä. Sen sijaan tuo ammattiajoluvan peruutus määrättiin kuudeksi kuukaudeksi. Eli tämä kertoo hyvin siitä, millä tavalla tämä nykyinen järjestelmä sitten ammattiliikenteen harjoittajalta voi viedä leivän pöydästä.

Toivon, että tämä vahva signaali eduskunnasta, tämän eduskunnan ja myös edellisen eduskunnan ja sen liikenne- ja viestintävaliokunnan toimesta, välittyy ministeriöön tämän lainsäädäntöuudistuksen käsittelyyn niin, että me saamme tällaisen liikennerikkomusten pistejärjestelmän käyttöön myös Suomessa.

Keskustelu päättyi.