Täysistunnon pöytäkirja 53/2013 vp

PTK 53/2013 vp

53. TORSTAINA 16. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

3) Pääministerin ilmoitus sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen etenemisestä

 

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvät edustajakollegat! Vaikka Suomi on monilla mittareilla terveydenhuollon kärkimaa, niin silti sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytila Suomessa jättää paljonkin toivomisen varaa. Liian moni apua ongelmiinsa ja vaivoihinsa etsivä suomalainen kokee, että häntä pompotellaan jonosta toiseen eikä palvelu pelaa. Yli 60 prosenttia potilaista joutuu jonottamaan 2—4 viikkoa päästäkseen terveyskeskuslääkärin vastaanotolle. Tämä on potilaan kannalta kohtuuttoman pitkä aika.

Kun suuntaamme katseen tulevaisuuteen, niin tiedämme, että nykymallilla palvelut vain heikkenevät, ellei mitään tehdä. Nyt meillä täytyy olla rohkeutta uudistaa suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Peruutuspeiliin katsomalla ei näe tulevaisuutta. Me tarvitsemme suomalaisissa kunnissa sitä suurta suomalaisten maltillisten vastuunkantajien enemmistöä, joka tekee uudistukset näköisikseen eri puolilla Suomea. Meillä ei ole varaa poliittiseen pikkunäppärään riitelyyn. "Ein" sanominen kaikelle uudelle on helppoa. "Ein" sanominen pysäyttää kaiken, mukaan lukien ajattelun, mutta se ei koskaan ratkaise ongelmia. Pelkkä ongelmien listaus ei riitä, vaan pitää olla kykyä ja rohkeutta tehdä uusia ratkaisuja.

Arvoisa puhemies! Haasteet ja ongelmat voidaan tiivistää kahteen kärkeen.

Ensinnäkin: Sosiaali- tai terveyspalveluja tarvitsevaa nuorta tai vanhaa ihmistä ei tällä hetkellä hoideta kokonaisuutena. Ihmisen tarpeet voivat olla hyvinkin monimuotoisia ja käsittää palveluja niin sosiaalipalveluista, perusterveydenhuollosta kuin myös erikoissairaanhoidosta. Terveydenhoitajat, lääkärit, lähihoitajat ja muut alan ammattilaiset osaavat kyllä ammattinsa ja asiansa. Ammattitaito on korkeaa luokkaa, mutta huonosti järjestetty hallinto aiheuttaa harmaita hiuksia niin ammattilaisille kuin asiakkaille ja lisäkustannuksia veronmaksajille.

Palvelujen laadun parantaminen edellyttää nimenomaan asiakkaan, kuntalaisen, näkemistä kokonaisuutena. Tämä edellyttää sitä, että alan ammattilaiset voivat keskittyä oman työnsä tekemiseen eikä potilasta pompoteta paikasta toiseen. Tämä edellyttää, että eri palvelut sovitetaan yhteen. Kun suurin osa palveluista löytyy saman katon alta, saamme asiakkaan kannalta tarpeelliset hoitoketjut kuntoon.

Toiseksi: Kuntalaiset veronmaksajina ja kunnat palveluiden ylläpitäjinä eivät kykene kantamaan nykyisen mallin mukaisia kustannuksia. Suuri osa kunnista on jo nyt joutunut vähentämään palveluja ja ottamaan reilusti lisää velkaa. Lähipalveluja on karsittu, eikä mahdollisuuksia kunnan palvelujen aitoon kehittämiseen ole. Eriarvoisuus uhkaa lisääntyä. Tämän vuoksi rahoitus on saatava vahvemmille harteille ja ihmisille tärkeimmät palvelut on kyettävä turvaamaan.

Herra puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistuksen päälinjaukset löytyvät hallitusohjelmasta ja maaliskuun kehysriihen päätöksistä. Näiden linjausten yhdistämistä kuntarakenneuudistukseen hioi pyynnöstäni Petteri Orpon johtama työryhmä. Tuloksena on tarvittavat täsmennykset uudistuksen eteenpäinviemiseksi. Työryhmä hyödynsi asiantuntijaselvityksiä ja kuuli kuntakentän ääntä. Olen erityisen tyytyväinen, että kaikkia kuntakentän toimijoita edustava Kuntaliitto on yksimielisesti samoilla linjoilla hallituksen kanssa. (Sirkka-Liisa Anttila: Ei pidä paikkaansa!)

Kuntaliitto totesi, että kuntarakennelakia ja sote-uudistusta kannattaa viedä yhdessä eteenpäin. Kuntien edustajien mielestä uudistusta ei voida tehdä vain terveydenhuollon näkökulmasta vaan siinä on oltava rinnalla yhtä vahvasti sosiaalipalveluiden kokonaisuus sekä muut kunnan palvelut. Kuntalaisille tarjottavat palvelut toimivat parhaiten sektorirajat ylittäviä toimintatapoja hyödyntäen. Kuntaliitto on myös korostanut peruspalvelujen vahvistamista ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä perus- ja erityispalvelujen integraatiota. Liitto painotti, että keskeisten hyvinvointipalvelujen järjestäminen on hoidettava kuntaperusteisesti myös jatkossa. Hallituksen linjaukset ovat pääpiirteiltään samat.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuolto rakennetaan vahvojen peruskuntien varaan, jotka muodostuvat nykyisistä työssäkäynti- ja asiointialueista. Elinvoimainen, vahva kunta pystyy järjestämään mahdollisimman pitkälle itse laadukkaat terveys- ja sosiaalipalvelut. Kunnalla pitää olla riittävät voimavarat sekä osaaminen ohjata ja kehittää palvelujärjestelmää. Vain siten voidaan varmistaa, että suomalaiset saavat kaikkialla yhtä laadukkaat peruspalvelut ja etteivät yksittäiset kalliit hoito- ja palvelupäätökset horjuta koko kunnan taloutta. Täytyy muistaa, että perustuslaki velvoittaa meitä turvaamaan sekä kuntalaisten oikeuden riittäviin peruspalveluihin että alueen asukkaiden vaikuttamismahdollisuudet. Pidämme siis samalla huolta kuntademokratiasta ja kuntien kyvystä järjestää riittävän laadukkaat palvelut.

Arvoisa puhemies! Jatkossa sosiaali- ja ter-veydenhuollon järjestämisvastuu määräytyy kunnan asukasluvun mukaan. Uudistuksen myötä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja voivat järjestää kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuolto-alueet. Kunta voi vastata perustason palveluista tai laajan perus- ja erityistason palveluista silloin, kun se on sote-alueen vastuukunta. Kaikki kunnat rahoittavat omien kuntalaistensa sote-palveluja. Palveluja voivat tuottaa kunnalliset ja yksityiset toimijat, kuten tähänkin saakka.

On myös muistettava, että sote-palveluiden lisäksi kunnat päättävät muistakin ihmisten hyvinvointiin vaikuttavista asioista, esimerkiksi rakentamisesta, liikennejärjestelyistä, kulttuurista ja sivistyspalveluista. Nämä kaikki nivoutuvat vastuukunnassa kokonaisuudeksi, arjen hyvinvointipalveluiksi. Palveluista pitää päättää lähellä palveluiden käyttäjää eli kunnassa. Tämä on jokaisen kuntalaisen etu. Tällä tavoin kunta voi vastata mahdollisimman laajasta palvelukokonaisuudesta, palveluketjut ovat selkeitä ja avun saa, kun sitä tarvitsee. Järjestelmän on toimittava palveluiden käyttäjän, ei hallinnon, ehdoilla. Tämä on tärkeää ihmisten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä rahojen riittävyyden kannalta.

Vastuukunta järjestää palvelut yhdenvertaisesti kaikissa perustason alueeseen ja sote-alu-eeseen kuuluvissa kunnissa hyödyntäen olemassa olevaa sosiaali- ja terveyspalveluverkostoa. (Mauri Pekkarinen: Isäntä ja renki!) Perustason alueiden ja sote-alueiden on laadittava suunnitelma lähipalvelujen toteuttamisesta. Näin turvataan siis lähipalvelut.

Arvoisa puhemies! Kunnalla, jossa on vähintään noin 20 000 asukasta, on oikeus järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut. Niiden osalta kunta voi myös toimia oman toiminnallisen alueensa vastuukuntana. Työssäkäynti- ja asiointialueella on pääsääntöisesti vain yksi sote-alue. Tästä poiketen suurten kaupunkiseutujen yli 20 000 asukkaan kehyskunnat voivat saada perustason järjestämisoikeuden. Edellytyksenä on, että kuntarakennelain 4 d §:ssä mainitulla alueella tehdään kaikki kunnat kattava kokonaistarkastelu valtion erityisellä kuntajakoselvityksellä.

Näin perustason järjestämisoikeuden saavat kunnat voivat olla vain nykyisin yli 20 000 asukkaan kuntia ja niihin perustuvia uusia kuntia. Näissä tapauksissa kunnan ja sote-alueen on sovittava palveluiden integraatiosta eikä kunta voi toimia perustason vastuukuntana alueen muille kunnille.

Palvelut järjestetään pääsääntöisesti vastuukuntamallilla. Vastuukunta voi saada oikeuden järjestää joitakin jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluja. Laajan perustason palvelujen järjestämisvastuun toteuttamiseksi kunnan on kuuluttava sote-alueeseen.

Laajalla perus- ja erityistasolla tarkoitetaan kaikkia lakisääteisiä sosiaali- ja terveyspalveluja mukaan lukien erikoissairaanhoitoa. Maakunnan keskuskaupunki ja vähintään noin 50 000 asukkaan kunta voi järjestää laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Jälkimmäisten osalta edellytyksenä on lisäksi, että kunnalla on laissa määritelty riittävä kantokyky. Kantokyvyn arvioinnissa huomioidaan talous, osaaminen, infrastruktuuri ja muut kunnan palveluiden järjestämisen edellytykset.

Maakunnan keskuskaupungin on toimittava sote-alueen vastuukuntana. Vähintään noin 50 000 asukkaan työssäkäyntialueen keskuskunnat voivat toimia sote-alueen vastuukuntana, jos niillä on riittävä kantokyky. Muodostettavien sote-alueiden on oltava riittävän vahvoja ja niiden määrän sellainen, etteivät erikoissairaanhoidon palvelut hajaannu liiaksi. Sote-alueita vahvistettaessa huolehditaan edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisesta.

Uudistuksessa lähtökohtana on, että sote-alue vastaa nykyisin sairaanhoitopiireille kuuluvista tehtävistä ja erityisen vaativista, keskitettävistä sosiaalihuollon palveluista. Sairaanhoitopiirit lakkautetaan vuoden 2016 loppuun mennessä, ja järjestämisvastuu siirtyy sote-alueille.

Arvoisa herra puhemies! Alle 20 000 asukkaan kunnilla ei ole nykylain mukaisesti oikeutta järjestää itse sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Tämä kunta saa asukkailleen soten perustason palvelut siten, että se tukeutuu lähimmän työssäkäyntialueen tai muun toiminnallisen kokonaisuuden, yli 20 000 asukkaan keskuskuntaan. Ihmisten palvelut siis turvataan jatkossakin kaiken kokoisissa kunnissa.

Jokainen sote-alue kuuluu erityisvastuualueeseen, joita on siis viisi. Uuden ervan keskeisenä tehtävänä on turvata yhdenvertaisuus keskitettävissä palveluissa ja ohjata voimavaroja tarkoituksenmukaisesti niin, että vältetään palvelujen päällekkäisyydet ja kilpavarustelu. (Mauri Pekkarinen: Himmelien himmeli!) Yliopistolliset sairaalat toimivat myös jatkossa alueillaan erikoissairaanhoidon palveluja väestölle antavina sairaaloina. Kunnat sopivat yliopistollisen sairaalan omistuksen ja hallinnon järjestämisestä. Peruslähtökohtana on sairaalan siirtyminen sote-alueen omistukseen.

Arvoisa puhemies! Nyt sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen päälinjat on siis päätetty, ja näiden linjausten pohjalta jatkuu sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain valmistelu. Lakia valmistelee työryhmä, ja laki tulee voimaan vuonna 2015. Kunnilla on mahdollisuus ottaa kantaa näihin kriteereihin nyt syksyllä ilmoittaessaan kuntaliitosselvitysalueensa.

Tämän uudistuksen osalla täytyy jatkuvasti muistaa, että tämä on hallinnon rakenteiden uudistamista, siis sitä, että hallintorakenteet olisivat kestävämmällä pohjalla palvelujen rahoituksen ja laadun turvaamisen osalta. (Mauri Pekkarinen: Tästä syntyy himmelien himmeli!) Nyt luodaan paremmat puitteet palvelujen turvaamiseen ja kehittämiseen, siis paremmat puitteet sille, että lääkäreitä ja hoitajia ja sosiaalityöntekijöitä riittää ja palvelut ovat kunnossa.

Työ ei lopu hallinnon rakenteiden uudistamiseen. Palvelujen kehittäminen tulee jatkumaan niin valtakunnallisella kuin paikallisella tasolla. Työtä riittää siis monella saralla.

Arvoisa puhemies! Uudistuksen etenemisessä painopiste siirtyy nyt siis paikallistasolle. Eri alueilla tehdään selvitykset oman alueen palvelujen turvaamisesta, oman alueen näkökulmasta, parasta paikallista asiantuntemusta hyväksi käyttäen. Tässä työssä toivon paikallisille päättäjille rohkeutta katsoa riittävän kauas ja kantaa huolta myös tulevien sukupolvien peruspalveluista.

Petteri Orpo /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä sote-uudistus tehdään, sillä meidän kuntalaisemme ovat ansainneet hyvää palvelua terveyskeskuksissa ja parempaa vanhustenhuoltoa. Kuntalaisten on päästävä ajoissa lääkäriin, ja hoitojonoissa odottamisen on loputtava.

Suomalainen hyvinvointi on kehittynyt hyvin positiiviseen suuntaan viime vuosikymmenien aikana. Suomalaisen yhteiskunnan on jatkettava samalla tiellä. Terveydenhuoltomme on tällä hetkellä vakavissa ongelmissa. Perusterveydenhuollossa kärsitään resurssien puutteesta. Kunnat eivät kykene nykyrakenteesta johtuen hallitsemaan erikoissairaanhoidon nousevia kustannuksia. Nyt on viimeinen hetki uudistaa sosiaali- ja terveydenhuoltoa.

Nyt kun näiden linjausten julkaisusta on kulunut noin viikko, on jo varmasti hyvä aika hieman arvioida linjausten vastaanottoa ja käytyä keskustelua. Päällimmäisenä on tunne, että hyvä kun ratkaisut saatiin aikaan, että päästään töihin. Kentällä on valmiutta ja halua uudistuksiin. Äänekkäiden kriitikoiden takana on paljon hiljaisia ja tyytyväisenä olevia ihmisiä. Itse linjauksista todetaan melko laajasti, että oikeaan suuntaan mennään. Näiden pohjalta on hyvä mennä eteenpäin, vaikka maailma ei vielä valmiiksi tullutkaan.

Arvoisa herra puhemies! Uudistuksessa on kaksi keskeistä kohtaa, joilla parannetaan sosiaali- ja terveydenhuoltoa Suomessa. Ensinnäkin yhdistämme eri tasoja. Perus- ja erikoissairaanhoito sekä sosiaalipalvelut yhdistyvät. Toiseksi kokoamme voimavaroja suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Juuri nämä kaksi uudistusta vievät kokonaisuutta oikeaan suuntaan.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos näki eilisessä tiedotteessaan paljon hyvää hallituksen linjauksissa. THL esimerkiksi arvioi perus- ja erikoistason sote-alueiden määräksi uudistuksen linjausten mukaan 40—60 aluetta ja näkee, että tilanne paranee merkittävästi nyt, kun Manner-Suomessa on tällä hetkellä 304 järjestävää tahoa.

Tällä hetkellä palveluita hoidetaan toisistaan erillään kuntien ja kuntayhtymien, sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien toimesta. Paremman palvelun lisäksi tällä uudistuksella tavoitellaan parempaa toiminnan ja talouden ohjaamista, parempaa johtamista ja parempaa työelämää sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille.

Uudistuksessa palvelut kootaan yhteen työssäkäyntialueittain. Saatamme saman alueen kunnat huolehtimaan palveluista yhdessä. Harvempaan asutussa Suomessa voimat saa yhdistää perustason sote-palveluiden järjestämisessä, ja vaativien palveluiden osalta tukeudutaan sote-alueeseen. Tämä uudistus on merkittävä. Pelkästään 25 suurimmalla kaupunkiseudulla, joilla tällä päästään täyteen integraatioon, asuu 4,2 suomalaista. (Kokoomuksen ryhmästä: Miljoonaa!) — Miljoonaa suomalaista, aivan oikein. (Naurua)

Tulevaisuudessakin joka ainoan työpanos tarvitaan, eli kenenkään ei tarvitse pelätä jäävänsä tämän takia vaille töitä. Rakenteen tehtävä on palvella potilaita ja työntekijöitä. Resursseja on välttämätöntä vapauttaa ennalta ehkäiseviin palveluihin ja lähipalveluihin. Lähipalveluilla voidaan tarkoittaa myös nykyään kotiin vietäviä palveluja laitospalvelujen sijaan, sähköisiä palveluja netin kautta tai vaikkapa uudenlaisia eri toimijoiden yhteispalveluja, joita voidaan tarjota kiinteässä palvelupisteessä tai liikutella pyörillä potilaan luo.

Arvoisa herra puhemies! Vastauksena kysymyksiin ja perusteltuun huoleen laadukkaan erikoissairaanhoidon järjestämisestä vastaan, että erikoissairaanhoitoa ei päästetä pirstaloitumaan. Sote-alueet saavat tiukat kriteerit erikoissairaanhoidon järjestämiseen. Kun valtioneuvosto nimeää sote-alueet, on jokaisen sote-alueen yksin ja niiden muodostaman kokonaisuuden oltava tarkoituksenmukaisia. Meillä on moninkertainen varmistus estämään pirstaloitumista, ja tämä tulee olemaan jatkovalmistelun ohjenuora numero yksi. Lisäksi on sovittu, että hallitus tulee antamaan päivystysasetuksen.

Keskustelua on käyty alle 20 000 asukkaan kuntien järjestämisvastuun poistamisesta. Kritiikkiä on esitetty, keskusta etunenässä, vaikka se itse omin käsin vei järjestämisvastuun jo Paras-hankkeen aikana pieniltä kunnilta. (Välihuutoja) Keskustan poliittinen muisti on osoittautunut poikkeuksellisen lyhyeksi ja räyhääminen tästä uudistuksesta ja linjauksista jopa ylimitoitetuksi, varsinkin kun monet keskustalaiset kuntavaikuttajat ovat pitäneet linjauksia oikeansuuntaisina. (Mauri Pekkarinen: Kerro yksi!) Kuntaliitossa tämä jo huomattiin, kun se yksimielisesti antoi tukensa linjauksille. Hallitus tulikin kuntakenttää vastaan ja otti Kuntaliiton toiveen alle 20 000 asukkaan kuntien mahdollisuudesta tukeutua perustason palveluissa saman työssäkäyntialueen keskukseen. Jos keskusta tutustuisi kunnolla hallituksen linjauksiin, te huomaisitte, että hallituksen mallissa on paljon samaa kuin teidän mallissanne.

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen malli perustuu asiantuntijoiden, virkamiesten ja alueiden asiantuntijoiden perusteelliseen valmistelutyöhön ja mielipiteisiin. Koordinaatiotyöryhmän tehtävä oli saada aikaan ratkaisut, jotta päästään eteenpäin. Tässäkin salissa olemme kaikki yksimielisiä siitä, että nykyjärjestelmällä emme olisi tulevaisuudessa pärjänneet. Tekemättä ei voitu jättää.

Nämä uudistukset eivät vielä yksin ratkaise kuitenkaan Suomen terveydenhuollon ongelmia 20- ja 30-luvuille mentäessä. Olisimme voineet mennä pidemmällekin, mutta tämä on ehdottomasti oikeansuuntainen aloitus. Kokoomuksen eduskuntaryhmä korostaa, että kokonaisuus ei ole vielä valmis. On aivan selvää, että terveydenhuollon kokonaisrahoitus täytyy tulevaisuudessa käydä läpi ja uudistaa. Samoin metropoliratkaisu pitää tehdä huolella erillisenä. Kaikki, mitä on nyt linjattu, ei kuitenkaan sulje pois kehitystyötä jatkossa. (Puhemies koputtaa) Lainsäädäntötyö tehdään työryhmälinjausten pohjalta, ja siinä yhteydessä saamme vastaukset vielä avoimina oleviin yksityiskohtiin.

Anneli Kiljunen /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosialidemokraattien tavoite sote-uudistukselle on ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin parantaminen, hyvien ja yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalveluiden turvaaminen sekä kuntien oman palvelutuotannon vahvistaminen. Lähtökohtana palveluiden kehittämiselle on oltava kuntalainen ja hänen mahdollisuutensa saada palvelut tarvittaessa ja joustavasti. Hallinto ei saa olla esteenä monipuolisille palveluille.

Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, eikä sosiaali- ja terveydenhuolto voi sitä yksinään taata. Sote-palveluiden integraation lisäksi tarvitaan myös niiden saumatonta yhteistyötä kunnan muiden hallinnonalojen kanssa. Juuri siksi hallituksen esittämä kuntapohjainen malli on erittäin tärkeä. Sosialidemokraateille on myös tärkeää, että ratkaisut tehdään mahdollisimman laajalla poliittisella yhteisymmärryksellä ja kuntia kuullen. Siksi onkin arvokasta, että hallituksen malli tukeutuu Kuntaliiton yksimieliseen linjaukseen.

Arvoisa puhemies! Julkisilla palveluilla on keskeinen merkitys tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaajina. Jotta julkiset palvelut toimivat, tarvitsemme elinvoimaisia kuntia, jotka pystyvät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta. Suuremmat kokonaisuudet pystyvät myös paremmin vastaamaan mahdollisesta palveluiden kilpailutuksesta.

Kunta- ja sote-palvelurakenteen uudistus pohjautuu kuntien itsehallintoon ja vastuuseen kuntalaisten palveluista. Koordinaatioryhmän linjaus on rakennettu vahvojen peruskuntien ja sote-alueiden varaan. Jokainen kunta kuuluu johonkin sote-alueeseen. Kun jokainen on osa suurempaa kokonaisuutta, heikommat eivät jää yksin. Linjaus huomioi luontaiset työssäkäynti- ja asiointialueet, mikä luo hyvät edellytykset nimenomaan perustason palveluiden ja lähipalveluiden kehittämiselle. Hyvin toimivia kokonaisuuksia ei pidä hajottaa, vaan on luotava edellytyksiä niiden kehittämiselle.

Ratkaisut ovat kuntien käsissä, jolloin voidaan löytää paikallisesti parhaat toimintamallit. Perustason palvelut, eli esimerkiksi yleislääkärin vastaanotto, neuvola, ikäihmisten kotihoito ja niin edelleen, ovat tämän hankkeen kaikkein tärkein osa. Niiden parantamisessa meidän on onnistuttava. Kun järjestämisvastuu saadaan nykyistä laajemmille hartioille, palveluiden suunnittelu ja toteutus helpottuu. (Mauri Pekkarinen: Eihän se tule laajemmin kuin yhden kaupungin harteille!) Voimavarat voidaan kohdentaa nykyistä järkevämmin ja tehokkaammin. Kun palveluketjut ovat yhtenäisiä, voidaan vähentää ylimääräistä työtä ja jonotusta. Toisin sanoen sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasta ei pompotella, hän ei putoa palveluiden väliin ja hän saa aiempaa paremmin tukea koko elämäntilanteeseensa.

Arvoisa puhemies! Järjestämisvastuun laajentamisen tarkoitus on nimenomaan palveluiden parantaminen. (Mauri Pekkarinen: Mikä siinä laajenee?) Järjestämisvastuun laajentamisella ei tavoitella pienten kuntien näivettämistä tai ter-veysasemien lakkauttamista vaan palveluiden parantamista. Palveluiden tuottamisen tavat voivat kuitenkin joustaa esimerkiksi niin, että ajanvarauksella toimivia palveluita tarjotaan muutamana päivänä viikossa ja jotkut palvelut voivat olla liikkuvia tai sähköisiä. Mahdollisuuksia on erittäin paljon.

Jatkossa yli 20 000 asukkaan kunnilla on oikeus pääsääntöisesti järjestää perustason sosiaali- ja terveyspalvelut ja ne voivat myös toimia alueillaan perustason palveluiden vastuukuntina. Tämä on järkevä linjaus, joka mahdollistaa myös perustason palveluiden pitkäjänteisemmän kehittämisen. Maakunnan keskuskaupungilla taas on velvollisuus toimia sote-alueen vastuukuntana ja järjestää kaikki lakisääteiset sosiaali- ja terveyspalvelut alueellaan. Myös tämä ratkaisu on käytännönläheinen ja seurailee pitkälti nykyisiä sairaanhoitopiirien rajoja. Pääasiallinen hallintomalli on uusi vastuukuntamalli, joka mahdollistaa kuntien osallistumisen päätöksentekoon. Myös kuntayhtymämallin mahdollistaminen joillakin sote-alueilla antaa mahdollisuuden huomioida alueelliset erot. Erva-alueella on tärkeä tehtävä varmistaa, että työnjako alueiden välillä on toimiva eikä kilpavarusteluun ryhdytä, sairaaloiden erikoistuminen on tarkoituksenmukaista ja palvelukokonaisuudet aidosti toimivat.

Arvoisa puhemies! Kompromisseissa erilaisia tavoitteita pitää sovittaa yhteen. Nyt saavutettu tulos on looginen ja tyydyttävä kokonaisuus. Sosialidemokraateille on tärkeää, että kuntien ja kuntalaisten mielipiteitä aidosti kuullaan. On välttämätöntä, että kunnat löytävät nyt näiden linjojen mukaisesti alueellisesti parhaat vaihtoehdot, joihin ne voivat sitoutua. Hallitus ei sanele vaan antaa kunnille suuntaviivat. Koska hallituksen linjaus tukeutuu Kuntaliiton yksimieliseen kantaan, voinemme odottaa tukea myös oppositiolta. Se tuskin syyllistyy kaksilla korteilla pelaamiseen, ja opposition viime päivien reaktiot lienevät olleet vain hätäistä, virheellisiin käsityksiin perustuvaa reagointia.

Hanna Mäntylä /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Hallitus pyrkii keinoja kaihtamatta vähentämään kuntien määrää. Se on hallituksen todellinen tavoite, jota sote-uudistuksen varjolla nyt toteutetaan. Siihen viittaa myös viimeisimmän työryhmän paniikkiratkaisu sote-uudistuksessa. Poliittinen ohjaus on ollut ja on niin voimallista, että kansanvalta ja asiantuntijoiden näkemykset on täysin sivuutettu. Jopa perustuslaki uhkaa jäädä jalkoihin. Perussuomalaiset paheksuvatkin sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme käyttämistä pelinappulana. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat elintärkeä osa yhteiskuntaamme, ja niiden toimivuudesta riippuu koko kansakuntamme hyvinvointi.

Arvoisa puhemies! Mihin unohtui hallituksen lupaus rikkaiden ja köyhien terveyserojen kaventamisesta ja lähipalveluiden säilyttämisestä? Entä perusterveydenhuollon parantaminen? Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistustahan hallitus on nimenomaan perustellut tarpeella kohentaa perusterveydenhuollon tilaa ja kaventaa terveyseroja. Se on varmaa, ettei tällä uudistuksella näitä tavoitteita saavuteta, päinvastoin. (Martti Korhonen: Mikäs sen takaa?)

Hallitus ei ole pystynyt esittämään, mitä konkreettista hyötyä tästä uudistuksesta on, ei myöskään, kuinka sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmä tulevaisuudessa olisi järkevää rahoittaa. Sitä eivät ole osanneet sanoa myöskään asiantuntijat, joiden kaiken kritiikin hallitus on kylmästi sivuuttanut ajaessaan jääräpäisesti uudistustaan eteenpäin. Pelkona on, että tämä uudistus luo entistä monimutkaisemman ja kalliimman järjestelmän, joka ei ratkaise lopulta sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmämme olennaisia ongelmia.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisilta on toistuvasti vaadittu omaa mallia. Me emme ole kuitenkaan halunneet lähteä mukaan tähän kilpalaulantaan eri malleista, (Miapetra Kumpula-Natri: Yllätys yllätys!) vaan olemme tehneet rauhassa omaa selvitystyötämme, jota jatkamme.

Mielestämme sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmää uudistaessa tulee huomioida koko sosiaali- ja terveydenhuoltosektori. Nyt esimerkiksi työterveyshuolto on jäänyt keskustelun ulkopuolelle, samoin pitkälti sosiaalihuollon kokonaisuus. Vain kokonaiskuva huomioimalla voidaan saada toimiva järjestelmä. Perussuomalaisten mielestä oleellista on ratkaista kuntien ja valtion välinen tehtävänjako ja rahoitusvastuut. Lisäksi on syytä käydä keskustelua siitä, mitkä ovat niitä palveluita, joita tulevaisuudessa kansalaiselle tarjotaan. Haluamme myös käydä keskustelua yksilön ja yhteiskunnan rooleista ja vastuusta. Nämä kysymykset kun on ratkaistu, on aika miettiä järjestämistä tai väestöpohjia. (Martti Korhonen: Millä vuosisadalla ollaan?)

Me emme kiellä sitä tosiasiaa, ettei rakenteellisiakin muutoksia olisi tulevaisuudessa tarpeellista tehdä. Kyse on siitä, missä järjestyksessä uudistus tehdään ja mitä sillä todellisuudessa tavoitellaan. (Sari Sarkomaa: Potilaat odottavat!) Meille johtotähti on kuntalaisten etu ja hyvinvointi riippumatta siitä, asuvatko he Helsingissä vai Utsjoella. Kuntalaiselle tärkein kysymys kuuluu: pääsenkö lääkäriin ja saanko tarvitsemani palvelut? Sote-uudistus ei kuitenkaan vastaa tähän kuntalaiselle tärkeimpään kysymykseen — vai voitteko, hallitus, tämän heille varmuudella luvata? (Erkki Virtanen: Voimme!)

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset haluavat kysyä lopuksi hallitukselta, onko teillä rohkeutta palauttaa sote-uudistus parlamentaariseen valmisteluun ja tehdä näin tässä tilanteessa ainoa oikea ja viisas ratkaisu. Viisas on se, joka uskaltaa myöntää virheensä. Hallitukselta ei ole tähän mennessä löytynyt halua suunnanmuutokseen, joten vaihtoehtona ei ole muuta kuin vedota suoraan kuntalaisiin, kuntapäättäjiin ja myös kansanedustajiin yli puoluerajojen. (Kari Rajamäki: Tarttis tehdä kuitenkin jotain!) Älkää hyväksykö sitä, minkä tunnette vääräksi oman kuntanne ja sen asukkaiden osalta. Älkää hyväksykö kuntanne ja sen asukkaiden kannalta vahingollisia ratkaisuja. (Kari Rajamäki: Emme todella!) Teillä on mahdollisuus puolustaa demokraattista päätöksentekoa ja lähipalveluja, ja teillä on oikeus vastustaa hallituksen sanelupolitiikkaa.

Juha Rehula /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Sosiaali- ja terveyspalvelut on uudistettava. Tästä me olemme kaikki samaa mieltä. Tällä menolla ei voida jatkaa. (Jouni Backman: Alku on hyvä!) Keskusta on tarjonnut kunta- ja sote-uudistuksissa hallitukselle yhteistyötä. Se ei ole pääministerille käynyt. Kysymme, miksi ei. Kertokaa syy suomalaisille.

Kaksi vuotta sitten pääministeri Kataisen hallitus aloitti työnsä takki auki. Fantastisuus on leimannut etenemistä luvattujen eräpäivien paukkuessa kerta toisensa jälkeen. Työryhmistä ei ole ollut pulaa. Nyt peitellään epäonnistumisia.

Arvoisa herra puhemies! Orpon työryhmän paperilla hallitus kitkuttelee taas kerran eteenpäin. Kestävää ratkaisua palvelujen turvaamiseksi koko Suomessa ei ole tullut. Itse asiassa ollaan menossa entistä kovempaa vauhtia päin seinää. Me emme voi keskustassa hyväksyä tätä esitystä. (Kari Uotila: Kuntaliitto on eri mieltä!)

Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat hallitukselle vain väline suurkuntien muodostamiseen. Menossa on hallituspuolueiden valta-asemien pönkittäminen ihmisten terveyden kustannuksella. (Kokoomuksen ryhmästä: Ohhoh!) Keskusta ei hyväksy hallituksen ensisijaisesti isäntä—renki-kuntamallille rakentuvaa esitystä. Esitys kiihdyttää toteutuessaan sosiaali- ja terveyspalvelujen rapautumista ja tarkoittaa palvelujen alasajoa keskuskaupunkien ulkopuolella. Lääkärille pääsy vaikeutuu entisestään.

Tulossa on himmeleiden himmeli. Perusterveydenhuolto ei vahvistu. Sosiaalipalveluista ei puhuta mitään. Erikoissairaanhoito pirstaloituu. On alkamassa kilpavarustelu eri alueiden välillä.

Linjaukset eivät tuo yhtään lääkäriä lisää tai sosiaalityöntekijöitä julkiselle sektorille. Sadattuhannet työntekijät odottavat, mitä tuleman pitää. Palvelut rapautuvat. Lääkärit hakeutuvat varmempiin työpaikkoihin. Sote-sotkusta on tulossa sote-sekasotku. Ei ihme, että kansalaisten luottamus hallitukseen murenee.

Todellisuudessa hallitus ei ole kuunnellut eikä kuuntele ketään, ei kuntia, ei asiantuntijoita, saati sitten oppositiota. (Ben Zyskowicz: Kuntaliitto on eri mieltä!) On vastoin totuutta väittää kuntien tai opposition olevan tämän esityksen takana. Jos joku muuta väittää, lukekaa kuntien jo kaksi kertaa antamat lausunnot. Kuntarakennelakiesitys ja sote-linjaukset eivät kerro, mitä tämä kaikki maksaa ja mihin se johtaa. Mitä tämä vielä tuleekaan maksamaan? Onko pääsäännöksi kirjattu isäntä—renki-kuntamalli edes perustuslain mukainen?

Arvoisa herra puhemies! Keskusta on valmis uudistamaan. Tarjoamme valmistelun pohjaksi aidon yhteistyön kotikunta—maakunta-mallia. Se on demokraattinen malli. Lähipalvelut varmistetaan omalla laillaan. Ihmisten vaikuttamis- ja osallistumismahdollisuudet turvataan kaikkialla Suomessa alueilla yhteistyössä. Malli on selkeä. Se purkaa hallintoa. Hallinto- ja rahoitusuudistukset tehdään samanaikaisesti. Mallissa sosiaali-, toistan, sosiaali- ja terveyspalvelut ovat yhdessä kolmella tasolla. (Kari Rajamäki: Niin kuin Rääkkylässä!) Työnjako tehdään niin maakuntien sisällä kuin niiden välilläkin. Tietotekniikan satojen miljoonien eurojen säästöt ovat mahdollisia maakunnallisten ratkaisujen kautta. Keskustan malli huomioi aidosti alueiden väliset erityspiirteet.

Arvoisa herra puhemies! Todelliset ratkaisut on jo nyt siirretty vuosiin 2015 ja 2017. Seuraava hallitus joutuu avaamaan ja korjaamaan Orpon työryhmän esityksen, jos hallitus aikoo edetä kunta- ja sote-uudistuksissaan nykyisillä linjoillaan. Kunnissa on syytä muistaa, että niillä on edelleen valta päättää omasta tulevaisuudestaan.

Orpon työryhmä pelasti Kataisen hallituksen mutta ei julkisia sote-palveluja. On takerruttu valtaan ihmisten terveyden kustannuksella. (Kokoomuksen ryhmästä: Ohhoh!) Niin — vai onko tässä käynnissä kaikkien aikojen yksityistämisoperaatio, jota kokoomus johtaa ja sosialidemokraatit tukevat?

Keskusta on valmis siivoamaan sen, minkä hallitus sotkee. Olemme valmiita korjaamaan sen, mitä on rikottu.

Erkki Virtanen /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Reipasta puhetta.

Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä on tyytyväinen, että tämä hieman vingurrellen edennyt sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus eli sote on Petteri Orpon työryhmän työn tuloksena saavuttanut välimaalin. Me vasemmistossa halusimme yhtenäisen kunta- ja sote-uudistuksen jo ennen vaaleja. Se on välttämätön yhä edelleen.

Suomalaisten terveyserot kasvavat huolestuttavasti. Epätasa-arvoinen palvelujärjestelmä, joka sallii köyhän miehen kuolla kymmenen vuotta rikasta miestä aiemmin, ei ole kunnossa. Siksi me tarvitsemme sekä kunta- että sote-uudistuksen.

Suomalaiset sote-hartiat ovat liian kapeat sekä palvelujen tehokkaaseen järjestämiseen että niiden kestävään rahoitukseen. Muissa Euroopan maissa järjestäjien väestöpohja on vähintään 400 000 asukasta. Suomessa se on keskimäärin 6 600. Se ei yksinkertaisesti riitä. Siksi me tarvitsemme kunta- ja sote-uudistuksen.

Kuntalaisen polku sote-järjestelmässämme ei ole supsikas eikä esteetön. Siitä pitävät huolen eri palvelujen väliset raja-aidat. Me tarvitsemme sote-uudistuksen, joka yhdistää sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon että sosiaalihuollon ja terveydenhuollon saman järjestäjän vastuulle. Edustaja Rehula, kyllä tämä sen tekee.

Erikoissairaanhoito on jyrännyt perusterveydenhuollon. Sote-uudistuksen tulee vahvistaa perusterveydenhuoltoa, mutta se ei saa tapahtua korkeatasoisen erikoissairaanhoitomme järjestämisedellytyksiä heikentämällä.

Arvoisa puhemies! Miten työryhmä vastasi näihin haasteisiin? Kohtuullisesti. Me vasemmistossa voimme olla tyytyväisiä, vaikka parannettavaa vielä jäikin. Keskeinen tavoitteemme oli lähipalveluiden turvaaminen, ja sille ratkaisu luo hyvät edellytykset. Uudet, voimavaroiltaan vahvat sote-alueet takaavat sosiaalipalveluiden ja terveyskeskusten säilymisen niissäkin vähäväkisissä kunnissa, joissa ne ilman tätä ratkaisua uhkaisivat kadota tai ainakin yksityistyä. Tämä hallitus ei tee sote-ratkaisua, joka keskittää peruspalvelut pois kyliltä keskuksiin. Se päinvastoin tekee ratkaisun. joka säilyttää entiset ja luo uusia lähipalveluita. Sovimme työryhmässä, että tämä tahto kirjataan järjestämislain pykälään.

On syytä huomata, että nyt on kyse palveluiden järjestämisestä eli hallinnosta. Itse palvelutuotannossa ei suuria muutoksia tule tapahtumaan. Samat sosiaalityöntekijät, hoitajat, lääkärit tuottavat samoja palveluja samoissa terveyskeskuksissa, sairaaloissa, virastoissa ja kodeissakin kuin nyt. Vain hallinnon rajat muuttuvat.

Sote-ratkaisu olisi ollut helpompi tehdä, jos se olisi tehty irrallaan kuntaratkaisusta, ja voi olla, että puhtaan soten kannalta siitä olisi tullut nyt tehtyä parempikin. Mutta ei sote-palveluita voi irrottaa kunnista eikä kuntia sote-palveluista tekemättä vahinkoa molemmille. Siksi vasemmistoliitto hyväksyi 20 000—50 000 asukkaan kuntien järjestämisoikeuden, vaikka olemme yhä sitä mieltä, että alle 50 000 asukkaan kunnille annettu perustason järjestämisoikeus ei ainakaan tiivistä palvelurakennetta.

Ratkaisuamme helpotti merkittävästi se, että työryhmä pääsi hyvissä ajoin yksimielisyyteen siitä, että keskuskaupunkien ympärille ei saa muodostua järjestämisoikeuksin varustettujen kehyskuntien vannetta. Tämä yksimielisyys mureni sitten työn viime vaiheissa kompromissiksi, jonka sisällöstä on jo esitetty erilaisia tulkintoja. Meidän tulkintamme on yksiselitteinen: vain se tai ne kehyskunnat, joille kuntarakenneselvitys osoittaa olemassaolon, voivat jatkossa järjestää perustason palvelunsa, eivät muut.

Arvoisa puhemies! Seuraavaksi vastuu siirtyy järjestämislain valmistelijoille ja ennen kaikkea kunnille, joiden käsiin ratkaisun avaimet näiden linjausten jälkeen siirtyvät. Niiden tulee etsiä ja löytää yhteistyössä parhaat ratkaisut omien kuntalaistensa parhaaksi. Eikä järjestelmän uusiminen saa tähän loppua. Siinä on paha valuvika, joka olisi pitänyt korjata jo tämän työn aikana, nimittäin terveydenhuollon monikanavarahoitus. (Juha Rehula: Oikein! Kannatetaan!) Aika monta ongelmaa katoaa, kun vasemmistoliiton vaatimuksen mukaisesti julkista tukea maksetaan vain julkisille terveyspalveluille.

Arvoisa puhemies! Sote-orpojen työ on nyt päätöksessään. Historia on meidät tuomitseva, joko lievemmin tai ankarammin. Kummin, sillä ei ole suurta väliä. Väliä on vain sillä, että tämä työ johtaa kaikille suomalaisille parempiin ja tasa-arvoisempiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Siihen vasemmistoliiton eduskuntaryhmä haluaa vahvasti uskoa.

Pekka Haavisto /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuolto on Suomessa järjestetty kansainvälisesti ainutlaatuisella tavalla. Meillä palveluiden järjestäminen ja rahoitus on pirstottu EU- ja OECD-maiden pienimpiin yksiköihin. Toisin kuin suomalaisia kouluja, tapaamme järjestää terveydenhuoltoa ei ihastella ympäri maailmaa. Emme ole terveydenhuollon mallimaa. Meillä on vaikeuksissa oleva julkinen perusterveydenhuolto ja mittavat terveyserot.

Palveluiden saatavuus määräytyy Suomessa yhä enemmän varallisuuden ja asuinpaikan mukaan. Meistä on tulossa terveydenhuollon luokkayhteiskunta. Samana päivänä rintakipuja saaneen suuressa kaupungissa asuvan juristin ja maaseudulla asuvan työttömän metsurin tarina päättyy helposti eri tavalla. Suomessa pienituloisella miehellä on 12,5 vuotta lyhyempi elinajanodote kuin rikkaalla miehellä.

Jos vastakkain ovat kansalaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus palveluiden saajina ja kuntien oikeudet ja yhdenvertaisuus palveluiden järjestäjinä, meille vihreille kansalaisten oikeudet menevät aina edelle. Kaikkien suomalaisten on oltava laadukkaiden palvelujen piirissä — ei vain niiden, joilla on pääsy työterveyshuoltoon tai varaa yksityislääkäriin. Julkisen terveydenhuollon toimivuuden mittari on se, miten se palvelee kaikkein heikoimmassa asemassa olevia. Vihreiden mielestä tärkeintä on vahvistaa kansalaisten tasa-arvoa palveluiden asiakkaana. Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava, ja ennalta ehkäiseviä palveluita tulee tarjota myös julkisella puolella.

Arvoisa puhemies! Näihin Suomen terveydenhuoltojärjestelmän haasteisiin on nyt haettu vastauksia monien pöytien ääressä. Pitkittyessään asia on myös mutkistunut. Kunnianhimoisuuden aste on ehkä uudistuksessa vähentynyt, mutta käsillä on kompromissi, jossa mennään oikeaa tietä pitkin. Jotkut kysyvät, kannattaako näin pientä askelta edes ottaa. On hyvä, että tämä ratkaisu vie integraatiota eteenpäin suomalaisten enemmistön osalta. Sama järjestäjä hoitaa jatkossa sekä perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon että erikoissairaanhoidon. Jos toteutuksessa onnistutaan, jatkossa terveyskeskukseen pääsee nykyistä helpommin ja sosiaalihuolto ja terveyspalvelut pelaavat paremmin yhteen. Sosiaalihuollon ja terveydenhuollon välisten raja-aitojen kaataminen on järkevää: ongelmat ja avuntarpeet noudattavat harvoin näitä organisaatiokaavioita. Asiakkaalle on voitava räätälöidä sopiva kokonaisuus apua terveys- ja sosiaalipuolella.

Tällä uudistuksella arvioiden mukaan integroitujen palveluiden piirissä olisi enemmistö kansalaisista. Olemme vihreissä huolissamme, miten kansalaisten yhdenvertaisuus ja oikeusturva palvelujen saajina toteutuu jäljelle jäävän vähemmistön osalta. Jotta maan kaikissa osissa palveluiden järjestäjät olisivat riittävän vahvoja toimijoita, sote-alueiden määrä pitäisi painaa mahdollisimman alas, lähelle kahtakymmentä. Kun puhutaan suurista ja vahvoista sote-alueista, monet pelkäävät lähipalvelujensa puolesta. Isompi ja vahvempi järjestäjä ei kuitenkaan tarkoita lähipalvelujen karkaamista kauas. Suuri järjestäjä on taloudellisesti pientä vakaampi ja monipuolisempi. Lähipalveluiden saatavuus tulee myös varmistaa järjestämislailla.

Arvoisa puhemies! Viidelle erva- eli erityisvastuualueelle tulee nyt suuri vastuu siitä, ettei erikoissairaanhoito pääse pirstaloitumaan. Pirstaloituminen johtaisi kalliiseen kilpavarusteluun ja palvelukatveisiin. Erva-alueille on säädettävä riittävän vahvat valtuudet varmistaa, ettei näin pääse tapahtumaan.

Palvelurakenteen uudistamisen jälkeen on ensi vaalikaudella syytä palata myös palveluiden rahoituksen rakenteisiin, sillä monikanavainen rahoitusjärjestelmä on syynä moniin palvelurakenteen ongelmista. Toimivan ja tehokkaan sosiaali- ja terveydenhuollon takaamiseksi jatkossa on välttämätöntä koota vastuu ja rahat samoihin käsiin. Niin Kelan, THL:n kuin Sitrankin asiantuntijat ovat puhuneet juuri tästä.

Nyt maksajia on liian monta: yhden asian maksaa kunta, toisen valtio, kolmannen Kela. Nykyjärjestelmä kannustaa eri toimijoita siirtämään potilasta ja hoidosta aiheutuvia kustannuksia maksajalta toiselle, eikä kokonaisuudesta vastaa kukaan. Potilas ei saa aina tarvitsemaansa hoitoa, ja terveydenhuollon kokonaiskulut kasvavat.

Arvoisa puhemies! Samalla kun haluamme vihreiden puolesta kiittää Petteri Orpoa hyvästä työstä valmistelun viimeistä vaihetta vetäneen työryhmän puheenjohtajana, olemme huolissamme siitä, että syntynyt kompromissi ei vieläkään riittävästi edistä kansalaisten yhdenvertaisuutta palveluiden saatavuudessa. Olemme ottamassa askelta oikeaan suuntaan, mutta reilun harppauksen sijaan ehkä etenemme sellaisilla sairaalakävelyn pienillä hitailla askelilla. Uudistuksen toteutuksessa on nyt tarkasti katsottava kansalaisten yhdenvertaisuuden toteutumista ja pidettävä huolta siitä, että myös terveydenhuoltoalan henkilöstön työhyvinvoinnista huolehditaan. Meillä on vielä matkaa terveydenhuollon mallimaaksi, mutta on hyvä aloittaa työ tänään.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Ärade talman! Det borde vara en självklarhet, men tål ändå att upprepas: viktigast är inte i och för sig hur social- och hälsovårdens strukturer ser ut, utan att servicen faktiskt fungerar. Strukturerna är bara ett medel för att trygga servicen, men just därför måste också strukturerna enligt svenska riksdagsgruppen vara ändamålsenliga, effektiva och framför allt hållbara.

Lika självklart är att avsikten inte är att lägga ned välfungerande hälsostationer, hemvård, sjukhus eller andra vårdenheter. Avsikten är att dessa ska vara i trygga händer, så att medborgarna får den service de behöver. Och att servicen ska bli bättre, inte sämre.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijat sanovat, että ainoastaan riittävän suurella väestöpohjalla ylläpitäjät voivat turvata laadullisesti korkeatasoisen hoidon. Toisaalta on syytä ottaa huomioon vallitseva todellisuus laajassa mutta ei kovin tiheään asutussa maassamme, jolla on lisäksi omat erityispiirteensä syrjäseutuina pitkine etäisyyksineen, saaristo-olosuhteina ja varsinkin erilaisina kielellisinä oloina.

On syytä ottaa huomioon myös lähidemokratia, joka toimii parhaiten kunnissa. Kuntarakenteen merkitys on tämän vuoksi ensisijainen, mutta myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteissa demokratian on toimittava. Samoilla kansan valitsemilla elimillä, joilla on vastuu, tulee myös olla valta.

Kollegani Petteri Orpon johtama työryhmä, jonka hallitus asetti uudistustyön ankkuroimiseksi myös eduskuntaan, on valinnut kultaisen keskitien.

Ärade talman! Kommuner med under cirka 20 000 invånare står inför ett vägskäl. De kan i princip välja att fortsätta som självständiga kommuner, men i så fall avstå från sitt ansvar för att ensamt sköta hälso- och socialvården. I fortsättningen sköts den här servicen via en grannkommun som är en ansvarskommun med minst ungefär 20 000 invånare. Den mindre kommunen deltar i beslutsfattandet.

Kommuner med mellan cirka 20 000 och 50 000 invånare får i enlighet med svenska riksdagsgruppens vilja ett fortsatt stort ansvar för den grundläggande hälso- och socialvården. Att så sker är både ändamålsenligt och en seger för demokratin. Hotet om storkommuner över hela landet med minst 50 000, minst 100 000 eller rentav minst 200 000 invånare har avvärjts. Så radikal centralist vill ingen ansvarsfull politiker vara. De så kallade hålkakekommunerna, som omger centralorter, bör ordna sin hälso- och socialvård i samråd med denna centralort, som fungerar som ansvarskommun.

Arvoisa puhemies! Ruotsalaisen eduskuntaryhmän sydäntä lähellä on vaatimus yhdenvertaisista palveluista molemmilla kansalliskielillä sekä lisäksi saamen kielellä saamelaisalueilla. Kieliolot ovat nimenomaan yksi kriteeri mahdollisiin poikkeamisiin asukaslukua, taajamarakenteita ja työssäkäyntialueita koskevista pääsäännöistä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla, metropolialueella, mutta myös muilla alueilla maamme kaksikielisissä osissa on tarvittaessa turvauduttava erityisratkaisuihin ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseksi. Valtakunnallisella tasolla poikkeuksen muodostaa edelleen Kårkullan hoitolaitos, joka tarvitaan turvaamaan vammaisten hoidon ja vastaavan vaativan hoidon ruotsin kielellä.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä haluaa erityisesti korostaa, ettei kyse ole ruotsinkielisen väestön erityisoikeuksista saati etuoikeuksista vaan nimenomaan yhdenvertaisista perusoikeuksista, jotka edellyttävät yhdenvertaisia palveluja. Ei sen enempää eikä vähempää.

Ärade talman! Några öppna frågor återstår: Hur ska de nuvarande sjukvårdsdistrikten omvandlas till nya ägarstrukturer, med beaktande av den fastighetsmassa vars värde uppgår till mångmiljardbelopp, och med hänsyn till de tiotusentals anställda? Vilken blir grundlagsutskottets objektiva tolkning av de blivande ansvarskommunernas och de övriga kommunernas beslutanderätt? Och hur trygga kontinuiteten i servicen då strukturerna reformeras? Det får inte bli några avbrott eller störningar i själva servicen.

Den fortsatta reformprocessen läggs nu i kommunernas och regionernas händer. Här finns den verkliga vardagsexpertisen, som vet hur servicen bäst organiseras. Och då bör perspektivet inte vara kortsiktigt, för några år framåt, utan långsiktigt, för decennier framåt, så att strukturerna blir hållbara och servicen den bästa möjliga.

Peter Östman /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monen kansalaisen suurin murheenaihe ovat huonosti toimivat terveyspalvelut. Terveyspalvelut ovat kansalaistapaamisten kaikkein kuumin ja yleisin puheenaihe. Palaute on lähes sataprosenttisesti negatiivista. Lääkäriin ei pääse, ja aikoja ei saa. Puhelimella ei saa yhteyttä. Kuntapäättäjät kantavat vastuuta urheasti myös palveluista, joihin eivät pääse itse mitenkään vaikuttamaan.

Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on pääosin tyytyväinen nyt tehtyyn ratkaisuun. Kansalaisten yhdenvertaisuus ei tänä päivänä toteudu riittävällä tavalla. Terveyspalvelujen saatavuus riippuu siitä, missä kunnassa sattuu asumaan tai mikä on kunnan taloudellinen tilanne. Liian kapeat hartiat lysähtävät liian helposti, suurempi kokonaisuus kestää paremmin ja pystyy vastaamaan myös erityistarpeisiin.

Värderade talman! Det är viktigt att social- och hälsovårdsreformen nu går framåt. Reformen borde ha gjorts långt tidigare. Med den nuvarande kommun- och servicestrukturen kommer man inte att förmå trygga en jämlik tillgång på vårdtjänster, kvalitet eller dess finansiering.

Arvoisa puhemies! Päätöksessä on kunnioitettu kuntien itsemääräämisoikeutta, vältetty hallinnon paisuttamista ja samalla syvennetty perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon hallinnollista yhteyttä. Uudistuksessa vahvistetaan kristillisdemokraattien tavoitteiden mukaisesti lähidemokratiaa — raha ja päätösvalta tulevat samojen kuntapäättäjien käsiin. On tärkeää, että tavallisella kuntapäättäjällä on mahdollisuus vaikuttaa niihin palveluihin, joista se vastaa kansalaisille. Kuntapäättäjille tulee nyt parempi mahdollisuus vaikuttaa erikoistason palveluihin uuden rakenteen myötä.

Tuleva vuosi on todella tärkeä. On selvää, että kunnista löytyy asiantuntijuus toteuttaa uudistus parhaalla tavalla. Kunnissa on vuosia tehty työtä laadukkaiden terveyspalvelujen eteen ja kunnissa myös tiedetään oman alueen yksityiskohdat ja erityispiirteet.

Lähipalveluiden turvaaminen on ollut kristillisdemokraattien lähtökohtana uudistuksille jo hallitusneuvotteluista lähtien. Tämä tavoite toteutuu, kun hallituspuolueet sopivat kuntalaisten arjessa tarvittavien lähipalveluiden saatavuuden turvaamisesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaissa. Väestön tarvitsemien lähipalvelujen tulee olla saatavilla kaikkialla sote-alueella. Vastuukunnan tulee myös järjestää palvelut yhdenvertaisesti kaikille sote-alueeseen kuuluville kunnille.

Arvoisa puhemies! Julkisilla palveluilla on tärkeä merkitys tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden takaajana. Laadukkaat ja saavutettavat julkiset terveyspalvelut kelpaavat ja kuuluvat kaikille. Uudistuksen tavoitteena on, että kunnat tai sote-alueet pystyisivät laajasti ja pääosin itse vastaamaan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisestä ja tuottamisesta.

Suomalaiset ovat tällä hetkellä jakaantuneet selkeästi kahteen ryhmään. Työssäkäyvät kansalaisemme ovat laadukkaiden työterveyspalveluiden piirissä, kun taas työvoiman ulkopuolinen väestönosamme on heikkenevän julkisen terveydenhuollon varassa. Varakkaimmilla on myös niin halutessaan mahdollisuus ostaa yksityisiä terveyspalveluja.

Yhtenä tärkeänä elementtinä uudistuksessa tulee nähdä julkisen terveydenhuollon houkuttelevuus työnantajana. Johtamisongelmat tulee ratkaista selkeillä sisäisillä rakenteilla ja johtamisosaamista vahvistamalla. Terveyskeskuksen tulee olla houkutteleva työpaikka, jossa terveydenhuollon ammattilaiset viihtyvät.

Herr talman! Sist och slutligen är kommuninvånarna inte intresserade av varken strukturer eller olika nivåer inom vården. Kommuninvånarna vill få bra vård i rätt tid, så nära som möjligt. Och det är vårt ansvar som politiker att svara mot dessa förväntningar.

Arvoisa puhemies! Lopuksi: Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä tukee tehtyä uudistusta, tai päätettyä uudistusta, ja käärii hihat sen työstämiselle käytäntöön saakka parempien lähipalveluiden puolesta.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Valtioneuvoston vastaus käytettyjen ryhmäpuheenvuorojen johdosta, pääministeri Katainen 5 minuuttia puhuja-aitiosta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Suuret kiitokset ryhmäpuhujille! Erityisesti hallitusryhmien ryhmäpuheissa oli aika paljon listausta, mitä seuraavaksi eteenpäin, eli eteenpäin katsova toimintaohjelma. Tämän uudistuksen, jossa siis on kaksi osaa, on kuntauudistus ja on sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen uudistaminen, tavoitteena on ensinnäkin saada kannustettua muodostumaan terveitä, vahvempia kuntia, jotka kykenevät olemaan yhtä aikaa aluepolitiikan moottoreita ja myös sitten hyvinvointipalvelujen järjestäjiä. Toinen on se, että yhdistetään sosiaalipalvelut ihan sieltä perustasosta vaativampaan sosiaalipalveluun terveyspalvelujen kanssa ihan sieltä perusterveydenhuollosta sinne aivokirurgia-asteelle. (Mauri Pekkarinen: Mutta näinhän ei tapahdu nyt!) Kun näin on, niin silloin meillä pitäisi olla enemmän vahvoja, elinvoimaisia kuntia ja siellä samassa paikassa on vastuu ihmisen kokonaisuudesta. Hyvällä sosiaalityöllä tai kaavoituksella voidaan estää vaikkapa sairauksien syntymistä. Tämän takia tämä integraatio on niin tärkeä asia.

Minä haluan, arvoisa puhemies, antaa suuren kiitoksen keskustalle ja myös perussuomalaiselle puolueelle erittäin rakentavasta yhteistyöstä Kuntaliitossa. Olen kuullut omien edustajieni kautta ja itse asiassa hallituspuolueiden edustajien kautta samaa viestiä, eli keskusta esiintyi todella yhteistyöhakuisesti ja rakentavasti, yhtä lailla perussuomalaiset, kun etsimme yhteistä linjaa palvelujen järjestämiseksi, ja Kuntaliitto eli siis kuntien etujärjestö pystyi muodostamaan yksimielisen kannan, missä on myös oppositio mukana. Tämä on juuri sitä henkeä, mitä nyt tarvitaan. Me tarvitsemme niitä suomalaisia vastuunkantajia eri puolilla Suomea, jotka näkevät tulevaisuuden, jotka eivät pikkupolitikoi vaan haluavat tehdä yhteistyötä. Vilpitön kiitos keskustalle yhteistyöstä!

Minä toivoisin, kun kuuntelin keskustan ja perussuomalaisen puolueen mielipiteitä täällä, että älkää tieten tahtoen rikkoko sitä yhdessä tekemisen henkeä, mitä eri puolilla Suomea nyt on ja mitä Kuntaliitossa on, (Mauri Pekkarinen: Mitä se yhdessä tekeminen on?) koska se, että me jotenkin vain niin kuin puoluepoliittisista syistä johtuen tai vaalitaktikoinnista johtuen sitten puhumme eri tavalla Kuntaliitossa ja eduskunnassa ja maakunnissa, ei tätä yhteiskuntaa eteenpäin vie. Me tarvitsemme sitä yhdessä tekemisen henkeä, mitä on ollut. Minä kiitän vielä kerran siitä ja toivon, että se myös jatkuu. (Mauri Pekkarinen: Hymyilemättä pystyy kiittämään!)

Tästä perussuomalaisten puolueen ryhmäpuheenvuorosta sen verran, että te sanoitte, että teillä ei ole vielä omaa mielipidettä tai mallia, että se tulee joskus. Minusta tämä on kyllä nyt ihan aidosti ongelmallinen asia. Tuli mieleen, voivatko perussuomalaiset kansanedustajat osallistua ylipäänsä kuntarakenneuudistuksen ja sote-uudistuksen käsittelyyn eduskunnassa, koska teillä ei ollut mielipiteitä. Pitäähän nyt tässä vaiheessa jo olla käsitys, minkälaista kuntakenttää ja palvelurakennetta Suomi haluaa ratkaista. Te olitte hyvin rakentavasti mukana Kuntaliitossa, kiitos siitä teille myös, ja meillä on tämän takia yhteinen kanta, johon kaikki poliittiset ryhmät ovat sitoutuneet, ja sitä voidaan nyt viedä eteenpäin. Mutta on erikoista se, että sitten eduskunnassa sanotaan, että me emme tiedä, mitä me haluamme, koska meillä on työ kesken, kun te kuitenkin olette sitoutuneet yhteiseen kantaan Kuntaliitossa. Semmoinen "ein" sanominen, kaiken varalta "ein" sanominen, tietysti voi olla yksi poliittinen toimintamalli, mutta sehän pysäyttää koko maailman. "Ei" on maailman helpoin sana sanoa, se pysäyttää maailman muttei ratkaise yhtään mitään. Se pysäyttää jopa ajattelun. Joskus oppositiopolitiikassa voi riittää se, että sanoo "ei", mutta minä en usko, että se on isänmaan kehittämisen kannalta kuitenkaan se fiksuin tapa. (Mauri Pekkarinen: Kuka tässä sanoo "ei"?) Pitää pystyä tuomaan omia vaihtoehtoja ja sitä kautta rakentamaan maailmaa. (Mauri Pekkarinen: Kuka sanoo "ei", ministeri?)

Minä arvostan sitä, että keskusta on tuonut oman vaihtoehtonsa esiin jo kauan sitten, ja meillä on asiaerimielisyys siitä sisällöstä. Minä siteeraan nyt yhtä kirjoitusta:

"Keskustan malli on valtava yhteiskuntaa keskittävä malli. Maakuntamallissa kuntien toimintaa ja asemaa heikennetään rajusti ja tehdään niistä vallattomia ja rahattomia sivusta yhteiskuntaa katsovia perinneorganisaatioita. Mallissa valta siirretään kunnista maakuntakeskuksiin.

Suomessa ihmisten peruspalvelut pitää tuottaa kunnallisen itsehallinnon pohjalta."

Jarmo Korhonen, keskustan entinen puoluesihteeri. — Tässä asiassa täytyy sanoa, että minä olen hyvin vahvasti Jarmo Korhosen kanssa samaa mieltä ja olin tosi iloinen siitä, että kuntapäivillä oli mahdollisuus tavata monia yhteistyöhaluisia keskustalaisia, jotka sanoivat, että kyllä me näitten linjausten pohjalta voimme mennä eteenpäin ja että pystytään pitämään siitä kiinni, että kuntapohjainen järjestelmä, missä valta ja vastuu on kuntalaisilla, säilyy myös tulevina vuosina.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Jotenkin aistin, että tämmöistä debattihalukkuutta olisi ilmassa. Aloitamme sillä tavalla, että V-painiketta käyttäen ja seisaalleen nousten pyydetään debattipuheenvuoroja ja ainakin aloitamme minuutin mittaisilla puheenvuoroilla. Katsotaan sitten, kun keskustelu etenee, tuleeko tähän ilmoitukseen muutoksia. Etten unohda, niin totean myöskin, että tuon ehkä kiihkeimmän debattivaiheen jälkeen myöskin vasenryhmä saa heille kuuluvan 5 minuutin mittaisen puheenvuoronsa puhemiehen harkinnan mukaan.

No niin, aloitamme, minuutti, ja keskustelun aloittaa edustaja Orpo.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Oli ilo kuunnella erityisesti hallituspuolueiden ryhmäpuheita. Puolueet ovat vahvasti sitoutuneet siihen malliin, minkä me olemme yhdessä löytäneet. (Välihuutoja keskustan ja perussuomalaisten ryhmistä) Siis kuusi erilaista puoluetta löysi yhden mallin. Sen sijaan perussuomalaiset eivät ole omalla porukallaan löytäneet edes yhtä mallia.

Arvoisa keskusta ja edustaja Sipilä, te olette sanoneet, ja sama näkemys vahvistui edustaja Rehulan puheenvuorossa, että te tulette repimään tämän mallin ja teette siitä vaaliaseen, tämä käydään läpi seuraavissa vaaleissa kahden vuoden päästä. Oletteko te tosiaan sitä mieltä, että tämä malli, jossa minun mielestäni asiallisesti ottaen on paljon samaa kuin keskustankin esittämissä malleissa ja jota monet keskustalaisetkin ovat kehuneet oikeansuuntaiseksi, on sellainen asia, jonka te aiotte repiä kahden vuoden päästä, ja kaikki se valmistelu, jota tehdään tässä välissä, pistetään pois?

Te olette sanoneet, että keskeistä on perus- ja erityistason sairaanhoidon ja sosiaalitoimen yhteensovittaminen. Me teemme tällä linjauksella juuri sen. Edustaja Sipilä, haluatteko te todella nyt alkaa repimään (Puhemies koputtaa) tätä linjausta, vai voisitteko tulla mukaan rakentamaan yhdessä Suomea? (Juha Sipilä: Kyllä!)

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Haluan ensiksi kiittää siitä, että Kuntaliitossa kaikki poliittiset puolueet ovat päässeet yhteisymmärrykseen ja luoneet yhteisen linjan siihen, mihin suuntaan sote-rakennetta pitäisi Suomessa viedä eteenpäin. Tämä antaa meille hyvän pohjan jatkossa työstää, koska kunnissa jatkossa tehdään kuitenkin ne poliittiset päätökset, mihin sote-rakenteita viedään eteenpäin. Tässä yhteydessä haluan myös kiittää, että meidän koordinaatioryhmämme on kuullut Kuntaliittoa, koska tätä kautta ollaan voitu yhdistää sekä kuntien tahto että valtion tahto ja tätä kautta tämä iso, erittäin iso, merkittävä hanke etenee eteenpäin.

Mutta täytyy samalla hämmästellä, kuten täällä ovat hämmästelleet muutkin, keskustan linjaa. Ensinnäkin keskusta Kuntaliitossa on selkeästi tukenut hallituksen linjaa, ja kuitenkin täällä eduskunnassa olevat keskustalaiset ovat esittäneet kotikunta—maakunta-mallia. Haluaisin kysyä keskustalta nyt: mikä se teidän mallinne nyt todellisuudessa on?

Hanna Mäntylä /ps:

Arvoisa puhemies! Tässä pääministeri Kataisen kritiikkiin perussuomalaisia kohtaan vastaisin, että me emme ole missään vaiheessa kieltäneet sitä tosiasiaa, etteikö näitä rakenteellisia muutoksia tulisi tehdä, vaan kyse on siitä, että me katsomme, että tämä järjestys, millä tätä asiaa viedään eteenpäin, on nyt väärä. Eli te rakennatte ensin alueita ja lisää hallintorakenteita, ja sitten te mietitte, mitä kivaa sinne keksittäisiin. Me katsomme sitä asiaa niin, että ensin täytyy näiden perusasioiden ja kokonaiskuvan olla selvillä ja sen jälkeen mietitään, miten järjestetään ja kuinka rahoitetaan.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olipa pääministeriltä kaunis, yhteistyöhakuinen puheenvuoro. (Mauri Pekkarinen: Todellakin!) Nimet puuttuivat, mutta te totesitte äsken omassa puheenvuorossanne, miten ajattelu pysähtyy, ja vielä väärillä todistuksilla. Me haluamme olla uudistuksessa mukana. Me tarjoamme yhteistyön kättä, olemme tarjonneet. Sen sijaan te ette vastanneet, miksei se yhteistyö, jota keskusta on avoimesti, julkisesti tarjonnut ja toivonut, teille kelpaa.

Arvoisa puhemies! Nyt mennään sitten, arvoisa pääministeri, tälle tasolle. Te asetitte tavoitteet. Tästä tavoitteesta tehdä suuri rakenteellinen uudistus on tulossa todellinen kujanjuoksu. Te asetitte tavoitteen tehdä kaksitasoinen hallinto sosiaali- ja terveydenhuoltoon, te olette tekemässä kaikkien aikojen himmelin. Te olette turvaamassa palveluja tavalla, josta kukaan ei tiedä, mitä tuleman pitää.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Olen ollut alusta asti sitä mieltä, kun tutustuin keskustan kotikunta—maakunta-malliin, sikäli kuin siihen on pystynyt, että sillä ja hallitusohjelman kakkosvaihtoehdolla eli sote-alueisiin perustuvalla mallilla ei ole kovin suurta eroa. Ja kun karsin edustaja Rehulan ryhmäpuheenvuorosta pois sen välttämättömän, sanoisiko nyt, vaaliuhon, niin en vieläkään ole saanut itseäni horjahtamaan siitä käsityksestä, että mallimme ovat itse asiassa aika lähellä toisiaan. (Mauri Pekkarisen välihuuto)

Minä oletan, että jos te olisitte olleet tätä tekemässä, te olisitte perustaneet tämän sote-orpojen komitean, jossa me istuimme kaksi viikkoa ja näimme aika paljon vaivaa niiden ongelmien kanssa, jotka syntyivät ihan jostain muusta kuin näistä peruslinjauksista. Te olisitte olleet aivan samojen ongelmien edessä, ja todennäköisesti siitä teidän kotikunta—maakunta-mallistannekaan ei olisi tullut ihan yhtenäistä. Kyllä minä kuitenkin toivon, että tämä uudistus voitaisiin viedä loppuun yhdessä.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Varmasti moni Sari Sairaanhoitaja, tai tänä päivänä Sami Sairaanhoitaja, seuraa tätä keskustelua ja miettii, mitä tämä merkitsee sosiaalialan ja terveydenhuoltoalan henkilöstölle, tuleeko uusia sellaisia rakenteita, jotka tuovat lisää byrokratiaa vai tuoko tämä uusi malli tehokkuutta. Ainakin tarkoitus tällä uudella integraatiomallilla on lisätä tehokkuutta, mutta olisin vielä halunnut pääministerin kommentin tähän kysymykseen, mitä tämä merkitsee terveydenhuoltoalan työssäjaksamisen kannalta, koulutuksen kannalta, koska tänä päivänä kuitenkin ihmiset tuolla kentällä yrittävät parhaansa, mutta tässä nykyjärjestelmässä on puutteita, integraatiopuutteita ja muuta, jotka aiheuttavat alalla vaikeuksia, väsymystä ja sitten työstä luopumista, niin kuin on nähty. Hakeudutaan muihin tehtäviin.

Mikaela Nylander /r:

Talman! Det är av stort värde att regeringen kommit så här långt i processen, att riktlinjerna nu finns tillgängliga. Det är oerhört viktigt och värdefullt för kommunerna som står i beredskap att utreda, förhoppningsvis olika fusionsalternativ.

Puhemies! Keskustan puheet suurkunnista hämmästyttävät. Jos 20 000 ihmistä muodostaa suurkunnan, niin voidaan todeta, että keskusta ja Paras-prosessi loivat perustan tälle suurkuntahankkeelle. 20 000:han tulee suoraan Paras-prosessista. (Mauri Pekkarinen: Eihän siinä määrätty!) Ja varmasti tähän liittyy jonkinnäköinen arvio siitä, että tällä väestöpohjalla pystytään turvaamaan hyviä palveluita, peruspalveluita. Mielestämme on kuitenkin nyt äärimmäisen tärkeätä, että kunnat ottavat vastaan haasteen selvit-tää erilaisia kuntaliitosvaihtoehtoja. Ainoastaan kunta- ja aluetasolla voidaan muodostaa tarkoituksenmukaisia palvelukokonaisuuksia ja taloudellisesti kestävää kuntarakennetta. (Puhemies koputtaa) Pallo on nyt kuntakentällä.

Peter Östman /kd:

Arvoisa puhemies! Keskustan malli on siis kotikunta- ja maakuntamalli. Yhtenä argumenttina on ollut, että tarvitaan leveämmät hartiat. On totta, että tarvitsemme leveämpiä hartioita, jotta voimme saada rahoituspohjan kestävämmälle tasolle. Mutta kysyn: miten keskustan malli takaa uusia lääkäreitä paremmin kuin tämä hallituksen tekemä esitys? Tarvitsemme leveiden hartioiden lisäksi lisää käsiä myös hoiva-alalle. Miten keskustan malli takaa lisää käsiä terveydenhuoltoon ja vanhustenhoitoon paremmin kuin hallituksen tekemä esitys? Miten maakuntamalli takaa lähipalveluja paremmin?

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Esitin yhteistyötä jo valtiopäivien avauskeskustelussa. (Seppo Kääriäinen: Iso "ei"!) Jos oikein muistan, niin te, pääministeri, vastasitte siihen, että olemme liian kaukana, ettei meidän kannata uhrata tähän yhtään aikaa, ja nyt me täällä kuulemme, että olemmekin yllättävän lähellä.

Minäkin luen ja siteeraan, mitä lehdessä kerrotaan. Tuomas Pöysti, VTV:n pääjohtaja, viime viikon Suomen Kuvalehdessä totesi: "On sääli, että maakuntapohjainen malli, johon olisi helppoa sisällyttää suora demokratia ja perustuslaissa turvattu asukkaiden itsehallinto, on leimautunut yhden ainoan puolueen malliksi. Ruotsi on rakentanut hyvinvointiyhteiskuntansa juuri tällaisen mallin varaan."

Tässä on se ero: te haluatte rakentaa isäntäkunta—orjakunta-mallin tai vastuukuntamallin, kuten te sitä kutsutte, ja me rakentaisimme sen kuntien välisen yhteistyön varaan. Kun täällä viitattiin ja pääministerikin taisi viitata puheenvuorossaan Paras-lakiin, niin Paras-laissa ei poistettu alle 20 000 asukkaan kunnilta järjestämisvastuuta, se piti vain järjestää yhteistyössä. (Välihuutoja) Tämä on se ero.

Johanna Jurva /ps:

Arvoisa herra puhemies! Sote-uudistus on paisunut melkoiseksi sirkukseksi, kun työryhmiä on perustettu toinen toisensa perään. On täysin ymmärrettävää, että kansalaiset ovat tilanteesta hämillään. Useat asiantuntijat ovat kritisoineet kovin sanoin hallituksen tapaa toimia uudistuksen valmistelussa. Tiukka aikataulu sekä aito tahtotila sosiaali- ja terveydenhuollon ongelmien ratkaisemiseksi tuntuu jäävän hallituksen suurkuntahankkeiden varjoon.

OECD-maiden tilastoissa Suomi on jumbosijalla perusterveydenhuollon jakautumisessa kansalaisten kesken. On huutava vääryys, että taloudellisesti hyvin pärjäävät kansalaiset saavat parhaiten palveluita, kun taas vähävaraisilla tilanne on heikompi. Useiden asiantuntijoiden mukaan sote-uudistuksella ei tulla vähentämään epätasa-arvoisuutta, sillä ei korjata perusterveydenhuollon ongelmia ja se ei tule kaventamaan kansalaisten terveyseroja.

Kansalaisia kiinnostaa, kuinka nyt tekeillä oleva uudistus helpottaa lääkäriin pääsyä: Onko lääkäri vielä lähellä vai naapurikunnassa, jonne bussi kulkee (Puhemies koputtaa) kaksi kertaa päivässä? Kuka paikkaa särkevän hampaan ja missä?

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Olemme kaikki salissa yksimielisiä siitä, että jotain on tehtävä ja uudistusta on vietävä eteenpäin.

Nyt Kuntaliiton hallituksessa tosiaan — kiitän minäkin puheenvuorossani siitä — on tämä yksimielisyys, ja kaikki puolueet ovat uudistuksen ja sen linjausten takana. Siitä syystä tuntui kyllä hyvin erikoiselta kuunnella tätä keskustan hyvin riitaisaa ja semmoista — tuntuu, että te olette nyt löytäneet sen sisäisen riitelijänne jotenkin itsestänne tämän asian äärellä, ja erityisen ihmeelliseltä se tuntuu siitä syystä, että meidän mallimme todellakin ovat hyvin lähellä toisiaan, kuten on myöntänyt esimerkiksi konkarivaikuttaja Pekka Nousiainen. Myös tämä Jarmo Korhosen arvostelu siitä, että tämä teidän maakuntamallinne on itse asiassa huomattavan paljon keskittävämpi kuin hallituksen esittämä malli: nyt tuntuu hyvin ihmeelliseltä, että tämä riidanhaaston aika on teillä juuri nyt, kun kunnissa todella tarvitaan näitä ratkaisuja. Siellä siis aivan kuumeisesti odotetaan sitä, että päästään päättämään asioista, joilla palvelut turvataan. Hyvät keskustalaiset, nyt ei ole aika enää riidellä. Nyt meidän täytyy oikeasti (Puhemies koputtaa) ryhtyä yhteistyöhön, ja tehdään se kunnissa.

Jouni  Backman  /sd:

Arvoisa puhemies! Edustaja Sipilä, olette todennut julkisesti, että revitte rikki, mitä hallitus rakentaa. Luulin, että se tarkoittaa vain maan hallitusta, mutta nyt se tarkoittaa myös Kuntaliiton hallitusta. Revitte rikki sen, mitä aidot keskustalaiset kuntapäättäjät kuntien edustajina Kuntaliiton hallituksessa ovat linjanneet sote-uudistuksesta.

Keskustan johdolla tehtiin Paras-linjaus, joka on pohjana kuuden vuoden takaa niille linjauksille, joita nyt tehdään. Edustaja Sipilä, teidän kielenkäyttöönne kuuluvat sanat "isäntä" ja "renki", ei hallituksen. (Eduskunnasta: Orjat!) Teidän malliinne kuuluvat sanat "isäntä" ja "renki". Isäntä, joka on teidän mallissanne maakuntavaltuutettu, eivät kuntien edustajat, vaan maakuntavaltuutetut, jotka lähettävät vain laskun kunnille, kuntien valtuutetuille, ilman, että kunnilla on teidän mallissanne minkäänlaista oikeutta osallistua edes päätöksentekoon, koska se on eriytetty sinne maakuntatasolle. (Puhemies koputtaa) Teidän mallinne on varsinainen isäntä—renki-malli.

Anu Vehviläinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin totean sen, että voitte yrittää provosoida meitä tällä Kuntaliiton hallituksella, mutta emme kyllä siitä provosoidu.

Mutta pääministeriltä kysyn ja toistan edustaja Rehulan kysymyksen siitä, miksi teille ei kelpaa keskustan yhteistyö ja miksi keskustan hyvä kotikunta—maakunta-malli ei kelpaa. Sama kysymys edustaja Backmanille. Tässähän on ihan selvä asia, että tämä keskustan malli kaiken kaikkiaan olisi paljon helpompi toteuttaa tuolla maakunnissa kuin tämä teidän sekamelskamalli, ja tämä tarkoittaa sitä, että jos keskustan malli toteutettaisiin, niin sairaanhoitopiireistä voitaisiin tehdä yksinkertaisesti sote-piirejä. Ei tarvitsisi lähteä monimutkaisiin omaisuusjärjestelyihin, velkajärjestelyihin, miten velat jaetaan, tai eläkevastuitten pohtimiseen, vaan voitaisiin hyvin käytännöllisesti ja nopeasti päästä siinä eteenpäin, ja se on tärkeä asia, että me todellakin pääsemme eteenpäin. Ja perään edelleenkin pääministeriltä kysymystä siitä, miksi keskustan yhteistyö ei kelpaa teille.

Vesa-Matti Saarakkala /ps:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen mallissa ovat nämä rahoitusperusteet pahasti nyt auki, myös maksuperusteet ovat auki, eli onko suoriteperustainen vai asukasperustainen. Nämähän ovat aivan keskeisiä sen yhteisen palvelutuotannon takaamiseksi, ja ei tässä vastata siihen, millä lääkäreitä saadaan lisää terveyskeskuksiin.

Minun mielestäni se, että pystyy jonkun aihion esittämään, ei ole kyllä mikään saavutus, vaan ne kansalaiset odottavat niitä sisältöjä — ja sitä sisällön selvitystyötä, joka on tosi vaativa työ, perussuomalaiset on tehnyt, ja professoritason selvityksiä on meillä ihan teetetty. (Ben Zyskowicz: Lähetätte sen Eurooppaa kiertävälle radalle!) Jos katsoo sitten sitä, mitä vaihtoehtoja näitten aihioitten osalta on, niin se on myönnettävä, että keskustan lanseeraamaan malliin, joka on Ruotsissa käytössä, on paljon helpompi sisällyttää näitä sisältöjä kuin tähän hallituksen sekamelskamalliin.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin: On se rauhallinen mies, tämä puheenjohtaja Sipilä. Tuollaisen puheenvuoron jälkeen, minkä pääministeri piti, jossa ei ollut kyllä yhteistyöstä eikä tällaisesta kumppanuudesta mitään tietoa, siihen kumminkin Sipilä vastaa erittäin asiallisesti ja rauhallisesti, niin kuin pitääkin.

Arvoisa pääministeri, se ratkaiseva ero — ja tässä myöskin edustaja Virtaselle vastaus — teidän ja meidän mallin välillä on se, että teidän malli ihan oikein meillä vaikkapa Keski-Suomessa tekee yhdestä kunnasta, minun kotikunnastani, isännän, ja tämä kunta järjestää palvelut, vaativat sote-palvelut, kaikille muille Keski-Suomen kunnille, ja ne ovat renkejä, ja sitten nämä pienemmät kunnat ovat vielä renkien renkejä. Tämä on himmeli, tämä hämärtää demokratian, tämä vie kansanvallan tuonne ties minkälaiseen metsään. Sallikaa se, mikä kaikessa muussa Euroopassa on totta. Ei siellä tällaisia palveluita yksittäinen kunta järjestä, (Puhemies koputtaa) ne järjestää maakuntalaajuinen tai sitä laajempi yhteisö. Tehdään Suomessakin niin kuin kaikkialla muualla Euroopassa nämä asiat hoidetaan.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa puhemies! Voi hyvänen aika tätä äskeistä. Katsotaas nyt tätä rauhassa. Meidän mallissamme on sote-alue, joka perustuu noin 25 suurimpaan kaupunkiseutuun Suomessa ja jossa yhdistetään sosiaali- ja terveyspalvelut vastuukuntamallilla. Vastuukuntamalli, jota me viemme eteenpäin, on hyvin demokraattinen, se lähestyy kuntayhtymää sen kaupungin sisällä, älkää olko siitä huolissanne.

Teidän mallissanne sote-alueen vastine on maakunta. Siis yksi jättiläismäinen maakunta, joka silloin hoitaa kaiken, ja sillä yksittäisellä kunnalla ei ole minkään valtakunnan päätösvaltaa, jos se on pieni. Sen lisäksi me hyväksyimme vielä pienille kunnille — kuunnelkaa tarkkaan, tämä koskee maaseutua erityisesti — tukeutumisen samalla työssäkäyntialueella noin 20 000 asukkaan kuntaan. Tämä on Forssan seudulla varmaan iloinen uutinen, Iisalmeen iloinen uutinen. Saa tehdä näin, ei tarvitse mennä maakunnan keskukseen suoraan hoitamaan näitä asioita tai hakemaan niitä sieltä, maksamaan laskuja. Tutustukaa tähän malliin, hyvänen aika, (Puhemies koputtaa) ennen kuin te niin kovasti haukutte.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! On kyllä kaunista kuultavaa se, miten kuntien tahtoa halutaan noudattaa tässä esityksessä. Kyllä se on kaunista kuultavaa. Tekisi mieli toivoa, ja toivonkin, että kun kiireiltänne kerkiätte, niin perehtykää näihin kuntien lausuntoihin, perehtykää niihin lausuntoihin, mitä niissä on sanottu isäntäkunta—renkikunta-mallista. Suoraa tekstiä, aivan suoraa tekstiä. Toisekseen, kaunista puhetta yhteisestä tekemisestä. Sehän tämän harjoituksen yksi ongelma on, että meillä on isoista tavoitteista täsmälleen sama kuva, mutta se, miten toteutetaan: te puhutte kauniisti, käytännössä te pakotatte erittäin monet kunnat pakolla tekemään asioita.

Sitten se, että kun tässä on tämä isokunta—pienikunta-keskustelu: Tässä kaupungissa, missä me nyt olemme, 550 000 asukasta, pitäisi olla maan edullisin terveydenhuolto, pitäisi olla jonottomuus perusterveydenhuoltoon, sosiaalipalvelut saatavilla tässä ja nyt ja näin. Onko Helsingissä näin?

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Nyt on kyllä syytä selventää erityisesti keskustan taholta, että kun kuusi vuotta sitten teidän johdollanne yksimielisesti otettiin järjestämisoikeus alle 20 000 asukkaan kunnilta pois, (Sirkka-Liisa Anttila: Ei otettu!) yksimielisesti otettiin (Mauri Pekkarinen: Ei noin voi sanoa!) — kyllä otettiin, se löytyy suoraan Paras-laista, voidaan katsoa se pykälä ihan sieltä — niin nyt keskusta olisi ottamassa kaikki oikeudet pois myös 200 000 asukkaan kunnalta. Tässä emme ole samaa mieltä.

Meidän mielestämme pitää olla kunnalla, sillä peruskunnallakin, nyt jotain oikeuksia. Teidän mallissanne, edustaja Sipilä, olette itse ilmoittaneet omassa kirjassanne, että siellä on vaaleilla valitut erilliset henkilöt, eivät kuntien valtuutetut edusta siellä. Kunnilla ei ole minkään näköistä osaa eikä arpaa siinä teidän mallissanne. Kotikunta ei omaa minkään näköistä toimivaltaa näissä kysymyksissä. Sen takia se on hyvin kaukana kunnallisesta demokratiasta, se on hyvin kaukana demokratiasta ja se on hyvin kaukana siitä kuntalaisesta, tämä teidän mallinne. (Puhemies koputtaa) Ja haluan vielä todeta seuraavassa puheenvuorossa lisää.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Tämä vastuukunta— tai isäntäkunta—renkikunta-malli, edustaja Pekkarisen puheenvuoro oli kyllä aika mielenkiintoinen. Miten se demokratia toimii siellä? Jos sinne nyt tulee vaikkapa Keski-Suomi, mahtaako siellä nyt 20 muuta kuntaa olla esimerkiksi, niin jokainen niistä 20:stä, kun se sote-alue muodostuu, niin se vastuukunta saa edustajan siihen toimielimeen, joka sinne perustetaan käsittelemään nimenomaan näistä sote-alueita, ja jokainen muu kunta saa sinne edustajan, ja heidän äänivaltansa jakautuu asukaslukujen suhteessa täsmällisesti, ei minkään muun. Itse asiassa siinä voi käydä niinpäin, että ne rengit kaappaavat sen isäntäkunnan, jos niillä on enemmistö. Niillehän tulee enemmistö, jos niitten väkiluku on suurempi kuin sen vastuukunnan. Näin se menee.

Annika Saarikko /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta tuntuu, että te hallituspuolueen edustajat vähän tässä yritätte härnätä, mutta jospa lähestyttäisiin toisella tavalla. Minusta on hyvä, että te olette lähteneet mallissanne siitä, että erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon rajaa madalletaan. Minusta on myös hyvä, että olette lähteneet siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon raja-aitaa madalletaan. Näistä tavoitteista olemme samaa mieltä.

Mutta sitten tulee iso mutta. Pääministeri, tässä teidän hankkeessanne vallan ja vastuun suhde toimijoiden välillä on varsin eriskummallinen. (Jouni Backman: Samassa paikassa!) Minusta tuntuu, että tämä hanke jatkaa sitä linjaa, jonka peruspalveluministeri Helsingin Sanomissa lausunnossaan totesi: asiantuntijat eivät saa olla hallituksen työn esteenä. Korjatkaa, jos muistan lausunnon täysin väärin.

Arvoisa puhemies! Pääministeri, tässä teidän hankkeessanne on sellainen ongelma, että se saattaa tämän vastuukuntamallin osalta olla perustuslain vastainen. Haluaisin kysyä, kun toivoitte, että puhutaan tulevasta: mitä teette sitten, jos näin käy?

Jari  Lindström  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Täällä tuntuu hallitukselle olevan tärkeä tämä malli, mutta siinä mallissa ei ole sisältöä. Perussuomalaisille tärkeää on ensin hakea sisältöä, josta tulee sitten malli. Tämä sote-uudistus on pelkkä työkalu, jolla ajetaan kuntia vähemmäksi. Joka ikinen kerta, kun tämä sote-uudistus uhkasi karata käsistä, niin siihen puututtiin poliittisella ohjauksella perustamalla erilaisia työryhmiä, tukemaan todellista tavoitetta, joka on kuntien vähentäminen. Ja viimeinen niitti tähän arkkuun oli OB-työryhmä eli Orpo—Backman-työryhmä, joka niittasi tämän lopullisen naulan.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten pääministeri, 3 minuuttia, olkaa hyvä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Alkuun tästä edustaja Haaviston kysymyksestä, mitä tämä tarkoittaa ihmisille, jotka tekevät työtä sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta: Ei radikaalia, dramaattista muutosta siihen arkiseen työhön. Tämän tavoitteena on se, että kun meillä on laajempi kokonaisuus, niin me pääsemme parempaan johtamiseen, ja sitä kautta ihminen on työssä, hän ei ole jossakin pienessä yksikössä työssä, vaan hän on terveydenhuollon palveluksessa. Hänen työtehtävänsä voi muuttua, jos hän itse niin haluaa ja jos tarpeet muuttuvat, eli me pääsemme parempaan johtajuuteen sitä kautta. Toivon mukaan sosiaali- ja terveyspalveluitten ammattilaisuus säilyy haluttavana ammattina, työnä myös tulevina vuosina.

Mitä tulee sitten näihin asiantuntija-arvioihin, niin meillähän on hyvin monenlaisia mielipiteitä eri asiantuntijoilla. Ei ole olemassa mitään monoliittista asiantuntijoiden ryhmää. Helsingin Sanomien käyttämät asiantuntijat ovat sitä mieltä, että pakkoliitoksia niin, että Suomeen saadaan 15—25 kuntaa. Sitten on olemassa toisenlaisia asiantuntijoita, jotka sanovat, että Ruotsissa tämä päällekkäinen byrokratia on paras malli. Meidän mielestämme se on aika kallis ja kankea. Eli asiantuntijoita löytyy joka lähtöön.

Minä olen siitä ihan hyvilläni, että me kaikki tunnustamme tämän muutoksen tarpeen. Nyt on kysymys siitä, minkälaiseen rakenteeseen me uskomme. Hallitus ei usko tähän malliin, jossa kunnista tehdään kumileimasimia eli maakunta päättää merkittävän osan. Minä palaan vielä ihan keskustalaisen vaikuttajan Jarmo Korhosen ajatuksiin. (Sirkka-Liisa Anttila: On raukkamaista pääministeriltä!) — Älkää nyt, puhutaan asiasta. (Naurua) — Minusta Jarmo Korhonen on nimittäin hyvin kirjoittanut omassa blogissaan, että tällaisessa mallissa, siis keskustan maakuntamallissa, maalaiskuntien keskustapäättäjät keskittyisivät vain odottamaan sosiaali- ja terveyspiirien lähettämien laskujen saapumista kotikuntiensa kunnanvirastoihin. (Jouni Backman: Näin se oli!)

Minä olen ihan tismalleen samaa mieltä hänen kanssaan. Tämä on se syy, minkä takia me mieluummin rakennamme vahvoja kuntia kuin karsimme kunnista kaiken vallan ja vastuun ja teemme kunnista pelkästään laskun maksajia. Ja sitten minä toivoisin, että te ihan vilpittömästi ilman kiihkoa, myös edustaja Pekkarinen, tutustuisitte näihin hallituksen linjauksiin. Niistä löytyy yhtymäkohtia keskustan tavoitteiden kanssa.

Mitä tulee yhteistyöhön, minulle kelpaa yhteistyö. Sitä yhteistyötä on tehty hyvin konkreettisella tavalla esimerkiksi Kuntaliiton hallituksessa. Siellä ei ole oppositiota eikä hallitusta ainakaan tähän saakka ollut. En tiedä nyt, kun henkilöt vaihtuvat, tuleeko sinne semmoinen. (Martti Korhonen: Tulee!) Tähän saakka siellä on tehty nyrkit savessa työtä, etsitty yhteisiä linjauksia ja niitä myös löydetty. Sen takia minä sanon vilpittömällä mielellä sen, että älkää rikkoko ja repikö, niin kuin olette sanoneet, erityisesti siellä kunnissa, koska siellä me tarvitsemme sitä yhteistyön tekemistä. Ei siellä ole hallitusta eikä oppositiota. (Puhemies koputtaa) Hallitus on tehnyt peruslinjaukset, joiden mukaan jokainen kunta sitten soveltaa oman tarpeensa ja asiantuntemuksensa mukaan, ja siinä me tarvitsemme kaikkia.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten jatketaan.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Vuosien jälkeen toivoo, että tälle saadaan lopultakin piste ja loppu.

Otan yhden lauseen tästä meidän pääministerin tiedonannosta, joka antaa meille äärettömän hyvät mahdollisuudet jatkokehittämiselle: "Maakunnan keskuskaupungin on toimittava sote-alueen vastuukuntana." Se antaa aivan loistavat mahdollisuudet kehittämiselle verrattuna siihen, mitä keskusta tarjoaa. Ajatellaan tilannetta, että meillä on neljät vaalit: eurovaalit, maakuntavaalit, kuntavaalit. Siinähän meillä alkaa kuntalainen ja kansalainen olemaan aika sekaisin, että missä vaaleissa edustetaan. (Välihuutoja) — Ja eduskuntavaalit siihen vielä päälle. — Siinä on kuntalaisella aikamoinen pohdinnan paikka, että mistä hän on äänestämässä. Meidän maamme on aika pieni, niin että ei tänne kovin montaa erilaista vaalijärjestelmää mahdu eri asioista. Siltä osin näen hyvin tärkeänä, että maakunnan keskuskaupungin kautta lähdetään muodostamaan sote-alueita ja pitkällä tähtäimellä myös pystyttäisiin sitä kautta tuomaan Kela-rahoitus lähemmäksi kuntalaisia vastuukunnalle.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Jos haluamme turvata sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaat palvelut, niin meidän on tehtävä kolme asiaa: Ensinnäkin, sosiaali- ja terveydenhuolto on integroitava yhdeksi kokonaisuudeksi. Toiseksi, sosiaali- ja terveyspalvelut on integroitava tiiviimmin kunnan muihin palveluihin, sillä esimerkiksi terveyden edistäminen ja ennalta ehkäisevät toiminnot on saatava osaksi kaikkea kunnan toimintaa. Maakuntamallin keskeisiä heikkouksia olisi se, että sosiaali- ja terveyspalvelut irrotettaisiin kunnan muista toiminnoista, ja se olisi todella paha virhe. Kolmanneksi, toimintoja on kehitettävä perustasopainotteisesti, ja perustason ja erikoistason rajapintoja on tarkasteltava uudelleen. Koska perustaso ei nyt toimi kunnolla, on erikoistasolle liukunut toimintoja, jotka eivät sinne kuulu. Tämän takia perustaso ja erikoistaso eivät voi olla eri organisaatioissa. Orpon ja Backmanin työryhmän esittämä malli mahdollistaa kaikkien näiden keskeisten tavoitteiden toteutumisen.

Stefan Wallin /r:

Arvoisa puhemies! Tässä on jo moneen otteeseen viitattu Kuntaliiton yksimieliseen lausuntoon, joka annettiin toukokuun alussa koskien sote-uudistusta. Tämä yksimielisyys on hyvinkin tärkeä signaali. Itse linjaus oli hyvinkin tärkeä. Yksimielisyyttä ei ole tässä salissa. Siitäkin on ollut jo pikkasen puhetta. Kuntaliiton nettisivujen mukaan perussuomalaisten edustaja Kuntaliiton hallituksessa on yrittäjä, eläkeläinen Toivo Mäkelä. Hän on Kaustisilta. Ehkä joku pohjalaisedustaja perussuomalaisista pystyisi kertomaan meille, keneltä Toivo Mäkelä ottaa ohjeensa, kuka niitä ohjeita hänelle antaa ja mistä syystä perussuomalaiset esiintyy kuin monikärkiohjus: on Kuntaliiton hallituksessa yhtä mieltä ja tässä toista mieltä. Mikä on perussuomalaisten linja? Ja vieläpä tärkein: mikä olisi se vaihtoehto? Se jäi nyt puuttumaan.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän perussuomalaisen puolueen kritiikin niin, että ensin pitää rakentaa sisältöä ja sitten aletaan miettiä rakenteita. Mutta kun ne rakenteet liittyvät aivan elimellisesti ja ratkaisevasti siihen sisältöön eli sosiaali- ja terveyspalveluiden saatavuuteen ja laatuun.

Jos sosiaali- ja terveyspalvelujen välistä hallinnollista raja-aitaa ei saada kaadettua, meidän on hyvin vaikea kohdata apua tarvitsevaa ihmistä kokonaisuutena. Jos perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä hallinnollista raja-aitaa ei saada kaadettua, silloin meidän on hyvin vaikea turvata perusterveydenhuollon rahoitusta ja pitää huolta siitä, että erikoissairaanhoidon kustannukset eivät karkaa käsistä. Ja jos sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoituksen monikanavaisuutta ei saada purettua, jälleen hallinnollinen ja rakenteellinen kysymys, niin silloin meillä on edelleen riski, että kustannuksia yritetään pallotella taholta toiselle.

Ymmärrän, että rakenteesta puhuminen ei varmaan ole hyvä tapa villitä kansaa toreilla, ja se on varmaan vähän tylsä aihe osalle poliittisista puolueista, mutta kyllä jokaisen vastuullisen poliittisen liikkeen pitää kyetä esittämään oma visionsa siitä, miten nämä rakenteet järjestetään, jotta sosiaali- ja terveyspalveluiden laatu ja saatavuus saadaan turvattua. Kiitos siitä myös keskustalle, (Puhemies koputtaa) että teillä tällainen malli on.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun kysytään ihmisiltä, mikä elämässä on tärkeintä, aika usein tulee vastaus: terveys. Sen takia myös julkisten palveluitten järjestämisessä ihmisten terveyspalveluitten järjestämisen pitäisi olla etusijalla. Hallitus ja sille käsikassaraksi ryhtynyt Orpon työryhmä on kuitenkin päätynyt siihen, että terveyspalvelut uhrataan hallituksen valtapoliittisten tavoitteitten toteuttamiseksi. (Välihuutoja — Eduskunnasta: Höpö höpö!) Teidän unelmanne suurkunnista ajaa kaiken ohi. Kuvittelin, että hallituksessa on substanssiministereitä, mutta tämän päivän keskustelua kuultuani siellä on aika paljon propagandaministereitä ja demareitten ryhmästä lisää nousemassa.

Keskustan malli on kotikunta—maakunta-malli. Se lopettaa ihmisten pompottelun, poistaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen raja-aidan toisin kuin teidän mallinne. (Välihuutoja) Meidän mallimme säilyttää lääkärit kotikunnissa, mahdollistaa kuntien yhteistyön. (Puhemies koputtaa) Te luotte 25 isäntää ja 280 renkiä (Puhemies koputtaa) tähän maahan kuntakenttään. Se on teidän tavoitteenne.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä kunnissa tosiaan tarvitaan yhteistyötä ja yhteiseen hiileen puhaltamista. Vanhuslaki astuu voimaan heinäkuussa ja kuntarakennelaki myös, elikkä siellä ollaan isojen asioiden keskellä. Terveyskeskusten ongelmana ei ole ollut pelkkä rahapula, vaan monin paikoin myös lääkäripula. Se ei aina johdu edes palkkauksesta, vaan myös työolosuhteista. Pahasta lääkäripulasta kärsivässä terveyskeskuksessa lääkäri joutuu usein tekemään paljon töitä samaan hintaan, rekrytointi vaikeutuu ja kierre on näin valmis. Toistan täällä monen muunkin edustajan tekemän kysymyksen, mutta kysyn: kuinka tämä uusi sote-uudistus tuo lisää lääkäreitä terveysasemille?

Sote-uudistusta tehdään myös, koska rahakassa on tyhjä. Palvelut on tuotettava. Millä rahalla? Ja kuinka paljon tämä sote-uudistus tulee kaiken kaikkiaan maksamaan? Voisi kuvitella, että myöskään uusiin palveluihin ei ole rahaa. Kuka siis kärsii tässä sote-uudistuksessa?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Arvoisat edustajat, minä kyllä ymmärrän innokkuuden puheenvuorojen pyytämiseen. Sanon vain teille, että täällä minun listassani, mitä te ette näe, on hyvin merkittävä määrä puheenvuoroja. Yritän parhaani mukaan jakaa niitä mahdollisimman tasapuolisesti.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tehdään sen takia, että ihmiset pääsisivät palveluihin niin, että terveysasemat toimisivat ja ihmisten pallottelu lopetettaisiin. Täällä on yhteisymmärrys siitä, että uudistus täytyy tehdä, mutta näköjään ei yhteisymmärrystä siitä, että tämä uudistus on tehtävä nyt. Terveyserot ja jonot tulevat hyvin kalliiksi, ja kyllä Sari Sairaanhoitajalla ja Petri Potilaalla nousi tukka pystyyn, kun täällä perussuomalaiset sanoivat "ei" tälle uudistukselle, mutta teillä ei ole mitään vaihtoehtoa. (Välihuutoja perussuomalaisten ryhmästä) Olen hyvin järkyttynyt tästä, niin kuin varmasti moni, joka tätä keskustelua kuulee.

Samoin, arvoisat keskustan edustajat, te olette valmiit repimään ja rikkomaan tämän työn, (Välihuutoja keskustan ryhmästä) jota on tehty todella sydänverellä. Myöskin Kuntaliitossa ollaan saatu yhteisymmärrys. Nyt kunnissa ryhdytään tekemään tätä asiaa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ovat tätä työtä tekemässä. Mitä te vastaatte heille? Vastaatteko, että olette valmiita repimään tämän työn? Vai oletteko valmiita tulemaan yhteistyöhön? Edustaja Sipilä, tämä mallihan on hyvin lähellä teidän mallianne, ettekö voisi nyt lyödä yhteistyön kättä ja tulla mukaan?

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Terveyserot eri sosiaali- ja tuloryhmien välillä ovat iso huolenaihe suomalaisten terveydessä. Tutkimusten mukaan nämä terveyserot vaikuttavat jo ihmisen elinaikaodotteeseen ylimmän ja alimman tuloluokan välillä. Terveyserojen kaventaminen on asia, miltä ei voi sulkea silmiä. Sote-uudistus tulee nyt enemmän kuin tarpeeseen, jotta suomalaisten miesten ja naisten terveyserot ja elinaikaodotteet saadaan tasavertaisiksi. Sote-uudistuksella vastataan siihen, että kaikilla ihmisillä on mahdollisuus saada korkeatasoisia, hyvin järjestettyjä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Laaja ennalta ehkäisevä työ, varhainen puuttuminen ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti oikea tapa toimia, jotta sote-uudistuksen myötä pystytään lisäämään kansalaisten hyvinvointia ja kaventamaan terveyseroja.

On erittäin hyvä, että Orpon ja Backmanin työryhmä on saanut tämän esityksen tänne eduskuntaan. Se edesauttaa myös tulevaa kuntauudistusta. Sen jälkeen kun sote-linjaus on tehty, kuntien on paljon helpompaa miettiä niitä kavereita sitten siihen yhteiseen suurempaan kuntaan. (Puhemies koputtaa) Me tarvitsemme uudistuksia. Meillä eivät kunnat kerta kaikkiaan pysty vastaamaan sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, (Puhemies koputtaa) jos ei mitään tehdä.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä pääministerin johdolla ja useiden hallituspuolueiden edustajien johdolla on kiitelty Kuntaliiton yksimielistä lausuntoa sote-uudistuksen toteuttamisesta. Arvoisat kuulijat, te vääristelette Kuntaliiton hallituksen lausuntoa poimimalla siitä yksittäisiä kohtia ja jättämällä kokonaisuuden huomioon ottamatta. Olette puheenvuoronne perustaneet huonoihin kotitehtäviin, koska työryhmällänne ja Kuntaliiton kannanotoilla on useita selkeitä eroja. Ensinnäkin, Kuntaliitto halusi sote-alueen tasavertaiseksi hallintomalliksi kuntayhtymämallin tai toisena vaihtoehtona oli vastuukuntamalli. Teidän vaihtoehdoton vastuukuntamallinne ajaa keskuskaupungit sote-palveluiden vallankäyttäjiksi ja muut rengeiksi. Toiseksi, te ette ole esittänyt palveluiden rahoitusmallia. Ihmetyttääkin teidän toimeksiantonne, koska se on ihan keskeinen osa-alue, (Puhemies koputtaa) että on rahoitusmalli olemassa. Miten te aikoisitte tämän puhalluksen rahoittaa?

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Pääministeri vastasi edustaja Haaviston kysymykseen näin: ei traumaattista muutosta henkilökunnan asemaan. Kuntien nopeasti heikentynyt talous pakottaa kuntia henkilöstösäästöihin. Tänä vuonna tämä on 600 miljoonaa koko kunta-alan työvoimakustannuksista. Tiedusteluun vastanneista kunnista ja kuntayhtymistä arvioidaan lomautettavia olevan tänä vuonna noin 5 000 henkilöä. Lomautuksen kesto on keskimäärin noin 17 kalenteripäivää. Säästökeinoja ovat töiden uudelleenjärjestelyt sekä luonnollisen poistuman hyödyntäminen, vähennetään sijaisten ja muiden määräaikaisten käyttöä, virkoja ja toimia jätetään täyttämättä kunnissa ja tarvittavat säästöt haetaan henkilöstömenoista.

Arvoisa ministeri, onko näillä tiedoilla yhteyttä nyt meneillään olevan sote- ja kuntauudistuksen kanssa? Miten sote-uudistus toisi helpotusta tähän jatkuvaan ongelmaan, joka on jatkunut vuodesta toiseen? Mitä mieltä olette, olisiko hoitohenkilökunnalla joskus mahdollisuutta jäädä vuosilomalle ilman, että ainainen säästöpaine (Puhemies koputtaa) seuraa mukana?

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Minä olen sattumoisin siellä Kuntaliitossa ollut tekemässä sitä paljon puhuttua yksimielistä päätöstä, joka pohjautuu siihen, että kymmeniä kertoja itse asiassa sote- ja kuntarakenneasiaa on käsitelty. Kun tässä on kaivattu sitä asiantuntevuutta, keneen asiantuntijaan luotetaan, keneen ei luoteta, niin kyllä minä nyt luotan kumminkin Kuntaliiton asiantuntemukseen plus ulkopuolisten asiantuntemukseen. Tämä päätös, mikä sieltä syntyi, tai lausunto itse asiassa, joka sieltä syntyi, on mielestäni yksi tämän maan asiantuntemuksen huippuun pohjautuva näkemys, jossa haettiin sitten poliittisesti myös yhteistä näkemystä. Se oli yhteistyöllä syntynyt. Minä arvostan kyllä hirveän paljon sitä, että se saatiin, saatiin syntymään yhteinen näkemys ja saatiin yhteinen tahtotila. Tottahan on, että myös sen jälkeen on sovittelua ollut, että siihen joudutaan ulkopuolisesta asiasta johtuen jotakin muuta muutosta hakemaan, mutta se linja on sama. Minusta se on sellainen arvo, jonka oppositiokin voisi nyt tunnustaa ja lähteä tekemään tätä työtä tämän repimisen sijaan, joka nyt ei ole kyllä ihan järjellistä.

Rakel Hiltunen /sd:

Arvoisa puhemies! Täytyy sanoa, että se Kuntaliiton yhteistyöhakuinen linja jatkui Oulussa, jossa oli yli tuhat kuntapäättäjää ja toimijaa mukana. Kyllä kuulin kymmenistä erilaisista keskustelupuheenvuoroista, että tämän kanssa voidaan elää, tämä on ihmisen mittainen linjaus.

Paras-hanke oli keskustapuolueen johdolla syntynyt kunta- ja palvelurakenneuudistus. Oli upeata olla siinä kyydissä mukana, Suomea vietiin eteenpäin. Nyt tämä pääministeri Kataisen hallitus haluaa jatkaa siltä pohjalta, joka lanseerattiin silloin keskustapuolueen johdolla, eli vahva, elinvoimainen peruskunta. Nyt te uhkaatte repiä tämän rikki. Eikö se ole melkein sama kuin yrittäisi kotipihan puuta kiskoa juuriltaan? (Eduskunnasta: Joskus sekin pitää tehdä!) Minä koen tämän näin.

Täytyy sanoa, että hallitus ansaitsee kiitoksen, kuntia on kuultu, ja nimenomaan siitä, että tässä annetaan nyt kasvot sille, missä käytetään rahaa ja missä on vastuu palveluiden järjestämisestä (Puhemies koputtaa) kansalaisten suuntaan.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen todella pettynyt pääministerin täällä käyttämään vastauspuheenvuoroon. On pakko todeta, että on aika raukkamaista lainata entisen puoluesihteerin Jarmo Korhosen mielipidettä täällä kahteen eri kertaan. Tämän uudistuksen tärkein tavoite, arvoisa pääministeri, on valtapolitiikka. Te olette itse sen myöntänyt omienne joukossa, että se pitää nyt tehdä, jotta keskustan asemaa maaseutukuntien lakkauttamisen kautta voidaan heikentää. Tämähän tämä perusajatus tässä kuviossa on.

Mutta sitten, arvoisa puhemies, (Hälinää — Puhemies koputtaa) täällä todetaan, että turvataan alueen asukkaiden vaikutusmahdollisuudet. Miten ne turvataan tilanteessa, jossa on erittäin vahva peruskunta, vastuukunta, kun ne alueen asukkaat ovat niitä torpparikuntien, renkikuntien, jäseniä eikä niillä ole mitään muuta mahdollisuutta kuin maksaa lasku? Joku lautakunta saattaa sinne tulla, mutta sillä ei ole päätösvaltaa palveluiden järjestämisestä.

Sitten lopuksi se, että kun te niin painotatte, että kuntia kuullaan, niitä on kuultu, mutta te ette ole mitään ottaneet niistä huomioon. Jos ne luetaan läpi, (Puhemies koputtaa) niin te olette pistäneet ne roskakoriin.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Meillä ei ole mitään mallia. Me myönnämme sen. Me olemme ennen joulua lokakuusta lähtien kokoontuneet ja varmaan tehneet hyvin ansiokasta työtä erilaisten asiantuntijoiden kanssa, ja me emme hyväksy myöskään tätä hallituksen esitystä, koska täällä ei tiedetä rahoitusvastuuta, mitä on lähidemokratia, miten käytännössä pieni ihminen saa tätä hoitoa siellä, on hän sitten jossain Utsjoella tai täällä suuressa Helsingissä. Työterveyshuolto, päivystys, nämä käytännön asiat meille ovat vielä epäselviä, ja minä uskon, että teilläkin on aika lailla tämmöinen raakile-esitys. Me annamme sitten oman esityksen, kun se on valmis. Mutta tämä on ihmistä ajatellen niitä suurimpia uudistuksia, mitä tässä vuosikymmenten saatossa ollaan tehty, niin että toivoisin, että jäitä hattuun ja nyt ruvettaisiin tekemään yhteistyötä kaikki puolueet keskenänsä. Voisi tulla jotain hyvää, mutta kun on hallitus ja oppositio, niin tästä ei tule mitään ja luulen, että tämä ei mene läpi.

Ulla-Maj Wideroos /r:

Herr talman, arvoisa puhemies! Tekisi mieli kysyä keskustalta, mikä on teidän mielestänne suuri kunta. Kun täällä syytetään hallitusta siitä, että yritetään muodostaa vain suuria kuntia, niin mikä on teidän mielestänne sitten suuri kunta? Onko se 20 000 asukkaan kunta, vai mikä se on? Ja kyllä täytyy ihmetellä sitä, että toisella oppositiopuolueella ei ole omaa mallia, myönnetään se täällä, mutta voi kyllä vastustaa hallituksen mallia. Miten se on sitten mahdollista?

Mutta haluaisin myöskin, arvoisa pääministeri ja hallituksen ministerit, kysyä sitä, kun meidän kentältämme kysytään nyt aika usein, miten tämä sairaanhoitopiirien lakkauttaminen tapahtuu käytännössä. Minä luulen, että se viesti kentälle voisi olla aika hyvä pikkuhiljaa saada. Jos siihen voisitte vastata. (Välihuutoja)

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Minä tulen juuri tähän. — Nyt varmaan ministereillä on tarvetta vastata sieltä aition vasemmalta puolelta. Minä annan teille tehtävän, että rupeatte kehittelemään sitä vastausta. Aikaa on kullakin 2 minuuttia. Otetaan vielä muutama puheenvuoro täältä salista ja sen jälkeen tiiviit, 2 minuutin vastaukset. — Seuraavaksi meille esiintyy edustaja Zyskowicz.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ei tämä uudistus meidän terveydenhuollon kaikkia kiistattomia ongelmia luonnollisestikaan ratkaise, mutta tässä otetaan askel eteenpäin. Ennen kaikkea yhteensovitetaan perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, yhteensovitetaan terveys- ja sosiaalipalvelut, ja tästä ymmärtääkseni tässä salissa on yhteisymmärrys. Tavoitteena on se, että asiakas, potilas, saa oikeata hoitoa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kun täällä on puhuttu yhteistyöstä, nythän pallo lentää kunnille ja siellä kaikki puolueet toivottavasti, keskustalaiset ja muut kuntapäättäjät, tekevät yhteistyötä. Toivon, että mikään Apollonkadun bunkkeri ei anna sellaisia ohjeita sinne kuntiin, että yhteistyöstä pitäisi kieltäytyä.

Kun täällä on nimitelty näitä malleja, niin minun mielestäni keskustan malli on tynkäkunta—maakunta-malli, koska eihän sinne kuntiin jää sosiaali- ja terveydenhuollosta mitään päätösvaltaa, mitään palveluja järjestettäväksi.

Hanna Tainio /sd:

Arvoisa herra puhemies! On ihan totta, että tämä uudistus ei vielä korjaa sitä rapautunutta perusterveydenhuoltoa eikä tuo helpotusta lääkäripulaan, mutta tämä on ensimmäinen askel. Suurempi järjestäjä on sellainen, että sillä on paremmat mahdollisuudet huolehtia siitä, että virkoihin tulee hakijoita. Niin kuin pääministerikin sanoi, se on paljon houkuttelevampi työnantaja ja antaa vaihtelevampia toimenkuvia henkilöille. Tällöin me saamme niitä ihmisiä sinne, me pystymme pitämään terveyskeskuksia pienissäkin kunnissa auki, emme ehkä 24/7 mutta muutamana päivänä viikossa. Se riittää monta kertaa, monessa tapauksessa.

Mutta se toinen askel. On hyvin tärkeää, että se otetaan hyvinkin pian. Nimittäin me tarvitsemme terveyskeskustyön uudistamista, kuten työnkuvan sellaiseksi, että voi vaikuttaa omaan työhönsä, työaikoihin. Pois turha byrokratia ja turhat todistukset. Tarvitaan toimivaa tietotekniikkaa, nuorille lääkäreille perehdytysohjelma, senioreiden tukea. Tämä askel on otettava hyvinkin pian tämän jälkeen, ja sen jälkeen me pystymme korjaamaan nämä perusterveydenhuollon ongelmat.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Me nimenomaan etenemme sisältö edellä, te etenette mallit edellä. Kenties te saatte sitten tuotua ne kehykset ja me sitten sen sisällön siihen, niin kuntalaiset sitten saavat parhaan tuloksen.

Mutta te ette ole vielä ottaneet huomioon mielestämme tarpeeksi ennalta ehkäisevää toimintaa, sosiaalipuolta, työterveyshuoltoa. Ja yksi iso, mikä teiltä puuttuu, on tämä rahoitus.

Kuntien valtionosuudet, te tulette ne muuttamaan, ja tahtoisin nyt saada tähän huhuun selvennyksen, pitääkö tämä paikkansa. Huhun mukaan alle 20 000 asukkaan kunnalta valtionosuudet leikataan huomattavasti ja seuraava raja on 50 000:ssa, jolloin tuloksena on teille toivotut pakkoliitokset. Elikkä onko tämä huhu paikkansa pitävä näistä rajoista, ja onko tämä pakkoliitos se todellinen tarkoitus?

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Ensinnäkin, edustaja Hiltunen, olimmeko me samassa kokouksessa kuntapäivillä Oulussa? (Rakel Hiltunen: Kyllä!) Keskustan ryhmäpuheenvuorossa tehtiin Oulussa erittäin selväksi keskustan linja, ja sen näki siinä kyllä, että kuntapäivien osanottajajoukko, pääministeri etunenässä, etupenkki alkoi pyöriä aika voimakkaasti sen puheenvuoron aikana. Uskon, että myös se viesti tuli oikeasti perille.

Arvoisa puhemies! Tämä kuntarakenneuudistus, arvoisa pääministeri, on teillä taustalla koko ajan, ja kun te kytkette tähän sote-uudistuksen, niin te haukkaatte kyllä liian suuren palan. Tämä sote lopuksi myös tukahduttaa hallituksen työskentelykykyä, niin kuin on käynyt koko tämän kahden vuoden aikana. Tämä ei tule menemään maaliin.

Kuntalaiset kunnissa pelkäävät nimenomaan palveluiden loppumista. Esimerkiksi kotikunnassani Kuopiossa näyttää olevan juuri teidän puolueenne johdolla niin, että lakkautetaan liitoskuntien palveluita, terveyspalveluita. Sinne tulee sitten kioskeja ja rahdataan porukkaa pyörillä eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Ei se voi olla oikein.

Tämä on, arvoisa puhemies, juuri se suurin pelkolinja ihmisillä, kuntalaisilla, että palvelut sieltä katoavat, (Puhemies koputtaa) ja sen vuoksi me emme voi kannattaa myöskään tämän tyyppisiä rakenne-esityksiä, mitä te teette.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Nyt vedetään hetki henkeä ja päästetään ministerit todella tiiviisiin vastauksiin. Ministeri Virkkunen aloittaa, 2 minuuttia.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Kyllähän täällä tänään käyty keskustelu taas todistaa sitä, mikä viimeisen vuoden aikana on ollut se vahvistuva piirre: Keskusta ei enää usko suomalaisiin kuntiin. Te ette usko suomalaiseen kuntapohjaiseen järjestelmään, ja se on kyllä surullista. Pitkään te olitte kehittämässä sitä järjestelmää.

Hallitus lähtee siitä, että suomalainen kuntapohjainen malli on jatkossakin se malli, jolla pystytään parhaiten järjestämään palvelut, kehittämään alueita. Se on parhaimmillaan hyvin tehokas, demokraattinen ja joustava malli. Mutta se edellyttää sitä, että kuntien pitää monin paikoin yhdistyä, muodostaa vahvempia kuntia tulevaisuutta silmällä pitäen. Mutta me uskomme, että suomalaiset kunnat kykenevät sen tekemään, ja me uskomme kuntiin.

Siksi, edustaja Vehviläinen, tämä teidän kotikunta—maakuntamallinne ei hallitukselle kelpaa, koska sehän käytännössä tarkoittaa sitä, kuten edustaja Pekkarinen on täällä tuonut esiinkin, että te haluaisitte siirtyä tällaiseen eurooppalaiseen järjestelmään, missä meillä olisi kunta, sillä ehkä valtuusto, voisi olla pormestari, olisi kunnantalo, vaakuna, mutta tosiasiassa ei mitään päätettävää kunnilla.

Hallitus uskoo sosiaali- ja terveydenhuollossa nimenomaan kuntapohjaiseen järjestelmään sen johdosta, että kun rahoitusvastuu ja järjestämisvastuu on samalla valtuustolla kaikista palveluista, valtuuston kannattaa toimia kaikessa toiminnassaan siten, että se edistää asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä ja välttää näin kalliimpia kustannuksia jatkossa. Ja se on juuri suomalaisen kuntapohjaisen järjestelmän suurin etu.

Täällä on kysytty sitä, miten tulevaisuuden järjestelmä rahoitetaan. Se rahoitetaan, kuten tähänkin saakka, pääosin asukkaiden maksamilla verotuloilla, jotka kunta kerää. Sen ohella tärkeä tulonlähde luonnollisesti kunnille on valtionosuusjärjestelmä, jota ollaan parhaillaan uudistamassa. Valtionosuusjärjestelmä on tarkoitettu asukkaiden peruspalveluiden varmistamiseen. Ja tässä hallituksen kunta- ja sote-mallissa jatkossakin nekin kunnat, joilla ei enää itsenäistä järjestämisvastuuta ole (Puhemies koputtaa) pienen kokonsa vuoksi, kuitenkin osallistuvat samalla tavoin palveluiden rahoittamiseen kuin kaikki muutkin kunnat.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Guzenina-Richardson, myöskin 2 minuuttia.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kyllä te, keskustalaiset, olette varsinainen paradoksi. Te sanotte, että hallitus harjoittaa täältä ministeriaitiosta propagandaa, kun te itse juuri harjoitatte propagandaa.

Minä sanon nyt tässä kaikkien edessä, että olen poikkeuksellisen ylpeä pääministeristämme, joka on niin hyvin perehtynyt tällaiseen hyvin hankalaan ja laajaan substanssialueeseen kuin kunta- ja sote-uudistus ja on hyvin ansiokkaasti vastannut teidän hyvinkin vaikeisiin kysymyksiinne. Meitä on kolme substanssiministeriä tässä, ja olemme kyllä ylpeydellä kuunnelleet pääministerin vastauksia.

Täällä on epäilty, onko hallitus nyt viemässä lähipalveluita pois sieltä pienistä kunnista. Jotta nämä teidän epäilynne hälvenisivät, niin haluan lukea teille täältä Orpon ansiokkaan työryhmän linjauksesta ehkä sen tärkeimmän, ehkä sen tärkeimmän: "Palvelut tulee järjestää kaikille sote-alueeseen kuuluvien kuntien asukkaille siten, että perustuslain mukainen yhdenvertaisuus toteutuu. Tämä tarkoittaa myös palvelujen alueellisen saatavuuden turvaamista. Väestön tarvitsemien lähipalvelujen tulee olla saatavilla kaikkialla sote-alueella."

Pystyykö, keskustalaiset, teidän maakunta—kotikunta-mallinne tähän samaan? Ei pysty.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Ministeri Risikko, 2 minuuttia.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllähän meillä kaikilla ihan se sama tavoite on, ne hyvät palvelut ja että ne olisivat saatavilla, koska meillä on nyt niissä ongelmia. Ja me haluamme sitä, että sosiaali- ja terveydenhuolto ja perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito integroidaan toisiinsa, koska se on sitä kokonaisvaltaista palvelua.

Mutta me eroamme siinä, että hallitus haluaa, että se on osa tätä kunnan toimintaa. Eihän meillä ole sellaisia ihmisiä, jotka tarvitsevat jostain jotakin erillistä terveydenhuoltoa, vaan perheet tarvitsevat monipuolisia palveluja, syrjäytyneet tarvitsevat monipuolisia palveluja.

Otetaan esimerkiksi ihan sellainen tavallinen lapsiperhe. Tarvitaan koulua, tarvitaan harrastuksia, tarvitaan terveydenhuoltoa, tarvitaan sosiaalipuolen palveluja, tarvitaan päivähoitoa, ja ne kaikki muodostavat kokonaisuuden sille, ja siitä se hyvinvointi tulee. Ei kannata ulkoistaa sitä terveydenhuoltoa jonnekin, kun ihminen on kokonaisuus.

No, sitten se, että mitä tässä nyt pitää tehdä: Tämä on iso uudistus, ja tämä vie aikaa. Mihin meidän pitää nyt ensin satsata, on perusterveydenhuolto. Terveyskeskukset kuntoon. Ei voi odottaa sitä vuotta 2017, milloinka nämä ovat sitten valmiina. Me tarvitsemme nyt.

Ja nimenomaan sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä tulee nyt painottamaan työssään erityisesti sitä, että terveyskeskukset saadaan kuntoon. Mitä se tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että hyvät käytännöt levitetään, ne, mitä on Toimiva terveyskeskus -ohjelma kehittänyt. Se on hyvät hoitosuunnitelmat potilaille, se on työnjako uusiksi hoitajien ja lääkärien välillä ja niitä hyviä käytäntöjä, ja se tarkoittaa myöskin erikoissairaanhoidon apua perusterveydenhuollolle, kuten terveydenhuoltolaki määrää.

Sitten sanoisin tästä vielä, kuten edustaja Hiltunen sanoi niin hyvin, että Paras-hanke on tässä pohjana, niin nyt, keskustalaiset: eikö oo niin kuin ittiänsä repiis, kun sitä repii?

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten jatkamme, ja seuraavaksi edustaja Paloniemi, olkaa hyvä.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ensin ministeri Virkkuselle: Me uskomme kyllä kuntiin, ja me uskomme erityisesti kuntien väliseen yhteistyöhön, ja se tässä nyt on se ratkaiseva ero meidän Paras-hankkeen ja tämän teidän silmät kiiluen ajamanne suurkuntahankkeen välillä. Kaikki varteenotettavat asiantuntijat Suomessa ovat erittäin yksimielisiä siitä, että näillä sote-linjauksilla perusterveydenhuolto ei vahvistu eikä sosiaalipalveluista ylipäätään puhuta yhtään mitään. Erikoissairaanhoito tulee pirstaloitumaan. Se käynnistää valtavan kilpavarustelun sote-alueiden välillä. Tulette näkemään, jos tämä idioottimainen ratkaisu menee läpi. Hyvin toimivia sote-palveluratkaisuja joudutaan purkamaan, eikä yhtään uutta lääkäriä tai sosiaalityöntekijää tule julkiselle sektorille eikä yhtään enempää rahaa palveluiden järjestämiseksi. Ja Keski-Suomessa ei torpparikuntamallia kannata muut kuin Jyväskylä ja senkin valtuustossa lähinnä kokoomuslaiset ja sosialidemokraatit ja muutama vihreä. Että ihan tältä pohjalta.

Reijo Tossavainen /ps:

Arvoisa puhemies! Mitkään tilastot tai tutkimukset eivät todista, että suuri kunta pystyisi tuottamaan palvelut tehokkaammin. Päinvastoin, sillä suurimmat kunnat tuottavat palvelut jopa neljänneksen kalliimmalla per asukas kuin keskikokoiset maaseutukunnat. Tämä on täysin kiistaton tosiasia.

Lähes kaikki hallituksesta riippumattomat asiantuntijat tyrmäävät kunta- ja sote-himmelit, joten tästäkin syystä hallituksen ja hallituspuolueiden toiminta on edesvastuutonta. Siksi vetoan kuntapäättäjiin, myös hallituspuolueita edustaviin kuntapäättäjiin: Älkää hyväksykö ylhäältä tulevaa painostusta. Puolustakaa rohkeasti demokraattista päätöksentekoa, oman kuntanne itsenäisyyttä ja lähipalveluja. Älkää siis hyväksykö kuntanne ja sen asukkaiden kannalta vahingollisia ratkaisuja. Arvoisa puhemies! Kunnissa on nyt kuntakapinan aika.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän kyllä, että tämä eri mallien välinen keskustelu kuuluu tähän saliin, ainakin niiden kesken, joilla joku malli on. Mutta kyllä tunnelma tuolla kuntakentällä on sellainen, että kyllä siellä katsotaan tämän ratkaisun pohjalta jo eteenpäin. Ei siellä käydä enää näiden mallien välistä keskustelua eikä jäädä odottamaan sitä, koska perussuomalaisten malli tulee, vaan jokainen kunta katsoo nyt, miten tästä voidaan mennä parhaimmalla tavalla eteenpäin niillä periaatteilla, jotka nyt yhteisesti on sovittu.

Ne mahdollisuudet tässä ovat todella isot. Sanotaan yksi esimerkki: Kun Pohjola perusti oman sairaalan, he pystyivät tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta jopa kolmannekseen lyhentämään sairauslomien määrää. Ihmiset saivat hoitoa paljon nopeammin, olivat töissä nopeammin, ja näitä hoitoketjuja parantamalla voidaan saavuttaa valtavia asioita. Se voi olla se keino, jolla oikeasti saadaan lisää käsipareja sinne terveydenhoitoon ja voidaan viedä asioita eteenpäin, kun samaan aikaan huolehditaan myös siitä, että Suomen talous pärjää, me olemme kilpailukykyisiä ja työllisyys pysyy korkealla. Sieltä löytyy se kestävä rahoituspohja (Puhemies koputtaa) oikealla mallilla eteenpäin vieden.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen kyllä edustaja Satosen kanssa eri mieltä. Tampereen kehyskunnissa ollaan todella kriittisiä tälle hallituksen mallille. Edustaja Orpo taisi tässä tunnustaa, että suurten kaupunkiseutujen suuret kehyskunnat menettävät todella sote-järjestämisoikeudet, kun hän sanoi, että 25 suurimmalla kaupunkiseudulla toteutuu täysi sote-integraatio. Näin sote-valta lähtee Nokialta, Ylöjärveltä, Kangasalta, Lempäälästä. Niistä tulee isäntä-Tampereen renkejä ja pelkästään maksumiehiä. Sitä siellä arvostellaan. Eivät he tue tätä asiaa näin. Nimenomaan... (Välihuuto) — Reunaehtoja voi olla, ja silloin voi olla poikkeuksiakin, mutta siinä on päämääränä se, että keskuskaupunki ainakaan ei jää yksin. Tuntuu siltä, että tämä poikkeus on suurilla kaupunkiseuduilla vain kuollut kirjain.

Arvoisa pääministeri, silläkö sote paranee, että päätösvalta keskitetään keskuskaupungeille ja siellä punamultapuolueet, tai nimenomaan sinipunapuolueet, (Naurua) lähtevät ottamaan pois valtaa kehyskunnilta ja palveluilta?

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Jotta ei jää epäselväksi, niin luen nyt suoran lainauksen tästä Kuntaliiton paperista: "Kuntien välinen yhteistoiminta sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluiden järjestämisessä voi perustua vastuukuntamalliin tai kuntayhtymään. Kuntaliiton näkemyksen mukaan vastuukuntamalli on lainsäädännössä määritettävä nykyistä tarkemmin. Lainsäädännössä on kehitettävä kuntien mahdollisuutta ohjata yhteistoiminta-alueen toimintaa ja taloutta. Äänivallan tulee määräytyä asukasmäärän mukaisessa suhteessa." Näin lukee Kuntaliiton lausunnossa. Jos tästä oli jotakin vääristelty tässä aikaisemmin, niin kuin joku edustaja täällä ilmoitti, olen pahoillani, mutta tämä oli suora lainaus. (Mauri Pekkarinen: Kuntaliiton hallituksen jäsen!) — Niin, voimme lukea tätä ihan lainattua tekstiäkin näköjään eri tavoin.

Kysymys siitä, miksi ei maakuntamallia: Meillä on siitä ollut kokeilu, Kainuu, joka on juuri purkautunut, jossa sekä palvelut että rahoitus oli siirretty maakuntatasolle. Ei toiminut. Miksi se pitäisi (Puhemies koputtaa) yrittää saada uudelleen?

Ja vielä: minä en ymmärrä, miten me uhkaamme tällä keskustelulla (Puhemies koputtaa) sitä turvaa ihmisiltä lähipalveluista.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Pääministeri puhui tästä "eistä", joka on tietysti ihan olennainen asia. Mutta kuka on sanonut, että ei käy, ei käy? Keskusta tarjosi teille, herra pääministeri, moneen kertaan tässä asiassa yhteistyötä, mutta te olette sanonut, että ei käy meidän kanssamme yhteistyö tämän asian valmistelussa. Olemme ymmärtäneet teidän puheenne. Kun ei käy, niin ei käy.

Sitten toisekseen: Kun kysyttiin, mikä on keskustan malli, se on täällä selostettu moneen kertaan. Mutta tässä on myös se puoli, että sitä mallia käytännössä toteutetaan länsinaapurissa muun muassa ja monissa maissa Euroopassa, ja se toimii erittäin hyvin. Kunnilla on siellä asemaa ja tehtäviä. Se toimii erittäin hyvin. Myös demokratia toimii erittäin hyvin. Me emme mitään haavekuvia esitä, vaan käytännössä toimivaa mallia.

Sitten kolmanneksi, herra pääministeri: Kyllä tässä tulee semmoinen olo, että teille on tämä niin sanottu suurkunta-ajatus hyvin läheinen. Te ajatte sitä eteenpäin voimalla ja voimalla, ja tämä sote-juttu on tässä ikään kuin väline, alusta, jolla viette eteenpäin tätä suurkunta-ajattelua. (Mauri Pekkarinen: Se on kuin pakkomielle!)

Herra pääministeri, vieläkin olisi mahdollista (Puhemies koputtaa) yhteinen valmistelu. Ottakaa yhteistyötarjous vastaan.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Vielä tätä keskustelua rytmittääkseni totean, että me tuolla debatin loppupuolella tulemme ehkä vielä ryhmäpuheenvuorojen käyttäjien yhteenvetopuheenvuoroihin, mutta yritetään jakaa tätä vastuuta aika lailla tasaisesti tässä. Täällä on vielä paljon kiinnostusta puheenvuoroihin. (Mauri Pekkarinen: Suorastaan nälkää!)

Lars Erik  Gästgivars  /r:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää kaikkia, jotka ovat tämän sote-asian kanssa tehneet kovasti duunia viime aikoina. Kyllä tämä kesti, mutta nyt ilmoitus on annettu, ja luotan tähän tyytyväisenä, kun kuntien oma etujärjestö hyväksyy hallituksen esityksen. Parempaa hyväksyntää ei kai voi saada, kun Kuntaliiton jäsenet tulevat aikanaan työstämään nämä uudet linjaukset.

Det finns även en annan bra sak med denna linjedragning för oss som även jobbar i kommunerna: nu kommer känslorna att lugna sig, och vi kan återgå till det riktiga kommunala arbetet och se framåt.

Jossittelut loppuu, luojan kiitos.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Kun terveys on kerran suomalaisille tärkeätä, niin toivoisin todellakin, että myös oppositio näkisi tämän Orpon työryhmän linjaukset. Tässä on todellakin tarkoituksena poistaa ter-veyseroja ja lisätä terveyshyötyjä.

Meillä on esimakua saatu jo tästä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatiosta Turun seudulla, kun kunnat ovat siirtäneet ilta- ja yöpäivystyksen yhteispäivystykseen Tyksiin. Silloin potilaalla, joka menee sinne sisään, on käytössä sillä samalla oven avauksella kaikkien erikoisalojen ammattiosaajat. Meillä on jo nyt näyttöä siitä, että hoidon laatu on parantunut ja hoitoajat ovat lyhentyneet. Eikö tämä ole juuri sitä, mitä me haluamme tarjota, mahdollisimman laadukasta hoitoa tasavertaisena kaikille riippumatta siitä, mikä on heidän kotikuntansa? Ja kaiken lisäksi — eikä tässä vielä kaikki — iltapäivystysaikojen resurssi on vapautunut päiväaikaan käyttöön. (Puhemies koputtaa) Tästä ovat hyötyneet sekä potilaat että hoitohenkilökunta.

Johanna Ojala-Niemelä /sd:

Arvoisa puhemies! Siitä varmasti olemme pitkälti yhtä mieltä, että tämä nykyinen tilanne on täysin kestämätön. Kun perusterveydenhuollossa ei ole lääkäreitä eikä saa aikoja, niin sairaudet pahenevat ja pitkittyvät ja kuormittavat erikoissairaanhoitoa ja meillä karkaavat kulut käsistä. On hyvä, että hallitus otti tämän asian tikunnokkaan ja tekee toimia tämän eteen, koska muuten tästä tulee ylikuormitettu kriisiala, joka ei houkuttele yhtään ketään töihin.

Meillä on Lapissa Sodankylän kunnassa ollut nyt vuoden tilanne, että sinne ei ole saatu lääkäreitä, ja voi kyllä kysyä, onko tämä sitten perustuslain mukainen tilanne. Ja kysynkin perussuomalaisilta ja edustaja Mäntylältä, mikä teidän lääkkeenne on tähän asiaan muu kuin tämä, että on vahvemmat hartiat ja nämä sote-alueet, joiden kautta tätä asiaa voidaan hoitaa. Ovatko ne nämä yksityiset, monikansalliset yritykset, jotka tekevät rahaa ihmisten sairauden kustannuksella, vai onko se tämä keskustan maakuntamalli, jota kokeiltiin Kainuussa, eikä muuten jäänyt paljon villoja käteen?

Johanna Karimäki /vihr:

Arvoisa puhemies! Erikoissairaanhoidon menot ovat kasvaneet yli 5 prosenttia vuosittain, mutta säästötoimenpiteet ovat kohdistuneet perusterveydenhuoltoon. Ihmiset monissa kunnissa kokevat, ettei lääkärille pääse, kun on hätä, ennalta ehkäisevistä sosiaalipalveluista puhumattakaan. Vastaanottoaikoja terveyskeskuksiin joutuu odotta-maan. Muutosta tarvitaan.

Työryhmän esitys on askel oikeaan suuntaan. Apua tarvitseville tarvitaan sekä sosiaalista tukea että terveydenhoidon palveluita hyvinä hoitopolkuina, joissa hallinnolliset rakenteet eivät näy asiakkaille. Toisaalta jatkotyötä tarvitaan vielä monessa asiassa. Esimerkiksi demokraattinen päätöksentekomalli, joka turvaa lähipalvelut tasapuolisesti asukkaille, on vielä täsmentymättä. Yksi pullonkaula terveyspalveluissa on hoitohenkilökunnan saaminen julkisiin palveluihin, ja henkilökunnan jaksaminen on monesti äärirajoilla, ja tähän toivon jatkossa erityishuomiota.

Arvoisa puhemies! (Puhemies koputtaa) Metropolialueelle on tulossa oma erillisratkaisunsa, mutta sen linjaukset ovat vielä selvitettävänä. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: missä aikataulussa metropoliratkaisu tarkentuu?

Kimmo Kivelä /ps:

Arvoisa puhemies! Epäkansanvaltaiset himmelit ovat ymmärrettävästi kirosana, mutta pahempaa on luvassa, mikäli — jos ja kun — erikoissairaanhoito pirstaloituu, terveydenhuoltomme toimivin osa. Siitä pirstaloitumisesta seuraa se, että monikansalliset yhtiöt, terveysbisnes, tulevat ottamaan kentän sen vuoksi, että rahoituspohjasta ei ole tietoa, ja kun meidän rahoitusjärjestelmä on muutenkin hajanainen, niin tämän tyhjän tilan tulee silloin ottamaan yksityinen terveysbisnes, joka on monikansallisessa omistuksessa. Tästä seuraa myös se, että kallispalkkaiset konsultit käärivät rahojaan sitten taskuihin (Puhemies koputtaa) pitämällä PowerPoint-esityksiä.

Timo Kalli /kesk:

Arvoisa puhemies! Kansalaisten pääsy terveyskeskuksiin paranee ainoastaan sillä, että me kykenemme luomaan mallin, joka tuottaa uskoa ja tulevaisuutta siihen, että kokeneita, pitkäaikaisia lääkäreitä ja heille kokeneita sairaanhoitajia työpariksi voi hankkiutua tulevaisuudessa suomalaisiin terveyskeskuksiin enemmän. Jos joku on eri mieltä, niin olen valmis väittelemään.

Nyt meidän pitää siirtyä sitten siihen, että kumpi malli, maakuntamalli, joka on vielä leveämpi harteiltaan, vai se vastuukuntamalli, on uskottavampi sille henkilöstölle, joka hakeutuu terveyskeskuksiin. Me keskustassa olemme varmoja siitä, että nimenomaan maakuntamalli luo vakautta, luo uskoa ja varmuutta henkilöstön piiriin ja se mahdollistaa sen, että maakunnan sisällä eri järjestöjen välillä ei synny kilpailua rekrytoinnissa, vaan se rauhoittaa, luo uskoa, mahdollistaa sen, että hoitosuhteet ja nimenomaan vastuunotto potilaasta paranee. Siksi kotikunta—maakunta-malli (Puhemies koputtaa) on parempi vaihtoehto.

Raija Vahasalo /kok:

Arvoisa puhemies! Me tiedämme, että meidän sosiaali- ja terveydenhuollon järjestelmässä on ollut tämmöisiä Berliinin muureja, ja se yksi Berliinin muuri on ollut juuri tämä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen syvä juopa, josta potilas itse ei ole hyötynyt ollenkaan, päinvastoin se on koitunut potilaalle erittäin haitalliseksi. Nyt tämän maan hallitus tekee historiallisen teon siinä suhteessa, että tämä Berliinin muuri saadaan kaadettua ja potilaan näkövinkkelistä potilas paremmin saa sen palvelunsa ja se perusterveydenhuolto ja peruserikoissairaanhoito lomittuvat enemmän toisiinsa.

Sitten toinen Berliinin muuri on ollut tämä sosiaali- ja terveydenhuollon välinen juopa niin sanotusti, ja on erittäin hyvä, että esimerkiksi vanhustenhuollossa sekin nyt sortuu, niin että ne integroituvat paremmin toisiinsa. Esimerkiksi meidän vanhustenhuolto on paljon medikalisoitunut, mutta nyt voidaan ottaa paremmin huomioon myöskin se sosiaalipuoli.

Me tiedämme, (Puhemies koputtaa) että terveyskeskus on meidän heikko kohtamme, ja ministeri Risikko tässä erinomaisesti sen kehittämisestä puhuikin.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä täytyy muistaa, että ollaan vasta käynnistämässä lainsäädäntötyötä ja siinä on erittäin vaikeita harjoituksia edessä: saadaanko vastuukuntamallia rakennettua senkaltaiseksi, että se täyttää perustuslain reunaehdot, saadaanko kuntayhtymämallia kevennettyä sellaiseksi, että se lähestyisi tällaista yhteenliittymää, että kunta ja kuntayhtymä muodostaisivat saman työnantajahen-kilön, saman palvelujen tuottajan — voisi puhua vaikkapa palveluyhtymästä nimikkeenä.

Minusta tämänkaltaista ajattelua nyt tarvittaisiin näiden oppositio—hallitus-rajojen yli, että haettaisiin todella semmoista toimivaa mallia, joka kestää vuosikymmeniä (Seppo Kääriäinen: Oikea lähestymistapa!) ja jossa tapahtuisi molempiin suuntiin tämä integraatio: sekä tämä paikallinen, sosiaali- ja terveyshallintorajan yli, että sitten se maakunnan tason ja kuntatason integraatio. Jos me liioittelemme tätä eroa ja panemme vastakkainasettelun tämän maakunta- ja vastuukuntamallin välille, niin mehän teemme hallaa koko palvelujärjestelmälle. Pikemminkin pitäisi hakea sellainen (Puhemies koputtaa) nämä hyvät puolet yhdistävä malli, ja siihen sosialidemokraatit ovat varmaan valmiita tuossa jatkotyössä.

Ritva Elomaa /ps:

Arvoisa puhemies! Kun tutkii tätä pääministerin ilmoitusta sote-uudistuksen etenemisestä, nousee kysymys, miten tällä suunnitelmalla voi syntyä säästöjä tai parannuksia jo olevaan terveyspalvelurakenteeseen.

Perussuomalaiset ovat huolissaan myös omaishoitajuuden tulevaisuudesta. Lähipalveluiden saanti todennäköisesti hankaloituu keskittämisen seurauksena, mikä hankaloittaa omaishoitajien työtä entisestään. Kuntien välillä on suuria eroja omaishoitajuuden hoidossa ja hoitajien vapaapäivien järjestämisessä. Eikö Kela voisi hoitaa koko paletin, kuten perussuomalaiset ovat esittäneet? Omaishoitajien harteille kasataan tulevaisuudessa paljon. Niitä suomalaisia, jotka hoitavat edes osittain läheistään, on melkein miljoona. Onko hallituksella antaa omaishoitajille lupaus paremmasta sote-uudistusten myötä, muutakin kuin vanhuspalvelulain selvitystyön tulos?

Timo V. Korhonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Suuri kiitos edustaja Koskiselle todella rakentavasta puheenvuorosta. Sanoisin sillä tavalla, että tuontyyppiseen ajatteluun on myös siellä hallitusaitiossa syytä tarttua kiinni ja pyrkiä siihen, että rakennetaan yhteistä tulevaisuutta myös kuntakenttään.

Edustaja Ojala-Niemelä täällä viittasi siihen, että Kainuun mallista ei jäänyt paljon villoja käteen, kuten hän sanoi. Kahdeksan Kainuun kuntaa jatkaa maakuntakokeilun päättymisen jälkeen edelleen täysin sillä samalla maakuntakokeilun kaltaisella mallilla sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaa. Minkä vuoksi jatkaa? Muun muassa siksi, että 5 vuodessa tällä maakuntakokeilulla saatiin kuntien nettoalijäämät laskemaan 500 eurosta per asukas 100 euroon per asukas. Minä väitän, että tämä kotikunta—maakunta-malli on erittäin tehokas ja toimiva malli.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Itse en usko, että repimällä tätä maata rakennetaan, vaan ennen muuta yhteistyöllä on tätä maata aina tehty, ja se on hyvä, että tämän sote-uudistuksen pohjaksi on otettu nyt Kuntaliiton yksimielinen esitys, jonka takana ovat siis kaikki puolueet.

Meillä tässä maassa on luvattoman paljon eriarvoisuutta sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta, lääkärille pääsyn osalta, sosiaalipalveluiden, ikäihmisten, kotipalveluiden, perheiden tukipalveluiden kohdalta. Liian usein asuinpaikka ratkaisee sen, mitä saat, ja minun mielestäni on ehdottomasti nyt viimeinen aika ryhtyä toimiin sen eteen, että pystymme tässä maassa turvaamaan hyvät palvelut asuinpaikasta riippumatta. Lääkäreille pitää päästä silloin, kun sinne on tarvetta, pitää olla palvelut lähellä, ne, mitä tarvitaan useasti, ja niin poispäin. Itse pidän tärkeänä myös sitä, että päätösvalta pidetään omissa, samoissa käsissä eikä luoda sellaista mallia, (Puhemies koputtaa) jossa toisille jää vain laskunmaksajan rooli.

Kristiina Salonen /sd:

Arvoisa puhemies! Kansalaiset ovat turhautuneita meidän poliitikkojen ainaisiin puheisiin sosiaali- ja terveydenhuollon organisoinnista ja hallinnosta. Samaan aikaan, kun me täällä taistelemme rakenteista, kansalaisemme taistelevat arjessaan hoitoonpääsystä sairastuessaan. Tällaisen taistelun on nyt Suomessa loputtava.

Hallituksen linjaukset antavat nyt pohjaa uudistukselle, jolla lähdetään parantamaan palveluita, kuten täällä on moni todennut. Toki meidän on varmistettava se, että uudistuksen lopputuloksena todella on nykyistä sujuvammat ja vaikuttavammat ja laadukkaammat sosiaali- ja terveyspalvelut. Olen erittäin tyytyväinen siihen, että vastuukunta voi saada oikeuden järjestää jo nykyisinkin järjestämiään peruserikoissairaanhoidon palveluita.

Kuten täällä edustaja Mäkisalo-Ropponen ja edustaja Vahasalo totesivat, meidän tulee juuri tavoitella peruserikoissairaanhoidon kytkemistä nykyistä tiiviimmin perusterveydenhuoltoon. Integraatio sosiaali- ja terveyspalveluiden välillä ei yksin riitä, vaan varhaista puuttumista ja hoidon vaikuttavuutta on parannettava myös perus- ja erikoistasoisia hoitoketjuja lyhentämällä.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minun kotikuntalaisilleni järjestetään jatkossa palvelut Jyväskylästä käsin, 150 kilometrin päästä. (Välihuutoja vasemmalta) Jyväskylän kaupunginjohtaja Andersson on ääneen sanonut, ettei tarkoituskaan ole säilyttää kaikkia terveyskeskuksia.

Kukaan ei voita siinä, että mittarin raksuttaessa ikäihmiset hakevat palvelunsa matkojen päästä keskitetyistä yksiköistä tai työssäkävijät joutuisivat olemaan päivän pois töistä käyttäessään lasta vaikkapa korvatarkastuksessa ja me emme voisi kivijärveläisinä mitenkään vaikuttaa tähän asiaan. Hyvästi demokratia! Mutta uskon, että tämä demokratian poispyyhkiminen ei voi tapahtua laillisin keinoin, ja siksi uskon, että kyllä tämä hanke vielä nujerretaan.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Tämä hallituksen esittämä versio on kyllä minun mielestäni aika varovaisesti rakennettu, ja jos en aivan väärässä ole, niin kyllähän tässä on erittäin vahvasti otettu opposition esittämät asiat huomioon. Tässä on perustuslaki otettu huomioon pariltakin kohdalta. Sitä perustuslakia varmaan joudutaan vielä tarkentamaan, tarkistamaan ja katsomaan, että kaikki toteutuu sen mukaisesti. Mutta mikä tässä on erityisesti huomioitava, niin eihän tässä kovin paljon enää ole eroa tähän keskustan esittämään malliin. (Mauri Pekkarinen: Yksi ja sen mukana kaikki!)

Yksi sellainen asia, mihin pitää jatkossa kiinnittää huomiota näitten eritasoisten sote-alueitten välillä, on se, että ne ikään kuin olisivat saman työnantajan hallussa, jolloin tiedonsiirto ja erinäköisten tietojärjestelmien toimivuus turvataan, koska se on aivan olennaista. Jos nämä raja-aidat säilyvät, niin silloin tämä uudistus omalla tavallaan saattaa mennä hukkaan. Tämä on tärkeä asia ottaa huomioon. Mutta erityisesti kiitän puheenjohtaja Sipilää hänen asenteestaan, että yritettäisiin nyt sitten yhdessä hoitaa tämä maaliin, (Puhemies koputtaa) koska kohta tulee kahdeksan vuotta, kun tätä asiaa on pohdittu.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Hyvät edustajat, nyt vedetään hetki henkeä ja annetaan se vasenryhmälle lupaamani 5 minuutin mittainen puheenvuoro, täsmälleen samanmittainen kuin ryhmäpuheenvuorot ovat.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Aluksi yhteys hallitusohjelmaan. Hallitusohjelman mukaan "edistetään palveluiden järjestämis- ja tuotantovastuun selkeyttämistä ja eriyttämistä kunnissa" ja edelleen "edistetään hyvinvointipalvelumarkkinoiden kehittymistä". Toisin sanoen Kataisen hallitus pyrkii lisäämään yksityisiä markkinapalveluita kunnan oman palvelutuotannon kustannuksella. Siihen ovat halli-tuksessa vasemmistopuolueetkin sitoutuneet. (Erkki Virtanen: Höpö höpö!) Palveluiden järjestämisvastuun ja tuotantovastuun eriyttäminen — mitään typerämpää ei ole aikoihin keksitty. Aivan kuin voitaisiin irrottaa talous ja toiminta toisistaan. Mutta tällä silmänkääntötempulla halutaan alleviivata sitä, että palvelut tuottaa jatkossa yhä enenevässä määrin yksityinen yritys ja kunta toimii pääasiassa vain verojen kerääjänä ja laskujen maksajana. Näin yksityiset palvelumarkkinat saavat kasvuruiskeita, järkeilee Kataisen hallitus.

Puhemies! Orpon työryhmän linjauksen mukaan alle 20 000 asukkaan kunta, joita esimerkiksi Varsinais-Suomessakin on tällä hetkellä 24, ei saa järjestää sote-palvelujaan, mutta se vastaa kuitenkin edelleen niiden rahoituksesta. Valtakunnallisessa vertailussa edullisimmin terveyspalveluja tuottaneet Turun kehyskunnat, muun muassa Raisio, maksaisivat jatkossa Turun tehottomuudesta, pitkistä jonoista, epätasaisesta laadusta selvästi kalliimman hinnan.

Puhemies! Sote-alueet ovat väline pakottaa kunnat hallituksen ajamien suurkuntien muodostamiseen. Käytännön seurauksena perusterveydenhuollon rahoitus kiristyy. Palvelut loittonevat ja heikkenevät. Erikoissairaanhoitoa pirstotaan, kustannukset kasvavat, byrokratia lisääntyy, ja hallintohimmelit heiluvat. Hallitus on murtamassa koko terveydenhuoltojärjestelmämme vahvimman julkisen toimijan, sairaanhoitopiirien, aseman. Perusterveydenhuollon kriisiä tällä ei auteta. Sitä voidaan auttaa vain kuntia auttamalla, toisin sanoen perumalla mittavat valtionosuuksien leikkaukset, jotka kipeimmin iskevät kuntien terveys- ja vanhuspalveluihin.

Kunnat korottavat tällä hetkellä verojaan, tekevät alijäämää, velkaantuvat, lomauttavat. Kuntien velkamäärä kasvaa 5 vuodessa vuoteen 2014 mennessä 12 miljardista eurosta 20 miljardiin euroon. Kuntien käyttötalousmenojen keskimääräinen kasvuprosentti on lähivuosina kaksinkertainen verrattuna verotulojen ja valtionosuuksien kasvuprosenttiin nähden. Mistä löytyvät tässä tulevaisuudennäkymässä ne vahvat kuntahartiat? Niitä ei ole. Tämä uusliberalistinen, oikeistolainen kuntapolitiikka on johtanut juuri tähän. Hartioita ei ole ja vahvoja hartioita vielä vähemmän. On suurta itsepetosta selittää tätä hanketta jollakin vahvempien hartioiden muodostamisella tai olemassaololla.

Puhemies! Sairaanhoitopiirit ovat olleet kantona siinä kaskessa, joka on haluttu raivata ter-veydenhuollon palvelumarkkinoiden kehittämisen ja erikoissairaanhoidon palveluiden yksityistämisen tieltä hallitusohjelman mukaisesti. Kun valta erikoissairaanhoidon järjestämisestä, pilkkomisesta, kilpailuttamisesta ja yksityistämisestä siirtyy oikeistojohtoisille suurille keskuskaupungeille, ovat kansainväliset terveyspalvelutuottajaketjut saamassa sen myötä vahvistuvan otteen kuntien erikoissairaanhoidosta maksa-mien miljardien palvelutuotannosta. En kuuna päivänä olisi uskonut, että kuuden puolueen hallitus päätyy näin kauas vasemmistopuolueiden poliittisista tavoitteista ja periaatteellisista lähtökohdista.

Tässä ei totisesti voi puhua poliittisesta kompromissista. Kokoomus on vienyt sukatkin jaloista. Täytyy vain toivoa, että seuraavat vaalit lähestyessään ravistavat terveen järjen hereille myös hallituksen vasemmistopuolueissa, sillä siinä määrin mittavasta vaalilahjasta, vaaliaseesta, keskustalle ja perussuomalaisille tässä nyt on kysymys.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Sitten jatketaan debattia.

Elsi  Katainen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Näin tärkeässä keskustelussa olisi hyvää ja reilua, jos kysymyksiin saataisiin asiallisia vastauksia. Uudistan niistä pari.

Ensinnäkin: miksi te ette voi hyväksyä kuntien välistä yhteistyötä? Toinen: Mitä sitten, jos ja kun isäntäkunnan perustuslaillisuus ei mene läpi? Mikä on sitten teidän tulevaisuuden näkymänne?

Uudistamisen tarvetta ihan varmasti on, ja sen olisi ulotuttava myös terveydenhuollon rahoitusjärjestelmään. Nyt ei kuitenkaan ole saatu vastauksia eikä linjauksia siitä, miten rahoituskuviot järjestetään. Esimerkiksi sairaanhoitopiirien purkamiseen ja sen omaisuusmassan jakamiseen ei hallitus ole ottanut mitään kantaa. Voisitteko avata hieman sitä sairaanhoitopiirien purkamisen ideaa, miten se tehdään?

Eero Suutari /kok:

Arvoisa puhemies! Tarpeen tälle uudistukselle ymmärtävät tässä salissa varmaan kaikki. Hallituksen esitys lähtee ihmisen kokonaisuuden näkökulmasta. Vastuukuntamalli: minun käsittääkseni siinä on nyt mahdollista, ja kysyisinkin pääministeriltä, onko siinä mahdollista, myös poikkeuksin kuntayhtymiä perustaa.

Kiitos keskustalle siitä, että te esitätte selvän mallin, joka perustuu tähän Kainuun malliin, kotikunta—maakunta-malli. Mutta olen pettynyt perussuomalaisten lupauksista huolimatta siihen, että heillä ei ole omaa malliesitystä täällä olemassa.

Sosiaali- ja terveyshuolto vaatii kunnilta 50—60 prosentin osuuden kuntien menoista. Minulla itselläni on tästä Kainuun maakuntamallista kahdeksan vuoden kokemus valtuutettuna, ja voisin pieniä varoituksia siinä mielessä siitä sanoa, että siellä on erilaisia kuntia, kunnat ja maakunnat ovat keskenään keskustelussa, syntyy ristiriitoja sekä rahoituksesta (Puhemies koputtaa) että kuntien ja maakunnan välisistä suhteista. Niitä ristiriitoja on virkamiesten välillä, valtuutettujen välillä ja asukkaiden välillä. (Puhemies koputtaa) Ristiriidat ovat rahoituksesta ja tästä palveluverkosta ja sen kehittämisestä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Edustaja Suutari, nyt on 1,5 minuuttia kohta mennyt.

Lauri Heikkilä /ps:

Arvoisa puhemies! Pääministeri Kataisen kuvaama malli — että palvelut saadaan saman katon alta, että se toisi kansalaiset samanarvoiseen asemaan — on kyllä hyvin populistinen ajatus. Ei millään semmoisella henkilöllä, joka asuu maaseudulla, se katto ole yhtään lähellä, mistä ne palvelut saadaan. Jos asuu vielä Pohjois-Suomessa, niin ei ole niinkään lähellä se katto, mistä saa palvelut. Siinä jää monelta eläkeläismummolta ja maaseudun asukkaalta palvelut saamatta käytännössä. Sinne vain viimeisessä hädässä, jos ambulanssi ehtii ajoissa sairaalaan, päästään sitten palvelujen ääreen.

Jää ihmetyttämään se, että perussuomalaisilta perätään mallia. Meillä on se lähtökohta ollut puolueessa, että pitäisi turvata kansalaisille yhdenvertaiset palvelut, (Raija Vahasalo: Mutta millä tavalla?) ja siitä ei ole nyt kyse.

Tässä jää vielä huomattavaksi, ettei ole paljon puhuttu mallin yhteydessä, mihin yksityislääkäreitä enää tarvitaan sitten, (Puhemies koputtaa) kun palvelujen järjestäminen siirretään kunnille, joilla on leveät hartiat, jotka pystyvät tuottamaan kaikille palvelut kunnallisesti.

Tytti Tuppurainen /sd:

Arvoisa puhemies! On todella arvokasta, että Kuntaliiton hallituksessa ja maan hallituksessa on kyetty sopimaan ja rakentamaan yhteistä sopua, ja sitä samaa henkeä kyllä sopii peräänkuuluttaa tähänkin saliin, koska kysymys on kansalaisille erittäin tärkeistä asioista. Tavallinen kansalainen voi olla aika ihmeissään, kun lääkärille täytyy päästä ja täällä miekkaillaan tällä tavalla.

Ehkä se keskeisin juopa liittyy siihen, että hallitus haluaa rakentaa sosiaali- ja terveyspalvelut vahvojen peruskuntien varaan ja keskusta haluaa vahvistaa maakuntia ja viedä sosiaali- ja terveyspalvelut maakunnille. Me haluamme puolustaa sitä peruskuntaa, koska kuitenkin ihmiset äänestävät kunnallisvaaleissa kuntavaltuutettuja ja taloudellinen vastuu on kunnalla, peruskunnalla.

Perussuomalaiset taas epäilivät, että sisältö puuttuu, mutta eihän sisältö puutu, sillä kysymys on perustason palveluista ja toisaalta laajan perustason palveluista, jotka integroidaan yhteen sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuudeksi ja organisoidaan hallinnollisesti tällä mallilla.

Ei kyllä pidä peräänkuuluttaa mitään kapinaa kuntiin, niin kuin täällä eräässä puheenvuorossa kuultiin, vaan pitää peräänkuuluttaa laajaa yhteistä tahtoa lähteä jälleenrakentamaan sosiaali- ja terveyspalveluita koko Suomeen.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Mielenkiintoista on debattia kuunnella. Onneksi pääministeri sanoi jossain vaiheessa, että sote-uudistus ja tämä kuntarakenneuudistus ovat yhtä jalkaa menossa eteenpäin, ja sieltä hyvinkin pilkistää sitten eteenpäin ja uloskinpäin tämä suurkunta-ajattelu. Tämän hetken rakentuneet suurkunnat, eivät nekään kyllä hyvin voi, mitä meidänkin alueelle on rakentunut. Kyllähän tämä, kun hallitus ottaa nyt sitten 3,8 miljardia rahoitusta pois tästä tuotannosta tällä hetkellä, tulee vaikuttamaan, säästöt vievät.

Edustaja Satonen ei ehkä aivan täysin oikein todistanut meidän, Tampereen ja Pirkanmaan, tilannetta. Siellä kehyskunnat ovat kuitenkin aika lailla vastaan tätä Tampereen mallia. Toisaalta Tampere valmistautuu jo tällä hetkellä nopeutetulla aikataululla sulkemaan aluesairaaloiden toimintoja ja vähentämään niitä. Eli kyllä tämä tulee keskittämään vahvasti palveluita keskusseudulle tämän mallin mukaisesti. En kyllä tule tätä mallia hyväksymään, vaan näkisin, että myös keskusseudulla täytyy olla useampia malleja, millä näitä asioita ratkaistaan.

Markku Mäntymaa /kok:

Herra puhemies! Pessimisti näkee uhkia jokaisessa uudistuksessa. Vastaavasti optimisti näkee mahdollisuuksia jokaisessa uudistuksessa.

Iso kiitos pääministerille ja myöskin Orpon—Backmanin työryhmälle! Olette saaneet paljon aikaan.

Sote-uudistus tuo leveämmät hartiat ja uudenlaista kehittymismahdollisuutta esimerkiksi tietoteknisten palveluiden kehittämiselle. Tietotekniikan hyödyntäminen on yksi tulevaisuuden avaintekijä, jolla sote-palveluiden toimintaa voidaan edelleen tehostaa.

Ikävä todeta, että olemme jääneet muita maita jälkeen tietotekniikkapalveluiden hyödyntämisessä. Suomi on kuitenkin tietotekniikkamaa, ja osaamista näiden järjestelmien kehittämiselle meiltä täytyy löytyä vaikka muille jakaa.

Arvoisa puhemies! Kysyn ministeriltä: onko tässä vaiheessa vielä ehditty miettimään, että voitaisiin luoda yhtenäinen tietotekninen järjestelmä koko sote-kentälle? Tämä toisi mittavat säästöt ja nopeammat ja tehokkaammat palvelut.

Reijo  Hongisto  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Maahanmuuttoviraston kotisivuilla todetaan muun muassa näin:

"Vastaanottokeskusten terveyspalvelut ostetaan Terveystalolta ja Aavalta

Maahanmuuttovirasto on allekirjoittanut uudet sopimukset turvapaikanhakijoiden ja muiden vastaanottokeskusten palveluiden piirissä olevien maahanmuuttajien terveyspalveluiden tuottamisesta."

"Sopimuksissa sovitaan akuutin ja välttämättömän terveydenhoidon sekä terveystarkastusten järjestämisestä. Valtiolla on lakisääteinen velvollisuus tuottaa nämä peruspalvelut vastaanoton piirissä oleville maahanmuuttajille."

Osa suomalaisista kuolee hoitojonoihin, kun lääkärille ei aikaa saa, ja osa menee, valitettavasti, vip-kortilla hoitojonon ohi. Tänä päivänä tässä salissa monet edustajat ovat puhuneet kauniisti potilaiden tasa-arvoisesta kohtelusta.

Arvoisa herra puhemies! Minä kysyn: onko tämä teidän mielestänne tasa-arvoista kohtelua, tätäkö on hallituksen sote-politiikka, ja toteutuuko tässä tämä perustuslaillinen yhdenvertaisuus?

Anu Urpalainen /kok:

Arvoisa puhemies! Hieman ihmetyttää ajatus siitä, että aikaisemmin emme halunneet tai tässä salissa oppositio ei halunnut, että sote-palvelut ja kuntapalvelut kulkevat yhtä kättä. Nyt kun ne ovat hallituksen esityksessä yhtä kättä kulkemassa, niin se ei osaltaan kelpaa.

Toinen asia on tämä väite siitä, että erikoissairaanhoito pirstaloituu. Ei näissä linjauksissa ole sitä nuijittu kiinni, että erikoissairaanhoidon tulee pirstaloitua. Pallo on nyt kunta- ja aluepäättäjillä.

Viime viikolla Kymenlaaksossa vieraillessani kyllä meillä muuten kuntapäättäjät ovat ihan yhtä fiksuja kuin täälläkin salissa pohtimaan laajemmin oman kuntansa rajojen yli olevia palveluita ja näkevät sen, että pirstaloituminen ei ole järkevää. Tarvitaan vahvoja peruskuntia, jotta rahoitus toimii. Me kaikki tiedämme, että meidän taloudelliset realiteetit ovat heikkenemässä ja sitä varten tarvitaan rakenteellisia selkeitä ratkaisuja.

Osmo Kokko /ps:

Arvoisa puhemies! Varmasti tarvitsemme uudistuksia, siitä olemme kaikki täällä yhtä mieltä. Tärkeintä on tietenkin, että perusterveydenhuolto toimii, siellä on riittävästi lääkäreitä ja hoitajia. Se on lähtökohta näissä asioissa.

Sitten tietysti ihmetyttää nyt tässä hallituksen esityksessä tämä sairaanhoitopiirien lakkauttaminen, kun miettii, että meillä erikoissairaanhoito toimii erittäin hyvin koko valtakunnan alueella. Esimerkiksi omassakin maakunnassani tämä toimenpide ihmetyttää, miksi tätä ollaan sitten alas ajamassa ja tällä tavalla sekoittamassa tätä pakkaa näissä asioissa.

Lopuksi tietysti voin todeta, että oppositio on valmis hallituksen kanssa yhteistyöhön ja perussuomalaiset ovat tässä myönteisiä. Yhdessä katsotaan tätä pakettia ja viedään eteenpäin.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Olen ymmärtänyt, että pääministerin on pakko aivan kohta lähteä. Mutta sopiiko kuitenkin, pääministeri, niin, että kolme puheenvuoroa ja sen jälkeen pääministeri ja sitten ryhmäpuheenjohtajat ainakin saavat vielä debattipuheenvuoron? Aloitetaan edustaja Pekkarisesta. Olkaa hyvä.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkunen sanoi, että keskusta ei usko kuntiin. Kuinka te voitte näin sanoa? Keski-Suomessakin tuo teidän linjanne tarkoittaa sitä, että 23 kunnasta te ette usko niihin 22:een, joilta te viette oikeuden pois olla mukana järjestämässä muun muassa erikoissairaanhoitoa. (Erkki Virtanen: Ei se nyt mene niin!) On teillä kummallinen logiikka tämä! Te uskotte vain yhteen kuntaan, jonka pitäisi voida järjestää nämä palvelut.

SDP:n ryhmäpuheenvuorossa sanottiin, että sote-palveluissa järjestäjäyhteisön harteita pitäisi leventää. Mihin ne levenevät siitä, jos sen sijaan, että Keski-Suomen kaikki kunnat yhdessä järjestävät, ne järjestääkin yksi ainoa kunta, Jyväskylän kaupunki?

Toinen esimerkki. Edustaja Backman, te väititte, että Paras-hankkeen aikaan nämä alle 20 000 asukkaan kunnat eivät saaneet olla mukana järjestämässä palveluita. Sehän ei pidä lainkaan paikkaansa. Ne ovat tällä hetkelläkin niissä kuntayhtymissä jäsenkuntina, jotka järjestävät nämä palvelut. (Puhemies koputtaa) Puhutaan asioista niin kuin ne ovat.

Mitä vielä tule integrointiin, josta te puhuitte äsken tässä, miten erikoissairaanhoito ja perusterveydenhoito integroituvat tässä hallituksen mallissa? (Puhemies koputtaa) Jos Ääneseutu järjestää perusterveydenhoidon ja Jyväskylän kaupunki erikoissairaanhoidon, niin millä tavalla käytännössä se integraatio (Puhemies koputtaa) näiden kahden eri tason välillä tässä käytännössä toteutuu?

Pirkko Ruohonen-Lerner /ps:

Arvoisa herra puheenjohtaja! Erikoissairaanhoito on kattavasti toiminut hyvin ja laadukkaasti koko maassa. On erittäin huolestuttavaa, että siihen on lähdetty puuttumaan. Pelkästään se, että etukäteen on päätetty lakkauttaa hyvin toimivat sairaanhoitopiirit, on täysin edesvastuutonta kansalaisten kannalta.

Nyt kun ajatellaan sitä, että tämä periaatepäätös hallituksessa on tehty, ja kun tämä tieto on mennyt myös näihin sairaanhoitopiireihin, heidän ammattilaisensa ovat hyvin huolissaan tästä tilanteesta erikoissairaanhoidossa. Erityisesti siellä suoritettavissa toimenpiteissä korostuu korkeatasoinen osaaminen. Sairaanhoitopiirien erikoislääkärit ovat olleet osaavia ja ovat saaneet paljon suoritteita aikaan. Niiden avulla on pystytty kustannustehokkaaseen ja hyvään erikoissairaanhoitoon ja erityisesti päivystyskyvyn ylläpitoon koko maan laajuisesti. (Puhemies koputtaa)

Kun tällainen häiriö tulee, se on erittäin vaarallinen, kun kuitenkin puhutaan kansalaisten terveydestä. Siksi kysynkin ministeriltä, onko hän tiedostanut nämä riskit, mitä syntyy sairaaloissa (Puhemies koputtaa) ja erityisesti päivystystoiminnoissa.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Edustaja Backman, ja sitten pääministeri valmistautuu.

Jouni Backman /sd:

Arvoisa puhemies! Keskustalaiset puhuvat täällä kuntien välisestä yhteistyöstä. Teidän mallissanne ei ole minkäänlaista kuntien välistä yhteistyötä. (Mauri Pekkarinen: Mitäs se on?) Sosialidemokraatit ovat lukeneet puheenjohtaja Sipilän kirjaa, kirja nimeltä Vaihtoehto, sivu 51, jossa kerrotaan ensinnäkin, että erikoissairaanhoito siirtyy tähän maakuntamalliin, elikkä sairaanhoitopiirit lakkautetaan. Sen jälkeen edustaja Sipilä kirjassaan toteaa, sivu 51: "Maakunnan päätöksenteosta vastaisi vaaleilla valittu valtuusto." Sen jälkeen toteatte kirjassanne: "Verotusoikeus olisi jatkossakin kunnilla, joille myös valtionosuudet tuloutettaisiin." Eli päätöksenteko on siirretty kokonaan pois kunnista maakuntavaltuutetuille, mutta rahat ovat siellä peruskunnissa, niissä kotikunnissa, jotka vain lähettäisivät ne rahat niille, jotka tekevät päätökset niiden rahojen käytöstä. Ei minkäänlaista kuntien välistä yhteistoimintaa, toisin kuin tämä Orpo—Backman-malli tässä antaa mahdollisuuden.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Aivan pakko antaa edustaja Sipilälle vielä lyhyt vastauspuheenvuoro, ja sen jälkeen pääministeri.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä olin edustaja Kiljusen kanssa viime kesänä Etelä-Karjalassa puhumassa ja en tunnista nyt, että olimme samassa tilanteessa, jossa te kehuitte Eksote-mallia, joka on nimenomaan tämän meidän mallimme mukainen malli. Te vielä sanoitte siellä, että te toivotte, että se voi jatkaa, toivottavasti se voi jatkaa. (Mauri Pekkarinen: Kyllä Kiljuselle pitää antaa puheenvuoro! — Naurua)

Tässä on positiivista se, että nyt hyvissä ajoin ennen kuntavaaleja luvattu malli on viimeinkin saatu. Minä olen puhunut korjaamisesta ja olen nimenomaan toivonut, että tämäkin hallitus olisi noudattanut sitä perinnettä, että näissä 20—30 vuotta kestävissä uudistuksissa, puolustusvoimauudistus, vaalipiiriuudistus, kuntarakenneuudistus ja sote-uudistus, olisi otettu oppositio mukaan. Minä koen yhteistyön pikkusen eri tavalla: sillä tavalla, että ollaan kaikki valmistelussa mukana ja sitten ollaan kaikki motivoituneina viemään eteenpäin sitä asiaa. (Puhemies koputtaa) Näin olen tottunut toimimaan aiemmassa elämässäni, aiemmissa työpaikoissani. Minä uskon, (Puhemies koputtaa) että tästä olisi löytynyt yhteinen polku. Ja tämä meidän tarjouksemme, arvoisa pääministeri, on edelleenkin voimassa.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Täällä ovat joitakin aikoja sitten muutamat keskustan edustajat sanoneet, että hallituksen sote-uudistus ja kuntauudistus perustuvat valtapolitiikkaan, siis ilmeisesti puoluepoliittiseen valtapolitiikkaan. (Mauri Pekkarinen: Kylmään valtapolitiikkaan!) Sitä se ei ole. Niin kuin joskus nähtiin, ehkä vuosi sitten oli joku tutkimus, että minkä puolueen valta-asemat vahvistuisivat, mikäli tämä hanke menisi eteenpäin, niin sehän oli keskusta. (Juha Sipilä: Me ei olla tämmöistä arviota tehty!) Minä en ymmärrä oikein edes sitä, miten ihmisten poliittinen mielipide muuttuu, jos byrokratiaa uudistetaan. Eihän se nyt muutu mihinkään. Toiset ovat sitoutuneempia johonkin aatemaailmaan kuin toiset. Eiväthän ihmisten mielipiteet tai arvot muutu hallinnon uudistumisessa. Tämmöistä ihan turhaa, tarpeetonta jauhantaa siitä, että on joku valtapolitiikkapyrkimys. Ei se ainakaan meille ole. Toivon mukaan se ei ole myöskään keskustalle, eli te ette haluaisi jotakin sen takia, että koette, että valta-asemanne heikkenee. Unohdetaan tämmöiset puheet nyt kokonaan ja katsotaan tätä sisältöä ihan niin kuin asiallisesti.

Mitä tulee sitten tähän perustuslakikysymykseen, niin vastuukuntamallihan ei ole mustavalkoinen eli on—off, vaan siinäkin on hyvin erilaisia variaatioita, ja nyt perustuslakivaliokunta tai eduskunta parhaaksi katsomallaan tavalla määrittelee tämän. Edellisen kerran tätä asiaa on perustuslaillisesti käsitelty 70-luvulla. Maailma on hieman muuttunut siitä ja tulee tästä päivästä eteenkinpäin muuttumaan vielä enemmän. Eli eiköhän siihen nyt joku ratkaisu löydy.

Tämä maakuntamalli: Otetaan nyt esimerkiksi vaikkapa edustaja Sipilän lähialueelta uusi Oulu. Minä ymmärsin näin, että myös keskustalaiset olivat kannattamassa uuden Oulun rakentamista. Eli laajassa yhteistyössä, ei ollut hallitusta eikä oppositiota, vaan kaikki puolueet yhdessä olivat rakentamassa uutta, vahvaa peruskuntaa. Nyt jos tulisi sitten tämä maakuntamalli, niin se tarkoittaisi sitä, että tältä uudelta Oululta, jota on hyvin monien vaiheiden jälkeen yhdessä rakennettu, liipaistaisiin 60 prosenttia päätösvallasta pois ja siirrettäisiin se käytännössä Pohjois-Pohjanmaan maakunnalle. (Mauri Pekkarinen: Paljonko niille muille kunnille jäi?)

Ja näin tapahtuisi kaikille muillekin suomalaisille kunnille. Eli se kotikunta olisi torso kotikunta, jonne tulisi, niin kuin edustaja Backman tuossa totesi, vain rahat valtiolta, ja ne rahat lähetettäisiin kyselemättä maakuntaan, tai maakunta lähettää laskut. Tästä puuttuu se valta ja vastuu. Tämä on tämän maakuntamallin se suurin heikkous: että valta ja vastuu eivät ole samoissa paikoissa. Tässä ei olisi mitään tekemistä kuntayhteistyössä, koska maakunta olisi itsenäinen orgaani. Ei se ole mikään kuntayhteistyömuoto, vaan se on itsenäinen orgaani, niin kuin edustaja Sipilä on sanonut, että sillä on oma valtuusto ja omat vaalit ja näin.

Eli nämä hallituksen linjaukset perustuvat hyvin pitkälti yhteistyöhön, joko niin, että tulee kuntaliitoksia, jolloin kunta on kykenevä ei vain maksamaan toisten tekemiä laskuja vaan itse organisoimaan ja johtamaan palvelujen järjestämistä, tai sitten sitä tehdään tiiviissä yhteistyössä toisten kanssa. Minusta tuntuu, että te ette ole ihan oikeasti nyt edes perehtyneet näihin esityksiin, (Timo Korhonen: Herranen aika!) koska te puhutte nyt ihan jostakin muusta. Eihän maakuntamalli ole mikään kuntayhteistyömalli, päinvastoin. Ja sitä paitsi, jos katsotaan, että kunnan rooli on ainoastaan maksaa maakunnan lähettämiä laskuja, niin miten sen kunnan maksukyky paranee sillä, että siltä otetaan 60 prosenttia vallasta pois mutta ei oteta 60:tä prosenttia maksuista pois? Minkä takia sen kotikunnan pitää olla heikko? Miksi kotikunta ei saa olla vahva? Miksi kotikunta ei saa olla vahva? Me lähdemme siitä, että olisi mahdollisimman paljon vahvoja kotikuntia ja tehdään yksin tai yhdessä.

Arvoisa puhemies! Ihan loppuun tästä yhteistyöstä. Meillä on tässä suhteessa erilaiset mielipiteet tästä, kuinka vahva kunta voi olla ja kuka tuottaa palvelut, mutta on tässä nyt aika paljon myös yhteisiä näkemyksiä. Minä tiedän, että tämä on osalle oppositiota, ei varmaan kaikille, jos ajattelee kannattajia tai jäseniä tai kuntavaikuttajia, mutta osalle opposition edustajia, ikään kuin tämmöistä poliittista peliä. Sanotaan, että tapahtui mitä hyvänsä, niin vaalien jälkeen kaikki rikotaan. Ei tämä, kuulkaa, riitelemällä parane. (Aila Paloniemi: Korjaamalla!) Ei tämä asia riitelemällä parane. Me olemme tehneet käytännönläheistä yhteistyötä Kuntaliitossa, vielä kerran kiitos siitä, myös perussuomalaisten ja keskustan kanssa, ja nyt sitä yhteistyötä pitää tehdä myös siellä peruskunnissa, siellä kotikunnissa. Minä tunnen hyvin paljon keskustalaisia, jotka ajattelevat samalla tavalla kuin hallitus ajattelee. Sitten tunnen niitäkin, jotka eivät ajattele samalla tavalla. Mutta älkää tietoisesti myrkyttäkö yhdessä tekemisen henkeä siellä, missä sitä yhteistyötä halutaan aidosti tehdä, joko vahvemman kotikunnan tai sitten näiden hallituksen linjausten mukaan tehtyjen sote-ratkaisujen puolesta. Älkää sanoko omalle väellenne, että jarrut kiinni ja liinat kiinni ja vaalien jälkeen revitään kaikki, pistetään palasiksi kaikki. Ei tätä maata sillä tavalla rakenneta.

Edustaja Kääriäinen ja osa keskustan edustajista loukkaantui, kun puhuin tästä "ein" sanomisesta. (Seppo Kääriäinen: En minä loukkaantunut!) Älkää ottako itseenne. Minä en tarkoittanut teitä, koska te olette antanut oman vaihtoehtonne, mutta minä puhuin siinä käytännössä perussuomalaisista. Te julistatte kuntakapinaa: siis että ihan kaiken varalta vain sanotaan "ei", vaikkei oikein tiedetä, mitä itsekään halutaan. Eihän tuossa ole mitään järkeä. Ei siinä ole mitään järkeä, että kaiken varalta sanotaan kaikelle uudelle "ei" tietämättä, mitä edes itse haluaa. Eli otetaan nyt vähän kierroksia alas, jäitä hattuun. Katsotaan, että meillä kaikilla on sama tavoite. Suuri osa tunnustaa vielä tosiasiat, että nykyjärjestelmä ei toimi, ja tehdään siitä parasta mahdollista mallia, mutta ei ruokita semmoista myrkytty-nyttä ilmapiiriä, että mitään ei saa yhdessä tehdä.

Ensimmäinen varapuhemies Pekka Ravi:

Nyt siirrymme siihen vaiheeseen, että otetaan ryhmäpuhujien debattikierros minuutin pituisin puheenvuoroin, ja sitten varapuhemies Joutsenlahti viisaasti harkitsee, jatkaako hän vielä debattia.

Petteri Orpo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minusta pääministeri piti erittäin arvokkaan ja rakentavan puheenvuoron. Siitä on hyvä jatkaa. Jos todella vielä miettii sitä, mitä yhteistä meillä on keskustan mallin kanssa tällä Backmanin—Orpon-mallilla, niin ensimmäinen ja tärkein on integraatio. Siitä me olemme kaikki varmaan yksimielisiä. Me olemme siitä yksimielisiä, että on tehtävä jotain. Me olemme sitä mieltä, että pitää saavuttaa vahvemmat hartiat näiden sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämiseen. Siihen teidän lähtökohtanne on aikoja päiviä ollut työssäkäyntialueen kokoiset vahvat kunnat, niin kuin Paras-hankkeessa todettiin.

Sitten meillä on selkeästi erilainen näkemys vastuukunta-/maakuntamallista. Mutta minusta tuntuu, että te oikeasti ette ole ymmärtäneet tai ette ole vielä perehtyneet siihen, millainen vastuukunta voi olla. Se voidaan rakentaa hyvin lähelle kuntayhtymämallia, ja se pitääkin rakentaa, jotta se on kansanvaltainen. Mutta siellä se kunta saa edustajansa suoraan vaikuttamaan siihen, miten ne sote-palvelut järjestetään — ei vaalien kautta, kuten täällä on käynyt ilmi. Tämä on erittäin merkittävä muutos.

Minä toivoisin, että te perehtyisitte vastuukuntamalliin, sen erilaisiin variaatioihin. Käydään keskustelua siitä, miten se voidaan tehdä, ja samaan aikaan tehdään kuntakentällä nyt yhteistyötä näiden linjausten perusteella. Tämä on alku, siitä on hyvä rakentaa jatkoa ja lähteä tekemään hyvää kuntakenttää. Uskallan sanoa: mitä vähemmän kuntia, sen paremmat palvelut.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Vastaan edustaja Sipilälle, vaikka hän ei ole nyt enää paikalla.

Täytyy myöntää, olen varmasti sanonut, koska ajatus tänäkin päivänä on se sama, että Eksotessa on tapahtunut paljon hyvää. Parasta siellä on ollut nimenomaan se, että olemme osanneet sekä integroida perustason terveydenhuollon ja sosiaalipalvelut että tuoda erikoissairaanhoidon mukaan isoon kokonaisuuteen — juuri sitä, mitä me tässäkin hallinnonuudistuksessa haemme. Mutta ongelmana on se, että kunnat toimivat tällä hetkellä käytännössä ainoastaan maksajina, demokratia ei toimi, päätöksenteko ei ole läpinäkyvää, omistajaohjaus ei toimi, ja listaa voisi jatkaa vaikka kuinka.

Mutta, arvoisa puhemies, asia, josta haluaisin vielä puhua ja josta ei ole vielä yhtään sanottu, on se, että kun tämä sote-projekti viedään eteenpäin, on ehdottoman tärkeää huomioida, että kuntien henkilöstö on aidosti tässä prosessissa mukana heti alusta alkaen. Tämä edellyttää vahvaa johtamista, selkeää johtamista, henkilöstön kuulemista ja mukana olemista. Kyse on myös paljon uusien käytäntöjen muutoksista, jotka toteuttaa nimenomaan henkilökunta. He ovat monesti myös erittäin hyviä alan asiantuntijoita, jotka voivat tuoda niihin käytäntöihin sellaisia toimintamalleja, jotka vievät tätä kokonaishanketta eteenpäin. (Puhemies koputtaa) Tästä syystä toivon, että tämä asia huomioidaan sitten, kun kunnat lähtevät näitä prosesseja viemään eteenpäin.

Hanna  Mäntylä  /ps:

Arvoisa puhemies! Aluksi haluan kiittää tästä hyvin mielenkiintoisesta keskustelusta. Haluaisin vielä kerran korostaa, että vaikka perussuomalaiset eivät nyt ole halunneet lähteä mukaan tähän kilpalaulantaan näistä malleista ja niiden nimistä, niin kyllä me nämä rakenteelliset ongelmat tiedostamme hyvinkin ja olemme valmiita rakentavaan keskusteluun sillä edellytyksellä, että keskustelu on todella avointa ja ilman salailua ja asioiden turhaa pimittelyä. Katson, että voimmehan me keksiä näitä mallien nimiä vaikka jokaiselle kansanedustajalle omansa, jos se on tämän keskustelun ja etenemisen itseisarvo tai olennaista tässä koko-naisuudessa, mutta perussuomalaisille olennaista on sisältö ja kokonaisuus. Siltä pohjalta me olemme lähestyneet ja lähestymme tätä asiaa.

Edustaja Ojala-Niemelälle olisin pikaisesti vielä vastannut — hän on jo salista kyllä poistunut — että varmasti tähän lääkäripulaan Lapissa ei ole kenelläkään yksinkertaista ratkaisua. Siihen en kyllä osaa hänelle enkä muillekaan antaa suoriltaan vastausta, miten julkista sektoria olisi kaikista parasta lähteä vahvistamaan.

Juha Rehula /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olipa hyvä, kun pääministeri otti Oulun esiin täällä. Keskusta on kannattanut ja kannattaa vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Mutta Oulun viesti on, että heillä on täysi työ viedä se monikunta-, suurkuntaliitos läpi. Heidän edellytyksensä ottaa isäntäkunnan rooli sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestämisessä lähes koko Pohjois-Pohjanmaalle — he eivät ole valmiit siihen.

Toisekseen, tässä keskustelussa on tullut täysin selväksi se, miten me kuntia arvostamme. Täällä on ne kunnat, joilla on arvo, jotka saavat tehdä yhteistyöstä, sitä oikeaa yhteistyötä, mutta te heitätte 250 kunnalta sen yhteistyömahdollisuuden romukoppaan.

Ja sitten, arvoisa herra puhemies, ihan lopuksi: Keskusta on puheenjohtajansa ja varapuheenjohtajansa suulla tarjonnut hallitukselle yhteistyön kättä. Me emme saaneet pääministeriltä muuta vastausta kuin sen, että meitä lyötiin vyön alle. Pääministeri teki täysin selväksi, että asiassa ja aihepiirissä, jossa perinteisesti Suomen historiassa on parlamentaarisesti valmisteltu kaikki kunnallishallintoon liittyvät suuret uudistukset, se yhteistyö ei käy.

Mutta, arvoisa puhemies, vielä saattaa koittaa päivä, ja päätän samalla lailla kuin päätin ryhmäpuheenvuoroni: Keskusta on valmis siivoamaan sen, minkä hallitus sotkee. Korjaamme sen, mitä on rikottu. Repimisestä me emme ole tänään puhuneet mitään.

Erkki Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on kannettu huolta sairaanhoitopiireistä ja niitten purkamisesta. Mietitäänpä nyt sitä asiaa. Suomessa on 21 sairaanhoitopiiriä, sote-alueita on tulossa 20—25 ja maakuntia äkkiä laskien on laskutavasta riippuen 18 tai 20. Millähän tavalla ne sairaanhoitopiirit mahtavat oikeasti hajota, kun ne keskussairaalat eivät kuitenkaan hajoa yhtään minnekään?

Sairaanhoitopiirit siirtyvät sote-alueelle. Se tarkoittaa sitä, että kaksi tai kolme sairaanhoitopiiriä ryhtyy tuottamaan palveluita kahdelle sote-alueelle ja kaikkien muitten sairaanhoitopiirien alueetkin tulevat todennäköisesti säilymään ennallaan erikoissairaanhoidon tuottamisessa. Kun täällä kysyttiin, että jos vastuukuntamalli ei toteudu, niin mitä tulee tilalle, niin tulee kuntayhtymä ilman äänivaltaleikkuria, ja se on itse asiassa sama malli kuin vastuukuntamalli, nyt työryhmässä hahmoteltu malli. Eli siis käytännössä se osoittaa, että eroja ei juuri ole.

Kun täällä puhuttiin kuntakapinasta, niin minulla on kokemusta nuoruudestani (Puhemies koputtaa) vallankumouksellisen puolueen jäsenenä. (Puhemies koputtaa) Siellä tehtiin kapinaa uuden puolesta, ei entisen säilyttämiseksi. Siihen kannattaisi pyrkiä nytkin.

Pekka Haavisto /vihr:

Arvoisa puhemies! Hyvä keskustelu, vain pari huomiota lopuksi. Ensin edustaja Hongistolle, joka täällä paheksui, että jopa turvapaikanhakijoille on järjestetty terveyspalveluja: ei kannattaisi olla kateellinen maailman köyhimmille ihmisille, jotka ovat joutuneet pulaan ja näin poispäin, se on kyllä alhaista.

Sitten kaksi huomiota. Minusta edustaja Ojala-Niemelä toi hyvin esiin tämän nykymallin heikkoudet: Sodankylä, lääkäripula. Mitä tehdään? Uudistus on pakko tehdä, ja tässä on mentävä eteenpäin. Täällä on katsottu eteenpäin myöskin terveyskeskustyön ja julkisen sektorin työn uudelleenjärjestämisen osalta, ja varmasti se, mikä on tehnyt yksityisestä sektorista kilpailukykyisemmän monella tavalla, on joustavammat työajat, työnantajien erilainen suhtautuminen ja muuta. Myöskin julkisen sektorin on säilytettävä kilpailukykynsä jatkossa. Itse ainakin odotan tältä sote-uudistukselta sitä, että saamme modernin, hyviä työpaikkoja tarjoavan julkisen sektorin, joka on kilpailukykyinen näissä työtehtävissä.

Ulla-Maj Wideroos /r:

Arvoisa puhemies, herr talman! Oikein hyvä ja vilkas keskustelu. Nyt on kuitenkin mentävä eteenpäin varmaan niinkin, että askel kerrallaan ja katsotaan, mitä kuntakentällä tapahtuu. Olen ihan varma siitä, että tämän hallituksen viestin jälkeen alkaa tapahtua. Siellä kunnanisät ja -äidit ymmärtävät, että emme voi, niin kuin edustaja Virtanen sanoi, katsoa taaksepäin, vaan meidän pitää katsoa eteenpäin.

Jag skulle också gärna stöda det som riksdagsledamot Kiljunen sade om personalen och de anställda i kommunerna. Det som vi vet redan nu är att åldersstrukturen på personalen i kommunerna är en mycket stor utmaning. Det vill säga, det handlar inte om att man ska bli av med personal, utan man behöver få mera personal eftersom åldersstrukturen är sådan som den är på personalen. Och vill man genomföra förändringar någonstans så måste man se till att personalen är med, och det betyder naturligtvis också att det ställs ganska stora krav på ledarskapet.

Sauli Ahvenjärvi /kd:

Arvoisa puhemies! Lähipalveluiden turvaaminen on ollut kristillisdemokraattien keskeisenä tavoitteena tässä sote-uudistuksessa. Tämä tavoite tulee toteutumaan, kun lähipalveluiden saatavuus turvataan sosiaali- ja terveyshuollon järjestämislaissa. Lähipalvelujen tulee olla saatavilla kaikkialla sote-alueella, ja vastuukunnan tulee järjestää palvelut yhdenvertaisesti kaikille sote-alueeseen kuuluville kunnille.

Suuret linjat on nyt vedetty, ja yksityiskohtainen tarkastelu pääsee käyntiin. Oleellisimpia tehtäviä on palveluiden rahoitusmallin täsmentäminen. On huolehdittava siitä, että mallista tulee tehokkuuteen, ongelmien ennaltaehkäisyyn ja laatuun kannustava. Olisi uskallettava pohtia myös uudentyyppisiä ratkaisuja, esimerkiksi ruotsalaista mallia, jossa osa rahasta kulkee palvelun käyttäjän mukana.

Lopuksi haluan osaltani muistuttaa siitä, että kipeästi kaivattu terveydenhuollon valtakunnallinen tietojärjestelmä on edelleen rakentamatta. Asiassa olisi vihdoin lähdettävä oikeaan suuntaan sinne tänne poukkoilun sijaan. Hankkeen johtamiseen ei ole selvästikään tieto ja taito riittänyt. Avoimien rajapintojen perään huutelu ei riitä. Tarvitaan valtakunnallisten, kaikkia toteutukseen osallistuvia velvoittavien standardien luomista ja palvelujen tuottajien sitouttamista yhteiseen ratkaisuun (Puhemies koputtaa) loputtoman sooloilun sijaan.

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä uudistuksessa ei päästä paneutumaan monikanavarahoituksen ongelmiin, ja tähän asiaan kohdistunut kritiikki on aiheellista. Sitä vastoin kritiikki siitä, että uudistus heikentäisi lähipalveluita, on epäasiallista kansalaisten pelottelua. Olen todella pahoillani tästä pelottelusta, sillä kyllä rehellisyyden nimissä pitäisi kaikkien myöntää, ettei tämä hallintorakenteiden muutos vaikuta lähipalveluiden toteuttamiseen muutoin kuin siltä osin, että suurempien hartioiden varassa voidaan lähipalveluitakin kehittää ja uudistaa paremmin. Eli kyllä lähipalvelut tulevat säilymään.

Sosiaali- ja terveydenhuollon lähipalveluita voidaan toki järjestää myös monella tavalla, esimerkiksi palvelubusseja käyttämällä ja etälääketiedettä hyödyntäen. Esimerkiksi kotisairaanhoitaja ja asiakas voivat nykytekniikan avulla olla yhteydessä jopa 30 kilometrin päässä olevaan lääkäriin, ja hän pystyy reaaliajassa tulkitsemaan sydänfilmejä ynnä muuta. Tässä muutoksessa onkin rakenteiden muuttamisen lisäksi ensisijaisen tärkeää muuttaa myös toimintatapoja. Toimintatapoja kehittämällä tehdään perustasoa myös houkuttelevaksi työpaikaksi ammattilaisille.

Sari Sarkomaa /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä keskustelu lähenee loppuaan ja ministeritkin jo lähtevät, mutta sen tässä vielä haluaisin sanoa, että todellakin tämä sote-ratkaisu on hyvä askel eteenpäin, mutta ei tämä kaikkea vielä ratkaise. On todella tärkeää, että hallitus tuo vielä aktiivisesti lisäesityksiä tällä vaalikaudella.

Yksi asia on ylitse muiden, ja se on se, miten me saamme terveysasemat toimimaan. Olisin kysynyt, jos täällä olisi peruspalveluministeri, mitä ajatuksia on vielä tämän ratkaisun lisäksi ter-veysasemien toiminnan edistämiseksi. Olisin myöskin nostanut esille sen, että me metropolialueella olemme ajatelleet, että voisimme kokeilla rahoitusmallia, että raha seuraa potilasta. Onko hallitus siihen valmis? Helsinki on tähän kokeiluun jo ilmoittautunut, ja kannustaisin Uudenmaan kuntia tähän mukaan. Me tarvitsemme aidosti jotain uutta, että todellakin hoitojonot saadaan purettua.

Arvoisa puhemies! Näin päätän puheenvuoron.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Uudenmaan alueella on yhteinen tahto sille, että kuntarakenne- ja sote-rakenneuudistuksessa tulee huolehtia siitä, että Husin yhtenäisyys säilytetään. Hus on osoittanut tehokkuuden, ja sen pilkkomiselle ei ole minkäänlaisia perusteita. On myös tärkeätä, ettei myöskään Hyksiä pilkota. Hyks muodostaa noin 80 prosenttia Husista. Se tuottaa palveluja myös muille Husin jäsenkunnille eikä pelkästään pääkaupunkiseudulle. Hyks tuottaa erityispalveluita koko Suomelle.

Halusin tuoda nämä Uudenmaan alueen terveiset ja haluan tähän keskusteluun vielä lisätä sen, että on todella arvokasta, että me keskustelemme siitä, miten kansalaisille järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Tällä hetkellä on todella ikävä todeta, että ihmiset roikkuvat puhelimen luurissa ja kuuntelevat "tyyt-tyyt-tyyt" tai "pir-pir-pir", kukaan ei vastaa, et saa ketään kiinni puhelimitse, et saa aikaa. Me uskomme, että tämä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus nyt vahvistaa sitä, että kuntalaiset saavat niitä palveluita ja pääsevät sinne perusterveydenhuoltoon ja voidaan pitää huolta ihmisistä ja heidän terveydestään, jotta (Puhemies koputtaa) terveyserojen kasvu pysähtyy ja kaventuu.

Aila Paloniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä niin on, että näitten sote-linjausten jälkeen hallituksen suurkuntahanke näyttäytyy yhä vahvemmin valtapolitiikalta, vaikka pääministeri sen tuossa kiisti. Kuntauudistuksen ydin on keskuskaupunkien verkosto koko maahan. 16:sta kuntarakennelakiin piirretystä keskuskaupunkiseudusta sekä pääkaupunkiseudusta 8:ssa suurin puolue on kokoomus ja 4:ssä SDP. Kuvitteletteko te todellakin, että lääkärijonot lyhenevät, palvelut paranevat ja kuntien taloudet automaattisesti pelastautuvat sillä, että päätösvaltaa keskitetään kokoomuslaisille ja demareille? Minä en usko siihen pätkääkään.

Lasse Hautala /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Muutama kuukausi sitten edustaja Juha Sipilä sanoi tässä salissa, että on valitettavaa, jos yksinkertaisen viestin joutuu useampaan kertaan toistamaan. Tänään tähän viestiin tai hänen sanomiseensa on helppo yhtyä. Useissa puheenvuoroissa käyttämäni puheenvuoron jälkeen on vedottu siihen, että Kuntaliiton hallitus olisi ollut tämän asian osalta yksimielinen. Se ei pidä paikkaansa. Kuntaliiton hallituksen kanta erosi monilta eri yksityiskohdilta maan hallituksen tai Orpon työryhmän kannanotosta.

Edustaja Gästgivars sanoi täällä, että Kuntaliiton hallitus on ollut samaa mieltä tästä Orpon työryhmän lausunnosta. Ei pidä paikkaansa, koska Kuntaliiton hallitus antoi oman kannanottonsa jo ennemmin, ennen kuin Orpon työryhmä tuli esille. Ja Kuntaliiton lausuntohan olisi sinänsä ollut parempi, koska se perustui asiantuntijoiden tekemään analyysiin ja työhön. Mutta maan hallitus on viitannut kintaalla niin terveydenhuollon, THL:n kuin Lääkäriliiton ja omien aikaisemmin nimittämiensä asiantuntijoiden lausunnoille, eli jouduttiin tekemään poliittinen ryhmä, joka tekee tämän kokonaisuuden, ja siinä mielessä Kuntaliitonkin kannanotto olisi ollut tähän asiaan parempi.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä uudistuksessa on väistämättä edettävä palvelukärki edellä, pohdittava koko ajan sitä, miten saamme turvattua hyvät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maahan. Keskustelussa on tullut esille, että tämä sote-esitys tukeutuu Kuntaliiton yksimieliseen esitykseen, ja myös Kuntaliitto on arvioinut, että sote-ryhmän lin-jaukset selkeyttävät sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistusta.

Täytyy vielä tässä keskustelun lopussa myös todeta, että emme ihan kauhean kaukana ole myöskään keskustan kanssa tässä asiassa. Esityksen väestömäärät ovat nimittäin samat kuin keskustan aikanaan vetämässä Paras-hankkeessa. Myös Paras-laki lähti siitä, että alle 20 000 asukkaan kunnat eivät yksin pysty järjestämään peruspalveluita. Minä itse uskon siihen, että tässä löytyy hyvä yhteistyön henki kunnissa ja asioita saadaan vietyä eteenpäin niin, että hyvät peruspalvelut pystytään turvaamaan koko maassa asuinpaikasta riippumatta.

Laila Koskela /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen ajama sote-uudistus on ollut varsin värikäs, ja siinä ongelmallista on ollut tämän mallin sekavuus, kun viedään näin suurta uudistusta, mikä nyt kunta- ja sote-uudistus on. Kuntia on kyllä luvattu kuunnella sote-linjauksissa, mutta aikataulu on kovin kiireinen. Uuden kuntarakennelain on tarkoitus tulla voimaan heinäkuun alussa. Myös eduskunnalla pitää olla selvitys sote-palvelujen järjestämisestä ennen kuntarakenneuudistuksen käsittelyä.

Näin massiivisia uudistuksia tehtäessä tulee huomioida kauaskantoiset vaikutukset yhteiskunnassamme. Vaikka pääministeri Katainen eräässä haastattelussa kannustavasti sanoikin "ja nyt on kuntien vuoro toimia", kuitenkin pahalta näyttää se, että kunnat joutuvat pakkoliitoksiin, sillä tarvitaan todella riittävän suuret hartiat kaikkien palveluiden järjestämiseksi. Moni kunta on tämän asian kanssa vakavassa tilanteessa. Paljon on ratkaisemattomia asioita, ja sote-palvelujen uudistamistyö on vielä todella pahasti kesken.

Pauli Kiuru /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tätä keskustelua kuunneltuani — ja kun vertaan aikaisempaan ammattitaustaani eli historian ja yhteiskuntaopin opettajan ammattiin — tuli vääjäämättä mieleen 1500-luvun renessanssiajan filosofi Machiavelli. Hän sanoi, että kaikkea vääjäämätöntä vastustetaan ensin raivokkaasti, sitten sille naureskellaan ivallisesti ja lopulta asia hyväksytään itsestäänselvyytenä. Tähän itsestäänselvyyden hyväksymisvaiheeseen ilmeisesti menee muutama vuosi vielä, mutta jos meillä on malttia katsoa asioita hieman pidemmällä aikavälillä, niin 10—20 vuoden päästä asiat näyttävät aivan erilaisilta. Toisen maailmansodan jälkeen Suomessa kuntia oli monta sataa enemmän kuin nykyään, ja esimerkiksi tässä Helsingin seudulla Oulunkylä oli itsenäinen kunta. Kuka muistaa sitä enää?

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Keskustelu on päättynyt.