Täysistunnon pöytäkirja 53/2013 vp

PTK 53/2013 vp

53. TORSTAINA 16. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi työsopimuslain 2 luvun 16 §:n sekä kirjanpitolain 2 luvun ja 8 luvun 4 §:n muuttamisesta

 

Merja Mäkisalo-Ropponen /sd:

Arvoisa puhemies! Tämän lakimuutoksen tarkoituksena on torjua harmaata taloutta vähentämällä käteisen rahan käyttöä palkanmaksussa. Lain vaikutukset eivät kuitenkaan todennäköisesti ole kovin suuria, mutta jokainen pienikin askel tätä tavoitetta kohden on kuitenkin kannatettava.

Jatkossa palkan voi maksaa käteisenä vain pakottavasta syystä. Palkan maksaminen käteisenä on mahdollista vain, jos työntekijällä ei ole palkkatiliä tai hän ei sitä ilmoita työnantajalle. Käteismaksu on myös mahdollinen työsuhteen purkautumisen yhteydessä tai tilanteessa, jossa suoritus ei työnantajasta riippumattomasta syystä ehtisi ajoissa työntekijän tilille.

Valiokunnassa keskusteltiin myös siitä, voisiko palkanmaksu pankkitilille olla aina pakollista. Tämä kuitenkin voisi olla ristiriidassa perusoikeuksien kanssa. Toisin sanoen jos henkilö ei halua pankkitiliä, ei häntä siihen voida pakottaa. Rannikko- ja syrjäseuduilla voi myös pankkipalvelujen huono saatavuus muodostaa perustan maksaa palkka käteisenä. Lisäksi valiokunnan kuulemisissa tuli esille, etteivät pankit aina avaa tiliä sitä haluaville. Erityisesti ongelmia voi olla ulkomaalaisilla, joilla ei ole esittää pankin vaatimaa todistusta henkilöllisyydestään.

Nämä ongelmat pitäisi pikaisesti ratkaista, sillä pankkitilin puute on joissakin tilanteissa johtanut jopa siihen, että työsuhde on jäänyt sopimatta tai työsuhde on päättynyt. Pankkipalvelut ovat niin välttämättömiä arjen asioiden hoitamisessa, että ne tulee turvata jokaiselle Suomessa laillisesti oleskelevalle henkilölle ja mahdollistaa siten jokaisen työssäkäynti.

Anne-Mari Virolainen /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Mäkisalo-Ropponen tuossa jo lähes tyhjensi pankin, sillä tämän hallituksen esityksen käsittelyssä valiokuntamme oli täysin yksimielinen. Tässähän on lähinnä pari teknistä muutosta: toinen, joka liittyy tähän työsopimuslakiin sen palkan maksamisesta, ja toinen on kirjanpitolakiin, jotta todellakin pystytään näyttämään toteen, että se palkka on maksettu käteen, elikkä silloin pitää antaa se kuitti tai joku muu todisteellinen selvitys.

Näissä asiantuntijakuulemisissa tuli esiin muutama epäkohta.

Toinen oli se, mihin edustaja Mäkisalo-Ropponenkin viittasi, elikkä kun yrittäjä on rannikko- tai syrjäseudulla, jossa etäisyydet ovat pitkät tai muuten kulkeminen on hankalaa ja niitä pankkipalveluita ei ole siinä lähellä, niin silloin se on perusteltu syy maksaa palkka käteisenä.

Toinen ryhmä olivat nämä ulkomaalaiset. Varsinkin kun me puhumme kiintiöpakolaisista tai turvapaikanhakijoista, joilla ei todellakaan ole sellaista dokumenttia mukana, joka aukottomasti osoittaisi heidän henkilöllisyytensä, siinä todellakin valiokunta kiirehtii toimenpiteitä, jotta ulkomaalaisten pankkiasiointiin liittyvät ongelmat saataisiin ratkaistua. Valiokunta näki tässä ihan selvästi sen, että kun heillä on paperit kunnossa ja pankkiasiat toimivat, niin mahdollisuus tehdä töitä ja integroitua tähän yhteiskuntaan helpottuu huomattavasti.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Tätä työsopimuslakia muutetaan siten, että palkka maksetaan työntekijän ilmoittamalle pankkitilille — näinhän käytännössä yleensä on ollut jo pitkään — ja vain pakottavista syistä voitaisiin palkka maksaa käteisenä, esimerkiksi silloin, ellei työntekijällä ole pankkitiliä. On myös kunnioitettava työntekijää, joka ei halua asioida pankissa. Valiokunta katsoo, että palkan maksaminen käteisenä voi olla perusteltua esimerkiksi tilanteissa, joissa työnantajan tulisi viedä rahat kassasta hankalan matkan päässä olevaan pankkiin voidakseen maksaa palkat tilille. Kun työnantaja maksaa palkan käteisenä, työnantajan on liitettävä kirjanpitoon työntekijän allekirjoittama kuitti tai muu selvitys palkan maksamisesta käteisenä.

Tämän lain tarkoituksena on torjua harmaata taloutta. Niin kuin valiokuntakin on sanonut, niin se pitää kuitenkin epätodennäköisenä, että tällä olisi mitään merkittävää vaikutusta harmaan talouden torjunnassa. Me olemme puhuneet myös, että pitäisi hallituksen todella ryhtyä harmaan talouden torjuntaan, ja olemme esittäneet esimerkiksi sakotusoikeuden antamista aluehallintovirastojen ulkomaalaistarkastajille, ulkomaalaisten yritysten rekisteröimispakkoa tai vaikkapa niin sanottua Hollannin mallia eli ketjuvastuukokeilua ja olemme myös peräänkuuluttaneet parempaa viranomaisyhteistyötä, mutta kannatamme myös tätä esitystä. Aina kun pikkasenkin pystytään harmaata taloutta torjumaan, niin tämäkin laki sitä ripauksen edistää.

Timo Heinonen /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksemme on ryhtynyt aktiivisesti toimiin harmaan talouden torjunnassa. Tämä on toinen näistä harmaan talouden torjuntaa tehostavista lakiesityksistä, eli käteinen palkanmaksu tietyllä tavalla kielletään taikka tehdään mahdottomaksi näitä muutamia poikkeustapauksia lukuun ottamatta. Toinen vastaava esitys, joka tehtiin, on niin sanottu kuittipakko, eli kaupan yhteydessä pitää tuo kuitti antaa jatkossa ja kuitin antamatta jättämisestä esimerkiksi parturissa taikka kaupassa voisi tulla noin 300—1 000 euron laiminlyöntimaksu.

Arvoisa puhemies! Itse koen, että tuon pienen harmaan talouden sektorilla — en tarkoita, että se olisi kokonaisuutena pieni, vaan sitä, että rahat ovat pieniä — eniten olisi tehtävissä sillä, että helpottaisimme palkanmaksua yksityiselle henkilölle eli loisimme esimerkiksi palkka.fi-palvelusta sellaisen, että oikeasti, aidosti syöttämällä palkkasumman laite antaisi helpolla ne summat, joita pitää maksaa tuosta tehdystä taikka maksetusta palkasta. Uskon, että sillä olisi paljon enempi voitettavaa tässä harmaan talouden torjunnassa. Eli olisi tällainen tietynlainen yhden klikkauksen palvelu, jossa esimerkiksi kotitalousvähennykseen oikeutettu siivouspalvelu yksityiselle henkilölle voitaisiin maksaa rehellisesti palkkana tuon palkka.fi-työn kautta. Nykyäänhän se on helppoa silloin, kun työntekijällä on yritys taikka hän edustaa jotain yritystä, mutta uskoisin, että tällaisia henkilöitä, joilla ei ole yritystä, Suomessa on paljon ja tämä yhden klikkauksen palkanmaksujärjestelmä helpottaisi tuota tilannetta paljon ja korottaisi sitä kynnystä, että tuo palkanmaksu hoidetaan pimeästi.

Anna Kontula /vas:

Arvoisa puhemies! Henkilökohtaisesti minä olen sitä mieltä, että palkka.fi on jo tällä hetkellä niin helppo, että jos ihminen ei sitä osaa käyttää, niin hän ei ole työnantajan velvoitteista riittävän perillä muutenkaan. En kuitenkaan vastusta sitä, että sitä entisestään helpotetaan ja parannetaan.

Niin kuin Mäkipää jo sanoi, minäkään en usko, että tällä lakimuutoksella tullaan merkittävällä tavalla vaikuttamaan harmaaseen talouteen. Suoraan käteen maksettavia palkkojahan käytetään lähinnä kahdessa paikassa, ensinnäkin mikrotalouksissa eli lähinnä kotitalouksien ja ruohonjuuritason toimijoiden välisessä palvelujen vaihdannassa, ja niiltä osin, kuin siihen muutosta ylipäätään pystytään saamaan, todennäköisesti kotitalousvähennys on jo sieltä poistanut harmaata taloutta.

Toinen asia, missä paljon käytetään käteismaksuja, on siirtotyöntekijöiden kohdalla, erityisesti maahan työhön tuotettujen siirtotyöntekijöiden. Näiden kohdalla taas meillä on nyt jo vihiä siitä, milloin palkka pitää maksaa pankkiin, ja sitä erityisesti oletetaan, niin näitä erilaisia maksuja ja asianmukaista palkkaa sitten kierretään muulla tavalla, esimerkiksi vaatimalla myöhemmin työntekijöitä nostamaan palkkaa takaisin maksajalle tai vaatimalla erilaisia ylimääräisiä maksuja, jotka eivät sitten näy näissä kirjanpidoissa. Minä näen, että ainoa todella tehokas keino tämäntyyppisen siirtotyöläisten piirissä tapahtuvan harmaan talouden torjumiseen on parantaa näiden ihmisten asemaa niin, että he voivat, kykenevät ja haluavat itse vaatia itselleen asianmukaista palkkausta ja myös siihen liittyviä erilaisia sosiaali- ja eläketurvia, mikä tällä hetkellä ei ole heidän asemastaan käsin mahdollista.

Yleiskeskustelu päättyi.