Täysistunnon pöytäkirja 53/2013 vp

PTK 53/2013 vp

53. TORSTAINA 16. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Suomen ja Kreikan vakuussopimuksen julkisuus

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Meillä on ongelma. Pääministeri Katainen, te torjuitte vaatimukset Suomen ja Kreikan pankkien välisen vakuussopimuksen julkaisemisesta maaliskuussa 2012. Te sanoitte Radio Suomen Pääministerin haastattelutunnilla: "Salassapitopäätös tehtiin kreikkalaispankkien vaatimuksesta." Tässä on se ongelma: Salassapitopäätös tehtiin ei kreikkalaispankkien vaan teidän hallituksenne vaatimuksesta. Velallinenko tässä säätelee velkojalle ehdot? Tätä halusimme kysyä ja tästä halusimme valtiovarainministeriöltä selvityksen jättäessämme kirjallisen vaatimuksen. En ymmärrä, mihin lakiin päätöksenne salailuista perustui. Te halusitte salata pankkien nimet. Ne sai selville yhden enterin painalluksella Reutersin ruudulta: National Bank, Alpha, Eurobank ja Piraeus. Kysyn teiltä, arvoisa pääministeri: miksi alistuitte velallisen vaatimukseen, miksi salasitte asiakirjan, vaikka teidän piti ymmärtää, että se on julkisuuslain vastaista?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Korkeimman hallinto-oikeuden päätös on hyvä. Se selkeyttää julkisuuslainsäädäntöä ja sen tulkintaa erityisesti. Sen päätöksen perusteella myös näiden pankkien nimet voivat olla jatkossakin ei-julkisia, ja sen mukaan on toimittu. Silloin kun vakuussopimuksesta neuvoteltiin, se oli, niin kuin ehkä jokainen voi ymmärtää, hyvin vaikea neuvottelu monesta syystä johtuen. Ei pelkästään sen takia, että asia itsessään on hyvin vaikea, mutta myös sen takia, että kreikkalainen osapuoli ei ollut halukas vakuusjärjestelyihin — no, sitten he uskoivat, että ne pitää saada — ja sitten vielä tämä julkisuus oli heille erittäin haitallinen. Nyt on sitten saatu KHO:n päätös, ja sen mukaan eletään. Meillähän hallituksen puolella oli aivan kaikki valmius julkistaa kaikki ihan niin kuin rivi riviltä. Meillä ei siinä ollut mitään ongelmaa.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Me perussuomalaiset tiesimme, ettei tällaista asiaa voi salata. Te käyttäydyitte linjanne mukaan, ja te ja hallituspuolueet ette voineet meitä uskoa. Ette te uskoneet professoreita: Kaarlo Tuori, Veli-Pekka Viljanen, Olli Mäenpää, Erkki Havansi. Miksi näin? Esimerkiksi Viljanen totesi, että demokratian kannalta on ongelma, etteivät asiakirjat, jotka ovat merkittäviä Suomen taloudellisten sitoumusten ja vastuiden kannalta, ole avoimesti esillä asiasta päätettäessä. Salaisuus ei sovi tämäntyyppisen asian käsittelyyn. Professori Mäenpään mukaan julkisuuslain hyvät periaatteet on unohdettu. Professori Tuori toteaa, että demokratiaan kuuluu keskustelu paitsi parlamentissa myös kansalaisyhteiskunnassa. Salailu on ongelmallista demokratian näkökulmasta. Kysyn: millaisia oikeusoppineita hallitus kuuntelee, jos ei näitä kuuntele?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Nämä vakuudethan on nyt saatu ja kreikkalaisilta osapuolilta on saatu noin 870 miljoonaa euroa tälle vakuustilille. Eli se itse asia on mennyt niin kuin on tarkoitettukin.

Kun tätä asiaa käsiteltiin eduskunnassa, niin tämä sopimus oli silloin kaikilta osin kansanedustajien käytössä ja talousvaliokunta sitä taisi aika huolellakin käydä läpi asiantuntijoiden voimin vielä. Niin kuin tuossa aikaisemmin totesin, tilanne meni näin niin kuin kuvasin ja nyt on hyvä, kun korkein hallinto-oikeus on tehnyt oman tulkintansa, niin siinä ei ole sitten enää kenelläkään mitään muuta sanottavaa. Totean vain loppuun sen, että hallituksellehan se olisi sopinut tietenkin alusta pitäen, että kaikki on julkista.

Pietari Jääskeläinen /ps:

Arvoisa puhemies! Todella tuo vakaussopimus salattiin, mutta totean myöskin tästä vakuusasiasta seuraavaa. Ei kukaan järjissään oleva suomalainen ihminen anna kymppitonnin lainaa valtavissa veloissa olevalle tuntemattomalle henkilölle ilman vakuuksia. Antaisitko sinä? Näin on tehnyt kuitenkin maan edellinen hallitus antamalla konkurssikypsälle Kreikalle 1 000 miljoonaa euroa vaatimatta vakuuksia. Olisitko valmis lainaamaan korvia myöten veloissa olevalle ihmiselle kymppitonnin tämän luvatessa antaa 4 tonnia takaisin ja viimeisen maksuerän ollessa vasta vuonna 2058?

Maan nykyinen hallitus on tähän järjettömyyteen valmis upottamalla 2 200 miljoonaa euroa lisää antiikin Kreikan raunioille. Hallitus sanoo kantavansa poliittisen vastuun antamistaan miljardituista konkurssikypsille maille ja pankeille. On mielenkiintoista kuulla, miten hallituspuolueet tätä vastuuta kantavat (Puhemies koputtaa) vielä vuosikymmenten kuluttua, kun lapset ja lapsenlapset joutuvat hyvin todennäköisesti (Puhemies koputtaa) maksamaan päätöksistänne riihikuivaa rahaa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Vastuuta me kannamme. Me olemme ainoa maa, joka on saanut vakuudet niin Kreikalta kuin Espanjalta. Niin kuin eilen täällä kansanedustajien kanssa keskusteltaessa moneen kertaan todettiin, Suomi on saanut vakuuksia yhteensä jo noin 1,2 miljardin euron edestä ja lisää on tulossa: sitä myöten kuin Espanjalle ja Kreikalle maksetaan lainaa, vastaavasti myöskin Suomen vakuustili karttuu. Minusta tämä on erittäin hyvä saavutus, tästä voimme olla ylpeitä. Mikään muu maa näitä vakuuksia ei ole saanut, ja senkin takia suomalaisten veronmaksajien asema on turvatumpi kuin muiden euromaiden.

Juho Eerola /ps:

Arvoisa puhemies! Hallituksen toimintaa on surullista seurata. Ministeri Urpilainen esitti eilen rohkeasti hallituksen tiedonannon ERVV:n varainhankinnan valtiontakausten voimassaoloaikojen pidentämisestä käytännössä maailman tappiin saakka. Ei ole ihme, että muu hallitus ei kehdannut eilen täällä naamaansa näyttää vaan valitsi keskuudestaan uhrin, eli kunnianosoitukseni teille rohkeudestanne, ministeri Urpilainen. Erityisen hämmästyttävää on, että niin sanotussa vakuussopimuksessa ei ole lainkaan mainintaa vakuuksista. Selittelyt kulttuurieroista ja hienotunteisuudesta eivät kelpaa, sillä nyt on kyse siitä, onko sopimus lainkaan juridisesti pätevä.

Kysynkin pääministeri Kataiselta: salasitteko asiakirjan peitelläksenne sitä tosiasiaa, että vakuussopimus ei todellisuudessa ole vakuussopimus lainkaan vaan keisarin uudet vaatteet?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Oli ikävä, että en itse, eikä itse asiassa ministeri Ihalainenkaan, pystynyt osallistumaan eiliseen käsittelyyn, me olimme Tukholmassa. Olin pääministereitten kokouksessa, ja ministeri Ihalaisella oli samassa kaupungissa toinen kokous. Mutta varmaan asia tuli kaikille selväksi. Niin kuin tässä on todettu, niin hallituksen puoleltahan kaikki sai olla julkista ihan viimeistä piirtoa myöten, koska mehän olimme tyytyväisiä (Perussuomalaisten ryhmästä: Eihän saanut!) siihen, että saimme vakuudet. Tosiasia on se, että tälle vakuustilille on tullut jo 870 miljoonaa euroa. Jos se ei nyt jollekin kelpaa, niin sille ei sitten mitään voi.

Timo Soini /ps:

Arvoisa puhemies! Nyt kun demokratia on voittanut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä hallituksen hölmöilyn, me tiedämme, että tässä vakuussopimuksessa ei mainita vakuuksista sanaakaan, kyseessä on total return swap, suomeksi luottojohdannaisiin perustuva järjestelmä. Arvoisa pääministeri, tiedättekö, mitä se tarkoittaa? Kreikkalaispankit toimivat lähinnä Kreikan bulvaaneina, siis sopimus on Suomen ja kreikkalaispankkien välinen. Niiden mukanaolo johtuu siitä, että Kreikan lainoihin, jotka on laskettu liikkeelle Englannin lain alaisuudessa, sisältyy panttaamiskieltolauseke. Kertokaa nyt, arvoisa pääministeri, Suomen kansan kuullen, kun sopimuksessa ei ole sanaa "vakuus", niin mitä siinä on, total return swap, luottojohdannainen, ja mikä se on.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Meillä oli kaksi ensisijaista vaihtoehtoa vakuuksien suhteen. Ensimmäinen oli niin sanottu käteisvakuus, mutta se ei käynyt toisille euromaille ihan ymmärrettävistä syistä johtuen. Toinen vaihtoehto oli reaalivakuus, ja se osoittautui mahdottomaksi taas kreikkalaisten ajattelussa ja ehkäpä vähän muidenkin, joten rakennettiin kolmas vaihtoehto, kolmas malli, ja te kuvasitte sitä mallia pääpiirteissään. Se malli on nyt tuottanut 870 miljoonaa euroa sinne tilille, joka on vakuutena tätä Kreikan toista tukipakettia vastaan. Se on vain nyt näin. Eli rahaa on tullut sinne tilille, ja se on meidän käytössä, jos Kreikka ei pysty maksamaan velkojaan.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Olen monta kertaa vaatinut, että oppositio ei saa sotkea asioita, ja haluan kyllä antaa tässä tunnustuksen siitä, että kyllä se vakuus on.

Minä olen ymmärtänyt tämän asian niin, että neljä kreikkalaista pankkia on maksanut käteisenä niin sanotulle escrow-tilille kukin 220 miljoonaa euroa, joka vastaa, jos me otamme huomioon tämän ylitakauksen, noin 20:tä prosenttia niistä vastuista, mitä Suomella siellä on. Tämä pitänee paikkansa. Sitten nämä on sijoitettu AAA-luokan papereihin, jotka on huolella valittu, ja niitten tuoton odotettiin kattavan sen lopun, jos olen oikein ymmärtänyt. Mutta tuotto-odotus on ollut 3 prosenttia ja tuotto tähän saakka on ollut puoli prosenttia. Minun mielestäni tämä ei voi pitää, 30 vuoden ajanjaksolla me emme voi odottaa 3 prosentin tuottoa, eli täyttä vakuutta me emme tällä saa, mutta sen 20 prosenttia minäkin hyväksyn. Loppu menee inflaation piikkiin.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Silloin kun tuo vakuussopimus tehtiin kreikkalaisten pankkien kanssa, me yritimme löytää, niin kuin pääministeri kuvasi, ratkaisun, jolla Kreikan valtio olisi voinut olla juridinen sopimusosapuoli, mutta se ei ollut mahdollista, ja sen takia tuo juridinen sopimus tehtiin kreikkalaisten pankkien kanssa.

Silloin kun kartoitimme, että mikä tuo mahdollinen tuottokorko voisi olla, niin katsottiin, mikä on ollut semmoinen keskimääräinen korko kolmen A:n luottoluokitusmaiden joukkovelkakirjoihin sijoittamisessa, ja silloin päädyttiin tähän 3 prosenttiin. Se oli sen tason arvio. Ja nyt täytyy muistaa, että korkotaso on ollut viimeisen puolentoista vuoden aikana alhaisempi, se on ollut noin puoli prosenttia, mutta koska on pitkästä laina-ajasta kysymys, 30 vuoden laina-ajasta, niin voi olla, että jossain vaiheessa tätä 30:tä vuotta korkotaso tulee olemaan korkeampikin kuin tuo 3 prosenttia. Eli sen takia arviomme on, että edelleenkin tuo keskimääräinen korko tällä pitkällä laina-ajalla voi olla lähellä tuota 3:a prosenttia, mikä on ollut se meidän tavoite. Sitä me tietenkin toivomme, ja siitä me lähdemme.

Juha Sipilä /kesk:

Arvoisa puhemies! Minä luulen, että olisi aika pitkä jono semmoisen pankin ovella, joka lupaisi 30 vuodeksi riskittömän 3 prosentin tuoton, että kyllä tämä osuus on epärealistinen, valitettavasti, tässä vakuusjärjestelyssä. Mutta se, niin kuin sanoin tuossa, täytyy tunnustaa, että 20 prosentin osuuden se kattaa.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Tässä käytettiin hyvin laajasti erilaisia asiantuntijoita, jotka lähtivät tästä 3 prosentin tuotto-osuudesta, ja se oli myöskin pohjana, kun kreikkalaisten pankkien kanssa neuvottelimme ja tähän lukuun päädyttiin, että ei se ole mistään tuulesta temmattu, vaan kyllä siellä on ihan asiantuntija-arvio pohjalla.

Mehän jouduimme nyt sitten tekemään myöskin muutoksia siltä osin, että koska kolmen A:n luottoluokituksen maita on entistä vähemmän — Suomi on onneksi yksi niitä harvoja maita — niin nyt teimme teknisen korjauksen tuohon sopimusjärjestelyyn niin, että voimme sijoittaa myöskin muiden kuin kolmen A:n maiden joukkovelkakirjoihin eli voimme sijoittaa 4—5 parhaimman maan joukkovelkakirjoihin johtuen siitä, että näitä kolmen A:n maita on entistä vähemmän.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa puhemies! Eilen keskusta edustaja Tiilikaisen johdolla räksytti tästä asiasta. Siihen nähden oli hyvä kuulla nyt edustaja Sipilän rakentavammat puheenvuorot.

Minun mielestäni on tärkeätä muistaa, miksi Suomi on näissä tukipaketeissa mukana. Mehän olemme mukana sen vuoksi, että pyrimme estämään tämän eurovelkakriisin hallitsemattoman leviämisen yli koko Euroopan, jolla leviämisellä, hallitsemattomalla leviämisellä, olisi erittäin rankat kielteiset taloudelliset vaikutukset myös Suomeen, Suomen talouden kasvuun, työllisyyteen, ihmisten toimeentuloon. Tämä on se perusta. Onnistuuko tämä politiikka, sitä emme tiedä. Itse olen sitä mieltä, että se ei onnistu, elleivät nämä maat itse ole valmiit tekemään enemmän oman kilpailukykynsä kohentamiseksi. Mutta nyt jos keskustellaan näistä vakuuksista, niin eihän tärkeintä ole se, mikä on se juridinen muotoilu, joka tälle sopimusjärjestelylle on annettu, vaan lopputulos. Ja kysyn: onko ministeri Urpilainen tästä samaa mieltä? (Naurua)

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Voin ilokseni todeta, että olen edustaja Zyskowiczin kanssa täysin samaa mieltä.

Johannes Koskinen /sd:

Arvoisa puhemies! Jos palataan tuohon edustaja Soinin alkuperäiseen kysymykseen sopimuksen julkisuudesta.

Julkisuussäännöksethän vaihtelevat Euroopan eri maissa: täällä Pohjolassa on totuttu laajaan julkisuuteen ja keskisemmässä Euroopassa taas vähemmän laajaan. On havaittu esimerkiksi Euroopan avoimuusasetuksien laatimisessa, että on hankaluuksia tätä pohjoismaista laveaa julkisuuskäsitystä saada markkinoitua tuonne muualle Eurooppaan.

Nyt tässä tapauksessa oli uusi tilanne, uudenlainen sopimus, jonka suhdetta Suomen julkisuuslakiin piti soveltaa, tulkita. Lehdistössä olevan tiedon mukaan tätä arvioi brittiläinen lakiasiaintoimisto. Parhaat asiantuntijat varmaan tässä kysymyksessä löytyisivät oikeusministeriön julkisoikeuden yksiköstä ja Oikeuskanslerinvirastosta, ja viime kädessä tietysti korkein hallinto-oikeus tekee sitten auktoritatiivisia tulkintapäätöksiä. Mutta kysyn: minkä takia ei käytetty näitä omia julkisuuslainsäädännön tuntijoita ikään kuin ensimmäisinä ja tärkeimpinä asiantuntijoina — vai käytettiinkö?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Koskinen kuvasi erittäin hyvin tuon tilanteen, jossa me olimme vajaat kaksi vuotta sitten, kun sopimuksen kreikkalaisten osapuolten kanssa pystyimme vakuuksista tekemään. Tilanne oli hyvin uusi, ja takana oli hyvin pitkä ja vaikea vakuusneuvottelu. Miksi käytimme englantilaista lakiasiaintoimistoa asiantuntijana? Tämä englantilainen lakiasiaintoimisto oli meillä ollut jo pitkään mukana vakuusneuvotteluissa asiantuntijana, koska yksinkertaisesti tämä järjestely oli niin poikkeuksellinen, että senkaltaiseen toimintaan ei Suomessa kovin paljon asiantuntijuutta löytynyt.

Mitä tulee sitten tähän julkisuuspuoleen, en pysty tarkalleen sanomaan, kuinka laajasti valtiovarainministeriön virkamiehet, juristit olivat kuunnelleet oikeusministeriön tai meidän julkisuuslainsäädännön asiantuntijoita, kun he päätyivät siihen esitykseen, että vakuussopimuksen ei-julkistaminen oli julkisuuslain mukaista, minkä KHO, korkein hallinto-oikeus, sitten toiseksi totesi.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kansalaiset! Ne, joilla on vähän pitempi muisti, tietävät, että nämä sopimukset tehtiin sen takia, että Suomen hallitus pysyisi koossa. Koska SDP oli luvannut, että tämmöisiä yritetään saada, niin sitten tehtiin tämmöinen näennäisshow, ja se on hyvin epäonnistunut, ja sen takia se kätkettiin. (Ben Zyskowicz: 900 miljoonan näennäisshow!) Tämä sopi tähän näin. Kun me tiedämme nämä prosentit, eihän ikinä inflaatiokaan tule olemaan noin pientä. — Älkää te nyt, arvoisa kansanedustaja, hölöttäkö. — Kreikka, vanha mysteeriuskonto: (Puhemies koputtaa) Olli Rehn, komissaari, aikoinaan osti Kreikan niin, että pankit hyväksikäyttivät Euroopan. Perinteeseen Kreikassa kuuluu, että Zeus ryöstää Euroopan ja raiskaa Euroopan. Kaikki tämä tiedettiin Skandinaviassa ja Pohjoismaissa, mikä on Välimeren maiden moraali, ja silti meidät huijattiin, niin että yhtäkkiä suomalaisen koululaisen tietoisuuskaan ei ole mitään siitä, mikä on Välimeren maiden poliittinen ja verokäytäntö, ja tässä me nyt olemme. Nyt selitellään median avustuksella, jonka hallituspuolueitten taustalla olevat voimat omistavat, sitä, että perussuomalaiset ovat jotenkin syyllisiä. (Puhemies: Minuutti on täynnä!) Kysyn tästä: tiesikö opettaja, anteeksi, ministeri Urpilainen tätä vanhaa tarinaa, kun... [Puhemies antoi puheenvuoron seuraavalle puhujalle.]

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Ehkä perussuomalaiselle puolueelle 870 miljoonaa euroa on hyvin vähäpätöinen summa, mutta tälle hallitukselle ja minulle valtiovarainministerinä se on hyvin merkityksellinen summa, ja sen takia olen ylpeä siitä, että tämä hallitus ja Suomi on saanut Kreikalta 870 miljoonaa euroa huhtikuun loppuun mennessä tilille vakuutena, ja tulemme saamaan enemmänkin, kun Kreikalle seuraava lainaerä maksetaan. Tämä on se asian pihvi, ja tästä ainakin henkilökohtaisesti olen tyytyväinen.

Jari Myllykoski /vas:

Arvoisa herra puhemies! On totta, että tämä korkeimman hallinto-oikeuden tekemä ratkaisu eittämättä heittää tumman varjon meidän käymälle keskustelulle, kun ajatellaan, kuinka vaikeassa tilanteessa ollaan neuvoteltu, kun ollaan oltu ratkaisemassa Euroopan rahoituskriisiä.

Edustaja Sipilä toi kovasti esille tämän 3 prosentin, että loppu menee inflaation piikkiin. Mutta itse kun olen seurannut eläkesäätiöiden tuottotavoitteita, ne ovat 4 prosentissa pitkällä juoksulla. Siihen meidän on ollut uskominen, ja niillä on eläkkeet turvattu. Kysyisin valtiovarainministeriltä vielä uudemman kerran: onko todella niin, että on uskottavaa ja pitkällä aikavälillä mahdollista, että tämä 3 prosentin tuottotavoite saavutetaan?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmin totesin, tämä oli hyvin laajan asiantuntijajoukon arvio, että 3 prosentin tuottotavoite on realistinen. Mutta totta kai sekin on tunnustettava, että viime vuosina korkotaso on ollut alhaisempi. Se ei ole ollut sitä 3:a prosenttia, jota me olemme tavoitelleet. Se on johtunut pitkälti tästä yleisestä talouskriisistä, jonka keskellä me olemme eläneet, mutta toivottavasti tämä kriisi ei tule 30:tä vuotta jatkumaan, joka on kuitenkin näiden tässä sopimuksessa olevien lainojen laina-aika.

Mitä tulee sitten tähän julkisuuteen, niin ehkä on vielä pakko todeta se, mikä on täällä jo kertaalleen sanottu: Tämä hallitushan on hyvin ylpeä tästä vakuusjärjestelystä ja vakuussopimuksesta. (Timo Soini: Lainrikkomus!) Meillä ei ole mitään syytä piilotella mitään tästä sopimuksesta. Päinvastoin, me olemme niin ylpeitä, että voisimme kehystää sen vaikka seinälle tänne eduskuntaan. (Naurua) Mutta tämä, miksi tähän ratkaisuun aikoinaan päädyttiin, tuli nimenomaan meidän kreikkalaisten osapuolten vaateesta, ja kun meidän virkamiehet, juristit totesivat (Puhemies koputtaa) eri asiantuntijoita käyttäen, että se on julkisuuslainsäädännön mukaista, niin silloin tähän ratkaisuun päädyttiin.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lakia on rikottu, ja nyt selitellään. Te olette käyttänyt vielä englantilaista toimistoa. Miksette te kuule Suomen korkeimpia professoreita ja tämän alan asiantuntijoita vaan jotain englantilaista toimistoa, jolla on oma intressi tässä asiassa, oma etu tässä asiassa? Ja sitten vielä se, että kun luette sen sopimuksen tarkkaan, toivon, että teette sen, en minä sitä ihmettele, että te ette sitä kaikki tunne, ei tunne Helsingin Sanomatkaan, kun tänään luin sitä.

Arvoisa puhemies! Suomi maksoi etukynteen pysyvää vakausmekanismia 1,44 miljardia. Siinä menetettiin 50 miljoonan korkotulot, ja te sanotte koko ajan, että rahaa ei ole mennyt, mutta nyt rahaa on tullut. Mitä teidän toimista pitäisi uskoa?

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

Arvoisa puhemies! Käytimme englantilaista lakitoimistoa vakuusneuvotteluissa asiantuntijana sen takia, että sellaista asiantuntijuutta ei meidän mielestämme Suomesta löytynyt. Tämä vakuusjärjestely on historiallinen, ja se on ensimmäistä kertaa neuvoteltu. Mikään muu maa ei ole vakuuksia aikaisemmin saanut. Se on fakta, kuten myös se, että 870 miljoonaa euroa Kreikalta on Suomelle vakuuksia maksettu huhtikuun loppuun mennessä ja lisää on tulossa, edustaja Soini.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on loppuun käsitelty.