Täysistunnon pöytäkirja 53/2013 vp

PTK 53/2013 vp

53. TORSTAINA 16. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Kotimaisten energialähteiden käytön väheneminen

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Suomi sitoutui viime vaalikaudella uuteen uljaaseen, kotimaisuutta korostavaan ilmasto- ja energiastrategiaan vuoteen 2020 mennessä. Ministeri Vapaavuori on kertonut valmiudesta viedä tätä puhtaan energian viestikapulaa eteenpäin aina sinne vuoteen 2050 saakka. Keskusta on valmis osallistumaan tällaiseen yhteistyöhön. Me tähtäämme vielä pidemmälle. Me tähtäämme siihen, että Suomi ottaa niistä askelmerkeistä, jotka teimme viime vaalikaudella, vielä paljon uljaampia askeleita kohti puhdasta, päästötöntä energiaa. Me tavoittelemme tämmöistä 50—50—50-periaatetta, josta kerron kohta vähän tarkemmin.

Hallituksen omat toimet eivät ole kaikin osin olleet linjassa sen kanssa, mitä hallitus lupaa. Hallitus on kotimaisuutta iskenyt päähän sillä, että turpeen verotusta kiristettiin ja ennen kaikkea kotimaisen puun käytön tukea vähennettiin merkittävästi. Näin kotimaisuus väistyy nyt kovaa kyytiä, ja kivihiili, tuolta Uralin takaa tänne kärrättävä kivihiili, valtaa tilaa monissa suomalaisissa energialaitoksissa. Kysymys kuuluu, arvoisa ministeri: onko (Puhemies koputtaa) hallitus valmis peruuttamaan nämä esitykset, jotka iskevät kotimaisuutta vasten kasvoja ja suosivat kivihiilen käyttöä Suomessa?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarisen puheenvuoro alkoi niin mainiosti, että meinasin melkein ryhtyä kehumaan edustaja Pekkarista. Mutta joka tapauksessa haluan kiittää siitä, että keskusta vastaa positiivisesti ihan vakavassa mielessä tekemääni tarjoukseen ryhtyä parlamentaariselta pohjalta valmistelemaan meidän energia- ja ilmastopolitiikan tulevaisuutta. Minun mielestäni kyse on kansallisesti niin merkittävästä asiasta, että tarvitsemme tälle alalle ennustettavuutta ja johdonmukaisuutta. Siinä mielessä on hyvä tehdä sitä parlamentaarisesti.

Mitä tulee sitten kysymykseen kivihiilen lisääntymisestä suomalaisessa energiapaletissa aivan viime hetkinä: Olen siitä ihan samalla lailla huolissani kuin edustaja Pekkarinenkin. Olen kuitenkin hieman eri mieltä siitä, mistä se johtuu. Taustalla on hyvin monia eri syitä, mutta tässäkin salissa on muun muassa viitattu, onko se nyt Kuopion ja Jyväskylän ja Pietarsaaren energialaitoksiin ja siihen, kuinka ne käyttävät kivihiiltä. Kaikkien näitten laitosten johtajat ovat julkisuudessa, ainakin Maaseudun Tulevaisuudessa, todenneet, että ainoa syy käyttää kivihiiltä on ollut se, että turvetta ei ole ollut saatavilla. Tämä on ollut seurausta toisaalta poikkeuksellisen runsassateisista kesistä ja toisaalta siitä, että tämä luvitusjärjestelmä tällä alalla ei kiistatta toimi niin kuin sen pitäisi. Tässä meillä on iso haaste koko yhteiskunnalla, että saamme luvitusjärjestelmän kuntoon niin turpeen osalta kuin vaikkapa (Puhemies koputtaa) tuulivoimatuotannon osalta, (Puhemies: Nyt on kyllä minuutti aika runsaasti täynnä!) jossa meillä on laaja kansallinen yhteisymmärrys haluta sitä lisätä.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Turpeen saannon osalta luvitus on kiistatta ongelma, ja siellä on monia muitakin ongelmia turpeeseen liittyen. Tämän ilman muuta myönnän. Mutta samalla aivan välttämättä alleviivaan sitä, että kyllä tämän ohella se seikka, että puun tuesta enimmillään lähti yksi kolmasosa pois ja turpeen verotus yli kaksinkertaistui, tarkoittaa sitä, että monen energialaitoksen johtaja osaa laskea, että kivihiili on tänään selvästi kalliimpaa monessa laitoksessa kuin tämä kotimainen seos (Eduskunnasta: Halvempaa!) silloinkin, kun turvetta saisi. — Anteeksi, kivihiili on paljon halvempaa kuin nämä kotimaiset vaihtoehdot silloinkin.

Kyllä nyt tässä tarvitaan laissa muutos. Vielä toivon ja kysyn, vielä tarkennan: onko hallitus valmis perumaan nuo päätökset? Keskusta tähtää omissa linjoissaan siihen, että vuoteen 2030 mennessä meillä on kaikki mahdollisuudet nostaa uusiutuvan osuus 50 prosenttiin, meillä on kaikki mahdollisuudet nostaa kotimaisen energian osuus 50 prosenttiin, ja meillä on mahdollisuus sitoutua, ei jonnekin 20 prosenttiin, vaan 50 prosenttiin päästöjen vähentämisessä, jos kotimaista ja (Puhemies koputtaa) uusiutuvaa edistämme tässä kerrotulla tavalla.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Pekkarinen tietää hyvin, että järjestelmässämme turpeen ja metsähakkeen kilpailukyky on sidottu toisiinsa. Eli kun turpeen veroa nostetaan, silloin metsähakkeen tukea pitää vähentää, jotta niitten suhteellinen kilpailukyky pysyy samana. Tämä on järjestelmä, joka on edustaja Pekkarisen ollessa ministeri Pekkarinen EU:hun notifioitu. (Mauri Pekkarinen: Niin, se on hyvä järjestelmä!) Se on tämän tausta.

Siihen sitten taas, että kivihiilen hinta on laskenut, vaikuttavat monet, monet muutkin asiat, esimerkiksi olennaisesti ennakoitua alempi päästöoikeuden hinta sekä toisaalta Yhdysvalloissa oleva liuskekaasubuumi, mikä johtaa siihen, että koko maailman energiamarkkinat ovat monella tapaa muuttuneet siitä, mitä oletimme.

Mitä sitten tulee turpeen verotukseen, on myös hyvä huomata, että edellisellä vaalikaudella turpeen veroa nostettiin 2 eurolla megawattitunnilta ja niin nostettiin tälläkin vaalikaudella, että emme me tässä nyt sen pahempia tai huonompia tai parempia ole olleet kuin edellinenkään hallitus.

Arto Pirttilahti /kesk:

Arvoisa puhemies! Todellakin tällä hetkellä kotimaisen energian osuus on vain 30 prosenttia, ja Keski-Euroopassakin on jo 50 prosentin omavaraisuuden taso monenkin energiamuodon käytössä.

Mainitsitte verotuksen ja luvituksen, ja nehän ovat juurikin valtion keinoja ohjata energiaa. Onko nyt tähän luvitukseen sitten tulossa joitain erinomaisia asioita, että saataisiin tämä virkamiesasento oikealle uralle, että näitä asioita ruvettaisiin käsittelemään? Vai johtuuko tämä nyt sitten ympäristöministeriön vihreästä näkökannasta, että pyritään siihen, että mikään, lähestulkoon mikään, kotimainen energiamuoto ei olisi jollain tapaa Suomessa sallittua? Itse olen ehkä kokenut tämän niin, että vihreät hyväksyvät vain lihasenergian ja hankaussähkön. Arvoisa ministeri, kysyn: mitä keinoja voidaan ministeriöitten yhteistyössä tehdä, että nämä luvitusasiat ratkaistaisiin?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kuten täällä on käynyt ilmi, niin turpeen luvitus on ollut huolestuttavan hidasta. No, turve on monella tapaa herkkä ja ristiriitoja herättävä energiamuoto, mutta aivan samoin myös tuulivoiman luvitus on ollut erityisen hidasta ja hankalaa, ja tuulivoima taas taitaa nauttia aika yksimielistä suosiota koko kansakunnassa. Ja kun näitten molempien osalta luvitus on näin hidasta ja hankalaa, niin silloin meidän järjestelmässä pitää olla jotain sellaista perustavaa laatua olevaa ongelmaa, johon meidän pitää tosissamme paneutua.

Tässä tarkoituksessa lähetin kirjeen kaikkien aluehallitovirastojen ylijohtajille, jotka vastaavat tästä luvituksesta, ja ensivaiheessa kysyin heidän kantaansa siihen, onko näin, ja jos on, niin mistä se mahdollisesti johtuu. Nämä vastaukset ovat jo tulleet ministeriöön. Emme ole niitä vielä ehtineet analysoida, mutta minusta on kohtuullista ensin kysyä ikään kuin lupaviranomaisten päälliköiltä, miten he näkevät tilanteen, ja kun nämä on analysoitu, niin sen jälkeen on johtopäätösten aika.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Huomautan, että istuntosalissa ei ole tapana kyselytunnin aikana liikkua eikä pitää neuvotteluja.

Antti Rantakangas /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime eduskuntakaudella hyväksyttiin hyvin laajalla yksimielisyydellä ilmasto- ja energiapoliittinen strategia ministeri Pekkarisen hyvän valmistelun pohjalta, ja nyt tämän hallituksen aikana täällä kentän toimijat ovat olleet huolestuneita siitä, että monet asiat ovat muuttuneet huonompaan suuntaan. Esimerkiksi yrittäjät, jotka panostavat uusiutuvan energian tuotantoketjuun, ovat kokeneet, että ne ratkaisut, mitä nykyinen hallitus on tehnyt, ovat vesittäneet sitä hyvää energiapolitiikan linjaa, joka korosti uusiutuvan energian osuutta, kotimaisen energian osuutta ja omavaraisuutta ja niin edelleen.

Tässä mielessä hyvin vakavasti kyllä vetoan, että, ministeri Vapaavuori, näistä äsken kerrotuista toimenpiteistä saisitte aikaan aika nopeasti niitä ratkaisuja, joilla esimerkiksi turpeen käytön edellytyksiä voitaisiin parantaa luvitusprosessia nopeuttamalla, ja myöskin loisitte tulevaisuudennäkymää tänne bioenergiapuun toimialalle edelleenkin. Elikkä koskien niitä lupauksia, mitä kerrotte, me odotamme, että niitä päätöksiä tulisi nyt ihan konkreettisina käytännön päätöksinä, jotka ne yrittäjät ja toimijat maakunnassa voisivat noteerata.

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi turpeen luvituksessa olevat ongelmat eivät ole tämän hallituksen salajuoni. Kyllä ihan samat ongelmat olivat myös viime vaalikaudella edustaja Pekkarisen ollessa ministeri Pekkarinen. Tämä on systeemissämme oleva ongelma, jota meidän pitää tosissamme lähteä penkomaan ja katsomaan, mistä on kysymys ja mitä asialle voisimme tehdä.

Harvoin varmaan tässäkään salissa ministeri voi olla niin tyytyväinen kuin minä siitä, että pystymme toteuttamaan edellisen hallituksen laatimaa energia- ja ilmastostrategiaa. Kun täällä todettiin, että olisi ongelmia, niin juuri eduskunnalle annettu selonteko päivityksestä energia- ja ilmastostrategiaan itse asiassa toteaa, että olemme erittäin hyvin sillä polulla, joka edellisessä energia- ja ilmastostrategiassa asetettiin, ja tästä on syytä olla ylpeä, koska Suomi kuuluu niihin harvoihin EU:n jäsenmaihin, jotka näyttävät saavuttavan nämä EU:n yhteiset tavoitteet.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tässähän on kaksi isoa muuttujaa, jotka tulevat vaikuttamaan todella valtavasti energiamarkkinan kehittymiseen ja polttoaineen kehittymiseen, ja ehkä se merkittävin on tämä liuskekaasu ja sen aiheuttamat hintavaikutukset esimerkiksi kivihiileen. Kivihiilestä tulee niin edullista materiaalia todennäköisesti tulevaisuudessa, että se on kyllä jollakin lailla pystyttävä sitten kotimaisten polttoaineitten osalta hoitamaan. Mikä on se keino, sitä mitä en osaa sanoa.

Mutta onko hallitus miettinyt muita vaihtoehtoisia menetelmiä kuin tukimenetelmän sille, miten tämä ongelma poistetaan? Kyse on todella merkittävästä asiasta tulevaisuudessa. Siinä tulee varmaan maakaasu olemaan, mutta ennen kaikkea tulee kivihiili todella suureen markkina-arvoon nousemaan, koska tavaraa on ja se on halpaa. Miten siihen vastataan? Riittäkö se, että pelkästään turve nostetaan siihen, vai onko jotakin muuta mietinnässä?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhonen on täysin oikeassa siinä, että liuskekaasuvallankumous Yhdysvalloissa on nyt jo mullistanut koko globaalin energiapolitiikan itse asiassa monella, monella eri tavalla. Ensinnäkin se parantaa Yhdysvaltain energiaomavaraisuutta dramaattisesti, mikä vaikuttaa ihan jopa geopoliittiseen suurvaltapolitiikkaan ja johtaa siihen, että Lähi-idän ja eräitten muitten alueitten suhteellinen merkitys jonkun verran vähenee. Toinen tekijä, mihin se vaikuttaa, on se, että Yhdysvaltain oma teollisuus saa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa dramaattisesti halvempaa energiaa kuin eurooppalainen. Siis kaasun hinta on vain kolmasosa, jopa neljäsosa Yhdysvalloissa verrattuna Eurooppaan, ja tämä tietenkin vaikuttaa energiapolitiikan kautta silloin myös kilpailukykyyn olennaisesti.

Se, että Yhdysvallat ei enää omien liuskekaasuvarojensa takia tarvitse samalla lailla esimerkiksi kivihiiltä kuin aikaisemmin, on johtanut siihen, että kivihiilen hinta on taas puolestaan laskenut ja sitten sitä viedään eri puolille maailmaa, esimerkiksi Eurooppaan. Nämä ovat erittäin isoja, erittäin dramaattisia vaikutuksia, ja tämän edessä on koko eurooppalainen yhteisö tällä hetkellä pohtimassa, miten tähän vastataan. Ja senkin takia on minun mielestäni tärkeätä, että parlamentaarisesti hallitus—oppositio-rajat (Puhemies koputtaa) unohtaen ryhdymme pohtimaan, miten Suomi vastaa tähän isoon haasteeseen.

Pirkko Mattila /ps:

Arvoisa puhemies! Kyllä tähän lupa-asiaan ihan oikeasti täytyy saada jotakin rotia, sillä kyllä tuolla pohjoisilla turvetuotantoalueilla tiedetään vuosien lupahakemuksia, nimenomaan laajennushakemuksia, ja niille soille, jotka ovat käytössä, ja niistähän on kysymys, ja niitä halutaan hyödyntää.

Nyt kun kansallista energia- ja ilmastostrategiaa useissa valiokunnissa käsitellään, niin kyllä minä haluan ja toivon, että tähän turpeenkäyttöön kiinnitetään huomiota. Ainakin minusta on erittäin hämmentävää se, että turve luokitellaan uusiutumattomaksi energiaksi ja samalla me valiokunnissa kuulemme, mitä sen vuosikasvu on. Elikkä haluaisin kysyä ministeriltä: oletteko valmis tekemään aloitteita siihen suuntaan, että turve voitaisiin luokitella uusiutuvaksi energiaksi?

Elinkeinoministeri  Jan  Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Tämä on varmaan ikuisuuskysymys, enkä ajatellut käsiäni siihen sen enempää sotkea. Minun mielestäni olennaista on se, että sekä edellinen hallitus että tämä hallitus on sitoutunut siihen, että turpeen rooli meidän energiavalikoimassamme on keskeinen. Tässä eduskuntaan annetussa selonteossa on todettu, että hallituksen tavoitteena on maltillisesti laskea turpeen osuutta noin kolmanneksella vuoteen 2025, joka on erittäin tarkkojen laskelmien perusteella saatu lopputulos, joka perustuu muun muassa nykyiseen kattilateknologiaan ja siihen tietoon, että tätä lyhyemmällä aikavälillä tätä ei edes voitaisi tehdä, koska jos turvetta ei voida käyttää, niin sitten tietyissä laitoksissa ei voida käyttää myöskään metsähaketta ja sitten ammumme oikeasti itseämme jalkaan.

Mutta kuten todettu, kysymys on viime kädessä luvituksesta, ja minun mielestäni tälle pitäisi olla nyt paremmat edellytykset kuin joskus historiassa sen takia, että meillä on kuitenkin kohtuullisen tuoreita yhteisesti hyväksyttyjä soiden luokitteluita ja tämän pohjalta voisimme vastuullisesti käyttää turvetta myös jatkossa. Kuten sanottu, meillä on tässä täysin yhteinen huoli.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Miksi kivihiili menestyy? Niin kuin ministeri Vapaavuori kuvasi, liuskekaasu on mullistanut energiamarkkinoita ja päästöoikeuden hinta EU:n päästökaupassa on alamaissa. Mitä halvempi päästöoikeuden hinta on, sitä paremmin runsaasti päästöjä tuottava kivihiili menestyy kilpailussa vähäpäästöisempien ja puhtaampien energiamuotojen kanssa.

Euroopan parlamentti äänesti hiljattain niin sanotusta backloading- eli päästöoikeuksien takapainotusesityksestä, ja hyvin niukasti voitti se kanta, että tätä päästöoikeuksien takapainotusta ei tehty. Se on aiheuttanut päästöoikeuksien arvon romahtamisen entisestään ja parantanut entisestään kivihiilen asemaa. Se mikä huolettaa, on se, että tätä backloading-esitystä vastaan äänesti myös Suomen Keskustan europarlamentaarikko, tätä backloading-esitystä vastaan, Suomen hallituksen linjaa vastaan, äänestivät myös useat hallituspuolueiden europarlamentaarikot, ja siksi kysyisinkin ministeri Vapaavuorelta, että kun backloading-esitys tulee uudelleen Euroopan parlamentin käsittelyyn, niin onko teillä mahdollisuutta käydä dialogia europarlamentaarikkojen kanssa ja perustella Suomen hallituksen kantaa ja sitä, miksi tämä backloading-esitys on niin tärkeä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Oli kiistatta monella tapaa yllätys se äänestystulos, mikä Euroopan parlamentissa syntyi. Se on varmaan ainakin osin seurausta tästä pitkittyneestä talouskriisistä, joka Eurooppaa on monta vuotta vaivannut, varmaan myöskin tästä Amerikan liuskekaasuvallankumouksesta, ja tästähän on kummunnut monenlaisia huolia. Kuten edustaja Tynkkynen totesi, Suomen hallitus on kannattanut tätä backloadingia. Eikä meidän kantamme ole tässä suhteessa muuttunut. Pitää nyt rakentavasti katsoa Euroopan parlamentin kanssa, miten tästä päästäisiin eteenpäin, ja totta kai hallituksen jäsenet käyvät tarvittaessa keskusteluja myös suomalaisten europarlamentaarikkojen kanssa.

Jouko Skinnari /sd:

Arvoisa puhemies! Viime eduskunnassa päätettiin Fennovoiman rakentamisesta, ja tämä on yksi osa tätä meidän energiapalettia, ja kaikki ne, mistä nyt puhutaan, ovat riippuvaisia siitä, mitä tälle asialle tehdään. Myös monissa kunnissa, joissa on oma kunnallinen energialaitos, odotetaan tätäkin ratkaisua yhtä paljon kuin sotea, tai ehkä enemmänkin, koska siitä voi tulla rahaa. Tässä mielessä olisin kysynyt: Mikä se tilanne on tällä hetkellä näissä keskusteluissa Fennovoiman osalta? Se on suuri rakentamisprojekti, joka myös merkitsisi työpaikkoja ja muita. Miten näissä keskusteluissa tämän asian osalta on edetty? (Kari Rajamäki: Olkiluodon malliin vai?)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ehkä vähän kaukana ollaan, mutta otetaan vastaus. Ministeri Vapaavuori, olkaa hyvä.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Fennovoiman ydinhanke on puhtaasti kaupallinen hanke, ja se, että missä vaiheessa sen osalta mennään, on kysymys, joka pitää esittää lähinnä Fennovoiman johdolle. Ydinvoima on Suomessa ainoa energiamuoto, jonka käyttäminen tai rakentaminen edellyttää julkista, poliittista lupaa, jonka eduskunta on viime vaalikaudella antanut. Lupaehtoihin liittyy se, että rakentamislupahakemus pitää jättää 5 vuoden kuluessa siitä, kun periaatepäätös on hyväksytty, eli kesään 2015 mennessä. Fennovoima varmasti tälläkin hetkellä tekee kaikkensa löytääkseen sekä sopivan laitostoimittajan asiaan että saadakseen rahoituksen kasaan. Mutta kuten todettu, tämä on kuitenkin, vaikka tähän liittyy eduskunnan lupa, lähtökohtaisesti yksityinen hanke, ja se on silloin Fennovoiman ja sen omistajien käsissä.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Vuodelle 2020 asetetut ilmasto- ja energiapolitiikan tavoitteet ovat suunnilleen toteutumassa, ellei hallitus anna nyt sitten hiilen käytön tänä vuonna, ensi vuonna riistäytyä käsistä. Arvostamme ministeri Vapaavuoren yhteistyötarjousta, kuten sanoitte, suuressa asiassa. Samaa mallia olisimme toivoneet toki monelta muultakin hallituksenne ministeriltä. Mutta nuo vuoden 2020 tavoitteet eivät riitä, ja sen takia keskusta esittää, että vuodelle 2030 ottaisimme jo huomattavasti kunnianhimoisemmat tavoitteet. Käsittääksemme voimme alentaa päästöjä 50 prosentilla, uusiutuvan energian osuuden nostaa 50 prosenttiin ja samalla myös kotimaisuusasteen 50 prosenttiin. Jotta tämänkaltainen rohkea ilmastopolitiikka toimisi, se vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä. Se vaatii sitovia päästövähennystavoitteita, toimivan päästökaupan, joka luo myös kannusteen kehittää (Puhemies koputtaa) aina parempaa teknologiaa. Miten tämä kansainvälinen yhteistyö teidän näkemyksenne mukaan etenee?

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Arvoisa puhemies! Kansainvälinen ilmastopolitiikka kuuluu meillä lähtökohtaisesti ympäristöministerille, ministeri Niinistölle, joka ei ole tällä hetkellä täällä läsnä.

Mutta haluaisin todeta vielä sen, että kysymys on kansallisesti erittäin isosta asiasta. Ilmastomme takia meillä on poikkeuksellisen pitkä lämmitys- ja valaistuskausi. Johtuen harvasta asutuksestamme meillä on pitkät keskimääräiset etäisyydet, korkeat liikenne- ja logistiikkakustannukset. Johtuen energiaintensiivisestä teollisuudestamme meillä energia on myös elinkeinorakenteessamme poikkeuksellisen tärkeässä roo-lissa. Kaikesta tästä seuraa, että energia, joka on merkittävä kansallinen kysymys kaikkialla maailmassa, on sitä korostetusti erityisesti Suomessa. Kun tähän tarpeeseen turvata oma kilpailukykymme yhdistetään vielä yhä tiukkenevia ja haastavampia ilmastopoliittisia tavoitteita, me olemme erittäin hankalan yhtälön edessä yhteensovittaa vastuullinen ilmastopolitiikka ja eurooppalainen kilpailukyky, huoltovarmuus, omavaraisuus jne. Sen takia on minun mielestäni erittäin arvokasta, että voimme tehdä tätä yhdessä (Puhemies koputtaa) parlamentaariselta pohjalta kaikkien puolueitten kesken.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri on oikeassa siinä, että uusiutuvan tai ylipäänsä kotimaisen energian kannalta maailmanlaajuinen toimintaympäristö on muuttunut, niin kuin täällä edustaja Tynkkynenkin sanoi. Muutokseen pitää reagoida, mutta hallitus tässä omilla toimillaan reagoi nyt väärään suuntaan. Jos kerran uusiutuvan asema maailmalta johtuvien seikkojen vuoksi on käynyt heikommaksi Suomessa, miksi entisestään heikentää uusiutuvan ja kotimaisen vaihtoehdon mahdollisuuksia Suomessa? Tästä syystä vielä kolmannen kerran kysyn: eikö hallitus ole valmis harkitsemaan noita päätöksiä, joilla se heikensi kotimaisten vaihtoehtojen asemaa?

Vielä totean, kun ministeri sanoi, että ollaan oikealla polulla: Niin on oltu viime vuoden loppuun saakka. Uusiutuvien käyttö lisääntyi ja päästöt vähenivät, mutta sen suhteen, mitä tästä vuodesta lähtien nyt, kun nämä heikennykset ovat tapahtuneet, on tapahtumassa, veikkaan, että kehitys muuttuu huonoon suuntaan. Tästäkin syystä se kysymys on aiheellinen, ja siihen toivon mukaan tulee ministeriltä positiivinen vastaus. (Puhemies koputtaa) Hallitus toivon mukaan muuttaa ratkaisujaan.

Elinkeinoministeri Jan Vapaavuori

Herra puhemies! Jos turvetta ei ole saatavilla, turvetta ei ole saatavilla, oli se verokohtelu mikä tahansa. Siinä mielessä tähän liittyvät veromuutokset eivät tätä tilannetta toiseksi muuta. Muutoin viittaan siihen, että verokysymykset kuuluvat valtiovarainministerille.

Mutta jos mietimme uusiutuvien energialähteitten tulevaisuutta Suomessa, niin uskaltaisin väittää, että ehkä kuitenkin kaikkein keskeisin kysymys on pitää huolta meidän metsäteollisuutemme iskukyvystä. Hyvin tiedämme, että tässä strategiassa noin puolet uusiutuvien lisäystavoitteesta liittyy nimenomaan puupohjaisen, biopohjaisen energian käyttöön. Taas sillä puolella kysymys on pitkälti metsäteollisuuden sivuvirroista, oheistuotteista ja näin. Mikäli meidän metsäteollisuuden kilpailukyky entisestään heikkenee, mikäli täällä laitoksia suljetaan, siitä ei kärsi pelkästään metsäteollisuus vaan siitä kärsii myös meidän energiapolitiikkamme ja meidän tarpeemme nostaa kotimaisten uusiutuvien energialähteitten osuutta. Sen takia itse asiassa kaikkein parhaimman palveluksen uusiutuville energialähteille, kotimaisuusasteen nostamiselle teemme siinä, että pidämme huolta (Puhemies koputtaa) metsäteollisuutemme kilpailukyvystä.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on loppuun käsitelty.