Täysistunnon pöytäkirja 53/2013 vp

PTK 53/2013 vp

53. TORSTAINA 16. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.01

Tarkistettu versio 2.0

Peruskoulun säästöt

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi tunnetaan maailmalla peruskouluista. Suomi-brändin oleellinen osa on suomalainen peruskoulu ja sen maine. Suomalaiset lapset saavat vielä tänä päivänä käydä maailman parhaissa peruskouluissa, mutta uhkakuvia löytyy. Tällä hetkellä monessa kunnassa on erittäin voimakkaat säästöpaineet. Säästöpaineet kohdistuvat myös kouluihin. Opettajia lomautetaan, tuntikehyksiä leikataan, lapset joutuvat olemaan nykyistä useammin suuremmissa luokkakokoryhmissä. Esimerkiksi Opetusalan Ammattijärjestö on osoittanut huomattavaa huolta, että meillä on erittäin suuri riski, että opetuksen laatu tulee kärsimään. Ministeri Gustafsson, onko meillä mahdollista esimerkiksi korvamerkitä valtionosuuksista nykyistä enemmän rahaa peruskoulujamme varten, vai mitä muita toimenpiteitä voimme tehdä, jotta suomalainen peruskoulu on myös jatkossa maailman paras?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa herra puhemies! Kyllä peruskoulu on meille suomalaisille edelleen ylpeydenaihe. Saan kokea sitä viikoittain opetusministerinä tavatessani eri maiden kollegoja.

Nyt hallitus on joutunut yhteisillä päätöksillä tekemään myöskin säästöjä, lähinnä valtionosuusjärjestelmän kautta, ja ne kohdentuvat valitettavasti myös peruskouluun. Mutta hallitus on toisaalta halunnut myöskin kohdentaa voimavaroja juuri peruskouluun. Jaoimme ennätykselliset 83 miljoonaa euroa viime syksynä peruskouluun käytettäväksi ryhmäkokojen pienentämiseen ja toisaalta koulujen välisten oppimistulosten ja erojen kaventamiseen. Nämä ovat toisaalta vaikuttamassa siihen, että kunnat voivat myöskin palkata lisää opettajia, lisää voimavaroja, koulunkäyntiohjaajia ja niin edelleen meidän peruskouluumme, (Puhemies koputtaa) jotta laadukas opetus voi jatkua.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Varmastikin me voimme olla hyvin ylpeitä meidän Pop-rahasta, ja kyse onkin siitä, voiko sitä myös jatkossa lisätä nykyisestään, varsinkin kun tilanne on, mitä on.

Toinen merkittävä ongelma on koulujen sisäilmaongelmat, joista on ollut kovin paljon puhetta niin tarkastusvaliokunnassa kuin meillä täällä eduskunnassa kuin sivistysvaliokunnassa. Tilanne vain on se, että vuosien varrella on liikaa säästetty peruskorjauksissa ja nyt meillä on käsillä lukuisa joukko kouluja, jotka edellyttävät nopeita toimenpiteitä peruskorjausten aikaansaamiseksi. Voisin myös sanoa, että aika peruskorjaukselle on juuri nyt, kun elämme lamatalkoita. Kysynkin tällä kertaa ministeri Kiurulta: minkälaisia toimenpiteitä voidaan tehdä, jotta meillä kosteus- ja homevaurioiden aiheuttamat ongelmat saadaan kuntoon?

Asunto- ja viestintäministeri Krista Kiuru

Arvoisa puhemies! Kiitän siitä kysymyksestä, koska kosteus- ja homevaurioiden korjaaminen tässä yhteiskunnassa on valtavan suuri haaste. Me jotenkin olemme unohtaneet sen, että rakennus on olemassa vielä sen rakentamisen jälkeenkin. Tämä liittyy erityisesti omistajiin, olivat ne sitten julkisia tahoja tai yksittäisiä tahoja, niiden henkilöiden osaamiseen, ymmärrykseen ja asenteeseen siitä, miten omaisuudesta pidetään huolta, mutta samalla myöskin koko siihen korjaamisen ketjuun. Rakennusterveyden osalta meillä on valtavia puutteita, kun me rakennamme, ja sitä kautta voi sanoa, että me emme pysty korjaamaan asiaa yksin sillä, että ympäristöministeriössä on käynnissä jo pitkään jatkuneet kosteus- ja hometalkoot.

Me teemme kaikkemme. Meillä on valtavan isoja projekteja menossa, ja käytämme rahaa siihen, että lisäämme sitä asiantuntemusta ja osaamista yksittäisissä asioissa, mutta tämä vaatii valtavan isoa asennemuutosta. 450 miljoonaa vuosittain pelkästään sisätilaongelmien aiheuttamiin terveyshaittojen ongelmiin on minusta liikaa, ja jos koko kanta (Puhemies koputtaa) laitettaisiin kuntoon, niin 1,4 miljardia euroa tarvittaisiin.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on loppuun käsitelty.

Jatkamme hiukan yli kello viiden.