Täysistunnon pöytäkirja 54/2005 vp

PTK 54/2005 vp

54. PERJANTAINA 13. TOUKOKUUTA 2005 kello 13

Tarkistettu versio 2.0

1) Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön Suomen valtuuskunnan kertomus ETYJ:n parlamentaarisen yleiskokouksen toiminnasta vuonna 2004

 

Ilkka  Kanerva  /kok(esittelypuheenvuoro):

Puhemies! Käsittelyssä on tämän salin kannalta varsin mielenkiintoinen ja tärkeäkin asiakokonaisuus, sillä vuonna 92 nimenomaan juuri tässä samaisessa istuntosalissa pidettiin kaikille meille suomalaisille tärkeän kansainvälisen prosessin eli Etyj-prosessin kannalta tuon Etyj-prosessin ensimmäinen parlamentaarinen yleiskokous, joka sitten sen jälkeen on 13 kertana toteutunut uudelleen ja jonka toiminnan arvioinnista tässä tapauksessa on täällä tällä kertaa kysymys.

Puhemies! Hyvin lyhyen kaavan mukaisesti viittaan pariin seikkaan Etyjin toiminnassa ja erääseen poliittiseen ilmiöön sitten koko Etyj-prosessia ajatellen tällä haavaa. Ensinnäkin on aihetta todeta, että Etyj on tietysti sisäisesti parlamentaarisen ulottuvuutensa merkeissä toiminut kuten monet muutkin vertaisensa kansainväliset prosessit ovat toimineet. Etyjillä on kolme komiteaa, useita työryhmiä ja erityisedustajia, on teemakonferensseja, ja se osallistuu vaalitarkkailuun. On siis kahdenlaista toimintaa, toisaalta keskustelua ajankohtaisista kansainvälispoliittisista kysymyksistä ja kriiseistä ja toisaalta sellaista operatiivista toimintaa, jonka avulla halutaan edistää Etyjin demokratiaperiaatteita koko Etyjin toimialueella.

Haluan korostaa, puhemies, kahta asiaa tässä yhteydessä. Ensimmäinen on vaalitarkkailu, jota Etyj tekee paitsi oman organisaationsa merkeissä, joka sillä on olemassa ihmisoikeus- ja demokratiatoimistonsa Odihrin merkeissä, mutta myös yhteistyössä muiden kansainvälisten järjestöjen, kuten Euroopan neuvoston kanssa, Euroopan parlamentin kanssa ja Naton parlamentaaristen jäsenmaiden ryhmän kanssa. Näistä vaaleihin liittyvistä monitoroinneista, tarkkailusta ja seurannasta on tullut merkittävä poliittinen tekijä koko tämän Etyjin käytännön vaikutuksia arvioitaessa, sillä, puhemies, kyllä sekä Georgian että Ukrainan vaalit omalta kohdaltaan ovat vastustamattomasti kertomassa tällaisen työskentelyn tuloksellisuudesta. Viime vuonna ensimmäistä kertaa Etyjin historiassa myös Yhdysvallat presidentinvaalien merkeissä oli Etyjin vaalitarkkailun, ja sellaisenaan aiheellisen vaalitarkkailun, kohteena. Tämän vuoden puolella vaaleihin liittyvää jännitysnäytelmää tullaan näkemään ainakin Kirgisiassa, jossa jo yhdet vaalit pidettiin. (Hälinää)

Puhemies:

(koputtaa)

Pyydän edustajia siirtämään palaverinsa salin ulkopuolelle.

Puhuja:

Kiitoksia, herra puhemies! Tämän vuoden heinäkuussahan Kirgisiassa käydään erittäin tärkeät ja mielenkiintoiset vaalit presidentinvaalien merkeissä. Myös Etyjin ulkopuolisilla alueilla — erityisesti mielessäni on Algeria — on Etyj ottanut vastuuta tällaisten vaalien tarkkailusta ja saavuttanut ennen muuta Pohjois-Afrikassa varsin myönteisiä tuloksia tämän vaalitarkkailumekanisminsa merkeissä.

Toinen asia, johon haluan kiinnittää huomiota tämän vaalitarkkailun keskeisesti lisääntyneen poliittisen merkityksen lisäksi, ovat ne työryhmät, jotka ottavat esille vaikeita, hankalia, diskreettejäkin kysymyksiä kansainvälisessä politiikassa, ja nämä työryhmät kykenevät keskustelevilla, mutta myös operatiivisilla toimilla Etyjin periaatteita edistämään. Tällaisia työryhmiä Etyjillä on tällä hetkellä käytössään viisi. Nämä kaksi seikkaa ovat tärkeitä Etyjin toiminnan pystyssä pitäviä voimia yleiskokouksen kannalta.

Mutta sitten, herra puhemies, on toinen seikka, että Etyjin hallitustenvälinen yhteistyö voi poikkeuksellisen huonosti. Poliittiset jännitteet ja sitä kautta tapahtuva toimintakyvyn lamaantuminen ovat valitettavasti tällä hetkellä arkipäivää Etyjin hallitustenvälisessä toiminnassa. Tämä on seikka, jota ei kannata olla Suomen kannalta vakavalla tavalla noteeraamatta.

Etyjin puheenjohtajamaa Slovenia on nimennyt työryhmän — mikä sen nimi on, Eminent Persons Group lienee oikea nimitys — jossa Norjan entisen ulkoministerin Vollebaekin johdolla selvitetään, miten päästäisiin tämän tyyppisestä poliittisesta kriisistä selvemmille vesille ja Etyk pääsisi myöskin vaikuttamaan hallitustenvälisenä yhteistyöfoorumina. Tämän työryhmän määräaika on nyt käsillä. Sen on määrä olla valmis kesäkuussa tänä vuonna juuri silloin, kun Etyj kokoontuu Washingtoniin niitten asioitten merkeissä, joissa Suomella on poikkeuksellisen kunniakas historia. Tulee kuluneeksi tänä kesänä 30 vuotta Etykin huippukokouksesta Suomen pääkaupungissa, joka on ehdottomasti Suomen ulkopolitiikan lähivuosien ja lähivuosikymmenten historian suuria merkkipaaluja, suuria momentumeja. Tätä asiaa aiotaan myöskin Washingtonin parlamentaarisessa yleiskokouksessa tämän vuoden heinäkuussa vahvasti tuoda myös meidän suomalaisten puolelta esille.

Etyj pohtii rooliaan ja pyrkii tietysti parantamaan hallitustenvälisenä yhteistyöfoorumina suoritustaan. Etyjin parlamentaarinen osuus ei ole kriisissä eikä vaikeuksissa. Se etenee hyvin. Siinä keskeisillä suomalaisilla toimijoilla on hyvin rakentava ja merkittävä keskeinen panoksensa, mutta sen sijaan samaa myönteistä arviota ei ole esitettävissä Etyjin hallitustenvälisestä toiminnasta.

Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön valtuuskunnan kertomus on nyt täällä käsittelyssä. Etyjissä käydään keskustelua toiminnan tulevaisuudesta, niin kuin varapuhemies Kanerva toi jo puheenvuorossaan esille. Samanaikaisesti Euroopan neuvostossa käydään vahvaa keskustelua siitä, miten Euroopan neuvoston toimintaa pitäisi uudistaa.

Euroopan valtionjohtajat kokoontuvat Varsovaan toukokuussa keskustelemaan Euroopan neuvoston roolista. Roolia on rakennettu perustuen oikeudenmukaisuuteen, demokratiaan ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen. Toisaalta tällä hetkellä on tärkeää, että Euroopan parlamentin ja Euroopan neuvoston roolia ja myös Etyjin roolia selkeytetään päällekkäisyyksien ehkäisemiseksi.

Etyjin rooli liittyy vahvasti turvallisuuspolitiikkaan laajana käsitteenä tulkittuna. Edinburghin kokouksessa hyväksyttiin asiakirja, joka käsitteli juuri tätä aihetta eli miten kohdata turvallisuusuhkat. Turvallisuuden lisäksi Etyjin toiminnassa yhä enemmän ovat nousseet esille muun muassa ihmiskaupan torjuminen, suvaitsevaisuus, antisemitismi ja romanien asema. Kertomuksen mukaan Etyjissä nähdään, että turvallisuusriskit liittyvät yhä enenevässä määrin talouteen ja ympäristöön. Tässä yhteydessä mainitaan myös globalisaation mahdollisuudet. Olisin nähnyt hyvänä, että Etyj olisi paneutunut hieman syvemmin myös globalisaation tuomiin uhkiin.

Arvoisa puhemies! Etyj tekee merkittävää työtä usealla sektorilla. Yksi näistä on vaalitarkkailu — joka tulikin jo esille — jota Etyj suorittaa eri maissa. Euroopan neuvosto on osallistunut tarkkailuun yhteistyössä Etyjin kanssa. Työ on ollut tuloksellista. Yhtenä hyvänä esimerkkinä ainakin minusta ovat Ukrainan vaalit. Täytyy toivoa, että tulevana kesänä Puolan, Palestiinan ja Armenian vaalit sujuisivat myös demokraattisesti ja rauhallisesti.

Stete, Suomen toimikunta Euroopan turvallisuuden edistämiseksi, on tehnyt merkittävää Etyjin toimintaa tukevaa työtä. Stetellä on ollut mittava seminaarisarja, jossa on paneuduttu Venäjään, Keski-Aasiaan, Etelä-Kaukasiaan, antisemitismiin sekä turvallisuuspolitiikan suuntaviivoihin ja muuttuvan globaalin turvallisuuden vaikutuksiin Suomen politiikassa.

Vuoden 2005 alussa Etyjin puheenjohtajamaa Slovenia asetti työryhmän pohtimaan ehdotuksia siitä, miten Etyj voisi päästä ulos nykyisestä kriisitilanteestaan tai hieman häilyvästä tilanteesta. Myös Steten viimeisin seminaari paneutui juuri Etyjin toimintaan ja sen tulevaisuuteen. Seminaarissa nousi myös esille vahvasti se, että pitäisi pohtia uudelleen Etyjin tarkoitusta tämän päivän muuttuvassa maailmassa.

Mikko Elo /sd:

Puhemies! Tänä vuonna tulee todella kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun Helsingissä vietettiin Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokousta. Se on oikeastaan merkkipaalu, jota voitaisiin vaikka tälläkin kertomuksella juhlistaa.

Etykistä on vähitellen muodostunut Etyj, jolla on sekä hallitustenvälistä että parlamenttien välistä yhteistyötä. Kuten tässä on varapuhemies Kanervan esittelyssä tullut esille, Etyj elää tietynlaista kriisiä nimenomaan hallitustasolla, mutta hallitustason kriisi heijastuu myöskin parlamenttien väliseen työhön. Koska kysymys on budjetista, rahasta, niin väkisinkin se heijastuu myöskin edustajien työhön.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö on tullut lähinnä tunnetuksi vaalitarkkailusta, missä muun muassa suomalaisilla, ed. Kiljusellakin, on ollut varsin merkittävä rooli. Täällä mainittiin jo Georgian vaalit ja Ukrainan vaalit, ja yhteistyössä muiden järjestöjen eli Euroopan neuvoston ja Euroopan unionin vaalitarkkailijoiden kanssa Etyj teki hyvää työtä. Ehkä tällaisena kuriositeettina kuitenkin voisi todeta, että kun tänä päivänä tarkastelee Georgian ja Ukrainan kehitystä, niin Georgia, jossa presidentti Shaakashvili sai lähes 100 prosenttia äänistä, ei kovin demokraattiselta vaikuttanut. Presidentti Shaakashvili oli muutama viikko sitten Euroopan neuvoston kokouksessa puhumassa ja vastaamassa meidän kansanedustajien kysymyksiin, ja kun kysyttiin häneltä, mikä on muuttunut, niin Shaakashvilin ehkä tärkein vastaus on: se, että poliisit ovat saaneet univormun ja poliiseilla on myös palkka. Aikaisemmin poliisit ottivat palkkansa korruptiona. Eli tämä on Georgian ehkä suurin muutos ollut nyt sitten, mutta toivottavasti Georgiakin kehittyy todella kohti demokratiaa. Sama koskee Ukrainaa. Ukrainasta tulee tietoja, että hallituksen muodostaneet ryhmittymät ovat jo keskenään riitelemässä kovaa vauhtia.

Puhemies! Ed. Hurskainen viittasi ensi maanantaina Varsovassa pidettävään Euroopan neuvoston huippukokoukseen, johon myös tasavallan presidentti Tarja Halonen osallistuu. Suomihan on näytellyt Euroopan neuvostossa myös tärkeää roolia. Täällä Varsovan huippukokouksessa ensi maanantaina varmaan tulevat voimakkaasti esille eri eurooppalaisten järjestöjen välinen yhteistyö, Euroopan neuvoston rooli, Etyjin rooli ja toisaalta myöskin Euroopan unionin rooli koskien lähinnä ihmisoikeuksia, demokratiaa ja hyvää hallintoa. Vaalitarkkailun osalta voidaan sanoa, että Etyj on ottanut johtavan roolin, ja minun mielestäni Etyjille tämä johtava rooli myös kuuluu sulkematta kuitenkaan pois sitä, että myöskin Euroopan neuvosto ja Euroopan unioni, Euroopan unionin parlamentti, tulevat varmasti osallistumaan tulevaisuudessakin vaalitarkkailuun.

Mutta, puhemies, haluaisin kyllä kiinnittää suomalaisten Etyjin parlamentaarisen valtuuskunnan jäsenten huomiota siihen, kuinka järkevää on se, että Etyj on tulossa mukaan tällaisiin kysymyksiin kuin ihmisoikeuksiin, demokratiaan; täällä puhutaan suvaitsevaisuudesta, romaanien kohtelusta jne. Meillähän tasavallan presidentti Tarja Halonen on tehnyt merkittävää työtä Euroopan neuvostossa Euroopan romanien aseman parantamiseksi, ja hänen esittämänsä aloite on toteutunut. Me uskomme, että kymmenet miljoonat romanit Euroopassa toivottavasti tulevat saamaan paremman kohtelun lähivuosien aikana.

Puhemies! Mitä sitten tulee demokratiaan, niin oikeastaan Euroopan neuvoston ja Etyjin erilaista roolia kuvaa se, että Etyj on hyväksynyt Valko-Venäjän jäsenekseen. Euroopan neuvostolla ei tällä hetkellä ole käytännössä minkäänlaista dialogia Valko-Venäjän kanssa. Minun mielestäni tämä kysymys myöskin Etyjin osalta on aiheellinen. Onko Etyjillä todella varaa pitää diktatuurimaa jäsenenään silloin, kun Etyj on tulossa sellaisille alueille kuin ihmisoikeuksiin ja demokratiaan? Eikö olisi sittenkin parempi, että Valko-Venäjä suljettaisiin pois niin kauan kuin Lukashenka hallitsee Valko-Venäjää? Mutta toivottavasti, puhemies, me saamme tähän vastauksen muun muassa seuraavan puheenvuoron käyttäjältä, ed. Kiljuselta, joka aktiivisesti on toiminut Etyjissä.

Kimmo  Kiljunen  /sd:

Arvoisa puhemies! Etyj, Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö, todella on kriisissä, kuten täällä aikaisemmissa puheenvuoroissa on todettu. Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön parlamentaarinen yleiskokous, jonka Suomen valtuuskunnan raportti täällä on meillä käsittelyssä, arvoisa puhemies, ei ole kriisissä. Se onkin itse asiassa oikeastaan ainoita Etyjin elimiä, joka tällä hetkellä luontevalla tavalla toimii; sillä on muun muassa itsenäinen budjetti, joka mahdollistaa tietysti toiminnan jatkuvuuden. Etyjin kriisi tietenkin kulminoituu siihen, että järjestöllä ei ole tälle vuodelle budjettia, mutta luonnollisesti siihen, että järjestöllä ei ole budjettia, syynä ovat poliittiset tekijät ja ennen kaikkea Venäjän haluttomuus tällä hetkellä tunnistaa sitä roolia, minkä Etyj on ottanut. Venäjän hallitus on erityisesti ollut kriittinen sen suhteen, että Etyj on liiaksi keskittynyt ihmisoikeuskysymyksiin. Venäjän kannan mukaan olisi järkevämpää siirtää koko ihmisoikeuskori eli se kolmas kori Etyjiltä pois nimenomaan Euroopan neuvostolle, josta Suomen valtuuskunnan vetäjä ed. Mikko Elo tässä juuri käytti puheenvuoron.

Yhtenä suurimpana ongelmana, jonka luonnollisesti tämä Etyjin ihmisoikeuskori on nostanut esille venäläiseltä kannalta, on se, että tämä kansainvälinen vaalitarkkailu, jossa Etyj on todella ollut keskeinen toimija, on johtanut merkittäviin geopoliittisiin muutoksiin itäisimmässä Euroopassa. Me Suomessa emme edes ole tätä kunnolla havainneet. Me olemme havainneet kieltämättä ruusujen vallankumouksen Georgiassa 2003 ja 2004 Ukrainassa oliko se nyt sitten oranssin tai appelsiinivallankumouksen, Orange Revolution on tietysti termi, ja viimeksi tänä keväänä kohtasimme tulppaanivallankumouksen Kirgisiassa. Olin itse vetämässä tuota kansainvälistä vaalitarkkailua Kirgisiassa, ja se tilanne näkyi tietysti hyvin akuuttina. Samanaikaisesti Moldovassa oli vaalit, ja siellä oppositio oli haikailemassa rypälevallankumousta.

Eli tämmöisten, voisiko sanoa, demokratisoitumisprosessien myötä regiimit ovat vaihtuneet Itä-Euroopassa. Ne vaihtuneet niin pitkälle, että nämä neljä maata, jotka tässä mainitsin, Ukraina, Georgia, sen lisäksi vielä Azerbaidzhan ja sitten Moldova, ovat järjestäytyneet tähän Guuam-järjestön ympärille, joka on ottamassa irtiottoa Ivy-yhteisöstä. Ensimmäisen kerran Itsenäisten valtioiden yhteisö, joka muodostui Neuvostoliiton hajottua, on sisäisesti rakoilemassa, ja tämä Guuam-ryhmittymä selvästi on tämmöinen proeurooppalainen voimatekijä, joka haastaa Ivy-järjestöä. Tämän vastaliikkeenä on syntynyt sitten tämä pienois-Ivy, joka taas rakentuu näistä separatistisista hallituksista, separatistisista maista tai alueista, jotka ovat irrottautuneet nyt näistä pienemmistä, Moldovasta tietysti Transnistrian alue, Georgiasta Etelä-Ossetia ja Abhasian alueet ja sitten Azerbaidzhanista armenialaisten miehittämä, armenialaisten hallinnassa oleva Nagorno-Karabah. Nämä neljä separatistista tulehduspesäkettä, joissa on tällä hetkellä ainoat selkeästi avoimet konfliktit Euroopassa, jotka ovat jäätyneitä konflikteja edelleenkin, ovat ryhmittyneet tämmöiseksi pieneksi mini-Ivyksi, ja näillä on jo säännöllisiä ulkoministeritason kokouksia ja valtionpäämiestapaamisia, jolloin ne ovat ikään kuin hakemassa valtiomuotoa. Tämä valtiomuodon syntymisprosessi on avoin haaste tälle Guuam-yhteisölle, joka taas on ollut haastamassa Ivy-järjestelmää.

Me emme ole nyt tietysti kunnolla nähneet suomalaisessa keskustelussa tätä muutosta, joka tässä on tapahtumassa ja tapahtunut, ja se on kyllä merkittävä, voisiko sanoa, potentiaalinen epästabiilisuutta lisäävä tekijä, ja juuri tämän vuoksi tietenkin olisi aivan olennaista, että Etyj järjestönä ikään kuin uudemman kerran ottaa sen keskeisen turvallisuuspoliittisenkin roolin, mikä sillä on ollut, ja eurooppalaiset valtiot yhteistoiminnassa pystyvät tarttumaan näihin haasteisiin sekä turvallisuuspoliittiselta puolelta että myöskin ihmisoikeuspuolelta.

Arvoisa puhemies! Halusin tämän juuri kertoa vain sen vuoksi, että me näkisimme, mikä tämän kriisin poliittinen dynamiikka on, koska tästä seuraavat sitten ne vaikeudet, mitä meillä on näiden yksittäisten konfliktien ratkaisussa. Etyjin parlamentaarinen yleiskokoushan on ollut, kuten tässä tuotiin jo esille, hyvin aktiivinen ja keskeinen toimija tässä kansainvälisessä vaalitarkkailussa. Se on myöskin ollut keskeinen toimija näiden työryhmiensä kautta, joissa on paneuduttu näihin yksittäisiin konflikteihin à la Moldova, osittain myöskin Valko-Venäjän ryhmän puolella ja sitten Georgiassa. Mutta näiden ryhmien operatiivinen luonne, joka on hyvin merkittävä ollut, on siinä mielessä vaikeuksissa, että kun tämä poliittinen tahtotila puuttuu taustalta ja me näemme nämä, voisiko sanoa, ei vain yhteiskunnan sisällä olevat tai itsensä maan sisällä olevat ongelmat vaan näemme nämä ulkopoliittiset reunatekijät tässä, ulkovaltojen merkittävän roolin, niin näihin kysymyksiin ei olla tahdottu löytää ratkaisua, ja tämä vaikuttaa muun muassa esimerkiksi tähän Moldova-ryhmään, jonka vetäjänä itse olen voinut olla, ja näen hyvin selvästi ne hankalat pulmat, missä tässä ollaan.

Kansainvälinen vaalitarkkailukin on omalla tavallaan potentiaalisessa kriisissä, ja se meidän on hyvä nähdä. Venäjän parlamenttivaalien jälkeen ja ennen kaikkea Venäjän presidentin vaalien jälkeen Venäjän hallitus on ilmaissut tiettyä haluttomuutta sen suuntaisesti, että Venäjällä jatkossa olisi kansainvälistä vaalitarkkailua. Ivy-yhteisö on ottanut saman suuntaista kantaa. Totuuden nimessä on sanottava myöskin se, että Yhdysvalloissa tämä kansainvälinen vaalitarkkailu, vaikka se Yhdysvaltojen vaalien osalta onnistui hyvin, teknisenä suorituksena ei ollut täydellinen johtuen siitä, että myöskään Yhdysvaltain hallitus ei ollut täysin avoimesti valmis tukemaan tätä kansainvälistä vaalitarkkailua.

Nyt me olemme sellaisessa riskitilanteessa, että jos nämä johtavat suurvallat, Yhdysvallat ja Venäjä, löytäisivät toisensa siinä kulmassa, että tätä kansainvälistä vaalitarkkailua ei näissä maissa enää jatkossa sallittaisi, niin olisimme siinä tilanteessa, että tämä kansainvälinen vaalitarkkailu kokonaisuutena itse asiassa joutuu kyseenalaiseksi. Sen vuoksi minusta olisi tähdellistä se, että me pystymme laajentamaan tämän vaalitarkkailun nyt pois näistä itäisen Euroopan maista, näistä uusista demokratioista, sellaiseksi, että otamme mallia todella Yhdysvaltain vaalitarkkailusta siltä osin, että myöskin kypsissä, läntisissä demokratioissa kansainvälistä vaalitarkkailua tultaisiin jatkossa ylläpitämään.

Sen vuoksi olen itse tehnyt sen ehdotuksenkin jo aikaisemmin, ja olen ymmärtänyt, että hallituskin on siihen myötäsukaan suhtautunut, että Suomessa kun on tasavallan presidentin vaalit 2006 keväällä, niin tänne kutsuttaisiin Etyjin johtamana kansainvälinen vaalitarkkailuryhmä. Se omalta osaltaan olisi legitimoimassa tätä kansainvälistä vaalitarkkailujärjestelmää ja tavallaan saamassa sitä kautta uutta ulottuvuutta. Me tarvitsemme Etyjin vaalitarkkailua, me tarvitsemme tätä toimintaa, mitä parlamentin yleiskokous näissä puitteissa tekee, me tarvitsemme, arvoisa puhemies, myöskin toimivan, vahvan Etyjin.

Pentti  Tiusanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä on tullut esiin varsin asiantuntevasti, että Etyj on kriisissä. On kysymys Euroopan turvallisuudesta ja yhteistyöstä, ja haluaisin todeta, että se, mikä Eurooppaa ja eurooppalaisia uhkaa, on monesti ja ennen muuta ehkä ympäristöturvattomuus. Nimenomaan itäisen Euroopan alueella, myöskin kauempana, Kazakstanin, Uzbekistanin rajoilla esimerkiksi Aral-järven ympäristössä, on sellaisia ympäristöpommeja kielteisessä mielessä, jotka saattavat aktivoitua, aiheuttaa ympäristöpakolaisuutta ja tällä tavalla turvattomuutta ja epästabiiliuden lisääntymistä myös ihan välittömästi koko itäisessä, keskisessä ja miksei läntisessäkin Euroopassa. Tähän liittyy myös ydinturvallisuus, ja saman asian voi todeta tiettyjen ydinvoimalaitosten suhteen, jotka sijaitsevat itäisessä Euroopassa. Näin ollen olisi tärkeätä, että Etyj jatkaa ja nimenomaan ottaa ympäristöulottuvuuden osaksi työtään.

Keskustelu päättyy.

​​​​