Täysistunnon pöytäkirja 54/2009 vp

PTK 54/2009 vp

54. TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 kello 14.05

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä

 

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Nyt lähetekeskustelussa olevan lakiesityksen tavoitteena on edistää työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia tehdä työtä. Lakiesitys perustuu hallitusohjelmaan ja Sata-komitean linjauksiin. Esityksen tavoitteena on poistaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhönpaluun esteitä. Liian usein meillä Suomessa nähdään edelleen työmarkkinoilla oleminen kahden vaihtoehdon politiikkana: joko täysillä mukana tai kokonaan pois. Me tarvitsemme joustavampia vaihtoehtoja. Tällä lakiesityksellä pyritään parantamaan osatyökykyisten mahdollisuuksia palata työmarkkinoille.

Laki myös parantaisi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien mahdollisuuksia jättää eläkkeensä lepäämään ja saada eläkkeensä ilman työkyvyn arviointia uudelleen maksuun, jos työnteko päättyy tai työtulot vähenevät laissa olevien ansaintarajojen mukaisesti. Uusi laki koskisi sekä työeläkelakien että kansaneläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Lain voimassaolon aikana seurataan, kuinka se edistää työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön palaamista. Laki olisi voimassa 1.1.2010—31.12.2013.

Arvoisa puhemies! Kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä saavalla voisi olla eläkkeensä rinnalla ansiotuloja enintään 600 euroa kuukaudessa ilman, että työansiot vaikuttaisivat hänen työkyvyttömyyseläkkeeseensä. Työeläkelakien mukaisella täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva voisi ansaita eläkkeensä rinnalla tekemästään työstä enintään 40 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta ja enintään 600 euroa kuukaudessa, jos edellä mainittu 40 prosenttia vakiintuneesta keskiansiosta on vähemmän kuin 600 euroa. Selvää, eikö totta, ed. Tiusanen? Osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva voisi ansaita enintään 60 prosenttia työkyvyttömyyttä edeltävästä vakiintuneesta keskiansiosta ja enintään 600 euroa kuukaudessa, jos edellä tarkoitettu 60 prosenttia on vähemmän kuin 600 euroa kuukaudessa.

Jos edellä mainittu kansaneläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä tai työeläkelain mukaista työkyvyttömyyseläkettä koskeva ansaintaraja ylittyy, eläke jätettäisiin lepäämään vähintään 3 kuukaudeksi ja enintään 2 vuodeksi. Kun työnteko päättyy tai työansiot pienenevät alle ansaintarajojen, työkyvyttömyyseläkettä aletaan hakemuksesta maksaa uudelleen ilman työkyvyn arviointia. Eläke voidaan jättää uudelleen lepäämään, kun se on ollut välillä maksussa vähintään 3 kuukautta. Työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla ja lepäämisen ajalta karttuu työeläkettä 1,5 prosenttia, joka karttuma lisätään eläkkeeseen työkyvyttömyyseläkkeen muuttuessa vanhuuseläkkeeksi. Jos työansiot ovat yli 2 vuoden ajan suuremmat kuin edellä mainitut ansaintarajat, työkyvyttömyyseläke lakkautetaan.

Tässä siis oli näitä yksityiskohtia, mitä tähän lakiehdotukseen nyt sisältyy, ja kuten sanottu, tällä kaiken kaikkiaan pyritään parantamaan semmoista joustavaa työelämään siirtymistä, vaikka olisi jo kirjoitettu työkyvyttömyyseläkkeelle. Meillähän on siitä tietoa, että hyvin monet työkyvyttömyyseläkkeellä olevat voisivat tulla takaisin töihin, mutta he pelkäävät, että he menettävät sen eläkkeensä ja että se on kovin byrokraattista sitten lähteä uudelleen siihen kierteeseen, ja näin tällä halutaan joustavoittaa tätä järjestelmää.

__________

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

__________

Ulla Karvo /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Käsittelyssä oleva esitys on erinomainen ja hyvin kannustava työelämän kannalta. Käytännössä on noussut esiin ongelmia osatyökyvyttömyyseläkkeen osalta ja on esitetty tapaus, jossa ansiot ja eläke on sovitettu maksimiinsa suhteessa toisiinsa. Henkilö on tämän lisäksi ollut aktiivinen kunnallispolitiikassa, ja hän on saanut pienen kokouspalkkion, 20 euroa — siitä ei liene mahdollisuutta edes kieltäytyä — ja tämä järjestely vesittää, tämä 20 euroa, sitten koko tämän systeemin. Onko se tarkoituksenmukaista, että ihminen ei voi osallistua kunnallispolitiikkaan tai kansalaisvaikuttamiseen, vai voisiko tässä yhteydessä asialle tehdä jotakin?

Esa  Lahtela /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Pääsääntöisesti tämä on sinällään myönteinen esitys, mutta kun tämä on määräaikainen laki, jäin vaan miettimään tätä, onko tämä sillä tavalla nyt oikein mitoitettu, tuleeko tässä paras mahdollinen lopputulos, kun analysoidaan sitten, mitä tässä tämän aikana toteutuu. Koska tiedetään kuitenkin, jotta tämänhetkisen näkemyksen mukaan tämmöinen nousu tai vahva kasvun kausi ei varmaan sovi tuohon aikaan, ja kun tiedetään, että meillä on kuitenkin työttömyys koko ajan lisääntymässä, niin sehän tarkoittaa sitä, jotta todennäköisesti nämä vajaakuntoiset eivät hirveän nopeasti sijoitu tuonne vapaille markkinoille ja työelämään. Sen takia olisi odottanut, että tämä olisi mahdollisesti 2014:ään, 2015:een voimassa, jolloin tulisi vähän sitä pitempi tarkastelukulma.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan 2010 alusta ja on 2013:n loppuun. Sanon samoin kuin ed. Lahtela tässä, että taitaa tämä lama kestää sen verran ja voi olla, toivottavasti ei, mutta näyttää siltä, että voi jatkua vielä siitäkin. Eli täällä on nuoriakin jo kymmeniätuhansia työttömänä ja heiltä kuuluu viestiä, että lähtekää vanhat pois, tulppana olette työelämässä, niin että he pääsisivät töihin. Eli nyt pitäisi mieluummin ruveta puuttumaan tähän akuuttiin tilanteeseen, ei tehdä tällaisia, vaan ehkä ottaa Saksastakin mallia autoteollisuudesta, kun siellä lyhennetään työviikkoa, niin että kaikki pysyvät firmojen palkkalistoilla, ettei jaeta lopputiliä. Tässä pitäisi myös työnantajien kolmikannassa neuvotella tällaiset asiat. Nyt tähän on väärät lääkkeet tälle ajalle 2010—2013.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Hyssälä, olette te huonompiakin lakiesityksiä tänne eduskuntaan tuonut, ehkä joskus parempiakin, mutta tämä on kohtuullinen. Tällä poistetaan turhaa byrokratiaa ja taidetaan hoitaa ed. Toivakan tuntema huoli jopa näistä luottamushenkilöpalkkioistakin, jos nyt oikein lakiesitystä jostain välistä luin. Mutta samalla nyt kun työkyvyttömyyseläkkeelle päässeitten edellytyksiä tulla takaisin tekemään työtä parannetaan, niin ehkä merkittävästi tärkeämpi asia olisi kuitenkin huolehtia siitä, että aidosti työkyvyttömät pääsevät eläkkeelle. Nimittäin se on kuitenkin paljon suurempi ongelma ollut pitkään ja on edelleenkin kuin se, että jotkut työkyvyttömät eivät pääsisi tekemään työtä. Jos työkyvyttömänä joutuu tekemään työtä, (Puhemies: Minuutti!) niin se ei ole oikein hyväksi.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Omalta osaltanikin täytyy sanoa, että tämä laki on ihan hyvän suuntainen. Mutta hämmästelin, kun luin tätä, että tämä on nyt väliaikainen ja perusteluna on nimenomaan se, että yhteiskunnan taloudellinen tilanne on vaikea ja työmarkkinatilanneperustelut ovat siellä taustalla. Kysyisin ministeriltä: Mitä tämän lainsäädännön jälkeen? Kuinka sitten vastataan näitten ihmisten tilanteeseen, jos vaikka tällä lainsäädäntöuudistuksella pystytään työllistämään ihmisiä työmarkkinoille?

Sitten täällä oletetaan kuitenkin, että tämä työeläkejärjestelmä synnyttäisi säästöä 1 miljoonan euron verran vuonna 2010, 3 miljoonaa euroa 2011 ja vuosina 2012 ja 2013 jopa 5 miljoonaa euroa. Tullaanko työelämää kehittämään, jotta nämä ihmiset pääsisivät työmarkkinoille ja tullaanko lisäämään resursseja myös työmarkkinoille, jotta nämä ihmiset, vajaatyökykyiset ihmiset, pystyisivät työllistymään työmarkkinoille?

Paula Sihto /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä on mielestäni erinomaisen hyvä ja kannustava, mutta tuo 600 euroa tuntuu aika pieneltä. Jos sen vaikka jakaa viikkoa kohden, niin se on vähän reilu 100 euroa kuukaudessa. Olisinkin kysynyt ministeriltä, mihinkä perustuu tämä 600 euron raja.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Arvoisa ministeri! Hallituksen esitys laiksi työttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämiseksi on periaatteessa hyvä asia. Laki on tarkoitettu tulevan voimaan ensi vuoden alussa, ja se olisi voimassa vuoden 2013 loppuun asti.

Hallituksen lakiesitys mahdollistaisi sen, että työkyvyttömyyseläkkeen saaja voisi kokeilla työhön palaamista ilman pelkoa siitä, että hän menettäisi eläkkeen. Eläkkeen maksua ei katkaistaisi, vaan se jäisi lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi tai enintään kahdeksi vuodeksi. Työkyvyttömyyseläkkeen maksaminen aloitettaisiin uudelleen ilman uutta työkyvyn arviointia, kun eläkkeensaaja on tehnyt ilmoituksen eläkelaitokselle, että työskentely on päättynyt tai ansiot ovat vähentyneet enintään ansaintarajan suuruisiksi. Mikäli ilmoitusta ei tehdä kahden vuoden sisällä lepäämään jättämisestä, siinä tapauksessa eläke lakkautettaisiin.

Lisäksi työelämään palaavilla on mahdollisuus työkyvyttömyyseläkkeellä ollessaan ansaita ainakin 600 euroa kuukaudessa, mikä ei vaikuta heidän eläkkeensä määrään. Tämä ansaintamahdollisuus on varmasti monelle tervetullut uudistus.

Tällä hetkellä Suomessa on työttömiä työnhakijoita 52 000 enemmän kuin vuosi sitten maaliskuussa. Tämän vuoden maaliskuussa työttömiä työnhakijoita oli 251 400. Avoimia työpaikkoja tämän vuoden maaliskuussa oli 89 000, mikä on 29 000 vähemmän kuin vuosi sitten. Suuri huoli on myös nuorten työttömyyden kasvusta. Uudellamaalla nuorisotyöttömyys on lisääntynyt vuoden aikana 82,7 prosentilla. Maaliskuussa alle 25-vuotiaita nuoria oli työttömänä Uudellamaalla lähes 5 000. Nuorten työttömien määrä oli kasvanut yli 2 000 hengellä.

Arvoisa puhemies! Herää kysymys, kuinka moni työhön haluava ihminen pääsee tässä tilanteessa palaamaan työkyvyttömyyseläkkeeltä takaisin työelämään. Tiedämme, että nyt työelämässä mukana olevia työnhaluisia työntekijöitä hätistellään pois työelämästä tarjoamalla mahdollisuutta siirtyä puoleksi vuodeksi pois työelämästä täydellä palkalla, minkä jälkeen heillä on mahdollisuus saada 500 päivää ansiosidonnaista päivärahaa ja sen jälkeen siirtyä pois työelämästä. Toki toivon, että mahdollisimman moni voisi käyttää lain antamaa mahdollisuutta palata työelämään työkyvyttömyyseläkkeeltä.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää joko toistaiseksi tai määräaikaisena kuntoutustukena. Viime vuonna nuoria 16—29-vuotiaita oli työkyvyttömyyseläkkeellä noin 12 000 henkilöä. Määräaikaisella kuntoutustuella oli noin 5 000 nuorta ihmistä. Uusi lakiesitys parantaa nuorten kuntoutustukea saavien mahdollisuuksia palata työelämään. Lain lisäksi tarvitaan ohjausta ja yhteistyötä muun muassa kolmannen sektorin kanssa, jotta nuorten työllistyminen onnistuu.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Hyssälä käytti puheenvuoron, ja on hienoa, että ministeri on paikalla. Tietysti tämä hallituksen esitys 72 on sinänsä joustoa taloudellisessa mielessä.

Mutta, ministeri, te totesitte, että työhön paluun estettä halutaan poistaa. Minulle tuli ensimmäiseksi mieleen kuntoutus. Ihmisen, joka on työkyvyttömyyseläkkeellä tai osatyökyvyttömyyseläkkeellä, jotta hän voisi palata työhön, suorituskyky pitäisi olla sellainen, että se vastaisi työn vaatimuksia. Tällöin kuntoutus on tietysti asia, jota yhteiskunnan pitäisi pystyä tarjoamaan jatkuvasti. Mielestäni kuitenkin tässä meillä on paljon tekemistä ja paljon ongelmia. Haluaisin, että arvioisitte, onko tuo asia, johonka olisi myös syytä kiinnittää huomiota.

Muuten tietysti työvoimapoliittinen tilanne on ehkä nyt jo toinen kuin silloin, kun tätä asiaa on valmisteltu, mutta toivon mukaan myöskin tämä voi astua joiltakin osin voimaan. Aina on parempi tietysti niille, jotka pystyvät olemaan työssä tai haluavat olla työssä, olla niissä työtehtävissä kuin sitten työkyvyttömyyseläkkeellä, jos tätä työkykyä siis on, ja kuntoutus on siinä avainasemassa.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnön mukaisesti eduskunta hyväksyi 3 vuotta sitten lausuman, jonka mukaan eduskunta edellyttää, että eläkkeen lepäämäänjättämisjärjestelmän kannattavuutta parannetaan ja joustavuutta lisätään sekä mahdollisuuksia yhdistää pienet eläketulot palkkatuloihin kehitetään. Tämä nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys vastaa osittain näihin vaatimuksiin.

Esitys tekee työkyvyttömyyseläkkeellä olevan työhön paluusta taloudellisesti aiempaa houkuttelevampaa ja, jos voisi sanoa, myös järkevämpää. Eläkkeen rinnalla ehdotetaan ansaittavaksi ainakin 600 euroa ilman, että se vaikuttaa eläkkeeseen. Laki koskee sekä kansaneläke- että työeläkelakien mukaisella työkyvyttömyyseläkkeellä olevia ihmisiä. Kansaneläkeläinen voi tienata tuon 600 euroa ja työeläkeläinen enintään 40 prosenttia aiemmasta keskiansiostaan, kuitenkin enintään 600 euroa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevalla prosenttiosuus olisi 60. Esitys tulee auttamaan etenkin pienituloisia työkyvyttömyyseläkeläisiä, mutta tarkoitus on edistää kaikkien työkyvyttömyyseläkeläisten työntekoa.

Arvoisa puhemies! Työkyvyttömyyseläkettä saa tällä hetkellä noin 260 000 henkilöä, ja keskieläke on noin 1000 euroa kuukaudessa. Noin 19 000 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa tekee työtä eläkkeen ohella. Eläketurvakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan yli 30 000 henkilöä haluaisi tehdä työtä, yleensä osa-aikaista työtä. Yli viisitoista työkyvyttömyyseläkeläistä arveli, että ansaintarajoilla on ollut jossakin määrin ansiotyön tekoa vähentävä vaikutus.

Tähän saakka työeläkelakien ainoastaan prosenttimääräiset enimmäissaantirajat ovat johtaneet siihen, että henkilöiden, joiden työura on ollut rikkonainen ja keskiansiot jääneet pieniksi, ei ole kannattanut hakeutua työelämään. Työeläkelain mukaisen työkyvyttömyyseläkkeen lepäämään jättämisestä ei myöskään ole ollut laissa selviä säännöksiä, ja eläkkeensaaja on saattanut pelätä, että hänen eläkkeensä lakkautettaisiin yllättäen.

Esityksen mukaan jatkossa eläkkeen lepäämään jättäminen olisi mahdollista kaikille työkyvyttömyyseläkeläisille. Se antaisi työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille nykyistä paljon paremmat mahdollisuudet testata töihin paluuta ilman pelkoa eläkkeen lakkauttamisesta. Myönteistä on myös se, että työeläkettä karttuu 1,5 prosenttia myös niistä eläkkeen perusteena olevista vuosiansioista, jotka eläkkeensaaja ansaitsee työkyvyttömyyseläkettä saadessaan.

Arvoisa puhemies! Selvitysmies Mika Vuorela esitti runsas vuosi sitten toimia, joilla parannettaisiin työhön osallistumisen sääntöjä. Hän esitti muun muassa, että tuloraja nostettaisiin 700 euroon ja että se sidottaisiin indeksiin seuraamaan yleistä hinta- ja palkkakehitystä. Nyt vaikuttaa siltä, että vaikka ollaan hyvällä tiellä, ei haluta tehdä riittävästi. Nykyiseen lainsäädäntöön verrattuna tulorajaa korotetaan vajaat 12 euroa. Nykyinen raja, 588,66 euroa, säädettiin vuonna 1999 eikä sitä ole sen jälkeen tarkistettu mitenkään. Kun ajatellaan yleistä palkkatason nousua, 12 euron korotus 10 vuodessa tuntuu kovin vaatimattomalta. Esityksen perusteluissa todetaan, että 600 euron ansaintarajaa voidaan pitää riittävän korkeana, kun sitä verrataan erilaisiin keskieläkkeisiin.

Minusta vertailukohtaa ei pitäisi niinkään hakea eläkkeistä, tai ainakaan pelkästään sieltä, vaan katsoa esimerkiksi palkkatason nousua ja ylipäätään yhteiskunnan muutosta viimeisten 10 vuoden aikana. Etenkin mielenterveyssyistä eläkkeellä on paljon nuoria ihmisiä, joiden keskiansiot ovat jääneet pieniksi tai olemattomiksi ennen työkyvyttömyyttä. He voivat kuitenkin olla ammattitaitoisia ja koulutettuja ihmisiä, joiden ansiot helposti nousevat yli tuon 600 euron. Ansaintarajan nostaminen ei maksaisi mitään, mutta se mahdollistaisi yhä useamman työkyvyttömyyseläkeläisen työhön osallistumisen ja oman taloudellisen tilanteen parantamisen. Tulevaisuudessa me tarvitsemme kaikkien ihmisten työpanosta, ja on suurta tuhlausta jättää käyttämättä työkyvyttömien vahvuudet ja osaaminen.

Arvoisa herra puhemies! Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhön paluun edistämistä on tehtävä monin eri keinoin. On tärkeää, että ansaintarajoja nostetaan ja järjestelmää selkeytetään. On hyvä, että saadaan kaikki työkyvyttömyyseläkeläiset eläkkeensaajista riippumatta saman lainsäädännön piiriin. Muitakin keinoja pitää kuitenkin jatkuvasti kehittää.

Hallitus on tehnyt joitakin lainsäädäntömuutoksia, joita hallituksen esityksessäkin kuvaillaan. Osaa niistä kannatan ja joihinkin suhtaudun hyvinkin varauksellisesti. Esimerkiksi työpankkikokeilua on arvioitava tarkasti ja nimenomaan työntekijöiden näkökulmasta. Pääsevätkö he aidosti kiinnittymään työyhteisöön ja työelämään? Voivatko he kehittää sosiaalisia ja ammatillisia taitojaan, ja ovatko he tyytyväisiä työpankkikokeiluun ja kuinka tätä kokeilua tulisi jatkossa kehittää, jos siitä tulee pysyvä järjestelmä työelämään.

Lainsäädäntöä on kuitenkin syytä jatkuvasti kehittää laajasti ja tarjottava työkyvyttömille ihmisille polkuja takaisin työelämään. Työelämän ja koko yhteiskunnan asenteissa on myös paljon parantamisen varaa. Jo sanat "vajaakuntoinen" ja "työkyvytön" kertovat paljon. Suomalainen lähestymiskulma, ihmiskäsitys, on jo lähtökohdiltaan negatiivinen, torjuva, ja tarkastelemme ihmisiä heidän vajavuutensa ja tehokkuutensa perusteella, emme heidän vahvuuksiensa tai jäljellä olevan työkyvyn tai voimavarojen kautta. Tällainen ajattelu näkyy myös meidän hallinnollisissa rakenteissamme, lainsäädännössä ja päätöksissä. Ihmisiä helposti pallotellaan eikä järjestelmiä ole rakennettu ihmisten ja heidän yksilöllisten tarpeidensa näkökulmasta.

Ruotsissa lähtökohtana on vahvistaa ihmisten mahdollisuutta työelämään ja puuttua tilanteisiin heti. Kun ihmisillä todetaan olevan vaikeuksia työelämässä, on se sitten sairauden, vamman tai muun syyn takia, noin 80 prosentille taataan aktiivitoimenpiteitä, kuntoutusta tai koulutusta, harjoittelua työelämään. Ihmistä ei jätetä yksin. Aktiivitoimenpiteet tehdään yksilöllisesti tavoitteena tukea ihmisten hyvinvointia ja elämänhallintaa sekä estää syrjäytymistä. Suomessa vastaava luku on ainoastaan 20 prosenttia. Mielestäni tämäkin kertoo jo paljon.

Osallisuus yhteiskunnassa ja mahdollisuudet kuulua työyhteisöihin, työstä saatava arvostus ja palkka ovat meille kaikille ihmisille tärkeitä asioita. Siihen tarvitsemme monipuolista lainsäädäntöä, joka tukee erilaisten, kaikenlaisten ihmisten osallistumista työelämään ja yhteiskuntaan.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Vuonna 2007 työkyvyttömyyseläkkeellä oli yli 271 000 henkilöä. Voidaan syystä kysyä, eivätkö kuntouttamistoimenpiteet olleet riittävän tehokkaita, jotta ainakin osa heistä saataisiin takaisin työelämään. Ongelman vakavuutta kuvaa se, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyy vuosittain noin 27 000 kansalaista. Se on lähes yhtä paljon kuin suomalaisia siirtyy vanhuuseläkkeelle. Jotta näin ei nykyisessä mitassa tapahtuisi, on merkittävästi tehostettava ennalta ehkäiseviä toimia terveydenhuollossa ja kansanterveystyössä.

Työkyvyttömyyseläkeläisten suuri määrä on myös kansantaloudellinen kysymys. Eläkkeistä koituu yhteiskunnalle 3 miljardin euron vuosimenot. Suuri työkyvyttömyyseläkeläisten määrä kertoo myös siitä, kuinka vähän suomalaiset pitävät huolta omasta fyysisestä ja henkisestä kunnostaan. Jotain se myös kertoo suomalaisten työelämän laadusta.

Masennustiloista aiheutuvat poissaolot työstä ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat voimakkaasti lisääntyneet etenkin 1990-luvun lopulta alkaen. Vuodesta 2000 lähtien masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle on siirtynyt 3 500—4 000 henkilöä. Viimeisten 10 vuoden aikana yli 30 000 henkilöä on siirtynyt työkyvyttömyyseläkkeelle masennuksen takia.

Arvoisa puhemies! Muihin työkyvyttömyyseläkkeisiin verrattuna masennuksen vuoksi siirtyy eläkkeelle enemmän alle 50-vuotiaita naisia, jotka ovat sosioekonomisesti hyvässä asemassa olevia ja paremmin koulutettuja. Tämä kertoo siitä, kuinka työelämä menettää masennukselle koulutettuja ja ammattitaitoisia ihmisiä.

Masennuksen diagnostiikassa ja tunnistamisessa on suuria puutteita. Masennuksesta johtuvat ongelmat tiedetään, mutta niiden hoitoratkaisut ovat puolitiessään. Vasta 4 vuotta sitten julkaistiin masennuksen Käypä hoito -suositus. Terveyskeskusten ja työterveyshuollon pitäisi varhain tunnistaa mielenterveyden häiriöt, suunnitella asianmukainen hoito sekä toteuttaa hoitosuunnitelma ja tukitoimet. Kun huomio keskittyy hoitoon, jäävät syyt tutkimatta. Koska mielenterveyden häiriöt lisääntyvät kaikkialla Euroopan unionin alueella, oli tarpeen käynnistää häiriöiden syihin pureutuva kansainvälinen tutkimusohjelma. Syihin puuttuminen ratkaisee ongelman, ei se, että hoidetaan ongelman aiheuttamia seurauksia. Sekä kansainvälisissä että suomalaisissa hoitosuosituksissa ja hyvän hoidon malleissa korostetaan asianmukaisen lääkehoidon ohella myös vuorovaikutuksellisten hoitomuotojen kuten psykoterapian merkitystä masennuksen hyvässä hoidossa. Psykoterapian osuus masennuksen hoidossa on mitätön.

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksessä vuonna 2005 mielenterveyden häiriöiden syiksi ehdotettiin muun muassa elämänmuutoksia, menetyksiä, järkytyksiä, vaatimuksia kestää ristiriitoja ja epävarmuutta, huonoa johtamista, henkilöstösupistuksia, työsuhteen epävarmuutta, työttömyyttä ja suuria työvaatimuksia, pieniä mahdollisuuksia vaikuttaa työhön, työtahdin kiristymistä, työn henkistä raskautta, henkilöstön vähäistä määrää, syrjintää, ristiriitoja, ponnistelun ja palkitsevuuden epäsuhtaa, epäoikeudenmukaisuuden kokemuksia, kiusaamiskokemuksia, arvojen ja normien puuttumista suoritusta korostavaksi sekä vakavan työuupumuksen ja mielenterveyden järkkymisen vaaran kokemuksia.

Ristiriitaista on se, että kansalaisten työ- ja elinympäristöt ovat sodanjälkeisiin aikoihin verrattuna suuresti parantuneet, mutta niistä johtuvat mielenterveyden häiriöt lisääntyvät. Yhteiskunnassa on ilmeisesti muita sellaisia tekijöitä, jotka vaikuttavat mielenterveyden horjumiseen. Jos oikein muistan, työministeri Cronbergin nimittämä selvitysmies Mika Vuorela arvioi, että työkyvyttömyyseläkeläisistä noin 40 000 henkilöä voisi palata takaisin työelämään joko koko- tai osapäiväiseen työhön. Kun mielenhäiriöiden takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden henkilöiden määrä jatkuvasti kasvaa, lienee niin, että kuntoutuksen kautta saataisiin takaisin työelämään yli 50 000 henkilöä.

Hallituksen lakiesitys ei nyt varsinaisesti tähtää siihen, että työttömyyseläkkeellä olevat henkilöt voisivat palata työelämään. 600 euron kuukausipalkalla ei suuria tehdä eikä sillä työelämään palata. Odotankin lakiesitystä ja myös budjettia, jossa työkyvyttömyyseläkkeellä olevia henkilöitä palautetaan systemaattisesti työelämään terapian, kuntoutuksen ja koulutuksen kautta.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuosta ed. Laxellin puheenvuorosta on hyvä jatkaa siinä mielessä, jotta pitäisi mennä myös sinne alkulähteelle siitä, nimittäin osin tässä sakissa, jota nyt yritetään saada takaisin työelämään, on semmoisia, jotka ovat ihan loppuun palaneet elikkä se oravanpyörä, joka työmarkkinoilla on olemassa, ja vaatimukset, nehän ovat kiihtyneet koko ajan. Se on semmoinen pyörä, jotta kun juoksee kovemmin, niin vauhti kiihtyy ja juoksija tipahtaa just tänne loukkuun, ja osa on sitten niitä henkilöitä, jotka on tässä kyseessä olevalla lailla tarkoitus saada houkuteltua takaisin sinne oravanpyörään. Osa on sitten joidenkin muiden syiden takia työkyvyttömyyseläkkeellä, mutta se on sitten toinen asia.

Mutta sen takia tässä yhteydessä on hyvä myös todeta se, jotta tuolla työelämän jaksamispuolella pitäisi ja pitää saada enemmän ilmapiiriä muutettua siten, jotta ihminen hyväksytään sellaisena ihmisenä kuin on. Ja se edellyttää myös, että nämä ihmiset, jotka tässä nyt ovat kyseessä, työkyvyttömät henkilöt, olisi tarkoitus saada tuonne työelämään jossakin vaiheessa — nyt en usko tällä hetkellä, kun ollaan vaikeassa työttömyystilanteessa, että hyvin moni sinne sopii, koska ensisijaisesti kyllä työnantajat ottavat tietysti sieltä ihan terveen ihmisen, joka jaksaa juosta ja tehdä niin kuin kovaa työpanosta. Siinä tilanteessa tietysti, kun nousukausi alkaa ja tulee työvoimapula, niin voi olla, jotta tästä porukasta sitten osa voi sijoittua sinne.

Yhdyn niihin ajatuksiin siitä, jotta tämä 600 euron raja, mikä tässä on laitettu ansiotulorajaksi, on kyllä tänä päivänä matala. Se pitäisi nostaa ehdottomasti tuonne huomattavasti ylemmäs, johonkin 800 euroon, jos ajattelee sitä realismia, jotta on jotain houkuttelevuutta olemassa eikä tulisi niin nopeasti vastaan se katto siinä, joka tässä on nyt sisällä. Odotan kyllä, että valiokunnassa tämä pohditaan. En usko, että tämä niin kuin olisi sinällään kynnyskysymys tai kenellekään haitallinen kysymys, jos ihmiset, jotka olisivat lähdössä tähän, tällä tavalla saataisiin mukaan tähän työelämän piiriin: Sehän olisi kaikkien etu, että jos vaikka yksikin henkilö tuolta tulisi työelämän piiriin, niin se tekisi jotain lisäarvoa sillä työelämällä ja samalla eläke olisi sitten sinällään turvattu ja se voisi hankkia lisää eläkettä itselleen. Joten tämä on yksi toive, joka on valiokunnan jäsenille — täällä osa on paikalla — että otatte sen huomioon sitten siellä, ja luulisi ainakin — vaikka ministeri ei ole paikalla — että nämä eivät varmaan ole kiveen hakattuja, ja viime kädessähän eduskunta päättää näistä asioista.

Toinen on sitten tämä voimassaolo tässä kokeilussa. Minä näen sen sillä tavalla, jotta tämä 2010—2013 kyllä ajoittuu semmoiseen aikaan vielä tämänhetkisen talousnäkemyksen mukaan, mitä taloudesta tiedetään ja noususta, jotta ne työttömyyden synkät pilvet ja talousennusteet eivät vielä ainakaan tällä hetkellä ole siinä asennossa, että uskoisi, jotta tämä on paras kokeiluaika, ja sen takia odottaisi, jotta myös valiokunta voisi katsoa, että tässä jatkettaisiin sitä aikaa joku kaksi vuotta eteenpäin siitä, mitä tässä on esitetty. Silloin ainakin toivottavasti olisi jo parempi aika, jolloin näkisi sitten kokeilukauden päätyttyä, onko tällä ollut vaikutusta, onko miten paljon ihmisiä jättänyt eläkkeen lepäämään ja päässyt tuonne työelämän piiriin. Tässä oikeastaan oleelliset, jotka tulivat mieleen.

Eero Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Muutama huomio tästä hallituksen esityksestä laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä.

Noin yleisesti sanoisin, että tämä on erittäin hyvä asia, mutta tietysti se tulee vasta nyt. Se olisi voinut tulla jo aikaisemminkin eli hyvä, että se tulee edes nyt. Se, että se on kokeilulaki, on hyvä, jos tarkoitus on myöhemmin syventää näitä oppeja, niin että sitä avarretaan siihen suuntaan, että entistä enemmän ihmisiä voisi tavalla tai toisella palata työelämään tai mieluumminkin niin päin, että heitä ei edes kirjoitettaisi työkyvyttömyyseläkkeelle, ei ainakaan pysyvästi.

Muutamia ajatuksia täältä sisältäpäin peräytyen tähän taulukkoon, joka on hallituksen esityksessä sivulla 6. Se on aika puhutteleva. Se kertoo minusta aika hyvin tämän pohjan. Tässähän siis käsitellään alle 63-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkeläisten mahdollista sijoittumista takaisin työelämään ja sieltä voidaan lukea, että kokonaismäärä on 172 000 ja tästä joukosta työssä jollain lailla on noin runsas 10 prosenttia. Mutta jos ajatellaan täyttä työkyvyttömyyseläkeläistä, joka on säännöllisesti työssä, määrä on 0,6 prosenttia. Kyllä se aika pieni ihmisryhmittymä siinä mielessä on, jota tässä yritetään auttaa, mutta hyvä kuitenkin, että niin edetään. Se, että siellä on 70 prosenttia ihmisiä, jotka eivät ole lainkaan olleet työelämässä eivätkä edes sinne halua, täytyy tietysti muistaa. Se ehkä puolustaa sitä, että meidän työeläkejärjestelmämme jotenkin ratkaisee pääsääntöisesti työkyvyttömyystilanteen oikein. Näin minä sen ymmärrän. Silloin siellä on semmoinen 30 prosenttia ja joku harmaa alue siinä mukana, mutta ehkä puhutaan alle 10 prosentin osuudesta, joiden kohdalla pitäisi ehkä miettiä silloin työeläkelaitosten sitä, kun heitä mahdollisesti pysyvästi työeläkkeelle laitetaan, onko kuitenkin niin, että kuntoutuksessa jotkut asiat ovat jääneet toteuttamatta. Tästä ovat muutkin edustajat täällä puhuneet ja kiinnittäneet siihen huomiota varsinkin, kun ajatellaan psyykkisiä sairauksia.

Meillähän on kolme isoa sairausryhmää, joista suurimmaksi osaksi työkyvyttömyyseläkkeelle nykyään mennään. Suurimmaksi niistä on viimeisten viiden vuoden aikana noussut psyykkisesti sairaat ja sikäli omituisella tavalla, että varsinaisesti raskas psykiatria ei Suomessa ole lisääntynyt, esimerkiksi varsinainen raskas masentuneisuus ei ole sen yleisempää kuin aikaisemmin. Sen täytyy tarkoittaa sitä, että sinne tulee mukaan ihmisiä, joilla asiat toisella lailla positiivisesti järjestämällä olisi mahdollisuus pysyäkin työelämässä. He tarvitsisivat vaan jotain tukea ja lisäapua, ehkä voimia, väliaikaista sairauslomaa tai osatyökyvyttömyyttä. Siinä on paljon semmoista, mitä järjestelmän tuntijat itse voivat sisältäpäin ajatella. Sydän- ja verisuonitautien määrähän on huomattavasti vähentynyt, samaten tuki- ja liikuntaelinsairauksien määrä. Se, että tämä painottuu tähän henkiseen puoleen näin paljon, siinä on myöskin jonkinlainen mahdollisuus ehkäisevässä mielessä. Silloin koko kuntoutuksen laaja skaala kaikkine eri osa-alueineen voidaan nähdä positiivisena tässä tilanteessa.

Se, että tämä sidotaan 600 euroon, niin voihan se olla, että sen joku ymmärtää, jos 1 500 euroa on se kuukausieläke ja tämä 600 euroa olisi tavallaan luvallista, mutta kyllä minä jäin miettimään sitä, minkä takia se sidotaan näin. Kyllä siinä voisi olla avarampi mahdollisuus ihmisillä, jotka takaisin työelämään tulevat. Siinä olisi silloin porkkana-ajatusta enemmän mukana. Se voisi olla nousujohteinen ja monella tavalla muutenkin tässä kohderyhmässä, jonne on kerääntynyt aika paljon vaikeuksia, ja voitaisiin positiivista saada aikaan.

Toinen kohderyhmä, joka tähän itse asiassa liittyy mukaan, vaikka se ei kuulu tämän lainsäädännön sisälle, on kaikki ne ihmiset, jotka meillä ovat jo vanhuuseläkkeellä, siis ovat yli 63-vuotiaita tai sitten, miksei niin, sanotaan yli 68-vuotiaita, joilla on kaikenlaista hiljaista tietoa ja kykyä ja myöskin halua olla työelämässä mukana, mutta meidän työelämämme ei ole virittäytynyt sitä varten, että heidät saataisiin sopivilla porkkanoilla takaisin. Itse rupesin tätä kaikista eniten ajattelemaan silloin, kun Ranskan presidentti Sarkozy tuli virkaan. Hän hyvin voimakkaasti lähti Ranskassa ajamaan systeemiä, jossa vanhuuseläkkeellä olevat saisivat aluksi tienata osan lisätulostaan jopa ilman minkäänlaista verotusta ja sitten jonkinlaisella pienellä asteikolla jonkun määrän jälkeen menisi vähän veroa jnp. Se on ihan selvä, että silloin saataisiin eläkeläistenkin työpanosta paremmin turvattua, koska tulevassa Suomessa meillä on työtä, mutta meillä ei ole kohta enää työntekijöitä.

Tällä puheellani, arvoisa puhemies, tarkoitan vaan sitä, että tämä on erittäin positiivinen kenttä, missä mennään eteenpäin, mutta tässä on nyt pienestä kohderyhmästä kysymys ja pienistä rahoista. Olkoon se avaus sille, että entistä positiivisempaan suuntaan päästään.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Taantumasta aikanaan selvittyämme kohtaamme väistämättä työvoimapulan. Onkin hyvä, että hallitus kaikin keinoin tutkii mahdollisuuksia saattaa takaisin työelämään ihmisiä, jotka eri syistä ovat sen ulkopuolella. Tämä on tärkeää, ja on hyvä, että kaikki työntekijäreservit tutkitaan ja helpotetaan tarvittavin toimenpitein ihmisten paluuta työelämään.

Tämä uudistus palvelee erityisesti ja merkittävästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevia. Heidän joukossaan on varmasti paljon ihmisiä, jotka mielellään tekisivät esimerkiksi silloin tällöin töitä, vaikka eivät pystyisikään säännölliseen työssäkäyntiin. Eläketurvakeskuksen arvion mukaan laki toisi työelämään noin 25 000 uutta työntekijää työkyvyttömyyseläkeläisten joukosta.

Esteitä työssäkäynnille on nyt ilahduttavasti alettu tämän hallituksen toimesta purkaa. Nyt lähtökohdaksi otettu ajatus on kannustava, ja monien henkilöiden kohdalla on varmasti myös kuntouttavaa, kun töitä voi tehdä muutaman tunnin viikossa ilman pelkoa eläkkeen menettämisestä. Uskonkin, että myös työkyvyttömyyseläkkeellä olevat hyötyvät satunnaisesta työskentelystä paitsi rahallisesti myös erityisesti siksi, että työpaikoilla syntyvät sosiaaliset suhteet ja mielekäs tekeminen tuovat tervetullutta vaihtelua.

Arvoisa herra puhemies! Olen kuitenkin erittäin huolestuneena seurannut kasvavaa erityisesti nuorista koostuvaa joukkoa, joka masennuksen tai muiden mielenterveysongelmien vuoksi joutuu työelämän ulkopuolelle. Monet heistä ovat hankkineet korkean koulutuksen mutta ovat uupuneet jo pian työelämään siirtymisen jälkeen. Työkyvyttömyyseläkeläisten joukossa heidän osuutensa on koko ajan kasvava. Nyt pitäisikin pohtia tosissaan ja enemmän sitä, onko työkyvyttömyyseläke todellakin oikea ratkaisu masennusta sairastavalle. Kelan selvityksen mukaan mielenterveyskuntoutujilla on hyvä mahdollisuus palata kuntoutuksen jälkeen työelämään. Huolestuttavaa on se, että hoitoa on niin vaikea saada ja sitä joudutaan odottamaan pitkään. Kärjistäen voisi sanoa, että työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneista vain hyvin harva on saanut riittävää ja kunnollista hoitoa ja kuntoutusta mielenterveysongelmiinsa ennen eläkkeelle siirtymistään. Tämä on järjestelmämme heikkous. Riittävää apua olisi oltava saatavilla jo sairausloman aikana ja kuntoutusvaiheessa eikä vasta sen jälkeen.

Jari Larikka /kok:

Arvoisa puhemies! Nämä työelämän joustot ovat olleet meillä paljon keskustelussa, ja mielestäni tämä laki nyt on hyvä esimerkki siitä, mitä niiden pitäisi olla. Nimittäin tämä mahdollistaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien ihmisten tulemisen takaisin työelämään ilman että heidän tarvitsee pelätä, että he menettävät työkyvyttömyyseläkkeensä osin tai kokonaan sillä, että haluavat osallistua.

Se, mikä tässä tietysti on hyvää, on se, että tämä antaa myös mahdollisuuden oman elintason nostoon ihmisille, jotka ovat joutuneet ikään kuin tyytymään kohtaloonsa tätä ennen, ja antaa myös samalla mahdollisuuden kokeilla niitten omien siipien kantavuutta.

Se, mikä tässä on jäänyt ehkä hieman vähemmälle huomiolle, on tämä sosiaalinen puoli. Mielestäni tämä on parasta mielenterveystyötä ja sosiaalipolitiikkaa tämän ihmisryhmän ihmisille. Uudet työkaverit tuovat sen tarpeellisuuden tunteen, mitä ihmiset tarvitsevat tässä yhteiskunnassa, ja tämä estää erittäin hyvin ihmisten syrjäytymistä.

Se, mikä tässä vähän arveluttaa, on tämä 600 euron raja. Se vaikuttaa hieman alhaiselta, mutta uskon, että sitä pystytään kyllä tarkastelemaan myös tulevaisuudessa.

Tämmöisiä vastaavanlaisia joustoja työelämään kyllä tullaan tarvitsemaan jatkossakin. Otankin tämän siinä mielessä hyvänä tämän suuntaisena aloitteena ja kannatan tätä lämpimästi.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hyvät edustajakollegat! Mielestäni hallitus on tässä tehnyt hyvän suuntaisen esityksen. Mielestäni on aivan oikein joustaa lainsäädäntöä siten, että ne henkilöt, jotka ovat työkyvyttömyyseläkkeellä, voivat käydä tekemässä työtä työkykynsä mukaan niin paljon, että he voivat tämän esityksen mukaan tienata enintään 600 euroa kuukaudessa ilman, että tämä ansio vaikuttaisi heidän työkyvyttömyyseläkkeeseensä. Jos tienaa enemmän, siitä seuraa sitten sanktiot eli eläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään. Se kerrotaan tässä hallituksen esityksessä yksityiskohtaisesti. Siis tämä hallituksen aloite on hyvä, ja aikomuksena on, että laki tulisi määräaikaisesti voimaan, vuoden 2010 alusta vuoden 2013 loppuun saakka, ja se siis käsitellään ensi vuoden talousarvion yhteydessä.

Uskon, että jos työkyvyttömyys on määräaikaista, niin tämä esitys antaa ihmisille mahdollisuuden palata helpommin työhön. Olen useasti nähnyt, että ihmisillä, jotka ovat pitkään sairauslomalla tai muuten poissa työelämästä, on kuitenkin tietyt jännitteet palata takaisin työelämään. Ja jos ihmisellä on intoa tehdä töitä, niin sitä tulee mielestäni kaikin keinoin tukea. Olemmehan todenneet, että me tarvitsemme kaikkia työhön ja joillakin aloilla on kovakin työvoimapula.

Totean tyydytyksellä lempilauseeni, jota olen käyttänyt kaikki nämä vuodet eduskunnassa vuodesta 1995 alkaen ja jo vaalikampanjani aikana, silloin 1994, että jokainen voisi osallistua kykyjensä mukaan yhteiskunnan rakentamiseen — ja tämä löytyy Matti Vanhasen toisen hallituksen ohjelmasta. Se on tässä ihan hallituksen esityksen sivulla 3: "Pääministeri Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa esitetään tavoite, että jokainen voi osallistua osaamisensa ja kykyjensä mukaan työtä tekemällä yhteiskunnan rakentamiseen." Tämä on ollut minun ensimmäisten nettisivujeni ihan keskeisin teema, ja täältä se löytyy. Ja ilolla totean, että kyllä on kannattanut puhua ja nähdä, että muutkin ovat samoilla linjoilla. En ole suinkaan varmasti ainoa, joka näin ajattelee.

Tämä hallituksen esitys myös osaltaan lisää yhteisöllisyyttä ja ehkäisee syrjäytymistä. Lisäksi valtioneuvosto on asettanut niin sanotun Sata-toimikunnan kesäkuussa 2007 työskentelemään sen kokonaisuuden puolesta, että sosiaaliturvaa uudistetaan niin, että lisättäisiin työn kannustavuutta, vähennettäisiin köyhyyttä ja turvattaisiin riittävä perusturva kaikissa elämäntilanteissa. Sata-komiteahan jätti tammikuussa esityksensä, mutta toimeksianto ja työ jatkuu aina tämän vuoden loppuun saakka, jolloin saamme sitten enemmän valmista materiaalia käsittelyymme.

Uskon, että kun tämä laki on määräaikainen, niin ehkä silloin tulee paremmin seurattua lain toteutumista ja vaikutuksia työelämään. Ehkä tämä aika on liian lyhyt pitkäaikaiseen seuraamiseen, mutta kuitenkin jonkin suuntaisia johtopäätöksiä voidaan lain vaikutuksista vetää. Se antaa niille henkilöille palkinnon, jotka jaksavat yrittää käydä töissä, jos siihen on haluja, kuitenkaan syyllistämättä niitä, jotka ovat niin sairaita, että eivät kykene töihin, ja heille kuitenkin turvataan eläke.

Klaus Pentti /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on hyvä ja tarpeellinen, ja se parantaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevista ja pientä työeläkettä saavista ihmisistä ainakin osan asemaa. Siihen, että laki on määräaikainen, varmaan vaikuttaa se, että sen vaikutuksia seurataan ja sitten on edellytyksiä parantaa tältäkin osin lainsäädäntöä.

Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien suuri määrä kertoo osaltaan, että työelämässä on myös paljon parannettavaa työssäjaksamisen ja työkyvyn ylläpidon osalta, ja tältä osin erityisesti esimiesten ja työnjohdon osaamisella on suuri merkitys. Tämän me tiedämme, ja tähän asiaan on yhteiskunnassa pyritty vaikuttamaankin.

On myös havaittavissa, että jonkin aikaa työkyvyttömyyseläkkeellä olleiden ihmisten työkyky on usein alkanut parantua ja heillä on jälleen mahdollisuuksia palata, ainakin osittain, työelämään. Tämä on hyvä ja kannustettava asia.

Haluan tässä yhteydessä nostaa esiin myös niiden ihmisten ongelmat, jotka hakemuksistaan ja omien lääkäreittensä lausunnoista huolimatta eivät ole päässeet työkyvyttömyyseläkkeelle, ja kuitenkaan näiden ihmisten terveys ja työkyky, fyysinen taikka henkinen, ei anna edellytyksiä olla työelämässä mukana, eikä heillä myöskään ole mahdollisuuksia työllistyä. Tämmöisiä ihmisiä on paljon, ja heidän asemansa on vaikea. Tällaisten ihmisten yhteydenottoja on tullut minulle, ja tiedän, että on tullut muillekin edustajille. Minä näkisin, että myös näiden ihmisten osalta olisi etsittävä keinoja, miten heidän asemaansa voitaisiin parantaa, koska rima työkyvyttömyyseläkkeelle pääsyn osalta on vuosien mittaan noussut.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Minulla itse asiassa tähän lakiesitykseen liittyen ei ole mitään lisättävää siihen, mitä sanoin jo vastauspuheenvuorossani. Tämä on hyvä lakiesitys, mutta vielä parempi eläkelainsäädännöstä tulee, kun paitsi huolehditaan siitä, että työhaluiset työkyvyttömät voivat tehdä työtä aina silloin tällöin, huolehditaan myös siitä, että ne, jotka eivät pysty tekemään työtä, pääsevät eläkkeelle.

Mutta siihen, miksi pyysin tämän puheenvuoroni — ajattelin sanoa sen siinä vastauspuheenvuorossa, jota en tässä välillä saanut, mutta käytän puheenvuoron nyt, koska tulin siinä samaisessa vastauspuheenvuorossa antaneeksi ed. Toivakalle väärää tietoa. Tässä lainsäädännössä ei korjata sitä epäkohtaa, joka syntyy siitä, että jos jäät eläkkeelle ja samalla saat ikään kuin palkkaa vakuutetusta luottamustoimesta, niin sinulle käy huonosti. Sitä ei korjata tässä lainsäädännössä. Se korjataan tuossa päiväjärjestyksen seuraavassa kohdassa käsittelyyn tulevassa lakiesityksessä, siinä TyEL:n 11 §:ssä tämä sinänsä huomattava vääryys oikaistaan. Oli jo korkea aikakin.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys houkutella työkyvyttömyyseläkeläisiä takaisin työelämään on erittäin positiivinen. Kuten monet ovat sanoneet, suurin ryhmähän on nimenomaan mielenterveyskuntoutujat tai mielenterveyspotilaat, ja näiden osalta tautitilahan vaihtelee suuresti. Sen takia on erittäin positiivista ja heille kannustavaa, että välillä voisi mennä töihin ja ansaita tämän 600 euroa kuukaudessa korkeintaan ja kuitenkaan eläke ei häviäisi alta pois.

Kuntoutusta meillä on kyllä näille mielenterveyspotilaillekin, Kela järjestää erittäin hyvää kuntoutusta. Nimenomaan ed. Pentille kertoisin, että Kelalla on kuntoutusta juuri niille ihmisille, jotka eivät vielä ole päässeet työkyvyttömyyseläkkeelle. Kela panostaa kyllä siis satoja miljoonia tämän tyyppiseen kuntoutukseen.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Hallitukselle pitää antaa silloin tunnustus, kun on tunnustuksen paikka, ja tässä täytyy kiittää hallitusta siitä, että se on antanut oikean sisältöisen lakiehdotuksen. Kyllä tietysti talonpoikaisjärki sanoo, että ihmisen työkyky ei ole joko 100 tai 0, vaan ollaan usein tilanteessa, että huomataan, että voi ehkä jotain tehdäkin työelämän puolella, ja sen tämä laki mahdollistaa. Tämä ei pakota ketään takaisin töihin, mutta antaa mahdollisuuden tehdä järkevällä tavalla omiin voimavaroihin suhteutettua työtä, joten kiitos siitä, että ehdotus on saatu aikaan ja tänne käsittelyyn.

Uudistukseen liittyen olen saanut yhteydenottoja liikennevahingon takia eläkkeelle joutuneilta. He ovat olleet huolissaan siitä, koskeeko tämä mahdollisuus myös niitä, jotka ovat liikennevahinkovakuutuslain perusteella eläkkeellä. Haluaisinkin kuulla nyt ministeriltä, mitä voin vastata näille minuun yhteyttä ottaneille henkilöille, tuleeko tämä uudistus olemaan sellainen, että myös heillä on mahdollisuus pienimuotoiseen työskentelyyn, jos voimavarat siihen riittävät.

Toinen asia, joka tässä yhteydessä täytyy nostaa esille: Kysymys on paitsi siitä, että meillä on oikeus työkyvyttömyyseläkkeellä tehdä pienimuotoista työtä, jos voimat sallivat, myös siitä, mihin ed. Erkki Virtanen puuttui, että samaan aikaan meillä on tavattoman paljon ihmisiä, jotka eivät pääse työkyvyttömyyseläkkeelle, vaikka talonpoikaisjärjellä ajateltuna, kun näitä tapauksia kuuntelee, tuntuisi, että perusteet ovat olemassa. Meillä on tuhansien valitusten jono käsittelyssä tällaisista asioista. Meillä on vakuutusoikeuksissa erittäin pitkät jonot edelleenkin. Ihmiset joutuvat odottamaan vuosia vastausta valituksiinsa. Tapahtuuko tälle asialle jotakin, joka antaisi jatkossa parempaa oikeussuojaa niille ihmisille, jotka nyt joutuvat puolikuntoisina raatamaan työelämässä?

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan kuten ed. Klaus Pentti täällä totesi, työolosuhteita pitää parantaa. Olen ihan samaa mieltä. Suomessa tehdään Euroopassa, oliko se nyt eniten vuorotyötä, ainakin hyvin paljon tehdään Suomessa vuorotyötä, ja kyllä täällä sitten sitä tuottavuuttakin löytyy, mutta sillä on oma hintansa, joka näkyy sitten ihmisten mahdollisessa huonossa terveydentilassa taikka sitten henkisessä jaksamisessa. Ainakin työpaikkakiusaamiseen on työolosuhteiden kohdalla ehdottomasti puututtava.

Kuten ed. Erkki Virtanen totesi, on aivan oikein, että niiden, joilleka työkyvyttömyyseläke kuuluu, on päästävä tutkimuksiin, että he pääsevät myös sitten työkyvyttömyyseläkkeelle. Varsin usein kuulee, että asianmukaisia tutkimuksia ei ole tehty tai ei ole päässyt ylipäätään lääkäriin riittäviin tutkimuksiin, ja tuntuu, että kortistoista löytyy ihmisiä, jotka kuuluisivat kuitenkin työkyvyttömyyseläkkeelle. Uskon, että tätä perkaamistyötä jatketaan edelleenkin, ja sitä tulee edelleen tehostaa.

Aivan kuten ed. Heinäluoma totesi, valitusten suma on valtava. Se on pitkäaikainen ongelma ollut, ja sinne tulisi satsata resursseja. Ihmisille kuuluu oikeus valittaa asioista, mitkä he kokevat menneen väärin, mutta jossakin on se raja, kuinka pitkään ihmisiä saadaan pitää jonossa odottamassa, että heidän asiansa käsitellään asianmukaisesti.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Kun ministeri tuli paikalle, niin tuli mieleen yksi kysymys. Tässä kun tätä on valmisteltu, niin ajateltiinko valmisteluryhmässä sitä, että tässä on ammattiryhmiä, jotka ainakin pitää hyvin tarkasti seuloa ja katsoa, miten tämä paluu tapahtuu, ja nämä ovat nämä ammattikuljettajat, ajavatpa he sitten rekkaa tai busseja tai miksei vaikka tuolla kiskoilla vetävät junia? Jos sieltä on jäänyt työkyvyttömyyseläkkeelle, niin se vaatii jo aika kovat kriteerit ja sen paluun osalta, jos tämän tyyppinen otetaan käyttöön, kyllä vaaditaan erityistä varmaan lääkärintarkastusta ja tämmöistä pohdintaa, pätevätkö sinne samat säännöt kuin mihin muuhun työhön hyvänsä, koska siellä on ihmisten turvallisuudesta kyse. Voi tulla isoja vahinkoja ja ihmishenkiäkin olla vaarassa, niin kuin tässä on aikaisemmin ollut joitakin tapauksia vuosien varrella, missä on tämmöisiä ammattikuljettajia, jotka ovat eläkkeellä — siis eläkkeellä ollessa on mahdollista nytkin tehdä työtä — ja sitten työkyky ei olekaan ollut ihan terävimmillään. Sitten jotain tämmöistä eläkeläisbussia tai urheilubussia on ajanut tuolla ja sitten sattunut näitä vahinkoja, jolloin se kuvastaa sitä, jotta ei oikeastaan ollakaan täydellisessä työkyvyssä, ja tämä minusta on aika iso ongelma.

Sitten toinen asia, minkä ed. Heinäluoma otti esille tässä ja monet muutkin, työkyvyttömyyseläkkeiden ja eläkkeiden myöntö yleensä. Tämä jotenkin pitäisi saada nyt jengoilleen tämä homma, että ei olisi semmoista menettelyä, niin kuin tänä päivänä on, jotta ihmiset ovat työttömyysjonossa, vaikka he ovat todellisuudessa työkyvyttömiä.

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Kuten aikaisemmassa puheenvuorossa mainitsin, tässä laissa on monia hyviä asioita, mutta yksi asia, johon minusta tämä kilpistyy oikeastaan, tämä laki ja sen onnistuminen, on nimenomaan tämä ansaintaraja.

Nyt esimerkiksi tämä alhainen 600 euron ansaintaraja ei mahdollista muun muassa osa-aikatyön tekemistä. Tänä päivänä esimerkiksi 600 euron ansaintaraja ei käytännössä mahdollista osa-aikatyön tekemistä ilman eläkkeen lepäämään jättämistä, mikäli työstä maksetaan työehtosopimuksen mukaista palkkaa, ja tämänhän varmasti meillä kaikilla täytyy olla lähtökohta. Tällä hetkellä esimerkiksi 20 tuntia viikossa osa-aikaisesti työskentelevät henkilöt ansaitsevat esimerkiksi kaupan kassoilla tai erilaisilla palvelualoilla noin 640—800 euroa kuukaudessa, ja kun siihen lisätään vielä sitten mahdollisesti lomakorvaukset ja muut lisät, niin käytännössä tämä ansaintaraja on liian pieni. Kysyisin nyt ministeri Hyssälältä, kun olette tässä paikalla, että kun selvitysmies Mika Vuorela on tehnyt selvityksen tämän pohjalta ja nimenomaan hallitus on tämän toimeksiannon antanut, niin tuletteko te korjaamaan tämän ansaintarajan tasoa vähintään siihen 700 euroon, jotta lain perimmäinen tavoite tulisi toteutumaan, ettei tämä kariutuisi tähän, että tämä ansaintaraja on liian matala.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kun tämä laki tulee voimaan, niin ihmisillä, jotka ovat saamassa joko pientä työeläkettä tai kansaneläkettä, on mahdollisuus hankkia lisäansioita eläkkeensä lisäksi. Tuli mieleen siitä pieni ongelma, tämä laskentatapa, että kun 600 euroa kuukaudessa voi hankkia, niin, arvoisa ministeri, kun tämä 600 euron raja tulee vastaan, niin sen jälkeen tietenkin laissa asetetut säännöt tulevat voimaan, mutta miten tämä laskenta tehdään? Tehdäänkö se kuukausittain, vai onko semmoinen mahdollista, että hankkii sen 7 200 euroa vuodessa esimerkiksi kesäkauden aikana, kun on töitä paljon tarjolla? Kun on paljon eläkeläisiä, jotka sesonkiaikana tekevät töitä ja muuna aikana sitten saavat pelkkää eläketuloa, niin onko tällainen mahdollisuus, että laskenta-aikaa on vuosi, vai onko se kuukausi, että joka kuussa vain 600 euroa?

Paula Sihto /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen tavoitteena on poistaa työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhön palaamisen esteitä työ- ja kansaneläkkeitä koskevassa lainsäädännössä lisäämällä erityisesti pienellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua jäljellä olevalla työkyvyllään työelämään. Tavoitteena on myös luoda työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille nykyistä paremmat mahdollisuudet satunnaisten ja lyhytaikaisten töiden vastaanottamiseen sekä tukea etenkin rikkonaisen työnuran omaavien ja työkyvyttömyyttä edeltäneellä pienellä vakiintuneella keskiansiolla olleiden henkilöiden työllistymistä. Samalla heille syntyisi nykyistä laajemmat mahdollisuudet ansaita lisätuloja työnteollaan.

Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhön paluun tukemiseksi säädettäisiin neljän vuoden määräaikainen erillislaki. Ehdotettu laki olisi erityislaki suhteessa niihin voimassa oleviin etuuslakeihin, joiden mukaisia etuisuuksia erillislaki koskisi. Lain voimassaolon aikana seurattaisiin, edistääkö se käytännössä riittävästi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien henkilöiden työhön hakeutumista, mikä on mielestäni hyvä asia.

Ehdotetussa laissa säädettäisiin kiinteä 600 euron enimmäisansaintaraja kuukaudessa, johon määrään saakka työkyvyttömyyseläkkeen rinnalla tehdystä työstä saaduilla työansioilla ei olisi vaikutusta henkilön työeläkelakien tai kansaneläkelain perusteella myönnetyn työkyvyttömyyseläkkeen maksamiseen. Tämä 600 euron kuukausiansaintaraja olisi siis sama sekä työeläkelakien että kansaneläkelain mukaisten työkyvyttömyyseläkkeiden osalta. Tässä kohtaa enimmäisansaintaraja, siis 600 euroa, tuntuu melko pieneltä ja saattaa jopa vaikeuttaa tietynlaisten töiden vastaanottoa tai eläkkeensaajan omaa halua hakeutua takaisin työelämään.

Ehdotetussa laissa säädettäisiin myös, että työeläkelakien ja kansaneläkelain mukaisten työkyvyttömyyseläkkeiden maksaminen olisi edellä ehdotettujen ansaintarajojen ylittävien työansioiden vuoksi mahdollista keskeyttää ja jättää eläke lepäämään vähintään kolmen kuukauden ja enintään kahden vuoden ajaksi. Henkilöllä olisi aina oikeus saada lepäämään jätetty työkyvyttömyyseläkkeensä takaisin maksuun kahden vuoden enimmäisajan puitteissa ilman työkyvyn arviointia, kun hänen työansionsa vähenisivät enintään ehdotettujen ansaintarajojen suuruisiksi. Ehdotetut eläkkeen lepäämään jättämistä koskevat säännökset antaisivat työkyvyttömyyseläkkeellä oleville henkilöille nykyistä huomattavasti laajemman mahdollisuuden kokeilla työhön palaamista ilman pelkoa työkyvyttömyyseläkkeensä lakkauttamisesta.

Arvoisa puhemies! Monelle työkyvyttömyyseläkkeellä olevalle on kuitenkin kaikkein tärkeintä se, että työn kautta saa ylläpidettyä sosiaalisia suhteita. Varsinkin mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneilla on siinä suhteessa monenlaisia vaikeuksia. Tämä hallituksen esitys on siis monella tapaa kannatettava, hyvä ja kannustava.

Pentti Oinonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tuhannet työkyvyttömät hakevat hoitavalta lääkäriltään työkyvyttömyydestään todistuksen, joka lähetetään Kelan lääkäreiden ja vakuutuslääkäreiden päätettäväksi. Kysyisin ministeri Hyssälältä: Onko Suomeen syntynyt uusi lääkärikunta nimeltään telepatialääkärit, kun he näkemättä potilasta osaavat antaa terveen paperit, vaikka hoitava lääkäri on toisin todennut?

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Luin vielä tarkemmin tätä hallituksen esitystä, ja täytyy kyllä sanoa, että tämän tekstin mukaan ehdotettu laki lisäisi arviolta mahdollisesti noin 25 000 työkyvyttömyyseläkeläisen työntekoa ja kuitenkin osan kohdalta katsotaan, että tämän muutoksen vaikutus työntekoon olisi kuitenkin pieni. Katson kuitenkin, että Suomen kokoisessa maassa tämmöinen pienen kaupungin kokoinen ihmisjoukko, kun ajatellaan sitä kokonaisuutena, on kuitenkin kohtuullisen suuri, ja kun tässä nyt katsoo tätä elämänmenoa, niin voi olla, sanotaan, että tämä on pieni asia, mutta ei kenestäkään ole tullut suurmiestä yhdessä yössä. Kyllä se tie menestykseen tulee kovan raadannan ja pienten purojen kautta, niin että kyllä tämä pienikin panostus työelämään saattaa olla yhden ihmisen kohdalla hyvinkin tärkeä. On juuri niin, kuten täällä puhuttiin tästä sosiaalisesta suhteesta, ed. Sihto puhui, että kyllä elämä koostuu pienistä yksityiskohdista ja kun niitä tulee paljon yhteen, niin siitä tulee suuri kokonaisuus, niin että en kyllä kävisi tätä kuitenkaan vähättelemään, vaikka ei tämä hallituksen esitys tietenkään täydellinen ole.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Anneli Kiljunen nosti erittäin tärkeän asian esille. Tämä ei suinkaan ole, ei ainakaan mielestäni ole, millään tavalla tämän lakiesityksen vähättelyä, päinvastoin ehkä toivetta siitä, että voitaisiin sitä täällä eduskunnassa vielä parantaa ja miettiä tulorajan osuutta ja sen vaikutusta tähän osa-aikatyön tekemiseen. Olen ymmärtänyt näin, että korkeampi ansaintaraja ei suinkaan toisi valtiolle lisämenoja, vaan päinvastoin jopa voisi lisätä verotuloja. Sillä vahvistettaisiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden työllistymistä ja madallettaisiin tätä tällä hetkellä aika korkeata työelämän kynnystä, varsinkin vammaisilla henkilöillä. Toisaalta sitten tässä on myös se seikka, että jos ajatellaan avotyössä työskenteleviä vammaisia henkilöitä, niin he eivät saa työstään varsinaista palkkaa eikä työsuhteen muita etuja, niin että näitäkin kysymyksiä sitten meidän pitäisi kyetä tarkastelemaan, millä tavalla kannustetaan myös vammaisia monin tavoin osallisiksi meidän yhteiskunnassamme.

Lauri Oinonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien työhönpaluun edistämisestä on oikein hyvä. Pidän tätä hyvin tärkeänä ja ajankohtaisena asiana, koska myös nuoriin ikäluokkiin kuuluvia ihmisiä muun muassa työelämän stressin, henkisten paineitten vuoksi on joutunut eläkkeelle. On sääli, että nuori ihminen joutuu eläkkeelle, jos hänellä olisi työkykyä, työhalua, ja nimenomaan näkisin, että olisi mahdollista työuraan hyvinkin paljon elämässä ja silloin tämän hallituksen esityksen mukainen käytäntö saattaisi olla alku jälleen päästä kiinni työelämään osa-aikaisesti ja mahdollisesti täydellisestikin. Tässä on yksi näkökohta juuri nimenomaan nuorten eläkkeelle joutuneiden kohdalla, joilla työkykyä olisi, ja samalla pienten eläkkeitten ongelmaa voitaisiin parantaa, jos ihmiset voisivat halutessaan ja jaksaessaan tehdä jotakin työtä. Niin kuin täällä on todettu, hyvää esitystä voi valiokuntakäsittelyssä aina kehittää ja parantaa, sitä vartenhan meidän valiokuntamme ovat.

Täällä on tuotu tämä määräraja, 600 euroa, esille. Tätäkin sietää harkita, voisiko se olla vastaisuudessa jonkin verran korkeampikin, jotta motivaatio työhönpaluuseen lisääntyisi. Tämä on hyvä esitys, ja toivon hyvin myönteistä jatkoetenemistä valiokuntavaiheessa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Varmasti tämä on hyvä esitys, ja kun se hallituksesta on tänne tullut, niin sehän on tarkoin punnittu tietysti, että se on hyvä esitys. Mutta kiinnittäisin aivan täsmälleen samaan asiaan huomiota, mihinkä ed. Kyllönen kiinnitti huomiota, elikkä vammaispuolelle. Otetaan nyt esimerkiksi kehitysvammaiset. Siis tällä hetkellä me teemme kaikkemme, että he käyvät, niin kuin sanotaan, päivätoiminnassa, tai toiset kutsuvat sitä työtoiminnaksi. Aikaisemmin siitä maksettiin. Nykytilanteessa, kun määrärahat ovat plus miinus nolla, siitä ei makseta mitään, ja nyt sitten yhtäkkiä tulee tämmöinen, siis he ovat työkyvyttömyyseläkkeellä jo niin kuin syntyjään. Nyt pitäisi nämä ulottuvuudet katsoa valiokuntakäsittelyssä ihan perusteitaan myöten. Siihen liittyy varmasti myöskin sellainen ulottuvuus, jossa perustuslakivaliokunnallakin olisi sanomista, koska jossakinhan se raja tulee vastaan ja se on noteerattava.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Täällä on käytetty erittäin monia ansiokkaita puheenvuoroja. Arvostan erittäin paljon teidän näkemyksiänne, mitä tulee tähän vammaisten ja vajaakuntoisten työhönpaluuseen jne.

Ed. Anneli Kiljunen käytti ansiokkaan puheenvuoron myöskin, ja vastaan hänelle tästä työpankkitoiminnasta, että meillähän on nyt menossa tämä kokeilu 6—7 paikkakunnalla ja me saamme syksyllä ensimmäisiä tietoja tästä. Tästä tehdään tietenkin tarkka arvio sitten, miten se on toteutunut. Jos tässä on myönteiset vaikutukset, niin sitten koko maahan tämä työpaikkapankkitoiminta levitetään. Itse odotan siltä hyvin paljon. Siinä on jo nyt havaittavissa sellaista myönteisyyttä, että niitä osatyökykyisiä, jotka ennen ovat olleet täysin syrjässä, voidaan tämän työpankkitoiminnan avulla työllistää.

Ed. Tiusanen puhui kuntoutuksesta erittäin hyvin. Vastaan hänelle, että nimenomaan Sata-komiteassa on nostettu nyt tämä kuntoutus ja se koordinaatio — se on ollut kovin hajanaista toimintaa — esille ja toivottavasti saadaan siihen semmoinen ryhti, että todellakin se ensisijainen on kuntoutus.

Ed. Heinäluoma, todella olen ihan samaa mieltä siitä, että kyllä edelleen pitää vain kehittää sitä työkyvyttömyyseläkkeitten hylkäysperusteitten perustelemista, läpinäkyvyyttä ja myöskin sitä prosessia, että niitä hylkyjä ei tulisi. Tässä toimitaan nyt yhdessä, Tela, Työeläkevakuuttajat, ministeriö, työeläkeyhtiöt; on tehty paljon työtä. Juuri hiljattain on ollut tällainen iso projekti, jossa oli Duodecim, Tela ja lääkärit, koska on tärkeätä, että kun se ensimmäinen lääkärintodistus kirjoitetaan, siinä olisi otettu mahdollisimman hyvin jo se tilanne huomioon. Mutta tässä on koko ajan kehittämistä. Se ei ole se maailma siltä osin valmis.

Suomi noudattaa kyllä tässä hyvin kansainvälistä käytäntöä, että meillä on vakuutuslääkärit ja sitten meillä on erikseen hoitavat lääkärit. Hoitava lääkäri katsoo oman potilaansa näkökulmasta ja sen diagnoosin näkökulmasta. Vakuutusyhtiön lääkärit — se ei ole koskaan yksi lääkäri vaan isompi ryhmä — katsovat kokonaisuutta, koska työkyky on laaja kokonaisuus ja siihen liittyy se työkyvyn arviointi hyvin oleellisena osana ja myöskin jäljellä oleva työkyky.

Eduskunta on tehnyt tässä myöskin erittäin hyvää työtä kautta vuosien ja tätä asiaa on saatu eteenpäin.

Näillä sanoilla tämä nyt lähtee sitten valiokuntakäsittelyyn.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeri Hyssälää erittäin ansiokkaista, hyvistä ja taitavista vastauksista. Toistan kuitenkin kysymykseni siitä, mitä tämä laki tarkoittaa niiden henkilöiden osalta, jotka ovat liikennevahinkovakuutuslain perusteella eläkkeellä. Koskeeko tämä työhönpaluun rajoitettu mahdollisuus myös heitä? Tämä taisi unohtua ministeriltä vastauskiireessä.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä

Arvoisa puhemies! Tässä laissahan ei ole tehty eroa siinä, minkä johdosta on työkyvytön. Tässä vaan puhutaan työkyvyttömyyseläkkeestä.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Tuossa ministeri Hyssälä totesi, että valmistellaan tämmöisiä asioita, että se ensimmäinen todistus olisi oikea, ja käydään läpi sitä kuviota, että samaa kieltä puhuisivat lääkärit, siis hoitava lääkäri ja muut, nämä myöntävät, jotka tutkivat näitä. Joskushan tässä menneinä vuosina on ollut Kelassa kokeiluja, ja sehän jostakin lainattiin, oliko se Isosta-Britanniasta vai jonkin muun mallin mukaan, ja silloinhan piti tämän homman hoitua siten, jotta ei tämmöistä ongelmaa olisi enää olemassa siten, jotta on niin isot nämä käsityserot siitä, mikä on työkyvyttömyys, ja kaavakkeet, jotka piti täyttää, olivat monitahoisia. Mutta mihin se hävisi se juttu, koska se ei Suomessa toteutunut? Väitettiin, että siellä mallimaassa, mistä se oli kopsattu, siellä 80 prosenttia valituksista hävisi, mutta Suomessa se ei ilmeisesti mennyt läpi.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä laki todella säädetään, ja nimenomaan siinä mielessä, kun tämä on kokeilulaki, tällä hankitaan erinomaisia kokemuksia, koska hallituksen politiikan tarkoituksena on jatkaa työuria. On huomattava myös sekin seikka, että kaikilla ihmisillä on työelämän jälkeen valtava varasto tietoutta hankittuna työuran aikana ja tästä työuran kokemuksesta he saavat antaa yhteiskunnalle vielä lisäpanoksensa yhteisen hyvän rakentamiseen ja sitä kautta tuoda mahdollisuuden jopa parempaan omaan elintasoon kuin siihenkin, että pystytään hankkimaan kunnille ja valtiolle verotuloja. Mutta täsmennän vielä kysymystäni koskien 600 euron ansaintarajaa. Onko siinä sitä vaihtoehtoa, ja onko se miten joustava? Onko tuo raja kategorinen, että millinkin yli, onko siinä se verotusvuoden aikainen tarkastelu voimassa?

Anneli Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitän ministeriä vastauksista, mutta koskien aivan samaa asiaa, mihin ed. Hoskonenkin puuttui, kysyisin ministeriltä vielä uudestaan tästä ansaintarajasta nimenomaan sillä perusteella, koska tässä lainsäädännössä on paljon positiivista, aikooko hallitus puuttua pelkästään jo tämän selvityksen perusteella, jota Mika Vuorela on tehnyt, siihen, että tämä ansaintaraja voisi nousta, jotta se loisi aidon mahdollisuuden ihmisille hakea osa-aikatyötä tai sitten mahdollisesti työtä yleensäkin, koska tämä 600 euron raja tämän päivän palkkatuloilla on kyllä aivan liian matala.

Sosiaali- ja terveysministeri  Liisa  Hyssälä

Arvoisa herra puhemies! Juuri tästä on aika lailla käyty kolmikantaiset neuvonpidot ja tähän on niissä päädytty.

Keskustelu päättyi.