Täysistunnon pöytäkirja 54/2009 vp

PTK 54/2009 vp

54. TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 kello 14.05

Tarkistettu versio 2.0

6) Hallituksen esitys laeiksi työntekijän eläkelain ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

  jatkui

Jyrki Yrttiaho /vas:

Arvoisa herra puhemies! Olen erityisen tyytyväinen siihen, että puhemiesneuvosto ehdottaa lakiesityksen lähettämistä myös työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, kuten ed. Lahtelan kanssa täällä viime viikolla ehdotimme.

Hallitus ajaa osa-aikaeläkkeen ehtojen heikentämistä. Runsaan palautteen perusteella työntekijät yrityksissä, virastoissa ja palvelulaitoksissa ovat tyrmistyneitä. Tuhansien ikääntyneiden suunnitelmilta ja välipuheilta työnantajapuolen kanssa putoaa pohja. Tässä pari poimintaa palautteesta. "Laman kourissa kipristelevissä yrityksissä sovitut suunnitelmat jakaa työtä ja tehdä vaiheittain tilaa nuoremmille menevät uusiksi. Osa-aikaistamalla neljä konkaria olisin työllistänyt kaksi nyt määräaikaisella olevaa nuorta ammattilaista." Näin kirjoitti 30 työntekijän sorvaamoa Turussa vetävä yrittäjä. Ja toinen sitaatti: "Olin saanut sovittua, että ensi vuonna täyttäessäni 58 vuotta siirryn osa-aikaeläkkeelle ja hoitelen samalla sairasta äitiäni. Kokotyön ohessa se on ollut ylettömän raskasta. Nyt taitaa pakkoloma muuttua lopputiliksi. Tätä poukkoilua en eläkesysteemeissä ymmärrä." Näin kiteytti yli 35 vuotta salolaista yritystä palvellut palkanlaskija.

Osa-aikaeläkkeen heikennykset merkitsevät järjestelmän alasajoa. Eläkekarttuman leikkaukset ja ikärajan nosto sulkevat käytännössä tämän vaihtoehdon kymmeniltätuhansilta. Hallitus ja työmarkkinaeliitti ovat pian suorittaneet mittavan varhaiseläkereformin, suomalaisen varhaiseläkejärjestelmän alasajon, jossa on monta vaihetta: varhennettu vanhuuseläke, yksilöllinen varhaiseläke, työttömyyseläke ja nyt osa-aikaeläke.

Työkyvyn aleneminen on tärkeä syy osa-aikaeläkkeelle hakeutumisessa. Tutkimuksessa osa-aikaeläkkeellä olevista yli kolmannes epäili jaksavansa edes osa-aikatyössä vanhuuseläkeikään. Ei ole ihme, että paine työkyvyttömyyseläkkeelle on noussut vuosi vuodelta, ja tämä esitys luo tähän suuntaan uutta painetta, jatkaa vartta hullun kirveeseen, niin kuin sanonta kuuluu.

Herra puhemies! Osa-aikaeläkettä ja työtä on pidetty yhtenä keinona työurien pidentämisessä, ja erityisesti EU:n työllisyys- ja eläkestrategioissa on sen merkitystä korostettu. Suomessa 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on viime vuosina noussut, ja hallitus on kyllä siitä muistanut muistuttaa, mutta harvemmin kerrotaan, että osa-aikatyö selittää meillä puolet ikääntyvien työllisyyden kasvusta. Suurin osa ikääntyneistä osa-aikatyöllisistä saa osa-aikaeläkettä. Ikääntyneiden työllisyyttä osa-aikaeläke on siis kiistatta kasvattanut. Siksi nyt annettua lakiesitystä on vaikea ymmärtää, erityisesti tässä vaikeassa työllisyystilanteessa.

Herra puhemies! Monet osa-aikaeläkeläiset käyttävät aikaansa muiden auttamiseen. Eläketurvakeskuksen raportin mukaan yli 40 prosenttia heistä teki vapaallaan omaishoidon tehtäviä, hoiti isiä ja äitejä, vanhuksia siis, vammaisia ja lastenlapsia. Lisäksi lähes 20 prosenttia osa-aikaeläkkeellä olevista auttoi säännöllisesti ystäviään tai naapureitaan. Hallitus ja kolmikantaeliitti näyttävät vähät välittävän osa-aikaeläkkeellä olevien hoivatyöpanoksesta, jota on kipeästi tarvittu, kun kuntien laitoshoidon, kotiavun ja kotisairaanhoidon resursseja on karsittu.

Osa-aikaeläkejärjestelmä on erinomainen järjestelmä, yhteiskunnallisesti monin tavoin järkevä ja halpa. Osa-aikaeläkkeiden osuus on vain 1,3 prosenttia työeläkemenoista. Jokainen käsittää, että työkykyään menettäneet ikääntyneet työntekijät olisivat ilman osa-aikaeläkettä kokonaan työttömänä, sairauspäivärahalla tai työkyvyttömyyseläkkeellä.

Ammattiyhdistystaustani takia tunnen piston rinnassa siitä, että ammattiyhdistysliikkeen keskusjärjestöjohtajat ovat hyväksyneet osa-aikaeläkkeen heikennykset osana niin sanottua sosiaalitupoa. En tiedä, mikä muutti keskusjärjestöjohtajien ja SAK:n Ihalaisen mielen viime tammikuussa, koska itse asiassa kaikkien keskusjärjestöjen ohjelmalliset kannanotot ovat jo vuosia tukeneet osa-aikaeläkkeen olemassaoloa ja tämän, voisi sanoa, järkevän työaikajärjestelyn kehittämistä Suomessa. Tästä huolimatta tarvitaan ammattiyhdistysliikkeen painostusvoimaa heikennysten torjumiseksi. Eduskunnassa päätökset on vielä tekemättä. Oma kantani tässä asiassa on kirkas ja selvä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ed. Yrttiaho, tarkistan vielä, peruutatteko sen aikaisemman ehdotuksenne tästä toisesta valiokuntaan lähettämisestä.

Puhuja:

En suinkaan, vaan pidän sitä oikeana ja hyvänä.

Ensimmäinen varapuhemies:

Ehdotustanne ette peruuta?

Puhuja:

En missään tapauksessa.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! En oikein ymmärtänyt puhemiehen kysymystä tuossa tilanteessa, koska nythän ilmeisesti puhemiesneuvosto on tehnyt päätöksen siitä, jotta se lähetetään työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan, jolloin eikös se silloin ole tämä valiokuntaanlähettämisajatus sinällään jo vanhentunut? Kannatin tätä ed. Yrttiahon esitystä.

Mutta itse tähän asiaan.

Suomalaisessa eläkejärjestelmässä on ollut se ajatus monissa näissä järjestelmissä, että jätetään ihmisille vastuuta siitä, jotta voi valitessaan ja joissakin tapauksissa — tietysti vaatii työnantajan kanssa sopimisen — jäädä nuorempana eläkkeelle kuin varsinainen eläkeikä on, mikä mahdollistaa sitten sen elämäntilanteen katsomisen ja arvioinnin, onko työkykyä ja mikä tilanne mahtaa työpaikalla olla, ja samalla voi tehdä vähän keveämpää panosta, johon vielä pystyy. Mutta jos tämä menee läpi, niin kuin nyt tämä osa-aikaeläkejärjestelmä on esitetty, niin tämä tulee jäykistämään tätä järjestelmää tältä osin, jolloin mahdollisesti käy, niin kuin ed. Yrttiaho tuossa totesi, jotta ihminen on sitten sairaslomalla tai sitten työnhakijana saamatta kuitenkaan työtä. Tässä esityksessä todetaan, että tällä säästetään eläkemenoja. Se varmasti on totta, mutta se maksetaan toiselta kassalta ja ihminen on huonommassa asemassa, jolloin minusta tämän tyyppinen pään pensaaseen laitto ei ole oikein rehellistä, ja meidän pitäisi eduskuntakäsittelyssä tämä saada tyrmätyksi.

Toinen on sitten tämä elinaikakerroin. Minusta koko se järjestelmä ei ole oikeudenmukainen, koska se tarkoittaa sitä, jotta pitkään eläkkeellä ollessaan (Puhemies: 2 minuuttia!) eriytyy palkalla elämisen ja eläkkeellä olemisen ero, ja sen takia minä en pidä sitä oikeudenmukaisena.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! On varmaan ihan hyvä, että tämä tulee myöskin työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan käsittelyyn. Kyllä tätä aivan hyvin käsitellä voidaan ja pitääkin käsitellä.

Mitä itse asiaan tulee, niin tässähän on toki se nyt ensinnäkin sanottava, että eihän tässä kyse ole mistään osa-aikaeläkejärjestelmän romuttamisesta. Kyse on vaan siitä, että ikäraja nousee kahdella vuodella, joka, kuten täällä on jo mainittu, on kolmikannassa osana sosiaalitupoa tehty ratkaisu, mikä osoittaa mielestäni sitä, että myöskin suomalaisesta ay-liikkeestä, toisin kuin täällä kuulluista puheenvuoroista voisi päätellä, löytyy vastuunkantokykyä ja ymmärretään sitä, että suomalaisten on vaan pakko tehdä enemmän työtä jatkossa, jos me haluamme tämän hyvinvointiyhteiskunnan pitää pystyssä ja pitää sitä kautta huolta myöskin köyhemmistä ja niistä, joista meidän tulee huolehtia, jotka tarvitsevat tavalla tai toisella yhteiskunnan tukea. Eli siitä tässä on kyse.

Voisin tässä vielä sen mainita, että olin toissa viikolla Ranskassa, koska Ranskassa haluttiin, Ranskan senaatissa ja kansalliskokouksessa, kuulla siitä, miten suomalainen kolmikantajärjestelmä toimii, ja yhtenä syynä, että he halusivat tämän kuulla, oli nimenomaan se, koska olivat seuranneet, miten tämä eläkeasioiden päätöksenteko Suomessa tapahtuu, ja siinäkin suhteessa on hyvä huomata, että muuallakin maailmassa yritetään ottaa oppia siitä, kuinka täällä näitä asioita hoidetaan. Toivon, että myöskin sitten se työryhmä, joka parasta aikaa istuu työurien pidentämisen osalta, pystyy tekemään ja tuomaan rakentavia ehdotuksia tänne eduskuntaan.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Kyllä tämä selvästi on taaksepäin menoa osa-aikaeläkejärjestelmän suhteen, jos ajatellaan, että ikäraja nousee 60 vuoteen ja yleinen eläkeikä on 63 vuotta, elikkä kaksi vuotta nyt leikataan pois. Aikaisemmin oli mahdollista viisi vuotta aikaisemmin jäädä osa-aikaeläkkeelle, kun työkyky oli heikentynyt joko terveyden menettämisen takia tai jostain muusta syystä. Nyt tätä nostetaan kahdella vuodella, ja kuten täällä jo aikaisemmin on todettu, niin yksi vaihtoehto on se, että nämä ihmiset hakeutuvat työkyvyttömyyseläkkeelle.

Mielestäni tämä osa-aikaeläkejärjestelmä olisi ollut parempi järjestelmä sekä yhteiskunnalle että näille työntekijöille. Siinä olisi ollut mahdollisuus siirtää myöskin sitä tietotaitoa, mitä ikääntyneillä työntekijöillä työpaikalla on. Nyt tosiaan tämä nousee ja estää sen, ettei sinne voida ottaa esimerkiksi nuorta työntekijää rinnalle ainakaan niin aikaisin.

Lisäksi tämä leikkaa myös eläkekarttumaa, ja on huomioitava, että Suomessa eläketaso on kumminkin erittäin alhainen verrattuna moniin muihin maihin, puhumattakaan siitä, mitä sitten nämä yritysten johtajat saavat eläkkeitä. Nehän ovat aivan huikeita verrattuna tavallisen työntekijän eläkekarttumaan.

Vielä muutama sana tästä elinikäkertoimesta. Pidän sitä täysin virheellisenä ja kohtuuttomana, että yleensä elinikäkerroin on. Mehän olemme pyrkineet siihen, että ihmisten elinikä, myöskin työntekijöitten elinikä, kasvaisi, ja kun siihen on päästy, niin nyt sitten rangaistaan sillä, että heidän tulevia eläkkeitään tullaan leikkaamaan. Tämä on kyllä merkittävä heikennys nykyiseen tilanteeseen. Olen aikanaan vastustanut elinikäkertoimen käyttöönottoa ja pidän edelleenkin sitä täysin virheellisenä tekona.

Esa Lahtela /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Satoselle vain, kun totesitte, jotta romuttaako tämä tätä järjestelmää. Kyllä tämä romuttaa. Kaksi ikäluokkaa jää pois. Se tarkoittaa sitä, jotta osa näistä ihmisistä todennäköisesti joutuu ravaamaan lääkäreissä, hakevat työkyvyttömyyseläkettä mahdollisesti, joutuvat tekemään valituksia. Niin kuin on nähty, sitten aika moni tulee bumerangina takaisin, ja tässä kun on ollut vapaaehtoinen tämmöinen valinnanmahdollisuus, niin kyllä kuitenkin, jos töitä on ollut olemassa ja työpaikka vielä kohtuullisen hyvä ja vielä palkkaakin maksaa, useimmat kyllä mielellään tekevät töitäkin. Mutta sitten, jos se tilanne on toisenlainen ja kunto heikko, niin sitten on tällainen mahdollisuus ollut. Minusta tämä on ollut hyvä, joustava järjestelmä, joka on varmasti parantanut niiden ihmisten elämänlaatua ja tyytyväisyyttä. Minusta ei tämmöistä pitäisi purkaa. Pakkosysteemillä ei saada mitään aikaan, vaan minusta pitää olla ennen porkkanoita ja ihmisten omaa vastuutakin.

Keskustelu päättyi.