Täysistunnon pöytäkirja 54/2009 vp

PTK 54/2009 vp

54. TIISTAINA 19. TOUKOKUUTA 2009 kello 14.05

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laiksi alkoholi- ja alkoholijuomaverosta annetun lain liitteen muuttamisesta

 

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Suomi on alkoholin läträämisen ennätysmaa. Siinä pääsemme Pohjoismaiden kärkisijalle. Kulutus on noussut ripeästi, ja samalla alkoholiperäiset taudit tai alkoholimyrkytykset kuolinsyynä ovat lisääntyneet. Vuonna 2007 kirjattiin 27 000 hoitojaksoa, joissa päädiagnoosi oli alkoholisairaus. Herää kysymys itse asiassa, miksi aikoinaan tarvittiin kieltolaki. Oliko niin, että jukuripäinen kansamme ei noudata viisaita neuvoja, vaan tarvitsee pakkoa? Pojasta polvi paranee. Näin ainakin uskon tässäkin kysymyksessä olevan.

On hyvä, että alkoholiveroa nostetaan 10 prosentilla, ja toivon, että nämä ovat viestejä myöskin kansalle, ja vielä parempi on, että väkevien alkoholijuomien hinnat nousevat noin kaksi kertaa enemmän kuin oluen ja viinin hinnat. Hinta on yksi tehokkaista keinoista alkoholin kysynnän laskemiseksi. Verojen alentaminen vuonna 2004 nosti kulutuksen hypähdysmäisesti ylös. Eniten nousi väkevien kulutus, eikä tämä varmasti johtunut vähiten siitä, että väkevien verotus keveni eniten.

Hölmön viinaveroalennusmyynnin jälkeen viinaveroa onkin nostettu päämäärätietoisesti ylöspäin. Kolikon toinen puoli tietenkin on se, että hintaa nostettaessa myöskin nousee riski siitä, että rajan yli tuodaan alkoholia. Tallinnan-matkaajista osa tuo kaksin käsin olutta ja viinaksia niin suuria määriä, että hyvä että tuliaiset mahtuvat auton takakonttiin. Tässä tuleekin mieleen, onko meillä mitään keinoja rajoittaa alkoholin tuontia. EU on esteenä, sanoisi tässä ed. Soini. Ehkä tämä olisikin hyvä asia uusien meppien ottaa agendalleen: rajoituksia tupakan ja alkoholin tuontiin. Nykyinen viinaralli rajan yli on käsittämätön. Pulloja tuodaan reilusti yli omien tarpeiden.

Ilmassa on onneksi positiivisia signaaleja. Alkoholinkulutuksen kasvun uskotaan taittuneen. Asenteet alkoholin käyttämiseen ovat muuttuneet. Muutos näkyy esimerkiksi työpaikoilla. Aikaisemmin istuttiin pitkiä kosteita iltoja yhdessä juomien äärellä, tänä päivänä saatetaan lähteä kävelylenkille sen sijaan.

Nuorissa on myös tulevaisuus. Nuorilla löytyy tervettä asennetta. Nuorten humalajuominen on vähentynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Mustia pilviä sen sijaan on tullut eläkeläisten osalta. Heidän alkoholinkäyttönsä on kasvussa. Kuulen jatkuvasti surullisia tarinoita alkoholisoituneista vanhuksista, joiden eläkkeet juopporinki yhdessä kuluttaa, tai vanhuksista, joilla ei yksinäisyyteensä muuta lohtua ole kuin viina.

On myös riskejä tältä ajalta kulutuksen kasvun nousulle. Työttömyys tuo mukanaan turhautumisia. Työttömyys riistää ihmisen työminän. Tilalle kaivataan lohdutusta. Osa hakee lohtua pullosta. Sen avulla murheet voi peittää hetkellisesti. Tässä on paikka perusterveydenhuollolle ja myös työvoimaviranomaisille huolehtia sekä myös lähiomaisille, ettei näin käy. Puuttumista ja ohjaamista tullaan tarvitsemaan näissä vaikeissa tilanteissa.

Alkoholinkulutus ja sen verotus puhuttavat. Se on hyvä. Päihdeongelmat maksavat yhteiskunnalle paljon. Vuonna 2006 alkoholinkäyttö aiheutti kustannuksia yhteiskunnalle 0,7—0,9 miljardia euroa. On loogista, että alkoholia käyttävät myös maksavat viinaveron kautta siihen liitännäiset kustannukset. Tulot tältä vuodelta tulevat olemaan noin 1,1 miljardia euroa. Mitä vähemmän alkoholisteja, sitä vähemmän terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kustannuksia ja sitä enemmän verovaroja muihin tarkoituksiin. Inhimillisesti katsoen päihdeongelmainen ja hänen perheensä joutuvat kärsimään. Riippuvuus pulloon on valitettavasti kestävää luokkaa. On tärkeää, että nyt estetään uusien riippuvuuksien syntyminen vaikuttamalla nuoriin ja myös aikuisiin.

Tämänkin lain jälkeen jatkotoimenpiteitä tarvitaan: alkoholimainonnan rajoittaminen mahdollisesti tuotetietoihin, alkoholin saatavuuden rajoittaminen tänä päivänä, kun maitokaupastakin sitä saa lähes — ei nyt onneksi ihan — ympäri vuorokauden, hinnankorotusten jatkaminen, painottaminen väkevien puolelle, tuonnin rajoitusmahdollisuuksien etsiminen. Keinoja löytyy.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Aina ajankohtainen alkoholiasia on tänäänkin esillä sekä lehdistössä että täällä eduskunnan salissa. Ilahduttavaa on se, että nuorten päihteidenkäyttö on vähentynyt. Tämä trendihän on ollut jo useamman vuoden vallalla, mutta valitettavaa on se, että yhä enemmän Suomessa kuitenkin alkoholia käytetään. Ja uusimpien tietojen mukaan se kulutuksen nousu tapahtuu erityisesti naisten ja ikääntyvien ihmisten kohdalla. Näistä meillä on ollut kotipalvelun ja kotisairaanhoidon kautta jo hyvinkin paljon huolestuttavia ennakkotietoja, mutta myöskin päihdeäitien osalta, naisten osalta.

Sosialidemokraatit esittivät jo viime syksynä alkoholiveron korotusta budjetissaan, jolloinka arvioitiin, että sillä olisi saatu useamman sadan miljoonan tulot valtiolle. Nyt se ollaan toteuttamassa ja ollaan menossa tässäkin kohden oikeaan suuntaan, kun hinta ja saatavuus ovat ne kaksi todennetusti parasta keinoa vähentää kulutusta tai ainakin estää sen kasvaminen.

Samalla olisin kyllä halunnut nähdä, että meillä käytettäisiin näitä muitakin keinoja. Muun muassa saatavuuden osalta meillä on viime vuosina paikkojen määrä sekä anniskelun että myynnin puolella moninkertaistunut. Meillä olisi lisää keinoja muun muassa sosiaalisten vaikutusten arviointiin, jonka voisivat tehdä alueella olevat asukkaat ja viranhaltijat, samalla kun anotaan uusia anniskelu- ja myyntipaikkojen lupia. Toinen saatavuuteen vaikuttava asia on se, että kun meillä sitten myynnin tai anniskelun valvonnassa tulee huomatuksi rikkeitä ja annetaan kieltoja, niin kiellot ovat tällä hetkellä usein vain muutamia viikkoja, jolloinka ravintola laittaa lapun, että "remontti", minkä jälkeen toiminta jatkuu aivan kuin mitään ei olisi tapahtunut, jotenka tälle puolelle olisi hyvin paljon mahdollista ottaa tiukempaa linjaa.

Asiat ennaltaehkäisyn puolella ovat myöskin hieman rempallaan, sillä kun alkoholiohjelma oli hyvässä vauhdissa, tämä hallitus päätti jatkaa sitä, mutta niin, että sille ei annettu enää yhtään euroa käyttöön. Tällä hetkellä siis alkoholiohjelmaa toteutetaan paperilla, mutta yhtään hankerahoitusta ei ole koko maassa tähän olemassa.

Toinen puoli, mikä liittyy mainontaan erityisesti mielikuvamainonnan osalta, oli valtioneuvoston periaatepäätöksessä. Kun on linjattu pitkälti eri toimenpiteitä, millä alkoholiasioihin vaikutetaan, on siellä kirjoitettu mielikuvamainonnan rajoittaminen. Tätä ei vieläkään ole tuotu tähän saliin, vaikka siitä on nyt ainakin 5 vuotta, kun tämä valtioneuvoston periaatepäätös on tehty ja tässä salissa päätetty. Sitä vastoin olemme saaneet kuulla, että muun muassa Panimoliitto sai palkinnon omasta kampanjastaan. Menemme siis aivan toiseen suuntaan kuin oli tarkoitus näillä valtioneuvoston periaatepäätöksillä alkoholipoliittisista linjauksista.

Marko Asell /sd:

Arvoisa puhemies! Tämä on todellakin varsinkin tänään ajankohtainen aihe, kun lehdistä on saanut lukea, että Suomessa käytetään alkoholia muihin Pohjoismaihin verrattuna eniten. On menty ohi Tanskan. Se on tietysti huolestuttava asia, ja kannatan noin yleisestikin alkoholiveron nostoa, mutta kuitenkin peräänkuuluttaisin siinä malttia.

Täällä ed. Lauslahti toi esille, että hinnankorotusta lisätään ja jatketaan myöhemmin, mutta silloin 2004 tehty veronalennus kuitenkin oli siinä mielessä hyvä — se oli aika raju, iso alennus — että se lopetti esimerkiksi pirtun ja tämmöisten korvikkeiden salakuljettamisen ja pelaamisen ja epämääräisen bisneksen tuolta kaduilta. Tietysti siinä on sitten se riski, jos lähdetään korottamaan hintoja liikaa, että Eestistä hakeminen lisääntyy radikaalisti, ja se olisi vähän huono suuntaus sekin.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! En vastusta alkoholin hinnankorotuksia, mutta silti epäilen, ettei veronkorotus sittenkään enää paljoa vaikuta monen käyttäytymiseen, koska tottumus on ehtinyt iskostua jo moneen käyttäjään ja hinnankorotus ei paljoa hankintaan vaikuta.

Keskustelu päättyi.