13) Laki kotihoidontuen, peruspäivärahan ja
vanhempainrahan tason yhtenäistämi-sestä
Pentti Oinonen /ps(esittelypuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteeni laista kotihoidon tuen,
peruspäivärahan ja vanhem- painrahan rahallisen
tason yhtenäistämisestä koskettaa tuhansia
suomalaisia. Tällä hetkellä kodinhoidon
tuki, joka on näistä kolmesta tuesta pienin, on
kuukaudessa karvan päälle 314 euroa. Työttömän
peruspäiväraha puolestaan on keskimäärin
551 euroa ja minimiäitiyspäiväraha eli tässä tapauksessa
vanhempainraha vähän alle 529 euroa kuukaudessa.
Kuten huomataan, on ero kotihoidon tuen tappioksi huomattava.
Lakialoitteessani esitänkin säädettäväksi
lakia, jolla yhtenäistetään nämä kolme
tukimuotoa samaan rahamäärään
eli kotihoidon tuki, peruspäiväraha ja minimiäitiyspäiväraha.
Kotihoidon tuki nostetaan myös reiluun 500 euroon kuukaudessa.
Lakiin tulisi samalla rajaus, jonka perusteella se koskisi vain
ja ainoastaan niitä kotihoidon tuen saajia, joilla ei ole
samaan aikaan palkkatuloja eli jotka ovat oikeasti kotiäitejä tai -isiä. Korotus
ei siis koskisi niitä kotihoidon tuen saajia, jotka käyvät
samaan aikaan töissä. Työssäkäyvät
saisivat jatkossa ainoastaan kotihoidon tuen perusosan eli 314,28
euroa kuukaudessa ilman mitään korotuksia. Esitän
lakia voimaan tulevaksi 1. joulukuuta tänä vuonna.
Rouva puhemies! Mitä käytännön
vaikutusta vallitsevalla tilanteella on lapsiperheiden arkeen? Erittäin
monissa perheissä lapsia kotona hoitava äiti tai
isä on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi
johtuen lähes 250 euron suuruisesta erosta kotihoidon tuen
ja peruspäivärahan välillä.
Lapsia kotona hoidettaessa on siis rahallisesti kannattavampaa olla
työtön kuin kotiäiti tai -isä.
Laki muuttaisi toteutuessaan tätä asetelmaa siten,
että kotiäiti tai koti-isä voisi reilusti
olla kotiäiti tai -isä ilman tarvetta ylimääräisiin
kikkailuihin korkeamman tukitason saavuttamiseksi työttömäksi
ilmoittautumisen kautta. Todella moni kotihoidon tukeen oikeutettu
on nimittäin turhaan työttömänä työnhakijana,
koska tällä tempulla saa useita satoja euroja
enemmän rahaa kuukaudessa. Tähän temppuun
eivät voi tukeutua ne, joilla on vanhempainvapaan jälkeen
työpaikka odottamassa.
On täysin selvää, että 314
euron kuukausituella ei motivoida hoitamaan lapsia kotona. Liian alhainen
kotihoidon tuen taso aiheuttaa lisäksi sen, että lukuisat
perheet joutuvat hakemaan toimeentulotukea. Tukien yhtenäistäminen
vaikuttaisikin varmasti myös kunnilta toimeentulotukea
hakevien määrää laskevasti.
Erityisesti joissakin suurissa kaupungeissa on haettu helpotusta
päivähoitopaikkojen ylikuormittumiseen kotihoidon
kautta. On korotettu kotihoidon tuen määrää erityisellä kunnan
maksamalla lisällä, jotta päivähoidon
painetta saadaan helpotettua. Valitettavasti lapsien hoitaminen kotona
ei ole ollut kovinkaan suosittua esimerkki Pääkaupunkiseudulla,
koska perheet joutuvat pohtimaan kalliin asumisen takia myös
toimeentuloasioita, vaikka halua hoitaa lapsia kotona olisikin.
Arvoisa puhemies! Uskonkin, että tukien yhtenäistäminen
lisäisi kotihoidon suosiota ja nostaisi kotiäitiyden
ja koti-isyyden taas siihen kunniaan, joka sillä on ollut
vuosisatoja. Jo vuoden 2008 lopusta asti on internetissä kerätty
adressia näiden tukien yhtenäistämisen
puolesta. Adressiin on kertynyt näiden puolentoista vuoden
aikana yli 15 000 nimeä, jotta tämä kotiäitiyttä tai -isyyttä suorastaan
vähättelevä kotihoidon tuen taso saataisiin
korjattua.
Ihmisillä on oltava oikeus valita. Tässä tapauksessa
lapsiperheellä on oltava mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia
kotonaan yhteiskunnan turvatessa välttämättömän
toimeentulon entistä paremmin. Kotihoidon tuen nykyinen
taso ei ole riittävä, ja se tulee ehdottomasti
nostaa samalle tasolle peruspäivärahan ja vanhempainpäivärahan
kanssa.
Rouva puhemies! Lopuksi esitän, että edustajat
tukisivat tätä lakialoitetta puoluekantaan katsomatta
ja ryhtyvät taisteluun sen puolesta, että tämä jo
vuosia tunnettu ongelma vihdoinkin korjattaisiin.
Merja Kyllönen /vas:
Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pentti Oinonen puhui asiaa. Tuloerot meidän
yhteiskunnassamme kärjistyvät, ja olemme matkalla
kohti 1960-luvun suuria tuloeroja. Viimeiset 15 vuotta meidän
keskeinen perusturvamme on jäänyt jälkeen
kaikkien muiden ansioiden kehityksestä.
Meillä vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on
jo useiden vuosien ajan ajettu yhtenäistä sosiaaliturvaa
ja sen nostamista vähintään 750 euroon.
Tämän kokonaisuudistuksen tarkoituksena olisi
ajatus meidän järjestelmämme selkeyttämisestä ja
yksinkertaistamisesta ja myös muuttamisesta paremmin pätkätyöt
huomioon ottavaksi.
Jäin kaipaamaan tietysti sitä pitkään
tätä asiaa pohdittuani, että ed. Pentti
Oinonen olisi rohkeasti esittänyt suurempaa korotusta sen
vuoksi, että pelkästään peruspäiväraha
on jäänyt auttamatta jälkeen useilla
kymmenillä prosenteilla verraten muuhun tulokehitykseen
yhteiskunnassa, ja vaikka tietysti kotihoidon tuen osalta korotus
512,60 euroon on merkittävä korotus, niin todellinen
tämänhetkinen tilanne edellyttäisi kuitenkin
merkittävämpää korotusta, jotta
aidosti tällä rahalla perheet ja vanhemmat lapsineen
voisivat elää.
On totta, kuten ed. Pentti Oinonen täällä sanoi,
että riittävä perusturva takaa sen, että ihmisten
ei tarvitse juosta luukulta toiselle Kelan ja sosiaalitoimen välillä,
mikä on mielestäni kyllä resurssien ja
ennen kaikkea ihmisten voimavarojen haaskaamista.
Lopuksi voin vain todeta, että tämänpäiväisen kyselytunninkin
keskustelussa tuli ilmi työmarkkinatuen tarveharkinnan
osalta, että kokoomusleirissä on kova vastustus.
Puhe pienituloisten puolustamisesta on aikamoista höpöpuhetta
kuitenkin, kun ajatellaan, että tänä päivänä on
rahaa löytynyt 2 miljardia kelamaksun poistoon, 4 miljardia
veronkevennyksiin hyvätuloisille, (Puhemies: 2 minuuttia!)
1,6 miljardia Kreikkaan, mutta 0 euroa pienituloiselle perheenäidille
tai työttömälle isälle.
Janne Seurujärvi /kesk:
Arvoisa rouva puhemies! Vielä illan lopuksi on hyvä käydä kehumassa
kollega ed. Pentti Oinosen lakialoitetta, joka on mielestäni
hyvä ja oikeaan osuva.
Tässä on taustalla tietysti isompikin periaatteellinen
kysymys. Suomalaiset ovat kansakunta, joka ikääntyy
Euroopan nopeinta vauhtia, ja meidän tarvitsee kiinnittää huomiota
siihen, millä tavalla perhepolitiikkaa Suomessa tulevaisuudessa
harjoitetaan niin, että tähän maahan
syntyy enemmän lapsia, minkälaisilla kannustimilla
ja minkälaisella lainsäädännöllä me
voimme yhteiskunnan tekemillä päätöksillä tätä edesauttaa.
Ed. Pentti Oinonen totesi, että nykyinen kotihoidon
tuki ei ole riittävä. Näin se on, se
ei ole riittävä, ja kaiken lisäksi tuo
314 euroa varmasti menee kulutukseen. Se raha kiertää yhteiskunnassa
täysimääräisesti, ja jopa tuo
isompi raha tulisi kiertämään täysimääräisesti
yhteiskunnassa, eli siinä mielessä se palvelisi
varmasti tarkoitustaan.
Sosiaalisten tulonsiirtojen osalta tämän hallituksen
aikana on tehty monia myönteisiä päätöksiä,
muun muassa pienempien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen
korottaminen, lapsilisien korottaminen, näiden pienten
etuuksien sitominen indeksiin. Eli paljon on tehty, mutta vielä on
paljon tekemistä.
Tämä taloustilanne tietysti aiheuttaa todennäköisesti
tulevaisuudessa päänvaivaa, ja näiden sosiaalisten
tulonsiirtojen osaltakin joudutaan miettimään,
mihinkä sitten tulevaisuudessa voidaan painopistettä siirtää.
Mielestäni näiden perheiden ja lapsiperheiden
asiaan sosiaalisissa tulonsiirroissa tulee painopistettä tulevaisuudessa asettaa.
Näköpiirissä kuitenkin on, että tässä välissä käydään
eduskuntavaalit ja uusi hallitus sitten hallitusohjelmassaan ottaa
kantaa seuraavan kierroksen sosiaalisten tulonsiirtojen tilanteeseen.
Niinpä mielestäni nyt on aivan oikea aika keskustella
siitä, mitkä ovat niitä asioita, jotka sitten
vaalien jälkeen tulee ottaa käsittelyyn, ja tämän
kotihoidon tuen korottamisen osalta itse omalta osaltani olen kyllä tukemassa
sen nostamista.
No, on toki muitakin asioita, joita sitten yhteiskunta voi tehdä kannustaakseen
perheitä tekemään lisää lapsia,
ja yksi on varmasti vanhempainvapaajärjestelmän
kehittäminen. Sitä parasta aikaa ollaan pohtimassa,
ja itse olen kyllä vahvasti vaikuttunut tällaisesta
6+6+6-mallista, jossa äiti saa kuusi
kuukautta vanhempainvapaata, isä saa kuusi kuukautta ja
sitten se viimeinen kuusi kuukautta voidaan vanhempien kesken sopia,
mitenkä se käytetään. Tällainen
malli on käytössä muun muassa Islannissa,
joka on vähän toisissa yhteyksissä ollut
esillä tässä salissa, mutta tällainen
edistyksellinen malli sieltä voidaan nostaa esille.
Myös perheverotuksen osalta on syytä miettiä ratkaisuja,
miten voidaan verotuksen kautta kannustaa perheitä, lapsiperheitä.
Lapsivähennys liittyy myös verotukseen. Mikä on
sen kohtalo? Eli on monia erilaisia instrumentteja, joilla yhteiskunta
voi kannustaa suomalaisia tekemään lapsia ja nuoria
perustamaan perheitä, ja sitä kautta sitten voisimme
tätä tulevaisuutta tässä yhteiskunnassa
kestävästi rakentaa.
Nämä ovat tapoja, joihin me itse voimme vaikuttaa.
Toki sitten on monia muita isoja kysymyksiä, joista tässäkin
salissa on keskusteltu tällä viikolla, viimeksi
työperäisestä maahanmuutosta jne. Mutta
minusta näiden omien kansallisten kysymysten, perhepolitiikkaan
liittyvien kysymysten, nostaminen tähän keskustelun
keskiöön on kyllä ensiarvoisen tärkeää.
Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa rouva puhemies! Oli todella miellyttävää kuulla,
että suurimman hallituspuolueen edustaja Seurujärvi
otti näin myönteisen kannan tähän
tekemääni lakiesitykseen, niin kuin myös oppositiopuolueista
vasemmistopuolen ed. Kyllönen myös mielestäni
kannatti tätä tulevaa lakiesitystä. Toivonkin,
että myös valiokunnassa otetaan myönteinen
kanta tämän lakiesityksen eteenpäinviemiseksi.
Keskustelu päättyi.