Täysistunnon pöytäkirja 54/2010 vp

PTK 54/2010 vp

54. TORSTAINA 20. TOUKOKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

13) Laki kotihoidontuen, peruspäivärahan ja vanhempainrahan tason yhtenäistämi-sestä

 

Pentti Oinonen /ps(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Lakialoitteeni laista kotihoidon tuen, peruspäivärahan ja vanhem- painrahan rahallisen tason yhtenäistämisestä koskettaa tuhansia suomalaisia. Tällä hetkellä kodinhoidon tuki, joka on näistä kolmesta tuesta pienin, on kuukaudessa karvan päälle 314 euroa. Työttömän peruspäiväraha puolestaan on keskimäärin 551 euroa ja minimiäitiyspäiväraha eli tässä tapauksessa vanhempainraha vähän alle 529 euroa kuukaudessa. Kuten huomataan, on ero kotihoidon tuen tappioksi huomattava.

Lakialoitteessani esitänkin säädettäväksi lakia, jolla yhtenäistetään nämä kolme tukimuotoa samaan rahamäärään eli kotihoidon tuki, peruspäiväraha ja minimiäitiyspäiväraha. Kotihoidon tuki nostetaan myös reiluun 500 euroon kuukaudessa. Lakiin tulisi samalla rajaus, jonka perusteella se koskisi vain ja ainoastaan niitä kotihoidon tuen saajia, joilla ei ole samaan aikaan palkkatuloja eli jotka ovat oikeasti kotiäitejä tai -isiä. Korotus ei siis koskisi niitä kotihoidon tuen saajia, jotka käyvät samaan aikaan töissä. Työssäkäyvät saisivat jatkossa ainoastaan kotihoidon tuen perusosan eli 314,28 euroa kuukaudessa ilman mitään korotuksia. Esitän lakia voimaan tulevaksi 1. joulukuuta tänä vuonna.

Rouva puhemies! Mitä käytännön vaikutusta vallitsevalla tilanteella on lapsiperheiden arkeen? Erittäin monissa perheissä lapsia kotona hoitava äiti tai isä on ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi johtuen lähes 250 euron suuruisesta erosta kotihoidon tuen ja peruspäivärahan välillä. Lapsia kotona hoidettaessa on siis rahallisesti kannattavampaa olla työtön kuin kotiäiti tai -isä. Laki muuttaisi toteutuessaan tätä asetelmaa siten, että kotiäiti tai koti-isä voisi reilusti olla kotiäiti tai -isä ilman tarvetta ylimääräisiin kikkailuihin korkeamman tukitason saavuttamiseksi työttömäksi ilmoittautumisen kautta. Todella moni kotihoidon tukeen oikeutettu on nimittäin turhaan työttömänä työnhakijana, koska tällä tempulla saa useita satoja euroja enemmän rahaa kuukaudessa. Tähän temppuun eivät voi tukeutua ne, joilla on vanhempainvapaan jälkeen työpaikka odottamassa.

On täysin selvää, että 314 euron kuukausituella ei motivoida hoitamaan lapsia kotona. Liian alhainen kotihoidon tuen taso aiheuttaa lisäksi sen, että lukuisat perheet joutuvat hakemaan toimeentulotukea. Tukien yhtenäistäminen vaikuttaisikin varmasti myös kunnilta toimeentulotukea hakevien määrää laskevasti.

Erityisesti joissakin suurissa kaupungeissa on haettu helpotusta päivähoitopaikkojen ylikuormittumiseen kotihoidon kautta. On korotettu kotihoidon tuen määrää erityisellä kunnan maksamalla lisällä, jotta päivähoidon painetta saadaan helpotettua. Valitettavasti lapsien hoitaminen kotona ei ole ollut kovinkaan suosittua esimerkki Pääkaupunkiseudulla, koska perheet joutuvat pohtimaan kalliin asumisen takia myös toimeentuloasioita, vaikka halua hoitaa lapsia kotona olisikin.

Arvoisa puhemies! Uskonkin, että tukien yhtenäistäminen lisäisi kotihoidon suosiota ja nostaisi kotiäitiyden ja koti-isyyden taas siihen kunniaan, joka sillä on ollut vuosisatoja. Jo vuoden 2008 lopusta asti on internetissä kerätty adressia näiden tukien yhtenäistämisen puolesta. Adressiin on kertynyt näiden puolentoista vuoden aikana yli 15 000 nimeä, jotta tämä kotiäitiyttä tai -isyyttä suorastaan vähättelevä kotihoidon tuen taso saataisiin korjattua.

Ihmisillä on oltava oikeus valita. Tässä tapauksessa lapsiperheellä on oltava mahdollisuus hoitaa pieniä lapsia kotonaan yhteiskunnan turvatessa välttämättömän toimeentulon entistä paremmin. Kotihoidon tuen nykyinen taso ei ole riittävä, ja se tulee ehdottomasti nostaa samalle tasolle peruspäivärahan ja vanhempainpäivärahan kanssa.

Rouva puhemies! Lopuksi esitän, että edustajat tukisivat tätä lakialoitetta puoluekantaan katsomatta ja ryhtyvät taisteluun sen puolesta, että tämä jo vuosia tunnettu ongelma vihdoinkin korjattaisiin.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Pentti Oinonen puhui asiaa. Tuloerot meidän yhteiskunnassamme kärjistyvät, ja olemme matkalla kohti 1960-luvun suuria tuloeroja. Viimeiset 15 vuotta meidän keskeinen perusturvamme on jäänyt jälkeen kaikkien muiden ansioiden kehityksestä.

Meillä vasemmistoliiton eduskuntaryhmässä on jo useiden vuosien ajan ajettu yhtenäistä sosiaaliturvaa ja sen nostamista vähintään 750 euroon. Tämän kokonaisuudistuksen tarkoituksena olisi ajatus meidän järjestelmämme selkeyttämisestä ja yksinkertaistamisesta ja myös muuttamisesta paremmin pätkätyöt huomioon ottavaksi.

Jäin kaipaamaan tietysti sitä pitkään tätä asiaa pohdittuani, että ed. Pentti Oinonen olisi rohkeasti esittänyt suurempaa korotusta sen vuoksi, että pelkästään peruspäiväraha on jäänyt auttamatta jälkeen useilla kymmenillä prosenteilla verraten muuhun tulokehitykseen yhteiskunnassa, ja vaikka tietysti kotihoidon tuen osalta korotus 512,60 euroon on merkittävä korotus, niin todellinen tämänhetkinen tilanne edellyttäisi kuitenkin merkittävämpää korotusta, jotta aidosti tällä rahalla perheet ja vanhemmat lapsineen voisivat elää.

On totta, kuten ed. Pentti Oinonen täällä sanoi, että riittävä perusturva takaa sen, että ihmisten ei tarvitse juosta luukulta toiselle Kelan ja sosiaalitoimen välillä, mikä on mielestäni kyllä resurssien ja ennen kaikkea ihmisten voimavarojen haaskaamista.

Lopuksi voin vain todeta, että tämänpäiväisen kyselytunninkin keskustelussa tuli ilmi työmarkkinatuen tarveharkinnan osalta, että kokoomusleirissä on kova vastustus. Puhe pienituloisten puolustamisesta on aikamoista höpöpuhetta kuitenkin, kun ajatellaan, että tänä päivänä on rahaa löytynyt 2 miljardia kelamaksun poistoon, 4 miljardia veronkevennyksiin hyvätuloisille, (Puhemies: 2 minuuttia!) 1,6 miljardia Kreikkaan, mutta 0 euroa pienituloiselle perheenäidille tai työttömälle isälle.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Vielä illan lopuksi on hyvä käydä kehumassa kollega ed. Pentti Oinosen lakialoitetta, joka on mielestäni hyvä ja oikeaan osuva.

Tässä on taustalla tietysti isompikin periaatteellinen kysymys. Suomalaiset ovat kansakunta, joka ikääntyy Euroopan nopeinta vauhtia, ja meidän tarvitsee kiinnittää huomiota siihen, millä tavalla perhepolitiikkaa Suomessa tulevaisuudessa harjoitetaan niin, että tähän maahan syntyy enemmän lapsia, minkälaisilla kannustimilla ja minkälaisella lainsäädännöllä me voimme yhteiskunnan tekemillä päätöksillä tätä edesauttaa.

Ed. Pentti Oinonen totesi, että nykyinen kotihoidon tuki ei ole riittävä. Näin se on, se ei ole riittävä, ja kaiken lisäksi tuo 314 euroa varmasti menee kulutukseen. Se raha kiertää yhteiskunnassa täysimääräisesti, ja jopa tuo isompi raha tulisi kiertämään täysimääräisesti yhteiskunnassa, eli siinä mielessä se palvelisi varmasti tarkoitustaan.

Sosiaalisten tulonsiirtojen osalta tämän hallituksen aikana on tehty monia myönteisiä päätöksiä, muun muassa pienempien äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen korottaminen, lapsilisien korottaminen, näiden pienten etuuksien sitominen indeksiin. Eli paljon on tehty, mutta vielä on paljon tekemistä.

Tämä taloustilanne tietysti aiheuttaa todennäköisesti tulevaisuudessa päänvaivaa, ja näiden sosiaalisten tulonsiirtojen osaltakin joudutaan miettimään, mihinkä sitten tulevaisuudessa voidaan painopistettä siirtää. Mielestäni näiden perheiden ja lapsiperheiden asiaan sosiaalisissa tulonsiirroissa tulee painopistettä tulevaisuudessa asettaa.

Näköpiirissä kuitenkin on, että tässä välissä käydään eduskuntavaalit ja uusi hallitus sitten hallitusohjelmassaan ottaa kantaa seuraavan kierroksen sosiaalisten tulonsiirtojen tilanteeseen. Niinpä mielestäni nyt on aivan oikea aika keskustella siitä, mitkä ovat niitä asioita, jotka sitten vaalien jälkeen tulee ottaa käsittelyyn, ja tämän kotihoidon tuen korottamisen osalta itse omalta osaltani olen kyllä tukemassa sen nostamista.

No, on toki muitakin asioita, joita sitten yhteiskunta voi tehdä kannustaakseen perheitä tekemään lisää lapsia, ja yksi on varmasti vanhempainvapaajärjestelmän kehittäminen. Sitä parasta aikaa ollaan pohtimassa, ja itse olen kyllä vahvasti vaikuttunut tällaisesta 6+6+6-mallista, jossa äiti saa kuusi kuukautta vanhempainvapaata, isä saa kuusi kuukautta ja sitten se viimeinen kuusi kuukautta voidaan vanhempien kesken sopia, mitenkä se käytetään. Tällainen malli on käytössä muun muassa Islannissa, joka on vähän toisissa yhteyksissä ollut esillä tässä salissa, mutta tällainen edistyksellinen malli sieltä voidaan nostaa esille.

Myös perheverotuksen osalta on syytä miettiä ratkaisuja, miten voidaan verotuksen kautta kannustaa perheitä, lapsiperheitä. Lapsivähennys liittyy myös verotukseen. Mikä on sen kohtalo? Eli on monia erilaisia instrumentteja, joilla yhteiskunta voi kannustaa suomalaisia tekemään lapsia ja nuoria perustamaan perheitä, ja sitä kautta sitten voisimme tätä tulevaisuutta tässä yhteiskunnassa kestävästi rakentaa.

Nämä ovat tapoja, joihin me itse voimme vaikuttaa. Toki sitten on monia muita isoja kysymyksiä, joista tässäkin salissa on keskusteltu tällä viikolla, viimeksi työperäisestä maahanmuutosta jne. Mutta minusta näiden omien kansallisten kysymysten, perhepolitiikkaan liittyvien kysymysten, nostaminen tähän keskustelun keskiöön on kyllä ensiarvoisen tärkeää.

Pentti Oinonen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa rouva puhemies! Oli todella miellyttävää kuulla, että suurimman hallituspuolueen edustaja Seurujärvi otti näin myönteisen kannan tähän tekemääni lakiesitykseen, niin kuin myös oppositiopuolueista vasemmistopuolen ed. Kyllönen myös mielestäni kannatti tätä tulevaa lakiesitystä. Toivonkin, että myös valiokunnassa otetaan myönteinen kanta tämän lakiesityksen eteenpäinviemiseksi.

Keskustelu päättyi.