Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen lähetekeskustelussa jo palautin mieliin sen, mikä on tämän hallituksen esityksen historia. Sitähän käsiteltiin hallituspuolueitten kesken puolisen vuotta, ja yritin tehdä kaikkeni, että tätä hallituksen esitystä ei olisi annettu. Sehän merkitsee käytännössä sitä, että Suomi ottaa, jos hyväksyy tämän mietinnön, ratkaisevan askeleen kohti veroparatiisia ikään kuin veroparatiisien normaaliehdoilla, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että voi täysin anonyymisti toimia ilman vielä mitään sanktioita. Jos jotakin säädöksiä ja ohjaavia pykäliä on olemassa, niin niitten rikkomisesta ei seuraa yhtään mitään. Korkeintaan jos sattuu olemaan omallatunnolla varustettu henkilö, niin siellä sitten jotakin kutisee, jos on kutisevinaan enää.

Siitä, että minä puhun aivan totta, tuli näyttö siinä, että kun vastustamalla vastustin tätä hallituksen esitystä, niin minulle erään johtavan pankkilaitoksen johtava sijoituspomo soitti ja kertoi, että Suomeen on tulossa välittömästi 100—200 miljoonaa euroa pestyä rahaa, joka pitää saada anonyymisti tänne maahan, ja sitä varten tarvitaan tämmöinen anonyymin sijoittamisen laki. No, tätä hallituksen esitystä on sitten pikkuisen siistitty siitä, mutta se perusviritys on edelleen se sama. Tämä sama on harvinaisen selvästi kuvattu vastalauseessa, joka on siis sisällöltään muuta kuin tuo mietintö, ja kun on sitten aikanaan toinen käsittely, olen hylkäämisen kannalla.

Sirpa Paatero /sd:

Arvoisa puhemies! Keskityn tähän vastalauseen sisältöön, en niinkään tähän mietintöön, joka on talousvaliokunnasta tullut. En voi mitenkään välttyä siltä ajatukselta, että se oli viime viikolla, kun tässä vasemmalla puolella olevasta aitiosta haluttiin tiukennuksia, ainakin retorisesti, finanssimaailmaan ja pankkeihin ja lisää vastuuta ja avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kuitenkin käytäntö on tämä, kuten täällä tänään voidaan huomata, että puheet ovat toista ja teot ovat toista.

Meillä on myöskin tämän ns. normaalitoiminnan lisäksi selvästi tullut uudenlainen rikollisuuden muoto, joka nykyisin käyttää hyväkseen näitä rahastosijoituksia ja muuta, ei niinkään mitään autovarkauksia vaan ihan paljon suurempaa toimintaa. Tämä, niin kuin ed. Pulliainen totesi, antaa mahdollisuuden jopa rahanpesuun näitten sijoitus- ja rahastosektorien kautta. Tarve tähän on varmaan tullut paineena markkinoilta, pankeilta, sijoitusrahastoyhtiöiltä, ja niin kuin valitettavan monessa muussakin kohdassa, sitten tämä hallitus niitä kiltisti toteuttaa.

Yritimme valiokunnassa saada ministeriöltä perustetta myöskin siihen asiaan, miksi tässä samanaikaisesti ei tullut senkin toivomaa kokonaisuudistusta, joka olisi sisältänyt myöskin tämän valvontapuolen ja sitten nämä sanktiot. Ministeriöt totesivat, että olisi hyvä, että nämä olisivat tässä samalla, mutta niitä nyt ei sitten tullut, vaan käsitellään tämä, ja jäädään toivomaan hyvää ehkä tuleville vuosille, josko näitä kahta muutakin puolta sitten vahvistettaisiin.

Tässähän siis suuri ongelma on tämä tietojen saanti. Tällä ei taata sitä, että Suomen viranomaiset saisivat tietoja näistä laitoksista ja siitä, mitä siellä tapahtuu, ja me tiedämme, että suomalaistakin rahaa on sijoitettuna 140 miljardia ympäri maailmaa, ja meillä ei ole tietoa, kuinka paljon muun muassa tästä on sijoitettuna hallintarekistereiden kautta niin, että niillä ei ole mitään valvovaa elintä. Tähän olisimme halunneet puuttua, sillä se on asia, jonka luulisi kiinnostavan myös tätä salia siihen liittyen, että siellä menevät aika monet veroeurot ohi suun Suomen valtiolta, kun emme tiedä, mitä siellä tapahtuu.

Tässä samassa yhteydessä olisi tietenkin voinut keskustella muun muassa vaikkapa varainsiirtoveron 0,05 prosentin tai jonkin muun käyttöönotosta, mutta tämäkin on haluttu täysin ohittaa tässä käsittelyssä, jotenka sosialidemokraatit tulevat toisessa vaiheessa esittämään tämän lain hylkäämistä.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Tuohon ed. Paateron puheenvuoroon voi heti todeta, että niin varmaan vasemmistoliittokin, kun tässä nyt on kerta yhteinen vastalause, jossa on mukana myös ed. Toimi Kankaanniemi ja ed. Markku Uusipaavalniemi, siis kristillisdemokraatit ja yksi keskustan edustaja.

Aivan oikein tässä ed. Pulliainen pitkällä kokemuksella ja osaamisella kiteytti tämän tilanteen ja totesi tämän hallituksen esityksen luonteen. Tässä on tehty hallitukselle tarjous, josta on ollut mahdotonta kieltäytyä. Kyllä tämä on aikamoista meininkiä, johon löytyy paljon täällä salissa puhutusta Etelä-Euroopasta vertailukohteita käytännöistä, tarjouksista, joista ei voi kieltäytyä. Aivan oikein, niin kuin ed. Paatero totesi, Kreikka-keskustelun yhteydessä puhuttiin jatkuvasti rahansiirtojen kontrollista, mahdollisista transaktioveroista, transaktiomaksuista, erilaisista tavoista lisätä avoimuutta, lisätä transparenssia. Siitä puhuivat ministerit, valtiovarainministeri käytti tätä termiä useamman kerran, ja nyt tehdään täysin päinvastainen lainsäädäntö, jossa Suomeen tehdään, niin kuin ed. Pulliainen sanoi, pikkuveroparatiisi. Kyllä tätä nyt voi ihmetellä. Tänään on varsin monta huonoa hallituksen esitystä tässä salissa.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä on siis laki sijoitusrahastolain muuttamisesta, ja tämä lakiesitys on todella ongelmallinen. Se lienee tehty jossakin rahapiirien konttoreissa, ja hallitus on sen leimannut, vastoin ed. Pulliaisen taistelua. Tässä lakiesityksessä kauniisti kerrotaan, että sillä pyritään lisäämään pk-yritysten mahdollisuutta saada lisä- pääomaa ulkomaisilta sijoittajilta. Menettely on ulkomaisten sijoittajien omistamille rahasto-osuuksille vastaavan tyyppinen rekisteröintimenettely, joka on käytössä arvo-osuusjärjestelmään liitetyissä osakkeissa ja rahasto-osuuksissa. Rahasto-osuusrekisteriin voitaisiin merkitä ulkomaisen rahasto-osuuden omistajan sijasta rahasto-osuuden hoitaja, eli anonyymi sijoittamismenettely tulisi (Ed. Pulliainen: Nimenomaan!) käyttöön tältäkin osin.

Sanoisin, että on talousvaliokunnalla syytä ehkä hävetä, että näin tärkeästä asiasta tehtiin näin (Ed. Pulliainen: Uskomaton hengentuote!) kevyt mietintö. Itsekin paneuduin tuohon vastalauseeseen enemmän kuin mietintöön, koska mietintöön emme saaneet näitä ongelmakohtia, jotka tässä esityksessä todella vakavia ovat. Ainoa oikeastaan merkittävä kohta mietinnössä on sivulla 4. Tässä todetaan, että hallituksen esityksessä ei ehdoteta lakiin hallinnollisia seuraamuksia ja rangaistussäännöksiä lain rikkomisen varalta eikä uusia valtuuksia tai tehtäviä veroviranomaisille tai rahanpesun estämistä valvoville viranomaisille. Tämä on täällä sanottu, mutta muuten ei ole juurikaan perusteluita, tai siis tämäkin on vastoin tämän lain hyväksymistä puhuva kohta, eli tämä jäi kyllä heikoksi.

Meillä oli kuultavana, tai oikeastaan Islannin tuhka esti henkilökohtaisesti kuulemasta Euroopan parlamentin jäsentä Sirpa Pietikäistä, mutta hän antoi kirjallisen lausunnon talousvaliokunnalle. Hän tässä toteaa muun muassa, että veroviranomaisten taholta on ilmaistu hyvin perusteltuja huolia, joiden mukaan kaavaillun kaltainen uudistus lisäisi veronkiertoa ja rahanpesua. Sitten hän toteaa näistä ongelmista, että muun muassa Virke, viranomaisyhteistyön kehittämisprojekti, on lausunnossaan nostanut esille useita muutosesityksen ongelmakohtia. Läpileikkaava huoli on se, että uudistuksessa markkinoiden vaatimusten jalkoihin on jäänyt sen varmistaminen, että viranomaisille annetaan todelliset keinot tarvitsemiensa tietojen saamiseen, ja sitten nuo sanktiot puuttuvat. Näin siis toteaa europarlamentaarikko Pietikäinen, joka on siellä paneutunut tähän asiakokonaisuuteen.

Hän toteaa myös, että Virke toteaa selkeästi, että jollei varmisteta sitä, että valvontaviranomaiset myös tosiasiallisesti saavat tarvitsemansa tiedot rahasto-osuuksien oikeasta omistajasta ja voivat varmistaa saatujen tietojen oikeellisuuden, uhkaa kyseisestä lainmuutoksesta tulla veroparatiisilainsäädäntö. Edelleen hän toteaa, että kansainvälinen kehitys ja EU-kehitys kulkee juuri päinvastaiseen suuntaan kuin mihin hallituksen esitys on Suomea viemässä. Hän toteaa, että kansainvälinen finanssi- ja talouskriisi toi kipeällä tavalla esille sen, että finanssimaailmassa tarvitaan huomattavasti nykyistä enemmän avoimuutta, valvontaa ja sääntelyä. Tämä pätee myös kansainväliseen sijoitustoimintaan ja verotukseen. Edelleen hän toteaa, että tämä esitys siis toimii päinvastaiseen suuntaan.

Hän toteaa myös tästä, että G20, EU ja Oecd ovat lähteneet työskentelemään läpinäkyvämpien kansainvälisten järjestelmien luomiseksi ja erityisesti veroparatiisien kitkemiseksi. Hän toteaa myös, että Euroopan parlamentti lausui mielipiteensä viime keväänä niin kutsutusta säästökorkodirektiivistä, joka siis sisältää samoja asioita ja pyrkii saamaan näitä veroparatiiseja kuriin, ja Suomen hallitus vie juuri toiseen suuntaan. Pietikäinen toteaakin lopuksi, että Suomen on erittäin kyseenalaista kulkea tätä kehityssuuntaa vastaan — siis tätä kansainvälistä kehityssuuntaa vastaan — erityisesti nyt, kun pikemminkin aikaisempaa suuremmalle avoimuudelle ja valvonnalle on selkeästi kysyntää.

Herra puhemies! Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto antoi vastineen näistä europarlamentaarikko Pietikäisen huomioista ja selitti niitä, mutta useat kohdat tässä ministeriön vastauksessa eivät ole kattavia, selkeitä vastauksia, vaan siellä on sen tyyppistä, että pyritään ja yritetään ja katsotaan, sillä lailla muotoiltuja vastauksia. Eli hallitus on antautunut markkinoiden vietäväksi, ja näin olemme käsittelemässä valitettavasti lainsäädäntöä, joka johtaa verosäännösten kiertämiseen, mahdollisesti rahanpesun lisääntymiseen ja harmaan talouden torjunnan kannalta väärään kehityssuuntaan. Sitten kun tästä puuttuvat seurausjärjestelmät, niin tämä esitys pitäisi ehdottomasti hylätä, palauttaa uudelleen valmisteltavaksi sillä pohjalla, että otetaan huomioon tämä kokonaisuus, kokonaisuudistus, ja erityisesti tämä kansainvälinen kehitys ja todella alettaisiin meilläkin puuttua näihin harmaan talouden menettelyihin ja panna niitä vauhdilla kuriin. Todella on mielenkiintoista, että kokoomuksen europarlamentaarikko on tässä järkilinjoilla mutta hallituksessa ei häntä kuunnella, vaikka syytä olisi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Vielä muutama näkökohta tähän tueksi sille, mitä jo totesin omana mielipiteenäni.

Valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosasto oli se body, joka ajoi tätä hallituksen esitystä, ja oli myöskin sen ulkopuolelta tulevan painostuksen keskeisenä välineenä suhteessa tämän esityksen antamiseen eduskunnalle. Kun tämä perusosa tästä hallituksen esityksestä laadittiin, silloin vielä elettiin vähän toisenlaisissa olosuhteissa, vuosi sitten. Viisas hallitus olisi tehnyt sillä tavalla, että kun näki, mitä tässä tapahtui viime viikkojen aikana, mihinkä tämä kaikki voi johtaa, ja kun joutui toteamaan tuolta ministeriaitiosta sen, mitä sieltä todettiin, niin silloin olisi pitänyt ehdottomasti vetää tämä hallituksen esitys pois. (Ed. Huovinen: Ilman muuta!) Valitettavasti näin ei tapahtunut.