Täysistunnon pöytäkirja 54/2010 vp

PTK 54/2010 vp

54. TORSTAINA 20. TOUKOKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

12) Laki kiinteistöverolain 14 §:n muuttamisesta

 

Mats Nylund /r(esittelypuheenvuoro):

Värderade fru talman, arvoisa rouva puhemies! Byggandet av vindkraft börjar ta fart på allvar också i Finland, och det är helt nödvändigt med tanke på att 38 procent av energiförbrukningen ska komma från förnyelsebara energiformer 2020. Det är en EU-målsättning som är juridiskt bindande för Finland, och för att uppnå nivån måste produceringen av förnyelsebar energi ökas med över 30 terawattimmar.

Bland andra åtgärder kommer ett system med inmatningstariff för vindkraftverk, ett så kallat garantiprissystem, att införas. Det är ett stöd till producenter av förnybar energi. Genom dessa inmatningstariffer kommer statsmakten att stimulera vindkraftsetableringar och jag ser det som rättvist att också lokalsamhället får del av satsningen. Syftet med denna lagmotion är att säkra att också de områden där vindkraftverken är placerade får en långvarig ekonomisk nytta av vindkraften.

Arvoisa puhemies! Kiinteistöverolain mukaan voimalaitokseen kuuluvien rakennusten ja rakenteiden veroprosentti on jopa 2,85 prosenttia, ja tässä lakialoitteessa ehdotan tämän veroprosentin soveltamista tuulivoimaloihin, joiden nimellisteho on yli 2 megavolttiampeeria. Nykytilanteessa tuulivoimaloita verotetaan yleisen kiinteistöveroprosentin mukaan, joka saa olla 0,60—1,35 prosenttia, koska kaikkien tuulivoimaloiden nimellisteho on alle 10 megavolttiampeeria. Laskemalla sen 10 megavolttiampeerin rajaa, joka määrittelee sen, milloin tuulivoimalalla on poikkeus eräiden laitosten erityisestä kiinteistöveroprosentista, suurinta osaa kaupallisista tuulivoimaloista verotettaisiin edellä mainitun erityisen kiinteistöveron mukaisesti.

Tuulivoimalan tornin ja konehuoneen kuuluminen kiinteistöverotuksen piiriin on vahvistettu oikeuskäytännössä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisulla 11. marraskuuta 2004. Koska kiinteistöveron tuotto tulee kunnille, näitä verovaroja tulisi käyttää paikallisesti esimerkiksi peruspalvelujen vahvistamiseen.

Arvoisa puhemies! Korkeampi kiinteistövero merkitsee investoijille kustannusta. Suunnitellun syöttötariffin vuoksi tämä ei kuitenkaan vaikuttaisi investointihalukkuuteen. Vero on niin alhainen suhteessa liikevaihtoon, että tämän ainakaan omasta mielestäni ei pitäisi vaikuttaa investointihalukkuuteen lainkaan.

Esimerkiksi teholtaan 3 megawatin tuulivoimala — aika suuri, ne ovat suunnittelun alla nyt — jonka verotusarvo olisi 10,5 miljoonaa euroa ensimmäisen vuoden aikana, tuottaisi 0,9 prosentin kiinteistöveroa soveltavassa maaseutukunnassa 9 450 euroa kunnalle. Saman tuulivoimalan verotuotot olisivat 2,85 prosentin kiinteistöverolla suurin piirtein 30 000 euroa tai tasan tarkkaan 29 925 euroa. Kunnan kannalta ero on suuri, ja sillä olisi todellisia myönteisiä vaikutuksia asukkaiden palvelutuotantoon. Se olisi kuitenkin suhteessa tuulivoimaloiden liikevaihtoon erittäin pieni. Esimerkiksi Tuuliatlaksen kautta voi katsoa, että rannikkoseudulla Pohjanmaalla semmoinen 3 megawatin tuulivoima tuottaa kaiken kaikkiaan miljoona euroa vuodessa tai miljoonan euron molemmin puolin riippuen paikkakunnasta tietenkin.

Värderade talman! En högre fastighetsskatt innebär en kostnad för investeraren. Med tanke på den tilltänkta inmatningstariffen så borde investeringsbenägenheten inte påverkas, skatten är så låg i förhållande till omsättningen att investeringsbenägenheten inte påverkas alls, åtminstone är det min uppfattning. En vindmölla på 3 megawatt med beskattningsvärdet 10,5 miljoner euro under första året skulle i en landsbygdskommun med 0,9 procents fastighetsskatt ge 9 450 euro till kommunen. Med en fastighetsskatt på 2,85 procent skulle skatteintäkterna från samma mölla uppgå till 29 925 euro. Skillnaden är väldigt stor för kommunen, och skulle ha reella och positiva effekter på serviceproduktionen till invånarna, men i förhållande till vindkraftverkens omsättning är den liten. Enligt Vindatlasen producerar ett 3 megawattimmars vindkraftverk på båda sidorna av en miljon euro per år. Så procentuellt är det väldigt lite.

Minister Pekkarinen poängterade i tisdagens plenum att byggandet av tusen nya 3 megawatts möllor är en tuff målsättning i en situation där beredskapen inom detaljplaneringen inte är särskilt bra. Han sade att vi kommer att få se mycket gråt och många besvär. För att åstadkomma de målsättningar som vi förbundit oss till inom EU är det oerhört viktigt att även kommuner och markägare beaktas och behandlas rättvist, och att lokal kompensation säkras eftersom olägenheterna från vindkraften också är lokala, och berör just de invånare där vindkraftverken är placerade. Med stöd av det ovan anförda föreslår jag att riksdagen godkänner detta lagförslag.

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen korosti tiistain täysistunnossa, että tuhannen uuden 3 megawatin tuulivoimalan rakentaminen on kova tavoite tilanteessa, jossa valmius asemakaavoituksessa ei ole erityisen hyvä. Hän sanoi, että tulemme näkemään paljon itkua ja valituksia. Jotta saavuttaisimme mutkattomasti uusiutuvan energian tuotannon tavoitteet Suomessa, on äärimmäisen tärkeää, että kuntia ja maanomistajia otetaan huomioon, kohdellaan oikeudenmukaisesti ja että paikallinen kompensaatiokin turvataan. Tuulivoiman haitat ovat paikallisia ja koskevat nimenomaan tuulivoimaloiden sijoittamispaikkojen asukkaita.

Edellä sanotun perusteella ehdotan, että eduskunta hyväksyy tämän lakiehdotuksen.

Merja Kyllönen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Ed. Nylundin aloitteen osalta heräsi muitakin ajatuksia liittyen tuulivoiman hyödyntämiseen ja tämän meidän suomalaisen järjestelmän kehittämiseen.

Omalta kotivaaralta on kokemuksia siitä, että naapurin isäntämiehet ovat pystyttäneet oman tuulimyllyn, joka nyt ei täytä tällaisia megawattimääriä kuin mistä tässä ed. Nylundin aloitteessa puhutaan. Mutta mielenkiintoista on se, että kun kansalainen, yksityisasuja, tekee oman energiainvestointinsa, niin hän ei saa siihen varsinaisesti avustusta, ja jos hän haluaa liittää sen tuulimyllynsä kantaverkkoon, hän joutuu maksamaan omasta, itse tuottamastaan sähköstä reilua veroa, mutta jos hän tuottaa sen suoraan itselleen laitteistojen kautta, niin silloin erillistä veroa ei peritä.

Olen monta kertaa tässä salissa ministeri Pekkariseltakin kysynyt, minkä takia ei tehosteta omakotiyksityisasujien energiatehokkuutta, lämmitysmuotoja, sähköntuotantoa, vaan keskitytään pelkästään teollisuuden voima- ja raskaan kaluston kehittämiseen, kun meillä olisi todella merkittävä kapasiteetti hoitaa tuulivoimakysymyksiä myös ihan yksityistalouksien osalta. Ilmeisesti näin pienet ja mitättömät asiat eivät tällä hetkellä hallitusta kiinnosta.

Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa puhemies! Harvoin kannatan veronkorotusesityksiä, mutta tämä ed. Nylundin aloite on minusta sillä tavalla järkevä, että se voisi edistää kuntien myötämielisyyttä näitten suurten tuulivoimapuistojen kaavoittamiseen, jos otettaisiin tämmöinen vähän parannettu kiinteistöveromalli käyttöön. Tämä on sillä tavalla myöskin hyvin ajankohtainen, että toistaiseksi meillä on aika vähän tätä tuulivoimakapasiteettia. Helmikuussa 2010 Suomessa oli 118 tuulivoimalaitosta, joiden laskennallinen tuotantokapasiteetti oli 147 megawattia, siis aika pieniä laitoksia. Mutta 2000-luvulla ne ovat vähitellen kasvaneet, niitten teho on kasvanut noin 2—3 megawattiin. Esimerkiksi Dragsfjärdin, nykyisen Kemiönsaaren, Högsårassa avattiin kesäkuussa 2008 kolme 2 megawatin voimalaa.

Eli tämä 2 megawatin raja tuntuisi aika hyvin valitulta. Nythän tilanne on siis se, että jos on enintään 10 megawatin tuulivoimalaitos, niin käytetään yleistä kiinteistöveroprosenttia. Tässä ed. Nylundin lakialoitteessa on hiukan vanhentuneet tiedot. Nuo rajathan ovat nykyään 0,60, alaraja, ja 1,35, yläraja, yleisessä kiinteistöveroprosentissa, mutta se ei vaikuta asiaan millään tavalla, koska kunnat eivät varmaan tämän tuulivoimalaitosverotuksen takia mielellään nosta yleistä kiinteistöveroprosenttia. Eli kannatan tätä ed. Nylundin aloitetta, ainakin että se tutkitaan.

Janne Seurujärvi /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Meitä on täällä iltakymmenen jälkeen sen verran vähän, että voimme sivistyneesti melkeinpä nimeltä kehua toinen toisiamme. Ed. Nylund on järkevä edustaja ja on tässä asiaa pohtinut hyvin mielenkiintoiselta kannalta.

Ed. Kiviranta toi hyvin esille sen, että tuulivoiman rakentamiseen liittyy myös vastustusta, ja on näköpiirissä, että kun hankkeet alkavat realisoitua, niin tämä vastustus varmasti kasvaa. Mitkä voisivat ikään kuin myötävaikuttaa ja loiventaa tietä tuulivoiman rakentamiselle? Tämä on kyllä yksi esimerkki, jota ed. Nylund on tässä lakialoitteessaan tuonut esille. Alueelle, kunnalle tulisi merkittävämpi ei kompensaatio vaan hyöty siitä tuulivoiman rakentamisesta.

Toki täytyy muistaa, että tuulivoima yleensä energiantuotantomuotona on kyllä yhteiskunnalle kohtuullisen kallis, sen me tiedämme tästä syöttötariffijärjestelmästä, joka nyt sitten 12 vuodeksi tulee voimaan, ja siten ollen olen varma, että ne, jotka tästä asiasta sitten investointipäätöksiä ovat tekemässä, eivät kovin hevillä tällaisen lakialoitteen etenemistä näkisi. Mutta tietysti meidän kuuluu tässä talossa arvioida asioita monelta eri kantilta.

Ed. Kyllönen toi myös hyvin esille sen, että kotitalouksilla on merkittävä roolinsa, tulevaisuudessa vieläkin merkittävämpi rooli kuin tänä päivänä, tällaisena pienten yksiköiden energiantuottajina. Siinä mielessä on kuitenkin positiivista sanoa, että tällainen nettosähköperiaate on etenemässä valmistelussa, niin että kiinteistö tulevaisuudessa voisi tuottaa sähköä verkkoon ja kenties huippukuormalla ottaa sitä sieltä. Eli toivotaan tämänkin asian etenemistä ja että nämä pienet kiinteistöyksiköt tulisivat mukaan tähän järjestelmään.

Keskustelu päättyi.