Täysistunnon pöytäkirja 54/2010 vp

PTK 54/2010 vp

54. TORSTAINA 20. TOUKOKUUTA 2010 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Seinäjoki—Oulu-rataosan korjaustyön rahoituksen turvaaminen

Matti Saarinen /sd:

Rouva puhemies! Hallituksen budjettikehysesityksen mukaan alue- ja elinkeinopoliittisesti tärkeän Seinäjoki—Oulu-rataosuuden rahoitukseen on varattu vuodelle 2011 ainoastaan 5 miljoonaa euroa. Nyt on käymässä niin, että työt joudutaan keskeyttämään tämän johdosta jo tämän vuoden heinäkuussa. Lomautukset tai irtisanomiset uhkaavat peräti yli 500:aa ihmistä. Hankkeen pätkittäinen toteuttaminen pitkittää kohteen valmistumisaikaa noin 10 vuodella ja tulee maksamaan 200 miljoonaa euroa enemmän verrattuna siihen, että hanke tehtäisiin kerralla valmiiksi. Junamatkustajia joudutaan myös kuljettamaan ohi työmaa-alueiden busseilla usean vuoden ajan. Arvoisa ministeri:

Oletteko te tietoinen tilanteesta, ja mitä te aiotte tehdä tämän asiantilan korjaamiseksi, kun esimerkiksi Oulun rautatieaseman kävijämäärä on yli 800 000 matkustajaa?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen, olen tuskaisen tietoinen tästä tilanteesta. Emme ensimmäistä kertaa tässä salissa keskustele Seinäjoki—Oulun rahoituksesta. Totean tähän näin, että tässä on tavallaan kaksi perusongelmaa. Ensimmäinen valuvika on se, että isosta 500 miljoonan euron hankkeesta silloin aikanaan, kun se vuonna 2007 päätettiin, myönnettiin valtuutta vain 110 miljoonaa ja sitten se jäi taas seuraavalle hallitukselle. Ja tämä, mitä ed. Saarinen sanoi, että kun isoja, keskeisiä, elinkeinopoliittisesti tärkeitä hankkeita tehdään pätkissä — aina valtuutta ja sitten budjettirahoitukset vielä siellä sisällä — se ei kyllä ole kestävä tapa.

Mutta sitten siihen, miten tästä nyt mennään eteenpäin. Meidän täytyy hallituksessa vielä pohtia budjettiriihen yhteydessä, voimmeko korottaa sitä rahoitusta. Mitä tulee tähän vuoteen, niin voin sanoa, että etsimme vielä edelleen keinoja ja konsteja siihen, pystytäänkö toimimaan niin, että näitä töiden keskeytyksiä ei tulisi.

Matti Saarinen /sd:

Rouva puhemies! Oli ilo kuulla kuitenkin ministerin tunnustus, että asia ei ole tyydyttävässä tilassa. Raideliikenteen tilanne on kaiken kaikkiaan poikkeuksellisen vakava. Meidän noin 7 000 kilometrin rataverkollamme on routa- ym. liikennerajoituksia ennätyksellisen paljon, yli 900 kilometriä. Tästä syystä esimerkiksi VR:n kilpailukyky on heikentymässä ja turvallisuusriskitkin kasvavat. VR joutuu usein myös aiheettoman arvostelun kohteeksi huonokuntoisen rataverkkomme vuoksi, ja vastuu siitä on valtiolla, ei valtion rautatieosakeyhtiöllä.

Viittasitte äsken siihen, että etsitte keinoja, millä tavalla tähän Oulu—Seinäjoki-tilanteeseen voitaisiin vaikuttaa. Pitääkö se paikkansa, että tähän mennessä te ette ole esittäneetkään lisämäärärahoja tähän kohteeseen ja meillä on täällä käsiteltävänä jo kolmas lisätalousarvio tälle vuodelle?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näihin routavaurioihin. Niistä totean kyllä niin, että tavallisesti niitä on muutama kymmenen kilometriä keväällä, ja yli 900 kilometriä kertoo, miten poikkeuksellinen talvi meillä oli tässä takana. Samanlaisia aivan poikkeuksellisia tilanteita ja tilastoja löytyy vaikka jäänmurron osalta.

Mutta sitten tähän, kuka niistä kantaa vastuun. Kyllä yritin olla äärimmäisen tarkka viime talvena, kun oli niitä ongelmia, että meiltä ministeriöstä ei syyllistetty operaattoria eli VR:ää, vaan pikemminkin joka päivä — jopa minäkin olin melkein joka päivä pääjohtajan kanssa yh-teydessä — käytiin tämä asia läpi, että missä siellä mennään.

Sitten tähän rahoitusasiaan. Täällä on todellakin meillä nyt kolmas lisätalousarvio menossa. Ensimmäinen lisätalousarvio tehtiin nuorisotyöttömyyden ja erityisesti telakkateollisuuden pelastamisen eteen, toinen oli Kreikka-asiaa, ja nyt on sitten tämä kolmas, siellä on paljon muuta. Mutta sitten te tiedätte myös, ed. Saarinen, että kun lisätalousarviota tehdään, niin siinä on kyllä myös erittäin tiukka kynnys. Niin kuin sanoin (Puhemies: Aika!), tulemme etsimään edelleenkin keinoja.

Jutta Urpilainen /sd:

Arvoisa puhemies! Seinäjoki—Oulu-ratahanke on sekä aluepoliittisesti että myöskin elinkeinopoliittisesti todella merkittävä hanke. Se koskettaa, voi sanoa, puolta Suomea: koko Pohjois-Suomea.

Tämä hallituksen aluepolitiikka on monella lailla ollut epäonnistunutta. Jos katsomme hätäkeskusuudistusta, katsomme yliopistouudistusta, katsomme aluehallintouudistusta, hyvin usein näiden uudistusten lopputuloksena on ollut palveluiden heikentyminen maakunnissa.

Minun täytyy nyt kyllä hieman ihmetellä sitä, ministeri Vehviläinen, että te ette liikenneministerinä ole kantanut tästä Seinäjoki—Oulu-ratahankkeesta huolta niin, että olisitte esittänyt lisätalousarvioon määrärahaa, vaan näette, että tämä 500 henkilön työmaa voidaan nyt tänä syksynä alas ajaa ja sitä kautta voidaan aiheuttaa myöskin yhteiskunnalle pitkällä aikavälillä lisäkustannuksia.

Mitä te nyt tulette, ministeri Vehviläinen, tekemään tämän Seinäjoki—Oulu-ratahankkeen hyväksi, vai jatkatteko sitä, että ette tee mitään?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Urpilainen, kyllä nyt vähän sanoitte ehkä liioitellen, että en ole tehnyt mitään. Tänä vuonna sen Seinäjoki—Oulun rahoittamiseen on 40 miljoonaa euroa, koska ne haettiin viime elokuussa liikenne- ja viestintäministeriön budjetin sisältä, eikä se ollut aivan helppo toimenpide.

Nyt sitten, kun ajatellaan sitä, missä tilanteessa nyt ollaan, meidän pitää miettiä tätä vuotta ja myös sitä ensi vuotta, mistä siihen rahat löytyvät. Mutta minä voin teille vakuuttaa, ed. Urpilainen, että me voimme palata myönteisessä mielessä tähän asiaan, mutta en nyt voi sanoa sitä, mikä se konsti on.

Matti Ahde /sd:

Rouva puhemies! Tämä kysymys on koko eduskunnan yksimielisen, monena, monena vuotena käsittelemän kannan ja taas nyt tässä hallituksen lisäbudjetissa ja budjetissa olevien määrärahojen välinen syvä ristiriita. Tarkastusvaliokunta, liikennevaliokunta, valtiovarainvaliokunta ja eduskunnan täysistunto ovat yksimielisesti käsitellessään liikennepoliittisen selonteon ottaneet selvästi kantaa, että perusmäärärahoihin kunnossapidossa tarvitaan noin 200 miljoonaa vuodessa. Nyt on 140 miljoonaa. Ja Oulu—Seinäjoki-rataan, jotta se voisi vuonna 2015 olla valmis, niin kuin oli alun perin tarkoitus, tarvitaan noin 80—90 miljoonaa vuodessa varoja. Nyt on 5 miljoonaa ensi vuoden kehysbudjetissa. Tässä, ministeri, kysyisin teiltä vielä kerran: onko eduskunta, kun se on lausunut näin, väärässä, vai mihin voi perustua tämä hallituksen piittaamattomuus eduskunnan kuitenkin tässä tapauksessa yksimielisestä esityksestä?

Liikenneministeri Anu Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Ahde, tietenkään eduskunta ei ole väärässä. Kunnioitan erittäin syvästi eduskunnan kantaa myös tämän Seinäjoki—Oulu-asian osalta, mutta ed. Ahdekin on kyllä varmasti kuullut tämmöisistä kuin valtiontalouden kehyksistä, jotka ovat aika tavalla tiukat, ja niitä pyritään myös noudattamaan.

Kun sanoin tuossa ensimmäisessä puheenvuorossani, että tässä hankkeessa on yksi valuvika, se valuvika on, että sitä suunniteltiin ensin 500 miljoonana. Ei kuulunut ed. Huovisen, silloisen liikenneministerin, esitykseen se, että tehtäisiin kaksoisraide Ylivieska—Kokkola-välille. Se on nyt laitettu sinne mukaan, ja se tehdään tällä ppp-mallilla.

Sitten totean vielä tähän valuvikaan, että kun isoa hanketta tehdään, sille pitäisi myöntää se valtuus kokonaisuudessaan eikä pienissä pätkissä. Tämä on kyllä tuottanut äärimmäistä kiusaa tämän hankkeen rahoituksen osalta.

Susanna Huovinen /sd:

Arvoisa rouva pu-hemies! Mielestäni tämä ministeri Vehviläisen asenne kuvastaa monessakin mielessä nykyisen hallituksen toimettomuutta silloin, kun hallituksella on ollut kolme vuotta aikaa hoitaa niin kansalaisille tärkeitä peruspalveluita kuin liikennepoliittisestikin keskeisiä hankkeita.

Hämmästelen, ministeri Vehviläinen, teidän äsken sanomaanne. Hämmästelen todella, aiotteko te vielä tämän lopunkin vaalikauden mennä minun selkäni taakse silloin, kun asiat teiltä jäävät hoitamatta. Tämä on mielestäni aivan oleellinen kysymys, ja haluan nyt vielä vastauksen siihen, kun minä ministerinä ollessani totuin siihen, että kun on keskeisiä liikennepoliittisia hankkeita, niin niitä viedään hallituksen yhteisissä palavereissa eteenpäin, ja myöskin muuten tein esityksiä niistä lisätalousarvioriihissä.

Oletteko tehnyt esityksen tästä hankkeesta?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tämä asia ei ole vielä loppuun käsitelty, toistan sen vielä. Tässä en nyt halua kaivella vanhoja, mutta kysyn kyllä teiltä, miksi te ette esittänyt kaksoisraiteen rakentamista silloin, ja sitten pyytäisin teitä ystävällisesti myös vertaamaan oman hallituksenne, missä olitte mukana, liikennehankkeita niihin, mitä tämä hallitus on laittanut liikkeelle. Investointeja esimerkiksi tälle vuodelle on 500 miljoonan euron edestä. Kun täällä joku haukkui, että huonoa aluepolitiikkaa, että ei ole tullut hankkeita tuonne maakuntiin, niin 500 miljoonan euron edestä on tänä vuonna investointeja ja rahoitusta. Kuulen mielelläni, missä kohtaa ed. Huovinen on viime vaalikaudella enemmän vienyt hankkeita eteenpäin.

Paavo Arhinmäki /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Laajemminkin meidän liikenteemme on uhattuna kuin heikon radanpidon ja heikon investointitason vuoksi. Nimittäin nyt on tullut esitys siitä, että henkilöliikennettä alettaisiin kilpailuttaa Suomessa. Jokainen tietää, mitä kansainväliset esimerkit henkilöliikenteen kilpailuttamisesta ovat merkinneet. Virossa henkilöliikenne loppui käytännössä kokonaan kilpailuttamisen myötä. Isossa-Britanniassa tuli täydellinen kaaos junaradoilla, lipunhinnat nousivat pilviin. Eivät kansainväliset suuryritykset tule tänne talkoilla ajamaan junia, ne tulevat tekemään voittoja, rahaa, suomalaisessa liikenteessä, ja ainoastaan tietyillä osuuksilla se on mahdollista ja sielläkin kermaa kuorimalla, huonommilla palveluilla, isommilla lipunhinnoilla.

Mitä mieltä te, ministeri Vehviläinen, olette siitä, haluatteko te tänne Viron-mallin, jossa henkilöliikenne loppuu käytännössä kokonaan kaikkialta muualta kuin aivan vain pääkaupunkiseudulta ja muutamalta keskeiseltä radalta, vai vastustatteko te henkilöliikenteen kilpailuttamista?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Sen takia tämä työryhmä asetettiin reilu vuosi sitten, että voitaisiin arvioida sitä, mitä se kilpailu tarkoittaisi, ja katsottaisiin myös niitä kansainvälisiä esimerkkejä. Olin hieman tuskastunut, kun täällä oli aina varmaa tietoa, miten kaikkialla muualla on kaikki mennyt päin mäntyä tässä kilpailutuksessa. Minä ainakin, ed. Arhinmäki, haluan, että asioita vähän selvitetään ja tutkitaan.

Mutta sitten tähän minun kantaani. Minulla ei ole tähän asiaan kantaa. Se oli työryhmän esitys ja arviointi, ja minä aion siihen tarkasti perehtyä. Mutta tämä hallitus ei tule tekemään tässä asiassa päätöksiä. Jos on edellytyksiä päätöksentekoon, mennä eteenpäin siinä asiassa, niin siitä päätetään seuraavassa hallituksessa ja epäilisin, että hallitusneuvotteluissa.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! (Eduskunnasta: Rouva!) — Rouva puhemies, mutta arvoisa joka tapauksessa! — Kyse liikenteestä on äärimmäisen vakava tällä hetkellä, kun katsomme, mitä meidän liikenneverkossamme on tapahtumassa. Katsotaan maantieliikennettä, vesiliikennettä, ilmaliikennettä, kaikki itse asiassa jollakin lailla ovat tuskaisessa tilassa tällä hetkellä. Se on tietenkin määrätietoisen politiikan tulosta, eiväthän nämä sattumalta synny. Ei sattumalta meidän rautatieverkostomme ole huonossa kunnossa, ei sattumalta meidän tieverkostomme ole huonossa kunnossa. Vesiväylillä on ongelmia, ilmaliikenne lakkaa pikkuhiljaa näköjänsä kokonaan, viimeksi ilmoitettiin Jyväskylä, Pori, Seinäjoki jne. Kyllä kaksi Vanhasen viimeistä hallitusta jää todella mustina liikenteellisesti, alueellisesti ja myös työllisyyspoliittisesti aikakirjoihin.

Minä kysyn nyt elinkeinoministeriltä: Eikö teitä ollenkaan huoleta tämä VR:n, tai sanotaan rautatieliikenteen, pattitilanne? Pohjois-Suomi on jäämässä mottiin. Ministeri Väyrynen istuu siinä vieressä, tehkää tekin jotakin. Kyllä minä uskon, että liikenneministeri yrittää. Antakaa jonkinlaista tukea, vai annatteko te hänelle minkäänlaista tukea siellä?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Niin, minäkin voisin vähän muistella, (Vasemmalta: Ei kannata! — Hälinää) mitä esimerkiksi Kemijärven liikenteen suhteen niiden ministereiden, jotka nyt istuvat tuolla oppositiossa, toimesta oltiin valmiita tekemään ja mitä tämä hallitus teki sen jälkeen, (Ed. Martti Korhonen: Pääministeri oli Vanhanen!) mitä tämä hallitus teki sen jälkeen. Tai toinen esimerkki, minkä ministeri Vehviläinen on täällä äsken teille kertonut: Me olemme lisänneet merkittävästi, ja Helsingin seudulle tehtyjen massiivisten liikenneinvestointien jälkeen myöskin muun maan liikennetarpeita on alettu rahoittaa mukaan lukien tämä nyt puheena oleva rata. Näin on toimittu tämän hallituksen aikaan, ja se on ihan oikeata elinkeinopolitiikkaa. Tällä tiellä pitää jatkaa, tällä tiellä pitää jatkaa, pitää lisätä infran rahoituksen voimavaroja eri puolilla Suomea tarvittavien elinkeinohankkeitten käytännön toteuttamiseksi, edellytysten luomiseksi niille. Mielestäni esimerkiksi metsäteollisuuden kannalta satojen miljoonien eurojen lisäykset tämän vaalikauden aikaan ovat erittäin konkreettinen esimerkki siitä, mitä ministeri Vehviläisen johdolla on tehty.

Kari Rajamäki /sd:

Arvoisa puhemies! Koko maan talouden, aluekehityksen ja turvallisuuden kannalta on nyt väistämätöntä tässä talouskriisissä panna pääratamme, Pohjanmaan ja Savon rata, kuntoon. Tässä on vaan vaarallisempi piirre se, että hallitus on ilmeisesti ottanut kansainväliset konsultit pöydälle. VR ei ole enää itseisarvo, ja nyt muun muassa kvartaaleissa ja ratapätkissä hinnoitellaan ja tarkastellaan. Metsäteollisuuden yhdet rataosuuskustannukset ovat nousseet jopa 150—170 prosenttia. Kyllä tässä pitää nähdä laajemmin koko meidän itäisen ja pohjoisen Suomen perusteollisuuden toimintaedellytykset.

Edelleen olen hyvin huolissani, että hallituksella ei ole strategista logistista näkemystä siitä, miten Suomen kilpailuasema esimerkiksi Venäjän-liikenteen kuljetusten osalta raideliikenteessä hoidetaan. Tämä hallitus ei ole vain pääratojen osalta nyt ikään kuin sivuraiteella. Taitaa olla hallituksen vaunu pysäköitynä Huutokoski—Savonlinna-rataosalle. Pitäisi nähdä nyt kokonaan tämän meille kehityksen kannalta tärkeän rataverkon kunnossapito.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Rajamäki ei ole nyt kyllä ihan täysin kärryillä. Esimerkiksi tästä metsäteollisuuden (Välihuutoja vasemmalta) logistiikka-asiasta juuri tänä talvena olen yhdessä metsäteollisuuden, elinkeinoelämän ja VR:n kanssa selvittänyt sitä, mitä siellä tulisi tehdä. Siellä on pahoja pullonkauloja. Muun muassa vaunukierto ei kunnolla kierrä. Mutta sitten kun näitä on selvitetty, niin sieltä on tullut esityksiä, että lisää tänne rahaa. Sitä, että tämä hallitus on satsannut erittäin paljon metsäteollisuuden kuljetusedellytysten parantamiseen, ei voi kyllä kukaan kiistää.

Sitten, jos ajatellaan tätä uusiutuvan energian pakettia, jos minusta vaan riippuu, olen aivan varma, että me tarvitsemme myös tällä vuosikymmenellä lisäsatsauksia siihen, että saadaan puu kulkemaan metsästä myös muualle kuin jalostettavaksi, nimenomaan energiakäyttöön.

Mikko Alatalo /kesk:

Arvoisa puhemies! Haluan tästä oikeastaan jatkaa vielä, koska hallitus on tosiaan esittänyt tämän historiallisesti merkittävän uusiutuvan energian paketin. Sehän tarkoittaa käytännössä satojatuhansia rekkalasteja, se tarkoittaa myös rautateillä kovaa liikennettä. Oletteko selvittämässä liikenneministeriössä niitä seurauksia, mitä tämä aiheuttaa sekä rataliikenteelle että myös alemmalle tieverkolle, jossa tietysti on tarpeita myös muuten tiestön parantamiselle? Oikeastaan, jos elinkeinoministeri haluaa vastata, kysyn myös: missä määrin tässä paketissa on huomioitu tämä logistiikkapuoli, koska tämä tulee aiheuttamaan todella uuden haasteen myös seuraaville hallituksille?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinen voi lisätä ja täydentää, mutta me olemme meillä ministeriössä linjanneet, että jos sieltä tulee ehkä noin 6 000—7 000 työpaikkaa vähintään, niin sieltä tulee nimenomaan sinne puunkorjuuseen ja logistiikkaan näitä työpaikkoja ja ne tarvitsevat todellakin alempiasteisen tiestön osalta lisää kuljetusta, logistiikkapalveluita ja myös työvoimaa, mutta myös rautateille.

Sitten haluan korostaa sitä, ettei tämä ole pelkkää liikenne- ja logistiikkapolitiikkaa vaan että tämä on myös sitten niitten energiayhtiöitten asia, jotka käyttäisivät esimerkiksi puuhaketta. Sen takia aiomme tehdä tämmöisen laaja-alaisen selvitystyön vielä tämän vuoden puolella tai sillä tavalla, että se on ensi vuoden alussa valmis.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun kysytään, niin vastaan. Minun arvioni on se, että tämä paketti omalta osaltaan edellyttää sitä, että jos ja kun rahat ovat jatkossakin rajallisia, niin painopistettä liikenneinfrassa pitää siirtää entistä enemmässä nimenomaan tänne perustienpidon puolelle. Silloin, kun puhutaan tieliikenteestä ja raideliikenteestä, nämä kaksi ovat ne, jotka lähinnä palvelevat sekä metsäteollisuuden että metsästä otettavan energiapuun hyödyntämistä ja myöskin turpeen hyödyntämistä entistä enemmässä. Tapahtuu painopisteen muutos varsinkin viime vaalikaudella monien hyvin vahvasti hellimän tähän ihan ydineteläisimpään Suomeen keskittämisen sijasta entistä enemmässä koko Suomen liikennetarpeitten tyydyttämiseen. Erityisesti katson tässä nyt tuonne sosialidemokraattien suuntaan. (Ed. Huovinen: Niinkö tosiaan?)

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa puhemies! Liikennepoliittisessa selonteossa on nimeltä mainittu kaksi hanketta. Toinen niistä on Seinäjoki—Oulu-rata. Samoin yksimielisessä mietinnössä, joka tuli liikenne- ja viestintävaliokunnasta ulos viime viikolla, ainoa nimeltä mainittu hanke on Seinäjoki—Oulu-rata. Teimme myöskin kaikki 18 Oulun läänin kansanedustajaa yhdessä kannanoton, joka on varmasti luovutettu myöskin ministerille. Ed. Saarinen sanoi, että tuo radan huono kunto aiheuttaa 500—600 ihmiselle kenties työttömyyttä. Se määrä on varmaan satakertainen, koska tuo logistiikka on tärkein elementti koko pohjoisen elämiselle ja olemiselle, elinkeinoille.

Muistutan vielä, olen täällä sanonut aiemminkin, että kun Kolari—Pajala-rautakaivos aikoinaan kokonaisuudessaan avataan, sieltä tulee 13 miljoonaa tonnia malmia vuodessa. Mikäli tuo pohjoisen rautatie ei ole kunnossa, tuo 13 miljoonaa tonnia tarkoittaa 325 000 rekkaa vuodessa, siis tuhat rekkaa päivässä lisää tuonne pohjoisen teille. (Puhemies: Aika!) Kysyisin: onko teillä ajatuksena, koska tuolla asialla on kiire, hankkia taas ministeriön sisältä rahoitusta, että tuo elintärkeä hanke ei vahingossakaan keskeytyisi?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Tämä Pajala—Kolari-kaivoshankehan on ollut niin sanotusti meidän ja myös työ- ja elinkeinoministeriön pöydällä noin pari vuotta. Näitä logistisia yhteyksiä on koko ajan kehitetty. Meillä on siinä hyvä yhteistyö ollut tämän kaivosyhtiön kanssa ja myös Ruotsin kanssa, koska siinähän on se toinen puoli sitä Ruotsin kaivostoimintaa. Itse asiassa näitä neuvotteluja on käyty erittäin tiiviisti tämän kevään aikana ja tässä raidepuolen suunnittelussa on tehty niin, että kustannukset on maksettu tasan puoliksi. Siinä on ollut vasta miljoonan verran sitä suunnittelukustannusta. Tiedossamme on jo nyt, että he aloittavat ensin Ruotsin puolella. Tätä päätöstä Suomen puolen osaltakaan ei ole vielä tehty, mutta pyrimme hoitamaan niin, että logistiset ongelmat ovat ratkaistavissa ja Suomen valtio olisi niissä mukana. Mutta me emme voi tehdä päätöksiä ennen kuin on tehty päätöksiä myös kaivostoiminnan avaamisesta.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kaikki on suhteellista, niin näissäkin asioissa. Tässä keskustelussa on käynyt hyvin selville kysymysten perusteluissa, että kun Pendolinolla pitäisi ajaa sataaviittäkymppiä siinä Kokkolan ja Oulun välillä, niin ajetaan viittäkymppiä. Siinä on tunnin viivästys aikatauluun. Samanaikaisesti ne töyssyt ovat sitä luokkaa, että jos siinä rupeavat malmijunat kiihdyttämään, niin siinä saattaa murtua koko rata. Jos sellainen tilanne tulisi, minä olen aivan varma asiasta, että kyselytunnilla, jos arvoisalta ministeriltä kysyttäisiin, mitä teette, te vastaisitte meille ilman muuta, että kysymys on emergency-tilanteesta, hätätilanteesta, ja valtio ottaa tarpeen vaatiessa lainaa. Nyt te kerroitte 500 miljoonan investoinnista näihin liikennehankkeisiin. Aivan totta. Se on hyvä. Mitä ne rahat ovat? Ne ovat velkarahaa. Näinhän se on. Käykää ottamassa velkaa.

Käyttekö ottamassa velkaa?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Yleensä ei ole tapana, että liikenneministeri käy ottamassa velkaa. (Ed. Pulliainen: Tässä tapauksessa voitte tehdä sen!) Nämä velka-asiat hoidetaan vähän toisten toimesta.

Mutta sitten haluan kyllä vakavasti todeta sen, kun kaikki tietävät tämän taloudellisen tiukkuuden, että meillä ei ole tässäkään talossa, sanoisinko, taloustietoisuus aina kovin vahvaa. Meillä on pitkä nousukausi takana, ja emme varmasti voi tehdä tulevalle vaalikaudelle sellaisia investointeja kuin mitä nyt on tehty. Mutta sen sanon, että minun oma käsitykseni on, että niinkään ei aloitettaisi uusia hankkeita tulevalla vaalikaudella vaan pitää huolehtia siitä, että nyt käynnissä olevia, ja etunenässä se Seinäjoki—Oulu, viedään loppuun.

Markku Laukkanen /kesk:

Arvoisa rouva puhemies! Suomen kansainvälisen raideliikenteen kehittämisen kannalta ylivoimaisesti tärkein hanke on Helsingin ja Moskovan välinen nopea rautatieyhteys. Sehän tulee olemaan myöskin maittemme välisen ja kansainvälisen liiketoiminnan kannalta erittäin tärkeä hanke. Tämän Allegro-nimisen nopean junan pitäisi olla toimintavalmiina nyt tämän vuoden lopussa, ja tietojen mukaan Venäjän puolella tämä ratahanke on kunnossa, siellä nopea juna jo toimii. Ratatyöt sen sijaan Suomen puolella jatkuvat.

Miltä nyt näyttää, arvoisa ministeri, pystyykö Suomi lunastamaan tämän kansainvälisen sopimuksen ja rakentamaan Suomen puolen rataosuuden liikennöitävään kuntoon ajoissa, jotta tämä liikenneyhteys saadaan vuodenvaihteessa käyntiin?

Liikenneministeri   Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Minun käsitykseni mukaan kyllä pystyy, ja minä toivon, että myös venäläinen osapuoli pystyy. Teistä moni tietää, että tämä kalusto on jo hankittu ja molempien maiden puolella pitää tehdä niin sanotut käyttö- ja koeajot ja sertifikaatio saada siihen. Ensi viikolla pääministeritapaamisen yhteydessä Lappeenrannassa tämä uusi uljas Allegro-juna tavallaan tarkistetaan ja sitten se Venäjän puolella koeajetaan. Samoin tehdään Suomen puolella, että kun Lahti—Luumäki-peruskorjaus saadaan nyt syyskuussa siihen vaiheeseen, niin tätä nopeaa junaa testataan myös tällä välillä, ja totta kai turvallisuuslähtökohdat ovat tärkeimmät. Mutta olen kyllä samalla tavalla sitä mieltä, että sekä matkustajien, matkailijoiden, että myös elinkeinoelämän kannalta on tosi tärkeää, että tämä pitkäjänteinen hanke saadaan viimeistään vuodenvaihteessa liikennöimään.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Tämä hallitushan pisti veronkevennyksiin yli 3 miljardia. Kyllä sinne sitä rahaa riitti, mutta nyt pitäisi joukkoliikenteestä huolehtia, raiteista huolehtia eikä päästää VR:ää tällaiseen syöksykierteeseen. Jos asiakkaat ovat tyytymättömiä, entisestään menee huonommin. Minusta on vastuutonta, että näinä ilmastonmuutoksen aikoina raiteet päästetään rapautumaan ja myös muuta joukkoliikennetukea leikataan, bussivuoroja lakkautetaan Itä-Suomessa. Tämä ei voi olla järkevää politiikkaa ympäristön kannalta ja, kuten olemme kuulleet täällä, ei myöskään työllisyyden kannalta. Ei voi olla niin, että nyt 500 ihmistä kenties lomautetaan syksyllä tämän takia. Tätäkö nyt on se tämän hallituksen vihreä elvytys? En yhtään ihmettele, että vihreiden kannattajat eivät tätä porvarihallitusta hyväksy, mutta vihreiden johto edelleen täällä istuu. (Ed. Laukkanen: Mutta siellä se kuitenkin vaan istuu!)

Mutta koska vihreä työministeri Anni Sinnemäki ei ole paikalla, (Ed. Skinnari: Ei ole ketään paikalla!) niin kysyn sitten elinkeinoministeri Pekkariselta: tämäkö nyt on tätä vihreää työllistämistä, että tehdään täysin päinvastoin, ympäristö kärsii ja työpaikkoja menee?

Toinen varapuhemies:

Ministeri Pekkarinen. (Min. Pekkarinen: En kuullut, mistä on kysymys.) — Väyrynen.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Paavo Väyrynen

Arvoisa puhemies! Voimme vastata tietysti molemmatkin, mutta kun ministeri Pekkarinen ei kuullut kysymystä, niin minä vastaan. (Naurua)

Minä olen nyt kuunnellut tätä keskustelua, ja haluan nyt kyllä ministeri Vehviläistä voimakkaasti tukea. Olen ollut itse mukana tässä liikenneasioita käsittelevässä ministerityöryhmässä ja tiedän, että edellisen hallituksen päätöksillä oli sidottu hyvin paljon määrärahoja nimenomaan tänne eteläisen Suomen hankkeisiin. Ministeri Vehviläinen sai taisteltua huomattavasti lisää rahaa, ja nyt on näillä nykyisen hallituksen päätöksillä saatu aluepoliittista tasapainoa tähän investointien rahoitukseen. Hyvin huomattavalla tavalla tätä aluepoliittista tasapainoa on voitu parantaa.

Minä toivoisin, että oppositiossa oltaessakin muistettaisiin vähän, mitä itse tehtiin, ja kyllä voin sanoa, että ministeri Vehviläisen ja nykyisen hallituksen toiminta hyvin kestää vertailun sen kanssa, mitä edellinen hallitus teki. Pyydän myöskin huomauttaa, että ministeri Vehviläinen täällä on jo todennut, että hän on parhaillaan (Puhemies: Aika!) selvittämässä, millä tavalla tämä Seinäjoki—Oulu-ratainvestoinnin jatko voidaan hoitaa. Siihen varmaan löytyy keinoja, mutta hän ei tänään pysty vielä eduskunnalle näistä kertomaan. Maltetaan nyt mieli (Puhemies: Aika!) ja kuunnellaan, mitä hän aikanaan esittää.

Toinen varapuhemies:

Myönnän tähän keskusteluun puheenvuorot vielä edustajille Heinäluoma, Korhonen ja keskustelun aloittaneelle Saariselle, ja toivon, että pysytte siinä minuutissa, ja tietenkin ministereiden vastaukset.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Kyllähän tarpeellisia liikenneinvestointeja, arvoisa ministeri Väyrynen, on koko maassa, myös Pääkaupunkiseudulla, vaikkapa tämä metrohanke, samaten ne hankkeet, joilla on tehty varikkojen yhteydessä Pasilassa korjauksia, jotka palvelevat koko maata. Jos ei Pasila toimi, niin ei mene yhtään junaa ei Ouluun ei Joensuuhun. Ne olivat välttämättömiä hankkeita. Hyvä, että ne tehtiin.

Mutta palautan kysymyksen siihen, miksi ihmeessä tämä Seinäjoki—Oulu-väli hoidetaan näin huonosti, että siitä tehdään tämän hallituksen aikana kymmenen vuoden hanke. Kymmenen vuotta kestää tämä korjaustyö. Joka kesä aiotaan keskeyttää junaliikenne ja siirtää ihmisiä bussiin. Kyllä teillä rahaa on. Huutokosken ratahankkeeseen te laitoitte kymmeniä miljoonia euroja. Sain tietää äsken, että siellä kulkee juna kuukaudessa, ruuhka-aikana kuulemma kaksi junaa kuukaudessa. Nyt asiantuntijat kertovat, että tämä teidän Seinäjoki—Oulu-projektinne tarkoittaa käytännössä sitä, että tämä tulee kalliimmaksi tämän kymmenen vuoden aikana, kuin että se tehtäisiin kerralla loppuun. 200 miljoonaa euroa te käytätte enemmän rahaa. Ettekö te voisi, ministeri Vehviläinen, säästää tämän 200 miljoonaa euroa panemalla (Puhemies: Aika!) tämän Seinäjoki—Oulun kerralla kuntoon?

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Minun täytyy kyllä sanoa teille, ed. Heinäluoma, kun te taisitte olla silloin valtiovarainministerinä, kun tämä hanke laitettiin liikkeelle: Miksi siihen myönnettiin vain 110 miljoonaa euroa silloin rahoitusta? Jos ei pidä paikkaansa, että te olitte, niin sitten oli joku muu sosialidemokraattinen ministeri. Miksi ei myönnetty kerralla koko valtuutta ja tarkkaa aikataulutusta siihen, että näin tämä hoidetaan? (Välihuutoja — Puhemies koputtaa)

Sitten kun täällä nyt taas väitetään sitä, että se maksaa 200 miljoonaa euroa enemmän muka tämän hallituksen toimien takia, niin haluan kyllä korjata, että se 200 miljoonaa ja vähän enempikin kuin se 200 miljoonaa johtuu siitä, että on päätetty tehdä kaksoisraide Ylivieska—Kokkola-välille.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa rouva puhemies! Kun ei tässä nyt ainakaan minua enää voi syyttää sieltä 1990-luvulta ja 2000-luvun alusta, (Naurua) niin kyllä minä sanon nyt aivan suoraan, että jossakin on vikaa, kun nyt yritetään hakea selityksiä selityksen jälkeen. Ministeri Pekkarinen sanoi, että tätä tietä on hyvä jatkaa. Ei tätä ole hyvä jatkaa, kun sitä tietä ei ole kohta. Tässähän se ongelma on. Pohjois-Suomi on motissa. Se jää sinne, ja te vaan täällä viheltelette ja selittelette, että kyllä tässä tehdään erilaisia toimia. Kyse on siitä, jatkuuko se työmaa elokuussa vai eikö se jatku. Jos ei se jatku, niin se tietää lisälaskua kaikille meille veronmaksajille. Se on fakta. Olipa se summa sitten mikä tahansa, se on kalliimpi kuin se, että jatketaan yhtä soittoa sitä työmaata ja viedään hanke loppuun. Kyllä nyt kysytään hallituksen tahtoa, ja siinä ovat kaikki vastuussa ja liikenneministeri etunojassa tietenkin. On vietävä niitä hankkeita. Miten te aiotte hoitaa, että se perusrahoitus saadaan kuntoon jo tämän hallituksen ajalta ainakin sinne asti, kun tämä istuu? Se on se ison luokan kysymys, perusrahoitus ja tämä Pohjanmaan rata, miten se hoidetaan.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kun sanoin, että tällä tiellä pitää jatkaa, olen edelleen sitä mieltä. Se muutos, mikä nyt on tapahtunut, voidaan sanoa, että se on suurin piirtein seuraavanlainen edelliseen vaalikauteen verrattuna: Heinäluoma määritteli ne rahat, (Välihuutoja vasemmalta) ensiksi Kalliomäki ja sitten Heinäluoma, tässä on raami liikennehankkeille, ja sen jälkeen sosialidemokraattiset ministerit sanoivat, mihin nämä vähät rahat kohdennetaan, ja suunta oli selvä, se oli lähinnä nämä etelän suuret hankkeet. Sen jälkeen suunta on muuttunut tämän hallituksen ja mainiosti toimineen ministeri Vehviläisen aikaan, (Välihuutoja) ja ed. Martti Korhonen, tällä tiellä pitää jatkaa. Koko Suomen liikennetarpeita pitää hoitaa, sen pullonkauloja poistaa, myöskin tämän Oulun-radan osalta, ja muistaa muuallakin kuin Kemijärvellä se sama periaate, jonka periaatteen käytännössä tämä hallitus toteutti, vaikka jotkut muut sitä vielä vastustivat taannoin.

Matti Saarinen /sd:

Arvoisa rouva puhemies! Ensinnäkin koko ministeriaitiossa istuvalle hallitukselle voi sanoa: Miksi te ette noudata eduskunnan yksimielistä tahtoa? Miksi te ette sitä noudata?

Ministeri Vehviläinen ja myös Pekkarinen, teillä on kolme vuotta ollut aikaa hoitaa. Ette te voi mennä kolme vuotta sitten tehtyjen päätösten taakse. Kun teillä on liikennepoliittinen selonteko, joka täällä on yksimielisesti hyväksytty, niin te ette voi toimia niin.

Hallitusta on kiittäminen myös. Uusien hankkeitten osalta tämä investointitaso on sattunut suhdannepoliittisestikin ihan hyvään saumaan. Siitä kiittäminen; se on ihan hyvä.

Nyt me puhumme perusväylänpidosta, ja sitä kautta te esimerkiksi olette kurjistaneet VR:n kilpailukykyä. Nämä ovat ennätyksellisen alhaalla, nämä perusväylänpidon rahat, joukkoliikenteen tukirahat. Ne eivät ole olleet koskaan näin matalat. (Ed. Ahde: Ei ole koskaan 2000-luvulla ollut näin matalalla!) Nyt tulee negatiivinen leima VR:n logoon. Jos ministeri Vehviläinen ei halua (Puhemies: Aika!) VR:ltä markkinaosuuksia, niin se vaikuttaa näin, että te avaatte kilpailulle nyt raideliikenteen, kun te kurjistatte VR:n kilpailuasemaa.

Liikenneministeri  Anu  Vehviläinen

Arvoisa puhemies! Ed. Saarinen, juuri sanoin, että en ole ottanut kantaa, että avaisin kilpailulle nyt raiteita. Kannattaa kuunnella, mitä täällä aiemminkin vastataan.

Mutta sitten tämän koko keskustelun osalta totean, että kyllä näyttää olevan niin, että oppositiossa äärimmäisen nopeasti unohtuu se, minkälaista on työskennellä hallituksessa, kun täällä sanotaan, että te olette tätä tehneet, väärin olette tehneet, olette leikanneet, olette tehneet huonosti. En tiedä oikein, miten te oikein ajattelette sitten, jos joskus tulevaisuudessa olette hallituksessa. Kannattaa ruveta vähän miettimään sitä, minkälaista se toiminta siellä on.

Toinen varapuhemies:

Kysymys on loppuun käsitelty.