Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa rouva puhemies! Kattamaton lyhyt myynti tarkoittaa sitä,
että myy jotakin, mitä ei omista, myy jotakin,
mihin ei ole oikeutta. Tällaista kuitenkin esiintyy, ja
se on keinottelua ihan pahimmasta päästä.
Nyt Saksa on kieltänyt tämän. Kreikka-lainan
yhteydessä puhuttiin tästä keinottelusta
aika paljon tässä salissa, ja ymmärsin,
että hallitus on sitä mieltä, että sitä tulee
estää. Mutta yllätyin suuresti eilen, kun
kuulin uutisista, että Suomi ei aio lähteä mukaan
tähän, mihin Saksa on ryhtynyt. Minä kysyn
nyt hallituksen vahvalta mieheltä, mahdolliselta tulevalta
pääministeriltä, (Ed. Zyskowicz: Paavo
Väyryseltä! — Naurua) nyt saatte valita, kuka
vastaa:
Aiotteko te vaikuttaa niin, että Suomen hallitus lähtisi
tähän mukaan?
Toinen varapuhemies:
Kannanottoni ei ole tulevaan pääministeriin,
mutta ministeri Kiviniemi.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Tietenkin huomioimme nämä Saksan
toimenpiteet, ja ne olivat kieltämättä jonkin
verran yllätys. Tästä ei etukäteen
tietoa myöskään muille EU-maille tullut.
Me odotamme Suomessa sitä, että komissio tekee
syksyllä esityksen siitä, miten näiden
luottojohdannaisten osalta tullaan sääntelyä kenties
lisäämään, ja toimimme sitten
sen jälkeen. Mutta seuraamme tietenkin koko ajan tilannetta.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa puhemies! Minkä takia te menette unionin selän
taakse? Ettekö te ymmärrä vieläkään,
että tämä on keinottelua pahimmasta päästä?
Ja minkä takia odottaa EU:n tukea tai EU:n päätöstä?
Saksa ei sitä tehnyt, vaan Saksa ryhtyi siihen, ja minusta
Suomen pitäisi ryhtyä ihan samaan. (Ed. Tennilä:
Näin on!) Keksikää nyt joku toinen syy
kuin EU.
Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi
Arvoisa puhemies! Nämä Saksan toimenpiteethän
koskevat siis vain saksalaisia tuotteita, sitä toimintaa,
joka tapahtuu Saksan rajojen sisällä, ja sillä on
vain marginaalinen vaikutus tähän sinänsä — siitä olen
samaa mieltä ed. Kalliksen kanssa — hyvin paljon
keinottelua muistuttavaan toimintaan. Tärkeintä on
se, että saamme yhteiseurooppalaisia ratkaisuja aikaan,
mutta kaikkein parasta olisi se, että saisimme sääntelyn ja
rajoitusten osalta nimenomaan maailmanlaajuisia ratkaisuja aikaan.
Sen vuoksi on järkevää odottaa EU:n päätöksiä,
että vain koko Euroopan alueella toimivat ratkaisut ovat
todella tehokkaita.