Täysistunnon pöytäkirja 55/2004 vp

PTK 55/2004 vp

55. PERJANTAINA 7. TOUKOKUUTA 2004 kello 13 (13.09)

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännöksien uudistamiseksi

 

Valtiovarainministeri   Antti  Kalliomäki

Arvoisa puhemies! Eläkevakuutusten verotuksen uudistaminen on ensimmäinen osa yritys- ja pääomaverotuksen uudistamista koskevaa kokonaisuutta, joka muiltakin osin pyritään tuomaan hyvin pikaisesti eduskunnan käsiteltäväksi. Tästä asiastahan keskustelu on ollut jo hyvän tovin käynnissä. Painopiste tässä moninaisen lobbauksen ja koukkausten ja väärinkäsitysten ryydittämässä ennakkokeskustelussa on ollut tämän eläkesäästämismuodon osalta eläkeiän korottamisessa. No, se onkin esityksen keskeisintä sisältöä, mutta esityksessä on tämän lisäksi pari muuta osa-aluetta.

Toinen näistä on eläkesäästämisen verotuksen rakenteen muuttaminen niin, että se kohtelee kaikkia säästäjiä tasapuolisesti sen sijasta, että suurituloisimmille tulisi suurin verohyöty, kuten nykyjärjestelmässä tunnetusti on asianlaita.

Kolmas osakokonaisuus koskee vakuutusmaksujen vähennysjärjestelmän uudistamista. Eläkeiän korotuksen tapaan sekin liittyy ajankohtaiseen eläkeuudistukseen. Eläkesäästämistä on meillä pitkään kannustettu verotuksellisesti. Verotuki on haluttu kohdistaa lakisääteistä eläketurvaa täydentävään säästämiseen, siis niihin henkilöihin, joilla lakisääteinen ansioeläke on jäänyt vajaaksi.

Menneinä vuosina lakisääteinen eläketurva on yleisemminkin ollut puutteellinen niissä ikäluokissa, jotka ovat aloittaneet työuransa ennen työeläkejärjestelmän luomista. Nykypäivänä työelämässä mukana olevat ovat työuransa alusta lähtien voineet kuulua lakisääteisen työeläkejärjestelmän piiriin. Tässä suhteessa tarve eläketurvan yksityiseen täydentämiseen on yleisesti vähentynyt.

Kuitenkin yksityinen eläkesäästäminen on aivan viime vuosina selvästi yleistynyt. Tämän kehityksen taustalla on monia ja moninaisia syitä. Lisääntynyt epävarmuus omasta työurasta ja tästä johtuva pelko lakisääteisen ansioeläkkeen riittävyydestä on vain yksi, joskin merkittävä, tekijä. Tietoisuus säästämismahdollisuuksista on lisääntynyt. Oma vaikutuksensa on vakuutusalan myyntiponnisteluilla.

Keskeisin syy ottaa yksilöllinen lisäeläkevakuutus on tuoreimpien tutkimustulosten mukaan kuitenkin halu päästä aikaisemmin eläkkeelle. Eläketurvan paikkailu näyttää olevan siihen nähden vähäisempi syy. Näin siis kyselytutkimusten mukaan. Eläkesäästämisessä ei siis niinkään enää olisi kysymys siitä, että haluttaisiin täydentää vajaaksi jäävää ansioeläkettä. Kyse on aiempaa enemmän siitä, että halutaan jäädä vapaaehtoiselle eläkkeelle ennen yleistä eläkeikää. Tämä on tietysti sinänsä hyväksyttävää. Eri asia on, onko se yhteiskunnan kokonaisedun mukaista ja tuleeko siihen sen vuoksi kohdistaa verotukea. Hallitus on asiassa oman kantansa esittänyt tämän lakiesityksen muodossa, joka nyt esitellään.

Yksilön tarve eläketurvan yksityiseen täydentämiseen ja hänen kykynsä siihen eivät usein käy yksiin. Vapaaehtoiseen eläkesäästämiseen on parhaat edellytykset niillä, joilla työikäisenä on korkea tulotaso ja pysyvä työsuhde. Samoilla tahoilla tarve lakisääteisen eläketurvan täydentämiseen on vähäisempi kuin pienituloisemmilla.

Pätkätyöläisten ja eri syistä työelämästä syrjässä olleiden edellytykset eläketurvan yksityiseen täydentämiseen ovat useimmiten muita vaatimattomammat. Näiden ihmisten tarve puutteelliseksi jääneen ansioeläketurvan täydentämiseen ei kuitenkaan ole poistunut. Se ei ole poistunut myöskään viime vuosina toteutettujen eläkeuudistusten myötä, olkoonkin, että eläketurvan kattavuus on parantunut ja eläketurvan puutteita on paikkailtu. On perin vaikea perustella sitä, että juuri sen säästäjäjoukon verokohtelu, jolla on suurin tarve eläketurvan täydentämiseen, on tällä hetkellä epäedullisin. Tosiasiassa nykyjärjestelmässä useinkin käy niin, että pienituloiselle säästäjälle voisi olla edullisempaa säästää normaalisti verotettuun sijoituskohteeseen kuin verotuksellisesti tuettuun eläkevakuutukseen.

Arvoisa puhemies! Hallitus ei näiden epäkohtien olemassaolosta ja järjestelmän epäoikeudenmukaisista vaikutuksista huolimatta ole aikonut luopua eläkesäästämisen verotuesta. On kuitenkin aika tehdä perusteellinen remontti tähän järjestelmään, niin että se nykyistä paremmin palvelee nykypäivän vaatimuksia ja kansalaisten tarpeita.

Nykyisessä, progressiiviseen ansiotulon verotukseen pohjautuvassa verotustavassa eläkesäästämisen verotuki kohdentuu sekä tasavertaisuuden näkökulmasta että eläkepoliittiselta kannalta huonosti. Suurin hyöty tulee yleensä ylempiin tuloluokkiin kuuluville, kuten jo sanoin. Eläkevakuutus soveltuu liian helposti myös verosuunnittelun välineeksi, ja kun sellainen väline valtion puolelta tarjotaan, on sitä tietenkin käytetty.

Hallituksen esittämän uudistuksen myötä siirrytään suhteelliseen verokantaan perustuvaan verotukseen. Uusi järjestelmä on kaikille säästäjille tasapuolinen säästämisajan ja eläkeajan tulotasosta riippumatta. Verotuen etupainotteisuus poistuu ja paino kohdistuu enemmän eläkkeelläoloaikaan. Vähennys ja verotus toteutuvat tasapainoisesti suhteellisella verokannalla.

Julkisuudessa on jo ehätetty esittää laskelmia siitä, miten pääomaverokannalla tehty vähennysoikeus kiristäisi eläkesäästäjän verotusta. Matematiikan maailma on ihmeellinen, varsinkin jos unohtaa sen tosiasian, että vähennysedun pienenemisen vastapainona myös eläkkeen verotus tässä esityksessä keventyy. (Ed. Zyskowicz: Millä te sen takaatte 20 vuoden päähän?) Kun kysymys on eläketurvan täydentämisestä, pitäisi tarkastelussa lähteä siitä, minkä tasoisen nettoeläkkeen säästäjä maksuillaan voi rahoittaa. Tässä tarkastelussa päädytään siihen, että hallituksen esityksen mukaan edettäessä säästäjä saavuttaa saman nettoeläkkeen selvästi pienemmällä maksulla kuin nykyisin.

En mene tässä lähemmin verotuksen rakenteen muuttamisen yksityiskohtiin. Totean kuitenkin, että kun ansiotuloverotuksessa tarjolla oleva progressiohyöty poistuu, puolisolle otetun vakuutuksen maksujen vähennysoikeutta ei ole aihetta nykyiseen tapaan rajoittaa. Uudistuksessa vähennysoikeus laajenisi ja täysin tulottomallekin puolisolle otetun vakuutuksen maksut voitaisiin vähentää hyvityksen kautta toisen puolison verotuksessa. Vähennysoikeus olisi kummankin puolison osalta 5 000 euroa. Kyseessä on siten merkittävä perheen sisäisen vähennysoikeuden laajennus nykyiseen käytäntöön nähden.

Uudistuksen pääpaino on yksityisen säästämisen verotuksen uudistamisessa. Samalla joudutaan eläketurvakaton poistumisen takia tarkistamaan myös työnantajan työntekijälle ottamien vakuutusten verokohtelua. Pääomatuloverotukseen siirtyminen ei koskisi työantajan ottamia vakuutuksia, vaan ne säilyisivät pakollisten vakuutusten tapaan ansiotuloverotuksen piirissä. Niissä ei ole kysymys siitä, että työnantaja ikään kuin säästäisi työntekijän puolesta.

Kuten todettu, hallitus pyrkii eläkevakuutusten eläkeiän korottamisella tukemaan erityisesti eläkepoliittisia tavoitteita. Hiljattain on saatu valmiiksi laaja yksityisalojen eläkeuudistus, ja julkisen sektorin eläkeuudistuksen käsittely on hyvässä vauhdissa täällä eduskunnassa. Taustalla on vakava huoli väestön ikärakenteen muutosten vaikutuksesta työvoiman tarjontaan, eläkejärjestelmän kustannuksiin ja kansantalouteen yleensä. Tässä tilanteessa olisi ristiriitaista samanaikaisesti kannustaa verotuksen kautta säästämistä, joka mahdollistaa ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen. Tästä näkemyksestä vallinnee tässäkin salissa laaja yhteisymmärrys ainakin yleisellä tasolla.

Arvoisa puhemies! Hallitus pitää näitä tavoitteita tärkeinä. Eläkeiän korottaminen koskisi myös vanhoja sopimuksia. Vanhaan eläkesäästöön ei kuitenkaan koskettaisi ja se voitaisiin nostaa vanhan eläkeiän mukaisesti. Säästäjillä on myös mahdollisuus niin sanotusti pakata kertyneet eläkesäästöt niin, että ne maksetaan etupainotteisesti ennen 62 vuoden eläkeikää. Senhän vanhat sopimukset mahdollistavat. Uusi säästäminen kohdistuisi 62 ikävuoden jälkeen maksettavaan lisäeläkkeeseen. Uudistuksen jälkeen verotuettu säästäminen siis edellyttäisi, että eläkeikä on vähintään 62 vuotta. Tästä virinnyt juridinen keskustelu muutoksen taannehtivuudesta jatkunee varmaan täällä muun muassa perustuslakivaliokunnan puolella.

Arvoisa puhemies! Hallitukseen on tämän esityksen valmistelun aikana kohdistettu voimakasta painetta, painostustakin, ennen kaikkea eläkevakuutusten myyjien ja niitä lähellä olevien etupiirien taholta. (Ed. Sasi: Vakuutuksen ottajien taholta!) Tämä on ollut odotettavissakin, koska nykyinen järjestelmä verotukineen on ollut vakuutusmyyjille erittäin tuottoisaa ja varmaa liiketoimintaa. Hallituksen näkökulman on kuitenkin oltava laajempi: yhteiskunnan kokonaisetua ja erityisesti eläketurvaa painottava. Nyt nämä hallituksen aiemmin kokemat ja kestämät paineet, ehkä painostuskin, siirtyvät eduskuntaan. Hallituksella on luonnollisesti täysi valmius olla eduskunnan käytettävissä lakiesityksen siirtyessä täällä lopulliseen säädäntävaiheeseen.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäki, mitä hallituksella on eläkesäästäjiä vastaan? Eikö hallituksen punamultaiseen ideologiaan sovi se, että ihmiset haluavat omin toimin, omin varoin parantaa omaa sosiaaliturvaansa? (Ed. Puisto: Valtion varoin!) Te kiristätte tällä esityksellä eläkesäästäjien verotusta vuositasolla 130 miljoonaa euroa. Tätä on teidän aivan turha kiistää. Kiristys näkyy tästä hallituksen esityksestä. Pyydän ottamaan esille sivun 21, vasen palsta. Siellä kerrotaan, että 130 miljoonaa euroa vuositasolla eläkesäästäjien verotus kiristyy.

Kokoomus hyväksyy pyrkimyksen nostaa eläköitymisikää, mutta kahta asiaa tässä esityksessä emme missään tapauksessa hyväksy. Ensinnäkään emme hyväksy eläkesäästäjien verotuksen kiristymistä. Toiseksi emme hyväksy sitä, että hallitus on tällä esityksellään puuttumassa myös vanhoihin eläkesopimuksiin. Kokoomuksen eduskuntaryhmä tulee käyttämään kaiken parlamentaarisen voimansa tämän hallituksen surkean esityksen torjumiseen.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Voidaan ehkä sanoa, että eläkeyhtiöt ovat itse syyllisiä tähän lakiesitykseen mainostettuaan aivan selvää veronkiertoa esimerkiksi sillä tavalla, että otetaan vuodessa ulkomailla ulos tämä säästetty eläke, ja niin sitä makaa kuin petaa.

Mutta kahteen asiaan haluaisin kiinnittää huomiota. Tässä syntyy nyt kummallinen tilanne, että jos työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa ja tämä palkastaan maksaa sitten 50 euroa eläkeyhtiölle, niin silloin tuo osa palkasta on verotettavaa tuloa, mutta jos sopii työnantajan kanssa, että älä maksakaan sitä minulle, vaan maksa se suoraan sille eläkeyhtiölle ja kutsuu tätä kollektiiviseksi eläkevakuutukseksi, niin sitten tämä vanha veroetu säilyy. Uskon, että tämä tulee tuottamaan paljon hyviä tuottoja taas eläkeyhtiöille.

Toiseksi, meidän pitäisi päästä kokonaan sellaiseen järjestelmään, jossa ei olisi mitään verovaikutuksia, ei nostettaessa, ei säästettäessä. Se tekisi mahdolliseksi sen käytännön, joka on ulkomailla monessa maassa, että henkilö, jolla on paljon asunto-omaisuutta, myy eläkkeelle mennessään asunnon ja saa sitä vastaan eläkeyhtiöltä paljon korkeamman eläkkeen kuin muuten saisi. Tämä on käytäntö hyvin monessa maassa, mutta meillä se on verotuksella estetty.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verotuki edelleen säilyy, ja se on tärkeää, että ihmiset voivat täydentää omaa eläketurvaansa. Tässähän käy niin, että verotus sillä tavalla muuttuu, (Ed. Zyskowicz: Kiristyy!) että pitkällä aikavälillä se voi jopa keventyä, kun ollaan eläkkeellä. (Naurua) Verotus voi keventyä, mutta verovähennysoikeus kiristyy tässä alkujansa, kuitenkin sosiaalisesti oikeudenmukaisella tavalla, sillä tavalla, että pienituloiset tässä hyötyvät.

Arvoisa puhemies! On hyvä, että tämä tulee viimeistään tässä vaiheessa eduskuntaan. Tämä lähetetään nyt perustuslakivaliokuntaan lausunnolle, ja toivon ripeää asian käsittelyä. Ministeri Kalliomäki totesi, että tässä voidaan vuoropuhelua käydä eduskunnan kanssa, kun perehdytään näihin yksityiskohtiin, ja asia huolellisesti myöskin eduskunnassa vielä ehditään nyt käsitellä. Tähän on syytä nyt keskittyä ja jättää ehkä tämä ed. Zyskowiczin retoriikka vähemmälle.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Monella suomalaisella on pieni eläke, ja mitä väärää siinä on, jos ihminen haluaa täydentää omaa eläketurvaansa? Onko se todella väärin? (Ed. Skinnari: Ei ole!) Moni tässä maassa tekee raskasta työtä ja haluaa itse hoitaa oman eläkkeensä, että pääsee aikaisemmin eläkkeelle. Onko siinä jotakin väärää? (Ed. Skinnari: Sekin on oikein!) Ja sanon: tämän muutoksen johdosta paineet työkyvyttömyyseläkkeelle tulevat lisääntymään ja valtio tosiasiallisesti tulee häviämään huomattavasti, kun nämä paineet kasvavat.

Te, ministeri Kalliomäki, eilen puhuitte näistä eläkesäästäjistä pörssipelaajina. Ja täytyy sanoa, että olen hyvin hämmästynyt siitä, että te sanotte, että eläkesäästäminen on pörssipelaamista, kun tehdään useitten vuosien, jopa kymmenien vuosien sopimus ja eläkkeelle siirrytään vasta 60 vuoden iässä. Onko jotakin väärää siinä, että tuloja tasataan eri vuosien välillä, niitten vuosien välillä, jolloin on hyvin hyvät tulot ja pienemmät tulot? Ja täytyy sanoa, että koskaan aikaisemmin, kun eläkelainsäädäntöä on tehty, ei ole jätetty lainsäädäntöä ilman siirtymäsäännöksiä ja lähdetty siitä, että muutokset tulevat heti voimaan, ja kun joku ihminen olisi siirtymässä eläkkeelle muutaman vuoden kuluttua, niin hän kokeekin yllätyksen eikä pääse eläkkeelle.

Ministeri Kalliomäki, tämä hallitus antaa 7 euroa kansaneläkeläisille vuonna 2006. Nyt näiltä ihmisiltä otetaan tulevaisuudessa 130 miljoonaa euroa. (Ed. Tiusanen: Eivät ole samoja ihmisiä!) Tässä on teidän eläkepolitiikkanne.

Pekka Kuosmanen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Todella, punamultahallitus on tehnyt eläkesäästäjille valtavan karhunpalveluksen siinä mielessä, että eläkkeitten verotusta todella kiristetään 130 miljoonalla eurolla vuositasolla. Oikeusturva kansalaisten keskuudessa horjuu ja heikkenee sen takia, että ne vanhatkin sopimukset, jotka ovat nyt voimassa, ykskaks punamultahallituksella on otsaa muuttaa taas uuteen uskoon. Eikö, ministeri Kalliomäki, olisi syytä tehdä niin, että uudet sopimukset puhtaalta pöydältä voimaan ja vanhat pidettäisiin voimassa edelleen niin kauan kunnes niitten voimassaoloaika päättyy sitten aikanaan?

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Kalliomäki totesi täällä, että tämä on verosuunnittelun väline. Keskimäärin ne maksut, mitä ihmiset ovat maksaneet näihin, ovat olleet 75 euroa kuukaudessa eli 900 euroa vuodessa. Enimmäismäärä, mitä voisi vähentää, on 8 500 euroa. Ei voi väittää, että olisi verosuunnittelun väline, jos 900 euroa keskimäärin vuodessa on maksettu.

Toinen asia: Täällä ministeri totesi, että ihmiset tekevät näitä sopimuksia sen takia, että haluavat päästä aiemmin eläkkeelle. Käytäntö on myös osoittanut ihan toista. Keskimäärin Suomessa jäädään eläkkeelle 59-vuotiaana. Ne ihmiset, jotka ovat tehneet vapaaehtoisia eläkevakuutussopimuksia, ovat jääneet eläkkeelle yli 61-vuotiaina, ja kuitenkin siellä on vanhoja sopimuksia voimassa, joissa olisi mahdollisuus jäädä 55- tai 58-vuotiaana eläkkeelle. Eli siis fakta ja fiktio ovat tässä vähän erilaiset.

Lopuksi, arvoisa puhemies, on tietysti hyvä, että eduskunta pääsee käymään vuoropuhelua tässäkin asiassa. Tätä on nyt puoli vuotta odotettu täällä eduskunnassa, että päästäisiin käsittelemään tätä. Marraskuun puolivälissä tulivat linjanvedot, mutta vasta nyt saatiin nämä tänne, niin että toivottavasti eduskunnallekin jätetään kunnolla aikaa perehtyä tähän asiaan.

Hanna-Leena Hemming /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Nämä ihmiset, jotka nykyisin näitä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia ottavat, ovat pitkälti keski- ja matalapalkkaisia naisia. Näillä aloilla, arvoisa ministeri, naisilla myöskin on samaan aikaan päällä hoitovapaita, pätkätöitä, jotka aiheuttavat erityisesti tarpeen siihen lisäeläkevakuuttamiseen, mistä nyt puhutaan. Tämä on nyt hallituksen kannalta katsottu erityisen tuomittavaksi ja ehdotetaan, että nämä naiset kotona perehtyisivät talouteen laajemminkin ja erityisesti kaiken maailman pörssikursseja seuraisivat aktiivisesti. Näihinhän varmasti heidän koulutustasonsa riittävät, minulla humanistina ei kyllä riitä, vaikka yliopiston olen käynyt.

Onko tämä se linja, että tällainen yksinkertainen, helppo mahdollisuus säästää oman elämänsä parhaaksi on kiellettyä ja tilalle tarjotaan nimenomaan erittäin vaikeita, monimutkaisia ja aikaa vaativia malleja, millä omaa hyvinvointia tulisi edistää?

Timo Soini /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kävin tässä aamupäivällä vanhassa koulussani pitämässä Eurooppa-päivän puheen. Kerroin virallisen liturgian, mutta myös totuuden.

Siellä, arvoisa herra puhemies, keittiön emäntä, joka on siellä raskasta työtä tehnyt 20 vuotta, tuli sanomaan, että hän on vuodesta 96 säästänyt eläkettä 100 euroa kuukaudessa, ryöstääkö hallitus nyt hänet vai ei? Minä sanoin, että sellainen vaara on olemassa, että teidät, rouva, ryöstetään. Kertokaa te nyt, arvoisa valtiovarainministeri Kalliomäki, tehdäänkö näille kovaa työtä tekeville naisille nyt karhunpalvelus. Eikö ole muita verotuskohteita, joita te voitte käyttää?

Marjukka Karttunen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! On sinänsä oikein, että eläkeikää nostetaan, mutta kun se tehdään muuttamalla jo olemassa olevia sopimuksia jälkikäteen, tapahtuu tavallisen eläkesäästäjän oikeusmurha. Mihin voi enää luottaa, kun valtio tällä tavalla tekee jälkeenpäin muutoksia? Hallituksen ikärajan noston pitäisi koskea vasta tulevia sopimuksia. Eihän opinto-oikeuden rajaaminenkaan koske nykyisiä opiskelijoita vaan vasta tulevia.

Miten esimerkiksi sellaisten ihmisten pettymystä voi estää, jotka ovat ottaneet tällaisen sopimuksen ja ajatelleet vaikkapa puolisoiden ikäeron vuoksi jäädä samaan aikaan eläkkeelle, ja punamultahallitus tekee tämän mahdottomaksi muuttamalla jälkeenpäin jo tehtyjä sopimuksia? Miten tässä kaavailussa voi olla mukana puolueita, jotka kutsuvat itseään porvaripuolueiksi? Sosialidemokraateillehan tämä sopii, koska kaikki pitää tasapäistää.

Toinen varapuhemies:

Saattaisi olla paikallaan tässä yhteydessä kuulla ministereiden vastauspuheenvuorot. Ministeri Kalliomäki ja ministeri Koskinen.

Valtiovarainministeri Antti Kalliomäki

Puhemies! Minä jo ajattelin, että kokoomus yksissä miehissä on tässä vakuutusyhtiöiden asialla, mutta on näköjään myös yksissä naisissa samalla asialla ja sen lisäksi vielä yrittää harjoittaa aivan päätöntä sumutusta vakuutuksen ottajien suuntaan, aivan päätöntä sumutusta. (Ed. Backman: Vastuutonta! — Kokoomuksen ryhmästä: Ohhoh!)

Ed. Zyskowicz, tämä esitys, kun puhutaan eläkesäästäjistä, tämä esitys parantaa eläkesäästäjän asemaa, ja paino on nimenomaan sanalla eläke. Vuorenvarmasti parantaa, erityisesti nämä 75 euroa säästävät hyötyvät tästä uudesta järjestelmästä ehdottomasti ja myöskin 100 euroa säästävät vielä.

Voi aivan hyvin antaa sen palautteen tälle keittiön emännälle, ed. Soini, että hän voi nostaa vanhan järjestelmän mukaisesti ennen 62 ikävuotta, siis pakata kerralla, sen säästön, ja hänen kannattaa jatkaa tällä säästösysteemillä uudessa järjestelmässä, jolloin hän pääsee eläkkeellä parempaan eläketuloon kuin nykyisen järjestelmän puitteissa. (Ed. Kuosmanen: Helmitaulu pitää lähettää valtiovarainministerille!)

Siis paino on eläkesäästämisessä, paino ei ole sillä puolella, jossa on kyetty, niin kuin ed. Soininvaara totesi, verosuunnittelua harjoittamaan. Veronkierrosta puhui ed. Soininvaara, minä en puhu nyt sillä tavalla, koska jos tarjotaan mahdollisuus verosuunnitteluun, niin totta kai sitä käytetään, ja näin on tapahtunut. Se, jolla on enemmän varaa, käyttää tätä mahdollisuutta ja painottaa säästämismuotonsa siihen aikaan, jolloin hän on työelämässä, (Ed. Kuosmanen: Miksi vanhoja sopimuksia ei kunnioiteta?) ja voi silloin vähentää verotuksestaan. 130 miljoonaa johtuu juuri tästä.

Mutta niin kuin täällä ed. Ala-Nissilä sanoi, pitkällä aikavälillä valtio on tässä maksumies. Sekin lukee siellä. En muista millä palstalla, mutta ed. Zyskowiczin kannattaa nyt sitten niitä palstoja enemmänkin plärätä, että pääsee jyvälle, missä mennään.

Tämän monimutkaisempi juttu tämä ei ole, mutta ehkä se on hyvä vielä sanoa ed. Sasille, joka on perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja, että ei pitäisi puhua roskaa siitä, mitä minä olen jossain lausunut.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksen säätämisjärjestysjaksossa on tarkasteltu aikaisempia perustuslakivaliokunnan kannanottoja, jotka liittyvät enemmänkin sosiaaliturvan, ansaitun ja lakisääteisen sosiaaliturvan, suojasäännöksiin, miten kartutetut summat, sopimusoikeudet suojataan lainmuutostilanteissa.

Tämän tyyppistä vapaaehtoisten eläkevakuutusten muutostilannetta ei ole ollut aikaisemmin lausunnon kohteena, ja kehottaisin perustuslakivaliokuntaa hyvin huolella tutustumaan sekä aikaisempaan linjaan että siihen, mitä on tarkoitettu omaisuuden suojalla, mitä sopimusvapauden suojalla, mitä olemassa olevien sopimusten suojaamisella lakeja muutettaessa. Perustuslakivaliokunnan tässäkin tehtävässä pitäisi korostetusti oikeudellisen tulkinnan puolella pysytellä eikä altistua poliittisten intohimojen varaan.

Vakuutussopimuksen perusteella säästetty summa suojataan kaikissa tilanteissa. Se on täysin vakuutuksenottajan hallinnassa; siis kun sopimusta muutetaan, siinä voidaan sopia, missä yhteydessä ja minkä ikäisenä se otetaan ulos, voidaan tehdä sitä koskevat muutokset uuteen sopimukseen.

Se, mikä poikkeaa aiemmasta sopimuksesta, on juuri se, että sopimus joudutaan uusimaan. Ja kun sopimusta uusitaan, ollaan sidottuja sitten näihin korkeampiin eläkeikiin, niin kuin me kaikilta muiltakin kansalaisilta lakisääteisen eläketurvan osalta edellytämme. Tämä on aika luontevaa tasa-arvoa, että myös tällainen erityinen veroetuus kohdennetaan eläkeiältään samantasoisiin eläkejärjestelyihin kuin lakisääteisetkin mallit. Tässä suhteessa ei varmaan ole kohtuuttomuudesta kysymys.

Siirtymäsäännöstä pidennettiin aluksi arvioidusta puolesta vuodesta puoleentoista vuoteen juuri sen takia, että varmuudella ehditään tekemään huolellisesti harkiten ne vakuutussopimusten muutokset. (Ed. Zyskowicz: 400 000 sopimusta pakotetaan uusimaan!) Ei ole kohtuutonta sen paremmin näille yhtiöille kuin vakuutuksenottajillekaan tarkistaa se, missä ajankohdassa on järkevää maksaa minkäkin suuruisia maksuja ja missä ajankohdassa nostaa säästösummat ulos. Yleensäkin tämän neuvonnan tarvehan on lisääntynyt sen takia, ettei aseteta näitä eläkesäästäjiä langettaviin ansoihin, että nostettaisiin esimerkiksi eläke ulos sellaiseen aikaan, jolloin ei vielä saa sitä varsinaista lakisääteistä ansioeläkettä ja saatetaan aiheuttaa tämmöisiä ylimääräisiä eläke- ja sosiaaliturvan menetyksiä, jos tietämättömyyttään väärään aikaan nostetaan näitä säästösummia. Tämmöistä laajaa, asiallista keskustelua tarvitaan tämän laajan vakuutuksenottajien joukon kanssa, ei sen sijaan sellaista poliittista sumutusta, josta on yllin kyllin esimerkkejä viime päiviltä ja viikoilta.

Ed. Soini puhui ryöstämisestä. (Ed. Soini: Kysyin, ryöstetäänkö!) — Huomasin kyllä, että siinä oli kysymysmerkki, (Ed. Zyskowicz: Ja huutomerkki!) mutta ehkä tämä keskustelun toinen osapuoli sai sen kuvan, että tässä hallitus olisi ryöstämässä. Tosiaan mistään tällaisesta ei ole kysymys, vaan suojataan säästöt ja järjestetään mahdollisuudet jatkaa säästämistä tasapuolisemmin ehdoin. Ed. Hemming antoi kuvan, että tässä sorsittaisiin naissukupuolta. Päinvastoin, jos tästä tehtäisiin sukupuolivaikutusten arviointi, niin sehän osoittaisi, että uusi järjestelmä on monin verroin tasavertaisempi kuin nykyinen järjestelmä. Nykyjärjestelmä vähennysoikeuksineen suosii rajusti suurituloisia, sen sijaan tämä on neutraali tulotason suhteen, kun se tapahtuu saman pääomaveroprosentin mukaisena sekä se verovähennys maksuja maksettaessa että sitten aikanaan, kun eläkettä maksetaan, tuo tulosta perittävä vero.

Kaiken kaikkiaan ei tätä mitenkään voi luonnehtia oikeusmurhaksi, niin kuin ed. Karttunen totesi. Silloin kannattaa mieluummin tarkistaa omaa fraseologiaa kuin sitten mennä väittämään, että tässä olisi poljettu oikeuksia. Koska on ensimmäinen kerta, että tämän tyyppistä lainsäädännön muutosta tehdään, on syytä huolellisesti sekä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa että perustuslakivaliokunnassa arvioida puhtaasti kylmien faktojen perusteella näiden muutosten vaikutukset. Uskon, että tämän huolellisen arvioinnin perusteella päädytään aika lailla samaan lopputulokseen kuin hallitus on tehnyt.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos en tietäisi, että kokoomuksen puolella on hyvin oppinutta väkeä, niin epäilisin, että on ymmärtämyksen puutetta. Tässä annetaan kyllä niin totaalisen väärä kuva tästä asiasta. Kun kokoomus muutti asuntolainakorkovähennysoikeuden ansiotulosta pääomatulon puolelle, ei ollut mitään ongelmaa. Kun kokoomus oli poistamassa lapsivähennykset verotuksesta, ei vaadittu, että niillä, joilla ei ole lapsia, täytyy edelleenkin saada se säilyttää. Verolainsäädäntöön on tehty muutoksia aina, ja toivottavasti tullaan tekemään, eduskunnassa, ei vakuutusyhtiöissä. Kun väitetään, että pitää muuttaa sopimus, niin missä sopimuksessa on mukana lausuma, jossa on luvattu verovähennysoikeus tästä hamaan ikuisuuteen? Itse haluan nähdä ne sopimukset, ne 400 000 sopimusta, joita ed. Zyskowicz väittää jouduttavan muuttamaan. Ei tarvitse muuttaa, jos jää eläkkeelle vaikka 58-vuotiaana, jos ei aio tästä eteenpäin tulevan lainsäädännön mukaisesti säästää ja saada siihen verovähennysoikeutta. Ei voi olla pysyvää verolainsäädäntöä tästä eteenpäin 30 vuotta. (Puhemies koputtaa) Erityisesti entisen verojaoston puheenjohtajan Sasin luulisi tämän hyvin ymmärtävän, kun hän on ollut mukana tekemässä niitä muutoksia, joihin äsken viittasin. Tältä osin kysymys on verolainsäädännön muutoksesta, ja kaikki ne, jotka haluavat tästä eteenpäin jäädä eläkkeelle 62-vuotiaana ennen normaalia eläkeikää, voivat edelleenkin saada kohtuutonta verohyötyä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos oppositio harjoittaa täällä päätöntä sumutusta, niin ministeri Kalliomäki on eräänlainen myöhempien aikojen paroni von Münchhausen. Alkuperäinenhän tunnetaan siitä, että hän nosti itsensä tukasta suosta. Ministeri Kalliomäki taas pystyy siihen, että eläkesäästäjien verotus kiristyy 130 miljoonaa euroa vuodessa, mutta kuitenkin heidän verotuksensa muka kevenee. Puhe siitä, että se kevenee sen takia, kun aikanaan he saavat kevyemmin verotetusti sen itse eläkkeen, on todella päätöntä sumutusta. Millä te, ministeri Kalliomäki, tai te, ed. Backman, joka juuri todistitte sitä, miten verotus muuttuu vuosittain, millä te takaatte sen, millaista on näiden ihmisten verotus sitten 20 vuoden päästä esimerkiksi, kun tämä eläke tulee maksuun? Mistä te tiedätte, millaiseksi verotus muuttuu, millaiseksi pääministeri Lintosen hallitus siihen mennessä muuttaa verotuksen? On todella päätöntä sumutusta väittää, että tänä vuonna, vuonna 2004, me tiedämme ja päätämme siitä, millaista on näiden säästöjen verokohtelu esimerkiksi 10—15, 20 vuoden päästä.

Arja Alho /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minun pitäisi varmasti nyt olla mairiteltu siitä, että pääministeri Vanhasen hallituksen merkittävät yhteiskunnalliset avaukset ovat täsmälleen niitä asioita, joita olen pannut vireille ollessani Paavo Lipposen ensimmäisen hallituksen veroministerinä mukaan lukien käsityöläisyyden edistäminen liukuvalla arvonlisäverolla ja kotitalousvähennyksellä ja nyt sitten tämä asia, joka liittyi silloin eläkesäästämiseen ja sen veroetuuden kohtuullistamiseen. Nythän kannattaa todellakin alleviivata sitä, että hallituksenkin kanta on sama, joka on ollut myöskin oma käsitykseni, että on kansantaloudellisesti järkevää tukea eläkesäästämistä myöskin verovähennyksien kautta. Nyt se todella sitten kohdistuu paremmin ja oikeudenmukaisemmin juuri niihin ihmisiin, niihin pienituloisiin naisiin, jotka hakevat täydennystä työeläkkeeseensä juuri tämän eläkesäästämisen kautta.

Haluan kuitenkin tässä yhteydessä todeta sen, että olisin ollut tyytyväisempi tähän hallituksen esitykseen, jos siinä olisi ollut myöskin sellainen mahdollisuus, että vakuutuksenottaja uudessa tilanteessa olisi voinut myöskin purkaa sopimuksensa ja saada sijoittamansa rahat käyttöön. Tämä mielestäni olisi ollut myöskin osa kokonaisuudesta (Puhemies koputtaa) siirtymäsäännöksissä, mutta niihin en tietenkään halua ottaa sen enempää kantaa, koska perustuslakivaliokunnassa sitten huolellisesti paneudumme asiaan.

Ahti Vielma /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraattisten ministerien ja edustajien puheenvuorot täällä osoittavat sen, että tässä on jälleen kerran kysymys sosialidemokraateille niin sanotusta kateuspykälästä. Muuhun johtopäätökseen ei voi tulla ministeri Kalliomäen puheenvuorosta. Minä peräänkuulutan poliittista moraalia tähän saliin. Eikö ministeri Kalliomäelle ja valtiovarainministeriön virkamiehille ole tullut edes mieleen ajatus, että nyt tehty hallituksen ehdotus on moraaliton ja tuomittava toimenpide, sillä aivan yksipuolisesti puututaan kansalaisten hyvässä uskossa tekemiin sopimuksiin. (Backman: Tuokaa ne sopimukset tänne!)

Monet pienipalkkaiset — SAK:laisia muuten 25 prosenttia — ja raskasta työtä tekevät henkilöt ovat vähäisistä tuloistaan panneet säästöön siinä toivossa, että saavat myös hyödyn sijoitukselleen ja voivat aientaa tulevaa eläkeikäänsä, tämä keittäjä myöskin. Ei 62-vuotiaana ole enää muuten kovin helppoa olla keittäjänä. Tämä punamultahallituksen ehdotus saa heidät pettymään katkerasti.

Kun keskusta kävi vaalikampanjaa, he lupasivat korjata kaikki eläkeläisten asiat, (Puhemies koputtaa) ja hallitusohjelmaan tuli yksi ainoa virke, että kansaneläkettä korotetaan vuonna 2006. Toisin sanoen tämä punamultahallitus tekee erittäin ikävät päätökset mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, niin kuin ministeri Kalliomäki kertoi, vaalikauden alussa, jotta kansa ehtisi unohtaa, ja vuotta ennen vaaleja tekee pienen muodollisen päätöksen kansaneläkkeen nostamisesta. (Puhemies koputtaa)

Minä kysyn, arvoisat punamultahallituksen edustajat: onko tämä poliittista moraalia?

Toinen varapuhemies:

Edelleen pyrimme pitäytymään 1 minuutin vastauspuheenvuoroissa.

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tosiasia on, ed. Backman, että tässä kyllä kuritetaan tavallisia palkansaajia, niitä tavallisia suomalaisia, jotka ovat suunnitelleet tulevaisuutta ja hyvässä uskossa ovat tehneet eläkesäästösopimuksen. Aina aikaisemmin, kun yksilöllistä eläkevakuutusta koskevaa lainsäädäntöä on muutettu, on ollut siirtymäsäännökset. Aina, kun täällä eduskunnassa eläkelakeja on säädetty, on ollut siirtymäsäännöksiä, koska eläke on sellainen asia, jota ihmiset katsovat pitkälle tulevaisuuteen, jonka varaan myöhemmän elämänsä suunnittelevat. Siksi oli täysin oikeutettua, että eläkesäästäjät ovat luottaneet siihen, että se sopimus voi pitää ja tulee siirtymäsäännökset. Mielestäni tämä on huonoa lainsäädäntöä. Samaa mieltä ovat useat oikeusoppineet.

Kysynkin ministeri Kalliomäeltä, minkä takia tällaista huonoa lainsäädäntöä tehdään. Eikö tässä ole pelko, että suomalaiset menettävät luottamuksensa myöskin koko eläkejärjestelmään, koska yksilöllinen eläkevakuutus on osa kokonaiseläketurvaa? Menee tässä hieman luottamus myöskin päätöksentekijöihin, jos näin kovalla kädellä puututaan tavallisten palkansaajien eläkesopimuksiin.

Toinen varapuhemies:

Vastauspuheenvuoro ed. Backman, 1 minuutti.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tälle puolelle olisi hyvä saada useita minuutteja, koska joutuu vastaamaan viiteen minuutin puheenvuoroon.

Missä ovat ne sopimukset, olen kysynyt useaan kertaan, joissa väitetään nyt olevan lupaus tästä ikuisesta verovähennysoikeudesta? Missä on se sopimus? Kun te puhutte 400 000 sopimuksesta, uskoisin, että löydätte niistä edes yhden tänne näytille, jossa on lupaus ikuisesta verovähennysoikeudesta. Täällä puhutaan aivan eri asiasta. On yksityisoikeudellinen sopimus, jossa on sovittu, mihin aikaan henkilö aikoo jäädä eläkkeelle, ja hän säästää sitä varten. Erikseen on tämän talon kansan vaaleilla valitsemien edustajien päättämä verolainsäädäntö, joka antaa sen lainsäädännön puitteissa siihen ajankohtaan liittyen verovähennysoikeuden. Näin on ollut asuntolainoissakin. Asuntolainojen verovähennysoikeutta on muutettu jos ei vaalikaudesta vaalikauteen niin lähes, ilman että siinä on ollut tämän tyyppistä ongelmaa. Väitän, että suuri asuntolaina on vähintään yhtä iso, merkittävä, tulevaisuuteen suuntautuva sitoumus kansalaiselta, ja sen takia ei tehdä tästä tällaista poliittista propagandaa.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen kyllä sitä mieltä, että ei ole takautuvaa lainsäädäntöä muuttaa verotusta, mutta sen sijaan voidaan miettiä, onko, sanotaanko, takautuvan lainsäädännön yritys muuttaa sitä, että eläkkeellesiirtymisaika ikään kuin jouduttaisiin sopimuksella muuttamaan, jos sitä jatketaan. Uskon, että sopimusjärjestelyillä tämä tulee täysin tyhjäksi. Tyhjäksi tämä tulee myös uusien vakuutusten osalta, koska totta kai jokainen osaa leipoa sellaisen sopimuksen, joka on yhdistelmä eläkesäästämistä ja pankkisäästämistä. Jos haluaa jäädä 58-vuotiaana eläkkeelle, säästää pankkiin neljä vuotta ja loput eläkkeelle, tässä kun ei ole enää kovin suurta verotuloa. Mutta vanhojen sopimusten ottajia kohdellaan tässä erittäin hyvin, koska jos saa jatkossa sekoituksen pääomatuloa — sitten kun sitä eläkettä nostaa — ja työtuloa, progressiivisessa verotuksessa tämä on kyllä edullisempi kuin kumpikaan erikseen.

Aulis Ranta-Muotio /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Aikoinaan, kun tämä tuli julki, tähän liittyi aika paljon epätietoisuutta ja hälyä, ja nyt kun on tätä keskustelua kuunnellut, edelleen on tätä, voisi sanoa, sumutusta ja väärinymmärrystä. Eläkeläisten verotusta ei tässä kiristetä, kuten esimerkiksi ed. Kuosmanen väitti. Tähän kohtaan on tietysti eniten kiinnitetty huomiota, että tavallaan vanhat sopimukset rikotaan. Niin kuin ed. Backman on todennut, verolainsäädännöstä ei voida kirjata, että se säilyy ikuisesti näin ja näin. Sitä on muutettu.

Muistan yhden esimerkin. Se taisi olla noin 15 vuotta sitten, kun opintolainat olivat kiinteäkorkoisia, ja sen jälkeen kun valmistuin, ne muutettiin markkinaehtoisiksi. Oli lähellä joku tapaus, 12 prosentin korko, taisi olla Viinanen ministerinä silloin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos tätä ehdotusta yrittää kylmän viileästi harkita, ymmärrän tavoitteen eläkeiän nostamisesta ja ymmärrän myös sen, että perustuslakivaliokunnan on arvioitava tätä niin ikään viileästi siitä näkökulmasta, mitä aikaisemmin on tehty, tosin tämä poikkeaa siitä huomattavasti, mutta kuitenkin, ja myöskin suhteessa siihen, mitä mahdollisesti tulevaisuudessa tulee. Mutta sitä minä en kyllä ymmärrä, että näiltä ihmisiltä, jotka omasta palkastaan haluavat säästää itselleen parempaa eläketurvaa ja ovat kunniallisia, työtätekeviä kansalaisia, viedään luottamus tähän järjestelmään. Sitä en kyllä ymmärrä enkä sitä, että heidät leimataan veronkiertäjiksi tai sellaisiksi, että he saavat kohtuutonta verohyötyä, kuten ed. Backman sanoi. Tätä näkökulmaa en kerta kaikkiaan pysty ymmärtämään.

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta ed. Backman on aivan oikeassa todetessaan, että sopimuksia ei tässä varmaankaan rikota. Se, mikä minusta on hieman arveluttavaa, on se, että ihmisillä on kuitenkin ollut joku käsitys siitä, että tämä veroetu ehkä jatkuu. Kysymys ei ole juridiikasta. Ei varmaan olekaan. Siinä on kyse moraalis-filosofisesta ongelmasta, mutta toisaalta moraalis-filosofinen ongelma ainakin minulle syntyi myös silloin, kun kansaneläkkeen pohjaosaa leikattiin. Siitäkin oli varmasti annettu lupaus, joka rikottiin suunnilleen samalla tavalla kuin nyt, jos nyt jotain rikotaan.

Petri Salo /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Joka tapauksessa, kun nämä 400 000 uutta sopimusta joudutaan tekemään, (Ed. Backman: Ei jouduta!) ne joudutaan, jos halutaan säästämistä nimenomaan jatkaa uusilla ehdoilla, käsittelemään yksilöllisesti joka tapauksessa jokainen erikseen, kaikki nämä kustannukset, mitkä näistä syntyvät, tulevat myöskin vakuutuksenottajien maksettaviksi. Valtio kuitenkaan ei hyvitä näitä kustannuksia, mitä tästä työstä aiheutuu. Minä ymmärtäisin kyllä tietenkin, jos tämä lakiesitys olisi tullut sosialidemokraattiselta vähemmistöhallitukselta, mutta sitä minä en ymmärrä, että mukana tätä lainsäädäntöä ovat olleet tekemässä myöskin keskustalaiset ja Rkp:läiset. Mikäli tässä salissa olisi nyt voimakas puolustus Rkp:stä ja keskustasta, kuinka hyvää lainsäädäntöä tämä olisi, alkaisin uskoa, mutta huomaan, että ainoastaan sosialidemokraatit aivan verisesti puolustavat tätä järjestelmää. Tässä lainsäädännössä on tällainen punamultainen kateuden hapatus hyvin syvällä sisällä.

Timo Soini  /ps (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen tyytyväinen siitä, että kaksi ministeriä vastasi ja rauhoitteli, että rouvalla ei ole hätää. Seurataan tätä asiaa.

Mutta, ed. Backman, te puhuitte 400 000 sopimuksesta. Teillä on nyt sosialidemokraattisella puolueella ollut kahdeksan vuotta ainakin aikaa kertoa puhereferaatissa tai muussa. Minä kysyn, montako sosialistista puhereferaattia on ollut, että älkää uskoko näihin vakuutusyhtiöiden markkinoihin, niitä voidaan joku päivä muuttaa. Montako kertaa te olette kertoneet tämän Suomen kansalle, että joku päivä sosialistit muuttavat näitä ehtoja?

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Kalliomäki, usea paikalla ollut eilisessä infossa on kertonut, että te olitte verranneet pitkäaikaista vapaaehtoista vakuutussäästämistä pörssisijoittamiseen, joka on lyhytaikaista, spekulatiivista. Jos näin ei ole, toivon, että expressis verbis toteatte, että tämä ei pidä paikkaansa.

Mitä tulee näihin sopimuksiin, ed. Backman, aikaisemmin aina ikärajat on säilytetty ennallaan. Sen jälkeen kun uusi lainsäädäntö astuu voimaan, ovat uudet ikärajat tulleet ja on eletty uusien sääntöjen mukaisesti. Vanhat vakuutukset ovat säilyneet. Nyt on aivan uusi toimintapolitiikka.

Te puhuitte korkovähennyksestä. Kun 93 korkovähennystä muutettiin, vanhojen korkojen osalta tuli ylimääräinen hyvitys niille, jotka olivat vanhan korkojärjestelmän piirissä, jotta he eivät joutuneet huonompaan asemaan. Aina meillä on ollut hyvää sydäntä pitää huolta niistä ihmisistä, joitten verotusolosuhteet muuttuvat, että he eivät kohtuuttomasti kärsi. Mutta te olette kovasydämisiä, ette välitä näistä ihmisistä, annatte vain kylmää kättä ja pakotatte heidät muuttamaan ehtoja siitä, mitä oli odotettu.

Haluan korostaa kyllä sitä, että en halua ottaa säätämisjärjestelmään kantaa. Ministeri Koskinen on oikeassa. Perustuslakivaliokunta harkitsi asiaa aikanaan puhtaasti juridisena kysymyksenä asiantuntijoitten lausuntojen pohjalta. Mutta tänä päivänä jokainen osaa sanoa, että tämä on huonoa lainsäädäntöä. (Puhemies koputtaa) Näin huonoa lainsäädäntöä eläkkeitten osalta ei ole koskaan aikaisemmin tehty, koska ei ole siirtymäsääntöjä.

Toinen varapuhemies:

Asian käsittely keskeytetään.

​​​​