Täysistunnon pöytäkirja 55/2005 vp

PTK 55/2005 vp

55. TIISTAINA 17. TOUKOKUUTA 2005 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

3) Hallituksen esitys laiksi ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta

 

Erkki  Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tätä lakia voitaisiin kutsua nimellä Lex Lagerroos, Finnlines. Kun väylämaksukikkailuaika alkaa olla vääjäämättömästi ohi, kun kikkailu rahoitusyhtiöillä alkaa olla vääjäämättömästi ohi, niin sitten on tullut tämänlaatuinen hallituksen esitys ulkomaanliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamiseksi. Tässä lakiehdotuksessahan ehdotetaan, että laissa tarkoitettua tukea voidaan jatkossa myöntää myös sellaiselle työnantajalle, joka ei ole Suomeen rekisteröidyn aluksen omistaja. Tämä hallituksen esitys on todella periaatteellisesti suuren luokan asia.

Tämän hallituksen esityksen perusteluiden toisella sivulla kuvataan nykytilannetta ja todetaan seuraavaa: "Tuen maksaminen suomalaiselle varustamotyönantajalle ei tällä hetkellä ole mahdollista silloin, kun aluksen omistaja on ulkomaalainen. Säädöksen taustalla ovat olleet muun muassa huoltovarmuusnäkökohdat. On katsottu, että mahdollisissa kriisitilanteissa ei ole takeita siitä, että alus säilyy Suomen liikenteessä, jos omistus on muualla kuin Suomessa."

Arvoisa puhemies! Sen jälkeen tässä hallituksen esityksessä ei puhuta huoltovarmuudesta sanaakaan, ei perusteluissa, ei tämän lainmuutoksen perusteluissa, ei yhtään missään muussakaan. Realiteettihan on se, että olipa nyt tämä lainsäädäntö mikä tahansa, niin joka tapauksessa Suomi säilyy liikenteellisesti saarivaltiona, ja juuri tässä katsannossa on huoltovarmuuslainsäädäntöä rakennettu. Parhaillaankin eduskunnan talousvaliokunnassa on huoltovarmuuslakia koskeva esitys käsittelyssä, mutta sitten, aivan ikään kuin sitä esitystä ei olisi olemassakaan, tuodaan esitys, joka tosiasiallisesti merkitsee huoltovarmuuden vaarantamista, jopa sen romuttamista. Tässähän aukaistaan nyt tie sille, että juuri tällä tavalla siirretäänkin pikkuhiljaa aluksia ulkomaalaisomistukseen ja otetaan ikään kuin suomalaisittain tuet vastaan, mutta jos todellinen kriisitilanne tulee, niin siinä kriisitilanteessa Suomen valtiolla, sen päättäjillä, ei ole mitään sananvaltaa näitten alusten Suomessa pysymiseen ja käyttämiseen huoltovarmuustarkoituksessa. Tämä on suuren luokan asia.

Tätä asiaa on käsitelty lehdistössä. (Hälinää)

Ensimmäinen varapuhemies:

(koputtaa)

Arvoisat edustajat, aikamoinen porina siellä käy ja häiritsee puhujaa. Minä pyydän olemaan hiljaa ja antamaan puhujalle puhujarauhan — Ed. Pulliainen, olkaa hyvä ja jatkakaa!

Puhuja:

Kiitoksia, arvoisa puhemies! — Huoltovarmuuskeskus on tullut esiin, on kertonut lehdistössä, että elämme juuri nyt jo kriittisellä rajalla, mutta sen sijaan sellaiselle aluskannalle, joka olisi todellisten suomalaisten yhtiöitten Suomeen hankkimaa, omistamaa ja käyttämää kalustoa, ei haluttaisi antaa minkäänlaista tällaista tukea, niin että todellinen huoltovarmuus toteutuisi. Nämä tilastot, joita on käytetty näissä hallituksen esityksissä, ovat mielenkiintoisia. Niistähän käy selville, että rahtialuskanta Suomen lipun alla on noin 104—105 alusta, sitä luokkaa oleva kanta, ja sen lisäksi ovat sitten nämä matkustajalautat, toistakymmentä kappaletta. On todettu, että tässä aluskannassa huoltovarmuuden kannalta merkityksellistä kalustoa on 60—70 alusta. Nyt juuri ollaan luomassa sellainen menettely, että tämä nyt jollakin tavalla vielä hallinnassa oleva tilanne vaarannetaan, ja tulevaisuus on hämärän peitossa.

Minä vaan ihmettelen, miksi ihmeessä pitää tehdä tällä tavalla. Mikä on se erityinen poliittinen syy, joka on pakottanut hallituksen tähän? Jos tätä pidetään tarkoituksenmukaisena Suomen valtion veronmaksajien rahojen käytön mekanismina, niin okei, mutta silloin pitäisi ottaa huomioon se, että todellisen huoltovarmuuden kannalta tehtävät ratkaisut otettaisiin kuvaan mukaan, ja kun sillä puolella on olemassa varustamoita, jotka ovat valmiit hankkimaan uutta aluskantaa, sitä silloin pitäisi tukea.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Kun ed. Pulliainen toi yhden ongelman tässä laissa esille, toisin itse toisen.

Ymmärrän kyllä liikenneministerin perusteluita, kun täällä tiedotteessa todetaan, että alusten työllistävä vaikutus olisi yhteensä noin 300 henkilötyövuotta, mikäli tämä uusi tukimuoto hyväksytään. Mutta kuten esimerkiksi nyt muutaman vuoden takaisesta Viking Linen tapauksesta muistamme, aluksilla työskentelevät työntekijät alensivat omia palkkojaan ja yrityksen johdon vastaus ei suinkaan ollut se, että olisi satsattu tulevaisuuteen ja esimerkiksi uusiin laivoihin, vaan lähdettiin jakamaan isompia osinkoja omistajille. Jos tarkoituksena on hallituksen taholta nyt entistä enemmän nimenomaan omistajien voittoa kasvattaa nyt jo tuottaville yrityksille, niin silloin nämä haaveet tällaisten työpaikkojen toteutumisesta voivat olla hyvinkin kaukana eikä niillä ole sitten todellista pohjaa.

Olisi ihan mielenkiintoista kuulla, onko nyt joitakin lupauksia siitä, että nämä työpaikat säilyvät, kun tähän asti on valtion tukia aina syydetty ja siitä huolimatta ei ole varmistettu sitä, että ne todella menevät työllistävään tarkoitukseen eikä entisestään voittojen kasvattamiseen. Kun tiedämme, miten herkästi varsinkin näinä aikoina suomalaisia työpaikkoja siirretään milloin Italiaan, milloin Ruotsiin heikompien työehtojen takia, niin aika kevyin perustein hallitus nyt näyttää taas syytävän lisää rahallista tukea.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Kuunnellessani ed. Pulliaisen puhetta tulin siihen käsitykseen, että ed. Pulliainen puhui hiukan eri asiasta kuin mikä tämän lakiesityksen sisältö ja tarkoitus on.

Nimittäin sanon heti alkajaisiksi sen, että kun tätä esitystä valmisteltiin, olemme olleet tietysti hyvin kiinteässä yhteydessä Huoltovarmuuskeskukseen, ja Huoltovarmuuskeskus pitää tätä esitystä hyvänä ja hyvin kannatettavana. Lähtökohta, arvoisa puhemies, koko tälle lakiesitykselle on se, että pidämme tonniston lisäämistä Suomen lipun alle tärkeänä työllisyys- ja nimenomaan huoltovarmuussyistä. Tarvitsemme kaikki uudet keinot saada suomalaisten merimiesten, suomalaisten varustamojen miehittämien laivojen sisäänliputusta. Tämähän on lisäkeino, lisäesitys, siihen nettopalkkausjärjestelmään, jonka teimme joku aika sitten ja jonka avulla laivojen sisäänliputus on lisääntynyt.

Tässä esityksessä lähdetään siitä, että yhtenä keinona, siis uutena keinona, esitämme, että kauppa-alustukea voitaisiin jatkossa maksaa myös sellaiselle varustamotoimintaa harjoittavalle suomalaiselle työnantajalle, joka siis ei ole Suomeen rekisteröidyn aluksen omistaja, koska tällä hetkellä tätä tukea voidaan maksaa vain aluksen suomalaisille omistajille.

Vielä korostan, että kun tätä valmisteltiin, kiinnitettiin huomiota erityisesti huoltovarmuusnäkökohtiin. Totta kai kaikkein paras ratkaisu olisi se, että nämä alukset olisivat myös suomalaisten varustamoiden omistamia. Mutta maailmalla kautta linjan on menty siihen, että alusten hankinta edellyttää uusia rahoitusjärjestelyjä. Tästä voin sanoa näin, että kun tällainen alus, bareboat-alus, rahdataan Suomeen ja merkitään Suomen alusrekisteriin ja siinä on suomalainen päällystö ja suomalainen miehistö, Suomen viranomaiset voivat määrätä Suomen lainsäädännön mukaisesti tästä aluksesta. Tämä on se lähtökohta. Tällaisessa rahtaustapauksessa kysymys ulkomaisesta omistuksesta on rahoitukseen liittyvää omistusta eikä merenkulullista, taikka sanoisin näin, että se ei ole ollenkaan operatiivista omistamista. Tämä on se peruslähtökohta.

Sitten vielä ihan valmisteluun liittyvistä näkökohdista: Siis Huoltovarmuuskeskus kannattaa tätä ja pitää tätä erittäin hyvänä. Voisin vain todeta sen, että Rahtialusyhdistystä lukuun ottamatta valtakunnalliset merenkulun työmarkkinajärjestöt ovat puoltaneet tätä ratkaisua. Lähtökohtana on ollut se, että tällä saadaan työpaikkoja suomalaisille aluksille ja tämä osaltaan voi ikään kuin uudistaa tätä meidän ikääntynyttä tonnistoamme.

Erkki  Pulliainen  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Vastoin sitä, mitä arvoisa ministeri äsken juuri totesi, hallituksen esityksen perusteluitten sivulta 5 on luettavissa: "Ulkomaalaisen omistajan ja suomalaisen operaattorin välisen rahtaussopimuksen nojalla voidaan katsoa, että aluksen käyttö merenkulkuun on edelleenkin ratkaisevasti suomalaisten määrättävissä niin kauan kun sopimus on voimassa." Siihen se loppuu. Kun sopimus katkaistaan, niin sen jälkeen se alus menee mihinkä sattuu, Cayman-saaren rantaan ilmeisesti, joka on semmoinen turvallinen paikka maapallolla vielä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ministeri Luhtanen jätti kyllä nyt vastaamatta minun kysymykseeni, ehkä tarkoituksella.

Silloin kun tätä nettopalkkausjärjestelmää käsiteltiin, liikennevaliokunnassa kannettiin hyvin suurta huolta siitä, mitä sitten, jos nämä ehdot eivät täytykään, peritäänkö rahat takaisin vai annetaanko sitten vaan lisätukea hyvin menestyville yrityksille, niin kuin tällä hallituksella tuntuu olevan tapana. Silloin siinä järjestelmässä saatiin se varmuus, että tukea ei makseta, jos niitä työpaikkoja ei todellisuudessa ole. Olisin nyt halunnut tietää, että jos tässä taas käy niin, että rahat kääritään omistajien taskuun eikä työpaikkoja tulekaan eikä olekaan vaan pelkästään valtion rahat otetaan vastaan, niin miten se varmistetaan sitten, peritäänkö nämä takaisin.

Raimo Vistbacka /ps:

Herra puhemies! Huoltovarmuuteen liittyy se ongelma, jonka ed. Pulliainen otti esille. Eli kun on pitkäaikainen rahtaussopimus ja kun se sopimus päättyy esimerkiksi, silloin alushan voi siirtyä takaisin pois Suomen lipun alta, ja sehän vaarantaa nimenomaan huoltovarmuutta.

Jotenkin, arvoisa puhemies, tuntuu siltä, että onko tässä takana nyt joitakin suurempia voimia, mutta tähän en vielä halua ottaa kantaa sikäli, että olen liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen.

Mutta eräs asia minua hieman hämmästyttää tässä eli se, kun olen eräältä, ainakin omasta mielestäni asiantuntevalta, taholta kuullut, että kun muun muassa Saimaan liikenteessä on ulkomaanliikennettä ja osa on 75-prosenttisesti Venäjän alueella ja 25-prosenttisesti Suomen alueella, niin nämä yritykset eivät saa tukea. Entä sitten Saimaan kanavaliikenteen osalta, kun siellä saksalaisia aluksia liikkuu? Näillä on tämä oikeus, mutta ei sellaisilla, jotka liikkuvat, sanotaanko näin, Saimaan vesistöalueella ja sisävesiliikenteessä. Mutta suurin ongelma minun mielestäni on nimenomaan Saimaan kanavan se osa liikennettä, jossa alus on 75 prosenttia Venäjän alueella.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Herra puhemies! Laivoja on pidettävä suomalaisessa omistuksessa, se on Suomen ehdoton tarve, mutta näitä suomalaislaivoja pitää myös kohdella asianmukaisesti.

Nyt nämä teidän ministeriönne, arvoisa ministeri, virkamiehet ovat tekemässä sellaista väyläveroesitystä, joka sortaisi jäissä hyvin kulkevia suomalaislaivoja. Se alkuperäinen esitys ainakin oli aivan järjetön. Odotan teiltä kyllä nyt jämäkkyyttä, niin ettei tällä tavoin pääse käymään. Kysymys on erityisen iso Pohjanlahdella ja varsinkin Perämerellä. Jos tämä väylävero alkaa sortaa hyvin jäissä kulkevia laivoja, se on kova isku pohjoisille satamille ja myös siellä olevalle teollisuudelle. Odotan ministeriltä virkamiesten ohjaamista, niin ettei reki vaan tässä tapauksessa olisi hevosen edellä, niin kuin nyt siltä näyttää.

Pentti Tiusanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Tennilä viittasi Pohjanlahden ja Perämeren satamiin. Sama koskee myös Kotkaa ja Haminaa tässä tapauksessa, jos näin tehdään. Ne ovat hyvin pitkään jäässä, ja nimenomaan hyvin jäävahvistettuja aluksia tarvitaan noiden kahden sataman satamaliikenteen hoitamiseen.

Arvoisa puhemies! Olisi hyvä, jos ministeri voisi myös omalta puoleltaan kommentoida ed. Lapintien esittämiä arvioita, koska Viking Linen esimerkki oli kyllä aika kova. Eli kun valtio aivan selvästi antaa taloudellista tukea, niin se käytetään osinkojen maksamisen lisäämiseen. Näin ollen ei ole kai kuitenkaan hallituksenkaan tarkoitus vain vahvistaa omistajuutta eli omistajien tuloja, vaan oli muita tarkoituksia. Jos ne eivät todellakaan toteudu esimerkiksi tämän hallituksen esityksen kohdalla, niin mitä sitten? Mitä tehdään vaihtoehtona, vai katsotaanko vain päältä kuten Viking Linen tapauksessa?

Lopuksi, puhemies, tietysti on aivan selvä, että me tarvitsemme aluskantaa, huoltovarmuus vaatii sen, suomalaisia työpaikkoja, mutta myös kontrollia, erityisesti kun muuten valtiovalta ilmoittaa, että rahat ovat loppu, jos vaikka ajatellaan terveydenhuollon kehittämistä.

Markku  Laukkanen  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kyse on nyt todellakin kauppa-alusluettelosta annetun lain muuttamisesta, eräällä tavalla kauppa-alustoimintaa harjoittavien alusten tukijärjestelmästä. Väylämaksu on kokonaan toinen asia. Tässä laissa ei oteta mitään kantaa siihen, edustajat Tennilä ja Tiusanen. Siihen palataan myöhemmin, ja se on sitten kokonaan toisen keskustelun paikka.

Siitä huolesta, mitä täällä nyt on kannettu siitä, mihin tämä tuki menee: Hyvänen aika, ed. Lapintie, tässähän todellakin vastataan nyt juuri siihen huoleen, mitä eduskunta on kantanut siitä, millä laivat pysyvät Suomen lipun alla. Tässä on selvä analyysi siitä, että me pystymme palauttamaan jopa uusia aluksia Suomen lipun alle, jotka ilman tällaista tukijärjestelmää saattaisivat mennä kokonaan toisen lipun alle, ja saamaan ulkomaisten lippujen alta Suomen lipun alle aluksia. Nämä työllisyysvaikutukset, yli 300 henkilötyövuotta, ovat tavattoman merkittäviä. Emme kai me tällaista jätä vastaanottamatta, kun on eduskunta moneen otteeseen tätä huolta eri yhteyksissä kantanut.

Mutta se, herra puhemies, mikä tässä on iso ongelma, on asia, johon ed. Vistbacka täällä jo viittasi. Tämähän selkeästi nyt sulkee pois, ministeri Luhtanen, Saimaan liikenteessä olevat alukset, jotka eivät ole puhtaasti sisävesiliikennettä harjoittavia aluksia, vaan ovat myöskin meriliikennettä, ulkomaankauppaliikennettä, harjoittavia aluksia. Tästä haluan nyt muistuttaa, että ei ole kuin vuosi kaksi, kun eduskunta otti selvästi silloisen liikenne- ja viestintävaliokunnan mietinnön mukaisen kannan, jossa se asettui tukemaan sitä järjestelmää, että jos Saimaalla liikennöivä alus käyttää merityötulokorttia, niin se on myös oikeutettu tähän tukeen. Tämän eduskunnan näkemyksen on nyt ministeriö valmistelussa kylmästi sivuuttanut, ja pidän tätä kyllä rakenteellisena ongelmana. Pienellä muutoksella, ministeri Luhtanen, tämä voidaan kyllä valiokunnassa korjata, mielellään esittelijän kanssa yksissä tuumin, mutta valiokunta on toki valmis siihen yksinkin, jos ei muuten asiassa päästä eteenpäin, koska valiokunta on pitänyt tuota asiaa hyvin tärkeänä.

Liikenne- ja viestintäministeri Leena Luhtanen

Arvoisa puhemies! Ihan tähän ed. Laukkasen ja ed. Vistbackan esille ottamaan kysymykseen: Tätä asiaa, Saimaalla liikennöivien alusten tukea, valmistellaan. Se ei ole suinkaan jäänyt huomiotta, ja siitähän on olemassa eduskunnan kannanotot. Sen valmiusaste ei ole ollut sellainen, että se olisi voitu kytkeä tähän, ja toisaalta tämä asia näyttää jo olevan eduskunnalle aika vaikea ilman Saimaan tukiakaan, jotka vielä ikään kuin monimutkaistaisivat tätä tilannetta, koska siinä asiassa on kuitenkin omat elementtinsä. Toivottavasti eduskunta vielä nyt, valiokunta omalta osaltaan, myös tätä asiaa pohtii.

Itse asiassa minun ei tarvitse vastata enää ed. Lapintielle sikäli, että ed. Laukkanen toi juuri sen perusasian esiin, että nyt on kyse kauppa-alustuesta ja nyt on kyse siitä, että laivat, jotka meillä ovat mukana nettopalkkausjärjestelmässä, (Puhemies koputtaa) liputtautuvat hissun kissun Suomeen, tämä asia on nyt jo nähty, ja tämä on kokonaan uusi toiminta, jolla saadaan suomalaisten varustamoiden hoitamat, suomalaisten miehittämät alukset (Puhemies: Minuutti!) lisäksi meille Suomeen toimimaan.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kyllä tässä nyt huolestuttaa esimerkiksi ed. Laukkanen ja hänen asenteensa. Hän on kuitenkin liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja. Tässä on tämä sama asenne vähän kuin ministeri Luhtasellakin, tai sitten hän yksinkertaisesti ei tunne asiaa ollenkaan. Eli annetaan yritystukia yrityksille eikä ollenkaan tarkisteta sitä järjestelmää, säilyvätkö ne rahat siinä tarkoituksessa, mihin tarkoitukseen veronmaksajien rahat annetaan yritystukena. Jos niitä ei pystytä tarkistamaan ja esimerkiksi tarvittaessa perimään takaisin, niin kyllä se on silloin anteeksiantamatonta huolimattomuutta. Tämä nettopalkkausjärjestelmähän järjestettiin sitten valiokunnan käsittelyssä niin, että tukea ei makseta ennen kuin palkat on todellisuudessa maksettu. Mutta ehkä se sitten on liian vaikeaa ja monimutkaista ministeri Luhtaselle.

Erkki Pulliainen  /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämän hallituksen esityksen perusteluissa on yksi selvä fakta, ja se on se, että näin ostetaan suomalaisille merimiehille työpaikkoja kolmisensataa kappaletta. (Välihuuto) — Sehän on riidaton asia, en minä sitä kommentoinut, kun ei siinä ole mitään kommentoimista. Selvällä rahalla ostetaan työpaikkoja ja sillä sipuli.

Arvoisa puhemies! Mutta ydinkohta tässä onkin se, että huoltovarmuus hallituksen esityksen perustelujenkin mukaan loppuu. Kerrotaan vaan, mikä on entistä, mutta silloin kun on tästä ratkaisusta kysymys, ei edes kuvitella, että huoltovarmuus näiltä osin lisääntyisi. Tämähän on se perimmäinen asia tässä asiassa. Mutta jos se huoltovarmuus haluttaisiin hoitaa tässä yhteydessä, niin silloin satsattaisiin täysin kotimaisessa omistuksessa olevaan rahtialuskantaan ja silloin se asia olisi ihan toisissa puissa.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessähän on kysymys, niin kuin tässä on hyvin tullut esille, vähän muustakin kuin huoltovarmuudesta. En siihen muuhun nyt kajoa, koska siinä ministeri Luhtanen on hallituksen puolelta päävastuussa. Minusta kuitenkin tämä esitys myöskin huoltovarmuuden kannalta on asiaa parantava eikä heikentävä vaikutuksiltaan. Tässä mielessä ihan ministerinä, jolle kuuluu yleisvastuu Huoltovarmuuskeskuksesta, ihan kernaasti voin tukea tätä esitystä ja sen eteenpäin menemistä.

Oma lukunsa on se, riittävätkö nämä toimet tai tämä pieni apu huoltovarmuuteen, mikä tässä tulee, ylipäänsä vastaamaan siihen haasteeseen, jonka tämä jonkun verran heikentynyt huoltovarmuus nimenomaan tämän tonniston osalta asettaa. Kieltämättä se on jonkinmoinen haaste. Tänä päivänä Suomen viennistä suurin piirtein 20 prosenttia kulkee omalla tonnistolla ja tuonnista noin 40 prosenttia. Jos merkittävämpi kriisi sattuisi maailmalla, niin kieltämättä aika lähellä aletaan olla hyvinkin huolestuttavia rajoja. Kuitenkin Huoltovarmuuskeskuksen johtokunta säännöllisesti käy arvioita läpi siitä, mihinkä näiltä osin — siis tonniston osalta — huoltovarmuus riittää, ja varsinaista tällaista kriisiä sieltäpäin, joka olisi johtanut esityksiin, ainakaan yleishallinnosta vastaavan ministeriön johtoon ei ole tullut.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minun mielestäni merenkulkuliikenteen, niin kauppa-alusten kuin matkustaja-alustenkin liikenteen, alan yrittäjien pitäisi lähteä siitä, että hinnoittelu on oikea ja he voisivat suorittaa investoinnit ja työntekijöitten palkkojen maksut ilman kansallista tukea. Toivon, että EU puuttuu tähän ja harmonisoisi, että koko EU:n 25 maan alueelta poistettaisiin kaikki merenkulkuliikenteen tuet. Normaali yritystoimintahan lähtee siitä, että bisnes on se, joka itse hoitaa itsensä ilman kansallista tukea.

Nyt tässä puhutaan huoltovarmuudesta. Huoltovarmuus varmasti säilyy siitä huolimatta, että me emme antaisi euron euroa lisätukea näille, koska epäilen kuitenkin, että suomalaiset alukset eivät herkästi siirry omistajasukujen omistuksesta kansainvälisten omistajien omistukseen. Siinä mielessä tämä tuki minun mielestäni on lähinnä sitä, että 300 työpaikkaa turvataan.

Jos ajatellaan ulkomaankauppaliikenteessä olevia rekka-autoilijoita, joita on pilvin pimein, jotka joutuvat taistelemaan kilpailutilanteessa lähinnä saksalaisten yritysten kanssa, niin kilpailutilanne on niin kova, että niitten nettotuotto on vain 0,6 prosenttia vuodessa. Ja kun katsotaan, miten merenkulkualan yrityksiä lähinnä suuryritykset omistavat ja tavarat tehtaalta asiakkaalle -ketjusta osan hoitaa laivasto ja suurin osa hoidetaan kuitenkin kumipyörillä eteenpäin satamista, henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että enemmän meidän pitäisi kantaa huolta rekka-alan yrittäjistä kuin laivanvarustajista.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minä ymmärsin, että ed. Kuosmanen puheensa alkuosassa vetosi EU:hun, että näistä epäterveistä ja kilpailua vääristävistä tuista luovuttaisiin. Olen äärimmäisen tarkoin samaa mieltä. Ed. Kuosmanen muistaa loistavan tarkasti sen, että silloin kun teidän puolueenne valtiovarainministeri oli rootelissa, vielä vastustettiin EU:ssa sitä laajennusta, mikä näihin tukipolitiikkoihin tuli komission taholta, ja se meni Lipposen hallitusten aikaan poskelleen meistä riippumattomista syistä. Mutta pitäisi uskoa nyt, että kun nyt on parempi hallitus kuulemma, kun se on saanut luottamuslauseen täällä moneen kertaan, niin se hoitaa tämän homman kuntoon.

Esko-Juhani  Tennilä  /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laukkaselle totean, että väyläverosta on syytä kantaa huolta nyt, kun esitys on juuri viimeisteltävänä tänne tuotavaksi. Jos se toteutuu siinä virkamiesten esittämässä muodossa, se on raju isku suomalaiselle laivastolle, joka on hyvin jäävarustettu, ja suosii ulkomaalaisia heipparalla-laivoja. Eihän siinä ole mitään järkeä. Olkaa nyt tarkkana myös valiokunnassa. Ja kyllä minä odotan, että myös ministeri Pekkarinen asiaan kiinnittää huomiota, sillä tässä on teollisuudestakin kysymys. Jos tämmöinen isku tulee Perämeren, Pohjanlahden ja varmaan Suomenlahdenkin teollisuuslaitoksille, niin kuin nämä virkamiehet olivat hankkeita siihen suuntaan viemässä, niin eihän siinä ole mitään järkeä.

Reijo  Paajanen  /kok:

Arvoisa puhemies! Liikenne- ja viestintävaliokunnassa on käyty runsaasti keskustelua tästä asiasta. Totean ensinnäkin, että puheenjohtaja Laukkanen toi erinomaisesti esiin ed. Lapintielle ne ongelmat, mitkä tässä on, että meillä ollaan liputtamassa aluksia ulos, jos me emme tee jotain. Ne liputetaan pomminvarmasti. Tältä osin varustamot saavat sen hyödyn, kun he maksavat henkilöstölleen palkat, elikkä he saavat nämä sivukulut ja ennakonpidätykset vähennettyä itseltään. Tällöin palkanmaksu on tapahtunut, ei niin, että tulisi tämä tuki jossain muussa muodossa. Se näkemys on aivan erheellinen.

Saimaan kanava, joka on ollut myös monasti esillä valiokunnan käsittelyssä, on ulkomaanliikennettä. Nyt virkamiestaho haluaa valmisteluissa tehdä niin, että tuota kanavaliikennettä ei katsota ulkomaanliikenteeksi, vaikka se suuntautuukin aina Venäjälle ja ulkopuolelle Suomen rajojen. Tältä osin eduskunnan tahtoa ei kuulla, jos päätöksenteko ja valmistelu tältä osin ei muutu kanavamyönteiseksi.

Puhetta on ryhtynyt johtamaan puhemies Paavo Lipponen.

Roger Jansson  /r:

Värderade herr talman! Den internationella sjöfarten är en internationell näring som är utsatt för internationell konkurrens. Sjöfartsnäringen i Finland lever alltså utanför landets näringsliv och den konkurrens som finns inom landet. Så finsk sjöfart måste därför ha samma regler och samma förmåner som våra konkurrenter om vi skall ha en möjlighet att driva sjöfart under finsk flagg i fortsättningen med finska arbetstagare ombord. Så det är ytterst viktigt också för försörjningsberedskapen, som annars fortsätter att minska, om vi inte klarar av den här uppgiften inom näringspolitiken. Propositionen är ett förslag, ett steg, i den riktningen och bör därför få understöd här i riksdagen.

Vad som förvånar mig i debatten är ledamot Lapinties påstående om att de stöd som har utbetalats till sjöfarten, särskilt till passagerartrafiken, och de åtgärder som har vidtagits i de arbetsmarknadsmässiga förhandlingarna inte skulle ha haft avsedd effekt. Tack vare dessa åtgärder fortsätter det nämnda rederiet och åtskilliga andra rederier att segla under finsk flagg, eftersom de här åtgärderna har möjliggjort det. Tack vare de här åtgärderna har man kunnat rädda åtskilliga hundratals finska arbetsplatser, ja, man kan till och med tala om tusentals. Skulle man inte ha gjort det hade effekten blivit densamma som skett inom ramen för i dag icke längre finskägda rederiers verksamhet, Silja Line har huvuddelen av sin flotta utflaggad och det stora finska rederiet, Finnlines, har också huvuddelen av sin flotta utflaggad. Så de här åtgärderna som staten har vidtagit har alltså möjliggjort för alla finska rederier att fortsätta verksamheten under finsk flagg och de flesta, nästan alla, har kunnat göra det.

Den verksamhet som i dag bedrivs inom ramen för passagerarstödet är i sig dock inte längre lönsam. Den skapar inga nya pengar och möjligheter till utdelning av vinst. Konkurrensen från Estland är för hård till den delen. Så ytterligare åtgärder, särskilt när det gäller möjligheten att anskaffa nytt tonnage och att förnya tonnaget, måste till.

Jag tror att det är gammal skåpmat att skälla på Viking Line för den dividendutdelning som skedde för verksamhetsåret 2003. Situationen har ordentligt förändrats efter det. Den nya lagstiftningen om stöd för verksamheten trädde i kraft den 1 januari 2005. Situationen är helt annorlunda nu, några överstora dividender diskuteras inte överhuvudtaget längre. Nu är det fråga om att vi tillsammans skall kunna bibehålla och utveckla finsk sjöfart och säkerställa arbetsplatserna ombord. För det behöver vi ytterligare åtgärder än de tidigare stödformerna och den här regeringspropositionen om vi vill bibehålla vår internationella konkurrenskraft. Det har vi goda förutsättningar till, näringen är för övrigt lönsam och expanderande.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minun mielestäni vuosi 2003 nyt ei ole kovin kaukana. Silloin nimenomaan oli kyse ihan samasta asiasta, mitä nytkin peräänkuulutan, eli jos veronmaksajien valtiolle maksamia rahoja annetaan edelleen yritystoiminnan tukemiseen, niin kyllä silloin valtion velvollisuus on myös valvoa, että niitä käytetään vastuullisesti. Mielestäni Viking Linen esimerkki vuodelta 2003 on sellainen esimerkki, jota ei pidä unohtaa, ja kuten ed. Jansson itsekin totesi, siitä on ilmeisesti otettu opiksi ja näin ei enää toimita vaan osataan jo toimia vastuullisena omistajana, ja hyvä näin.

Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa miksikään vaan siitä huolimatta, kun annetaan hyödyllisiä yritystukia — ja jos tämäkin nyt tuo 300 työpaikkaa, niin sehän on kieltämättä hyvä, en ole väittänyt, että se ei olisi — mielestäni pitää valvoa, että ne rahat menevät siihen tarkoitukseen, mihin ne on ajateltu, eikä niitä käytetä muuhun.

Roger  Jansson  /r(vastauspuheenvuoro):

Herr talman! Det viktiga i sammanhanget var att rädda arbetsplatserna, de finska arbetsplatserna under finska avtal ombord, och det lyckades. Det lyckades fullt ut när det gäller Viking Line. Jag hoppas att det också skall lyckas lika bra när det gäller stödet till andra rederier. Därför är det olyckligt när man i riksdagsdebatten här hänvisar till ett företag. Jag stödde inte heller på något sätt den överstora dividend som Viking Line delade ut det där året, men däremot uppfylldes stödets målsättning fullständigt när det gäller Viking Lines insatser och Viking Lines policy. Fartygen kunde hållas kvar under finsk flagg och personalen ombord kunde fortsätta att arbeta under finska avtal.

Reijo Laitinen /sd:

Puhemies! Tulin tänne puhujakorokkeelle, kun ajattelin, että tuo 2 minuuttia saattaa olla liian lyhyt puheenvuoron käyttöön. En aio kuitenkaan pitkää puheenvuoroa pitää.

Olen ed. Janssonin kanssa samaa mieltä hyvin pitkälle muilta osin paitsi tässä Viking Linen tapauksessa. Kyllä se moraalisesti oli tuomittava linja, mitä yhtiö veti. Samanaikaisesti kun valtio ohjasi tukea yhtiölle, jaettiin aika muhkeita osinkoja, ja sitä ei tietenkään voi hyväksyä. Toivon mukaan tästä nyt sitten merenkulku on opiksi ottanut.

Tämän lakiehdotuksen keskeisin tavoite on se, minkä ed. Pulliainen täällä aikaisemmin sanoi: tällä lakiehdotuksella turvataan jossain määrin meidän merenkulkuamme ja sen kehittymistä ja niitä työpaikkoja, mitä siellä, tosin yhä vähenevässä määrin, on. Tässä suhteessa on tärkeätä, että tätä viedään nyt eteenpäin.

Huoltovarmuuden osalta on todettava, että tällä lisätään jossain määrin meidän merenkulkumme huoltovarmuutta, mutta tosiasia on se, että tämä pohjautuu nyt siihen lausuntoon, minkä Huoltovarmuuskeskuksen johtaja erään toisen asian käsittelyn yhteydessä totesi: että meidän huoltovarmuutemme osalta eletään kriittisiä aikoja. Tämä tulisi eduskunnan vakavasti huomioida, ja minun mielestäni se tarkoittaa sitä, mitä täällä muun muassa ed. Jansson totesi, että pitää pystyä meidän tonnistoamme edelleenkin saada kasvamaan ja investoida uuteen kalustoon. Minä toivon, että valiokunta tämän huoltovarmuuskysymyksen myöskin selvittää merenkulun osalta hyvin perusteellisesti ja saadaan sitä kautta sitten täsmällinen ja oikea kuva siitä, missä ollaan ja minkälaisia uhkia siellä on näköpiirissä.

Väylämaksusoppaan sinänsä tämä lakiehdotus ei nyt puutu, niin kuin ed. Laukkanen valiokunnan puheenjohtajana totesi. Mutta selvää on se, että väylämaksuvirheellisyydet, jopa lakien mahdolliset rikkomiset, tulee ilman muuta selvittää ja on päästävä sellaiseen järjestelmään, että tällaiset väärinkäytökset eivät ole jatkossa mahdollisia, Minä luulen niin, että eduskunta odottaa kyllä, että tältä osin hallitukselta tulee esitys, jolla pystytään tähän kysymykseen sitten kantaa ottamaan.

Saimaan kanavaliikenne on minusta myöskin semmoinen kysymys, joka tulee nyt valiokunnassa perusteellisesti käsitellä. Kyllä minä katson niin, että Saimaan kanavaliikenne on ulkomaanliikennettä, ja tässä suhteessa ihmetyttää se, miten ovat voineet ministeriön virkamiehet lähteä tulkitsemaan sillä tavalla, että se ei sitä olisi, mitkä ovat ne perusteet, että se olisi muka sisävesiliikennettä. Näinhän asianlaita ei ole.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Ulkomaanliikenteessä olevien kauppa-alusten nettopalkkajärjestelmää vastaava lisätuki tulisi ohjata ja laajentaa koskemaan myös sisävesiliikennettä. Saimaalla on esimerkiksi tilanne se, että saksalaiset alukset saavat matkustaja-alus- ja lastialustukea, mutta suomalaiset alukset eivät saa ollenkaan. Siinä mielessä tämä suuri epäkohta pitäisi pikaisesti hallituksen ja eduskunnan korjata. Jos ajatellaan metsäteollisuustuotteitten ja puutavaran kuljetusta Saimaalla, niin se on suuri määrä vuosittain, monta miljoonaa tonnia, ja sen lisäksi esimerkiksi 50 miljoonaa tonnia olisi mahdollista energiahaketta saada sisävesialueitten satamista kuljetettua polttoaineeksi näihin lämpötehtaisiin. Siinä säästettäisiin vuosittain noin 30 miljoonaa tonnia öljyä, mikä on valtava säästö energiassa.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Minusta tämä keskustelu on hyvin kartoittanut tämän tilanteen. Meillä on kolmenlaista tonnistoa: yksi kategoria on Finnlines-tonnisto, toinen on muut merenrantatonnistot, ja sitten on tämä Saimaan liikenne. Nyt kun ei huoltovarmuus ole se kriteeri, kun se ei ole tässä, sitä ei ole edes perusteluissa, näin luodaan lähtökohtaisesti erilaisia menettelyjä, niin kuin hajautetaan vaan tätä tukijärjestelmää, kun se voitaisiin hoitaa kerralla. Edustajat Kuosmanen, Laukkanen ym. ovat aivan oikeassa. Tämä asia olisi pitänyt hoitaa kertaheitolla, koko paketti, kuntoon.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Tosiaan, kuten ed. Pulliainen sanoi, tässä on, sitaateissa sanottuna, veivaamisen maku yleensä merenkulun osalta, koska paloittain tuodaan, välillä vedetään esityksiä pois ja taas tuodaan uusia. Tietysti toisaalta on myönnettävä, että EU ei ole myöskään kovin linjakas näissä asioissa. Mutta ed. Laitisen puheenvuoron johdosta toteaisin kyllä sen, että hän voisi hieman evästää oman puolueensa ministeriä eli valtiovarainministeriä, koska käsitykseni on se, että valtiovarainministeriöstä on tullut hyvinkin tiukat ja kovat kriteerit, niin että Saimaan kanavan liikenne suomalaisille aluksille ei ole tasavertainen, kun siellä liikkuu esimerkiksi saksalaisia aluksia. Oma käsitykseni on jopa se, että Saimaalla esimerkiksi Savonlinnan ja Joensuun välillä osa saksalaisista aluksista voi suorittaa niin sanottua kabotaasiliikennettä, jolloin suomalaiset alukset, jotka ovat sisävesiliikenteessä ja osittain Saimaan kanavaliikenteessä, ovat täysin eriarvoisessa asemassa.

Reijo  Laitinen  /sd:

Puhemies! Evästetään kyllä.

Keskustelu päättyy.