Täysistunnon pöytäkirja 55/2005 vp

PTK 55/2005 vp

55. TIISTAINA 17. TOUKOKUUTA 2005 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys maantielaiksi ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Ahti Vielma /kok:

Arvoisa puhemies! En halua jarruttaa joustavasti etenevää istuntoa, mutta muutama sana kuitenkin tästä maantielaista.

Ensinnäkin, kun tämä korvaa yleisistä teistä annetun lain, joka on säädetty vuonna 54, niin minä haluaisin korostaa sitä, kuinka hyviä lakeja on 50 vuotta sitten Suomessa säädetty. Kun me tiedämme maantieverkoston osalta, kuinka paljon sitä on rakennettu 50 vuoden aikana, oikeastaan kaikki keskeisemmät väylät Suomessa, ja tämän lain mukaan on toimittu ja tietoimitukset tehty ja kaikki on onnistunut suhteellisen hyvin, niin hyvä on ollut eduskunta silloinkin.

Sitten toinen asia, mikä minusta tässä on erittäin hyvää, on se, että tieoikeus muuttuu omistusoikeudeksi. Siinä on ollut matkan varrella monennäköisiä ongelmia ja tulkintavaikeuksia. Nyt sekin asia tulee tässä yhteydessä korjattua. Sitten kun vielä korvaus määritellään lunastuslain mukaisesti, tämä laki on maanomistajien kannalta myöskin erittäin hyvä. Ja kun vielä tämä korvaus arvioidaan ja määrätään toimituksen päättymisajankohdan mukaisesti, kun kaiken kaikkiaan vanha laki on nykyaikaistettu, niin minun näkemykseni ja vuosien varrella saamani kokemuksen mukaan tästä tulee entistä parempi laki.

Minä kiinnittäisin huomiota 3 §:n 2 momenttiin, joka sekin on erittäin hyvä. Siinähän sanotaan, että maantieverkon tulee tarjota mahdollisuus turvalliseen ja toimivaan liikkumiseen ja kuljettamiseen koko maassa kohtuullisin kustannuksin ottamalla huomioon eri väestöryhmien liikkumistarpeet ja eri elinkeinoalojen kuljetustarpeet. Minä luin täältä oikein puhujakorokkeelta tämän momentin sen vuoksi, että kun tämä laki tulee voimaan, niin Valtatie 4 ei täytä tämän nyt toisessa käsittelyssä hyväksyttävän maantielain 3 §:n 2 momenttia. Eli me, jotka olemme kiirehtineet Valtatie 4:n saamista ohjelmiin, saamme tässä erittäin vankan perustelun ihan lakipykälän mukaan, miksi se on peruskorjattava. Se ei ole turvallinen, eikä se ole elinkeino-olojen kannalta riittävän hyvässä kunnossa.

Mutta halusin tulla tämän, arvoisa puhemies, sanomaan, että kun olen käytännössä joutunut vuosikymmenet olemaan mukana vanhan yleisistä teistä annetun lain mukaisissa toimenpiteissä, niin se laki on ollut hyvä, mutta se vaan paranee.

Raimo  Vistbacka  /ps:

Arvoisa puhemies! Täytyy tulla tänne puhujakorokkeelle ihan lyhyesti toteamaan muutamia seikkoja. Mutta ensiksi täytyy todeta — en tiedä nyt oikein, mitä sanaa käyttäisi — että kun ed. Vielma kehui hallituksen esitystä ja valiokunnan yksimielistä mietintöä, siltä osin tämä on ilmeisen poikkeuksellista, koska yleensä ed. Vielma on hyvin kriittisesti suhtautunut, tietysti perustellusti, hyvin moneen seikkaan, joka on ollut tulkinnanvarainen.

Arvoisa puhemies! Tässä mietinnössä ja hallituksen esityksessäkin on todettu nimenomaan se tärkeä seikka, että maanteitten käyttö on edelleen maksutonta. Minun mielestäni se on eräs tärkeä periaate kuitenkin Suomessa siitä huolimatta, että meillä keskustellaan hyvin paljon silta- ja tiemaksuista. Tunneleitahan meillä ei sillä tavoin ole kuin Norjassa taikka Keski-Euroopassa.

Arvoisa puhemies! Ihan muutama seikka vaan siitä, millä tavoin valiokunta näki nämä asiat lähinnä sellaisten pykälien osalta, joissa yksityiskohtaisesti on lähdetty perustelemaan hallituksen esitystä hyvinkin pitkälle menevin kannanotoin.

Ensimmäinen on liittyminen maantiehen ja tässä lähinnä liittymän käyttötarkoituksen muuttaminen. Valiokunta näki tärkeänä sen, koska usein esimerkiksi pieni kiinteistö ostetaan ja liitetään suureen ja sitten myyjä haluaa kuitenkin asua sillä omalla plantaasillaan, sitaateissa sanottuna, eli omakotitalossa, joka lohkotaan pieneksi tontiksi, jolloin käyttötarkoitus muuttuu. Ainakin tuolla Länsi-Suomessa tilanne on ollut se, että käyttötarkoitusmuutoksia ei ole juurikaan saatu. Tähän valiokunta on mielestäni hyvin painokkaasti ottanut kantaa. Tietysti aina pitää muistaa se, että liikenneturvallisuus ei saa vaarantua.

Mutta, arvoisa puhemies, sitten toiseen seikkaan valiokunta myöskin hyvin konkreettisella tavalla otti kantaa muuttamatta pykälää, mutta mielestäni viestittämällä ihan selvästi sen, millä tavoin Tiehallinnon tulisi suhtautua, sitaateissa sanottuna, tienvarsimainontaan eli opastukseen. Aikaisemmin Tiehallinnon ohjeistuksessa on hyvin yksityiskohtaisesti sanottu, että tällaista lupaa ei voi tieliikennelainsäädännön mukaan antaa, vaikkakin olisi kyse liiketaloudellisen tuloksen parantamisesta ja vaikka olisi matkailuyritys, se ei ole riittävä peruste luvan myöntämiselle. Lisäksi on todettu, että myöskään pelkästään yhden liikenteenharjoittajan toimintaa palveleva mainos ei ole riittävä peruste. Tältä osin valiokunta on mielestäni aika selvästi ottanut kantaa, että kun esimerkiksi marjoja, hedelmiä tai uusia perunoita siellä mainostetaan, tällainen olisi sallittava. Kun ajattelee, että ne ihmiset siellä periferiassa yrittävät jotenkin tulla toimeen, niin kyllä niiltä rintamaitten ohikulkijoiltakin kannattaisi ottaa pois ne eurot ja sentit, jotka ovat tarjolla.

Sitten toinen seikka, jossa Tiehallinto ohjeistuksessaan on ollut aika tiukalla kannalla: On määritelty yleisötapahtumat ja se, mitkä ovat yleisötilaisuuksia, ja todettu, että jos nämä merkit ovat tilapäisiä, kuten yleensä yleisötilaisuuksissa, niin ne merkit voidaan pystyttää vuorokautta ennen tilaisuuden alkua ja merkit on poistettava vuorokauden kuluessa tilaisuuden päättymisestä. Tämä on monella paikkakunnalla — ja jälleen, arvoisa puhemies, totean, että ainakin Länsi-Suomessa — ollut todellinen ongelma. Kun koko talven joku kyläteatteri tai joku kylätoimikunta on harjoitellut jotakin näytelmää ja sitten kesällä se esitetään muutaman kerran taikka jonakin viikkona kaksi tai kolme kertaa, niin aina vuorokautta ennen ne merkit voi asettaa ja sitten tilaisuuden päättymisen jälkeen vuorokauden kuluessa ne on poistettava, eli viikossa pitää edestakaisin sitten kiertää niitten liikenneohjaukseen tarkoitettujen nuolien kanssa. Tältä osin valiokunta on ottanut selvän kannan ja tulkinnut tätä pykälää sillä tavoin, että jos on esimerkiksi kesäteatterista kyse tai jostakin muusta sellaisesta tapahtumasta, joka on vaan muutaman viikon esimerkiksi, pari kuukauttakin, kesäaikana, niin kun ne nuolet kerran laitetaan sinne, joilla ohjataan liikennettä — se on myös minun mielestäni liikenneturvallisuuskysymys — ne voivat olla sen koko ajan siellä.

Arvoisa puhemies! Voimaansaattamispykälässä on todettu, että laki tulee voimaan kuusi kuukautta sen jälkeen, kun laki on hyväksytty, eli siltä osin tätä ei varmasti saada voimaan vielä tulevan kesäkauden aikaan, mutta toivoisin, että tiehallintoviranomaiset ymmärtävät sen, että jos eduskunta on hyväksynyt lain, niin silloin myös Tiehallinto antaa uudet ohjeistukset sen mukaisesti, mitä eduskunta on hyväksymispäätöksellään toisessa käsittelyssä päättänyt.

Inkeri  Kerola  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Olin estynyt olemasta käsittelyssä olevan maantielain ykköskäsittelyssä, mutta kuulin siitä keskustelusta muun muassa sen, että ed. Tiusanen aprikoi, oliko mahdettu huomioida Århusin sopimus, kun on kysymyksessä osaltaan tällainen pitkittäishanke, siis onko Århusin sopimusta sovellettu lakia säädettäessä. Toisin nyt kaikille tiedoksi, että asiantuntijakuulemisessa tätä asiaa kysyttiin nimenomaisesti ja asiantuntija toi julki sen, että Århusin edellyttämät asiakohdat on huomioitu tämän lain käsittelyssä, joten ed. Tiusanen voi olla rauhallisella mielellä tämän asian suhteen: kaikki on kunnossa.

Pekka Kuosmanen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tämä maantielain uudistus on paikallaan siinä mielessä, että kun kunnanvaltuustoille siirrettiin valta asemakaavan laatimisesta ja se on monta kertaa ristiriidassa sitten maakuntakaavan ja yleiskaavan kanssa, niin tämä lakiesityshän lähtee siitä, että yleissuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin maakuntakaavaa tai oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Yleissuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa, jos kunta ja alueellinen ympäristökeskus sitä puoltavat. Tiesuunnitelmaa ei saa hyväksyä vastoin oikeusvaikutteista kaavaa. Eli tämä on erittäin tärkeä muutos.

Otan esimerkiksi Haminan, jossa on semmoinen tilanne, että valtuusto on pähkäillyt, rakennetaanko Haminan ohitustie eteläisen vaihtoehdon vai pohjoisen vaihtoehdon mukaan. Maakuntakaavassa esitetään pohjoista vaihtoehtoa, joka on yleissuunnitelman pohjana, mutta siitä huolimatta Haminan kaupunginvaltuusto pähkäilee vielä edelleen asemakaavan kanssa. Nyt tämä selkiyttää sen tilanteen, niin että yksittäinen kunta ei voi vaikeuttaa maakuntakaavan toteuttamista.

Keskustelu päättyy.