Täysistunnon pöytäkirja 55/2013 vp

PTK 55/2013 vp

55. TIISTAINA 21. TOUKOKUUTA 2013 kello 14.00

Tarkistettu versio 2.0

4) Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta annetun lain muuttamisesta

 

Mauri Pekkarinen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tässä kysymys on res-direktiivin toimeenpanosta ja nimenomaan toimeenpanosta niiltä osin, että tässä määritellään menettelystä, jolla vain sellaista sähköä, jonka alkuperä on takuulla varmennettua, voidaan jatkossa myydä uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna sähkönä.

Res-direktiivi määrää ne menettelytavat, jotka uusiutuvalla tuotetun sähkön varmentamiseksi tarvitaan, jotta sähköntuottaja voi myydä sähköä uusiutuvana. Ja sitten uusiutuvan sähkön tuottaja on taas asiakkailleen velvollinen antamaan vuoden lopussa aina selvityksen siitä, miten ja millä tavalla ja kuinka paljon siitä sähköstä on nimenomaan tuotettu uusiutuvalla, jota tuo sähkön myyjä myy.

Arvoisa puhemies! Tässä menettelyn ideana on se siis, että löytyy ensinnäkin yhteiset menettelytavat tuon uusiutuvan varmentamiseksi, tulee takuujärjestelmä, jolla myyjä saa tuon takuun sen alkuperästä ja tulee järjestelmä, jolla sähkön ostaja tietää, että tuo sähkö varmasti on yleisellä eurooppalaisella metodilla tunnettu ja tunnistettu uusiutuvaksi sähköksi. Tästä pohjimmiltaan on kysymys.

Ehkä vielä sekin kannattaa sanoa ja todeta, että tämä ei velvoita kaikkia sähkön tuottajia ilmoittamaan tuottamansa sähkön alkuperää. Jos haluaa tuottaa, niin kuin monet tuottavat sähköä muulla tavalla kuin uusiutuvalla energialla, niin tämmöiselle yhtiölle ei tule mitään erillistä raportointivelvollisuutta. Tämä koskee vain niitä, jotka tuottavat uusiutuvalla. Tämä selkeyttää vain näiden osalta pelisääntöjä ja on hyvä ratkaisu sekä sähkön tuottajan että sähkön kuluttajan kannalta näiltä osin. Valiokunnan mietintö on yksimielinen.

Jukka Kärnä /sd:

Arvoisa puhemies! Kuluttajan on usein vaikea arvioida sitä, mistä hänen sähkönsä on peräisin ja miten sitä tuotetaan. Ympäristö- ja ilmastotietoisuus kuitenkin kasvaa kansalaisissa jatkuvasti, ja lainsäätäjän on myöskin reagoitava, totta kai, näihin muutoksiin. Nyt tämän käsittelyssä olevan ehdotuksen tarkoituksena on muuttaa sähkön alkuperän varmentamisesta ja ilmoittamisesta annettua lakia uusiutuvan energian alkuperätakuiden osalta.

Alkuperätakuita käytetään todistuksena siitä, että tietty osa energiastamme on tuotettu uusiutuvista lähteistä. Jatkossa tämä alkuperätakuu olisi ainoa menetelmä varmentaa sähkö tuotetuksi uusiutuvista energialähteistä. Uudistus pohjautuu res-direktiiviin.

Tämä uusi sääntely on hyvä tapa selkeyttää uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön markkinoinnissa noudatettavia käytäntöjä. Uudistus parantaa myös kuluttajansuojaa, sillä järjestelmä, jonka avulla varmistetaan, että myynnissä oleva sähkö todella on uusiutuvaa, poistaa tiettyjä vallitsevan tilanteen tämänhetkisiä ongelmia.

Kuluttajan asema parantuu myös sitä kautta, että uudessa mallissa sähkön tuottajien vertailu on, totta kai, helpompaa yhtenäisten arviointitapojen ansiosta. Ehdotetun järjestelmän käyttöönotto on tuottajille vapaaehtoista, ja näin tuottaja voi itse arvioida tietenkin sen oman järjestelmän markkinointihyödyn ja toimia sen mukaisesti. Kuluttajien kannalta on, totta kai, erityisen toivottavaa, että mahdollisimman moni tuottaja ottaisi tämän järjestelmän käyttöönsä.

Ehdotusmuodossaan tämä laki antaa sähkön myyjille ilmoitusvelvollisuuden, jonka mukaisesti sähkön tuottajien on vuosittain ilmoitettava asiakkailleen kunkin energialähteen osuus sen edellisenä vuonna käyttämistä polttoaineista. Tällä tavalla kuluttaja pääsee myös tarkemmin vertailemaan sähkön tuottajan asennoitumista uusiutuviin energialähteisiin ja voi sitä kautta esimerkiksi vaihtaa sähköyhtiötään näihin tietoihin perustuen.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Välillä tulee kyllä pohdittua, tuleeko Euroopan unionista liikaakin sääntelyä, ja varmaan tuleekin, mutta tämä nyt lienee kuitenkin järkevä direktiivi ainakin tavoitteiltaan, tämä res-direktiivi, mihin tämä esitys perustuu. Sen tavoitteenahan on lisätä uusiutuvan energian käyttöä, ja se on tietenkin hyvä tavoite.

Tämän lakiesityksen pitäisi sinänsä selkeyttää tämän alan aika kirjavia käytäntöjä. Tietysti se nyt nähdään sitten vuosien päästä, miten se käytännössä toimii. Valiokunta tässä mietinnössä kuitenkin painottaa, että tämän ehdotetun järjestelmän hyödyntäminen on sähkön tuottajille vapaaehtoista. Aika näyttää sitten, miten tämä tulee käyttöön. Joka tapauksessa se selkeyttää uusiutuvilla energialähteillä tuetun sähkön markkinoinnissa noudatettavia käytäntöjä ja parantaa kuluttajan suojaa. Ihan arvokkaita asioita.

Arvoisa puhemies! Tämän lisäksi kyllä pitäisin tärkeänä, että muutoinkin pohdittaisiin niitä erilaisia ihan käytännön keinoja, millä voidaan lisätä uusiutuvan energian käyttöä Suomessa ja EU-alueella laajemminkin. Ennen kaikkea tämä on Suomen kannalta merkittävä kysymys. Koska meillä on resursseja, monenlaisia mahdollisuuksia ja vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia lisätä uusiutuvaa, niin tarvitaan nämä pykälät ja sääntelyt kuntoon, mutta tarvitaan varmasti myös monia muita toimia, joilla fossiilisten käyttöä, varsinkin kivihiilen käyttöä vähennetään ja korvataan sitä uusiutuvilla energialähteillä.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puheenjohtaja! Sen verran tosiaan peesaan edellistä puhujaa, että kannatettava direktiivi. Toki EU on paradoksaalinen näissä uusiutuvissa jutuissa, koska nyt ollaan lyömässä Kiinalle lähes 50 prosentin tulli siitä, että Kiina on onnistunut kopioimaan, jos näin kauniisti voi sanoa, teollisuusvakoilulla parhaat aurinkokennot, ja aurinkovoimaa tarvittaisiin tässä uusiintuvassa enemmän ja enemmän. Paljon miellyttävämpää kuin tuulivoima. Ja sitten myös Suomessa lainsäädäntö on se, että se, että nämä kotitaloudet ja muut voisivat myydä verkkoon takaisin tätä aurinko- ja tuulivoimaa, puuttuu selkeästi vielä näistä jutuista.

Toinen asia, mitä haluan sanoa: On kunnioitettavaa, että alan ex-ministeri Mauri Pekkarinen kannatti näinkin tiukkaa direktiiviä. Kas, tässä monta kertaa aikoinaan kysyin Fortumin jutuista ja siitä, minkä takia laissa lukee, että kiinteät maksut ja siirtomaksut... Niiden pitää olla kohtuullisia. Nyt kun Fortum on myymässä näitä jakeluverkostojaan ulkomaille, niin jos lakiin jää ex-ministeri Pekkarisen aikoinaan puolustama "kyllä ne osaa olla kohtuullisia" -juttu, niin kuinka paljon oikein ulkomailla voivatkaan nämä omistajat rahastaa suomalaisilta, vaikka ei edes käytä sähköä, pelkästään siirtomaksuja ja näitä kiinteitä maksuja? Toivoisin, että tämän direktiivin esimerkin mukaisesti siirryttäisiin myös tässä suomalaisessa kohtuullisessa lainsäädännössä siihen, että määrättäisiin tiukat rajat sille, kuinka paljon siirtomaksuista ja pysyvistä maksuista voi kuluttajaa rokottaa, varsinkin kun selkeästi tämä nykyhallitus ja edellinen ovat puhuneet siitä, että näin suunnataan käyttämään vähemmän energiaa. Mutta mitä vähemmän energian käyttämistä se on, jos kiinteät maksut ja siirtomaksut rokottavat sen kaiken, mitä ihminen sitten tällä oppimisellaan hyötyy?

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kun edustaja Virtanen tässä otti esiin nämä sähkön siirtomaksut, niin nehän ovat tärkeä tematiikka kyllä sinänsä. Tässä talossa on käsittelyssä parhaillaan sähkömarkkinalaki, joka myöskin liippaa näitä siirtomaksuja. Jos se menee läpi esitetyssä muodossaan, niin se tulee nostamaan siirtomaksuja entisestään aika huomattavasti ja varsinkin maaseutumaisilla alueilla elikkä aika isossa osassa Suomea. Se sähkön siirtohintojen nousu voi olla kymmeniä prosentteja, jopa 200 prosenttia suurimmillaan, elikkä aika isosta asiasta on kysymys, ja siitä on ollut hämmentävän vähän julkista keskustelua. On tärkeätä, että tuota lakiesitystä muutetaan talousvaliokunnassa ja tässä talossa vielä tässä lähiviikkojen aikana, mutta ehkä siitä löytyy yhteisymmärrys. Se jää nähtäväksi. Toivottavasti löytyy.

Myös tämä toinen asia, minkä edustaja Virtanen otti esille, elikkä Fortumin siirtoverkkojen myynti, on tärkeä asia. Pidän kyllä ongelmallisena sitä, jos valtio omistajana antaa Fortumin myydä verkkonsa ulkomaiseen omistukseen. Siinä tapauksessa yli puolet Suomen siirtoverkoista on jo ulkomaisessa omistuksessa, ja pidän sitä myös huoltovarmuuden kannalta huonona asiana.

Tästä lakiesityksestä edelleen se, että on sinänsä hyvä, että uusiutuvan energian merkinnät selkiytyvät ja paranevat. Tässähän on viime aikoina esitetty aika paljon arvioita siitä, että liuskekaasu ja ehkä liuskeöljy voivat muuttaa aika lailla maailman energiamarkkinoita lähitulevaisuudessa. Todella Yhdysvalloissa mutta myös Euroopassa näyttää olevan merkittäviä liuskekaasuesiintymiä. Liuskekaasua ei varmastikaan voi laskea uusiutuvaksi, mutta kun sitä tulee paljon markkinoille, se voi vaikuttaa myöskin öljyn maailmanmarkkinahintaan, maakaasun maailman markkinahintaan ja itse asiassa kaiken energian maailmanmarkkinahintaan. Entistä enemmän tulee merkitystä sille, että kuluttajilla on mahdollisuus tehdä valintoja, ja tämä direktiivi sitä kaiketi edistää.

Markku  Eestilä  /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Virtanen täällä peräänkuulutti, että siirtomaksut pitäisi tarkasti säädellä. Tänä päivänä niin tapahtuukin. Säätelijänä on Energiamarkkinavirasto, ja siirtomaksuissa itse kullekin sähköyhtiölle annetaan lupa neljäksi vuodeksi kerrallaan, ja tämä neljä vuotta on se laskentaperiodi. Se perustuu valtion 10 vuoden obligaatioihin, muistaakseni toukokuun keskiarvoon. Siihen lisätään tietty markkinariski ja pari betakerrointa. Siitä muodostuu se kohtuullinen siirtomaksu, mitä sähköyhtiö saa ottaa, ja muistaakseni 2011 taisi tämä toukokuun keskiarvo olla 1,86 prosenttia, niin että kovin korkeata tuottoa nämä sähköyhtiöt tänä päivänä eivät saa ottaa.

Ongelma on ehkä siinä, että tämä niin sanottu neljän vuoden periodi ottaa huomioon edellisen neljän vuoden periodin. Tälläkin hetkellä Suomessa minun käsittääkseni on sähköyhtiöitä, jotka perivät ylituottoa, mutta se perustuu siihen, että edellisen nelivuotiskauden aikana he perivät alituottoa. Eli he joutuvat seuraavan kerran 2014 alkavaksi periodiksi alentamaan siirtomaksua, mikä minun mielestäni on hyvä asia.

Mitä tulee sitten siirtomaksujen kohtuullisuuteen, niin itse en ole selvittänyt vielä, minkä takia oli mahdollista, että omistajamuutoksista johtuen, joilla sitä perustellaan, Fingrid nosti vuoden aikana kaksi kertaa siirtomaksuja ja yhteinen prosentti korotuksille oli 45 prosenttia.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Tässähän mykistyy. Loppulauseet olivat erinomaisia. Tosiaan tämä perustuu aika pitkälle meikäläisen mielestä ja joittenkin muidenkin mielestä siihen, että kun tämä "kohtuullinen" on ollut siellä laissa ja nyt kun tämä laskentamalli tuli äsken tuolla esiin, niin sehän ei ole mitenkään kirkossa kuulutettu, arvoisa puhemies, vaan se on ollut tietynlainen käytäntö, jolla ei ole oikeastaan niin kuin mitään pohjaa, siis kun se on perustunut tähän kohtuullisuuteen. Tähän ex-ministeri Pekkarinen aina vetosi, että kyllä he osaavat pitää sen kohtuullisena, mutta kun edellinen hallitus ja nykyinen aina hokivat, että pitää opettaa kansaa, jääräpäistä Suomen kansaa, vähentämään energiankulutusta, niin tämä harha oli nyt edelliselläkin puhujalla, että nämä ovat niin pieni osa tästä. Yksityisillä kotitalouksilla siirtomaksut ja kiinteät maksut ovat nykyään 60—70 prosenttia sähkönkulutuksesta, jos ei ole siis sähkölämmittäjä. Eli tämä on niin kuin keikahtanut niskoilleen niin, ettei ole mitään lapsille palkitsevaa siinä, että on vähemmän aikaa kuumassa suihkussa tai jotain muuta vastaavaa.

Nyt kun tämä ulkomainen omistus uhkaa tässä, ja esimerkiksi tämä Fingridin esimerkki näissä jutuissa näyttää, että heille pelataan jotain valtavaa jättipohjaa, ja kun tulevaisuusvaliokunnassa on puhuttu paljon tästä huoltovarmuudesta kanssa ja kybersodasta tietokonealueella, niin on täysin järjetöntä, kun pelätään jotain tietokonejuttuja ja muuta sodankäyntiä, myydä tai antaa hallintaan ulkopuolisille tahoille omat sähköverkot — sehän on ihan kerta kaikkiaan järjetöntä — ja vielä niin päin, että ne rahastaisivat niillä. Kyllä täytyy ihmetellä tämän hallituksen sekä moraalia että hoksottimia tässä asiassa. Tai sitten siellä on kerta kaikkiaan hallituksen takana oleva, joku todella iso kapitalistinen taho, joka tekee jättipottia kuitenkin sitten ulkomaiden kautta.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Todella Energiamarkkinaviraston tehtävähän se on näitä valvoa. Jos nyt oikein muistan sitä lainsäädäntöpohjaa, niin se kohtuullinen tuotto on määritelty ainakin 8—9 prosentin tasolle vuodessa näistä siirtomaksuista. Jos oikein muistan tämän, niin kyllähän se melkoisen hyvä tuotto kuitenkin on, jos se siinä suuruusluokassa on, ja luulenpa muistavani tämän ihan oikein. Mutta se ei kuitenkaan nähtävästi Fortumille riitä, vaan verkot pitää myydä ja saada vielä kovempaa tuottoa sitten ehkä jostain muualta.

Tämä siirtoverkkohan on siinä mielessä oleellinen, että kuluttaja ei voi sitä kilpailuttaa, vaan piuhat ovat siinä, missä ne ovat, ja siirto on ostettava siltä yhtiöltä, kuka ne piuhat sattuu paikan päällä omistamaan. Eli siinäkin mielessä on aivan oleellista, että nämä ovat kohtuullisia nämä hinnat. Ja voi todeta jo, että aika monen yhtiön alueella niitä ei voi tälläkään hetkellä pitää oikein kohtuullisina. Ne todella muodostavat tuosta sähkölaskusta suuren, usein suurimman, osan.

Jos ulkomainen toimija ostaa Fortumin verkot, niin tuskin se nyt ihan hyvää hyvyyttään niitä ostaa. Kyllä se haluaa kovan tuoton, mahdollisimman kovan tuoton sille sijoitukselleen, ja senhän tietysti loppupeleissä maksavat kuluttajat.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puheenjohtaja! Tämä on aivan mielenkiintoinen keskustelu, ja kun edustaja Kaikkonen nosti esiin täällä prosentteja, niin korostaisin vielä sitä, että kun kuitenkin pääsääntöisesti siirtohintamaksu perustuu aina valtion kymmenenvuotisen obligaation korkoon, siihen lisätään pari kerrointa ja näin poispäin, mutta tällä hetkellä, jolloin korkotaso on erittäin matala, se johtaa siihen, että seuraavalla valvontakaudella näiden siirtohintamaksujen tavallaan tulee niin kuin olla aika matalalla tasolla, ja sitten katsotaan, miten ne ovat historiassa olleet ja sitten ne määritellään sen mukaan ja Energiamarkkinavirasto hyväksyy kullekin sähköyhtiölle. Lisäksi näihin siirtohintamaksuihin sisältyy tämmöinen tietty tehostamisvaatimus joka vuosi, mikä tekee sen, että niitä pyritään koko ajan ajamaan kohtuulliseen suuntaan. Mutta jos korkotaso nousisi, mikä nyt ei ole näköpiirissä, jos se nousisi, niin se tarkoittaisi silloin sitä, että nämä siirtohinnat kohoaisivat. Nämä on sidottu tähän valtion 10 vuoden obligaation korkoon, ja sen takia siinä ei ole oikeastaan mitään määriteltyä prosenttia olemassa. Se vaihtelee itse kunakin vuonna sitten erilaisen korkotason mukaan.

Mutta nämä siirtohinnat ovat yleisen keskustelun kohteena, ja on tärkeä havaita, että nämä sähköverkot, mitkä aikanaan rakennettiin 60- ja 70-luvuilla, ehkä 50-luvulla, ovat tulleet tämän teknisen käyttöikänsä loppupäähän ja nyt on alkanut uusi investointibuumi, joka johtaa siihen, että sähkön siirtohinnat nousevat, koska pakkohan ne on jollakin rahoittaa, kun ne rakennetaan ikään kuin uudelleen.

Tähän sisältyy vielä tietenkin se, että verot ovat nousseet, siinä on arvonlisä, joka on noussut, päällä, ja kun me olemme yhteiskunnassa siirtyneet ympäristöperusteisiin veroihin, niin se on aika mittavalla tavalla nostanut sähkön siirtohintaa. Kun sitä palikkaa katsoo, että mistä se siirtohinta tosiasiassa muodostuu, niin se veropalikka alkaa olla jo aika iso. Sen takia tämä on analysoitava ja ymmärrettävä, mistä tässä on kysymys.

Kun me tulevan sähkömarkkinalain nojalla pyrimme sitten maakaapeloimaan kenties 3,5 miljardin arvosta, niin se ei ole kovin yksinkertainen juttu, kun me ajattelemme työllisyyttä, Suomen kilpailukykyä ja yrittämistä. Kulurakennetta Suomessa ei saisi nostaa, ja sen takia talousvaliokunta nyt käsittelee ja varmaan antaa järkevän mietinnön, jolla me jollakin tavalla kohtuullistamme hallituksen esitystä.

Antti Kaikkonen /kesk:

Arvoisa puhemies! Kyllä varmaan on niin, että suurin paine siirtohintoihin tulee juuri tästä hallituksen esityksestä sähkömarkkinalaista, joka tarkoittaa sitä, että vuoteen 2029 mennessä meillä täytyy olla verkot semmoisessa kunnossa, että sähkökatkos ei asemakaava-alueella saa kestää kuin 6 tuntia korkeintaan tai asemakaava-alueen ulkopuolella 36 tuntia. Sinänsähän huoltovarmuuden parantaminen on oikea tavoite. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että ilmaverkkoja muutetaan maaverkoiksi. Elikkä maakaapelointia tarvitaan jatkossa huomattavan paljon, ja tällä varmistetaan se, että sähkökatkos ei kestä kauaa.

Sehän olisi kuluttajan kannalta muutoin iloinen asia, mutta todella se kustannuspaine tällä esityksellä on aika kova. Käytännössä taitaa olla niin, että Helsingin kaupungin alueella verkko on kaapeloitu, niin että täällä ei tarvitse siihen enää kovin paljon panostaa, mutta melkein kaikkialla muualla sitten Kehä kolmosen ulkopuolisessa Suomessa täytyy aika isoja investointeja tehdä.

No, niitä pitää osin tehdä joka tapauksessa, koska vanha verkko on vanhentunut, mutta varmaan olisi järkevää, että talousvaliokunnassa katsottaisiin, voisiko ehkä pikkasen lisää joustoa saada siihen esitykseen vielä, jolloin voitaisiin parantaa huoltovarmuutta mutta se ei aiheuttaisi niin kovaa kustannuspainetta siirtomaksuihin. Huoltovarmuutta pitää parantaa kyllä, mutta ei hinnalla millä hyvänsä.

Toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti:

Keskustelu on vähän siirtynyt tästä EU-direktiivistä, että nyt yleiskeskustelu on päättynyt. (Välihuuto) — Koska keskustelu siirtyi pois EU-direktiivistä. (Välihuuto) — Keskustelu siirtyi pois direktiivistä yhtä lailla edustaja Virtasella kuin Eestilälläkin. Yleiskeskustelu on päättynyt.