Sinikka Hurskainen /sd:

Arvoisa puhemies! Eläkesäästämisen uudistus on saanut aikaan vahvaa kritiikkiä eläkesäästäjien keskuudessa. On hyvä kuitenkin huomata, että eläkesäästämisen uusi verotusjärjestelmä ei merkitsisi vanhojen sopimusten mitätöintiä. Uudistuksen tavoitteena ei myöskään ole kiristää verotusta. Eläkevakuutusten verovähennysoikeuden arvo alentuu, mutta toisaalta saatavien eläkkeiden verotus tulisi taas kevenemään. Eli nykyisessä verotusmallissa sekä vähennykset että verot ovat korkeita. Uudessa mallissa molemmat sen sijaan ovat matalia. Ennen uudistuksen voimaantuloa kerätyistä eläkesäästömaksuista saa ansiotulona verotettavaa eläke-etuutta. Uudistuksen voimaantulon jälkeen vähennys tehdään ensi sijassa pääomatulojen mukaan.

Pitkän ja lyhyen tähtäyksen verokohteluvertailua pidetään ongelmallisempana. Valtion verotuen määrä tulee kuitenkin lisääntymään hiukan hyvin pitkällä tähtäyksellä. Uudistuksessa menetettävää vähennysetua saa nimittäin takaisin eläkesäästöjä nostettaessa. Uudessa järjestelmässä ostoeläkkeen vero tulisi olemaan 28 prosenttia, mistä tullee esitys myöhemmin.

Uusi eläkevakuutussäästämisen verovähennysjärjestelmä kannustaa olemaan työssä 62-vuotiaaksi. Veronmaksajain Keskusliitto on kritisoinut omassa kannanotossaan sitä, että sopimuksen ennalleen jättävät maksaisivat niin sanotun kaksinkertaisen veron vuoden 2006 jälkeen hankitusta eläketurvasta, koska maksuista ei saa vähennystä, mutta eläkkeestä peritään aikanaan vero. Siirtymäaika olisi ollut ehkä hyvä laittaa viideksi vuodeksi, mutta nyt se on vuosi.

Arvoisa puhemies! Yleensäkin olisi hyvä, että lainsäädäntöä uudistettaessa pyrittäisiin turvaamaan laissa jo olemassa olevat saavutetut edut. Näin toivoisin tapahtuvan myös eläkevakuutusjärjestelmän uudistamisen yhteydessä.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Hurskaisen pyrkimys puolustella tätä hallituksen kelvotonta esitystä oli, ed. Hurskainen, luvalla sanoen aika lailla kelvoton.

Ensinnäkään ed. Hurskaisen väite siitä, että tämä ei merkitse vanhojen sopimusten avaamista, ei pidä paikkaansa. Käytännössä, kun eläkevakuutussäästäjät haluavat jatkossakin voida vähentää maksut verotuksessa, koska itse tulokin on aikanaan veronalainen, voidakseen maksut vähentää verotuksessa he joutuvat avaamaan vanhat sopimuksensa, joissa ikäraja on alempi kuin nyt esitettävä 62 vuotta.

Toiseksi ed. Hurskainen väitti, että tämä ei merkitse veron kiristystä eläkevakuutussäästämiseen. Totta kai se merkitsee. Ed. Hurskainen, pyydän katsomaan hallituksen esitystä, sivu 21, vasen palsta, kolmas täysi kappale, jossa sanotaan, että vähennyksen tuoma verohyöty alenisi pääomaverotukseen siirtymisen johdosta vajaalla 130 miljoonalla eurolla vuositasolla. Suomeksi tämä tarkoittaa: vero kiristyisi 130 miljoonalla eurolla vuositasolla. Puheet siitä, että aikanaan itse eläkekin on kevyemmin verotettua, ovat aivan tyhjiä puheita. Millä te, ed. Hurskainen, tänä vuonna 2004 menette vakuuseen siitä, minkälainen on verotus esimerkiksi 10 tai 20 vuoden päästä?

Esko-Juhani Tennilä /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Minä en ymmärrä ollenkaan, miksi valtion pitää verovähennyksillä tukea yksityisiä eläkevakuutuksia. Nehän ovat kuitenkin isotuloisen porukan käytössä ja hyödyttävät heitä. Pienituloista eläkeläistähän tässä pitäisi auttaa, nostaa sitä peruseläkettä, niin että silläkin rupeaisi pärjäämään, ja jotta sitä voidaan nostaa, pitää olla verotuloja. Te olette jyrsimässä ne verotulot joka suunnasta matalammiksi, ja se johtaa siihen, että köyhän asiaa ei pystytä parantamaan. Kotitalousvähennys, eläkevakuutusvähennys, nehän ovat kaikki isotuloisemman porukan asioita, eiväthän köyhät pysty koskaan itselleen ottamaan näitä etuuksia.

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kokoomus aina mielellään puhuu rakenteellisista uudistuksista. Sitten, kun esimerkiksi opintotukijärjestelmässä tai tässä järjestelmässä pyritään edistämään ihmisten pysymistä työssä pitempään, niin kun on pienikin rakenteellinen muutos, heti täällä eduskunnassa vastustetaan. Minä olen aivan varma, että tällaisella linjalla, arvoisa puhemies, kokoomus ei tule menestymään. Kyllä pitää olla pitempi linja politiikassa. (Ed. Pulliainen: Siitäkö te huolta kannatte?) — En kanna siitä huolta. — Mutta siitä haluan vielä erikseen todeta, että tässä esityksessä on myöskin pienituloisten, esimerkiksi tulottomien puolisoiden kannalta hyviä asioita, kun tähän tarkemmin perehtyy. Kehotan ed. Zyskowiczia perehtymään tähän kokonaisuuteen, joka eduskunnassa, totta kai, niin perustuslakivaliokunnassa kuin valtiovarainvaliokunnassa perusteellisesti käsitellään.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin näistä vanhoista sopimuksista: Kaikkea sitä, mitä on nyt säästetty, koskee se veroetuus, joka on jo saatu, ja myös tulevan eläkkeen osalta sitä eläkettä kohdellaan saman lainsäädännön mukaisesti, mikä on ollut voimassa tähän saakka. Sen takia tämä väite tästä takautuvuudesta ja vanhoihin sopimuksiin kajoamisesta ei pidä paikkaansa. (Ed. Zyskowicz: Pitää paikkansa!) Tästä eteenpäin uuden lainsäädännön mukaisesti menetellään aivan samalla tavalla kuin miten kokoomus muutti asuntolainojen korkovähennysoikeutta, aivan täsmälleen sama uudistus, joka silloin ei kokoomuksen mielestä tarkoittanut sen etuuden heikentämistä, kun muutettiin ansiotulovähennys pääomatulovähennykseksi. Ymmärrän kyllä kokoomuksen linjassa sen, että kun nykyinen järjestelmä antaa sitä suuremman hyödyn, mitä suurempi tulo henkilöllä on, niin se on jotenkin enemmän tämän kokoomukselaisen linjan mukaista, mutta se ei ole pienituloisen säästäjän, joka säästää itselleen eläketurvan lisää, etu, vaan tämä uusi järjestelmä hyödyttää häntä enemmän.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Zyskowicz ja kokoomus näyttävät jatkavan ihan samaa laulua, minkä he jo viime perjantaina aloittivat, (Ed. Zyskowicz: Sama on esityskin!) siitä huolimatta, että puheenvuoroissa asiaa on perusteltu jo moneen kertaan. Eli kun eläkevakuutusten verovähennysoikeus alenee, niin toisaalta myös saatavien eläkkeiden verotus alenee, (Ed. Zyskowicz: Mistä te sen tiedätte?) ja kun ed. Backman juuri vastasi tähänkin väittämään, niin on aika erikoista, ettei tämä asia tunnu menevän perille.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Ala-Nissilälle totean, että kepulainen rakenteellinen muutos on yhtä kuin veronkiristys. Opiskelijoiden kohdalla kepulainen rakenteellinen muutos on yhtä kuin opiskelijoille annettujen vaalilupausten pettäminen. Ed. Backmanille totean, että vaikkei hän ole juristi, niin osaa aika hyvin tuon juristerian. Tämä on taannehtivaa puuttumista vanhoihin vakuutussopimuksiin siten, että jos jatkossa aikoo saada verovähennyksen eläkevakuutusmaksuilleen, joudutaan vanhatkin sopimukset, joissa eläkkeellejäämisikä on alle 62 vuotta, muuttamaan jälkeenpäin sellaisiksi, että eläkkeelle pääsee aikaisintaan 62-vuotiaana. Ed. Hurskainen, miten te tänä päivänä tiedätte, että 20 vuoden kuluttua, kun nämä ihmiset jäävät eläkkeelle, heidän verotuksensa on keveämpää? Kuka siitä antaa vakuudet tänä päivänä? Pääministeri Vanhanen, ed. Gustafsson? Päinvastoin, ed. Backman perjantaina todisti, miten joka vuosi verotus muuttuu eikä kukaan voi luottaa siihen eikä kukaan voi antaa lupauksia siitä, että verotus pysyy ennallaan. Pääministeri Vanhanen, tämä lainsäädäntö on poliittisesti moraalitonta lainsäädäntöä, koska se puuttuu 400 000 ihmisen vanhoihin, voimassa oleviin eläkevakuutussopimuksiin.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ei 20 vuotta kovin kaukana tulevaisuudessa ole. Itse uskon olevani silloin parhaimmissa voimissani vasta. (Naurua) Mutta pyysin puheenvuoron juuri ed. Zyskowiczin viimeisten lauseiden takia. Hän korosti sitä, että tämä koskee 400 000:ta ihmistä, sehän on tässä se syy, minkä takia oppositio vastustaa tätä uudistusta, koska uskoo, että kun on kyse suuresta äänestäjäjoukosta, (Ed. Zyskowicz: Tätä vääryyttä vastaan on taisteltava!) niin ääni kuuluisi, mutta juuri sen tähden, että on jo näin suuresta joukosta kyse, niin vastuullisten päätöksentekijöiden on myös sanottava, että kun on kyse 400 000 aktiivisesta ihmisestä, niin pitää myös voida sanoa se, että 10 tai 20 vuoden päästä ei jäädä 58-vuotiaana terveenä eläkkeelle. Pitää venyttää eläkkeellesiirtymisaikaa, eikä riitä, että vain sanotaan, vaan pitää uskaltaa myös tehdä päätöksiä, joilla tehdään sellaisia rakenteellisia muutoksia myös lainsäädäntöön, joilla tavoitellaan todella eläkkeellesiirtymisiän nostamista. Ei onnistu se, että lähes puoli miljoonaa aktiivisessa työiässä olevaa ihmistä valtion tuella tekee säästöjä, joiden nimenomaisena tarkoituksena on jäädä 58-vuotiaana eläkkeelle. Se ei ole se vastaus, jota ikääntyvä Suomi tarvitsee, ja siksi hallitus on tehnyt tämän esityksen. (Ed. Gustafsson: Eikö tämä jo mene perille?)

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Olen iloinen siitä, että pääministeri Vanhanen on 20 vuoden päästä hyvässä ruumiin ja sielun kunnossa, mutta on aivan naurettavaa tänään vuonna 2004 perustella veronkiristystä — joka veronkiristys siis hallituksen oman esityksen mukaan on 130 miljoonaa euroa vuodessa — sillä, että aikanaan, kun jäätte eläkkeelle esimerkiksi 20 vuoden päästä, niin silloin se eläketulo on myös kevyemmin verotettua. Kuka tänä päivänä takaa näille ihmisille, että 20 vuoden päästä ensinnäkin se on pääomatuloa, toiseksi, että pääomatulo ja ansiotulo verotetaan erikseen, kolmanneksi, että vaikka ne verotetaan erikseen, että pääomatulo verotetaan kevyemmin kuin ansiotulo, kuka tämän takaa tänä päivänä? Siis tämä on aivan höpöhöpöhommaa, ed. Hurskainen ja pääministeri Vanhanen, väittää, että tämä ei ole veronkiristys, koska joskus aikanaan tapahtuu jotain muuta.

Mitä tulee poliittiseen moraaliin, yleensä puhutaan vaan joistakin kulukorvaus- ja muista väärinkäytöksistä. Poliittista moraalia on myös se, että vajaalle puolelle miljoonalle ihmiselle ei luoda tilannetta, jossa heidät pakotetaan muuttamaan jo tekemiään sopimuksia, jossa osoitetaan, että ei voida luottaa lainsäätäjään, ei voida luottaa poliitikoihin, ei voida luottaa siihen, että vanhat sopimukset pitävät. Kyllä me hyväksymme sen, että uusiin sopimuksiin tulee uudet ikärajat, mutta se, että te pakotatte avaamaan vanhat sopimukset, sitä me emme hyväksy.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! En mene juristeriaan, en varsinkaan siihen poliittiseen juristeriaan, mitä kokoomuksen juristit harjoittavat kertomalla jo ennen perustuslakivaliokunnan käsittelyä, mikä on taannehtivaa lainsäädäntöä. (Ed. Sasi: Ei otettu siihen säästämiseen mitään kantaa!) Kokoomuksen puolelta useampaan kertaan on väitetty, että tämä on taannehtivaa lainsäädäntöä, ja sitä se ei ole. Mitä tulee taas tähän veromatematiikkaan, yhtä populistista olisi tältä puolelta väittää, että kun kokoomus koko ajan vaatii alennettavaksi marginaaliveroja, sehän tulisi laskemaan sitä veroetuutta, jonka saa tällä hetkellä tämä vakuutussäästäjä. Eli samalla logiikalla, mitä te nyt väitätte, marginaaliveron alentaminen tarkoittaisi sitä, että nämä ihmiset saavat vähemmän veroetua, ja ei voi kaikkia asioita katsoa aina veroedun näkökulmasta, jos kysymys tässäkin on nimenomaan eläketurvasta eikä verosuunnittelusta. Ja eläketurvan näkökulmasta henkilö voi tehdä — ilmainen neuvo sinne puolelle — tästä eteenkinpäin siten, että hän voi ottaa sen säästön, minkä hän on tehnyt nykyisellä verolainsäädännöllä, ulos siihen 58 ikävuoteen ja siitä eteenpäin hän voi tehdä sopimuksen, jossa katsoo (Puhemies koputtaa) sitä 62:een asti tällä alennuksella. Hän voi jäädä eläkkeelle 58-vuotiaana. (Hälinää)

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin olen tyytyväinen siihen, että pääministeri äsken sanoi harvinaisen selvästi sen poliittisen tavoitteen, mikä hallituksella on. Siinä ei ollut mitään epäselvää. Sen sijaan kun täällä luetaan tätä hallituksen esitystä, niin näköjään jokainen lukee sitä omalla tavallaan. Verojaostolla näyttää olevan erittäin runsaasti töitä niin, että tulee sellainen kansalaisversio siitä, mihinkä todellisuudessa tässä aiotaan. Menestystä, ed. Ala-Nissilä.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Kun lukee hallituksen esityksen perusteluja, siellä todetaan, että tämä vakuutusmaksujen vähennyskelpoisuuden edellytys oli vuoden 92 muutoksen yhteydessä 58 vuotta, vuonna 99 se nostettiin 60 vuoteen. Ja silloin tehtiin se periaatteellinen ratkaisu nimenomaan, että muutoksia sovellettiin vain uusiin eläkkeisiin. Nythän tämä hallituksen esitys poikkeaa täysin siitä, mitä silloin tehtiin, kun muutettiin tätä lainsäädäntöä. Tämän johdosta minä en juridisesti voi ymmärtää sitä, että kun silloin on päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, minkä johdosta nyt, mitkä ovat ne perusteet, jos puhutaan ... En ota kantaa siihen, miten perustuslakivaliokunta tulee aikanaan säätämisjärjestyksen määrittelemään, mutta kun vertaa, miten historiallisesti tässä on edetty, niin poikkeaahan tämä nyt täysin siitä, mitä muun muassa viimeksi 99 tehtiin.

Bjarne Kallis  /kd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Jos hallituksen poliittinen viesti on se, että halutaan, että ihmiset siirtyisivät myöhemmin eläkkeelle, niin on mahdotonta sanoa, miten ihmiset tulevat käyttäytymään. Kun mahdollisuus oli siirtyä 58-vuotiaana eläkkeelle, niin kuin monella on ollut, niin todellisuudessa nämä henkilöt ovat siirtyneet 61,5-vuotiaana eläkkeelle. Eli vaikka laissa olisi tämä mahdollisuus siirtyä aikaisemmin, niin käytännössä he eivät kuitenkaan ole sitä tehneet. Eli tämä teidän poliittinen viestinne ei ole nyt tässä tapauksessa se kaikkein painavin. Täytyy olla muita syitä. Kun tässä helposti liioitellaan ja puhutaan vain suurituloisista, pitää muistaa, että keskimääräinen eläkkeensäästäjä maksaa noin 75 euroa kuukaudessa näitä vakuutusmaksuja eli vuositasolla se summa ei ole hevin suuri. Ja se, että jatkuvasti muutetaan, niin se luo kyllä sellaista epäluottamusta ja epävarmuutta, josta kaikki kärsivät, (Puhemies koputtaa) myöskin hallitus, ja toivon mukaan eniten kärsisi hallitus.

Matti Ahde /sd (vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässähän tapahtuu se tärkeä muutos, että tämän aikaisemman sijoitusinstrumentin — jonkalainen tämä vapaaehtoiseläke asiallisesti ottaen on ollut ja josta on kerätty noin 500 miljoonaa euroa vuosittain ja jonka perusteella ihmiset ovat 61,5-vuotiaana siirtyneet eläkkeelle ja nyt siirrytään 62:teen — verotuksellinen etu siirretään siihen eläketapahtuman yhteyteen, ja se on tietenkin huomattavan paljon järkevämpi tämän tavoitteen kannalta, josta pääministeri puhui. Ja kun kaiken lisäksi siirrytään vielä pääomatuloverotukseen, niin se tarkoittaa sitä, että pieni- ja keskituloiset hyötyvät tästä suhteessa suurituloisiin enemmän. Tämä on tämän asian ydin ja sillä tavalla järkevöittää tätä mallia.

Kimmo Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt tulee ryöppyämällä sähköpostiviestejä ja nuo 400 000 ihmistä, joittenka etuuksia nyt supistetaan, kokevat vääryyttä, koska heiltä viedään 130 miljoonaa euroa — hallitus tekee näin. Ihmettelen, kun täällä puhutaan tuesta; tähän asti kaikki eläkevakuutukset on saanut vähentää ja saa jatkossakin vähentää ansiotulosta ja se katsotaan aikanaan sitten eläke- tai ansiotuloksi se tulo. Näin on työeläkevakuutusten osalta, kollektiivisten lisäeläkevakuutusten osalta ja miksei voisi olla yksilöllisten eläkevakuutustenkin osalta. En ymmärrä tätä logiikkaa, mitä tukea tässä on. Ed. Backman, silloin aikanaan korkovähennyksen osalta tuli ylimääräinen korkohyvitys, jolla kompensoitiin se tappio, mikä syntyi. Silloin ei jätetty ihmisiä pulaan.

Arvoisa pääministeri! Tähän asti aina on ollut siirtymäsäännökset, kun tällaisia eläkejärjestelyjä on tehty. Tänään verojaostossa kysyttiin asiantuntijoilta, miksi nyt ei ole. Vastaus on: nyt se vain on näin. Mikä on se syy, että ei ole siirtymäsäännöksiä, ja onko politiikan moraali tämän hallituksen myötä muuttunut? Onko nyt eri moraali siltä osin, miten ihmisiä kohdellaan kuin aikaisempien hallitusten aikana, jolloin ihmisille haluttiin pehmeitä järjestelyjä, että he eivät koe tappioita?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Koska tämä koskee lähes puolta miljoonaa säästäjää, niin ei ole mahdollista tehdä todella uudistusta, ellei se koskisi myös heitä. Tämän muutoksen yhteiskunnallinen merkitys jäisi aika tehottomaksi, jos tämä lähes puoli miljoonaa ikään kuin vapautettaisiin tästä muutoksesta. Siksi ei ole tarkoituksenmukaista tehdä sellaista siirtymäsäännöstä, mihin ed. Vistbacka taisi aikaisemmin tässä puuttua. Jos halutaan, että tämä uudistus tehoaa, sen pitää koskea kaikkia. Eihän tätä uudistusta tehdä, että miellyttäisimme ihmisiä, vaan me teemme sen tämän yhteiskunnan toimivuuden hyväksi. Uskon, että kaikki, jotka tähän esitykseen perehtyvät, mielessään tunnustavat, että näin on.

Tähän esitykseen on haettu sellaisia lievennyksiä, jotka ottavat huomioon nykyisten säästäjien aseman. Sellainen on muun muassa se, että niiden, jotka ovat säästäneet jo pidempään olemassa olevien sopimusten nojalla, on mahdollista ikään kuin pakata se aikanaan eläkkeeksi ottamansa säästöosuus niille vuosille, jotka tässä jäävät tämän alle 62 vuoden väliin, ellei vakuutusyhtiöiden kanssa tehdyistä sopimuksista muuta johdu. Se selvästikin lieventää sitä vaikutusta, että pitkään säästänyt voi jäädä sen sopimuksen mukaisena aikana eläkkeelle, jos hänen säästönsä hänen mielestään siihen riittävät. (Ed. Zyskowicz: Senhän te äsken halusitte juuri estää!) — Ei, ei, vaan tähän on mahdollisuus, koska tähän asti tehtyihin säästöihin ei haluta puuttua. Se olisi maallikon kielellä sanottua taannehtivaa lainsäädäntöä, jos ikään kuin puututtaisiin siihen oikeuteen, joka tähän asti tehtyihin säästöihin sisältyy. Niiden säästöjen osalta pitää voida ottaa ne säästöt käyttöön juuri sinä vuotena kuin sopimuksessa on mainittu. Mutta lain voimaantulon jälkeen tehdyt uudet säästöt, jos niille hakee yhteiskunnalta verotukea, voi ottaa käyttöön 62-vuotiaasta eteenpäin.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän, että tätä asiaa on aika vaikea edes ed. Backmanin selittää ja muuttaa mustaa valkoiseksi, mutta kyllä nyt meni selitys jo pikkuisen yli hilseen meikäläiseltäkin. Sanoitte, että kun kokoomus vaatii tuloveron alentamista, se rankaisee eläkevakuutuksen ottajia, koska verotuki alenee. Jos te haluatte asiaa tässä valossa tarkastella, niin olkaa hyvä.

Kuitenkin ne äänestäjät, ne ihmiset, ne eläkevakuutuksen ottajat, tarkastelevat sitä siinä valossa, missä me nyt sitä tarkastelemme. He ovat tehneet säästösopimuksen, se on vuosikausiksi eteenpäin voimassa, se sitoo heitä. He ovat luottaneet siihen, että vanhan sopimuksen mukaisesti voidaan toimia, veroehdot säilyvät keskeisiltä osin ennallaan. Nyt te tulette ja sanotte, että vanhan sopimuksen mukaan voisit jäädä 55-vuotiaana, mutta jos haluat jatkaa säästämistä niin, että et joudu kahteen kertaan maksamaan samasta tulosta veroa, niin sinun pitää muuttaa sopimusta niin, että voitkin jäädä vasta 62-vuotiaana. Tämä on mielestäni poliittisesti täysin moraalitonta hallitukselta ja hallituspuolueiden kansanedustajilta, jos aiotte tämän tylyn lain näin viedä täällä eduskunnassa läpi.

Kun täällä pääministeri ja ed. Backman korostavat, että vanhoihin säästöihin ei puututa, niin se nyt vielä puuttuisi, että te ryöstäisitte jotenkin ne vanhat säästöt, jotka nämä ihmiset on jo kerran säästäneet. Oleellista tässä on politiikan moraali. Mitä juridiikkaan ja säätämisjärjestykseen tulee, siihen en ole halunnut ottaa tässä yhteydessä mitään kantaa.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Samalla kun edelleenkin ymmärrän sitä tavoitetta, että lykätään eläkkeelle siirtymistä, totean, että kun pääministeri tässä sanoi, että tämä ei oikeastaan koske niin kuin viiteentoista vuoteen ketään, koska kaikilla niillä, joilla on ollut pitkään säästettynä, on tämä pakkaamismahdollisuus, niin jälleen kerran olemme tilanteessa, jossa tämä, jos nyt sanoo sitten piiska, kohdistuu tällä hetkellä 40-vuotiaisiin, mutta ei 55-vuotiaisiin.

Tämä lainsäädäntö on ollut pikkuisen harhaista tässä mielessä viime aikoina aika paljon ja saattaa tulla myös hyvin kalliiksi koko kansakunnalle siinä suhteessa, että suurten ikäluokkien pyrkimystä aikaisin eläkkeelle ei rajata vaan vasta heidän jälkeensä tulevien pienten ikäluokkien pyrkimystä aikaisin eläkkeelle. Tietysti taloudellisesti olisi ollut paljon suurempi merkitys sillä toimella, joka kohdistuu suuriin ikäluokkiin. Mutta eipä tämä kohdistu myöskään pieniin ikäluokkiin, koska kun tästä viedään pois tämä kovin ylellinen verovähennysmahdollisuus, niin pankkisäästäminen on ihan yhtä edullista, ja se joka haluaa jäädä 56-vuotiaana eläkkeelle, säästää sen yli 55:stä 62:een pankkiin.

Jari Koskinen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Puolet näistä vakuutuksenottajista on aloittanut vuoden 99 jälkeen. He ovat noin viisi vuotta säästäneet, heille ei ole kertynyt suuria säästöjä. Niistä ei ole mitään hyötyä, elleivät he saisi siirtymäsäännöstä siihen juttuun. Käytännössä tällä romutetaan heidän aloittamansa säästäminen. Heillä on sen verran rahaa säästössä, että sillä ei ole mitään merkitystä, mitä aikanaan saa, vaan pitää tehdä uudet sopimukset.

Toinen asia: Silloin kun muutettiin asuntolainojen korkovähennystä, tuli ylimääräinen korkovähennys ja kymmenen vuoden siirtymäsäännös. Kun muutettiin metsäverotusjärjestelmää, myyntiverotukseen tuli kolmentoista vuoden siirtymäsäännös. Kun tehdään isoja muutoksia, silloin on järkevää, että on siirtymäsäännös, koska se koskettaa monia kansalaisia.

Vielä lopuksi, arvoisa puhemies, tässä verotus kiristyy noin 130 miljoonalla eurolla noin 400 000 vakuutuksenottajan osalta. Lisäksi vielä nämä samat vakuutuksenottajat myös maksavat ne kulut, jotka aiheutuvat näistä päällekkäisistä järjestelmistä, jotka ovat eräiden arvioiden mukaan noin 150 miljoonaa euroa. Siis tulee tuplavahinko vakuutuksenottajalle. Verotus kiristyy ja maksat vielä ylimääräiset kulut siitä, että on kaksinkertainen järjestelmä olemassa.

Pentti Tiusanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! On varmasti oikein, että näistä 400 000:sta kannetaan huolta, mutta varsin paljon tässä kuitenkin nyt käydään kovaa debattia verosuunnittelun puolesta. Nimenomaan vertaan tätä tilannetta siihen, miten paljon tämä sali on huolissaan sanotaan 400 000:sta eläkkeellä olevasta ihmisestä, jotka eivät maksa ollenkaan valtionveroa, jotka saavat pieniä eläkkeitä tai muuten elävät peruspäivärahalla ja työmarkkinatuella.

Kun ed. Taipaleen ja Tennilän suunnasta on esitetty puoltatoista euroa lisää perusturvaan, niin siitä ei käydä näin veristä intohimoista keskustelua ja debattia. Tässä mielessä tällaista kohtuutta olisi hyvä harrastaa.

Säde Tahvanainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä keskustelu kuulostaa siinä mielessä kummalliselta kokoomuksen suusta, joka on vaatinut hallitukselta kovia tekoja työllisyyden eteen, että nyt kun niitä tehdään ja tuodaan tänne, kokoomus asettautuu vastahankaan vastustamaan sitä, että työuria pidennetään, että ihmiset pysyisivät työelämässä mukana ja palvelisivat myös meidän omaa elinkeinoelämäämme.

Myöskin se on aika kummallista, että meillä kyllä voidaan kokoomuksen hallituksessa istuessa kansaneläkkeen pohjaosaan puuttua, mutta ei muun muassa tähän veroetuun kokoomuksen näkökulmasta. Miksi näin?

Sari Sarkomaa /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Tahvanaiselle sanon, että kyllä tässä todella työllistetään, mutta vakuutusyhtiöitä, kun näitä sopimuksia täytyy ryhtyä tekemään uudestaan.

Täällä on useaan otteeseen, herra pääministeri, kysytty, minkä takia tehdään näin suuri, radikaali muutos lainsäädännössä, kun aina aiemmin, niin kuin täällä edustajat Koskinen ja Sasi totesivat, on ollut siirtymäsäännökset, jopa siinä asuntolaina-asiassa, mitä ed. Backman on täällä toitottanut. Minkä takia juuri tässä tilanteessa, kun maailma on epävarma, työmarkkinat muuttuvat, suomalaiset tarvitsevat yksilöllistä eläkevakuutusta täydentämään monestakin syystä vajaaksi jäävää eläketurvaa, minkä takia usko nyt lainsäätäjän eläkejärjestelmään tällä tavalla murennetaan, (Puhemies koputtaa) ja minkä takia tavallisia palkansaajia, tavallisia keskituloisia naisia ja miehiä rokotetaan, ensin kiristetään verotusta ja sitten vielä pitää sopimuksen uusimisesta maksaa päälle (Puhemies koputtaa) korottuneina vakuutusmaksuina? Tämä on todella väärin.

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täällä aikaisemmin ed. Ala-Nissilä kyseli, mikä tässä on pitkä linja. Pitkä linja tulee olemaan se, että ihmiset tulevat luopumaan tästä järjestelmästä. Koska itse olen saman ikäinen kuin keskimääräinen eläkesäästäjä eli 37-vuotias, olen aika huolissani siitä, mikä on tilanne silloin, kun meidän ikäpolvemme jää eläkkeelle, koska ihmisiä nyt ei kannusteta maksamaan sitä omaa tulevaa eläketurvaansa. Tämä tulee olemaan se pitkä linja, ja tämä on tässä kaikkein huolestuttavin asia, että luottamus menee koko järjestelmään eikä varauduta tulevaisuuteen, mikä olisi äärimmäisen tarpeellista, kuten ed. Sarkomaa äsken sanoi.

Mika Lintilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Oppositio on perännyt moraalin ja vastuun perään. Poliittista ja yhteiskunnallista vastuuta ja moraalia on myös se, että tehdään muuttuvan yhteiskunnan vaatimia rakenteellisia muutoksia. Me tiedämme erittäin hyvin se ongelmatilanteen, mikä työmarkkinakentälle on tulossa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Tässä tilanteessahan meidän tulee päinvastoin kannustaa pitempiin työikiin, pitempiin työuriin. Tästä muodostuu oikeastaan se tämän esityksen peruskysymys: voimmeko me verotuksellisesti kannustaa ennenaikaiseen eläkkeelle jäämiseen tällaisessa tilanteessa?

Olavi Ala-Nissilä /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tiivistäen tämä uusi eläkevakuutusmalli minusta poikkeaa vanhasta siinä, että tässä prosentit ovat matalia sekä vähennyksiä tehtäessä että sitten etuuksia noudatettaessa. Kaikkein korkeimmalla tulotasolla tämä saattaa olla epäedullinen, mutta kokonaisuutena tarkastellen pitkällä aikavälillä eläkesäästäjille annettu verotuki jopa hiukan lisääntyy. Yksi ryhmä on varma häviäjä. Se on ne, jotka ovat suunnitelleet yhdistävänsä työssäoloajan isot vähennykset eläkesäästöjen nostoon ulkomailla, Suomen verotuksen ulottumattomissa.

Arvoisa puhemies! Siihen, mitä ed. Lintilä sanoi, voi hyvin yhtyä: on moraalisesti kestävää tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka kuitenkin ovat hyvinvointiyhteiskunnan perustan kannalta välttämättömiä.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin tietysti toivoo, että eduskunta lakiesitystä käsitellessään käsittelee sitä itse lain tavoitteen kannalta, ottaa kantaa itse tähän poliittiseen kysymykseen. Sitten nämä yksityiskohdat ovat erikseen.

Kun ed. Koskinen viittasi siihen, että puolet näistä säästösopimuksista on tehty vuoden 99 jälkeen, sehän on samalla vastaus siihen, miksi juuri nyt viimeistään pitää tähän kysymykseen puuttua. Emme me voi antaa esimerkiksi 37-vuotiaalle ed. Satoselle, lupausta siitä, että 20 vuoden päästä hänen ikäluokkansa pääsee 58-vuotiaana yhteiskunnan veroedulla eläkkeelle. 20 vuoden päästä meillä on 500 000 yli 65-vuotiasta enemmän tässä maassa ja satojatuhansia työikäisiä vähemmän. Emme voi päästää 58-vuotiaita silloin eläkkeelle. Kyllä tämä minusta pitää ottaa tässä salissa vakavasti nyt tänä vuonna 2004 eikä odottaa vuosia eteenpäin tai vuoteen 2024. Se ei ole mahdollista, jos haluamme jotenkin varautua tähän ikääntymiskehitykseen.

Tämä on samalla vastaus ed. Sarkomaan kysymykseen, miksi ei nyt tällä kertaa siirtymäsäännöstä. Ei voida satojatuhansia ihmisiä jättää tämän uudistuksen ulkopuolelle nauttimaan sellaisista eduista, että yhteiskunnan veroedulla lähdettäisiin 58-vuotiaana eläkkeelle tulevaisuudessa.

Ed. Soininvaara on oikeassa, että on mahdollisuus ilman veroetua muilla säästämistavoilla lähteä eläkkeelle koska hyvänsä. Jos on rahaa, niin voi tietysti luopua töistä, mutta ei sitä pidä tietoisesti yhteiskunnan tukea. Yhteiskunnalla täytyy olla toisenlainen tavoite. Toivottavasti 20 vuoden päästä on tilanne toisenlainen, että me jokseenkin kaikki voimme jäädä aikaisin eläkkeelle ja kuluttaa paljon, mutta pahoin pelkään, että näin ei ole. Tutkikaa syntyvyystilastoja, tutkikaa meidän väestöpyramidiamme. Se antaa suoraan vastauksen siihen, miksi tämä esitys on tehty.

Kimmo  Sasi  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan vielä korostaa sitä, että ei tässä ole mistään veroetuudesta kyse. Työeläkkeitten osalta maksut vähennetään ansiotuloista ja kyse on siitä, että ihmiset, joilla on pieni työeläke, haluavat täydentää sitä omaa työeläkettään. Se on aivan normaali menettely, ja sen pitäisi johdonmukaisesti antaa jatkua.

Mitä näihin erilaisiin yhteiskunnan tukiin tulee, niin, kaikella ystävyydellä, maatalouden yrittäjäeläke taitaa olla se, jossa yhteiskunnan tuki on kaiken kaikkiaan kaikkein suurin. (Ed. Zyskowicz: Milloin te siihen puututte, pääministeri Vanhanen?)

Mitä tulee sitten näihin ikärajoihin, pääministeri Vanhanen, niin maatalouden sukupolvenvaihdokset taitavat tapahtua 55 tai 56 vuoden iässä. (Ed. Zyskowicz: Milloin te siihen puututte? — Ed. Gustafsson: Kateuspuolue kokoomus!) Koska se nostetaan 62:een vuoteen? En ole vaatimassa näitten korottamista, mutta nämä tapahtuvat yhteiskunnan rahoilla, ja me puhumme nyt rahoista, jotka ihmiset ovat itse säästäneet omista ansiotuloistaan voidakseen turvata oman eläkkeensä tulevaisuudessa.

Haluan myöskin sanoa sen, että mitä tulee vaikutuksiin, jos ne ihmiset, jotka ovat säästäneet omia varojaan, eivät pääse hieman aikaisemmin eläkkeelle, se tulee lisäämään paineita työkyvyttömyyseläkkeisiin, (Puhemies koputtaa) ja sanon: valtio häviää tässä.

Pääministeri, haluan vielä korostaa sitä, että ne kustannukset 400 000 sopimuksen päättymisestä ovat kohtuuttoman suuret. Aiotteko korvata ne näille eläkevakuutuksen ottaneille?

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, kun ed. Zyskowicz epäili, että tämän selittäminen on jotenkin vaikeaa: kyllä tämä selittäminen on helppoa, mutta ymmärtäminen näyttää olevan vaikeaa.

Täällä puhutaan suurista kustannuksista, jotka aiheutuvat tästä muutoksesta. Ed. Koskinen puhuu 150 miljoonasta eurosta. Se tarkoittaa, että jos kaikki sopimukset pitää muuttaa — ja kaikkia ei tarvitse muuttaa — se on keskimäärin 300 euroa per sopimus, vanhoissa mummonmarkoissa 1 800 markkaa, muutaman rivin muuttaminen sopimuksesta. Kyllä menee juristeria kalliiksi. En ihmettele yhtään, että tämä vakuutussäästäminen on asiakkaan kannalta erittäin epäedullista, jos kustannukset pelkästä muutoksesta ovat 300 euroa per sopimus. Viimeaikaiset selvitykset kertovat aivan oikein, että tämä on epäedullinen säästämismuoto erityisesti niille, joita täällä nyt puolustetaan, jotka säästävät vain 70 euroa kuukaudessa.

Siirtymäajoista: Ymmärrän, että esimerkiksi metsä kasvaa suht hitaasti ja siellä voidaan mennään pitkiin siirtymäaikoihin. Pitkä siirtymäaika metsänkasvun osalta katsottiin kokoomuksen toimesta 13 vuoteen. Nyt puhutaan 30 vuodesta. Pääministeri edustaa mielestäni erittäin hyvää vastuullisuutta tämän päivän päättäjänä ja yrittää katsoa sitä tilannetta, johon olemme menossa. Siihen on varauduttava eläkepolitiikan näkökulmasta.

Ben Zyskowicz /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä nämä vapaaehtoiset eläkesäästäjät leimataan verosuunnittelijoiksi. Heidät leimataan ulkomaille karkaaviksi koijareiksi. (Ed. Leppä: Kuka on leimannut?) Tässä on kyse aivan tavallisista suomalaisista ihmisistä, jotka haluavat omilla varoillaan lisätä ja vahvistaa omaa eläketurvaansa. Pääministeri Vanhanen, mitä teidän punamultaisella hallituksellanne on niitä ihmisiä vastaan, jotka haluavat omilla varoillaan vahvistaa omaa eläketurvaansa?

Kun ed. Backman sanoi, että tämä on hyvin epäedullinen tapa omaa eläkettään säästää, niin ed. Backmanin logiikka johtaa siihen, että silloin lainsäätäjän pitää tehdä siitä vielä epäedullisempi. Onneksi olkoon, logiikka se on tuokin logiikka.

Mutta jos teillä, pääministeri, on huoli vain siitä, että suomalaiset eläköityvät liian aikaisin ja vielä veronmaksajien tuella, niin puuttukaa sitten niihin eläkejärjestelmiin, joissa veronmaksajien tuki on kaikkein tuntuvin (Puhemies koputtaa) ja joissa pykälät ja säädökset tänä päivänä ovat sellaisia, että eläköityminen tapahtuu jo monta vuotta ennen 62 vuoden ikää.

Sinikka Hurskainen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Minusta täällä pääministeri toi erittäin selkeästi esille sen, että tässä on kyse myös yhteiskunnan toimivuudesta, eli se on yksi merkittävä tekijä lainmuutoksen tarpeeseen. Se ei ole ollenkaan tullut kokoomuksen väitteissä esille, että tämä eläkevakuutus näin uudistettuna kannustaa ihmisiä olemaan töissä 62-vuotiaiksi. On muistettava, että tulevaisuudessa työvoimapula on yksi niitä ongelmia, joihin on löydyttävä ratkaisu. Tässä nyt kannustetaan ihmisiä olemaan työssä 62-vuotiaiksi.

Jyrki Katainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Täällä on törkeästi leimattu tämä yksityinen eläkevakuutus pelkästään hyvin toimeentulevien ihmisten verosuunnitteluksi. Jos vähääkään kuuntelee sitä palautetta, mitä muun muassa Kuopion torilta tulee, niin tämä on hyvin tyypillinen väline paikata esimerkiksi julkisella sektorilla pätkätöitä tekevien, keskituloa pienempää palkkaa nauttivien naisten tulevaisuuden turvaa. Mitä pahaa tässä on? Mitä pahaa tässä keskituloisten omaehtoisessa vastuun kantamisessa omasta tulevaisuudestaan on? (Ed. Backman: Se on edelleen mahdollista!) Kuvitellaan tilanne, että te olisitte halunneet puuttua ainoastaan eläkeikään tai eläköitymisikään: mikä pakko tilanteessa, jossa Siva-työryhmän kaikki hyvät esitykset kuopattiin, oli muuttaa nimenomaan tätä verokohtelua, joka kannustaa työssäkäyviä ihmisiä ottamaan vastuuta omasta tulevaisuudestaan?

Arto Satonen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan korjata sen väärinkäsityksen, mikä pääministerin puheesta tuli, että en ole todellakaan täällä vaatimassa itselleni eläkkeellepääsyä 58-vuotiaana enkä myöskään omalle ikäluokalleni. Minä ymmärrän kyllä sen tavoitteen, että ihmisiä pitää kannustaa olemaan pidempään töissä, mutta kokonaan toinen asia on se, että samaan aikaan ihmisiä pitäisi kannustaa myöskin kantamaan huolta siitä tulevasta vanhuudesta ja eläketurvasta ja maksamaan sitä jo itse etukäteen. Minä ymmärrän, että sosialidemokraateille tämä on ideologinen kysymys, koska te haluatte romuttaa koko tämän järjestelmän, mutta minä ihmettelen, miksi keskusta lähtee ikään kuin tästä päästä liikkeelle. Minä en kanna huolta siitä, pääseekö oma ikäluokkani 58- vai 62-vuotiaana vai koska, vaan siitä, mikä ylipäätään on silloin eläkejärjestelmämme tilanne. Mitä enemmän on silloin ihmisiä, jotka ovat omaehtoisesti maksaneet tätä järjestelmää, sitä enemmän se helpottaa koko kansantaloutta, ja on minun mielestäni vastuullista nähdä myös tulevaisuuteen.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä suuret ikäluokat ovat kantaneet vastuunsa eläkkeistä ja maksaneet niistä. Täällä edellinen puhuja sanoi, että ne ovat niin kuin vapaamatkustajia. Ei pidä paikkaansa. Täällä puhutaan, että työvoimapula tulee tilanteessa, missä on useampi satatuhatta työtöntä. Nyt pitäisi sitten teidän, jotka täällä sellaista väittävät, että nyt on työvoimapula, työllistää ne ihmiset, niin että nekin, jotka ovat työttöminä, kokisivat, että on työvoimapula.

Jyri Häkämies /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Backman on täällä sekä perjantaina että tänään nyt voimallisesti puolustanut tätä uudistusta sekä verovähennysmallin osalta, joka on siis veronkiristys, että ikärajojen osalta, että tämä on oikean suuntaista. Tästä peruslinjasta kokoomus on samaa mieltä, mutta nimenomaisesti ei siitä, mikä koskee vanhoja sopimuksia. Mutta sitten lauantain Taloussanomissa, ed. Backman, te toteatte, että yli 55-vuotiaitten osalta voitaisiin soveltaa vanhoja sopimuksia ja että tämän kaltainen rukkaus tähän hallituksen esitykseen voitaisiin tehdä. Tämähän osoittaa sitä, että kokoomuksen kritiikki on ollut oikeaa. Te myönnätte, että tässä on epäkohtia ja että tätä pitää muuttaa. Oikean suuntaista mutta riittämätöntä, ed. Backman.

Jouni Backman /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jos meillä on henkilö, joka on esimerkiksi sellaisen sopimuksen piirissä, jossa ikäraja on ollut 55 vuotta, mielestäni on yhteiskunnan näkökulmasta etu, että hänelle annetaan kannustin, aivan kuten muutenkin eläkepolitiikassa, jatkaa työuraa pidemmälle, ja sen takia, en ryhmäni puolesta vaan henkilökohtaisena ajatteluna, olen valmis katsomaan sellaisia säännöksiä, joissa niille henkilöille, joilla olisi jo mahdollisuus vanhojen sopimusten perusteella lähteä eläkkeelle, annetaan mahdollisuus jatkaa eläkesäästämistä ja sillä tavalla siirtää tätä eläkkeellejäämistä sinne 62:een.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Mikään ei ole turvassa tältä hallitukselta. Kateus rehottaa. Kun kuuntelee tätä keskustelua, ajattelee, mitkä puolueet olivat luomassa tämän vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän. Olitteko te, herra Backman ja muut sosialistit, silloin hallituksessa? Mihin silloin pyrittiin? Pyrittiinkö silloin siihen, että valtio kannustaa vapaaehtoista eläkesäästämistä myöntämällä veroedun, jotta ihmiset ottaisivat vastuuta omasta eläketurvastaan? Onko ollut näin? Nyt on tuulipuku suhahtanut. Ei ole ensimmäinen kerta, kun hallituksessa näin on käynyt. Nyt se sama, mikä silloin oli kannustavaa ja hyvää, on tuhoisaa ja kauheata.

Arvoisa herra puhemies! Kysymys on siitä, miksi ihmiset ottavat näitä vapaaehtoisia eläkevakuutuksia. Katsokaa, miten eläkeläisiä on kohdeltu: kansaneläkkeen pohjaosan leikkaus, taitettu indeksi. Te sosialistit olette olleet tekemässä nämä kaikki, kokoomus vain osan ja kepu vain osan, mutta te olette olleet aina mukana ja syömässä tyvestä asti eläkeläisiä. Peruseläke ei nouse. Nyt vuonna 2006 tulee 7 euroa lisää. Nälkä siinä tulee sellaisilla eläkkeillä. Sen takia ihminen on lähtenyt varautumaan siihen, että pienistä tuloista, aivan niin kuin täällä on todistettu, 75, jopa 100 euroa on säästetty, että olisi joku turva, mutta sieltä tulee sosialismin musta käsi sinun taskuusi ja rouhii sieltä kaiken, mitä irti saa. (Ed. Gustafsson: Hyvä puhe, muttei liity tähän mitenkään!) Kaikki viedään, ja näin siinä on käymässä.

Arvoisa herra puhemies! Se huutaa, johon kalikka kalahtaa, eli asia on näin, että on mennyt perille. Mutta kun näin voidaan nyt nostaa 62 vuoteen, arvoisa puhemies, Matti Vanhasen toinen hallitus voi nostaa sen 63:een (Ed. Bryggaren välihuuto) ja ed. Bryggaren sokeasti tukema Kalliomäen seuraava hallitus vaikka 64:ään. Tässähän on nyt putki auki, latu on auki, ei muuta kuin annetaan mennä. Tämähän on mahdollista. Eihän tämän tarvitse mikään perälauta olla. Kun tehdään politiikkaa ajassa, niin kuin ed. Backman sanoo, niin se on kohta 68 vuotta. Tämähän on aivan mahdotonta hommaa! Onhan näistä sanottu, kun näitä vakuutuksia on tehty, että niihin sisältyy poliittinen riski — aivan oikein, arvoisat kollegat ja herra puhemies — punamullan riski, ja nyt tämä loukku on räpsähtänyt eläkesäästäjän näpeille. Riski on realisoitunut. (Ed. Gustafsson: Haukkukaa vaan demareita! Tuntuu hyvältä, kun äärioikeisto haukkuu!) — Pysytäänpä asiassa. Ei tämmöinen leimaaminen ole mistään kotoisin.

Arvoisa herra puhemies! Tässä on nyt kysymys siitä, että kun ihmiset ovat ottaneet vastuuta omasta eläketurvastaan, he ovat tehneet sen oman tulevaisuutensa turvaamiseksi, ja nyt tähän ollaan puuttumassa. He ovat tavallisia ihmisiä. Aivan niin kuin täällä perjantaina sanoin, kouluni keittäjä tuli kysymään, ryöstetäänkö hänet nyt. Minulle on nyt kahteen kertaan kaksi eri ministeriä luvannut, että ei ryöstetä, ministerit Kalliomäki ja Koskinen. Kyllä tämä homma meinaan katsotaan, ryöstetäänkö vai eikö ryöstetä. On hyvä, jos ei ryöstetä, mutta kun katsoo, niin ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet. Kun katsoo, kuinka sosialistit yleensä asioita hoitavat, he hyvin mielellään ottavat toisten rahoja ja jakavat niitä. Nyt kun ihmiset säästäisivät omia rahojaan, niin siinäkin pitää päästä osingoille. Kyllä tämä on aika erikoista. Odotan kyllä mielenkiinnolla, mitä asiantuntijat sanovat taannehtivasta lainsäädännöstä. Muun muassa Ilkka Saraviita on jo antanut hieman osviittaa, millä tavalla tätä lainsäädäntöä voidaan tehdä ja miten näitä sopimuksia muuttaa.

Arvoisa puhemies! Miten ihmiset voivat nyt sitten luottaa jatkossa tähän järjestelyyn, jonka te viette läpi? Eikö ole aivan niin, että te voitte nostaa tämän vaikka ensi vuonna vuodella ja sitten taas kahdella ja näin eteenpäin? Sehän tässä on täysin mahdollista, ja tämä perälauta on nyt sitten täysin auki. Kyllä te saatte tätä selittää, ja toivon teille onnea tuolla toreilla ja turuilla, kun sitten puhtaaksi pesette tätä kelvotonta esitystä, jossa ihmisten omatoimisuutta kuoletetaan ja pyritään siihen, että kaikkien pitäisi olla samassa muotissa. Kun peruseläkettä te ette nosta, niin ihmiset ovat tätä kautta yrittäneet saada itselleen lisää eläketurvaa, ja sitten te viette siltäkin veroedun, te, jotka tämän järjestelmän olette luoneet. (Ed. Zyskowicz: Olipa se jämäkkä puheenvuoro!)

Kimmo Sasi /kok:

Arvoisa puhemies! Meillä on tuloverotuksessa hyvin selkeä järjestelmä ja myöskin eläkkeitten osalta, jossa lähtökohtana on se, että jos tulevaisuuden eläkkeitä varten säästää, niin nuo kustannukset, joita maksuina maksetaan, vähennetään ansiotuloista ja aikanaan, kun eläkettä nautitaan, niin tuo eläketulo verotetaan eläketulona, ansiotulon kaltaisena eläketulona. Näin on työeläkkeitten osalta ja on myöskin kollektiivisten lisäeläketurvajärjestelmien osalta. Tietysti tässä suhteessa on tiettyä epäyhdenvertaisuutta kansalaisten kesken, koska yleensä yksityisissä yrityksissä on näitä kollektiivisia lisäeläkejärjestelmiä, mutta julkisella puolella ei ole. Tästä syystä muun muassa julkisen puolen työntekijöitten osalta on tiettyä tarvetta pyrkiä hankkimaan yksilökohtaisesti tiettyä lisäeläketurvaa.

Tämän lisäksi täytyy kysyä, miksi meillä on 400 000 ihmistä, jotka ovat tehneet näitä eläkevakuutuksia. Yksi syy on se, että on tiettyä epäuskoa olemassa eläkejärjestelmään ja sen kestävyyteen ja siihen, saadaanko tulevaisuudessa todella niitä työeläkkeitä, joita lainsäädäntö on luvannut. Tähän omalta osaltaan on vaikuttanut se, että työeläkkeitten leikkauksia on tehty useita, ei kovin suuria, mutta useita kuitenkin viimeisen runsaan kymmenen vuoden aikana. Toinen syy on se, että meillä on varsin paljon ihmisiä, jotka ovat pätkätöissä tai hyvin vaihtelevissa työsuhteissa, ja näillä ihmisillä on aidosti selkeätä työeläketurvan parantamisen tarvetta, ja niihin näitä yksilöllisiä eläkevakuutuksia on käytetty. Tietysti täytyy sanoa, että jokaisella meillä elämässämme on vaiheita, että välillä ollaan hyvässä työsuhteessa, välillä on huonompia työsuhteita. On mielestäni äärimmäisen luonnollista, että silloin kun on korkea, hyvä palkka, silloin mietitään, voitaisiinko eläketurvaa parantaa, ja otetaan eläkevakuutus ja maksetaan siihen liittyvät maksut ja sitten aikanaan saadaan kohtuullinen eläketulo ottaen huomioon koko työura. Kyllä kaiken kaikkiaan johdonmukainen lähtökohta tuloverotuksessa on aina ollut se, että käytettävissä olevista tuloista maksetaan tuloveroa. Siinä suhteessa on äärimmäisen luonnollista se, että myöskin yksityiset eläkevakuutukset ovat ansiotuloverotuksessa vähennyskelpoisia eivätkä pääomatuloverotuksessa.

Sitten on käyty viime aikoina keskustelua siitä, ovatko nämä yksityiset työeläkkeet sijoituksia vai ovatko ne eläkettä. Tietysti jos niitä pidetään sijoituksina, silloin niitten luonnollisesti pitääkin kuulua pääomaverotuksen piiriin. Mutta minun täytyy sanoa, että kun katson mihinkä tarkoituksiin, sanoisin, jo tässä vaiheessa sadat ihmiset, jotka ovat ottaneet yhteyttä minuun, käyttävät näitä eläkevakuutuksia, olen tullut täysin vakuuttuneeksi siitä, että niitä käytetään eläketurvan parantamiseen eikä keinotteluun, kuten ministeri Kalliomäki infossaan aikoinaan kertoi.

Jos hallitus olisi ollut johdonmukainen, siinä tapauksessa olisi toteutettu myös Siva-työryhmän ehdotus eli olisi katsottu kaikki vakuuttaminen sijoittamiseksi ja silloin tehty se vähennyskelpoiseksi ja sitten myöskin aikanaan pääomaverotuksessa tuloksi. Mutta voi sanoa, että nyt tämä logiikka pettää. Tältä osin täytyy sanoa, että hallituksen esitys kokonaisuutena, kun Siva-työryhmän ehdotukset hylättiin, ei ole johdonmukainen. Mutta sanon, että nykyinen järjestelmä, jossa yksityiset työeläkevakuutukset ovat ansiotuloverotuksessa vähennyskelpoisia, kun Siva-työryhmän ehdotuksia ei toteuteta, on johdonmukainen ja selkeä järjestelmä. Minusta tämä hallituksen esitys tältä osin ei ole lähtökohtaisestikaan perusteltu.

Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, että tämä on erittäin hankala kaikille niille 400 000 ihmiselle, jotka ovat ottaneet tämän vakuutuksen. Täytyy sanoa, että tällä hetkellä on erittäin suuria pelkoja olemassa, ja kuten täällä on todettu, tietysti vakuutuksen voi päättää entisillä ehdoilla, kuten pääministeri totesi, jatkaa sitä sen jälkeen ja jatkaa sitten suunnitelmaa uusilla vakuutusehdoilla. Mutta täytyy sanoa se, että joka tapauksessa suunnittelua joutuu muuttamaan. Se vaikeuttaa useitten ihmisten elämää aika olennaisella tavalla. Ja kyllä täytyy sanoa, että ne ihmiset, jotka esimerkiksi ovat nyt 55 vuoden iässä ja ovat 58-vuotiaina pääsemässä yksilölliselle eläkkeelle tai 60-vuotiaina, joutuvat nyt nämä suunnitelmat muuttamaan ja ottamaan uuden tyyppisen vakuutuksen. Se on mielestäni heitä kohtaan kohtuutonta.

Kun ajatellaan vakuutusjärjestelmän historiaa, kyllä yleensä on lähdetty siitä, että jos ollut jokin vanha vakuutusjärjestelmä, sitä on voitu sopimuksen mukaisesti jatkaa aina loppuun asti, ja vasta sen jälkeen, kun on uusi lainsäädäntö toteutettu, sitä on sovellettu uusiin sopimuksiin. Tämä olisi ollut äärimmäisen johdonmukaista.

Sanon, että hallituksen esitys on huonoa lainsäädäntöä. Siitä kaikkien pitäisi olla yksimielisiä. Mutta sitten: onko se takautuvaa lainsäädäntöä? Se on takautuvaa lainsäädäntöä. Mutta onko se takautuvaa tavalla, joka olisi perustuslain kanssa ristiriidassa, tähän en halua millään tavalla ottaa kantaa. Sen perustuslakivaliokunta aikanaan ratkaisee sen jälkeen, kun se on kuullut riittävän kattavasti maan parhaita asiantuntijoita, ja asia tullaan ratkaisemaan heidän mielipiteensä perusteella. Toivon, että tätä kysymystä ei politisoida vaan että se tapahtuu puhtaasti juridisena kysymyksenä.

Jari Koskinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Heti alkuun täytyy tietysti kiittää ja kunnioittaa pääministeriä, joka käyttää kallista aikaansa täällä eduskunnan edessä puolustaessaan hallituksen huonoa esitystä. On tietysti hyvä ja arvokasta, että pääministeri osallistuu keskusteluun, siitä kokoomuksen puoleltakin täysi kiitos pääministerille.

Muutama asia. Ed. Sasi puhui jo aika paljon sinänsä tästä varsinaisesta ongelmasta tässä asiassa, mutta pari seikkaa kuitenkin.

Ensimmäinen on eläkkeellejäämisen ikä. Tällä hetkellä tilastojen mukaan keskimäärin on jääty eläkkeelle 61,5-vuotiaana, eli ne henkilöt, joilla on ollut mahdollisuus jäädä eläkkeelle ja jotka ovat siis tehneet sopimuksen aikanaan silloin 90-luvun alussa tai 90-luvun puolivälissä, jolloin oli mahdollisuus tehdä sopimuksia, joissa eläkeikä oli 55 tai 58 vuotta, he siis ovat jääneet keskimäärin 61,5-vuotiaina eläkkeelle. Heitä on noin 25 000 suomalaista tietääkseni. Eli siis ihmiset ovat tehneet sopimuksen siinä mielessä, että heillä on mahdollisuus jäädä eläkkeelle, mutta kun eläkeikä on lähestynyt, he eivät ole kuitenkaan halunneet sitä käyttää. Ovat olleet terveitä ja hyvässä kunnossa ja haluavat tehdä töitä. Mutta se on antanut heille mahdollisuuden. Eli kun suurin osa suomalaisista tekee näitä sopimuksia, niin kysymyksessä on se, että halutaan varautua tulevaisuuteen jollain tavalla. Tiedetään, että nyt kun säästää, niin joskus sitten voi mahdollisesti saadakin. Tämä on se vanha suomalainen viisaus, että kun säästää saadessansa, on ottaa tarvitessansa. Se pätee tässäkin mielessä. Siinä mielessä on oikein, että yhteiskuntakin kannustaa tämän tyyppiseen tulevaisuuden suunnitteluun, on sitten kysymys eläkkeellejäämisestä tai eläketuloista tai ihan mistä tahansa.

Toinen asia on se, että on väitetty, että tämä on verosuunnittelua. Tilastoista edelleen: 75 euroa kuukaudessa, 900 euroa vuodessa on se keskimääräinen maksu, mitä näihin vapaaehtoisiin eläkevakuutuksiin on laitettu. Se ei ole lähelläkään sitä kattoa, mikä on 8 500 euroa vähennyksen osalta. Kun tänään asiaa kysyttiin valtiovarainministeriön edustajilta verojaostossa, he eivät olleet ihan tarkkoja siitä, kuinka paljon on niitä henkilöitä, jotka ovat vähentäneet sallitun 8 500 euroa, koska viimeisimmät tilastot olivat vuodelta 2001. Todennäköistä on kuitenkin se, että kun muutamien viime vuosien aikana on tehty paljon näitä sopimuksia, ne ovat nuoria ihmisiä, jotka haluavat alkuvaiheessa säästää vähän ja ehkä tulevaisuudessa, jos on rahaa enemmän, säästää vähän enemmän. Siitä varmaan johtuu tämä alhainen keskiarvo. Mutta siihen suuntaan ollaan menossa. Ihmiset ovat oivaltaneet, että tämä on yksi tapa säästää, kun pankkisäästäminen ei enää varsinaisesti ole siinä mielessä muodissa kuin joskus aikaisemmin oli. (Ed. Backman: Mikä on tuotto noin pienillä säästöillä isoilla tuloilla?) — Ed. Backman varmaan pääsee tuottolaskelmiin tässä aikanaan.

Kolmas asia on se, että missään muualla päin Eurooppaa, vastaavan tyyppisiä järjestelmiä kun on, ne eivät ole pääomatulomuodossa, siis ei vähennetä pääomatuloista, ja kun niitä aikanaan nostetaan, ne ovat myös siellä ansiotuloja. Eli kysymys on se, että mielletään järjestelmä nimenomaan lisäeläketurvajärjestelmänä eikä minään sijoitusmuotona. Siinä mielessä olen samaa mieltä kuin ed. Sasi, että samalla tavalla myös tätä nykyisin voimassa olevaa järjestelmää voi tulkita. Ihmiset haluavat varmistaa itselleen tietynlaisen lisäeläkkeen, oli syy sitten ihan mikä tahansa.

Edelleen tämän lain mukaanhan tähän jää se mahdollisuus, että samalla tavalla työnantaja voi järjestää työntekijöille tällaisen kollektiivisen vakuutuksen, joka maksetaan työnantajan puolesta, ja kun aikanaan työntekijä jää eläkkeelle, tämä lisävakuutusturva on ansiotuloa eläkkeelle jäädessä. Eli kysymys on verotuksen siirtämisestä. Nyt käy sitten niin, että niillä, jotka ottavat omaehtoisesti, yksilöllisesti, vastaavan tyyppisen sopimuksen, järjestelmä muuttuu, mutta ne, joilla se on työnantajan puolesta hoidettu, ovat edelleen entisessä järjestelmässä, jopa myös iän muodossa.

Sitten, arvoisa puhemies, vielä lopuksi neljäs asia näistä kuluista. Ed. Backman totesi, että 300 euroa per asiakas. Pitää paikkansa. Mutta kaikki nämä sopimukset on käytävä läpi. Jokaisen asiakkaan kanssa on neuvoteltava. Onko se nyt tunti vai kaksi, kun asioita käydään läpi. Sen jälkeen täytyy pitää yllä kahdenlaista järjestelmää, mikä sekään ei ole ihan ilmaista. Se johtaa siihen, että asiakkaat, jotka maksavat näitä maksuja, saavat tietyn koron, ja se johtaa myös siihen, että asiakashyvitykset putoavat eli se hyöty, mikä niistä olisi tulossa, pienenee olennaisesti.

Mitä tämä sitten kulujen osalta tarkoittaa? Lainaan tässä Vakuutusvalvonnan kirjallista lausuntoa, joka alkaa näin:

"Jos vakuutussopimus ei ehdoiltaan täytä esitettyä 62 vuoden ikärajaa koskevaa vaatimusta, verovähennysoikeuden säilyttäminen edellyttää sopimusehtojen muuttamista. Vakuutussopimuslain mukaan vakuutuksenottaja ei saa muuttaa henkilövakuutuksen sopimusehtoja muissa kuin lain 20, 25 ja 27 §:ssä säädetyissä tapauksissa. Hallituksen esityksessä tarkoitetussa tilanteessa edellä mainittuja pykäliä ei voida soveltaa. Vakuutusyhtiön on informoitava vakuutuksenottajaa siitä, että säilyttääkseen vakuutusmaksujen verovähennysoikeuden hänen täytyy antaa suostumuksensa sopimusehdoissa olevan eläkeikärajan muuttamiseen. Tästä aiheutuu vakuutusyhtiölle aikaa vieviä sopimusjärjestelyjä ja -neuvotteluja. Edellä todettu vanhoihin vakuutussopimuksiin liittyvien vakuutussäästöjen kahden osan erillinen hallinnointi aiheuttaa paitsi mittavia, suurelta osin kertaluontoisia tietojärjestelmäkustannuksia myös jatkuvia nykyistä suurempia asiakaspalvelukustannuksia erityisesti sijoitussidonnaisissa vakuutuksissa. Vakuutusehdoissa olevan eläkeiän muuttamisen edellyttämät sopimusneuvottelut puolestaan aiheuttavat huomattavat kertaluontoiset lisäkustannukset. Kun laskuperustekorkoisille vakuutuksille annettavat lisäedut perustuvat vakuutusten tuottamaan ylijäämään, kustannukset jäänevät laskuperustekorkoisten vakuutusten kannettaviksi alenevien asiakashyvitysten muodossa. Kertaluonteisten kokonaiskustannusten suuruus vastannee muutamina viime vuosina myönnettyjen laskuperustekorkoisten vakuutusten asiakashyvitysten yhteismäärää. Tämän lisäksi tulevat vielä jatkuvat vuotuiset kustannukset. Kun laskusidonnaisten vakuutustenkin lisäkustannukset tulisivat laskuperustekorkoisten vakuutusten kannettaviksi pienempinä asiakashyvityksinä, vakuutuksenottajia ei kohdeltaisi tasapuolisesti."

Näin sanoo siis Vakuutusvalvonta. Tästä koostuisi noin 150 miljoonaa euroa, jonka siis maksavat kaikki vakuutuksenottajat. Meidän mielestämme se ei ole oikein.

Tuija Nurmi /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys vapaaehtoisten eläkevakuutusten ehtojen ja verotuskäytännön muutoksesta on nyt eduskunnan käsittelyssä. Toteutuessaan esitys tuo noin 100 miljoonaa euroa valtion kassaan hallituksen tärkeämmiksi katsomiin kohteisiin. Mitä se vie? Se vie 500 000 ihmiseltä uskon omaehtoiseen säästämiseen ja tulevaisuuteen. 500 000 sopimusta on neuvoteltava uudelleen. 500 000 ihmisen realistiset unelmat pannaan roskakoriin.

Esityksellään hallitus sortaa naisia. Vapaaehtoisista eläkevakuutussäästäjistä enemmistö, noin puolet, on naisia, jotka tienaavat noin 30 000 euroa vuodessa. Joukossa on miehiä, jotka säädösten perusteella pääsevät eläkkeelle vuosia ennen yleistä vanhuuseläkettä. Hekin ovat turvanneet aikuisikäänsä ennen kuin kolmas ikä eli vanhuuseläke alkaa.

Mielestäni laki on säädettävä niin, että se tulee voimaan niin, että se voimaan tullessaan koskee vain uusia eläkevakuutuksia eli vasta viime torstain jälkeen solmittuja vakuutuksia. Kuinka tämäntapainen lainsäädäntö, joka puuttuu aikuisten ihmisten tekemiin kirjallisiin sopimuksiin, voi olla Suomen kaltaisen hyvinvointivaltion toiminnan kanssa linjassa? Koska meitä uhkaa huoltosuhteen romahdus, ymmärrän, että ihmiset on saatava tekemään töitä pitempään. Eläkeiän korotuksenkin uusille sopimuksille hyväksyn, mutta vanhoihin sopimuksiin puuttuminen on mielestäni epäoikeudenmukaista.

Kyseessä olevat eläkevakuutuksen ottajat ovat jääneet keskimääräistä myöhemmin eläkkeelle. Nyt rokotetaan siis varsin tunnollisia ihmisiä. Siksi toivon, että lakia voidaan muuttaa niin, että se astuu voimaan vain uusille sopimuksille.

Jos laki tulee tällaisena voimaan, kysyn: Ketä kiinnostaa enää vapaaehtoinen säästäminen? Minkälaisen viestin eduskunta ja varsinkin hallitus antaa toiminnallaan kansalaisille? Ei pidä ihmetellä, jos kertakäyttökulttuuri rahapolitiikassakin voittaa. Tyyli on, että kaikki vain menemään, mitä tulee, kyllä yhteiskunta pitää meistä huolen.

Aiemmin on tehty yksi laki, joka on takautuva. Sillä Suomen valtion johto tehtiin syylliseksi viime sotiin. Tämä on toinen laki, joka puuttuu jo tapahtuneeseen takautuvasti. Odotettavissa on todennäköisesti lisää. Pitäkää kiinni omastanne ja pelastautukoon, ken voi. Mikä on nykyisen hallituksen seuraava avaus kansalaisille?

Esko Kurvinen /kok:

Arvoisa herra puhemies! Käsittelyssä oleva hallituksen esitys vapaaehtoisten eläkevakuutusten ehtojen tiukentamisesta on mielestäni tyyppiesimerkki istuvan punamultahallituksen toimintatavasta. Kertoessaan viime vuoden lopulla pääoma- ja yritysverouudistuksen poliittiset linjaukset hallitus samalla ilmoitti nyt olevan sopivan hetken kiristää lähes puolen miljoonan suomalaisen itselleen ottamaa vapaaehtoista eläketurvaa. Vaikka puoli vuotta sitten esitetyt kiristystoimet on moneen kertaan todettu huonoiksi, ei ainoastaan näitten asianomaisten vakuutuksenottajien suulla vaan myös lukuisten asiantuntijoitten ja jopa kentällä hallituspuolueitten kansanedustajien toimesta, hallitus, vai pitäisikö sanoa valtiovarainministeriö, ei korvaansa ole lotkauttanut tälle ankaralle arvostelulle. On erittäin harvinaista ja mielestäni jopa ennenkuulumatonta, että hallitus esittää lainsäädäntöä, jota perustuslakiasiantuntijatkin epäilevät perustuslain vastaiseksi taannehtivaksi lainsäädännöksi.

Perustuslakivaliokunnan on syytä tutkia erittäin tarkoin lakiesityksen perustuslaillisuus voimassa olevien sopimusten eläkeikärajan yksipuolisen nostamisen osalta ja myös vähennysjärjestelmän muutosten osalta. Jos hallituksen esitykset menevät tällaisinaan läpi, avaamme vaarallisen tien, jolla punamultahallitus voimansa tunnossa voi mennä vielä huomattavastikin pitemmälle.

Hallituksen esittämä vuoden mittainen tekninen siirtymäkausi on mielestäni täysin naurettava. Sillä ei kompensoida mitenkään jopa kymmeniä vuosia sitten tehtyihin vakuutussopimuksiin taannehtivasti esitettyjä muutoksia. Vanhat sopimukset tarvitsevat vähintään kymmenen vuoden siirtymäkauden. Näin on aina tehty, kun veromuutokset ovat vaikuttaneet kansalaisten aikaisemmin tekemiin olettamuksiin täällä useaan kertaan toistettujen metsäverotuksen ja asuntolainojen vähennyksen osalta.

Vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovat olleet jo pitkään sosialidemokraattien silmätikkuna. Demarit olisivat romuttaneet eläkesäästäjien veroedun kokonaan jo moneen kertaan, mutta tähän saakka edellisessä hallituksessa kokoomus on pystynyt puolustamaan säästäjien etua. Nyt keskustapuolue joko ei pystynyt tai ei halunnut puolustaa lähes puolen miljoonan suomalaisen etua kateutta ja sosialistisia tavoitteita vastaan.

Hallituksen nuivaa asennetta omatoimista säästämistä kohtaan kuvaa sekin, että nyt eduskunnan käsittelyssä oleva vapaaehtoisen eläkevakuutuksen romuttamispäätös tehtiin jo ennen kuin Matti Louekosken Siva-työryhmän ehdotukset laajentaa pitkäaikaissäästämisen veroetua myös muihin säästötuotteisiin ehtivät valmistua. Sen sijaan yhteiskunnan kautta kulkevat sosiaaliturvamaksut, muun muassa työttömyyskassajäsenmaksut, ovat ansiotulosta verovähennyskelpoisia. On erittäin valitettavaa, että Louekosken työryhmän esitykset päätettiin haudata heti tuoreeltaan ilman laajempaa keskustelua. Ennakoiko tämä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen lopettamista kokonaan muutaman vuoden kuluttua?

Hallituksen ja erityisesti valtiovarainministerin silmissä lienevät kiiltäneet ne 130 miljoonan euron veronkiristysrahat, jotka hallitus sanoo saavansa verotuloja enemmän kuin nykyisellä käytännöllä olisi ollut. (Ed. Gustafsson: Puhuja tietää, että tästä ei ole kysymys!) — Verotulot lisääntyvät 130 miljoonalla eurolla esityksen mukaan. — Vanha punamultahallituksen pohjavireenä oleva verojen kiristys saattaa vielä kummitella tässäkin päätöksessä, vaikka viimeisetkin tiedot verokertymistä, erityisesti arvonlisäverokertymistä, kertovat vääjäämätöntä kieltä tuloverokevennysten dynaamisista vaikutuksista ihmisten kulutukseen. Samanlainen ilmiö oli, kun kymmenen vuotta sitten yritysverotusta yksinkertaistettiin ja alennettiin, jolloin verokertymät moninkertaistuivat. Toivottavasti hallitus ei tuo lähiaikoina eduskuntaan esitystä, jolla yritysverotus palautetaan takaisin monimutkaiseksi ja sekavaksi.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan on mielestäni hylättävä huono hallituksen esitys vapaaehtoisen eläkevakuutusjärjestelmän muuttamiseksi tai oleellisesti korjattava sitä. Taannehtivaa lainsäädäntöä ei pidä sivistysvaltiossa sallia.

Ben Zyskowicz /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hyvät kollegat! Selvennän vielä muutamia keskustelussa esillä olleita kysymyksiä ja kokoomuksen eduskuntaryhmän suhtautumista niihin.

Ensinnäkin totean, että kokoomuksen eduskuntaryhmä hyväksyy sen peruspyrkimyksen, että yleistä eläköitymisikää pyritään nostamaan, ja tämän mukaisesti hyväksymme myös sen pyrkimyksen, että näissä vapaaehtoisissa eläkevakuutuksissa tätä ikärajaa nostetaan. Mutta kahta perusajatusta tässä esityksessä emme missään tapauksessa hyväksy. Emme hyväksy tähän esitykseen sisältyvää veronkiristystä emmekä hyväksy sitä, että tämä esitys puuttuu myös aiemmin tehtyihin, voimassa oleviin sopimuksiin tämän ikärajan osalta.

Mitä tulee tähän veronkiristykseen, me olemme täällä sekä perjantaina että tänään esittäneet, että tämä hallituksen esitys merkitsee eläkevakuutussäästäjien verotuksen kiristymistä. Olemme sanoneet, että veronkiristys on noin 130 miljoonaa euroa vuodessa, joka ei ole mikään merkityksetön summa. Vanhoissa markoissa voitte laskea, että kyse on lähes miljardin markan veronkiristyksestä vuositasolla. Tämä veronkiristys käy täysin kiistatta ilmi tästä hallituksen omasta esityksestä, jonka sivulla 21 — vasen palsta, kolmas kokonainen kappale — todetaan, että vähennyksen tuoma verohyöty alenisi pääomaverotukseen siirtymisen johdosta vuonna 2006, jolloin se on siis täysin voimassa, vajaalla 130 miljoonalla eurolla.

Kun tämä näin selvästi todetaan täällä hallituksen esityksessä, on aika hämmästyttävää, että viime perjantaina jouduimme valtiovarainministeri Kalliomäen kanssa miekkailemaan täällä salissa siitä, onko kyseessä veronkiristys vai ei. Ne, jotka täällä väittävät, että kyseessä ei ole veronkiristys, kuten tänäänkin keskustelussa muun muassa ed. Hurskainen, perustavat tämän väitteensä siihen, että vaikka nyt säästövaiheessa verotus kiristyykin, kun aikanaan nämä eläkkeet eivät ole enää ansiotuloa vaan pääomatuloa, se vastaavasti sitten keventää verotusta. Näin laskeskellen ja tarkastellen on voitu päätyä siihen väitteeseen, ettei kyseessä olisikaan muka veronkiristys. Tämä argumentointi on täysin pohjaa vailla.

Ed. Backman on täällä usean kerran antanut meille konkreettista havainto-opetusta siitä, miten verotus vuosittain muuttuu ja miten sen pitää voida vuosittain muuttua. Tämänhän me kaikki tiedämme. Ed. Backman on täällä korostanut, että kukaan ei ole voinut näille eläkevakuutussäästäjille luvata, että heidän verotuksensa, esimerkiksi vähennysoikeutensa, säilyisi ennallaan. Ed. Backmanhan on tässä oikeassa, siis verotus muuttuu vuosittain, eikä kukaan tänään voi taata, millaista se on 10—20 vuoden kuluttua. Kuitenkin samaan hengenvetoon ed. Backman ja hänen kanssaan samoin ajattelevat kollegat todistavat, että tässä ei ole kyseessä veronkiristys, koska 10, 15, 20 vuoden kuluttua, kun nämä ihmiset jäävät eläkkeelle, se eläke on kevyemmin verotettua kuin vanhan systeemin mukaan, kun se uudessa järjestelmässä on pääomatulona verotettua ja vanhassa järjestelmässä ansiotulona verotettua.

Olen yrittänyt täällä kysyä ja kysyn nyt uudestaan, ed. Gustafsson ja kumppanit: Millä te takaatte tänä päivänä, että aikanaan, kun tämä eläke saadaan, se on pääomatulona verotettua ja että se on pääomatulona kevyemmin verotettua kuin ansiotulona? (Ed. Gustafsson: Se on todennäköisempää!) Miten te tänä päivänä voitte tietää, että silloin aikanaan, vaikkapa 15 vuoden päästä, se yleensäkään on pääomatulona verotettua? Mistä te tiedätte, ettei ed. Bryggaren johtama hallitus 10 vuoden päästä päätä muuttaa järjestelmää niin, että vapaaehtoiset eläkevakuutukset ovatkin ansiotulona verotettua?

Toiseksi, mistä te tiedätte, että silloin 15—20 vuoden päästä esimerkiksi pääomatulot ja ansiotulot verotetaan erikseen? Mistä te tiedätte, että silloin ei ole olemassa yhteistä verokantaa sekä pääoma- että ansiotuloille? (Ed. Gustafsson: Pelkkää retoriikkaa!)

Kolmanneksi, mistä te tiedätte — vaikka ne olisivatkin erikseen verotettuja — mistä te tiedätte, että pääomatulot verotetaan silloin kevyemmin kuin ansiotulot? Kun pääomatulon ja ansiotulon ero on se, että ansiotulon saamiseksi pitää itse tehdä työtä, mutta pääomatulo tulee silloin, kun makaa sohvalla, niin voidaan jopa ajatella, että pääomatuloa verotettaisiin kireämmin silloin kuin ansiotuloa. Eli miten te voitte rehellisesti tänä päivänä vuonna 2004 toukokuussa perustella veronkiristystä, joka on 130 miljoonaa euroa vuodessa, sillä, että joskus aikanaan tulevaisuudessa nämä eläkkeet ovat kevyemmin verotettuja ja sen takia tämä kiristys ei olisikaan veronkiristys?

Se, mitä tänä päivänä tiedetään ja mikä tänä päivänä on faktaa, on se, että hallitus kiristää vapaaehtoista eläkevakuutusta säästävien kansalaisten verotusta. Mitä tapahtuu aikanaan, kun tuo eläke tulee maksuun, siitä ja sen verokohtelusta ei ed. Gustafsson eikä kukaan muukaan tässä salissa voi antaa mitään takeita, joten on aivan tyhjän päällä sen perusteella laskea jotain kokonaisvaltaisia vaikutuksia, vaikka taisi olla Valtion taloudellinen tutkimuslaitos tai joku vastaavakin, joka erehtyi tällaiseen laskentatapaan.

Arvoisa herra puhemies! Toinen tärkeä osa, keskeinen osa, tässä hallituksen esityksessä, jota kokoomuksen eduskuntaryhmä ei missään tapauksessa voi hyväksyä vaan päinvastoin kaikin parlamentaarisin voimin tulee vastustamaan, on se, että hallituksen esitys puuttuu myös voimassa oleviin eläkevakuutussopimuksiin. Tässä mielessä tämä on, herra puhemies, taannehtivaa lainsäädäntöä, mutta kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Sasikin totesi, en tällä lausumalla ota nyt kantaa siihen, onko se taannehtivaa siinä mielessä, että se on ristiriidassa perustuslain kanssa. Sen asian ratkaisee aikanaan perustuslakivaliokunta asiantuntijakuulemisen perusteella.

Mutta käytännössä tämä on taannehtivaa juuri siten, että jokainen, jolla on vanha eläkevakuutussopimus ja joka haluaa jatkaa säästämistä, käytännössä joutuu muuttamaan tätä sopimustaan siten, että ikäraja siinä nousee. Ja sanon, että "jokainen, joka haluaa jatkaa säästämistä", koska kuka nyt siten toimisi, että säästäisi ilman verovähennyskelpoisuutta, mutta maksaisi aikanaan sitten maksuun tulevasta eläkkeestä veron? Sehän tarkoittaisi käytännössä sitä, että maksaa samasta tulosta kahteen kertaan veron.

Kun näin on, niin on aivan selvää, että ne, joilla on vanhat sopimukset, käytännössä joutuvat niitä muuttamaan tämän ikärajan osalta, ja sillä tavoin tämä on taannehtivaa. Henkilö, joka on ajatellut tänään vaikka 54-vuotiaana, että neljän vuoden päästä hän voi jäädä oman säästämänsä eläkkeen perusteella eläkkeelle, joutuu muuttamaan sopimusta siten — halutessaan jatkaa sen säästämistä vanhoilla ehdoilla — että sen ikäraja nostetaan esimerkiksi 62 vuoteen. On olemassa näitä ratkaisuja, joita täällä on todettu, että voi sen tähän asti säästetyn tietysti ottaa aikaisemmin ja huonomman eläkkeen sen jälkeen. Sitähän hallitus ei tietystikään tavallisen lain säätämisjärjestyksessä voi tehdä, että se jotenkin ryöväisi ne säästöt, jotka on jo olemassa.

Kun sanomme, että tämä on tältä osin kelvotonta lainsäädäntöä, tämä on taannehtivaa lainsäädäntöä, sanomme myös, että se on mielestämme moraalitonta lainsäädäntöä. Kyse on politiikan moraalista, ja politiikan moraali ei todellakaan ole pelkästään sitä, syyllistyykö joku yksittäinen poliitikko, kaupunginvaltuuston jäsen tai kansanedustaja johonkin moraalittomaan tekoon, vaan kyse on myös siitä, menetteleekö hallitus ja eduskunta siten, että 400 000 vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottanutta henkilöä joutuu pakosta ja väkisin jälkikäteen muuttamaan olemassa olevaa sopimustaan. Tähän pakottaminen on mielestämme politiikan moraalin kannalta hyvin kyseenalainen ja kielteinen teko, ja sellainen lainsäädäntö on tässä mielessä hyvin kyseenalaista ja kielteistä lainsäädäntöä.

Herra puhemies! Lopuksi totean, kun täällä lähinnä keskustan eräät vastauspuheenvuoron käyttäjät ovat sanoneet, että eikö ole hyvä, että hallitus nyt tekee rakenteellisia muutoksia, niitähän kokoomus on vaatinut, että kyllä olemme vaatineet ja vaadimme edelleenkin sellaisia rakenteellisia muutoksia, jotka edistävät talouskasvua ja työllisyyttä. Vaadimme edelleen esimerkiksi sitä, että hallitus todellakin tekee jotain yrittäjien työvoimakustannusten alentamiseksi, ja viimeksi eilen julkisuudessa kerrottiin, että hallitukselta olisi tulossa jokin miniatyyriesitys tältä osin, joka ei lainkaan käytännössä edistä työllisyyttä. Näissä ratkaisuissa, pääministeri Vanhanen, kannustamme hallitusta rohkeuteen ja sellaisiin ratkaisuihin, jotka todellakin vaikuttavat asioihin ja työllisyyden edistämiseen.

Vasemmistoliitto kiinnitti huomiota siihen, että tällä esityksellä ei lainkaan auteta niitä eläkkeensaajia, jotka eivät maksa lainkaan veroa eli elävät pelkän kansaneläkkeen varassa, ja tämähän pitää paikkansa. Kahdeksan vuotta ministeri Pekkarisen johtama keskustan eduskuntaryhmä huusi täällä salissa harva se viikko siitä, että sinipunahallituksen veropolitiikka ja veronalennukset eivät lainkaan auta pelkän kansaneläkkeen varassa eläviä eläkeläisiä. Mitä nyt tapahtuu? Mitä se hallitus, jossa keskusta on mukana, tekee näiden pelkän kansaneläkkeen varassa elävien eläkkeensaajien hyväksi? Paljonko teidän hallituksen veronalennukset ovat tähän saakka näitä eläkkeensaajia hyödyttäneet? Missä ovat ne 300 euron kuukausittaiset korotukset, jotka ministeri Hyssälä lupasi kansaneläkeläisille? Vuonna 2006 te toteutatte 7 euron tasokorotuksen kansaneläkkeisiin; edellinen hallitus toteutti melkein tuplasti sen. Samanaikaisesti kansaneläkeindeksi tulee olemaan pienempi ja siis indeksikorotus tulee olemaan pienempi kuin vuosikausiin. Tämä on se, mitä te teette tavallisten pienituloisten eläkeläisten hyväksi, jotka elävät pelkän kansaneläkkeen varassa, eli ette yhtään mitään käytännössä, mutta kehtasitte kahdeksan vuotta moittia edellisiä hallituksia siitä, että ne eivät mitään tehneet. Nyt, kun teillä on valta ja vastuu, tehkää te, tehkää edes joltakin osin, niin kuin olette vaalipuheissanne luvanneet.

Arvoisa puhemies! Toivon, että eduskunta hylkää tämän kelvottoman esityksen tai ainakin tekee siihen hyvin radikaaleja muutoksia.

Osmo  Soininvaara  /vihr:

Arvoisa puhemies! Omalta osaltani muutama vuosi sitten päädyin siihen, että näille yksityisille eläkevakuutuksille ja niiden verokohtelulle on syytä tehdä jotakin tai asettaa hieman tiukempia ehtoja, kun kävi ilmi, että eräät eläkeyhtiöt mainostivat näitä sillä tavalla, että tehkää semmoinen sopimus, jossa saatte tämän ansiotulojen verovähennysoikeuden, ja sitten ottakaa pääoma ulos kerralla yhden vuoden aikana, siirtäkää kirjanne sellaiseen Schengen-maahan, jossa eläkkeitä ei veroteta, itse ei tarvitse muuttaa, koska Schengen-maahan ei ole passitarkastuksia, ja tällä tavalla saatte sen verottomana. Kun tällaista markkinointia käytetään, tietysti tulee lainsäätäjälle semmoinen tunne, että on väärin, jos lait on näin kirjoitettu ja näin niiden voimin saa elää. Se, että muuttaa vain kirjat eikä muuta itse, saattaa olla jo vähän harmaalla vyöhykkeellä. Joka tapauksessa voi sanoa, että eläkeyhtiöt itse kaivoivat vähän verta nenästään ja saivat aikaan sen, että tämä järjestely ei ole oikein ollut vedenpitävä.

Olisi tietysti tämän kaltaiseen veronkiertoon voitu puuttua muillakin keinoin, esimerkiksi siten, että olisi annettu verovähennys vain aidolle eläkevakuutukselle, siis sellaiselle, jossa on kysymys eläkevakuutuksesta eikä säästöstä. Eläkevakuutus on semmoinen, jossa jaetaan jollakin tavoin riskiä, joka liittyy ihmisen eliniän pituuteen, sillä tavalla esimerkiksi, että eläke on tietystä ikävuodesta tietyn suuruinen ihmisen loppuiän. Se, joka kuolee nuorena, on maksanut vähän turhaa, mutta ei tietysti joudu siitä itse kärsimään, ja taas sitten jos joku elää kovin pitkään, eläkeyhtiö jää siinä tappiolle. Tämähän on eläkevakuutuksen varsinainen idea, että se on vakuutus pitkäikäisyyttä vastaan. Jos olisi tehty niin, että verovähennysoikeus koskee vain aitoja eläkevakuutuksia eikä eläkevakuutukseksi naamioitua pelkkää säästämistä, niin ehkä tämmöinen veronkierto, tai sanotaan verosuunnittelu, olisi tullut hieman vaikeammaksi.

Ed. Zyskowicz on täällä ihmetellyt, miten hallitus voi samanaikaisesti olla kiristämättä tässä verotusta ja sitten säästää huomattavan summan. Se tietysti perustuu siihen, että mikäli tämä toteutuu niin kuin on suunniteltu, tosiasiassa kysymys on eräässä mielessä piilotetusta lainanotosta. Verotulot ikään kuin nousevat nyt, mutta laskevat tulevaisuudessa. Tämän kaltainen temppu pitäisi tietysti aina kirjata lainanotoksi ihan oikeasti, että tietäisimme, mitä olemme tekemässä.

Sinänsähän täytyy sanoa, että niiden henkilöiden osalta, joilla on korkea työ- tai virkaeläke ja sen päälle lisäeläke, tämmöinen sekoitushan on äärimmäisen edullinen, koska osa verotuksesta tulee progressiivisesti niin, että siinä on ensin se osa tuloista, jota ei veroteta ollenkaan, ja sitten kun tulot nousevat sille korkeudelle, että progressio alkaakin olla iso, ylimenevä osa otetaan pääomatuloverona. Tämä on hyvin edullista, ja ihmettelen, että kokoomuksessa ei tätä lahjaa suureläkeläisille ole havaittu.

Minusta tässä on selvä kauneusvirhe se, että samalla kun pyritään pakottamaan eläkeiän nostamiseen, tämä lakiesitys ei puutu kollektiivisiin lisäeläkkeisiin. Niitä saa ottaa vaikka kuinka nuorena ja ymmärtääkseni, en tosin ole tätä tarkistanut, ainakaan tältä osin ei käytäntö muutu. Meillä on paljon sellaisia kollektiivisia lisäeläkkeitä, jotka esimerkiksi laukeavat 60-vuotiaana. Samalla näissä säilyy sama verohelpotus.

Ennustan, että seuraava, mitä eläkeyhtiöt alkavat tehdä, on se, että ne naamioivat yksilöllisiä eläkevakuutuksia kollektiivisiksi, koska ymmärtääkseni Suomessa on ainakin yksi kollektiivinen eläkevakuutus, jossa on vain yksi vakuutettu. Näissä voi sen sijaan, että maksaa 50 euroa kuukaudessa eläkeyhtiölle, pyytää, että alentakaa palkkaani 50 eurolla ja maksakaa se 50 euroa tälle eläkeyhtiölle. Silloin pääsee samaan verohelpotukseen kuin yksilöllisellä eläkevakuutuksellakin. Minusta tämä on jonkinlainen ongelma, että meillä nyt tämän kaltainen temppuilu tulee mahdolliseksi ainakin, jos siihen osallistuu kaksi henkilöä samalta työpaikalta.

Sinänsä en tiedä, onko ollut kovin suuri ongelma, että näillä yksilöllisillä lisäeläkkeillä alennetaan eläkeikää, koska ne, jotka näitä ovat käyttäneet, ovat siirtyneet eläkkeelle vanhempina kuin ne, jotka eivät ole näitä käyttäneet. Tietenkään ryhmätkään eivät ole vertailukelpoisia, mutta mitään kovin merkittävää aikaistamista näillä ei ole pystytty tekemään.

Se joukko, joka nyt kärsii tästä, jos sitä voi kärsimiseksi sanoa, on naiset, joilla on puutteellinen eläketurva katkonaisesta työhistoriasta johtuen ja jotka yleensä eivät niillä aloilla ole, joilla on kollektiivisia lisäeläkkeitä. Meillä kuitenkaan naisten eläketurvan suhteen suurin ongelma ei liity tähän ilmiöön vaan siihen, että Suomessa, toisin kuin eräissä muissa maissa, avioeron sattuessa karttunutta eläketurvaa ei jaeta. Samalla kun ollaan sitä mieltä, että karttunut eläketurva on kyllä omaisuutta ja omaisuus jaetaan, niin tässä se logiikka kuitenkin loppuu ja kuitenkaan tätä osaa omaisuudesta ei jaeta. Jos tässä muutos saataisiin aikaan, niin ehkä se naisia sortava piirre, joka tässä on, saataisiin pois.

Arvoisa puhemies! Toivoisin näitten erilaisten veroeduilla kohdeltujen lisäeläkkeitten rinnalle myös sellaista aitoa eläkevakuutusta, joka sisältää todellisen vakuutuksen myös pitkäikäisyyden varalta ja jossa ei olisi veroseuraamuksia mihinkään suuntaan, ei talletettaessa, ei nostettaessa. Tällä on käyttöä kahdessa tapauksessa.

Silloin, kun henkilöllä lakisääteinen eläketurva on pieni, hän voisi ostaa tämmöisen eläkkeen kerralla saatuaan perinnön. Nykyisinhän meillä alkaa olla tavallista, että ihmiset saavat sen perheasunnon perinnöksi sitten, kun oma perhe on jo muuttanut pois kotoa. Ihmisten vauraus kasvaa juuri silloin, kun he eivät oikeastaan sitä vaurautta enää kovin paljon tarvitse, ja jos tällöin perinnön voi vaihtaa eläkkeeksi ilman veroseuraamuksia, se voisi olla aika järkevä tapa käyttää se.

Toinen, mikä saattaisi erityisesti täällä Helsingissä parantaa asuntopoliittista tilannetta, olisi se, että ne henkilöt, jotka asuvat suuressa perheasunnossa, jota he eivät enää tarvitse, voisivat myydä sen, muuttaa halvempaan asuntoon, ja tällä erotuksella, joka saattaa olla huomattava, ostaa itselleen mukavamman vanhuuden siten, että ostavat sillä itselleen isomman eläkkeen. Nyt se toimii ainoastaan, jos tämän tekee pankkitalletuksena. Mutta pankkitalletuksessa on se ongelma, että kun et tiedä, kuinka vanhaksi elät, niin et tiedä, kuinka nopeasti syöt sitä pankkitalletusta. Kun sitä ei nyt voi tehdä eläkevakuutuksena, niin silloin ei saa mitään verohelpotusta siitä maksusta, mutta sitten kun tätä talletusta nostetaan eläkkeen nimisenä, niin se onkin verotettavaa tuloa. Silloin ei tietenkään kukaan maksa veroa siitä omaisuudesta, jonka jo kerran on omistanut. Sen takia tarvittaisiin tämmöinen täysin veroista vapaa molempiin suuntiin oleva eläkevakuutusmuoto.

Sitten, arvoisa puhemies, oma käsitykseni on kyllä se, että valtiovallalla nykyisen lainsäädännön vallitessa on erittäin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa siihen, jos joku haluaa omalla kustannuksellaan itse säästäen lyhentää omaa työuraansa, koska ainahan sen voi tehdä pankkisäästämisenä.

Jan Vapaavuori /kok:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsillä olevaan vapaaehtoisia eläkevakuutuksia koskevaan esitykseen liittyy kiistatta lukuisa joukko erilaisia väärinkäsityksiä. Uudistuksen voittajia ja häviäjiä pohdittaessa onkin hyvä huomata, ettei sellaista yleispätevää sääntöä ole olemassakaan, joka osoittaisi eri järjestelmien koko säästö- ja eläkeaikaa koskevan keskinäisen edullisuuden. Tämä johtuu monista asioista ja ennen kaikkea vakuutussäästämisen pitkästä aikajänteestä sekä meidän kaikkien totaalisesta epätietoisuudestamme niin ansio- kuin pääomaverotuksen tasosta tulevaisuudessa.

Tästä huolimatta hallituksen esitystä voi perustellusti kritisoida monestakin eri näkökulmasta. Ensinnäkin kyse on merkittävästä muutoksesta jopa valtiontalouden, työllisyyden ja talouskasvun näkökulmasta. Tosiasia nimittäin on, että eläkemaksujen vähennysoikeutta koskevat muutokset syövät keskivertoeläkesäästäjän tasolla lähes kokonaan tänä vuonna toteutetun veronkevennyksen. Hieman parempituloisella muutoksen kielteiset vaikutukset tuloveroprosenttiin ovat päätettyjä veronkevennyksiä suuremmat, jolloin tällaisen veronmaksajan verotus toteutetuista veronkevennyksistä huolimatta itse asiassa kiristyy. Hallituksen esitykseen sisältyvä yhden vuoden tekninen siirtymäsäännös mutkistaa tosin hieman tällaista vertailua. Tarkkaan ottaen asia tulisikin ilmaista siten, että noin puolen miljoonan eläkesäästäjän kohdalla vähennysoikeuteen kohdistuvat muutokset vastaavat negatiivisilta vaikutuksiltaan viime vuosien veronalennuspolitiikan yhden vuoden kevennysten positiivisia vaikutuksia.

Hallitusryhmät ovat todenneet, että vaikka valtio vuositasolla voittaakin hallituksen esityksen mukaan noin 130 miljoonaa euroa, asia kompensoituu aikanaan, kun säästöjä maksetaan pääomaverokannalla. Tämä on sinänsä totta, ottaen tietenkin huomioon se, ettemme tiedä, mikä on pääomaverokanta esimerkiksi 20 vuoden kuluttua. Omituista kansakunnan pitkän aikavälin budjettipolitiikan kannalta on kuitenkin se, että valtiovalta haluaa nyt näinä aikoina rohmuta itselleen suurempia verotuloja ja on vastaavasti valmis kärsimään nahoissaan aikana, jolloin väestön ikääntyminen on luonut koko julkisen talouden kestokyvylle ihan erilaiset vaateet. Pääministeri Vanhasen hetki sitten täällä harjoittama ikääntymisfilosofointi oli sinänsä loogista, mutta hän unohti tämän keskeisen näkökohdan. Valtion kirstunvartijan näkökulmasta lyhyen aikavälin resurssitarpeet asetetaan siis pitkän aikavälin kustannuspaineiden edelle. Tämä ei ole vastuullista taloudenpitoa.

Hallituksen esityksen ongelmallisimmat piirteet liittyvät kuitenkin sen vahvaan ideologiseen lataukseen. Hallitus ja sen keskeiset ministerit ovat monissa yhteyksissä korostaneet, että uudistus on pienituloisia säästäjiä suosiva ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta lisäävä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että mitä suurituloisemmasta säästäjästä on kyse, sitä enemmän hän häviää. Tämä lienee tarkoituskin, kun katsoo ed. Bryggaren nyökytystä siellä vasemmalla puolella. Ollakseni tarkka, tietenkin kyse on siitä, että sitä suuremmalla todennäköisyydellä hän häviää. Vuotuisten vähennysoikeuksien suhteellisen matalan kattosäännön takia asialla ei ole merkitystä todella suurituloisten kohdalla. Todellisina häviäjinä ovatkin suomalainen keskiluokka ja erityisesti ylempi keskiluokka.

Hallituksen esitys kuvastaakin puhtaimmillaan sosialidemokraattista tasapäistämispolitiikkaa, jolla yhtä maailman kireimmistä veroprogressioista edelleen pyritään kiristämään. Ymmärrän, että hallituksen demarijoukot tätä ajavat, mutta se, että myös porvaripuolue keskusta on lähtenyt tähän sosialismin edistämisprojektiin mukaan, on käsittämätöntä.

Toinen ideologinen piirre ilmenee erityisesti sosiaaliministeri Mönkäreen puheista, joissa hän on kerta kerran jälkeen korostanut lakisääteisen eläkevakuutuksen ensisijaisuutta. Tämä järjestelmäkeskeinen tasapäistämispolitiikka on ihmeellistä, kun otetaan huomioon, että Suomessa vapaaehtoisen eläketurvan osuus koko eläketurvasta on yhä EU:n pienin. Kun väestö Suomessa vielä ikääntyy Euroopan nopeinta tahtia ja kansalaisten huoli omasta tulevaisuuden eläketurvastaan on aiheellisesti suuri, nyt jo vapaaehtoisten järjestelyjen näkökulmasta jälkeenjääneessä Suomessa pyritään vielä lannistamaan ihmisten halukkuutta ottaa suurempaa vastuuta itsestään ja omasta eläketurvastaan. Muualla Euroopassa, jossa vapaaehtoisten järjestelyjen merkitys on suurempi, niitä verotetaan edelleen säännönmukaisesti ansiotulona. Häviäjiä keskituloisten ohella ovatkin kaikki ne, jotka lopettavat säästämisen tai vähentävät sitä tulotasosta riippumatta.

Hallituksen esityksen siirtymäsäännökset tai itse asiassa niitten puute on vielä oma tarinansa. Itse minun on vaikea nähdä niitä suorastaan perustuslain vastaisina. Selvää kuitenkin on, että kyse on huonosta lainsäädännöstä. Sinänsä on totta, että järjestelmät on tehty muutettaviksi. Ylilyönteihin syyllistymättä voi kuitenkin todeta, että koska vapaaehtoisia eläkevakuutuksia koskevaa lainsäädäntöä on muutettu ennenkin ja koska kaikissa niissä tapauksissa on säädetty erilliset siirtymäsäännökset vanhojen sopimusten turvaksi, ihmisille on syntynyt ja voinut syntyä perusteltu syy olettaa, että mahdollisissa tulevissakin muutoksissa toimitaan samoin. Näyttää kuitenkin vahvasti siltä, että kun sosialidemokraattinen tasapäistämispolitiikka ja moraalisesti kestävän lainsäädännön vaatimukset ovat ristiriidassa keskenään, moraalivaatimuksista tingitään arkailematta.

Lyly Rajala /kok:

Arvoisa herra puhemies! Minä olen erittäin vihainen tästä esityksestä. Näyttääpä siltä, että äsken kovin kehuttu pääministerikin poistui salista ja katsoi meitä viittä viimeistä puhujaa vähempiarvoisesti; eihän täällä olekaan listalla yhtään hänen puoluettaan edustavaa puhujaa.

Eläkesäästöjen määrä on romahtanut, kuten kaikki tiedämme. Niitä ei tämän hallituksen esityksen julkitulon jälkeen ole juurikaan uusia tehty yhtään. Onko hallituksen tarkoitus siis tappaa tämä loistava mahdollisuus, että ihmiset eivät halunneetkaan jäädä eläkepommin räjähtäessä vaille vanhuuden turvaa vaan halusivat itse varmistaa oman eläketurvansa? Tämäkö on hallituksen linja kannustaa yksilöiden halua vähentää yhteiskunnan paineita ja vastuuta omasta tulevaisuudestaan? Ainakin minulle opetettiin koulussa, että säästäväisyys on kannattavaa, ja vielä isonakin olen kuullut sen moneen kertaan. Onko hallituksen tarkoitus tekemällä tällainen järjetön esitys saattaa verovolyymi kuntoon toista kautta siten, että aiemmin itseään varten säästäneet rupeavat ryyppäämään rahansa halvalla viinalla, jolloin hallituksenkaan ei tarvitse murehtia kenenkään eläkeikää, kun noutaja tulee taatusti nopeammin?

Ministeri Hyssälä sanoi eilen suorassa tv:n Päivärinta-ohjelmassa, että hallitus on kansan valitsema delegaatio, joka kuuntelee kansan ääntä ja tekee sen äänen mukaisia päätöksiä. Arvoisa pääministeri, joka olette siirtynyt joihinkin muihin atmosfääreihin, onko hallitus kuullut kansan ääntä myös tässä yksityisiä eläkevakuutuksia koskevassa esityksessään?

Arvoisa puhemies! Tulevaa syksyä ajatellen hallituspuolueet tekevät tällä esityksellään kauniin kädenojennuksen ainakin kokoomukselle. Kyseinen järkeä vailla oleva esitys aiheuttaa sen, että hallituspuolueiden osalta äänestystynnyrit kolisevat tyhjyyttään jo tulevissa kunnallisvaaleissa. Myös vanhojen, jo olemassa olevien vakuutuksien ehtoihin puuttuminen on mielestäni lainvastaista, mutta ainakin moraalitonta, erittäin moraalitonta. Täällä salissa on useaan kertaan mainittu summa 130 miljoonaa euroa. Sekä pääministerin että valtiovarainministerin täytyy olla siis taikureita, mikäli tuon summan verran verojen kiristäminen onkin ministerien mielestä veronkevennystä.

Arto Bryggare /sd:

Arvoisa puhemies! Tänään iltapäivällä olemme kuulleet mielenkiintoista keskustelua lakiesityksestä, jonka lähtökohdista vähemmän on keskusteltu. Lähinnä on keskusteltu muutoksen sisällöstä. Kun sain seurata kokoomuksen hallitusuraa sekä täällä parlamentissa että vähän sen ulkopuolella, täytyy rehellisesti myöntää, että nyt tahti on toinen. Kahdeksan vuotta minun kokemukseni mukaan kokoomus mietti tulevaisuutta, mietti tämän yhteiskunnan todellisia haasteita, ja nyt on otettu se valitettavan vanha kepulainen malli, jossa hakataan kaikkea, mikä liikkuu, ja aina menee vähän ohi. (Ed. Sasi: Tämä kritiikki ei mene ohi!) Haluan tämänkin esityksen kohdalla, joka ei välttämättä ole hallituspuolueiden kannalta varmastikaan helppo juuri sen takia, että täällä tahallisesti on hämmennetty tilannetta ja aiheutettu suurta hämmennystä vakuutussäästöjen kohdalla, sanoa, että hallituksen tulee miettiä tulevaisuutta pitemmällä aikajänteellä, on katsottava todella pitkään ja hartaasti, mitä teemme niiden ihmisten kohdalla, jotka tällä hetkellä ovat siirtymässä eläkkeelle, ja millä tavalla se tätä kautta vähenevien veronmaksajien taakka tulee hoidettua.

Kokoomus on esittänyt kaksi selkeätä ongelmakohtaa tässä uudistuksessa. Toinen on väitetty veronkiristys ja toinen on tämä jo nykyisin eläkesopimusten piirissä oleva 400 000 ihmisen porukka. Minun mielestäni pääministeri Vanhanen kertoi aivan oikein, tätä esitystä ei voi tehdä taannehtivasti ja vaikuttaa näiden 400 000 ihmisen tulevaisuuden sopimuksiin juuri sen takia, että tätä kautta on saatava aikaan liikettä, sitä liikettä, jota yhteiskunta tarvitsee työuran pidentämisen myötä.

Erityisen pettynyt olen siitä, että en ole kuullut tänään iltapäivällä — vaikka kovin hartaasti olen kuunnellut — sitä kokoomuksen, sitä opposition mallia. Olen kyllä kuullut ed. Soininvaaran erinomaisia ajatuksia, ehdotuksia siitä, kuinka meidän olisi todella kehitettävä näitä malleja. Tänäänkin asiantuntija verojaostossa kertoi todellisista eläkesäästämismalleista, siis malleista, jotka ovat aidosti eläkesäästämistä eivätkä sijoittamista, samoin siitä kritiikistä, joka kohdistuu työnantajan luomaan eläkesäästämisjärjestelmään ja yksityiseen vastaavaan. Siinä on mielestäni myös ongelmia, samoja ongelmia, joita täällä todella ansiokkaasti ed. Soininvaara toi esiin. Mutta missä on se kokoomuksen vastaava ajatus siitä, millä tavalla me voimme niitä työuria lisätä, millä tavalla tätä järjestelmää voidaan kehittää sillä tavalla, että se aidosti todella varmuudella parantaa tätä tilannetta, sillä tilanne on todella haastava? Itse kysyn, miksi tällaisiin sopimuksiin ei ole puututtu aikaisemmin. Miksi me annamme valua tämän järjestelmän tähän pisteeseen, jossa se tällä hetkellä on, ja olemme luoneet illuusioita ihmisille siitä? Vakuutusyhtiöt saavat paukuttaa naama punaisena valheita siitä, kuka säätää lakeja ja kuka ei.

Erityisen huolestuttavana näen tulevaisuuden, jos suurin oppositiopuolue kokoomus jatkaa tähän malliin yhteiskuntamme rakentamista. Minä pelkään, että silloin tie on tässä yhteiskunnassa pitkä ja kivinen ihmisillä. Ihmiset eivät todellakaan tiedä, minne mennä tässä asiassa. Minä toivon, että kun me nyt kuuntelemme verojaostossa asiantuntijoita — tänään erinomaisia, jatkossakin erinomaisia — saamme vastauksen näihin kysymyksiin, siirtymäsäännöksiin ja vastaaviin, saamme perustuslakivaliokunnalta lausunnon, niin voimme ottaa tarkemmin kantaa näihin kaikkiin yksityiskohtiin. Eihän tämä ole helppo lakiesitys tietenkään. Tämä ei ole poliittisesti helppo lakiesitys. Se on myönnettävä. Mutta yhteiskunnassa on pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä, jotka tähtäävät siihen, että tässä yhteiskunnassa silloin, kun suuret ikäluokat ovat eläkkeellä, on myös ihmisiä, jotka ovat töissä.

Täällä esitettiin myös väite siitä, mikä on tulevaisuus. Minä uskallan sanoa, että eläkeikää on nostettava edelleenkin. Siis laillista eläkeikärajaa on nostettava jatkossa, työuraa on pidennettävä, ja kun katsoo maailman kehitystä noin laajemmin, tuntuu siltä, että se on loogistakin, sillä keski-ikä on noussut jatkuvasti ja samaan aikaan eläkeikä on laskussa. Tässä ei ole mitään yhteistä.

Vielä kommentti ed. Vapaavuoren joillekin mielenkiintoisille väitteille. Olen nyt seurannut hänen retoriikkaansa vuoden ja paluuta 70-luvulle. Eiköhän se kannattaisi jo lopettaa? Se ei enää pure. Siihen ei kukaan usko. Kaikki tässä yrittävät rakentaa tulevaisuutta, varmaan myös kokoomus — toivon mukaan — ja varmaan tämän lakiesityksen jaostokäsittelyssä ja sitä kautta sitten jossain vaiheessa ensimmäisessä käsittelyssä saamme kuulla sen mahdollisen kokoomuksen vaihtoehdon siitä, millä tavalla tämä asia on ratkaistavissa paremmin, niin että se kohtelee kaikkia paremmin ja oikeudenmukaisemmin. Sitten voimme katsoa, onko se esitys parempi kuin se, mitä täällä hallitus tänään on tehnyt, tai esitys, joka esiteltiin viime torstaina. Se on mielestäni rohkea mutta välttämätön esitys, ehkä liian myöhään tehty. Toivon mukaan kuitenkin tässä vaiheessa se saa arvoisensa käsittelyn ja sitten katsotaan, mihin muutoksiin se johtaa, toivon mukaan ei suuriin.

Reijo Paajanen /kok:

Arvoisa puhemies! Jatkan tätä kokoomuksen linjaa. (Ed. Pulliainen: Se olisikin yllätys, jos tyyli vaihtuisi!) Minusta on tavattoman ihmeellistä, että vastuullisia omaa tai läheistensä tuleviin eläkkeisiin säästäviä tavallisia suomalaisia rangaistaan heikentämällä jo voimassa olevien eläkevakuutuksien ehtoja. Näiltä vastuullisilta suomalaisilta hallitus on päättänyt ottaa vuosittain noin 130 miljoonaa euroa pois. Näiden noin 400 000:n tavallisen suomalaisen verot kiristyvät muutoksen jälkeen keskimäärin 0,5 prosentilla. Siinä ei paljon lohduta hallituksen esittämä vuoden siirtymäaika, kun eläkesuunnitelma on monesti tehty vuosikymmenten mittaiseksi. Palaute tavallisilta suomalaisilta on ollut murskaava. Monien eläkesuunnitelmat menevät nyt uuteen harkintaan. Aiempi lainsäädäntö on tuonut joustavuutta elämään, kun vaikkapa kotona lapsiaan hoitavan vanhemman eläketurvaa tai muista syistä epävarmaksi koettua omaa tulevaa eläkettä nykymaailman tuulisessa työelämässä on voitu tällä järjestelyllä paikata.

Lakiesitys käytännössä lopettaa uusien eläkevakuutusten ottamisen. Jo syksyinen ilmoitus eläkemaksujen ehtojen muuttamissuunnitelmista romahdutti uusien eläkevakuutusten määrän neljännekseen aiemmasta. Samalla heikennetään voimassa olevien eläkevakuutusten ehtoja. Nykyiset eläkesäästäjät ovat tehneet laillisen sopimuksen eläkemaksuistaan voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti. Nyt näitä sopimuksia koskevaa lainsäädäntöä aiotaan valtion toimin muuttaa. Miten suomalaiset uskaltavat suunnitella tulevaisuuttaan, jos näinkin suuret vuosikymmenten mittaisiksi tarkoitetut järjestelyt muutetaan, sanoisin, mielivaltaisesti rahoittamaan muita menoja?

Muutoksessa eläkeikärajaa myös nostetaan kahdella vuodella, jolloin kaikki sopimukset joudutaan neuvottelemaan uudelleen. Tästä joudutaan aikamoiseen suohon, ja eläkesäästäjät ovat tässäkin ruljanssissa lopullisia maksajia. Nyt tekeillä olevan muutoksen perustuslainmukaisuus on syytä tutkia huolella perustuslakivaliokunnassa. Olkoon tuo päätös aikanaan mikä tahansa, ei se poista muutoksen epäoikeudenmukaisuutta ja moraalista vääryyttä. Samalla kun täällä ollaan yleisesti huolissaan siitä, miten eläkkeet tulevaisuudessa pystytään maksamaan, vaikeutetaan ihmisten omaa vastuunottoa tulevista eläkkeistään. Vapaaehtoisten eläkevakuutusten ottajat ovat aivan tavallisia suomalaisia, keskimäärin keskituloisia, hieman useammin naisia, jotka monesti katkonaisemman työuransa johdosta haluavat varmistaa tulevaisuutensa.

Sosialidemokraattien kannalta tämä on periaatteellinen kysymys, niin kuin edeltävä puhuja hyvin kertoi. Heille ei itsenäinen vastuunotto ainakaan tässä tapauksessa tunnu käyvän. Tuntuu joskus, että heidän mielestään kaikkien tulee olla valtiosta riippuvaisia. Tällainen tulevaisuus on huolestuttava ja vain vahvistaa huoltovaltiokehitystä ihmisten hyvinvoinnin ja elämänhallinnan tunteen kustannuksella.

Minua erityisesti ihmetyttää, miten hallituskumppanit keskusta ja Rkp ovat suostuneet tähän. Hyvät kansanedustajakollegat, tämän laitoksen tarkoitus on tehdä suomalaisten kannalta hyviä päätöksiä ja antaa heille usko siihen, että täällä tehtyyn lainsäädäntöön voi myös luottaa ja sen mukaisesti elämäänsä suunnitella. Tuo valta on käsissämme, käytetään sitä ja korjataan tämä ehdotus sellaiseksi, että luottamus säilyy.

Kyösti  Karjula  /kesk:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys vapaaehtoisten eläkevakuutusten tuloverotusta koskevien säännöksien uudistamisesta on varmastikin esitys, joka tulee saamaan myös eduskuntakäsittelyssä paljon huomiota osakseen. Minusta kaikkein tärkeintä on se, että nyt perustuslakivaliokunnassa huolellisesti harkitaan tämän perustuslainmukaisuus ja sillä tavalla edetään.

Haluan muutamalla sanalla puuttua tähän asian taustalla olevaan isoon periaatteelliseen kysymykseen, koska tosiasiana meidän on myönnettävä, että tämän eläkesäästämisen kannustinvaikutus on suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta täysin väärän suuntainen. Olen monessa yhteydessä kysynytkin sitä, mistä johtuu se, että Suomeen on luotu verotuksen neutraliteettiperiaate toistakymmentä vuotta sitten, joka merkitsee sitä, että meillä hyvin niukasti käytetään minkäänlaisia verokannustimia. Nyt jos arvioimme verotustamme kokonaisuutena, niin ehkä kaikkein merkittävin kannustin rakentuu nimenomaan tämän eläkesäästämisen kautta, ja tämähän johtaa siihen, että ihmisiä kannustetaan jäämään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa eläkkeelle. Nyt tähän tartutaan.

Menemättä yksityiskohtiin muutoksen sisällön osalta, haluan puuttua näkökulmaan, jota tässä keskustelussa ei ole kertaakaan vielä sivuttu. Mitä tarkoittaa se, että me luomme sellaisia kannustimia, jotka aktivoivat kansalaisia tulevaisuuden rakentamiseen? Otan yhden käytännön esimerkin. Samanaikaisesti kuin Suomi ikääntyy, eläkeläisten määrä merkittävällä tavalla nousee, meillä on suuri huoli siitä, millä tavalla saamme uutta yrittäjyyttä riittävästi Suomeen. Eikö ole aika ja olisi aika nyt hallituksen valmistella myös sellaisia toimenpiteitä, jotka vauhdittavat nuorten ihmisten ammatinvalintaa ja päätymistä oman yrityksen perustamiseen? Periaatteessa tähän eläkesäästämiseenhän liittyy vastaavanlainen kannustinmekanismi, jota voitaisiin käyttää myös palkkatyössä olevien ihmisten osalta, jotka suuntaavat ajatuksia todellakin itsensä työllistämiseen, ja niin kuin totesin jo edellä, oman yrityksen perustamiseen. Tämän tyyppinen säästämisen muoto, oman pääoman kartuttaminen, voisi toimia aktiivisesti ja tällä tavalla vahvistaa työllisyyttä ja suomalaista yritystoimintaa.

Arvoisa puhemies! Tällä esimerkillä haluan suunnata katsetta vähän toisen tyyppiseen yhteiskunnan kehittämiseen, koska yhteenvedonomaisesti varmasti joudumme toteamaan, että tämän tyyppisen instrumentin kuin nykyisen eläkesäästämisen säilyttäminen ei yksinkertaisesti ole Suomessa tulevaisuudessa mahdollista.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tässä asiassa moni on omalla tavallaan oikeassa ja moni on omalla tavallaan myöskin väärässä. Erikoisesti toistan vielä sen, minkä sanoin jo aikaisemminkin, että kunnioitan arvoisaa pääministeriä siitä, että hän rehellisesti ilmoitti ne yhteiskuntapoliittiset tavoitteet, jotka tällä lakiesityksellä on. Se oli niin selvästi sanottu, että siinä ei ollut mitään epäselvää.

Toisekseen totean, että kun otetaan huomioon nykyinen työttömyystilanne ja se, kuinka 300 000 ihmistä on työttömänä, niin tietysti varhaiselle eläkkeellelähdölle olisi perusteita sen takia, että tällä tavalla työllistettäisiin työttömiä. Eli siinä suhteessa se ensimmäinen looginen nivelkohta on löydettävissä, jos sellaisen haluaa välttämättömästi etsiä.

Mutta jos laitetaan tähän asiajatkumoon 10—15 vuotta lisää ja suuret ikäluokat ovat häippässeet eläkkeelle, niin sitten se konstellaatio jo muuttuu jokseenkin toisenlaiseksi, elikkä siis sillä tavalla yhteiskuntapoliittisesti vaikutetaan tulevaisuuteen ja tähtäin on vähän pitemmällä tulevaisuudessa.

Kun tätä keskustelua on kuunnellut, niin ei voi mitään muuta sanoa kuin sen, että silloin kun luotiin tällainen vapaaehtoinen eläkevakuutusjärjestelmä, niin silloin olisi niitä visionäärejä tarvittu, sellaisia visionäärejä myöskin valtiovarainministeriön asianomaiselta osastolta, jotka olisivat pystyneet osoittamaan, että sitten, jos on tarvetta tämä järjestelmä romuttaa, niin millä tavalla tästä verosuunnittelujärjestelmästä päästään kunniallisesti eroon. Kun sellaista visionäärisyyttä ei ollut eikä sitä sieltä putiikista taida tänäkään päivänä löytyä, silloin juuri syntyy sen laatuinen poliittinen debatti, kun täällä on ollut viime perjantaina ja tänä päivänä.

Erikoisen suruissani minä olen, samanaikaisesti, kun hyväksyn nämä yleiset yhteiskuntapoliittiset tavoitteet, jotka pääministeri täällä julkitoi, niistä naispuolisista työelämässä olleista, joilla on erinomaisen alhainen hankittu eläketurva ja jotka ovat vapaaehtoisen eläkevakuutuksen kautta yrittäneet lisätä sitä eläketurvaansa. Heidän kohdallaan tässä on suru puserossa. Tässä porukassa, kun täällä niin politiikkaa tehdään aina, niin siinä on näitä vihreittenkin äänestäjiä melkoinen joukko. Toisin sanoen tämä raappasee sitä niin sanottua "meidän kenttäämmekin", mikä tekee erinomaisen vaikeaksi kannan ottamisen tähän asiaan.

Kolmanneksi, arvoisa puhemies, näkökohta, että tämä pitäisi nyt sitten verojaostossa rakentaa niin selkokieliseksi sanomaksi, että sen laatuinen keskustelu kuin täällä nyt on, ei olisi edessä silloin, kun mietintö tulee ensimmäiseen käsittelyyn, koska sitten tämä keskustelu jatkuu yhteiskunnassa sillä tavalla, että sillä on yhteiskunnan moraalia rapauttava vaikutus.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Täytyy heti oikaista ed. Pulliaisen käsitystä siitä, että tämä olisi naisia ja pienituloisia naisia polkeva järjestely ja varsinkin sellaisia, joilla on eläketurvassa aukkoja. Tässähän poistuu esimerkiksi tuo 60 prosentin raja, eli varsinaisessa eläkeiässä voi nyt täysin vapaasti kartuttaa isommaksikin esimerkiksi pienitasoista eläkettä näiden vähennysten kautta. Kun maksuvaiheessa tämä verovähennys tasataan siihen samaan prosenttiin suuri- ja pienituloisilla, niin suhteessahan tässä pienituloisen asema kohenee. Hän saa saman suuruisen veroedun kuin suurituloinenkin, kun tällä hetkellä suurituloinen saa kaksin- tai jopa kolminkertaisen veroedun eläkemaksua maksaessaan. Kokonaisvaikutuksiltaanhan tämä on sukupuolten tasa-arvoa lisäävä eikä vähentävä, niin kuin ed. Pulliaisen puheenvuorosta saattoi päätellä.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeusministerin äskeisessä puheenvuorossa juuri näkyi pelkistys koko tästä keskustelusta. Se, millä tavalla Veronmaksajain Keskusliitto ja muut vaikuttajatahot ovat tämän analyysin tehneet, ei ole sopusoinnussa sen kanssa, mitä oikeusministeri äsken totesi. Siis toisin sanoen, toistan, arvoisa puhemies, sen, minkä sanoin äsken, että mietinnön tulisi olla niin selkokielinen ja, sanotaanko, suorastaan ohjeellinen, että se selvittää nämä asiat juurta jaksain. Meillä on tässä näkemyseroja. Se on tullut nyt kirjattua.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Viittaan osittain siihen, mitä ed. Pulliainen sanoi äsken. Kävin työhuoneessani, ja eräälle omaishoitajalle oli suoritettu tällaisia laskentoja, kun hän nuorella iällä hoitaa puolisoaan, joka on halvaantunut. Hänelle ainakin oli kuitenkin ilmoitettu, että tämä esitys, mikäli siellä paikkakunnalla oli ymmärretty oikein, on heikennys hänelle.

Mutta, herra puhemies, kun lukee näitä perusteluja, täällä kyllä tietysti aivan oikein todetaan, että perustuslakivaliokunnan ratkaisukäytäntöä tällaiseen tapaukseen, rinnasteiseen tapaukseen, ei ole. Ihmettelin vaan sitä, että kun meillä on aikaisemmin ollut näitä muutoksia, muun muassa viimeksi vuonna 99, kun tämä nostettiin 60 vuoteen, niitä muutoksia aina sovellettiin vain uusiin sopimuksiin, mutta tässä lähdetään nyt taannehtivasti.

Minä jäin itse vielä miettimään sitä, kun pääministeri äskettäin totesi, että kun näitä on noin 400 000, juuri sen takia pitää tehdä näin, mutta silloin minun mielestäni tullaan aika lähelle tätä perustuslaillista ongelmaa. Minun mielestäni nyt, kun on ennakkotapaus, perustuslakivaliokunnan kyllä pitää aika tarkkaan pohtia, miten edetään. Niin kuin, arvoisa puhemies, kaikki tiedämme, kun perustuslakivaliokunta ottaa jonkun tulkinnan, sitä viedään eteenpäin aina siinä samassa hengessä eikä sitä ruveta aina muuttelemaan. Eli sen johdosta minun mielestäni perustuslakivaliokunnalle tässä tulee joka tapauksessa erittäin tarkka paikka ottaa kanta. Siellä luodaan nimenomaan suuntaviivoja.

Toimi Kankaanniemi /kd:

Herra puhemies! Tätä keskustelua seuratessa varmasti on tullut hyvin epävarmaksi, mistä on tässä kaiken kaikkiaan kysymys. Kun on kuitenkin suurta ihmisjoukkoa koskeva asia ja yhteiskunnan peruskysymyksiä, verotusta ja eläketurvaa, koskevasta kokonaisuudesta puhe, toivoisi, että tämä esitys todellakin valiokunnissa poikkeuksellisen huolellisesti käsiteltäisiin ja että siinä löydettäisiin ne ongelmat, mitkä tähän liittyvät. Voimassa olevan järjestelmän muuttaminen perusteiltaan kesken järjestelmän voimassaolon on vaikeaa. Henkilökohtaisesti yhdynkin siihen näkemykseen, mihin ed. Pulliainen äsken viittasi, että silloin kun tämä luotiin, olisi pitänyt olla meillä enemmän tätä visionäärin taitoa ja kykyä.

Tämä vapaaehtoisten eläkevakuutusten verotuskohtelu otettiin käyttöön, uudistettiin, Ahon hallituksen toimesta 1992—1993. Tuossa hallituksessa oli valtiovarainministeri Viinanen, joka hallitsi koko valtiovarainministeriötä, ja hän tätä verouudistuksen yhteydessä ajoi voimalla eteenpäin. Muun muassa ministeri Pekkarinen oli veropoliittisen ministeriryhmän jäsen, niin kuin olin itsekin ja myös ministeri Norrback ja pari muuta ministeriä isoista puolueista. Tuolloin en henkilökohtaisesti ollut tähän uudistukseen kovin lämmin, mutta elettiin varsin poikkeuksellista aikaa tässä maassa. Lama oli syvimmillään. Ongelmat kaatuivat päälle. Työttömyys oli valtava jne. Oli halua ja tarvettakin saada ihmisiä omaehtoiseen säästämiseen. Houkuttelu siihen oli yksi tekijä. Toinen oli se, että ihmisiä haluttiin vähän nuorempanakin eläkkeelle omilla varoillaan katsoen vähän tulevaisuuteen, jotta ei tämä varsinainen, normaali eläketurva olisi liian kovalla koetuksella jne. Eli syitä ja perusteita silloin kyllä aika paljon oli.

Mutta sittenkin se valinta, että yhtä sijoitusmuotoa, josta tässä kuitenkin on myös pitkälti kysymys, lähdettiin tällä tavalla suosimaan, oli arveluttava menettely sinänsä. Siihen kuitenkin tuolloin mentiin. Sitä en nyt kyllä muista, miten oppositiossa ollut vasemmisto silloin tähän esitykseen mahtoi suhtautua, äänestettiinkö näistä pykälistä ja jos, miten itse kukin käyttäytyi, mutta me silloiset hallituspuolueet tietysti veimme tämän läpi ja niin se tuli voimaan.

Ainakaan itse en ole tarkistanut, millainen oli silloin hallituksen esityksen perusteluissa arvio siitä, kuinka laajaksi tämä järjestelmä käyttäjien osalta leviää, mutta nyt voi sanoa, että yllätys on, että se on yli 400 000 ihmistä koskeva, osa yritysten kautta, pääosa suoraan henkilöiden ottamana. Se on siis kasvanut varsin suureksi. Tietysti on niin, että vaikka olisi vain yksi, niin ei häntäkään saa kohdella kohtuuttomalla tavalla, mutta kun on yli 400 000 kohteena, silloin tietysti on hyvinkin tarpeen käydä perusteellisesti asia läpi, miten tätä järjestelmää voidaan uudistaa, kohtuullistaa.

Toinen ongelma sen suhteen on se, että varsin pienituloiset ja keskituloisetkin ovat pienistä tuloistaan lähteneet tätä järjestelmää hyväksi käyttämään, ja se on ymmärrettävää. He haluavat turvata tulevaisuutensa, eläketurvansa paremmaksi, kuin minkä meidän normaalijärjestelmämme, jos nyt tätä pidetään epänormaalina, heille suo. Tässä mielessä heidän kohtelemisensa tänä päivänä ja nyt sitten tämän uudistuksen myötä on äärimmäisen tärkeä ja vaikea asia.

Siksi valiokunnissa on syytä todella miettiä, mikä tämän järjestelmän tulevaisuus on, miten sitä on viisasta kehittää ja uudistaa. Henkilökohtaisesti totean, että hallituksen esitys on tavoitteeltaan oikea, perusteltu, mutta onko se näiden 425 000 ihmisen kannalta kohtuullinen, sitä joutuu kysymään ainakin tässä vaiheessa. Toivottavasti sitten muutaman viikon kuluttua, kun esitystä käsitellään mietinnön pohjalta, näihin epävarmoihin kysymyksiin tulee vastaus.

Herra puhemies! Suurimpana ongelmana tänä päivänä näen meillä sen, että meidän normaali eläkejärjestelmämme ei ole oikeudenmukainen eikä kohtuullinen. Meillä on tietysti tavattoman korkeita eläkkeitä ja niitä syntyy jatkuvasti lisää. Niihin ei olla millään lailla puuttumassa, päinvastoin hallituksen veropolitiikka on osin suosinut näitä todella kultahammasihmisiä, ja taas toisaalta tämäkin hallitus, häpeäksi sille, on unohtanut kaikkein pienimmän eläketurvan varassa elävät. Hallitusohjelma ja sen pohjalta tehdyt ennakkolupaukset kertovat, että 7 euron korotus kansaneläkkeisiin olisi tulossa parin vuoden kuluttua, ehkä kolmen vuoden kuluttua. Se on häpeällistä. Siihen pitäisi kaikkein nopeimmin puuttua. Meillä on sellainen satojentuhansien eläkeläisten joukko, joka on tehnyt arvokasta työtä ilman palkkaa, ja heitä kohdellaan eläketurvan osalta häpeällisellä tavalla, ja tämä kohtelu jatkuu nyt tämänkin hallituksenkin aikana niin kuin on jatkunut edellistenkin hallitusten aikana. Sen on oltava pääkohde, pienituloisten verotuksen keventäminen ja pienimpien eläkkeitten tason korottaminen.

Mutta mitä tälle esitykselle pitää tehdä, sen on nyt tarkan harkinnan kohteena oltava valiokunnissa, mutta niin kuin tuossa totesin, herra puhemies, vaikka se poliittisesti on vaikeaa, niin totean, että tämä esitys tavoitteiltaan ja suuntaviivoiltaan on kuitenkin perusteltu.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Entisessä elämässäni jouduin tutustumaan tähän eläkevakuutusproblematiikkaan hyvin pitkälle, koska myin näitä vakuutuksia oman ammattini ohella noin 10—12 vuoden ajan. Siinä pääsi tutustumaan siihen, minkä tyyppisiä ovat ne ihmiset, jotka sijoittavat yksilöllisiin eläkevakuutuksiin esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla. Aina näihin sijoituksiin liittyi joku elämäntilanne. Joillakin oli esimerkiksi tilanne se, että he olivat säästäneet pientä MYELiä tai pientä yrittäjäeläkettä ja totesivat, että tämä yrittäjäeläke tai maatalousyrittäjäeläke on niin pieni, että he haluavat täydentää sitä yksilöllisellä eläketurvalla ja sitä kautta saada sen vähennyksiin, kuten he saavat myöskin MYEL-maksut ja YEL-maksut. Toiset olivat valinneet sellaisen tilanteen, että perheenäiti esimerkiksi jäi kotiin hoitamaan lapsia ja perheenisä teki kovasti töitä ja kun otettiin perheenäidille eläkevakuutus, hänkin sai jonkinlaisen eläketurvan ja tämä maksu voitiin vähentää parempituloisen perheenisän palkkatuloista.

Täällä on myöskin kerrottu, että ikään kuin tämä eläkevakuutusjärjestelmä olisi jonkun ökyluokan etu ollut. Se ei vain pidä paikkaansa, vaan eläkevakuutusjärjestelmä on palvellut hyvin paljon nimenomaan suomalaisia tavallisia perheenäitejä, yrittäjiä ja maanviljelijöitä.

Eläkevakuutuksen ottajat eivät ole myöskään taktisesti käyttäneet sitä tilannetta hyväkseen, joka on ollut jo kauan voimassa, että meillä on voinut lähteä aikaisemman lainsäädännön perusteella eläkkeelle 55-, 58- tai 60-vuotiaana. Näitäkin ihmisiä, vakuutettuja, on satojatuhansia Suomessa. Jostain kumman syystä eläkevakuutuksen ottajat haluavat tehdä töitä niin kauan kuin ovat hyvin työkykyisiä. Heidän eläkkeellelähtöikänsä on ollut huomattavasti korkeampi kuin sellaisilla, joilla eläkevakuutusta ei ole ollut. Eläkevakuutuksen ottaja on lähtenyt keskimäärin 61,5-vuotiaana eläkkeelle, kun muut ovat lähteneet jopa 59-vuotiaana. Siis sekin väite, että tämä olisi suosinut tavallaan alempia eläkkeellelähtöikiä, ei ole käytännössä pitänyt paikkaansa. Tiedän myös tapauksia, joissa henkilö, joka on ollut alentuneesti työkykyinen, kun hänellä on esimerkiksi diabetes tai joku muu sairaus, on tullut siihen tulokseen, että nyt kun hän jaksaa vielä jollakin lailla töitä tehdä, mutta ei mahdollisesti enää 60 ikävuoden jälkeen, hän hankkii nyt jo lisäeläketurvaa, koska ei todennäköisesti jaksa tämän kroonisen sairauden kanssa työskennellä niin pitkään kuin muuten toivoisi.

Eli kaiken kaikkiaan, herra puhemies, ne kaikki väitteet, mitä täällä on esitetty, eivät kyllä ainakaan minun elämänkokemukseni osalta pidä paikkaansa. Nyt tietenkin monet ovat hyvin pettyneitä, ovat hyvin raivoissaan tavasta, jolla punamultahallitus kohtelee näitä vapaaehtoisen eläkevakuutuksen ottajia. He kokevat, että punamulta tulee röyhkeästi heidän taskuilleen, kun joku viitsii vapaaehtoisesti jotakin tässä maailmassa vielä yrittää ja pyrkiä itse omin toimin kohentamaan olosuhteitaan. Itse asiassa näinhän tässä käy, koska millä tavalla esimerkiksi se perheenäiti, joka on hoitanut lapsiaan kotona, on päässyt esimerkiksi hyötymään siitä edusta, joka hänelle on eläketurvana tullut? Ei henkilökohtaisesti mitenkään. Sen on ainoastaan voinut vähentää tämän hänen puolisonsa verotuksesta, mikä on taas palkinnut nimenomaan työntekoa. On voitu myöskin tehdä sellaisia järjestelyjä, että jos esimerkiksi on tullut hyvä vuosi yrityksessä, tämä vakuutusmaksu on voitu tuplata hyvänä vuotena ja jättää kokonaan maksamatta sellaisena vuonna, jolloin esimerkiksi yrityksessä tai maanviljelyksessä ei ole ollut tuloja maksaa. Silloin on voitu myöskin tasata hyviä ja huonoja vuosia, ja se on ollut erittäin palkitsevaa.

Olen tässä ihmetellyt koko salikeskustelun ajan, niin perjantaina kuin tänäänkin, mistä johtuu, että esimerkiksi Rkp:n edustajat ja keskustan edustajat eivät hyvin voimakkaasti ole tätä lakiesitystä olleet täällä puoltamassa. Tulee vaan sellainen mielikuva, että ideologisesti tämä kyllä koetaan varmasti hyvin vastenmieliseksi myöskin Rkp:n ja keskustan piirissä. Ei tämä voi olla sellaista lainsäädäntöä, joka edistää sitä, että ihmiset pitäisivät lisääntyneesti huolta myöskin omasta eläketurvastaan. Korostan vielä sitä, että täällä on käydyssä keskustelussa tuotu esiin, että käytännössä ne ihmiset, jotka haluavat tulevaisuudessa jatkaa säästämistä — heitä todennäköisesti on vähemmän kuin nyt, koska nämä edut myöskin heikkenevät — joutuvat sopimaan vakuutusyhtiöiden kanssa, jos haluavat säilyttää verovähennysoikeuden, kokonaan uuden sopimuksen, jossa se on muotoiltu niin, että se tulee voimaan 62 vuoden iän jälkeen. Tällä hetkellä olevien tietojen mukaan tämä byrokratia, tämä kaksoisjärjestelmä, tulee maksamaan vakuutusyhtiölle erittäin paljon, mutta jos maksajana olisivat vakuutusyhtiöt, se olisikin hyvä asia, mutta käytännössä kaikki nämä sopimukset ja kaksinkertaiset järjestelmät tulevat maksetuksi vakuutuksenottajan toimesta. Niin asiakashyvitykset kuin erilaiset marginaalit tulevat pienenemään, ja tämä tulee maksamaan erittäin paljon vakuutuksen ottajille.

Olen samaa mieltä kuin eduskuntaryhmämme puheenjohtaja Ben Zyskowicz, että lähtökohtaisesti myöskin yksilöllisiä eläkevakuutuksia tulisi lainsäädännössä muuttaa niin, että ne olisivat sopusoinnussa meidän julkisen eläkejärjestelmämme kanssa eli alle 62 vuoden iän ei lähdettäisi eläkkeelle. Tämä lainsäädäntö olisi ollut mahdollista toteuttaa myöskin siten, että se olisi koskenut tästä eteenpäin olevia eläketapahtumia. Julkisen sektorin osalta tällä hetkellä, niin kuntien kuin valtion, on eduskunnassa käsittelyssä eläkelainsäädäntö, joka tulee voimaan 2005. Katsoisin esimerkiksi, että jos yksilöllisiä eläkevakuutuksia koskeva lainsäädäntö olisi tehty siten, että se olisi koskenut vuonna 2005 ja sen jälkeen tehtyjä sopimuksia ja vanhat sopimukset olisivat menneet edellisen käytännön mukaisesti, tässä lakiesityksessä ei olisi kovinkaan paljon moitittavaa. Se olisi hyvin sopusoinnussa varmasti myöskin perustuslain kanssa, ja siltä osin yhdyn niihin mielipiteisiin, että tämä lakiesitys tulisi kokonaan hylätä tai muuttaa sen mukaisesti, että se koskettaisi 2005 ja sen jälkeen tehtyjä sopimuksia.

Mikko  Alatalo  /kesk:

Arvoisa puhemies! Ymmärrän sen epätietoisuuden ja epävarmuuden, mitä nyt eläkesäästäjät tuntevat. Itsekin olen saanut aika paljon palautetta varttuneilta ihmisiltä tästä asiasta, koska tästä esiintyy myös niin erilaisia mielipiteitä. Viimeksi Aamulehdessä toimittaja Petri Ahoniemi kirjoitti nuorenparin kohtalosta tuossa, taisi olla viime sunnuntain Aamulehdessä, ja kyse oli hänestä itsestään. Kun hän myi lehtensä, niin hänelle jäi sitten ilmeisesti myös vähän rahaa, ja hän on halunnut tällä tavalla säästää. Totta kai, niin kuin ed. Salo tuossa totesi, ihan tavalliset ihmiset näitä vakuutuksia ovat ottaneet, mutta minä ainakin muistan, että meikäläisille vähän parempituloisille tätä on markkinoitu nimenomaan veronsuunnittelukeinona tyyliin "älä maksa veroja, vaan maksa itsellesi vanhuudenpäiviä".

Sen, mitä olen selvää saanut, olen ymmärtänyt, että pienituloisempien ja suurituloisten veroetuja tasataan tässä lakiehdotuksessa. Se tuntui käsittämättömältä tuossa keskustelussa, miten suuret ovat ne kulut, kun näitä eläkesopimuksia halutaan muuttaa, niitä muutoksia kun tehdään. Pitäisiköhän toimittaja Paasilinnan jälleen tehdä ohjelma vakuutusyhtiöiden rahastuksesta, niin kuin hän teki jo 60-luvulla? Jotenkin tuntuu ihan käsittämättömältä, jos se 300 euroa maksaa, että muutos tehdään.

Valiokunnissa täytyy nyt tarkkaan puntaroida tätä uudistusta ja miettiä vielä, että siinä kohdeltaisiin oikeudenmukaisesti 400 000:ta eläkkeenottajaa. Toisaalta, minä luulen, että vakuutusyhtiöt kyllä keksivät jälleen uusia erilaisia säästöeläkkeitä ja markkinointikeinoja, joita tosin nyt ei sitten voida samalla tavalla vähentää verotuksessa.

Arvoisa puhemies! Eläkkeistä on yleensäkin helppo puhua ja vaatia kaikille lisää. Nykyään opiskellaan kuitenkin melkein 30-vuotiaaksi ja jäädään eläkkeelle suunnilleen kuusikymppisenä. Työssäoloaika on siis reilut 30 vuotta, kun otetaan huomioon mahdolliset työttömyysjaksot. Eläkkeitä siis maksetaan reilu 30 vuotta ja sitten ollaan eläkkeellä tulevaisuudessa jopa 20—30 vuotta. Tämähän on ihan mahdoton yhtälö. Tämä systeemi ei voi pitemmän päälle toimia näin, ja ongelmat kasvavat, kun suuret ikäluokat jäävät eläkkeelle. Toisaalta sitten tietysti tämmöiseen vapaaehtoiseen säästämiseen pitäisi kannustaa myös pienituloisempia ihmisiä nykyistä enemmän.

Mitä tulee perheenäitien eläketurvaan, niin heidän asemaansa, totta kai, pitäisi tässä parantaa, muutenkin heidän eläkkeitään. Ja kun saataisiin vielä kotihoidon tuet edes sille tasolle, mitä työttömyyskorvaus on, niin sekin olisi jo hyvä asia, mutta myös totta kai eläketurva. Mitä sitten tapahtuu tavallisille kansaneläkeläisille? Todellakin se palaute, mikä tuolta on tullut, on ollut aika synkeä. Tässä nyt puhutaan kuitenkin tämmöisestä parempiosaisesta, jolla on varaa myös sitä vapaaehtoista säästöeläkettä maksaa, mutta ihan peruskansaneläkkeellä olevia ihmisiä ei tämä keskustelu koske.

Joka tapauksessa hallitus on tuossa eläkkeellesiirtymisajassa ollut mielestäni kaukonäköinen. Nyt pitää miettiä tarkkaan, kuka maksaa 15—20 vuoden päästä verot, työntekijöitä on oltava, työurien pitäisi olla yli 40 vuoden mittaisia, jotta tämä yhtälö saadaan toteutettua ja eläkkeet maksettua. Toivotan valiokunnille menestystä työssä tämän eläkelain säätämisessä niin, että siinä mahdollisimman hyvin otettaisiin eri kansalaisryhmät huomioon.

Oikeusministeri  Johannes Koskinen

Herra puhemies! En provosoi keskustelun jatkamiseen, vaan lähinnä pariin termiin puuttuisin, joita tässä keskustelussa on kovin kevyesti käytetty. On puhuttu taannehtivasta laista. Taannehtivan rikoslain kielto meillä on olemassa sekä ihmisoikeussopimuksissa että kansallisessa perustuslaissa, eli ei voida nyt säätää rikokseksi esimerkiksi sellaista tekoa, joka on tehty viime kuussa tai viime vuonna tai viime vuosikymmenellä.

Taannehtivan lain termiä on sitten aika huolimattomasti ja huolettomasti käytetty muun tyyppiseen lainsäädäntöön. Jos ajatellaan verolainsäädäntöä, taannehtiva verolaki tarkoittaisi sitä, että säätäisimme nyt, että esimerkiksi viime vuoden tuloista perittäisiinkin pari prosenttiyksikköä enemmän tai muutettaisiin edellisen vuoden verotusta koskevia normeja sen jälkeen, kun tulot olisi tienattu ja pidätykset maksettu.

Tämän kaltaisia esityksiä tähän hallituksen esitykseen ei sisälly lainkaan. Siinä on päinvastoin jätetty vielä tästä eteenpäin siirtymäaikaa puolitoista vuotta näiden sopimusten muuttamiseen. Voimassa olevien sopimusten muuttamista suoraan lainsäätäjän toimin voitaisiin tietyllä tapaa mainita taannehtivaksi puuttumiseksi, mutta tästähän ei ole kysymys. Sopimussuhteet voi jättää sellaiseen tilaan, missä ne nyt ovat, mutta silloin vaan jää saamatta sellaisia veroetuja, joita sopimuksia muuttamalla saisi. Tässäkään suhteessa ei voida sanoa, että olisi taannehtivasta lainsäädännöstä kysymys.

Tämä oli hyvin tärkeää, että varattiin riittävä siirtymäaika, jotta kaikilla vakuutuksenottajilla on mahdollisuus hyvin tarkkaan arvioiden tehdä ratkaisunsa. Tässä arvioinnissa täytyy kiinnittää huomiota paitsi lainsäädännön muutoksiin myös siihen, minkälaisia maksuja vakuutusyhtiöt perivät asiakkailtaan. Tässä kuluttajan tietoisuushan on ollut kovin heikkoa. Siellä on eri nimikkeillä perittäviä vuosimaksuja ja useissa tapauksissa, varsinkin pienemmistä eläkevakuutuksista, nämä maksut vievät sen tuoton lähes kokonaan, mitä niistä säästöistä saa.

Kulu- ja maksutietoisuus toivottavasti herää samassa yhteydessä, kun tehdään niitä muutoksia, joita lainsäädännön muuttumisesta aiheutuu, ja katsottaisiin myös ne ehdot kautta linjan, minkälaisilla ehdoilla sinne vuosikymmeniksi rahaa vakuutusyhtiön hallintaan annetaan. Tässä mielessä tämän tarkastelun laajentaminen on perusteltua, ja toivoisi tosiaan vakuutuksenottajien siihen ryhtyvän ja että he saavat siihen myös neuvontaa ja että vakuutusyhtiöt taas koko tämän sopimusten tarkistamisrumban käyvät siinä mielessä, että voidaan siinä yhteydessä hyvin tarkasti ja luotettavasti tehdä selko siitä, mihin vakuutuksenottajalla on oikeus, minkälaisia maksuja häneltä peritään, minkälaisia tuottoja hänen säästöilleen maksetaan.

Kokonaisuutena järjestelyssä on siis pyritty turvaamaan sopimussuhteita. Verolainsäädäntöä muutetaan, niin kuin on tehty ennenkin, mutta siitä sitten seuraa juuri se, että jos halutaan veroetuuksia, verotukia, säilyttää, joudutaan sopimussuhteita muuttamaan. Tätä ei mitenkään perinteisesti ole katsottu taannehtivaksi lainsäädännöksi tai perustuslailla kielletyksi lainsäädännöksi.

Ed. Kankaanniemi ansiokkaasti viittasi tuon lainsäädännön alkuperään. Sehän lähti huomattavasti vaatimattomampana liikkeelle. Oikeastaan kysymys oli siitä, että vakuutusyhtiöt rakensivat uuden mallin kootakseen tuloja kansalaisilta. Tämähän tehtiin samassa yhteydessä, kun henkivakuutusmaksujen verovähennysoikeus poistettiin. Rakennettiin uusi vakuutusmalli, jolle ohjattaisiin verotukea, ja se sitten oli tämä vapaaehtoinen eläkesäästäminen. Se on toiminut suhteellisen hyvin, mutta varmaankaan ei tuolloin 90-luvun alussa arvioitu, kuinka isoksi tämä bisnes muodostuisi. Se taitaa olla nyt moninkertainen niihin menetyksiin verrattuna, mitä silloin vakuutusyhtiöt totesivat aiheutuvan siitä, että henkivakuutusmaksujen verovähennysoikeus katkeaa.

Nyt sitten tässä lähinnä Vakuutusyhtiöiden keskusliiton aika näyttävässä propagandassa väitetään, että tämä olisi ikimuistoinen oikeus ja oikeuttaisi vuosikymmenten odotukseen, että verolainsäädäntö säilyisi pilkulleen samanlaisena. Tällaisesta ei ole koskaan ollut kysymys, enkä usko myöskään useimpien vakuutuksenottajien tällaiseen mielikuvaan harhautuneen, vaikka tosiaan tässä, niin kuin esimerkiksi ed. Alatalo viittasi, markkinoinnissa on juuri tämän tyyppisiä ylilyöntejä ollut. On haluttu saada eläkesäästöt muiden veronmaksajien maksettaviksi ja annettu sitten se kuva vakuutusyhtiöiden toimesta ja sitä aktiivisesti markkinoitu.

Niin kuin tässä keskustelussa on viitattu, on hyvä huolellisesti ja tarkoin katsoa tämä esitys kokonaisuutena, arvioida sen vaikutukset ja myöskin sen perustuslainmukaisuus. Tämän nimenomaan hallituskin omassa ehdotuksessaan toteaa, että se on syytä käydä läpi, mutta ei siten, että siihen tehtäisiin tällaisten vasemmalla kädellä heitettyjen termien pohjalta arvioita taannehtivuudesta tai muusta, vaan katsottaisiin tosiaan suhteessa muuhun verolainsäädäntöön, suhteessa muuhun yhteiskunnan sääntelyyn, onko tässä kysymys kohtuuttomuudesta vai ei.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Ministeri Koskinen puhui ihan asiaa nimenomaan vakuutusyhtiöiden osalta, mutta itseäni vielä kuitenkin epäilyttää aavistuksen verran nimenomaan tämä perustuslain 15 §:n antama turva sopimusoikeuksiin ja niihin puuttuminen.

Niin kuin ministerikin tietysti loppuosassa puheenvuoroaan totesi, valiokuntien ei pidä vain vasemmalla kädellä huitaista omaa kannanottoaan. Minua vaan ihmetyttää juuri se, että pitäisi olla tarkemmat, ainakin tässä pitäisi minun mielestäni olla tarkemmat perusteet siihen, minkä takia tätä käytäntöä muutettiin siitä, mitä se oli vuonna 99, kun viimeksi tämä asia on ollut esillä nimenomaan tässä muodossa eli ikärajaa nostettiin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Aivan kuten oikeusministeri totesi, niin tämä nykyinen eläkevakuutusjärjestelmä on toiminut kohtuullisen hyvin. On varmasti jollekin saattanut tulla yllätyksenä se, kuinka kannustava järjestelmä tämä säästäminen sitten on ollut. Mutta kun monesti viitataan, että tämä on ollut hyvin kohtuuton, muistutan kuitenkin, että olemassa olevassakin eläkevakuutuslainsäädännössä ja verotuslainsäädännössä on ollut kumminkin kohtuulliset rajat, esimerkiksi tietty markka- tai euromäärä, paljonko vuodessa enintään on saanut näitä maksuja olla, ja ne on kytketty myöskin kohtuullisen eläkkeen määrään, joka on sidottu tällä hetkellä oleviin työtuloihin. Verotuskeinonahan niitä tietenkin on voitu käyttää siten, että jos joku on pystynyt säästämään esimerkiksi hyvin vähän vuodessa ja toisena vuonna sitten esimerkiksi tuplaten sen määrän, on voinut välillä pitää jopa välivuosia, olla kokonaan säästämättä.

Nyt vain näyttää kuitenkin tällä hetkellä jo siltä, että eläkevakuutusmyynti on pysähtynyt aivan täysin. Kyllä minä pelkään, että tämä johtaa siihen, että kun tämä lainsäädäntö saadaan voimaan, tämän suosio huomattavasti laskee. En tiedä, onko se sitten hallituksen etu tai haitta, että näin tulee käymään, mutta itse olen pitänyt aivan hyvänä sitä, että kansalaiset säästävät eivätkä laita kaikkia rahoja kulutukseen, ajattelevat vähän maailmaa eteenpäin ja tulevaisuuteen.

Kyösti Karjula /kesk:

Arvoisa puhemies! Minusta on kuitenkin olennaista huomata se, kun tässä puhutaan, että omilla varoilla säästetään, että kyllähän tämä on nyt se iso periaatteellinen kysymys, että kuitenkin viime kädessä on kysymys verotuksesta, verotukseen vaikuttavasta järjestelmästä. Minusta tässä on tullut erittäin hyvin esille se näkökulma, että ei silloin aikanaan 92, kun tämä laki on säädetty, osattu ennakoida riittävästi ikääntymisen problematiikkaa mutta tuskin osattiin ennakoida myöskään sitä, miten kattavasti tästä asiasta innostutaan. Voidaan kysyäkin näin, eikö nykyinen työeläkejärjestelmä luo sitten riittävää eläketurvaa suomalaisille, ja toisaalta sitten kysyä, mitkä ovat ne kapeikot, jotka meidän pitäisi poistaa kaiken kaikkiaan meidän eläkejärjestelmästämme. Tässä suhteessa ei voida kieltää, ettei tällä järjestelmällä ole poistettu tiettyjä epäkohtia, mutta tämä kokonaisuus minusta on kuitenkin sellainen, joka on täysin kestämätön tulevaisuuden kannalta.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Ed. Salon viimeiseen puheenvuoroon, kun hän toi esille sen, että tässä saattaa nyt käydä niin, että koko järjestelmän käyttö tavallaan romahtaa, että ei ole enää mielekästä vapaaehtoista eläketurvaa ostaa tai hankkia. Minä en kyllä tätä asiaa näe tällä tavalla, vaan vaikka ikäraja nousee nyt 62 ikävuoteen, edelleenkin tällä on käyttöä. Näen yhden hyvin selkeän alueen eli yrittäjät, pienyrittäjät, kuten myös viljelijät, ja myös tietysti sitten palkansaajat, jotka katsovat tarpeelliseksi hankkia eläketurvaa. Tämä on täysin mahdollista ihan niin kuin tähänkin asti. Ainoa on tämä, että ikäraja nousee 62:een ja sitten verotuskäytäntö muuttuu pääomaveron piiriin.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Ihan lyhyesti vain ed. Lämsälle, että jo nyt, kun tietoisuus tästä uudesta järjestelmästä ja sen sisällöstä tuli tiedotusvälineitten kautta, vakuutusyhtiöt kertovat, että eläkevakuutusten myynti on romahtanut. Paljonko se perustuu sitten semmoisiin uhkakuviin, jotka eivät välttämättä tässä lainsäädännössä toteudu, sitähän on vaikea arvioida, ja paljonko niitten asioiden vaikutus on, jotka johtuvat tietenkin tietämättömyydestä, mutta uskoisin, että niin suosiolliseksi se ei koskaan muodostu kuin se on tällä hetkellä ollut. Se on tietenkin menetys koko yhteiskunnalle.

Eero Lämsä /kesk:

Arvoisa puhemies! Vielä haluan käyttää puheenvuoron, kun ed. Salo toi esille tietämättömyyden. Sitä on todella tässä ollut paljon, eli informaatio, mitä on tullut vakuutusyhtiöiltä, mitä on tullut myös muuten julkisessa sanassa, on kyllä säikäyttänyt tavallaan ihmisiä, ja nyt sitten reagoidaan tähän erittäin voimakkaasti ja nimenomaan väärin perustein. Tämä informaatio on ollut hyvin häkellyttävää, mitä tästä on tullut.

Aivan se sama logiikka ja se sama perusta, mitä tuotiin viime syksynä esille, kun tämä esitys tuli hallituksen taholta, on säilynyt tähän asti. Viime viikolla minullekin tuli puhelinsoitto, jossa sanottiin, että kun minä 55-vuotiaana pääsisin eläkkeelle, siihen ei ole enää kuin muutama vuosi, ja nyt tämä siirretään 62 ikävuoteen, eihän tällaista voi hyväksyä. Tällaista tietämättömyyttä tästä tuli hyvin paljon viime viikon aikana, mutta sehän ei nyt kuulu tähän ollenkaan. Tässä on tärkeää tietysti se, että nyt tässä tämä oikea informaatio menee tiedotusvälineisiin eikä suotta pelotella niitä, jotka haluavat edelleen tätä järjestelmää käyttää.