Oikeusministeri Johannes Koskinen

Arvoisa puhemies! Naamioituminen mielenosoitusten, yleisötilaisuuksien sekä muidenkin julkisella paikalla tapahtuvien yleisön kokoontumisten yhteydessä ehdotetaan tällä hallituksen esityksellä kiellettäväksi. Rangaistavaa olisi tunnistamista vaikeuttava kasvojen peittäminen osin tai kokonaan esimerkiksi hupulla, naamiolla tai maalauksella. Laittomana naamioitumisena ei ehdotuksen mukaan pidettäisi sellaista kasvojen peittämistä, jonka tarkoituksena on esimerkiksi suojautua säältä tai joka kuuluu karnevaaliin tai vastaavaan yleisötilaisuuteen. Myös uskonnollisesta, etnisestä tai muusta hyväksyttävästä syystä kasvot saisi peittää mielenosoituksessakin. Esimerkiksi tiettyä poliitikkoa kuvaavan naamion käyttäminen hänen politiikkaansa vastustavassa mielenosoituksessa olisi sallittu. Sallittua olisi myös tapahtuman luonteen mukainen esiintyminen, vaikkapa kasvot maalattuina urheilu- tai taidetapahtumassa, jollei tarkoituksena ole vaikeuttaa tunnistamista mahdollisten levottomuuksien yhteydessä.

Laittoman naamioitumisen estäminen olisi käytännössä vaikeaa, jollei voitaisi puuttua naamioitumisvälineiden hallussapitoon yleisön kokoontumisissa. Siksi ehdotetaan, ettei yleisen kokouksen tai yleisötilaisuuden yhteydessä saisi pitää hallussaan naamioitumiseen soveltuvaa välinettä ilman hyväksyttävää syytä ja että järjestyksen valvojalla olisi oikeus tarkastaa näiden välineiden hallussapito. Tässä ei ole mistään kaiken kattavasta reppujen ratsaamisesta kysymys vaan kokoontumislaissa jo olevan säännöksen laventamisesta. Nykyinen kokoontumislain 23 §:n 4 momentissa säädetty oikeus ehdotetaan laajennettavaksi naamioitumisvälineisiin. Tästä nykyisestä tarkastusoikeudesta aikoinaan säädettäessä todettiin perusteluissa: "- - järjestäjällä ja poliisilla on myös oikeus tilaisuuskohtaisesti määrätä järjestyksenvalvoja tarkastamaan tilaisuuden osanottajat ja näiden mukana olevat tavarat - - ." Poliisin oikeus tarkastaa osanottajat perustuu poliisilain 22 §:n 3 momenttiin ja on rajoitetumpi. Sitä ehdotetaan laajennettavaksi naamioitumisvälineisiin valmisteilla olevassa poliisilakiehdotuksessa.

Kokoontumislain 23 §:n mukainen tarkastusoikeus ei periaatteessa oikeuta pakkokeinolain mukaiseen henkilön tarkastukseen mutta on perustelujen mukaan niihin rinnastettava. Se ei myöskään oikeuta tekemään tilaisuuskohtaisesti kaikille osanottajille tarkastusta. Oikeus osanottajien tarkastamiseen olisi, jos on perusteltua aihetta epäillä, että tilaisuuteen osallistuvilla on hallussaan naamioitumisvälineitä, ja käyttäytymisestä muutoinkin olisi pääteltävissä, että tällaista riskiä käyttää naamioitumista hyväksi levottomuuksien aiheuttamiseen olisi. Tarkastusoikeus näiden samojen kokoontumislain perustelujen mukaan on käytännössä osanottajien yllä olevien vaatteiden päältä tunnustelemista, ja tarvittaessa tarkastus voidaan kohdistaa laukkuihin, jotka tulisi avata tarkastusta varten. Järjestyksenvalvojalla jo nykyisin on siis oikeus ottaa pois sellainen väline, josta on riskiä tilaisuuden turvallisuudelle, ja tässä se laajennettaisiin naamioitumisvälineeseen, ja sellainen väline voidaan tuomita menetetyksi erikoislain 10 luvun mukaan.

Rangaistuksena laittomasta naamioitumisesta voitaisiin tuomita sakkoa tai enintään kolme kuukautta vankeutta, naamioitumisvälineen laittomasta hallussapidosta pelkästään sakkoa. Tätä vankeusuhkaa on jossakin julkisuudessa liioiteltu ja puhuttu, että on aina ehdotonta vankeutta, sehän ei pidä paikkaansa. Jos tällaisesta ylipäänsä vankeustuomio jossakin tilanteessa tulee mahdolliseksi, se olisi lähinnä ehdollista vankeutta. Tämähän on näitten politiarikosten yleinen rangaistusasteikko, ja käytännössä seuraamuksena on poikkeuksetta sakkoa. Tällaisia poikkeustilanteita, joissa vankeusrangaistukseen päädyttäisiin, on hyvin vaikea kuvitella, mutta sellaisen uhkan pitää olla mahdollinen juuri näitten vakavampien tapausten varalta.

Naamioitumiskiellolla voitaisiin ehkäistä väkivaltaisuutta ja mellakointia mielenosoituksissa ja muissa yleisön kokoontumisissa julkisella paikalla. Näin edistetään sitä päällimmäistä vapausoikeutta, rauhanomaista kokoontumisvapauden käyttöä. Esityksellä myös parannettaisiin mahdollisuuksia saattaa rikoksista epäillyt syytteeseen silloin, kun tällaista ilkivaltaa, väkivaltaa, mellakointia kytketään mielenosoitukseen tai muuhun julkiseen kokoontumiseen.

Muissa Pohjoismaissa, Tanskassa ja Norjassa, tällainen kielto kriminalisoidulla uhalla on ollut olemassa jo usean vuoden. Ruotsissa on paraikaa ehdotus valmisteilla. Siellä erityisesti Göteborgin tapausten jälkeen tämä valmistelu sai vauhtia. Tässä yhteydessä on ehkä hyvä mainita, että Tanskassa ja Norjassa tuo vankeusuhka on aina kuuteen kuukauteen vankeutta. Siihenkin voi tätä pelottelukeskustelua täällä Suomessa suhteuttaa. Kokonaisuutenahan tässä ei ole mistään isosta lainsäädäntöhankkeesta kysymys mutta sikäli juuri arkaluontoisesta, että siinä pannaan eri perusoikeuksia vastakkain. Itse pidän hyvin tärkeänä kokoontumisvapauden, mielipiteenilmaisun vapauden tukemista lainsäätäjän toimin. Tässä tapauksessa juuri tätä perimmäistä oikeutta tukee se, että rajoitetaan sellaisia ilmiöitä, joista meillä on kansainvälisiä esimerkkejä, rikollisia ilmiöitä, jotka sitten aiheuttavat negatiivisia seuraamuksia koko tämän kokoontumisvapauden ja mielipiteenilmaisun vapauden käytölle.

Toivon, että tämä asia asiallisesti ja ripeästi käsitellään eduskunnassa sen isompiin hyperbolapuheenvuoroihin syyllistymättä.

Sisäasiainministeri  Kari Rajamäki

Arvoisa puhemies! Sisäasiainministeriö on jo pitkään pyrkinyt edistämään naamioitumiskiellon säätämistä, ja olemme kiirehtineet tämän esityksen antamista, koska se lisää turvallisuutta. Tältä osin ihan lyhyesti nimenomaan niitä taustoja, jotka erityisesti ovat olleet enemmän keskustelussa. Nehän liittyvät osittain järjestyshäiriöihin tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlien aikaan jo useana vuonna Helsingissä.

Kansan kuokkavieraiksi itseään kutsuva ryhmittymähän on vuoden 1996 itsenäisyyspäivästä lähtien osoittanut mieltään ja pyrkinyt pääsemään presidentin linnalle tavoitteenaan estää itsenäisyyspäivän juhlien järjestäminen. Parina viime vuonna mielenosoittajat ovat keskittyneet juhliin saapuvien vieraiden häiritsemiseen ja yrittäneet estää heidän pääsynsä linnaan. Mallia mielenosoituksiin on ilmeisesti haettu ulkomailta, ja kuokkavieraiden toiminta on vuosi vuodelta muuttunut pahempaan suuntaan. Viime vuosina mielenosoittajilla on ollut mukanaan omatekoisia suojavälineitä, kalustoa, jonka avulla on ollut tarkoitus päästä poliisin eristämälle alueelle, mainittakoon: verkkoja, laudanpätkiä, aggregaatteja, savukoneita, jääkiekkomailoja yms. soihtuja ja ilotulitusvälineitä. Toiminta on ollut organisoitua ja johdettua. Itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa on tapahtunut lukuisia rikoksia: kokoontumislain rikkomista, pahoinpitelyjä, vahingontekoja, virkamiehen väkivaltaista vastustamista, haitantekoja ym. On syytä muistaa, että taustalla ovat siis tosiaan tapahtumat, joihin liittyy poliisin kimppuun käyminen, poliisimieheltä on yritetty anastaa virka-ase väkivalloin, poliisimiestä kohti on ammuttu ilotulitusraketilla, Suomen lippuja on poltettu, takseja ja muuta omaisuutta on vahingoitettu ja juhlavieraita solvattu.

Kyseessä on tällaisessa tilanteessa eräiltä osin myöskin poliisin ja viranomaisten toimintakyvyn varmistaminen, ja tietysti tämän tyyppisistä tapauksista kuin poliisin kimppuun käyminen, viranomaisen virka-aseen anastusyritys väkivalloin tai muu sellainen ei toivon mukaan rikesakolla jatkossakaan tulisi selvitä. Poliisi on joutunut valvomaan itsenäisyyspäivän illan järjestystä poikkeuksellisen suurella poliisiorganisaatiolla, johon on jouduttu komentamaan väkeä myös kaukaa Pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. En halua tarkkaan sanoa, mutta varsin kunnioitettava summa poliisin määrärahoista joudutaan turvallisuussyistä sijoittamaan tähän yhteen tapahtumaan poliisin toimintamenoina.

Vaikka mielenosoituksista on otettu kiinni lukuisia henkilöitä, viime vuosina 10—20 henkilöä jokaisena itsenäisyyspäivänä, on heidän saamisensa vastuuseen tekemistään rikoksista ollut vaikeaa. Mielenosoituksissa vallinneen pimeyden ja sekasorron lisäksi henkilöiden yksilöimistä on vaikeuttanut erityisesti heidän naamioitumisensa, mikä on siis eräs tämän esityksen taustakysymys. Myös muissa kuin itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa on esiintynyt naamioitumista. Naamioitumista ovat harjoittaneet yleensä sellaiset henkilöt ja ryhmittymät, jotka suhtautuvat kielteisesti järjestäytyneeseen yhteiskuntaan. Ainakaan poliisin ja sisäasiainministeriön havaintojen mukaan naamioituminen ei ole johtunut mistään muusta syystä kuin tavoitteesta tehdä rikoksia jäämättä niistä kiinni.

Arvoisa puhemies! Tämä esitys, naamioitumiskielto, lisää turvallisuutta ja on eräs poliisin ja turvallisuusviranomaisten toimintaan liittyvä parannusesitys.

Annika Lapintie /vas:

Herra puhemies! Tässä lakiesityksessä on vastakkain useita perusoikeuksia, ja lähtökohdan tulisi olla sanan- ja kokoontumisvapauden perusoikeus ja vastaavasti näiden vapauksien suojaaminen ihmisoikeuksien kannalta. Sinänsä voidaan ajatella, että naamioitumiskielto voisi sellaisenaan vaikuttaa sanan- ja kokoontumisvapauden käyttämiseen sillä tavalla esimerkiksi, että tietyissä tilanteissa voidaan estää ihmisen mahdollisuus tuoda esille mielipiteensä, jos naamioitumisoikeutta rajoitetaan. Kuitenkin tässä on nyt lähtökohtana lähdetty kieltämään sinänsä normaali pukeutuminen ja käyttäytyminen, hupun ja huivin käyttö, ja kun kielletään aivan tavallista toimintaa, joka ei ole lailla kiellettyä, lopputulos on aika kummallinen. Tässähän, kuten ministereiden esittelypuheenvuoroista kuultiin, sen lisäksi että kielletään hupun ja sen tyyppisten vaatteiden käyttäminen, kielletään myös niiden mukana- ja hallussapito. Sen vuoksi tällä tavalla pelkästään tämän kieltäminen on tässä nyt mielestäni iso ongelma.

Tätä perustellaan kokoontumiseen liittyvien väkivaltaisuuksien ehkäisemisellä, mutta sinänsä pukeutumisella ja naamioitumisellahan ei ole merkitystä käyttäytymisen kannalta. En millään voi uskoa, ja minusta on täysin mahdoton todistaa, ja ihmettelen kovasti, että sitä mieltä voi edes olla, että pelkkä naamioituminen tai pukeutuminen tai tiettyjen vaatteiden käyttäminen aiheuttaa väkivaltaa ja sekasortoa. Sen vuoksi olisi toisella tavalla pitänyt lähteä käsittelemään tätä esitystä ja tätä lakia ja kohdistaa se kielto nimenomaan sellaiseen käyttäytymiseen, joka on yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavaa, ja siihen sitten liittää tämä naamiointikielto, jos se olisi nähty välttämättömäksi.

Hallituksen esityksen perusteluissa joudutaan kovasti perustelemaan sitä, että on kuitenkin oikein pukeutua tietyllä tavalla. Kun hallitus ensin lähtee kieltämään tiettyjen asusteiden käytön, niin sitten lähdetään selvittämään, että uskonnollisen tai jonkin muun hyväksyttävän syyn vuoksi voidaan kyllä myös kokouksissa ja mielenosoituksissa käyttää esimerkiksi peittäviä vaatteita. Täällä todetaan, että naamiointi voi olla hyväksyttävää esimerkiksi, jos pakolaiset osoittavat mieltään kotimaansa vallanpitäjiä vastaan ja jos henkilöllisyyden salaamisen tarkoituksena on saada suojaa vainoa tai kostotoimenpiteitä vastaan. On aivan totta, että esimerkiksi burkhan käyttäminen mielenosoituksessa voi olla jopa välttämätöntä, jotta kokoontumis- ja sananvapautta voitaisiin ylipäätänsä käyttää, jos vaikka tarkoituksena on osoittaa mieltä uskonnollista pukeutumista vastaan, joka rajoittaa ihmisen itsemääräämisoikeutta.

Mutta millä tavalla näissä muissa tapauksissa tullaan tätä tulkitsemaan, se jääkin jo paljon suuremmaksi kysymysmerkiksi. Täällähän todetaan esimerkiksi, että hyväksyttävää naamioitumista olisi esimerkiksi luurankokaapuun pukeutuminen ydinvoiman vastaisessa mielenosoituksessa tai tiettyä poliitikkoa kuvaavan naamion käyttäminen hänen politiikkaansa vastustettaessa. Toisin sanoen, kun esimerkiksi vappukulkue määrätään tällaiseksi yleiseksi tilaisuudeksi, niin kai tämä sitten täytyy tulkita niin, että vasemmistoliiton vappumarssilla saa käyttää Ben Zyskowicz -naamaria vielä ensi vappuna. Eli jo se, että lähdetään tavallaan kieltämään ja sitten lähdetään pohtimaan, mikä olisi sallittua, osoittaa, että tämän lain lähtökohta on aivan virheellinen ja siitä aiheutuu näitä lukuisia ongelmia.

Aikaisemmissa valmisteluissa on lähdetty siitä, että naamioitumista ei voida normaalisti pitää hyväksyttävänä, jos tarkoituksena on välttyä esimerkiksi työnantajien havainnoilta. Ajatellaan kuviteltu tilanne, jossa on iso työpaikka, joka on hyvin hallitseva tietyllä pienehköllä paikkakunnalla, ja suunnitellaan irtisanomisia ja irtisanottavien henkilöiden nimiä ei ole vielä päätetty. Tämän lain mukaan on kiellettyä esimerkiksi järjestää naamioituneina mielenosoitus, jossa protestoidaan tällaista työnantajaa vastaan, joka päättää siirtää tuotannon Kiinaan tai vaikka Italiaan. Jos yhteistoimintamenettelyt eivät ole vielä käynnistyneet, vaan henkilöt, jotka irtisanotaan, päätetään myöhemmin, niin voi olla hyvinkin perusteltua kokoontumisvapauden ja sananvapauden vuoksi saada tällaisessa tilanteessa esiintyä tunnistamattomana. Mutta aavistelenpa, että hallituksen esityksen taustalla onkin nimenomaan se ajatus, että ei saa peittää itseään työnantajalta, vaan täytyy näyttäytyä mielenosoituksessa, vaikka mielestäni tärkeintä olisi nimenomaan katsoa sitä, häiritseekö tai tuottaako väkivaltaa tai sekasortoa naamioituneena esiintyminen. Mutta tästä hallitus nyt valitettavasti ei lähde.

Täällä on myös muita epäilyttäviä kohtia, jotka lähtevät siitä, että ensisijaisesti kriminalisoidaan kokousten tai tilaisuuksien järjestäjät eikä niinkään sitä, mikä pitäisi kriminalisoida: että häiritsee rauhallista järjestäytynyttä mielenosoitusta. Ihmettelen kovasti, miksi tällainen linja tässä on nyt sitten valittu.

Vielä eräs asia, jota tässä lakiesityksessä ei ole ollenkaan käsitelty riittävästi, on se, millä tavalla pitäisi suhtautua siihen, jos esimerkiksi viranomainen esiintyy naamioituneena. Eikö viranomainen, joka pukeutuu haalareihin, pukeutuu kypärään, pukeutuu kommandopipoon eikä ole tunnistettavissa, olisi myös tämän kiellon alaisena, jos ajatellaan, että yhteiskunnassa erilaisia oikeuksia pidetään tasavertaisina ja ihmisten käyttäytymistä säädellään samalla tavoin.

Mutta pelkään pahoin, että vastaus onkin siinä, että tämä on vain yksi askel kokonaisuudessa, jolla pyritään vaikuttamaan ihmisten mahdollisuuksiin ja poliisin valtuuksien lisäämiseen. Tässä nimenomaan yhtenä askeleena on naamioitumisen kieltäminen, joka lähtee myös välineiden hallussapidosta. Toisena esimerkkinä on vähän aikaa sitten eduskuntaan tuotu esitys siitä, että poliisin kuunteluvaltuuksia lisätään. Poliisin valtuuksia lisätään myös tilanteissa, joissa harrastetaan peitetoimintaa. Halutaan antaa poliisille mahdollisuus tehdä rikoksia. Mielestäni nämä ovat seikkoja, jotka eivät kuulu suomalaiseen yhteiskuntaan.

Paljon turvallisemmassa ja paremmassa yhteiskunnassa eletään silloin, kun lisätään luottamusta julkisen viranomaisen toimintaan ja lisätään mahdollisuutta luottaa siihen, että poliisikin toimii kasvot paljastettuina, toimii sillä tavoin, että voidaan tietää, kuka on tehnyt ja mitä ja koska, eikä niin, että poliisille suodaan mahdollisuuksia tehdä rikoksia ja sen sijaan kansalaisille, jotka yrittävät osallistua yhteiskuntaan mielenosoitusoikeuttaan, sananvapauttaan ja kokousoikeuttaan käyttämällä, asetetaan rajoituksia.

Viimeisin esimerkki tästä hallituksen oudosta linjasta on se, että halutaan myös sallia oikeudenkäynnissä nimetön todistaminen, niin että voidaan käydä oikeudenkäyntiä, jossa syyllinen ei tiedä, kuka häntä vastaan todistaa tai mitä on sanottu.

Kun kaikki nämä asiat ynnätään yhteen, kovasti pelottavalta tämä suomalainen yhteiskunta tuntuu. Toivon, että tällainen kehityssuunta voitaisiin katkaista ja se voitaisiin kääntää ja voisimme elää yhdessä täällä luottaen toisiimme emmekä hyväksyisi tällaisia lakeja.

Kaiken kaikkiaan mielestäni tätä hallituksen esitystä ei tämän sisältöisenä pitäisi hyväksyä, vaan pitäisi lähteä nimenomaan toisin päin koko asiassa eli puuttua väkivaltaisuuksiin ja laittomuuksiin eikä puuttua ihmisten pukeutumiseen.

Oikeusministeri Johannes Koskinen

Herra puhemies! Taisi olla Yrjö Rautio, joka on kritisoinut vasemmistoliittoa historiattomuudesta nykyjohdon aikana. Ed. Lapintien puheenvuorossa kuulsi hiukan se. Nimittäin vaikkapa Gandhi tai Lenin tai kuka hyvänsä suurten kansanliikkeiden johtajista ei oikein tunnistaisi kyllä tätä puheenvuoroa omaksensa eli sitä, että mielenosoituksia, kokoontumista, ihmisten julkista vaikuttamista lähdettäisiin arvioimaan pienten ääriryhmien käyttäytymisestä lukien eli pidettäisiin ikään kuin heidän vapaata toimintaansa tärkeämpänä kuin sitä perusviestiä, että ihmiset uskaltavat ihan omilla kasvoillaan vaikuttaa asioihinsa, osoittaa mieltään, kokoontua, toimia omien ja muiden perusoikeuksien puolesta.

Pyysin puheenvuoron lähinnä ed. Lapintien alussa viittaaman virheellisen tulkinnan vuoksi. Tässähän kriminalisoidaan laiton naamioituminen, ja ykkösmomentissa kielletty naamioituminen on sidottu juuri siihen tarkoitukseen: "tavalla, joka vaikeuttaa tunnistamista". Toisessa momentissa vielä nimenomaisesti kerrotaan niitä luvallisia tarkoituksia, milloin kasvot voivat olla peitettyinä, ja juuri näistä kahdesta momentista yhdessä luettuna tulee se selvä viesti, että naamioituminen on kiellettyä ja kriminalisoitavaa, sakotettavaa ainoastaan silloin, kun sen tarkoituksena on vaikeuttaa tunnistamista eikä naamioitumiselle ole hyväksyttävää syytä, kuten esimerkiksi sääolot, karnevaaliluonteisuus, uskonnolliset syyt tai ed. Lapintien viittaamat muut syyt, joiden vuoksi tämmöinen voisi olla perusteltua.

Itse pitäisin aika tärkeänä avoimen yhteiskunnan merkkinä sitä, että kaikin tavoin tuetaan ihmisten mielipidevaikuttamista, osallistumista ihan omalla nimellään ja avoimesti ja omilla kasvoilla. Kun on sitten näitä poikkeustilanteita, ne pitää sallia, mutta ei suinkaan suosia sitä, että meillä olisi vastakkain Ku Klux Klaani ja sitten taas Mustat pantterit kasvot peittävin pipoin.

Se avoimuuden yhteiskunta perustuu juuri sille, että vapauksia maksimoidaan ja vain tällaiset toisien vapauksia ja oikeuksia loukkaavat, rajoittavat toimintamuodot pyritään kitkemään pois. Tähän juuri hallituksen esitys tähtää.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Aivan oikein, miten ministeri Koskinen tätä itse allekirjoittamaansa lakipykälää siteerasi. Täällä on nimenomaan sellainen naamioituminen tai maalauksen tai hupun käyttö kielletty, joka vaikeuttaa tunnistamista. Minä kyllä vieläkin ihmettelen, mitä pahaa on siinä, jos hupun käyttäminen vaikeuttaa tunnistamista. En voi millään uskoa, että yhteiskunta on sellainen tai muuttumassa sellaiseksi, että pelkkä naamioituminen tai siihen soveltuvan esineen hallussapito aiheuttaa väkivaltaa. Eihän siinä kyse ole siitä, että se pukeutuminen sitä väkivaltaa aiheuttaa, vaan kyllä siellä on aivan muut tarkoitusperät (Ed. Sasi: Se on väkivallan valmistelua!) eikä suinkaan se, että lähdetään pukeutumista sääntelemään. Tiedän kyllä, että täällä poliisin lausunnossa on kaivattu myös muun muassa aurinkolasien käytön estämistä, ettei vaan sitten talviolosuhteissa tätä ole. Nimenomaan tietenkään ei ole hyväksyttävää mellakoida ja häiritä ja rikkoa tavaroita tai aiheuttaa epäjärjestystä. Sen vuoksi, jos halutaan kieltää tällainen käyttäytyminen, silloin olisi pitänyt lähteä siitä, että esimerkiksi mielenosoituksen häiritseminen naamioituneena on se teko, joka on kielletty, eikä se, että joku käyttää pilvisellä säällä aurinkolaseja tai jonkun mielestä suojakelillä huppua, kun pärjäisi ilmankin. Eli tässä on lähdetty aivan vääränlaisesta käsityksestä siitä, mikä on pahaa ja tuomittavaa ja mikä sitten taas ei ole.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllä täytyy hiukan ihmetellä tätä keskustelua siinä mielessä, että minun mielestäni tämä hallituksen esitys on näin opposition näkökulmasta sanottunakin erittäin hyvä ja perusteltu esitys. En ymmärrä sitä lähtökohtaa, että jos kerran haluaa osoittaa mieltänsä ja olla mielenosoituksessa mukana ja on jostakin asiasta jotakin mieltä, niin miksi sitten ei voi näyttää kasvojansa ja osoittaa sitä ikään kuin omalla naamallansa. Eikö se ole sitä oikeata vastuunkantoa silloin tässä asiassa, että kantaa vastuun omista tekemisistään?

Vielä ed. Lapintielle: Täytyy sanoa, että mielipiteenne tästä anonyymitodistelusta kyllä ainakin omalla kohdallani siinä mielessä ihmetyttää, että te sanoitte tuossa omassa puheenvuorossanne, että siinä tilanteessa syyllinen ei tiedä, kuka häntä vastaan todistaa. Kyllä minulle ainakin tulee kysymys mieleen, ketä oikeasti oikeudenkäyntien osalta me haluamme suojella. Onko se se syyllinen vaiko se syytön henkilö, joka on siellä syytettynä? Kyllä minä lähden siitä, että ajatellen syyllistä, joka on syytettynä oikeudenkäynnissä, minun mielestäni anonyymitodistelu pitäisi ehdottomasti hyväksyä.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan tähän loppuun en voi olla kommentoimatta, vaikka se nyt tähän lakiesitykseen ei liitykään. Mutta hyvänen aika, eikös oikeudenkäynnin lopputuloksen tarkoituksena ole selvittää totuus niin hyvin kuin mahdollista eikä keinolla millä hyvänsä saada se syylliseksi epäilty syytetyksi ja tuomituksi? Tässä me varmasti ajattelemme kovin eri tavalla, mutta toivomme nyt, että oikeuslaitokset kuitenkaan eivät tätä ed. Tiuran käsitystä ole omaksuneet.

Mitä muuten tulee tähän avoimin kasvoin esiintymiseen, niin minä ihmettelen, miksi sitten esimerkiksi poliisi pukeutuu niin, että poliisi ei ole tunnistettavissa ja poliisia ei voida tällaisessa tilanteessa identifioida, niin kuin tässä nyt on vaadittu. Haalarit, kypärät, kommandopipot, miksi ne on sallittu poliisille, jos niitä ei ole sallittu vastaavasti rauhallisesti mieltään osoittaville ihmisille?

En ole puolustamassa mitään väkivallantekoja enkä ole myöskään puolustamassa sitä, että saadaan omaisuutta tuhota, mutta siitähän tässä ei ole kysymys. Tässä ei kriminalisoida järjestystä häiritsevää tai muutoin vahingollista toimintaa, vaan tässä kriminalisoidaan nimenomaan pukeutuminen.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Kyllähän anonyymitodistelun osalta kyse on siitä, että siinä halutaan nimenomaan suojella sitä todistajaa, joka ei uskalla esimerkiksi tulla tuomioistuimeen todistamaan, kun hän pelkää henkensä edestä. Kyllä semmoisessa tilanteessa minun mielestäni, jos on kyse siitä, että toinen henkilö on syytettynä kovasta rikoksesta, tämmöinen anonyymitodistelu on aivan sallittavaa. Minun mielestäni on erittäin hyvä asia, että tällainen otettaisiin meidän oikeusjärjestelmässämme käyttöön.

Edelleen haluan nostaa keskustelun siitä, että jos halutaan mieltä osoittaa ja esimerkiksi itsenäisyyspäivän alla linnan edessä hypitään naamarit naamassa, niin mikä ero on siinä, että tullaan paikalle ja näytetään omat kasvot ja sanotaan, että minä olen tätä mieltä asiasta. Eikö se ole rehellistä toimintaa silloin? Voihan olla niin, että esimerkiksi mielenosoittaja käy toisen mielenosoittajan kimppuun jostain syystä, molemmilla on naamarit. Millä tavalla sitten otetaan selville, kuka oikeasti on ollut se henkilö, joka on pahoinpidellyt tätä toista henkilöä? Onhan siinä kyse myös näiden mielenosoittajien turvallisuudesta. Eikö vain, ed. Lapintie?

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olen todella hämmästynyt siitä, että ed. Lapintie ei ymmärrä työsuojelua tässä kysymyksessä lainkaan. Mielestäni on kohtuullista, että poliisilla on oikeus suojautua esimerkiksi, jos mielenosoittajat heittelevät poliisia kivillä tai lyövät kepeillä tai muilla vastaavilla. Kyllä vasemmistoliiton täysin vastuuton suhtautuminen työsuojeluun on todella hämmästyttävää tässä kysymyksessä. Luulisi, että ed. Lapintiellä olisi vielä asiantuntemusta näissä työsuojelukysymyksissä ottaen huomioon hänen henkilöhistoriansa.

Mikä on olennaista, on se, että ymmärrän sen, että ihminen haluaa salata henkilöllisyytensä tilanteessa, jossa oikeusvaltio ei toimi ja mielenosoittajia voidaan rangaista kohtuuttomalla tavalla. Mutta Suomi on avoin yhteiskunta. Tässä maassa kenenkään ei tarvitse pelätä, jos osoittaa omaa mieltään. Siitä syystä naamioitumista Suomessa käytetään vain rikokseen valmistautumiseen, kuten pankkiryöstöissä tai myöskin mielenosoituksissa, kun halutaan aiheuttaa vahinkoa, jotta ei jäätäisi siitä vahingonteosta itsestään kiinni. Siitä syystä, jos nähdään, että on ongelma siinä, että naamioidutaan, silloin pitää kysyä, onko Suomi avoin yhteiskunta, onko Suomi oikeusvaltio. Jos siinä nähdään puutteita, sitten meillä on todella suuria ongelmia. Itse en näe näitä puutteita.

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Käydyssä keskustelussa tuntuu menevän nyt kyllä puurot ja vellit sekaisin. Ongelma ja ydinkysymys on se, että tämän esityksen lähtökohtana on syyllistää ihmiset, jotka osallistuvat rauhallisestikin ja rauhanomaisesti mielenosoitukseen. Kysymys kuuluu, miksi esimerkiksi kokoomus olisi rajoittamassa ihmisten mielenosoitusoikeutta, (Ed. Sasi: Ei olla rajoittamassa!) miksi kokoontumisvapauteen pitäisi puuttua. Tässä esityksessä ei puututa siihen ydinkysymykseen eli siihen, rikotaanko ja rähjätäänkö mielenosoituksen yhteydessä, minä itse olen varmasti tuomitsemassa sen, eikä mielenosoitusten tarkoitus ole sortua rikollisuuteen. Se on mielipiteen ja sananvapauden ilmaisukeino.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Tässä nyt jokainen alkaa jo vähän toistaa itseänsä, mutta täällä nimenomaan todetaan ja ed. Sasikin sanoi tässä, että pankkiryöstäjät naamioituvat. Mutta hallitus on nyt lähtenyt siitä, että yleistä naamioitumista ei estetä, vaan kuka tahansa saa kävellä, täällä nimenomaan todetaan, että oliko se nyt kolmen joukko vielä käy, jos kolme ihmistä kävelee kadulla kommandopipo päässä, niin se on kyllä sallittua. Mutta sitten kun kysymyksessä on julkinen tilaisuus, esimerkiksi vappumarssi tai osoitetaan vaikka mieltä työpaikkojen säilymisen puolesta, niin jos näitä ihmisiä on enemmän kuin kolme, silloin tämä ei enää ole sallittua. Eli tässä nyt ei kovin paljon tätä logiikkaa ole, ja täällä nimenomaan edelleen todetaan, että jos käyttää huppua, naamiota tai muuta vastaavaa, niin sillä seikalla, onko tarkoituksena osallistua mellakointiin vai eikö ole tarkoitusta mellakoida, ei ole merkitystä. Pelkästään tämä ulkonäkö ja se, että on enemmän kuin kolme ihmistä yhdessä paikassa, halutaan kriminalisoida. Kyllä minä nyt pahasti jo pelkään, että avoimesta yhteiskunnasta ei paljon näiden kaikkien 20 lakimuutoksen jälkeen, millä poliisin valtuuksia on lisätty, voida enää puhua, eli siinä yhdyn kyllä ed. Sasin huoleen.

Osmo  Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jottei tule väärinkäsitystä, niin tulen puheenvuorossani sanomaan, että sinänsä kannatan tämän lain tarkoitusta, mutta ed. Sasin puheenvuoroa kyllä ihmettelen. Hänen mielestään Suomi on niin avoin yhteiskunta, että kenenkään ei tarvitse pelätä kostoa miltään taholta, jos osallistuu mihin tahansa lailliseen mielenosoitukseen. Ajatellaan nyt vaikkapa luterilaisen kirkon pappia, joka osallistuu homoseksuaalien oikeuksia puolustavaan mielenosoitukseen. Oletteko nyt aivan varma, että se on täysin riskitöntä?

Heikki A. Ollila /kok(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! On syytä todellakin todeta, että eihän tätä lakia tarvittaisi, ellei näissä mielenosoituksissa olisi menty sellaisiin laittomuuksiin, joita täällä esimerkkeinä on jo mainittu. Väite siitä, että tämän lain lähtökohta olisi estää lailliset mielenosoitukset, on kyllä mieltä vailla. Käytän tilaisuutta hyväkseni todellakin kehuakseni hallituksen esitystä (Ed. Väistö: Hienoa!) tällä kertaa. Kyllä lähtökohtana pitää tietysti olla se, että poliisilla on toimintaedellytykset, ed. Lapintiellä tuntuu olevan huoli turvata rikollisten toimintaedellytykset. Tämä laki varmasti saattaa sisältää joitain puutteita. Toivottavasti niihin sitten valiokunnassa tartutaan ja ne oikaistaan, mutta pääsääntö on hyvä, ja saattaa kyllä olla, että jossain vaiheessa voi tulla sellainenkin tilanne, että tämä laki tulee tarpeelliseksi, esimerkiksi tilanteessa, jossa naamioitunut ryhmä käy toisen kimppuun. Tampereella viikonvaihteessa muun muassa skinheadit harjoittivat väkivaltaa kahta ulkomaalaista kohtaan.

Marja  Tiura  /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Oikeastaan tästä ed. Ollilan puheenvuorosta on hirveän hyvä jatkaa. Todellakin Tampereella oli sen kaltainen esimerkki, jossa kaksi tämmöistä ryhmittymää, joista molemmat olivat naamioituneita, kävivät toistensa kimppuun. Silloin on hyvin vaikeaa sekä poliisin näkökulmasta että myöskin tuomioistuimen näkökulmasta viimeksi puntaroida sitä, kuka kävi kenenkin kimppuun ja kuka ketäkin pahoinpiteli, koska emme tiedä, emme näe heidän kasvojaan. Kyse on tässä myöskin mielestäni siitä, että me tietyllä tavalla turvaamme tämän oikeuden ja oikeusjärjestelmän toimivuuden myöskin näiden mielenosoittajien näkökulmasta. Yleisesti ottaen, kun me puhumme poliisien valtuuksien laajentamisesta ja näistä kysymyksistä, niin minun mielestäni se periaatteellinen kysymys, joka tulee asettaa, on se, ketä me tässä yhteiskunnassa haluamme suojella. Sitä normaalia ihmistä, joka haluaa elää omaa elämäänsä kaikessa rauhassa, eikö niin? Tosiasia on myöskin se, että rikolliset organisaatiot kävelevät aina askel edellä, ja kyllä silloin tilanne on myöskin se, että poliisille pitää antaa tarvittavat toimivaltuudet, ja myöskin todistajan suojelun osalta meidän pitää olla ajan tasalla, niin että he uskaltavat tulla tuomioistuimeen todistamaan niin tarvittaessa.

Heli  Paasio  /sd (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Tiuran äskeisestä puheenvuorosta voisi kuulostaa, että rikolliset organisaatiot kävelevät askelen edessä, ikään kuin kaikki mielenosoittajat, jotka naamioituvat, kuuluisivat jonkinmoiseen rikolliseen organisaatioon. Näinhän ei ole. Merkilliseltä kuulostaa tämä kokoomuslaisten rinnastaminen, että heille syytetty on yhtä kuin syyllinen. Minä luulen, että tämän lain tarkoitus, siis käytännön soveltaminen, tulee olemaan hyvin ratkaisevaa tässä. Nyt minä luulen, että se ongelma on siinä, mikä on oikeasuhtaista sääntelyä. Väkivaltaa varmasti yksikään tässä salissa ei voi hyväksyä mielenosoituksissa, mutta olennaista on, miten siihen väkivaltaisuuteen puututaan ja kenties sen aiheuttamiin seurauksiin, kun rauhanomaisissa mielenosoituksissa toimimiseen todennäköisesti poliisi ei tule puuttumaan, mutta tämä laki pykälineen tulee kieltämään myös mahdollisesti tämmöiset rauhanomaiset mielenosoituksessa naamioitumiset, mihin ei välttämättä liity siis sitä kautta tämmöistä vahingoittavaa tekoa.

Kimmo Sasi /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Soininvaaralle haluan todeta, että meillä on syrjinnän kieltävä lainsäädäntö voimassa, ja siitä syystä ainakin itse uskon, että vaikka jokin luterilaisen kirkon pappi, joka on homoseksuaali, esiintyisi homoseksuaalien kulkueessa, niin hänelle siitä ei seuraisi kirkon puitteissa mitään rangaistuksia, ja tältä osin en ole kovin huolissani siitä, että hänen täytyisi erityisesti naamioitua. Tietysti olennainen kysymys on se, minkä takia pitää naamioitua. Kai siihen joku järkevä syy on, ja se on kaiketi se, että henkilöä ei tunnistettaisi. Jos on laillisessa mielenosoituksessa aiheuttamatta minkäänlaista haittaa tai vahinkoa tai syyllistymättä rikokseen, niin en minä näe mitään syytä, minkä takia kasvot pitäisi peittää ja naamioitua. Kun aina puhutaan siitä, että pitää ennakkoehkäistä ongelmia, niin tämähän on juuri sitä ongelmien ennakkoehkäisyä. Puututaan etukäteen siihen, että tiedetään, ketkä ovat osoittamassa mieltä. Silloin sillä vähennetään näitä laittomia toimenpiteitä ja olennaisesti vähennetään yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Tässä on ennakkoehkäisystä kyse, ja kerrankin, sen uskon, se toimii.

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Nyt minun mielestäni kyllä, arvoisat kollegat vasemmalla, te sotkette ihan totaalisesti. Minun mielestäni, kun lukee tämän esityksen perustelut ja kuunteli ministeri Rajamäen puheenvuoron, niin siitä kävi ilmi nimenomaan se, mistä tämä lakiesitys periaatteessa on lähtenyt liikkeelle. Ministeri Rajamäkihän yksityiskohtaisesti selvitti tätä tilannetta, ja kun täällä on sanottu muun muassa sivulla 13, että saa esiintyä kasvot maalattuna urheilutapahtumassa ja ulkoilmakonserteissa jne., minun mielestäni tässähän on selvästi todettu perusteluissa, mitä varten tämä laki on tarkoitettu. Uskon ja luotan siihen, että Suomen viranomaiset, jotka pitävät yllä yleistä järjestystä ja turvallisuutta, osaavat harkita sen tilanteen, että silloin kun on rauhallinen mielenosoitus, niin ei siellä varmasti lähdetä pamppujen kanssa huitomaan ja keskeyttämään sitä, kuten ed. Lapintie minun ymmärtääkseni valitettavasti täällä totesi.

Mikko Alatalo /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Mielenosoitukset pitää pitää mahdollisuutena mielipiteiden ilmaisuun, mutta ei ilkivaltaan ja rikolliseen käyttäytymiseen. Sanasta miestä ja sarvesta härkää. Kyllä voidaan odottaa, että Suomessa uskaltaa mielipiteidensä takana seisoa ihan omilla kasvoillaan. Minäkin olen aikoinaan ollut 70-luvulla Vietnam-mielenosoituksessa rinta rottingilla ihan omat kasvoni näyttäen. Mielipiteiden vapauteen ja kokoontumisvapauteen vetoamalla ei voida perustella mielenosoituksessa tapahtuvia rikkomuksia ainakaan, ja vapaus on myös vastuuta. Kyse on myös turvallisuudesta tosiaan, jos naamioidut skinheadit hyökkäävät vaikka ulkomaalaisten kimppuun. Mitä tulee seksuaalisiin vähemmistöihin, niin ymmärrän kyllä sen huolen, että on arkoja ihmisiä, jotka pelkäävät esimerkiksi, että jotain työnhakuongelmia tulee tai muuta, mutta toisaalta, mitä olen viime aikoina seurannut, niin tämmöinen sanfransiscolainen rohkeus on täällä noussut aika paljon ja monet homoseksuaalit esimerkiksi nykyään hyvin rohkeasti ilmaisevat oman erikoislaatunsa eivätkä pelkää ollenkaan tätä asiaa.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Ihan aloittaisin tästä ed. Ollilan väitteestä, että puolustan rikollista toimintaa. Otan kyllä oikeudekseni loukkaantua tästä, koska tätä en millään tavalla ole puolustanut, vaan olen yrittänyt nimenomaan puolustaa tätä sananvapautta ja kokoontumisvapautta, ja se on kyllä aivan muuta kuin se, että lähdetään mellakoimaan tai tappelemaan tai lyömään tai pahoinpitelemään tai vahingoittamaan tavaroita. Tässä Tampereen tapauksessa, mitä nyt edustajat Ollila ja Tiura toivat esille, nimenomaan varmaan jo nykyisillä keinoilla ilman tätä pukeutumisen sääntelykieltoa oli keinot puuttua. Ja kautta aikojen oikeudenkäynneissä on yleisessä tappelussa oltu suurissa vaikeuksissa sen suhteen, kuka teki mitä, ja sillä ei edelleenkään ole mitään tekemistä tämän naamioitumiskiellon kanssa. On tietenkin totta, että täällä sanotaan, että urheilukilpailussa saa esiintyä Suomen lippu maalattuna poskeen. Kysyisin vielä ed. Alatalolta, kun sanoitte, että rohkeuden pitää riittää siihen, että omilla kasvoillaan esiintyy mielenosoituksessa: entäpä jos rohkeus ei riitä? Tarkoittaako se sitten sitä, että niillä ihmisillä ei ole oikeutta sananvapauteen, niillä ihmisillä ei ole oikeutta kokoontumisvapauteen?

Kyllä minusta on outoa määritellä ihmisen luonteen mukaan, mitkä perusoikeudet hänelle kuuluvat.

Minna  Sirnö  /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkan tuosta, mihin ed. Lapintie lopetti, eli ed. Alatalo kehui Vietnamin sotaa vastustavalla mielenosoituksella, mutta otetaanpa sama aikakausi ja Yhdysvallat ja sama mielenosoitus. Olisi ollut aivan eri tilanne esiintyä esimerkiksi aseistakieltäytyjänä tai sodanvastustajana Yhdysvalloissa. Kyse on juuri siitä.

Toinen on sitten tämä, että Tampereen tapauksesta olisin myös sanonut, että siinä on tuomittavaa se muu käytös kuin se naamioituminen ja olisi ollut toivottavaa, että tässäkin esityksessä se muu käytös olisi ollut tuomittavaa, ei se, miten ihmiset pukeutuvat. Ja ed. Tiuralle: kontrolli ja pelottelu eivät koskaan takaa ihmisten oikeuksia, sen sijaan oikeus osallistua pelotta muun muassa rauhanomaisiin mielenosoituksiin edistää paljon todennäköisemmin ihmisten oikeuksia.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ed. Sirnölle sen verran haluan tässä oikaista: millä tavalla tämä ehkäisee sitä, että henkilö ei voisi osallistua mielenosoitukseen? Ja jos kokee, että ei omilla kasvoillaan voi mennä osoittamaan mieltä ja kertomaan omaa mielipidettänsä, niin en minä ymmärrä, että siihen tarvitaan naamari eteen, kun mennään kertomaan, että olen asiasta tätä mieltä. Ja sitten jos tuntuu siltä, että on niin arka henkilö, ettei muuten voi ikään kuin mennä mielenosoitukseen mukaan muuta kuin naamari päässä, niin sitten on tapoja muulla tavalla tuoda mielipiteensä esille, eikö niin? Kirjoittamalla yleisönosastolle, lähettämällä sähköpostia, tapoja on hyvin monia. Mutta kyllä minun lähtökohtani on se, että kyllä henkilön pitää olla valmis näyttämään kasvonsa myöskin sen mielipiteen puolesta, mitä hän haluaa edustaa. Mitä tulee tähän Tampereen tilanteeseen, niin kyllähän, totta kai, se on tuomittavaa yleisesti se käyttäytyminen. Mutta kysehän on myöskin niiden mielenosoittajien turvallisuudesta. Jos ovat naamioituneita molemmat osapuolet, millä tavalla todella pystytään sanomaan, kuka on aiheuttanut ja mitä on aiheuttanut?

Osmo  Soininvaara  /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Ed. Sasille haluaisin vain sanoa, että hän ei ole tainnut lukea, mitä Suomen piispat ovat sanoneet pappien homoseksualismista. Tältä osin syrjimättömyys ei ulotu nyky-Suomen kirkon työntekijöihin. Epäilen myös, että jos kokoomuksen puoluetoimiston työntekijä osallistuisi vasemmiston mielenosoitukseen omalla naamallaan, niin se saattaisi urakiertoa hidastaa siellä.

Mutta tämän lain ongelmana on minusta se, että perustelut ovat aika hyvät, mutta pykälät eivät vastaa perusteluita, ja minusta sen takia pykäliä pitäisi saada enemmän muistuttamaan perusteluja. Tosin todettakoon, että jos perustelut taas otettaisiin ihan vakavasti, niin tässä sanotaan, että Tampereen tapauksessa skinheadit saavat kyllä naamioituina kokoontua mielenosoituksen ympärille. Tässähän sanotaan, että se ei koske mielenosoituksen seuraajia tämä naamioitumiskielto, eikä kai tässä voida tarkoittaa semmoista tilannetta, että rauhanomaiseen mielenosoitukseen saavat tulla skinheadit pesäpallomaila ja kommandopipo päällä seuraamaan sitä rauhanomaisesti, vaikka niin tähän on kirjoitettu.

Erkki Pulliainen /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jatkaisin siitä, mihinkä ed. Soininvaara lopetti juuri. Tässä on tuore tapaus: Luther-säätiö kielsi Oulun piispalta — ja taisi olla Helsingin piispaltakin — ehtoollisen. Näyttää olevan sillä tavalla, että luterilaisen kirkon piirissäkin pitää naamioitua piispojen päästäkseen ehtoolliselle, että tämä niin kuin jatkoksi vaan ja täydennyksenä siihen, mitä ed. Soininvaara sanoi.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin arvaatte, arvoisat edustajat, minä olen yksi niistä tyytyväisimmistä kansanedustajista tällä hetkellä, kun huomaan, että hallitus on tuonut esityksen naamioitumisen kiellosta tänne eduskuntaan, ja niin perustelu- kuin pykäläosat ainakin tyydyttävät tällä erää meikäläistä.

Nimittäin historiaa sen verran, että tein edellisellä kaudella lakialoitteen numero 164/2002, jossa oli hyvinkin paljon kansanedustajia allekirjoittajina ja lisäksi tein toimenpidealoitteen ja kirjallisen kysymyksen valtioneuvostolle tästä kysymyksestä. Oikeusministeri Johannes Koskinen vastauksessaan 23. syyskuuta hallintovaliokunnan lausuman pohjalta sitten kertoi, että selvitystyötä jatketaan ja lakiesitystä ei mahdollisesti voida antaa kuin vasta tämän vuoden syksyllä. Kuitenkin nyt on vasta toukokuu ja hallitus on tuonut tämän esityksen tänne eduskuntaan lakivaliokunnan mietinnölle, jolle tietenkin perustus- ja hallintovaliokunnat antavat lausuntonsa.

Kun kuuntelin äsken myös sisäasiainministeri Rajamäen perusteluja, niin minun mielestäni tämä lakiesitys on erittäin onnistunut. Muistan ne lähetekeskustelut, mitä käytiin lakialoitteiden pohjalta. Suurin piirtein samaa tasoa ne olivat kuin ovat olleet tämänkin keskustelun yhteydessä. Ihmettelen kovasti, että meillä on kansanedustajia todella, joita uhkaa enemmän se, onko poliisilla mielenosoituksessa kypärä ja pleksi päällä, kuin se, onko siellä poliisin toisella puolella olevalla henkilöllä naamio tai kommandopipo päällä. Kyllä täytyy ihmetellä, ovatko uhkakuvat meillä kansanedustajilla näin eri tyyppiset.

Meistä jokainen tietää, ettei mielenosoituksessa oleva poliisimies varmastikaan laita kypärää ja pleksiä päälle sen takia, että hän haluaisi salata henkilöllisyytensä, vaan hän laittaa ne nimenomaan sen takia, että hän selviäisi hengissä siitä virantoimituksesta, mihin hänet on määrätty, kun vastapuolella on mukana pesäpallomailat, virka-aseita yritetään ottaa väkivalloin talteen ja on hengen ja terveyden uhka. Edelleen täällä on kansanedustajia, jotka hyvin painokkaasti sanovat, että jos tämän tyyppinen lakiesitys hyväksyttäisiin, myöskin poliisilta pitäisi ottaa kypärä ja pleksi pois. Ei tämä voi olla enää lainsäädäntöpuhetta vuonna 2004.

Luin näitä perusteluja myös hyvin tarkkaan ja totesin sivulla 9, että hallitus esityksessään sanoo perusteellisesti, että naamioitumiskiellon keskeisenä tavoitteena on estää sellainen kasvojen peittäminen, jonka tarkoituksen on tunnistamisen vaikeuttaminen selvitettäessä järjestyshäiriöiden yhteydessä tehdyksi epäiltyjä rikoksia. Näin tarkkaan on määrätty, mihin tällä lakiesityksellä on pyritty. Tämän vuoksi kieltoa ei ole syytä ulottaa sellaiseen naamioitumiseen, jolla on jokin hyväksyttävä tarkoitus. Siis jokin hyväksyttävä tarkoitus.

Arvoisat kollegat! Onko hyväksyttävä tarkoitus, jos poliisi virkatehtävää hoitaessaan panee kypärän ja pleksin päälle, jotta selviää hengissä virantoimituksesta? Siinä on varmasti yhteiskunnallisesti hyväksyttävä tarkoitus. Kielto ei koskisi naamioituneena esiintymistä, jos se on tarpeen sään vuoksi taikka uskonnollisesta taikka muusta hyväksyttävästä syystä, muusta hyväksyttävästä syystä. Niitä on paljon, niitä ei pysty ennakkoon edes luettelemaan tällaisessa esityksessä. On paljon sellaisia uhkakuvia niin kuin joulupukit ynnä muut, totta kai ne ovat hyväksyttäviä syitä, kun on kysymyksessä juhlapyhä ja se on suomalainen traditio.

Hallitus perustelee tämän esityksensä siten, että naamioitumiskiellon tulee kuitenkin olla siinä määrin laaja-alainen, että se mahdollistaisi riittävän tehokkaan soveltamisen ja vähentäisi mahdollisuutta kiertää kieltoa, siis kiertää kieltoa, viekkaudella yrittää löytää pykälästä sellainen reikä, jotta voisi edelleen tehdä rikoksia naamioituneena. Tämähän on ihan terve lakiesitys kaiken kaikkiaan. Myöskin, kun ei aina pystytä ennakoimaan sitä, että tilaisuuskin tekee varkaan, niin hallitus on varautunut siihen sillä tavalla, että myös suuria yleisömääriä keräävissä urheilutilaisuuksissa tai ulkoilmakonserteissa sekä spontaaneissa yleisökokoontumisissa saattaa tulla tilanne, että myös naamioitumisen kielto on perusteltu, ja taas tässä on tarkoituksena puuttua siihen, että on tarkoituksena tehdä järjestyshäiriöitä, häiritä yleistä järjestystä tai turvallisuutta eli yleisesti tehdä rikoksia.

Arvoisa puhemies! Voisin sanoa verrattuna äskeiseen lakiesitykseen, mikä hallitukselta tuli, että tämä on kymmenen kertaa pienempi juttu, mutta tämä on myöskin kymmenen kertaa paremmin perusteltu ja hyvin valmisteltu.

Toivottavasti lakivaliokunta, jossa myöskin itse olen jäsenenä, pystyy saamaan perustuslakivaliokunnan ja hallintovaliokunnan lausunnon siinä määrin nopeasti, että saisimme tehtyä mietinnön, jotta ennen kuin eduskunta lähtee kesälomalle saataisiin tämä laki hyväksyttyä.

Koska, arvoisat kollegat, maailma monimutkaistuu, rikolliset käyttävät erilaisissa yleisötapahtumissa yhä enenevästi näitä tilaisuuksia hyväkseen, en halua sitoa tätä lakiesitystä ainoastaan koskemaan meidän itsenäisyyspäivän tilaisuuksia ja niitä kokemuksia, mitä meillä sieltä on, vaan haluan myöskin turvata vähenevälle viranomaiskalustolle mahdollisuuden tehokkaasti puuttua esimerkiksi kansainvälisiin kokouksiin ja konsertteihin, jossa tätä nykyistä tilaa käytetään rikollisten hyväksi ja rikosten tekemiseen.

Matti Kangas /vas(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta ei aivan väärää kuvaa jäisi vasemmistoliiton eduskuntaryhmästä, niin ainakin itse olen sitä mieltä, että suomalainen poliisi on kyllä hyvin turvallinen eikä ole epäluotettava. Kyllä he varmasti näissä järjestystehtävissään, mitä on, tarvitsevat nämä työkalunsa.

Kun hallintovaliokunnan työskentelyssä edellisellä kaudella olin, niin kyllä huume- ynnä muita ongelmia valitettavasti tällaisissa joukkotapahtumissakin on, huumeita myydään siellä, kansainväliset rikollisjärjestöt voivat piiloutua siellä. Kyllä tämä pitää nähdä, se on uhka Suomelle. Varsinkin Wto:n isoissa kokouksissa hajotetaan suuria kaupunkeja, ja kaupungit sanovat sen jälkeen, että tänne ette enää tule, ei pidetä minkäänlaisia kokouksia, missä yritetään jotain tolkkua saada maailman ongelmiin. Se ei ole minun mielestäni oikein. Kyllä tässä järjestäytyneessä yhteiskunnassa pitää olla myös järjestys.

Osmo  Soininvaara  /vihr:

Arvoisa puhemies! Oikeusministeri Koskinen kysyi kauan kauan sitten suhtautumistani tällaiseen naamiointikieltoon, jos sellaista esitetään. Tuolloin vastasin, että periaatteessa se, että kielletään kommandopipojen käyttäminen tilanteessa, jossa on selvästi tarkoitus mellakoida, on hyvin kannatettavaa monestakin syystä, myös sen takia, että usein tällaiset mellakoitsijat tulevat ikään kuin kuokkavieraiksi toisten mielenosoitukseen, siis niin, että alkuperäiset mielenosoituksen järjestäjät eivät ole tätä aikoneet, vaan sitten joku sivullinen joukko tulee sinne, ja myös näitten mielenosoittajien oikeusturvankin ja mielenosoitusoikeuden kannalta tällainen on perusteltua.

Esitin silloin kuitenkin kaksi rajausta, jotka tällä pitäisi olla. Toinen on se, ettei kielletä tällaista iloluontoista mielenosoitusta, ei pukeutumista joulupukiksi joulukadun avajaisissa, ei Lucia-kulkuetta eikä myöskään pukeutumista George Bushiksi sodanvastaisessa mielenosoituksessa ja sen kaltaista. Sitten myös on sallittava kasvojen peittäminen perustellusta syystä silloin, kun mielenosoitukseen osallistujan on syytä pelätä syrjityksi joutumista tai suorastaan hengenvaaraa mielenosoituksen aiheen takia, siis ei sen takia, että olisi peittämässä joitakin toimiaan siinä mielenosoituksessa, vaan siksi, että yksinkertaisesti mielenosoitukseen osallistuminen johtaa hänen kohdaltaan syrjintään.

Nyt kun lukee lakiesityksen perusteluja ja jos lukisi vain perustelut, niin tämä olisi lähes kohdallaan, koska perusteluissa näin sanotaan, mutta sitten kun katsoo pykäliä, niin ei niitä perusteluja ole tuotukaan pykäliin asti. Siellä on kyllä tämä iloluontoinen, karnevaalin kaltainen, se nyt voidaan jotenkin vielä venyttää, mutta sitä, että pelkää tulevansa syrjityksi, ei ole täällä eksplisiittisesti sanottu. Voidaan hyvällä syyllä ajatella, että tämä "muu hyväksyttävä syy" olisi semmoinen, mutta kun siinä on passiivimuoto, ei sanota, kuka hyväksyy, niin tämä ei tältä osin ole kunnossa ja jää itse asiassa aikamoisen mielivallan alaiseksi sitten, milloin tämmöinen hyväksyttävä syy on ja milloin ei.

Me saimme esimerkiksi lukea Turun Sanomista tässä pari päivää sitten, että on kiellettyä osoittaa mieltään sen puolesta, että lakia muutetaan Suomessa, koska se toimenpide, minkä takia lakia haluttaisiin muuttaa, on ollut aikaisemmin kielletty, ja silloin onkin rikollista muuttaa sitä lakia. Tämän kaltaiset tulkinnat saattavat johtaa siihen, että koko mielenosoitusoikeus joutuu vaaranalaiseksi.

Sitten todellakin tässä lakiesityksessä on aivan käsittämätön kohta sivulla 12 perusteluissa: "Sen sijaan esimerkiksi mielenosoitusmarssia sivusta seuraavia kielto ei koskisi." Nehän ovat nimenomaan nämä sivusta seuraavat, jotka tulevat sitten yhtäkkiä mielenosoitukseen mukaan, jotka tätä naamiointia käyttävät. Minusta olisi aivan käsittämätöntä, että skinheadit saisivat kokoontua sankoin joukoin naamioituneina mielenosoituskulkueen ympärillä. Sitä tässä tuskin on tarkoitettu, mutta tulipa vain kirjoitetuksi. Tietystihän me kaikki tiedämme, että lakiesitysten perusteluilla ei ole mitään arvoa sen jälkeen, kun oikeusistuimet lakiesityksiä tulkitsevat. Ei niitä perusteluja lakikirjaan paineta, ja me tiedämme useita tapauksia, joissa tuomioistuimet ovat tulkinneet lakia perustelujen vastaisesti. Siinä mielessä meidän kannattaa tutkia vain tätä pykälää, ja pykälässä ei puhuta mitään siitä, että ulkomaalainen osoittaessaan oman maansa diktatuurihallitusta vastaan mieltä saisi suojautua niiltä kostotoimenpiteiltä, mitä tämä diktatuurihallitus voi tehdä.

Sen takia esittäisin, että tätä arkkitehtuuria muutettaisiin siten, että mielenosoituksen järjestäjä voi tehdä ilmoituksen naamioitumisesta, sen syystä ja naamioitumisen luonteesta. Jos on esimerkiksi ilmoitettu näytelmällisestä pukeutumisesta George Bushiksi, niin sillä ei voi perustella kommandopipojen käyttöä. Tietysti mielenosoituksen järjestäjä sitten kantaa vastuun tästä ilmoituksesta ja siitä, mitä seuraa. Kukaan ei tekisi tästä itsenäisyyspäivän Kuokkavieraitten mielenosoituksesta semmoista ilmoitusta, että me järjestämme mielenosoituksen ja tulemme sinne naamioituneina, koska hän joutuisi siitä kantamaan vastuunsa.

Toinen vaihtoehto olisi määritellä tämä uhkaavaksi tai pelottavaksi koettava naamiointi, joka kiellettäisiin. Mutta joka tapauksessa tämmöinen yleinen säännös, että joku ottaa itselleen oikeuden määritellä, mikä on hyväksyttävä syy ja mikä ei ole hyväksyttävä syy naamioitumiseen, ei minusta ole oikein.

Raimo Vistbacka /ps:

Arvoisa herra puhemies! Itse en oikein äskeisessä keskustelussa päässyt selville siitä, mitkä olivat ne varsinaiset perusteet, joilla erityisesti eräät vasemmistoliiton edustajat hyökkäsivät tätä esitystä vastaan.

Osittain ymmärrän ed. Soininvaaran kritiikin. Silloin aikoinaan, kun häneltä, mikäli ymmärsin oikein, oikeusministeri kysyi, ed. Soininvaara oli suhtautunut myönteisesti periaatteessa, mutta äsken hän asetti siihen eräitä reunaehtoja. Tietysti itsekin hieman hämmästelen sitä toteamusta, ettei se koskisi niitä, jotka seuraavat mielenosoitusta, jos sieltä tulee sitten sitä väkivaltaa. Mutta uskoisin näin, että valiokuntakäsittelyssä, kun tätä asiaa tarkemmin käsitellään, selviävät sitten nämä tarkoitusperätkin.

Mutta niin kuin vastauspuheenvuorossani tuossa äsken totesin, omasta mielestäni, kun luki hallituksen esityksen ja perustelut ja kuunteli kummankin ministerin puheenvuorot, niin tämä hallituksen esitys on annettu niitten mielenosoitusten johdosta, joissa on käytetty väkivaltaa ulkopuolisia kohtaan. Tämähän on se perusta, ja erityisesti ministeri Rajamäen puheenvuorosta tämä seikka tuli erittäin voimakkaasti esille. Meillä Suomessa ilmeisesti muita suuria tällaisia ei ole kuin itsenäisyyspäivän kohdalla nämä niin sanotut Kuokkavieraat, mutta kyllä meillä on esimerkkejä naapurimaista ja muualta, että eräitten suurten kokousten yhteydessä väkivaltaa on käytetty erittäin voimakkaasti nimenomaan naamioimalla itsensä eli vaikeuttamalla tunnistamista.

Itse en noin periaatteessa ymmärrä sitä, että jos on hyvällä asialla, minkä takia pitää peittää kasvonsa, mutta taas kun lukee tämän hallituksen esityksen määrätyiltä osin, niin ymmärrän sen. Täällähän sanotaan, että jos on hyväksyttävä syy jne. Puhutaan sään aiheuttamasta tarpeesta, tai voi olla uskonnollinen tai joku muu hyväksyttävä syy. Minun mielestäni täällä on otettu tätä pohjaa pois, ja kun tarkasti lukee, niin ainakin itse ymmärtäisin näin, että tässä on pyritty hakemaan nimenomaan tasapaino siinä, että toisaalta pyritään takaamaan kokoontumisvapaus, mielenilmaisuvapaus, mutta taas toisaalta, sanotaanko näin, sen verukkeen alle tällaista väkivaltaisuutta ei hyväksytä. Tämä on minun mielestäni tämän koko lakiesityksen ydin, ainakin sillä tavoin kuin itse olen sen ymmärtänyt.

Tähän voisi jatkaa myöskin siltä osin, että täällä perusteluissa sivulla 13 puhutaan poliitikkoa kuvaavan naamion käyttämisestä hänen politiikkaansa vastustavassa mielenosoituksessa. Jäin vaan pohtimaan silloin, kun oikeusministeri käytti esittelypuheenvuoron ja hän viittasi siihen, että mielenosoitus yltyy väkivaltaiseksi ja naamiointi on tahallisesti tehty siinä tarkoituksessa, että kyseistä mielenosoittajaa ei tunnistettaisi. Silloin minun mielestäni tämä pohja osittain poistuu sieltä perusteluista. Omassa vastauspuheenvuorossani viittasin tähän sallittuun naamioitumiseen yleisurheilukilpailuissa ja kun täällä puhutaan muun muassa ulkoilmakonserteista, aika tarkasti perusteita tänne kyllä kieltämättä on haettu.

Mutta, herra puhemies, erästä asiaa jäin pohtimaan, kun luin lähinnä 26 §:ää Kokoontumisrikkomus: aika mielenkiintoinen rikosnimike silloin, kun ei vielä ole ollut kokoontumassa, vaan on matkalla sinne taikka on löydetty näitä naamioitumistarvikkeita. Kun edellytetään tahallista tekomuotoa, jäin pohtimaan vaan, että käytännön elämässä saattaa tulla asianajajille tilinteon paikka näyttää, mikä on ollut tahallista tai ei, jos yleensä ei riitä se, että on mielenosoitus, johon on matkalla. Ilmeisesti tässä kannattaa valiokunnan kyllä pohtia sitä rajanvetoa, että ei turhaan jätetä avoimia paikkoja ainakaan liiaksi.

Mutta, arvoisa puhemies, minun mielestäni tämä on erittäin hyvä hallituksen esitys ja on tarpeen, kun ottaa huomioon myös yleismaailmallisen tilanteen.

Oikeusministeri  Johannes  Koskinen

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on kiinnitetty huomiota siihen, että perustelut ovat poikkeuksellisen yksityiskohtaiset. Siellä on kuvattu tällaisia esimerkkejä selvästi normaalia enemmän juuri sen takia, että helpottuisi tuon sinänsä käsitteellisellä tasolla olevan rangaistusmäärittelyn lukeminen, ymmärtäminen.

Ed. Soininvaara, johon myös ed. Vistbacka viittasi, väitti, että sivulla 12 perusteluissa on käsittämätön kohta. Se muuttuu hyvin ymmärrettäväksi, jos luetaan se koko jakso, myös edeltävät virkkeet: "Joissakin tapauksissa voisi kuitenkin jäädä epäselväksi, keiden on katsottava osallistuneen kokoukseen. Ilmaisun ’yhteydessä’ tarkoituksena on, että naamioitumiskielto koskisi myös esimerkiksi mielenosoituskulkueeseen juuri liittymässä olevia, kokouksen reuna-alueella oleskelevia tai siihen vasta mellakoinnin alkaessa liittyviä. Sen sijaan esimerkiksi mielenosoitusmarssia sivusta seuraavia kielto ei koskisi." Tästä käy hyvin selvästi ilmi se, että jos liitytään siihen ja ollaan menossa mukaan hulinoimaan, silloin se selvästi koskee näitä esimerkiksi ed. Soininvaaran mainitsemia ryhmiä, jotka siinä tarkoituksessa tulisivat mielenosoitusta seuraamaan. Tuossa virkkeessä, jonka hän irrotti muusta yhteydestä, tarkoitetaan puhtaan passiivisesti sivusta mielenosoitusta tai vastaavaa tilaisuutta seuraavaa henkilöä.

Muutoin tässä on kiinnitetty aivan oikeisiin asioihin huomiota, ja varmasti valiokunnassa sitten myös voidaan kommentoida näitä perusteluja tarkentavaan suuntaan. Rangaistussäännöstä on vaikea enää tästä pidentää, koska sen pitäisi olla kuitenkin suhteessa siihen, miten yleisesti ottaen rikoslakia kirjoitetaan. Meillähän ei kirjoiteta kovin kasuistista, niin että siellä nyt lähdettäisiin luettelemaan tarkasti näitä eri vaihtoehtoja, vaan pitää kuitenkin tietyllä yleisyyden tasolla pystyä määrittelemään se kiellettävä, vahingollinen, rangaistava teko.

Jyrki Kasvi /vihr:

Arvoisa puhemies! Sananvapaus ja vapaus osoittaa mieltä julkisesti myös anonyymisti ovat länsimaisen demokratian perusoikeuksia. Nyt tätä vapautta ollaan rajoittamassa, koska joukko ääliöitä on käyttänyt sitä itsenäisyyspäiväjuhlien yhteydessä väärin. Mutta onko muutama vapauden ja vastuun suhteen kadottanut ääliö riittävä peruste rajoittaa koko väestön oikeuksia? Mielestäni ei. Jotkut arvot ovat mielestäni liian arvokkaita uhrattaviksi näin kevein perustein.

Mielestäni oikeus osoittaa mieltään anonyymisti, tarvittaessa myös naamioituneena, on perusteltu niin kauan kuin Suomessa voi joutua syrjinnän tai vainon kohteeksi ilmaistuansa mielipiteensä julkisesti. Eräitä esimerkkejä tällaisista tapauksista on lueteltu hallituksen esityksen perusteluissa, joissa yritetään määritellä, mitä lakiesityksen mystiset sanat "jokin muu hyväksyttävä syy" mahtavat tarkoittaa. Lista näistä syistä on pitkä. Mukana ovat niin omia hallituksiaan vastaan Suomessa mieltään osoittavat ulkomaalaiset, uskonnolliset ryhmät kuin seksuaaliset vähemmistötkin. Esimerkiksi seurakuntien työntekijöidenhän on tällä hetkellä käytännössä pakko naamioitua, jos he vastustavat julkisesti Suomen kirkon seksuaalisiin vähemmistöihin, etenkin työntekijöihinsä, kohdistamaa syrjintää, syrjintää, joka rikkoo paitsi työlainsäädäntöä myös Suomen perustuslakia. Heidän on pakko naamioitua, koska muuten heidän asemansa syrjintää harjoittavassa työyhteisössä käy kestämättömäksi. Heistä tulee syrjinnän kohde.

Suomen evankelisluterilaisen kirkon toiminta on hyvä esimerkki jostain muusta hyväksyttävästä syystä osoittaa mieltä naamioituneena, mutta onko se ainoa? Onko esityksen perusteluissa oleva lista kattava? Se voi olla sitä tänään, mutta entä tulevaisuudessa? Ihmisten ennakkoluulot ja asenteet muuttuvat, ja syrjinnän ja vainon kohteet muuttuvat ennakkoluulojen mukana. Siksi tällaiset poikkeuslistoilla perustellut muut hyväksyttävät syyt ovat niin vaarallisia. Ne vanhentuvat. Lisäksi tällaiset listat kohtelevat ihmisiä eriarvoisesti. Joillain on oikeus ilmaista mielipiteensä anonyymisti, joillain ei ole. Eihän tämä tasa-arvoisessa maassa näin voi olla, tai sitten on tasa-arvon nimessä kiellettävä kaikilta mielipiteen ilmaiseminen anonyymisti, naamioituna, tai sallittava se kaikille uskonnosta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta.

Puhemies! Vapaus ilmaista mielipiteensä julkisesti ilman pelkoa on perusoikeus. Sitä ei saa muutaman häirikön takia poistaa.

Tony Halme /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kyllä se niin on, että jos mieltä rupeaa osoittamaan, pitää tehdä se henkilönä eikä piiloutua naamioiden taakse. Joku raja pitää mielenosoituksillakin olla, sillä jos on jokin syy naamioitua, yleensä sen tarkoitus on rikkoa lakia, joten varaudutaan ennaltaehkäisevästi ja naamioidutaan. Poliisit sitten taas naamioituvat sen takia, että he ovat virkatehtävissä eivätkä yksityishenkilöinä, joten he voivat käyttää naamioitumista.

Ed. Soininvaara sanoi, että skinit tulevat mukaan sitten sivusta, mutta ei se kyllä pidä paikkaansa. Kyllä skineillä on omat mielenosoituksensa eivätkä he ryysi muihin mielenosoituksiin sivusta.

Tuula Väätäinen /sd:

Arvoisa puhemies! Pidän sinällään hyvänä, että lakiin on sisällytetty tiettyjä poikkeuksia, jolloin kasvojen kokonaan tai osittain peittäminen ei ole kielletty, ja erityisesti katson tietysti hyväksi, että tämä lupa on silloin, kun on kyse uskonnollisista syistä. Kuitenkin pohdiskelen sitä, miten luotettavasti tai oikeudenmukaisesti voidaan todeta, että peittämiseen on olemassa uskonnolliset syyt. Ei kai voine sanoa, että sen näkee jotenkin päällepäin, koska ajattelen, että on täysin mahdollista, että tätä lupaa käytetään myös väärin, ja tarkoitan nyt sellaisia henkilöitä, joilla eivät uskonnolliset syyt ole millään tavalla olemassa. Erityisesti mietin tietysti niitä tilanteita, joissa on kyse isommasta mielenosoituksesta ja joissa on erityisesti syytä epäillä, että mielenosoittajien joukossa on tarkoitushakuista väkivaltaisuutta tai jopa terrorismia, millä tavalla tämä voitaisiin sitten ikään kuin eliminoida pois.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun tästä aiheesta käydään täällä isossa salissa jotakuinkin perusteellista debattia. Parisen vuotta sitten — edustajajoukko muistaa varmaan sen, kun käytiin tästä oikein kiivas, jopa kiivaampikin keskustelu kuin tällä kertaa. Silloin kun ed. Oinonen innostui — mutta hän on nyt yllättäen pois täältä salista — itsenäisyyspäivän juhliin mennessään jouduttuaan omasta mielestään asiattoman kohtelun alaiseksi kiinnittämään meidän kaikkien huomiota, että tässä on suuri epäkohta. Silloin ed. Oinoselle kerroin, että tasan vuotta aikaisemmin satuin olemaan siinä taksissa, jonka konepellin päällä käytiin vastaavanlaista pomppimista, ja sääli sitä Mersua, joka siinä alla oli. Mutta joka tapauksessa meidän käyttäytymisessämme ja reaktiossamme oli pienoinen ero: Ed. Oinonen teki tästä tapahtumasta suuren mediatapahtuman. Minä en siitä puhunut ennen kuin vuotta myöhemmin, jotta siitä ei tulisi mediatapahtumaa.

Toisin sanoen suhtaudun mielenosoittamiseen lähtökohtaisesti niin, että kysymys on merkittävästä perusoikeudesta. Jos katsotaan sitä, mitä maapallolla on tapahtunut tämänkin vuoden puolella, niin mielenosoittaminen on eräs hyvin merkittävä tapa osoittaa, että nyt asiat eivät ole kohdallansa. Georgiassa vaihtui valta mielenosoituksen kautta muutama kuukausi sitten. Se osoitti, kuinka voidaan säästää paljon ihmisvahinkoja silloin, kun mielenosoitus pystytään hallitsemaan. Mutta jos vaihtoehto on se, että mennään sisällissotaan, se on karmea vaihtoehto. Siis lähtökohtaisesti pitää olla mielenosoittamisen oikeus ja mahdollisuus.

Nyt on kysymys siitä, mitä keinoja tässä käytetään. Itse olen osallistunut — olen sen todennut täällä puhujakorokkeella aikaisemminkin — lukuisiin mielenosoituksiin. Aikoinaan ed. Kuisman kanssa osoitimme mieltä Etelä-Afrikan apartheidpolitiikkaa vastaan. Marssimme täällä kaupungin kaduilla useampaan kertaan Etelä-Afrikan suurlähetystön eteen. Ei silloinkaan niin kuin ei myöhemminkään ole juolahtanut mieleen, että pitäisi naamioitua. Kun on jotakin mieltä vakaasti, niin silloin on kanttia myöskin oman naamansa kanssa olla osoittamassa mieltä hyväksi katsomansa aatteen ja ajatuksen puolesta.

On kuitenkin joitakin tapauksia, joissa mielenosoittamisen naamioituneena pitää olla mahdollista, erikoisesti siinä tilanteessa, joka täällä on useaan kertaan todettu, että voi joutua syrjinnän kohteeksi mielenosoitukseen osallistumisen johdosta. Yksi on uskonnollisuus, yksi on etniset vähemmistöt. Olen aivan vakuuttunut siitä, että esimerkiksi Ranskassa lukuisat mielenosoitukset, jos niissä ei voisi olla naamioituneena, johtaisivat suorastaan siihen, että asianomaisen henki on vaarassa. Tämän takia tällaisessa lainsäädännössä täällä kotimaassa täytyy ottaa tämän laatuiset vaihtoehdot huomioon. Ja, arvoisa puhemies, tässä tapauksessa hallituksen esityksen perustelut ovat lähtökohtaisesti kirjoitetut aivan oikein.

Arvoisa oikeusministeri perusteli äsken, että meillä lainsäädäntötekniikkaan ja -tapaan ei kuulu kuvata niin yksityiskohtaisesti lainsäädännössä asioita kuin perusteluissa tässä tapauksessa kuvataan. Tämä on tietysti totta. Tämä on se tapa, oikeusministeri on tässä aivan oikeassa. Tässä vaan taitaa olla sellaisesta erityistapauksesta kysymys, että tästä niin sanotusta hyvästä lainsäädäntötavasta lienee aihetta poiketa, lienee aihetta kertoa yksityiskohtaisemmin näistä poikkeustapauksista, missä naamioituminen on sallittua, elikkä ne erityiset perustelut todetaan jo lakitekstissä. Juuri sen takia tämä keskustelu jo sinänsä osoittaa sen, että tämä on tarpeellista. Erikoisesti ed. Tiuran innostuminen tästä asiasta kerta toisensa jälkeen vastauspuheenvuoroihin osoitti, että on erinomaisen paikallaan, että tämän laatuiset asiat sanotaan selvästi laissa. Kun nyt hallitus on onnistunut nämä perustelut kirjoittamaan kutakuinkin hyvin, niin ehkä nyt sitten valiokunta käyttää mahdollisuutta hyväkseen ja kirjoittaa sitten lakitekstinkin perustelujen mukaisesti, ehkä hyvästä kansallisesti omaksutusta lainsäädäntötavasta poiketen, mutta tässä tapauksessa tarkoitus pyhittää keinot.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Haluan aluksi edelliseen puheeseen eli ed. Pulliaisen puheenvuoroon viitaten sanoa, että kyllä minä myöskin tunnustan mielenosoituksen merkityksen, ja tietyissä poliittisissa tilanteissa niillä on saatu paljon merkittävää aikaan. Tiedetään, miten Itä-Eurooppa vapautui sosialismin ikeestä myöskin merkittävällä tavalla mielenosoitusten kautta. Itse olen ollut ainoastaan kerran mielenosoituksessa. Se oli Uudessa-Seelannissa, kun indonesialaiset opiskelijat järjestivät mielenosoituksen Suhartoa vastaan, kun Uuden-Seelannin pääministeri oli käymässä kriittisenä aikana siellä yliopistossa, jossa olin opettamassa. Kun opetuspäivän jälkeen menin asuntoon ja avasin television, Suharto oli välittömästi eronnut, eli ainakin se mielenosoitus johti hyvinkin pian positiiviseen tulokseen. (Ed. Pulliainen: Olikohan syy-yhteys ihan noin selvä?)

Kokonaan toinen asia on kuitenkin se, että täytyy myöntää se, että viime aikoina mielenosoitukset ovat monissa tapauksissa saaneet sellaisia mellakan piirteitä, että lainsäädännöllä on pakko pystyä vastaamaan ajan henkeen. Siinä suhteessa tätä lakiesitystä voi pitää hyvin tervetulleena. Tulee muistaa, että Tanskassa ja Norjassa tällainen lainsäädäntö on jo voimassa ja Ruotsissakin asiasta on jätetty esitys. Monessa mielessä siellä on ollut kyse vain reagoimisesta käytännön tilanteisiin. Tiedetään, että Ruotsissa on esimerkiksi ollut vahvoja yhteenottoja tai ainakin niiden vaaraa esimerkiksi uusnatsien ja erilaisten muitten ryhmien välillä.

On väitetty, että tämä laki johtaisi yksityisyyden suojan rikkomiseen ja siihen, että poliisit ilman hyvää syytä alkaisivat penkoa nuorison laukkuja. Esityksessä lähdetään kuitenkin siitä, että kiellon tulee olla riittävän laaja-alainen ja että sen kiertäminen ei onnistu. Siis kyseessä on tiukka ja monipuolinen laki, mutta sen joustava soveltaminen mahdollisissa erikoistilanteissa. Poliisi on oman alansa paras kotimainen asiantuntija, ja se huomaa kyllä merkeistä joukkojen toiminnassa, onko kyseessä hyväntahtoinen ylioppilaiden soihtukulkue vai anarkistien mellakointi. Järjestyksenvalvojien osalta ammattitaito ei tietenkään voi olla aivan samalla tasolla, mutta vapaaehtoisvoimia tarvitaan monissa yleisötapahtumissa ja tietyt turvatarkastukset ovat niissä perusteltuja, kuten esimerkiksi suurissa konserteissa tai urheilukilpailuissa.

Kuten täällä on todettu jo moneen kertaan, Suomen lipun maalaaminen kasvoihin lätkän MM-kilpailuissa on edelleen sallittua, samoin myöskin uskonnollisten yhdyskuntien järjestämät tilaisuudet jäävät tämän lain ulkopuolelle.

Kielletty naamiointi siis edellyttää sekä tahallisuutta että tiettyjä olosuhteita. Kaulahuivin kuljettaminen repussa ei suinkaan automaattisesti johda sakkoihin, mutta voi syntyä tilanne, jossa tietyt esineet lasketaan kiellettyjen joukkoon. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota siihen, ettei mielenosoituksessa saa olla mukana ampuma- tai teräaseita eikä tiettyjä palavia tai räjähtäviä tai pyroteknisiä aineita tai välineitä.

Hallituksen esityksessä mainitaan, että kiellot ovat muissa maissa tehonneet varsin hyvin, ja se on mielestäni erinomainen pohja myöskin Suomessa viedä tätä asiaa eteenpäin. Haluan tässä yhteydessä myöskin kiittää ministeri Koskista tämän esityksen tuomisesta ja samoin sisäministeri Rajamäkeä siitä, että hän on näissä sisäisen turvallisuuden kysymyksissä vetänyt hyvin järkevää linjaa, jossa realiteetit on tunnustettu.

Haluaisin aivan lopuksi vielä ottaa esille sen asian, että Suomesta myöskin tehdään mielenosoitusmatkoja maailmalle moniin tapahtumiin ja valitettavasti ne usein, ainakin joidenkin osalta, muuttuvat myöskin mellakka- tai sabotointimatkoiksi. Tässä nyt puhutaan tietysti näistä Maailmanpankin, Imf:n ja EU:n huippukokouksista jne., näistä kansainvälisistä kokouksista. Olisi kyllä mielestäni harkittava myös sitä, että tämä naamioituminen tällaisissa tilanteissa olisi myöskin kiellettyä, koska usein juuri näissä tapauksissa tilanne on mennyt täysin kontrollin ulkopuolelle.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Pyysin puheenvuoroni ihan sen jälkeen, kun kuuntelin ed. Pulliaisen puheenvuoroja. Olen hänen kanssaan ihan samaa mieltä, että on hyvä, että meillä on suomalainen yhteiskunta, jossa on oikeus osoittaa mieltä silloin, kun siihen on tarvetta. Nämä kansalaisoikeudet ovat varmasti meille kaikille suomalaisille pyhät, ja me haluamme niitä vaalia.

Muistan myöskin sen tapahtuman, kun kansanedustaja Oinonen joutui eräänä itsenäisyyspäivänä kohtaamaan kommandopipoisen joukkion, joka tanssi siinä auton katolla ja konepellillä. Kaikki me tunnemme ed. Oinosen, hän on herkkä, humaani mies. Hänellä oli syy ihan pelätä oman turvallisuutensakin puolesta, mutta meille kansanedustajille tämä kuuluu työn luonteeseen, kun osallistumme kokouksiin ulkomailla tai jopa Suomessa. Näin saattaa käydä, ja monet näistä kohdistuvat myöskin meidän toimintaamme kohtaan.

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaiselle sanon, että sitä en hyväksy, että saman kohtelun joutuu kokemaan yli kahdeksankymppinen suomalainen mies, joka on kuusi vuotta rintamalla taistellut sen puolesta, että meillä on oikeus täällä länsimaissa ilmaista mielipidettämme käyttäen näitä sananvapauden oikeuksia, kun jotkut halusivat muuttaa tämän maan toisenlaiseksi, sellaiseksi maaksi, jossa niitä oikeuksia ei varmasti kenelläkään sen maan kansalaisella ole. Puhun vaan niistä Mannerheim-ristin ritareista, jotka valittivat poliisille, kuinka voi olla mahdollista, että Suomessa 2000-luvulla ei uskalla autonkaan kyydissä mennä tapaamaan tasavallan presidenttiä. Sen takia tällainenkin lainsäädäntö tarvitaan Suomeen, jotta me pystymme näyttämään, että suomalainen poliisi pystyy turvaamaan Mannerheim-ristin ritarin kulun presidentin linnaan itsenäisyyspäivänä ilman, että hänen tarvitsee enää nykypäivänä kokea sitä pelkoa, mitä hän on joskus kokenut, kun hän on taistellut nämä kansalaisoikeudet Suomeen.

Osmo Soininvaara /vihr:

Arvoisa puhemies! Ennen tätä keskustelua vielä suhtauduin huomattavasti suopeammin tähän hallituksen esitykseen ja sen ikään kuin lakiteknisistä puutteista huolimatta kuvittelin, että täällä on yhteinen tahto tehdä hyvä ja järkevä päätös. Mutta sen jälkeen kun olen kuullut kokoomuksen ja perussuomalaisten ilmoituksen, että ihmisen ei pidä osallistua mielenosoitukseen sellaisessa tapauksessa, jos hän pelkää tulevansa mielipiteensä vuoksi vainotuksi mielenosoitukseen osallistuttuaan, ja kun on kysymys kuitenkin kahdesta puolueesta, jotka pyrkivät valtaan ja soveltamaan tätä lakia, vaikuttaa siltä, että tämä laki pitää kirjoittaa huolellisemmin joko niin, että tähän syyluetteloon lisätään se, jos mielenosoitukseen osallistujalla on perusteltua syytä pelätä vainon tai syrjinnän kohteeksi joutumista mielipiteensä takia, tai niin kuin puheenvuorossani esitin, että naamioituminen on hyväksyttyä silloin, kun mielenosoituksen järjestäjä ottaa siitä vastuun tekemällä ilmoituksen, kertomalla naamioitumisen syyn ja sen luonteen. Näistä kommandopipoisista kukaan ei tällä tavalla ota vastuuta.

Mutta minusta ovat olleet ihmeellisiä nämä puheenvuorot, jotka kertovat, että me olemme niin hyvässä maassa, ettei täällä ole mitään aihetta osoittaa mieltä minkään asian takia. Minusta ed. Tiuran mielipiteet täällä olivat aivan pöyristyttäviä.

Petri  Salo  /kok (vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kokoomuksen virallinen kanta, jos mietin yhtenä eduskuntaryhmän jäsenenä, ei taatusti poikkea ed. Soininvaaran vihreiden ajattelusta siinä, minkälaiset kansalaisoikeudet Suomessa kuuluu olla, länsimaiset. Jos täällä yksittäisten kansanedustajien spontaanisti paikalta esittämistä puheenvuoroista saa semmoisen vivahduksen, että ne eivät vastaisi meidän näkökohtiamme, ei pidä tehdä johtopäätöksiä minkään puolueen näkökohdista. Myönnän, että olen itse ollut tätä lakiesitystä, sekä kirjallista kysymystä, toimenpidealoitetta että lakialoitetta, tekemässä, mutta kaikessa lähtökohdassa, kun siihen nimiä olen kerännyt, on se, että tätä sovelletaan ainoastaan ja vain poikkeustapauksissa silloin, kun naamioitumisen tarkoituksena on nimenomaan salata henkilöllisyys ja tehdä rikoksia. Niissä tapauksissa, mihin te nyt viittaatte, ei varmastikaan ole kyse sellaisista tapauksista.

Osmo Soininvaara /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Olisi ollut tietysti minulle kohtuutonta käyttää tämmöinen puheenvuoro yhden edustajan yhden puheenvuoron takia. Mutta kun siinä oli usea edustaja monta kertaa sanomassa saman, ettei pidä osallistua mielenosoitukseen, jos ei pysty omalla naamallaan siinä ... (Ed. Salo: Keitä meitä oli?) — Kyllä siinä oli muita. (Ed. Salo: Mainitkaa nimiä!) — Ne selviävät pöytäkirjasta. En pannut mieleeni niitä.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Laittoman naamioitumisen kiellon tarpeellisuus todettiin jo viime eduskunnassa. Tätä hallituksen esitystä onkin tervehdittävä ilolla. Eduskunnassa kiirehdittiin tuolloin kieltoa muun muassa hallintovaliokunnan mietinnössä. Katsoimme kuitenkin, että asia vaatii perusteellisen valmistelun. Nyt tämä perusteellinen valmistelu on tehty, ja voi sanoa, että huolellisen valmistelun tarve on ilmeinen, kun liikutaan perusoikeuksien piirissä. Hyvä lähetekeskustelu osaltaan on evästämässä nyt valiokuntakäsittelyä. On tärkeää, että valiokunnissa nyt huolella paneudutaan vielä tähän, ja ohjeistustahan on paitsi tässä lakiehdotuksen perusteluissa mahdollista antaa soveltamista ja toimeenpanoa ajatellen myös valiokunnan mietinnössä ja siihen annettavissa lausunnoissa.

Tärkeää on joka tapauksessa, että tämä lainsäädäntö nyt saadaan voimaan. Mielestäni sillä tulee olemaan ja pitää olla myös ennalta estävää vaikutusta. Eikö tämä ole juuri se tärkein asia, kun halutaan säilyttää yhteiskunnan turvallisuus ja se avoimuus, että me kykenisimme hyvissä ajoin reagoimaan niihin lieveilmiöihin, jotka edetessään ja pahetessaan uhkaavat todella tätä yhteiskuntamme avoimuutta ja kansalaisten oikeuksia laajemmin kuin tähän saakka on onneksemme toteutunut? Olemme kuitenkin yhtä lailla alttiina kaikenlaiselle rikolliselle toiminnalle kuin muutkin Euroopan ja maailman maat, ja tästä syystä meidän on ikään kuin varauduttava näihin ja toivottava kuitenkin, että niitä ei tarvitsisi toteuttaa. Korostan myös osaltani sitä, että perusoikeuksien ja myös mielenosoitusten osalta meidän pitää kyetä varmistumaan siitä, että rauhanomaiset mielenosoitukset voivat jatkossakin toteutua.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Salolle vain, että ei Mannerheim-ristin ritarien eikä kenenkään muunkaan meistä pidä pelätä. Sellaista tilannetta ei saa syntyä, ja se on tuomittava, tämä on aivan selvä asia.

Mutta, arvoisa puhemies, ed. Salolle: Kun minä olin vuotta aikaisemmin aivan samanlaisessa tilanteessa kuin ed. Oinonen oli sitten vuotta myöhemmin, ihan samalla tavalla hypittiin Mersun konepellin päällä ja kommandopipot päässä oli, en tiedä, oliko heillä moottoripyörä vieressä, elikkä se oli se pipo, joka pannaan tuonne alle, että voi laittaan kuupan päähänsä. Sehän on kommandopipo, ja se on ylilyönti tässä koko lakiesityksessä. Minä näin ihan fyysisesti, mikä se on, ja frakki päällä nousin sieltä mersusta ulos, kun ei se taksi enää pystynyt jatkamaan matkaa, ja niin olisi ollut mahdollisuus pistää minut kantturi vie, vaan eipä tehnyt mitään. Pojat eivät uskaltaneet tehdä mitään. Niin, sillä lailla.

Tässä on se, arvoisa puhemies, että ei pidä myöskään ylireagoida, ei ylilyödä, ei hallituksen esityksen perusteluissa, niin kuin tässä on tämä naamiointimateriaali taskussa -kohta, eikä myöskään siinä, että täällä isossa salissakin ylireagoidaan tähän asiaan, kun tässä asiassa pystytään linja ihan asiallisesti löytämään, ja jos lakiteksti kirjoitetaan perustelujen mukaan, me varmasti voimme yksimielisesti tämän hyväksyä.

Petri Salo /kok:

Arvoisa puhemies! Aivan lyhyesti: Pilke silmäkulmassa, ed. Pulliainen, te olette raudanluja, kova, suomalainen mies. Kaikki eivät ole yhtä kovia. (Hälinää) Kaikki eivät pysty jermumaisesti suhtautumaan tällaiseen väkivaltatilanteeseen, ja osalla on vähän herkkyyttä ja humanismia ehkä sydämessään enemmän, ja he saavat jopa sydämenjärkytystä, jopa unettomia öitä. Me olemme erilaisia, emmekä yhtään epäile sitä, ettette te, ritari rohkea, ota vaikka sitä naamiota pois tarpeen mukaan tällaiselta mielenosoittajalta.

Mutta toinen asia, mikä tässä keskustelussa on jäänyt oikeastaan käsittelemättä, on se, että tällä hetkellä näitten tilaisuuksien johdosta joudutaan kutsumaan Helsinkiin satoja ylimääräisiä virkamiehiä jopa sunnuntaipäivänä hoitamaan yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Totta maar, olen nähnyt niitä lukuja, mitä tästä toiminnasta aiheutuu kustannuksia, ylimääräisiä yhteiskunnan kustannuksia. Ne eivät ole vähäisiä, kun erikoiskoulutetut henkilöt saadaan hoitamaan tämä tilanne, jotta se saadaan jollakin lailla pysymään aisoissa. Minä toivon, että tämä lakiesitys, kun se on käsitelty, johtaa siihen, että tästä ylimääräisestä varustautumisesta voidaan luopua, koska tämä säännös myöskin mahdollistaa ennalta ehkäisevästi puuttua jo niihin väkijoukkoihin, joilla nämä välineet ovat hallussa, mukana, joista selvästi nähdään, että he eivät aio noudattaa näitä säännöksiä. Sen takia sekin on paikallaan.

Osmo Soininvaara  /vihr:

Arvoisa puhemies! Ed. Salo kysyi minulta, kuka muu kuin ed. Tiura kokoomuksessa on sanonut, että tätä ikään kuin mielenosoitusoikeutta ei pidä turvata ikään kuin syrjintäpelon takia. Itse asiassa taisi olla entinen ministeri, nykyinen ed. Sasi, joka sanoi, että koska Suomessa kaikki syrjintä on kielletty lailla, semmoista ei voi tapahtua ja sen takia tämän kaltainen perustelu on tarpeeton. Minusta tämä oli hänen logiikkaansa aivan täydellisesti.