Esko Kiviranta /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kaikki yrittäjäjärjestöt ovat havaintojeni mukaan kiitelleet nyt lähetekeskustelussa olevaa hallituksen esitystä perintö- ja lahjaverolain sukupolvenvaihdoksia koskevan veronhuojennuksen suurentamisesta. Esitys merkitsee nykytasoon verrattuna 60 prosentin alennusta yritystoiminnan jatkajan lahja- ja perintöverotuksessa sovellettaviin verotusarvoihin. Itse vero laskee hiukan tätä enemmän, koska perintö- ja lahjaveroasteikkokin on lievästi progressiivinen. Esitys koskee varsinaisten sukupolvenvaihdosten lisäksi myös muita yrittäjäpolven vaihdoksia, joissa yritystoiminnan jatkaja ei ole perinnönjättäjän tai lahjanantajan lähisukulainen. Tosin näissä viime mainituissa omistajanvaihdoksissa lahja- tai perintöverotus harvemmin käytännössä tulee kysymykseen.

Olemassa olevien yritysten jatkuvuuden edistäminen on tärkeä osa hallituksen yrittäjyys- ja työllisyyspolitiikkaa. Suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle tulee muun muassa verotuksellisin keinoin pyrkiä varmistamaan yrittäjyyden edellytyksiä ja yrittäjyyden houkuttelevuutta. Perintö- ja lahjaverotus ei saa muodostua yrittäjyyden kynnykseksi. Sukupolvenvaihdosten määrä on saatava lähivuosina kasvuun. Ainakin 50 000 yrityksellä arvioidaan olevan lähimmän viiden vuoden aikana tarve sukupolvenvaihdokseen, ja tähän lukuun eivät vielä sisälly maatilayritykset. Todennäköistä on, että yritykset hinnoitellaan jatkajan näkökulmasta selvästi aikaisempaa realistisemmin sen jälkeen, kun ehdotetut muutokset perintö- ja lahjaverolakiin on toteutettu.

Hallituksen esityksen perusratkaisu, jonka mukaan perintö- ja lahjaverolain 55 §:n rakenne ehdotetaan säilytettäväksi ennallaan, on oikea. Huojennus myönnettäisiin jatkossakin maksuunpanohuojennuksena. Lainmuutoksella ei hallituksen esityksen perustelujen mukaan ole tarkoitus myöskään muuttaa nykyistä oikeustilaa eikä vallitsevaa vakiintunutta verotuskäytäntöä arvioitaessa sitä, mikä maatilan tai yrityksen varallisuus kuuluu huojennuksen piiriin. Tämä hallituksen esityksen perustelujen lausuma olisi sisällytettävä myös valtiovarainvaliokunnan mietintöön.

Perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennussäännöstä on sovellettu maatilojen sukupolvenvaihdoksissa yleisemmin kuin muiden yritysten sukupolvenvaihdoksissa. Huojennussäännöksellä on ollut suuri merkitys maatalouden jatkamistapauksissa. Näin tulee varmasti olemaan jatkossakin. Maatilojen luovutukset ovat tosin varsin usein toteutuneet sellaisena lahjan luonteisena kauppana, ettei lahjaveroa ole maksuunpantu. Tällöin maksettu vastike on ollut yli puolet veroviranomaisten määrittelemästä luovutettavan omaisuuden käyvästä arvosta. Lainmuutoksen toteuduttua tarve nostaa vastike väen väkisin yli puoleen käyvästä arvosta vähenee. Huojennuksen kasvaessa voidaan tyytyä selvästi aikaisempaa alempaan kauppahintaan, ja näin yritystoiminnan jatkajan asema helpottuu yritystoiminnan käynnistämisvaiheessa.

Epäoikeudenmukaiselta tuntuu, ettei yritystoiminnan jatkajan huojennusta edelleenkään missään tilanteessa voitaisi soveltaa metsätalousyrittäjään. Asia olisi otettava pikaiseen pohdintaan. Vähäisempiäkin asioita varten on työryhmiä asetettu. Ymmärrettävää on, ettei valtiovarainministeriön asiantuntemus tässä kohdin riitä, vaan asiaa valmistelemaan tarvitaan myös ammattiministeriön, maa- ja metsätalousministeriön, voimavarat.

Sukupolvenvaihdoksen tekemistä helpottavat veronhuojennukset jäivät viime vaalikaudella elinkeinoelämän järjestöjen toistuvista vaatimuksista huolimatta tekemättä. Muun muassa tuolloista kokoomuslaista valtiovarainministeriä ei suuremmin kiinnostanut yritysten sukupolvenvaihdosten helpottaminen. Nyt perheyritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksissa sovellettavien verotusarvojen merkittävä alentaminen on sen sijaan toteutumassa. Tämä voidaan hyvin tehdä, koska kyse ei ole valtiontaloudelle merkittäviä kustannuksia aiheuttavasta asiasta. Esityksen verovaikutukset jäävät noin 25 miljoonaan euroon. Toisessa vaakakupissa on yrittäjyyden turvaaminen ja vahvistaminen, joka taas on valtiontalouden ja kansantalouden kannalta avainkysymys. On helpompaa turvata olemassa olevien yritysten jatkuvuus kuin luoda kokonaan uutta menestyvää yritystoimintaa. Sukupolvenvaihdoksia tulee kaikin keinoin edistää ja muistaa, että kysymys on myös työpaikkojen pysyvyydestä.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Muutama sana jatkoksi tähän edellä kuultuun edustajan erittäin asiantuntevaan puhevuoroon. Lähinnä siitä syystä haluan nämä sanat lausua, että viime vuosien aikana, monien viime vuosien aikana, sukupolvenvaihdosten helpottaminen veroratkaisuin on ollut tässä salissa tavattoman monta kertaa ja vahvasti esillä. Vuosia on odotettu toimia, joilla verottajan käden käymistä tilanteissa, joissa yritysvarallisuus siirtyy omistajasukupolvelta toiselle, vähän kevennettäisiin. Tuota kevennystä ei ole kuitenkaan tapahtunut.

Nyt hallituksen esitys on tullut tämän salin ja tämän talon käsiteltäväksi. Voi sanoa, että tämä esitys on todellakin hyvä esitys ajatellen yrittäjyyden edellytysten yleisiä parantamispyrkimyksiä, jotka hallitus on asettanut ohjelmassaan tärkeälle sijalle. Suomessa on noin 60 000 sellaista yrittäjää, jotka jäävät seuraavan kymmenen vuoden aikaan eläkkeelle. (Ed. Pulliainen: 80 000!) — Meillä tehdyn selvityksen mukaan 60 000, itse asiassa vähän vajaa 60 000, mutta en ala ed. Pulliaisen kanssa kiistellä, yhtä kaikki paljon niitä on. — Meidän laskelmiemme mukaan on hivenen vajaa 60 000 tällaista yrittäjää edellyttäen, että he jäävät eläkkeelle viimeistään normaalin eläkkeellejäänti-iän puitteissa. (Ed. Pulliainen: Siinä se ero onkin!)

Näistä erittäin monien kohdalla todellakin yrityksen sukupolvenvaihdos voi nopeutua näiden uudistusten seurauksena siitä, mitä muutoin tapahtuisi. Nopeutuminen taas yleensä merkitsee sitä, että uusi sukupolvi ottaessaan ohjakset yrityksessä lähtee yrityksen kehittämistoimiin ripeämmin, ravakammin. Monta kertaa heillä on myös tietoa ja taitoa, sitä nykyaikaista sellaista, mitä yrityksen johtamisessa tarvitaan, ennakkoluulottomuuttakin entistä enemmän, kun ohjat saadaan käsiin.

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys, esittelemättä sitä enempää, koska edellisessä puheenvuorossa se tuli tavattoman hyvin esitellyksi, merkitsee nyt sitä, että arviolta noin puolet, ehkä vähän ylikin puolet, noista vajaasta 60 000:sta tulee käyttämään tätä säädöstöä hyväkseen, mitä tässä nyt ollaan esittämässä: verotusarvo perusteena, siitä 60 prosentin huojennus, ja loppuun 40 prosenttiin sovelletaan voimassa olevia perintö- ja lahjaverosäädöksiä. Tämä merkitsee erittäin merkittävää kevennystä todella tuohon verotaakkaan. Niihin tapauksiin verrattuna, jolloin tätä tietä aiemmin yritys on suvussa vaihtunut, todella verottajan käsi on huomattavasti kevyempi.

Kannattaa huomata, että sen ohella, että tämä äsken sanottu kaava helpottaa sinänsä jo tuntuvasti verotusta, niin toisekseen saman vaikutuksen tuottaa lisäksi se tosiseikka, että perintö- ja lahjaverotukseenhan liittyy vissi progressio, verokanta vaihtelee, ja nyt kun tuo huojennus voidaan tehdä, se edesauttaa myöskin sitä kautta verotuksen keventymistä. Verotuksellinen kokonaisvaikutus näissä sukupolvenvaihdoksissa on todella myönteinen ja tavoitellun tapainen.

Arvoisa puhemies! En vie aikaa tältä salilta enempää. Haluan vielä kumminkin alleviivata sitä seikkaa, että aivan erityisesti tämä on tärkeä niille nuorille yrityksille, yleensä alle kymmenen vuotta toimineille, joitten kasvu on ollut tavattoman nopeaa. Näihinhän on sovellettu verotusarvon 50 prosentin nousukattoa. Käytännössä tämä tarkoittaa nyt sitten sitä, että erityisesti tällaisten yritysten kohdalla sukupolvenvaihdoksen verotuksellinen edullisuus muodostuu vieläkin suuremmaksi kuin perinteisen kaavan mukaan verotettavien yritysten kohdalla.

Arvoisa puhemies! Näillä saatesanoilla toivotan onnea ja menestystä tämän lakiesityksen eduskuntakäsittelylle. Samalla voi sanoa, että tämä on erittäin hyvä avaus niille yritysverotuksen kokonaisuuden esityksille, joista määrällisesti pääosa esityksiä on vielä valmistelussa, mutta toivon mukaan myös ne loput saadaan eduskuntaan mahdollisimman pikaisesti.

Pekka Nousiainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä ed. Kiviranta ja ministeri Pekkarinen ovat käyttäneet erinomaisen ansiokkaat puheenvuorot hallituksen esityksestä perintö- ja lahjaverolain 55 §:n muuttamiseksi siten, että maatilaan tai muuhun yritykseen kuuluvan varallisuuden arvo huojennetaan 40 prosenttiin varallisuusverotuksessa sovellettavasta verotusarvosta. Olipa sitten niiden yritysten tai yrittäjien lukumäärä 50 000 tämän vuosikymmenen loppuun mennessä, 60 000 kymmenen vuoden kuluessa, tai niin kuin yrittäjäjärjestö on todennut, 80 000 kymmenen vuoden kuluessa, niin kyse on kuitenkin perustavaa laatua olevasta kysymyksestä silloin, kun yritystoiminnan jatkuvuus pienen ja keskisuuren teollisuuden ja yritystoiminnan piirissä halutaan turvata myöskin jatkossa.

Tutkimukset osoittavat sen, että sukupolvenvaihdokset ovat olleet paljolti kiinni nimenomaan juuri perintö- ja lahjaverokysymyksistä tai jatkamistilanteessa rahoituskysymyksistä. Nyt tämä toinen kysymys on tässä ratkeamassa siten, että tämä huojennus luo edellytykset sitten joustavasti ja riskittömästi jatkaa myöskin uudella sukupolvella yritystoimintaa vanhalta pohjalta. Tämä on erinomainen asia ja kuuluu hallitusohjelman ja hallituksen yritystoiminnan edistämiseen liittyvän periaatepäätöksen mukaisesti keskeisiin kysymyksiin työllisyyden ja yritystoiminnan parantamisessa. Siinä mielessä on ollut erinomainen asia, että tämä nyt juuri saatiin eduskuntaan ja on käsittelyssä.

Arvoisa puhemies! Ed. Kiviranta otti jo metsätalousyrittäjyyden tässä esille. Itse aion juuri keskittyä vain siihen. Lain perusteluissa todetaan: "Maatilatalouden tuloverolaissa - - maatilana pidetään tilaa, jossa harjoitetaan maa- tai metsätaloutta. Sukupolvenvaihdosta koskevassa perintö- ja lahjaverolain 55 §:n huojennussäännöksessä edellytetään, että maatilalla harjoitetaan maataloutta. Säännös ei siten sovellu pelkkään metsätalouden harjoittamiseen. Silloin kun tilalla harjoitetaan sekä maataloutta että metsätaloutta, saadaan huojennus myös metsän osalta."

Arvoisa puhemies! Nyt, kun maatalouden ja maa- ja metsätalouden osalta rakennemuutos tapahtuu hyvin voimakkaasti erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa, meillä on tiloja, joilla on pienet peltopinta-alat, mutta siellä on kuitenkin merkittävä metsävarallisuus tilan perusvarantona, niin hyvin paljon on tapahtunut näin, että maatilatalouden osuudesta luovutaan, mutta perhe saa toimeentulonsa metsätalouden harjoittamisen kautta. Hankitaan kenties metsämaata lisää ja perheyritys itse tekee metsänhoitotyöt ja metsänhakkuutyöt myyntitilanteissa ja toimii aidosti metsätalousyrittäjän tapaan. Minusta nyt, kun tämä hallituksen esitys on valiokuntavalmistelussa, myöskin tämä metsätalousyrittäjyyden näkökulma tulisi tässä selvittää ja saattaa myöskin aidot metsätalousyrittäjät tämän huojennuksen piiriin silloin, kun sukupolvenvaihdostilanteista on kysymys. Tällä tavalla me voisimme turvata Itä- ja Pohjois-Suomessa myöskin maaseudun elinvoiman, yrittäjyyden, taata myöskin sen, että metsänhoitotyöt tulevat osittain paremmin tehdyiksi, kun maaseudulla asuttaisiin. Se omalta osaltaan myöskin parantaisi metsätaloutta ja sen kannattavuutta ja hoitamista Suomessa, koska teollisuus kuitenkin elää metsistä Suomessa ja sillä tavalla meidän pitäisi myöskin raaka-ainehuolto kyetä turvaamaan perhemetsätalouden kautta.

Arvoisa puhemies! Minusta tämä on kysymys, joka ansaitsee tulla selvitetyksi.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Olen monta kertaa sanonut täältä korokkeelta, että kun aihetta hallituksen kehumiseen on, se pitää riemurinnoin tuoda esille. Tässä nyt on semmoinen tapaus, että täytyy erikoisesti onnitella hallitusta, että tähän on päästy. Nimittäin taustana pitää muistaa, mitä tällä rintamalla on tapahtunut viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana.

Vuonna 1995 aloitti Lipposen ensimmäinen hallitus työnsä. Kun ministeri Hemilä oli sitten saanut työhuoneensa järjestykseen, ensimmäisenä toimenpiteenä oli suurin piirtein Malpolin eli maatalouspoliittisen työryhmän asettaminen. Tehtävänä oli katsoa, millä tavalla EU-tilanteessa ja EU-aikakautena pystyttäisiin maatalouden edistämistä parhaiten toteuttamaan, millä tavalla voitaisiin ja tulisi ottaa muuttuneet olosuhteet huomioon. Näin sitten valmistui pari kappaletta tämmöisiä mietelmyksiä, ja niistä eräs hyvin merkittävä ehdotus koski sukupolvenvaihdoksen edistämistä.

Ylipäätään noista ehdotuksista valtaosa on pystytty silloin ensimmäisen ja toisen Lipposen hallituksen aikana viemään läpi, mutta yksi kangerteli pahemman kerran. Se oli sukupolvenvaihdoksen edistämisasia. Tuohon mietintöön sisällytettiin ehdotus, että käytettäisiin niin sanottua suosiolahjamahdollisuutta. Se oli paitsi maataloutta ajatellen myöskin näitä muita yritystoiminnan lohkoja ajatellen hyvin käyttökelpoinen vaihtoehto. Silloin jo oli selvillä, että siitä hetkestä eteenpäin kymmenen vuoden aikana, lähtien vuodesta 95 eteenpäin, noin 80 000 sukupolvenvaihdosta pitäisi pystyä yritystoiminnan kentällä ylipäätään viemään läpi, jossa on siis perinteistä elinkeinoyritystoimintaa, sitten oma lohkonsa maatalouden yritystoiminta ja metsätalouden yritystoiminta. Siitä se 80 000 sitten kaiken kaikkiaan koostui tai on koostuva ilmeisesti, sanotaan nyt tässä tilanteessa näin.

Sitten monen nikottelun jälkeen saatiin hallituksesta läpi suosiolahjaesitys, mutta se juuttui lakivaliokuntaan. Siellä sen vastustajiksi asettuivat valiokunnan puheenjohtaja Lax, vasemmistoliiton silloiseen hallitukseen lukeutuva ed. Lapintie ja minun oman ryhmäni edustaja niin ikään. Tämä vastustava joukko oli niin voimakas, että tämä hanke jumiutui lakivaliokuntaan ja aikanaan sitten raukesi. Se oli erinomaisen suuri menetys. Henkilökohtaisesti olin tuon esityksen takana niin Malpolin jäsenenä kuin sitten myöskin hallituksen esityksen käsittelyn aikana täällä eduskunnassa ja silloin poiketen ryhmäni muitten jäsenten näkemyksestä.

Kun nämä ponnistelut eivät tuottaneet tulosta, niin on erinomaisen hyvä asia, että hallitus on nyt tämän esityksen tänne tuonut, koska se ratkaisee toista tietä nämä keskeiset ongelmat, ja tällä hallituksen esityksellä oli todella kiire. On erinomaisen hyvä asia, että hallitus jo tässä vaiheessa sai tämän esityksen tänne eduskuntaan. Tässä on sitten yksi kauneusvirhe, jonka jo kaksi edustajaa on tuonut täällä esille, ja toivottavasti tämä metsätilatalouden puoli täällä saadaan myöskin hoitoon suurin piirtein niistä syistä kuin ed. Nousiainen äsken toi esille.

Nils-Anders Granvik /r:

Värderade herr talman! Jag är av samma åsikt som föregående talare om att det här lagförslaget till ändring av beskattningsförfarandet vid generationsväxlingar i familjeföretag är mycket välkommet.

Inom såväl små företag som jordbruk håller de stora årskullarna på att uppnå pensionsåldern och det här gör att det är särskilt angeläget att underlätta just nämnda generationsväxlingar. Inom sektorn familjeföretag är det oberoende av om det är fråga om jordbruk eller annan verksamhet ofta fråga om mikroföretag eller arbetsplatser som i huvudsak sysselsätter företagaren och dennes familj.

Generationsväxlingarna är ett av våra mest angelägna ärenden och problem om vi skall kunna klara sysselsättningen och hålla de här små företagen flytande. Sänkningen av beskattningsgränsen från 100 procent av förmögenhetsbeskattningsvärdet till 40 gör övertagandet avsevärt lättare. Risken för spekulation genom snabb försäljning har på ett effektivt sätt eliminerats genom 5-årsregeln, genom vilken man förbinder sig att driva företaget.

Arvoisa puhemies! Varallisuusveron arvon verotusrajan pienentäminen 100 prosentista 40 prosenttiin helpottaa yrityksen siirtämistä sukupolvesta toiseen. Spekulaation mahdollisuus nopean myynnin kautta on eliminoitu viiden vuoden säännön avulla, jolla sitoudutaan yrityksen harjoittamiseen.

Maataloudessa on ratkaisematon ongelma, joka mahdollisesti johtaa siihen, että maatiloja tullaan kohtelemaan eriarvoisesti. Esimerkiksi maidontuotantotiloilla karjan arvo on suuri osa maatilan kokonaisarvosta. Vaikka eläimet luokitellaan irtaimistoksi, ne ovat hyvin suuri osa maatilan arvoa, mutta niihin ei voi ymmärtääkseni soveltaa samaa arvonalentamisprosenttia kuin kiinteistön muihin varoihin. Koska monilla maatiloilla merkittävien maitokiintiöiden arvoja ei mainita lakiehdotuksessa, on todennäköistä, että ne tullaan jättämään arvonalentamismahdollisuuden ulkopuolelle. Toisin sanoen on vaara, että eri tuotantosuuntaisia maatiloja tullaan kohtelemaan eri tavoin omaisuuden siirtämisessä, mutta tämän ei tarvitse merkitä, että kannattavuus maitotilalla esimerkiksi on naapurin erikoiskasviviljelytilaa parempi.

Värderade herr talman! I alla fall är det här lagförslaget såsom konstaterats mycket välkommet. Det är också att notera att olika typer av små företag oberoende av om de är företag som verkar inom jordbruket eller andra sektorer bör behandlas på ett enahanda sätt. Jag vill också anknyta till det som riksdagsledamot Nousiainen med flera har fäst uppmärksamhet vid, nämligen bristen i det här lagförslaget är att skogsbrukslägenheterna lämnas utanför och har inte möjligheter att åtnjuta samma förmåner som jordbruk och andra små företag. Jag hoppas att regeringen snarast möjligt inkommer med ett kompletterande lagförslag till denna del.

Hannu Hoskonen /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Nyt käsittelyssä oleva hallituksen esitys sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi maa- ja metsätiloilla ja perheyrityksissä on erinomaisen hyvä asia ja tulee parhaaseen mahdolliseen aikaan, koska suomalaisten eläköitymisvauhti lisääntyy suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, ja on tavattoman suuri vaara, että se tietotaito ja osaaminen, joka suomalaisissa perheyrityksissä suomalaisilla tiloilla on, hukataan. Tarkoitan, että jos joku yritys on toiminut tähän asti, mutta omistajien eläköitymisen takia yritys lakkaa, niin siinä menetetään sellaista pääomaa, jota ei pelkillä euroilla millään pysty korvaamaan.

Kävin viime kesän aikana Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella muutamissa yrityksissä vierailuilla, ja siinä yhdessä yrityksessä juuri oltiin valmistelemassa sukupolvenvaihdosta niin, että vanhemmat luopuivat ja perheen yksi perillinen otti yrityksen hoitoonsa ja oli siinä jo monta vuotta tehnyt tavallaan töitä valmistautuen tilanteeseen. Tällaisiin tilanteisiin ja muihinkin sukupolvenvaihdostilanteisiin tämä lakiesitys on erinomaisen hyvä. Jos aiotaan hallitusohjelmaan merkityssä uusien työpaikkojen luomistavoitteessa pysyä, niin tämä laki tulee siinäkin mielessä parhaaseen mahdolliseen aikaan.

Tässä käytettiin äsken kaksi erinomaisen hyvää puheenvuoroa. Edustajat Nousiainen ja Pulliainen käyttivät erittäin hyvät puheenvuorot. Tämä metsätilojen poisjääminen tästä sukupolvenvaihdosedun hyödyntämisestä on mielestäni suuri vahinko, koska suomalainen metsätalous lähivuosina on erittäin suuressa murroksessa, ja se murros johtuu siitä, että toimintaympäristömme on olennaisesti muuttunut. Maailmanmarkkinoiden vapautuessa ja ennen kaikkea tämän keskittymiskehityksen myötä, joka yhteiskunnassa mielestäni on suurimpia haitallisia ilmiöitä, mitä pitkään aikaan on ollut havaittavissa, tämä metsätilojen jääminen pois tästä veronhuojennuksen ulkopuolelle on mielestäni tämän tarkastelun kannalta erittäin vahingollista. Jos halutaan uusia työpaikkoja maaseudulle luoda, metsät tarjoavat siihen rajattomia mahdollisuuksia. Ensinnäkin metsänhoitotöiden tekeminen on ammattityötä ja nimenomaan, jos metsäyrittäjä pystyy itsensä elättämään metsästä, joko omasta metsästään tai sitten tekemällä vaikka palvelutarjontaa muille tilan ulkopuolisille asiakkaille, se toisi työtä maaseudulle ja vahvistaisi sitä tulopohjaa niille ihmisille, jotka maaseudulla haluavat töitä tehdä. Kysymys on pelkästään metsien hyvän hoidon tason ylläpitämisestä. Metsät eivät hoidu etätyönä. Siellä tarvitaan työntekijöitä, metsureita, olivatpa ne sitten koneenkuljettajina tai vaikka raivaussahan käyttäjinä.

Sitten toinen asia: Jos ajatellaan suomalaisten metsien vuosikymmenten kehitystä, se on saatu aikaan kovalla työllä. On tehty valtavia investointeja erilaisiin rahoitusohjelmiin. Aikoinaan olivat Mera-ohjelmat, sitten tulivat metsänparannusrahat ja nyt ovat sitten nämä kestävän metsätalouden rahoituslain mukaiset varat. Jos katkaisemme tämän metsienhoitoketjun, se aiheuttaa sen, että ehkä emme sitä ensimmäiseen viiteen vuoteen huomaa, mutta sitten se vahinko realisoituu vasta vuosikymmenten kuluttua menetettyinä hakkuumahdollisuuksina.

Kun nyt parhaillaan käydään keskustelua ilmastopolitiikasta ja siitä, että meillä pitää saada hiilidioksidipäästöjä ja typpipäästöjä vähenemään, niin siinäkin mielessä tämä uusi lakiesitys, jos siihen metsätilat otettaisiin mukaan, olisi hyvä asia esimerkiksi maapallon ilmakehän kannalta. Jos bioenergiaa aiotaan hyödyntää yhä enemmän, se tarkoittaisi sitä, että meillä täytyy olla niitä käsiä, jotka tekevät sitten sitä työtä tuolla metsissämme. Ilman sitä työvoimaa ja ilman niitä mahdollisuuksia, joita maaseudulla on, tätäkään tavoitetta ei pystytä toteuttamaan. Siksi toivon hartaasti, että tämän lähetekeskustelun jälkeen tämä metsätilojen asema tässä lakiesityksessä otettaisiin nyt uuteen tarkasteluun valiokuntakäsittelyn aikana.

Suomi elää edelleen metsistä. Neljännes viennin arvosta tulee metsistämme, mutta jos otetaan huomioon koko se suomalaiselle elämänmuodolle ja suomalaiselle ihmiselle tuleva hyöty metsistä, niin se on paljon suurempi kuin se 26 prosenttia viennin arvosta.

Matti Väistö /kesk:

Herra puhemies! Voimme todeta, että yrittäjyyden arvostus on maassamme vahvistumassa. Se on toki tarpeen. Lähtökohta yrittäjyyspolitiikan ja yrittäjyyshankkeen toteuttamiselle on tässä mielessä hyvä, mutta toisaalta voimme todeta, että kansainvälisen katsannon pohjalta yrittäjyysasteemme on edelleen erittäin alhainen ja yritystoiminnan edellytysten vahvistamisessa meillä on vielä paljon tehtävää.

Herra puhemies! Tämä nyt lähetekeskustelussa oleva hallituksen esitys perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta on yksi niistä tärkeistä hankkeista, joita on tarpeen tehdä erityisesti siksi, että yksi keskeinen kysymys tulee olemaan juuri yritysten sukupolvenvaihdosten tai omistajavaihdosten onnistunut toteutus. On arvioitu, että koko maassa on jopa 80 000 yritystä, jotka tulevat vajaan kymmenen vuoden sisällä sukupolvenvaihdosvaiheeseen, ja tämä kysymys on tärkeä hoitaa.

Tähän liittyy tärkeänä osana myös metsätalousyrittäjyys. Meidän metsiämme tulisi nykyistä monipuolisemmin kyetä alueellisen hyvinvoinnin ja aluetalouden ja työllisyyden sekä omien raaka-ainemahdollisuuksiemme hyödyntämiseksi saada käyttöön. Tässä mielessä tulisi myös metsätaloustilat nähdä tällaisina yrityksinä, joihin tämäkin huojennus nyt ulotettaisiin. On tärkeää myös, että metsätalousyrittäjyys jatkuu niin kuin muukin yritystoiminta.