Täysistunnon pöytäkirja 56/2005 vp

PTK 56/2005 vp

56. KESKIVIIKKONA 18. TOUKOKUUTA 2005 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

2) Hallituksen esitys laeiksi yksityisestä terveydenhuollosta annetun lain, terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain sekä yksityisten sosiaalipalvelujen valvonnasta annetun lain muuttamisesta

 

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa herra puhemies! Hallituksen esitys 34 on kiireellinen uudistus, jossa luodaan valtakunnallinen rekisteri yksityisistä terveydenhuollon ja sosiaalihuollon palveluista. Kyseessä on Internetissä julkaistava tietokanta, josta kuka tahansa voi etsiä ja saada tietoa yksityisistä palveluntuottajista ja ammatinharjoittajista. Rekisteriä ylläpitävät Terveydenhuollon oikeusturvakeskus ja lääninhallitukset yhteistyössä. Tietokannassa esiintyy yrityksen tai ammatinharjoittajan nimi, palveluala, osoite ja yhteystiedot sekä, jos haluaa, on linkki palveluntuottajan Internet-sivuille. Tämäkin on erinomainen asia. Henkilötunnuksia tai kotiosoitteita ei ole tarkoitus rekisteröidä.

Toiminta on erittäin tervetullut, mutta se maksaa oikeusturvakeskukselle 170 000 euroa vuodessa. Nämä kustannukset tulisi panna nyt valtion budjettiin. Lisäksi rekisteröitäviltä peritään maksu, joka ei kata kaikkia kustannuksia.

Kuten sosiaali- ja terveysvaliokunta mietinnössään lausuu, on syytä tämän jälkeen kiireesti selvittää sairaankuljetustoiminnan rekisteröinti. Toinen kiireellinen asia on toimintansa lopettaneiden yksityisten ammatinharjoittajien potilasasiakirjat. Kun lääkäri tai hammaslääkäri kuolee tai lopettaa toimintansa, häneltä jää runsaasti potilasasiakirjoja, joiden säilyttämisestä tai hävittämisestä ei ole minkäänlaisia ohjeita.

Tämä on erittäin tervetullut lainsäädäntöuudistus ja nykyaikaa sikäli, että tämän jälkeen kaikilla kansalaisilla on käytettävissä online-tietokanta yksityisistä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen harjoittajista.

Paula  Risikko /kok:

Arvoisa herra puhemies! Tässä hallituksen esityksessä yksityisten palvelunantajien rekisteri koostuisi yksityiset sosiaalipalvelujen tuottajat sekä yksityiset terveyspalvelujen tuottajat ja terveydenhuollon itsenäiset ammatinharjoittajat käsittävistä tiedoista. Tämän rekisterin tarkoituksena on parantaa tiedonsaantia yksityisesti annettavista terveys- ja sairaanhoitopalveluista sekä sosiaalipalveluista.

Mielestäni tämä hallituksen esitys on erinomaisen hyvä, koska tällä hetkellähän tietojen kerääjä on ollut lääninhallitus. Nyt Terveydenhuollon oikeusturvakeskus vastaisi rekisterin teknisestä ylläpidosta. Tällä halutaan parantaa tiedon hallintaa mutta myöskin sen saantia, koska nyt jokaisella olisi mahdollisuus sitten saada nämä tiedot käyttöönsä ja mahdollisesti sitten hyödyntää niitä palveluja, mitä Suomessa on.

Aivan kuten ed. Asko-Seljavaara totesi, myöskin kriittisiä pisteitä tässä on: miten käy sairaankuljetusyrittäjien rekisteröinnin ja miten sitten, kun yksityinen lääkäriasema tai vastaanotto lopettaa toimintansa, huolehditaan, että ne tiedot eivät ole väärissä käsissä. Varmasti tähän joudutaan vielä palaamaan myöhemmin, mutta tässä vaiheessa on hyvä, että saadaan keskitettyä, kunhan ei tule kovin paljon päällekkäisyyttä.

Jouko Laxell /kok:

Arvoisa puhemies! Julkinen hallinto sekä sosiaali- ja terveysvaliokunta pitävät rekisteriä yksityisistä sosiaali- ja terveyspalveluista tarpeellisena. Maassa on tämän lain hyväksymisen jälkeen kolme erilaista rekisteriä yksityisistä palvelujentuottajista. Ensinnäkin Stakesilla on Verkostoituvat erityispalvelut -projektin tietopankki tietoVep. Toiseksi terveys- ja sosiaalialan yrittäjät ylläpitävät hoivayrittäjien tietokantaa ja hakupalveluita. Kolmanneksi perustettiin Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten yhteisesti ylläpitämä rekisteri. Lääninhallituksilla ei ole rekisteristään www-sivuja, ja tietoa yksityisistä palvelujentuottajista on erittäin vaikea saada.

Vuoden 2003 lopussa Suomessa oli 3 143 yksityistä sosiaalipalvelujen tuotantoyksikköä, joissa oli 28 500 työntekijää, heistä kaksi kolmasosaa kokoaikaisia. Vuoden 2004 lopussa Suomessa oli 3 014 yksityistä terveyspalvelujen tuottajaa, joilla oli 34 000 työntekijää. Heistä runsas puolet oli kokoaikaisia. Suomi tarvitsee siis noin 6 000:ta yksityistä palveluntuottajaa varten kolme eri rekisteriä.

Arvoisa puhemies! Rekisteriä tehtäessä olisikin hyödynnettävä jo olemassa olevia tietokantoja. On tärkeätä, että rekisteri palvelisi julkisen vallan valvontatarpeen lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvitsijoita ja asiakkaita. Kysymyksessä ei siis voi olla pelkkä rekisteri, vaan hoivapalvelujen kaikille avoin hakujärjestelmä, joka toimii Internetissä.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta ei ole puuttunut rekisterin ylläpidosta johtuviin maksuihin. Lakiesityksen mukaan yksityisten hoivapalvelujen tuottajat vastaisivat rekisterin ylläpitokustannuksista. En ymmärrä, miten me eduskunnassa haluaisimme lainsäädännöllämme rasittaa yksityisiä tuottajia, joista monet ovat mikroyrityksiä. Mielestäni sosiaali- ja terveysministeriön pitäisi itse rahoittaa rekisterinsä.

Lopuksi: pitää huolehtia, että edellä mainitut päällekkäisyydet poistuvat.

Eero  Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä hallituksen esityksessä valtakunnalliseksi yksityisten palvelunantajien rekisteriksi kiinnitän vain muutamaan asiaan hivenen huomiota huomioiden edellä olleet asialliset puheenvuorot.

Suomessahan tilanne on niin, että yli 95 prosenttia terveydenhuoltoalan yrityksistä on alle viiden työntekijän yrityksiä. Kuitenkin koko tämä ala työllistää noin 18 000 ihmistä kokoaikaisesti ja lisäksi 15 000 ihmistä osa-aikaisesti. Tietenkin on niin, että silloin kaikki kehittämistoimet, joita tällä alalla tehdään, pitäisi tehdä niin, että tämä kohderyhmä huomioidaan oikealla tavoin. Ne esitetyt muutokset, mitkä täällä ovat, näyttävät täyttävän tämän toiveen. Esimerkiksi valiokunnan käsittelyhän oli yksimielinen ja myöskin annettu mietintö oli yksimielinen, ja muutamia aivan asiallisia pykälämuutoksia tehtiin.

Se, minkä takia tässä puheenvuoron käytän, arvoisa puhemies, kohdistuu siihen, että neljässä pykälässä, pykälissä 4, 8, 9 a ja 10, ilmoitetaan sinänsä aivan asiallisesti, että tarkemmat määräykset ja ohjeet annetaan erillisessä asetuksessa. Tämähän on normaalia lainsäädäntöä meillä, ja hyvin monet kerrat näin olemme aikaisemminkin todenneet. Ongelma tietenkin voi olla siinä, että valiokuntahan ei päässyt näitä asetusehdotuksia edes näkemään. Täytyy vain toivoa, että kun asetustekstiä ministeriössä tehdään ja hallitus siitä aikanaan päättää, niin siellä oikealla tavalla huomioidaan nämä pienet yritykset, jotta se kerättävä tieto ei tule liian työläällä tavalla vaadituksi. Ja siitä ei saisi tulla liian tiukkaa, koska täytyy muistaa, että tämän alan yrittäjät ovat kouluja käyneitä ihmisiä, osa hyvin pitkällekin opiskelleita; heitä ei liian tarkoilla, yksityiskohtaisilla asioilla pitäisi kuitenkaan ruveta säätelemään.

Yksi esimerkki siitä, kuinka asetuksissa voitaisiin suorastaan olla avuksi, on se, että on tiettyjä yrityksiä, joilla on useita toimipaikkoja eri puolilla Suomea. Nyt tämä lakiehdotus ei käsittääkseni kiellä, mutta ei selvästi myöskään mahdollista sitä, että yhdellä anomuksella saataisiin toimiluvat kaikilta lääninhallituksilta. Tätä on asetusteitse mahdollista kyllä varmasti helpottaa, niin että byrokratiasta ei tulisi itsetarkoitusta.

Näillä saatesanoilla katson, että meille on tulossa moderni valtakunnallinen rekisteri.

Erkki Virtanen /vas:

Arvoisa puhemies! Ed. Laxellia voi lohduttaa sillä, että ellen nyt aivan väärin ymmärtänyt ja tulkinnut sitä, mitä meille valiokunnassa asiantuntijoitten suulla tästä rekisterin julkisesta online-Internet-käytöstä sanottiin, niin se on kyllä toteutumassa tältä osin.

Se, mihin itse kiinnitin huomiota, oli se, että kun tässä kerätään tietty käyttömaksu tai rekisteriinkirjautumismaksu, tai mikähän sen oikea nimitys nyt olikaan, niin perustelujen mukaan maksua näkyi kerättävän 300 000 ja kustannukset olivat 200 000. Valtiovarainministeri juuri poistui salista, mutta tietenkin voi sanoa, että ymmärränhän minä sen, että toki valtiokin aina rahaa tarvitsee, etenkin kun veroja on näin kovasti alennettu, mutta en nyt ole ihan varma, pitikö sitä nyt tässä juuri kerätä.

Valto Koski /sd:

Arvoisa puhemies! Olisi tietysti ollut hyvä, että valiokunnan puheenjohtajana olisin ollut paikalla pitämässä esittelypuheenvuoron, olisi ehkä ollut helpompi jatkaa tätä käsittelyä, mutta valitettavan esteen takia olen vasta nyt paikalla. Haluan kuitenkin todeta muutaman tosiasian.

Ed. Akaan-Penttilä vetosi tähän asetusluonnokseen ja sen merkitykseen. Haluan nyt vaan todeta, mitä sosiaali- ja terveysministeriö tämän asetusluonnoksen osalta valiokunnalle on vastannut. Lausunnossa todetaan: "Lopuksi sosiaali- ja terveysministeriö toteaa, että eräät asiantuntijat ovat lausunnossaan ottaneet kantaa ministeriön työryhmän ehdotukseen yksityisestä terveydenhuollosta annetun asetuksen muuttamisesta ja sen vaikutuksista yksityiseen terveydenhuoltoon." Sitten sosiaali- ja terveysministeriön kannanotossa todetaan: "Tältä osin voidaan todeta, että asetuksen muutoksesta on tässä vaiheessa olemassa ainoastaan työryhmän sisäinen ehdotus. Lisäksi työryhmä luonnostelee toimintakertomuksen sisältöä. Tarkoituksena on, että työryhmän saatua luonnokset valmiiksi ne lähetetään laajalle lausuntokierrokselle - -." Kyllä tässä asiassa ollaan etenemässä.

Sitten näistä muista asiantuntijalausunnoista kannattaa korostaa näitä myönteisiä seikkoja. Niissä todetaan, että tiedot yksityisistä palvelutuottajista ovat saatavissa yhdestä paikasta, tietojen käsittely helpottuu ja siitä aiheutuu vähemmän työtä, päällekkäinen tiedonkeruu poistuu, palvelutuottajien mahdollisuus sähköiseen asiointiin laajenee, terveydenhuollon osalta tilastointi nopeutuu ja terveydenhuollon itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevan tilastoinnin kattavuus paranee. Nämä ovat niitä merkittäviä asioita, jotka valiokunnan kuulemisen yhteydessä tulivat esille ja joita kannattaa myönteisinä painottaa.

Eero  Akaan-Penttilä /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Koskelle sanoisin vaan, että juuri näin, mutta vaikeus on se, että valiokunnassa ei asetusteksti ollut nähtävissä, minkä takia on tietysti luontevaa, että siihen esitetään toivomuksia myös täysistunnossa.

Yleiskeskustelu päättyy.

​​​​