Täysistunnon pöytäkirja 56/2006 vp

PTK 56/2006 vp

56. KESKIVIIKKONA 17. TOUKOKUUTA 2006 kello 15

Tarkistettu versio 2.0

5) Hallituksen esitys laiksi eräiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten työntekoa koskevien tietojen rekisteröinnistä, ulkomaalaislain 85 §:n muuttamisesta sekä ulkomaalaisrekisteristä annetun lain 5 ja 7 §:n muuttamisesta

 

Anne Holmlund /kok(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta on saanut valmiiksi mietinnön, joka koskee eräiden Euroopan unionin jäsenvaltioiden kansalaisten työntekoa koskevien tietojen rekisteröintiä, ulkomaalaislain muuttamista sekä ulkomaalaisrekisteristä annetun lain muuttamista. Esittelen tässä puheenvuorossani lyhyesti valiokunnan keskeiset näkemykset mietinnössä.

EU:n uusiin jäsenmaihin sovelletun siirtymäaikalain voimassaolo päättyi tämän kuun alussa. Tähän hallituksen esitykseen sisältyvät lainmuutokset ovat osa toimenpidekokonaisuutta, joka liittyy EU:n uusien jäsenmaiden ja Suomen välisen työnvoiman liikkuvuuden vapauttamiseen, johon kuuluvat siirtymäsäädöksistä luopumisen lisäksi tilaajan selvitysvastuun toteuttaminen ja ulkomaisen työvoiman tehokkaampi rekisteröinti.

Lailla pyritään parantamaan uusien jäsenmaiden kansalaisten työnteon tilastollista seurantaa ja työehtojen valvontaa. Rekisteröintivelvollisuus koskisi sekä suoraan suomalaisyritysten palvelukseen työllistyviä että palvelujen vapaan liikkuvuuden piirissä olevia lähetettyjä työntekijöitä ja vuokratyöntekijöitä. Viranomaisten on tärkeää saada tiedot ulkomaisen työvoiman määristä ja sovellettavista työehdoista. Se on välttämätöntä ulkomaisen työvoiman väärinkäytön ehkäisemiseksi ja asianmukaisten työvoimapoliittisten toimien ajoittamiseksi ja mitoittamiseksi.

Rekisteröinti tapahtuu työvoimatoimiston kautta ulkomaalaisrekisteriin, ja se voidaan tehdä myös sähköisesti. Rekisteröinti sisältää tarvittavien henkilö- ja työnantajatietojen ohella työnantajan ilmoituksen työnteon keskeisistä ehdoista, kuten sovellettavasta työehtosopimuksesta tai maksettavasta vastikkeesta, ja siitä käy ilmi myös työnteon paikka ja sen kesto. Selvitys on annettava uudelleen, jos työnantaja vaihtuu tai kun tiedoissa tapahtuu muutoin olennaisia muutoksia.

Ulkomaalaisrekisterin tietoja voivat käyttää myös muut viranomaiset, kuten keskusrikospoliisin put-yksikkö ja työsuojelupiirien ulkomaalaistarkastajat. Uusien EU-maiden kansalaisten Suomessa työskentelyä koskevien tietojen rekisteröinnistä voi olla hyötyä myös valvottaessa työntekijän sosiaaliturvan toteutumista. Jotta rekisterissä olevia tietoja voitaisiin tehokkaasti hyödyntää työeläketurvaa koskevassa valvonnassa, tulisi Eläketurvakeskuksen saada lukukäytön mahdollistava käyttöyhteys rekisteriin vastaavalla tavalla kuin työsuojeluviranomaisilla on.

Valiokunta pitää perusteltuna ehdotettua ulkomaalaislain muutosta, jolla pyritään keskittämään ulkomaalaisten lupa- ja rekisteröintiasioiden käsittelyä. Perustelujen mukaan asiat on tarkoitus keskittää Vantaan, Tampereen ja Lappeenrannan työvoimatoimistoihin. Valiokunta korostaa, että keskittämisen myötä tulee kyseisille työvoimatoimistoille osoittaa myös riittävät resurssit tehtävien ripeään hoitamiseen. Erityisesti tulee huolehtia siitä, että työvoimatoimistoilla on riittävästi resursseja, jotta rekisteröinnin yhteydessä voidaan tarkistaa, että ainakin työnantajan nimi ja Y-tunnus ovat oikein.

Arvoisa puhemies! Valiokunta oli huolissaan siitä, miten rekisterin kattavuus voidaan varmistaa. Esityksessä ei ehdoteta rekisteröitymiseen liitettäväksi pakotteita eikä maksuhelpotuksia tai muita houkutteita. Koska rangaistusten tai muiden pakotteiden käyttö ei EU-lainsäädännön johdosta ole mahdollista, ainoa keino olisi luoda erilaisia kannustimia tai houkuttimia rekisteröitymisen edistämiseksi.

Valiokunnan saaman selvityksen mukaan hallituksen esitystä valmisteltaessa selvitettiin, voitaisiinko työntekonsa rekisteröineeltä jättää kokonaan tai osittain perimättä myöhemmin tehtävästä oleskeluluvan rekisteröimisestä säädetty 40 euron maksu. Saadun selvityksen mukaan kyseessä on omakustannusarvon mukainen maksu, jonka alentaminen voisi olla mahdollista, mikäli poliisin työmäärä vähenee työnteon rekisteröinnin myötä. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus jatkaa selvityksiä maksualennuksen aikaansaamiseksi.

Lain tehokkuus riippuu pitkälti siitä, kuinka hyvin työnantajat ja maahan tulevat työntekijät saavat tietoa rekisteröinnin suorittamisesta. Säädöksestä tiedottamiseen onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota ja jakaa tietoa paitsi Suomessa myös rajanylityspaikoilla ja uusissa jäsenmaissa toimivien lähetystöjen voimin. Valiokunta pitää tärkeänä, että asianomaiset ministeriöt ja työmarkkinajärjestöt sopivat tehokkaan tiedotuskampanjan toteuttamisesta heti, kun laki tulee voimaan.

Rekisteröintiä ei edellytettäisi, jos poliisi on jo rekisteröinyt oleskeluoikeuden. Tämä voi olla ongelmallista rekisteristä saatavien tilasto- ja valvontatietojen kattavuuden kannalta. Valiokunta pitää tärkeänä, että hallitus seuraa, aiheutuuko säännöksestä ongelmia, ja selvittää tarvittaessa, voitaisiinko säännös laajentaa kattamaan myös nämä tilanteet.

Laki ehdotetaan säädettäväksi määräaikaisena siten, että se olisi voimassa 30.4.2009 saakka. Sen voimassaolon aikana tulisi saada kuntoon kaikkia EU- ja Eta-maita koskeva työnteon rekisteröinti. Suomen tulisi myös EU:ssa vaikuttaa siihen, että tilastointi- ja työehtojen valvontaedellytykset paranevat. Tämä edellyttää, että työnteko rekisteröidään selvästi nykyistä kolmen kuukauden määräaikaa aikaisemmin. Hallituksen esityksen perustelujen mukaan kaikkien EU:n jäsenvaltioiden kansalaiset kattavan työvoiman liikkuvuutta koskevan tilastoinnin ja seurannan parantamista on tarkoitus selvittää valmisteltaessa EU:n jäsenvaltioiden kansalaisten oleskeluoikeutta koskevan direktiivin voimaan saattamista. Valiokunta pitää tätä selvitystyötä hyvin tärkeänä ja kiirehtiikin sen tekemistä.

Arvoisa puhemies! Tässä keskeiset valiokunnan mietinnön kysymykset.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Valiokunnan varapuheenjohtaja Holmlund esitteli valiokunnan mietinnön hyvin kattavasti, perusteellisesti. Asiahan tuli ajankohtaiseksi, kun pari viikkoa sitten poistettiin uusien EU-jäsenmaitten kansalaisten työntekoa rajoittanut määräaikainen laki. Silloin valtioneuvoston selontekoa tästä siirtymäaikalain vaikutuksista käsiteltäessä todettiin, että meillä ei itse asiassa ole olemassa tietoa siitä, kuinka paljon tämmöistä liikkuvaa työvoimaa maassamme on, ja siihenkin tarpeeseen tämä rekisteröinti vastaa.

Paitsi että nyt säädettävä laki palvelee tiedonsaantia ja tilastointia, totta kai sillä on muitakin tavoitteita. Rekisteröinnin odotetaan helpottavan uusien EU-jäsenmaitten kansalaisten työsuhteitten valvontaa ja tuovan reilun pelin säännöt niin uusien kuin vanhojenkin EU-kansalaisten työnteolle. Samalla odotetaan, että tämä edesauttaa harmaan talouden torjunnassa. Näitten tavoitteitten saavuttamiseksi onkin tärkeää, että tuo viranomaisten välinen tiedonsaanti on juohevaa ja nyt tuleva rekisteröinti, tämä tieto, välittyy myös työsuojelupiireille ja keskusrikospoliisin harmaan talouden tutkintaan.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Puutun pariin asiaan. Meillähän on nyt tällä hetkellä rekisteröimättömiä työntekijäarviona noin 50 000. Se nyt ei ole välttämättä mikään paikkansa pitävä arvio, voi olla enemmän tai vähemmän, ja on mielenkiintoista nähdä sitten, miten tämä työnteon rekisteröinti nyt lähtee liikkeelle siinä mielessä, löytyykö ihmisiä tänne rekisteriin, koska vaarana on se, että meillä tämä vuokratyövoima, joka nyt on jo olemassa täällä, ei rekisteröidykään, vaan pysyy siellä ulkomaisten firmojen listoilla.

Sitten yksi asia, mikä tässä jäi hiukan auki mielestäni, on tämä ministeriöitten välinen kitka elikkä lähinnä nyt työministeriön ja sisäministeriön; se ei ole vieläkään ratkennut. Se kyllä tulee vaikuttamaan hiukan tässä siihen, miten sitten ne hyötypuolet tässä selviävät.

Sitten tämän rekisteröinnin kattavuudesta se, että kun tässä on tämä 40 euron maksu, niin siinä voi olla yksi kynnys, joka sitten aiheuttaa sitä, että ei rekisteröidytäkään.

Arto Satonen /kok:

Arvoisa puhemies! Tätä lakiesitystä ja tästä siirtymäaikalaista luopumista voi ehkä kuvata niin, että nyt Suomessa on valittu tämmöinen isobritannialainen linja eikä saksalainen linja. Iso-Britanniahan silloin avasi työmarkkinansa heti, kun se oli mahdollista, mutta otti tämän rekisteröinnin käyttöön, ja nyt me olemme sitten menossa samaan suuntaan. Sinänsä, kuten valiokunnan asiantuntijakuulemisessakin kävi ilmi — muistan ainakin yrittäjien edustajan maininneen siitä — tämä tehtiin aika kovassa kiireessä. Jos olisi hiukan enemmän ollut aikaa, niin olisi voitu ehkä saada tämä järjestelmä myöskin koskemaan jo vanhoja EU-jäsenmaita. Nythän ei niitten osalta ole minkäänlaista rekisteröintivelvoitetta, jotka tulevat näistä vanhoista EU-jäsenmaista.

Toinen ongelma tietysti on se, että tässä ei ole kannustinta eikä sanktiota, mutta uskoisin kyllä, että niille yrittäjille, niille työntekijöille, jotka haluavat reiluilla pelisäännöillä pelata, yksi sellainen houkutin on kyllä siinä, että jos ei ole mihinkään rekisteröitynyt, niin ei voi myöskään päästä suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän etuisuuksien piiriin. Uskon, että siitä muodostuu kyllä yksi houkutin. Kaikkineenkin uskon, että kun yrittäjäjärjestöt, Elinkeinoelämän keskusliitto ja toisaalta ammattiliitot ovat olleet tässä valmistelussa mukana ja hyvin aktiivisesti asiaa seuraavat ja myöskin tiedottavat, niin se johtaa siihen, että tämä rekisteröinti tulee kyllä aika kattava olemaan.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esityshän liittyy siirtymäaikalain kumoamiseen ja tähän uuteen käytäntöön, joka sinänsä oli nyt oikein ajoitettu. Nyt vaan valitettavasti se koskee ainoastaan näitä uusia jäsenvaltioita.

Minä kiinnitän erityisesti huomiota siihen, että kun liikutaan nyt sillä harmaan talouden toimeliaisuuden kuriin panemisen alueella, niin tuolla pääomapuolellahan on se ilmiö, että suomalaiset naamioituvat ulkomaalaisiksi ja sillä tavalla yrittävät näitten järjestelmien avulla saada etua itselleen. Nyt tällä työntekijäpuolella tätä ilmiötä ei taida vielä olla, mutta jos olisi, se varmaan tulisi tässä yhteydessä esiin, kun joutuu rekisteröitymään.

Mauri Salo /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Työvoiman vapaa liikkuvuus myöskin näistä uusista jäsenmaista on vääjäämätön tosiasia nyt tämän lainmuutoksen myötä. Tämä on tervetullut muutos tähän aikaisempaan tilanteeseen, jossa vain työvoimaa välittävillä yrityksillä oli mahdollisuus saada työvoimaa tänne Suomen markkinoille. Tämä ulkomaisten reppufirmojen tänne tuottama väki oli useimmiten puolittain harmaata työvoimaa, mikä myöskin johtaa selkeästi kilpailun vääristymään. Tässä on nyt tehty ihan oikeanlainen ratkaisu, se, että pyritään saamaan työntekijät työvoimarekisteriin, niin että me tiedämme, paljonko täällä on ulkomaisia työntekijöitä. Myöskin kun he ovat rekisterissä, niin heillä on myöskin paljon paremmat mahdollisuudet saada Suomesta työehtosopimusten mukaiset palkat.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ihan täsmennyksenä ed. Kauppilan puheenvuoroon: Tämä rekisteröintihän koskee sekä vuokratyötä, lähetettyjä työntekijöitä että suoraan suomalaisen työnantajan palveluksessa työskenteleviä. Sillä kohdin tämä ei erota erilaisia työnteon muotoja eikä välttämättä tällä myöskään tavoitella sitä, että vuokratyö vähenisi, mutta sitä toki tavoitellaan, että ulkomaisessa vuokratyössä noudatettaisiin suomalaisia työehtosopimuksia. Sitä tarkoitusta tämä varmaan palvelee.

Tuo on sitten mielenkiintoinen kysymys, kuinka kattava rekisteröinnistä tulee, saadaanko tällä selko ulkomaisen työvoiman määrästä. Ed. Kauppilan arvio 50 000 oli aika korkea. Tietenkin voi olla, että semmoinenkin joukko meillä on käynyt lyhyessä työsuhteessa, mutta oleellista olisi myös sitten saada selville se, paljonko tämä on miestyövuosiksi muutettuna. Siinä ne arviot ovat ilmeisesti jossain 10 000—20 000:n välillä tällä hetkellä

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen esitys on sinänsä erittäin hyvä ja perusteltu. Mielestäni on erittäin tärkeää, että Suomessakin saamme paremmin tietoa siitä, mitkä ovat oikeat luvut niistä työntekijöistä, jotka Suomessa eri työnteon muodoilla työtä käytännössä tekevät. Kuitenkin tässä useassa puheenvuorossa on jo tullutkin esille tämän lain suuri ongelma eli se, että käytännössä tämä laki ja velvoite ei sisällä mitään sanktioita, ei minkäänlaista keppiä eikä minkäänlaista porkkanaa. On erittäin suuri vaara, että silloin käytännössä rekisteröintimenettelystä ei tule kovin kattava. Eli erityistä huomiota tulee kiinnittää siihen, että löydettäisiin niitä kannustimia, joilla tätä rekisteröintiä tavallaan tehtäisiin houkuttelevammaksi vaihtoehdoksi, jolloin se olisi kannattavaa.

Sen verran myös tuosta ed. Satosen puheenvuorosta tuli mieleeni, että ehkä Suomenkin olisi pitänyt ottaa jo aikaisemmin tämä Iso-Britannian linja ja lähteä pelkästään rekisteröintimenettelylinjalle. Kuitenkin olemme päätyneet toisenlaiseen ratkaisuun, ja toivon, että tällä sitten lopultakin on myönteisiä vaikutuksia.

Matti Kauppila /vas:

Arvoisa puhemies! Olin silloin valiokunnassa, kun oli asiantuntijoina työvoimaviranomaiset työvoimatoimistoista. Ainakin minulle jäi se kuva, että siellä on aikamoinen resurssipula tälle asialle, siinä on omat intressit sitten ratkaista, mitä työtä painotetaan, kun sama porukka tekee töitä.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Tuo rekisteröinnin tuleva kattavuus on herättänyt epäilyjä, ja ed. Holmlund äsken totesi, että kun ei ole keppiä ja porkkanaa, niin saa nyt sitten nähdä, kuinka iso joukko todellisuudessa rekisteröityy. Toisaalta ed. Satonen edeltävässä puheenvuorossaan totesi, kuinka laajalti tähän rekisteröintiin on sitouduttu työnantajien ja työntekijäjärjestöjen puolelta, ja koska tämä palvelee tiedonsaantia, uskoisin, että on yritysten ja elinkeinoelämän etu ainakin, että myös tämä tieto on olemassa, koska se auttaa silloin ennustettavuutta työmarkkinoitten kehittymisessä. Toivoa sopii, että tässä työmarkkinoitten osapuolet näkevät oman etunsa ja aktiivisesti rekisteröinnistä huolehtivat, vaikka niitä sanktioita ei olekaan.

Anne Holmlund /kok:

Arvoisa puhemies! Tässä esityksessähän ovat olleet valmistelussa mukana sekä työnantajat että työntekijäpuoli, ja tässä on erittäin suuri yksimielisyys, mikä tietenkin on hyvin myönteinen asia. Uskon, että jokainen rehellisin pelisäännöin toimiva työnantaja, yrittäjä, aivan varmasti päätyy tähän rekisteröintimenettelyyn eikä näe siinä mitään epäselvää. Kuitenkin suuri ongelma mielestäni on niiden työnantajien kohdalla, jotka eivät toimi kovin rehellisin pelisäännöin, ja on varsin oletettavaa, että heidän kohdallaan ehkä saattaa tulla nimenomaan näitä ongelmia ja tähän rekisteröintimenettelyyn ei sitten kuitenkaan lähdetä. Toivottavasti kuitenkin olen tässä väärässä.

Yleiskeskustelu päättyy.