Timo V. Korhonen /kesk(esittelypuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sopinee ensinnäkin niin, että käytän tämän tilintarkastajien puheenvuoron kaikkien näitten kolmen instanssin osalta samalla. (Hälinää)

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin, miksi näillä kolmella taholla eli eduskunnalla, Ulkopoliittisella instituutilla ja Valtiontalouden tarkastusvirastolla on samat tilintarkastajat? Tämä johtuu siitä, että Ulkopoliittinen instituutti on eduskunnan yhteydessä toimiva valtion virasto eli siis eduskunnan yhteydessä toimiva riippumaton tutkimuslaitos, laitos, jonka tehtävänä on tuottaa korkeatasoista ajankohtaista tietoa kansainvälisistä suhteista ja EU-asioista poliittisille päättäjille, tieteelliselle yhteisölle ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Instituutin vuotuiset kulut ovat noin 3,5 miljoonaa euroa.

Valtiontalouden tarkastusvirasto taas on osa perustuslaissa säädettyä eduskunnan finanssivaltaa eli valtaa päättää valtion tuloista ja menoista turvaavaa järjestelyä. Tarkastusviraston tarkoituksena on tuottaa eduskunnalle ja myös tarkastuskohteena olevalle hallitukselle ja sen alaiselle hallinnolle objektiivista ja päätöksenteossa hyödyllistä tarkastus- ja valvontatietoa. Virasto on varsinaisen valtionhallinnon tai eduskunnan alaisen hallinnon ulkopuolinen tarkastus- ja valvontaviranomainen, jonka vuotuiset kulut ovat hieman alle 16 miljoonaa euroa.

Tarkastustoiminnan osalta on selvää, että hyvin toimiva parlamentaarinen ja ulkoinen valvonta osaltaan tukevat hyvän taloudenhoidon kulttuuria. Onkin myönteistä huomata myös viime vuoden osalta, että tarkastusviraston ja eduskunnan parlamentaarisen tarkastusvaliokunnan välinen yhteistyö ja tietojenvaihto toimii joustavasti ja toisiaan hyvin täydentäen.

Arvoisa puhemies! Eduskunnan, Valtionta-louden tarkastusviraston ja Ulkopoliittisen instituutin tilintarkastuksen vielä viime vuoden osalta suoritti Ernst & Young Oy vastuullisena tilintarkastajanaan KHT, JHTT Jarmo Lohi ja sitten täältä kolme eduskunnan valitsemaa tilintarkastajaa, joista tilintarkastajien puheenjohtaja Reijo Kallio ja jäsen Petri Salo eivät enää olleet ehdolla viime vaaleissa 2011.

Tilintarkastuskilpailutuksen ja eduskunnan voimasuhdemuutosten myötä kaikki nyt allekirjoittaneet tilintarkastajat vaihtuvat jo vuoden 2012 tilien ja tarkastuksen osalta, joten sopinee, että näihin tilintarkastuskommentteihin sisällän myös muutamia näkemyksiä siitä, mitä vuosien 2008—2011 välillä on tapahtunut tilintarkastuksen näkökulmasta, ja mihin on syytä kiinnittää jatkossa myös huomiota.

Kaikkien näiden käsittelyssä olevien yhteisöjen osalta vuoden 2011 tilikauden aikainen tarkastus ja tilinpäätöstarkastus on suoritettu ennalta laaditun tarkastussuunnitelman ja Suomessa voimassa olevan hyvän tilintarkastustavan mukaisesti.

Voin todeta heti aluksi tarkastushavaintojen osalta sen, että näiden kaikkien yhteisöjen, eduskunnan, Ulkopoliittisen instituutin ja Valtiontalouden tarkastusviraston, talousasiat ovat kunnossa. Vuoden 2011 tilintarkastuksessa ei ole ollut mitään erityistä.

Eduskunnan osalta erillistarkastusten kohteena viime vuodelta olivat muun muassa eduskunnan hankinta- ja palkkaprosessit, varasto-omaisuus ja sen kierto, eduskunnan tietohallinto ja laaja tietohallinnon uudistamishanke. Eduskunnan peruskirjanpito ja sisäinen valvonta ovat kunnossa ja tilinpäätös on totta kai asianmukaisesti laadittu.

Kun tarkastelee vuosia 2008—2011, voi todeta eduskunnan osalta muutamia isoja asioita. Ensinnäkin talousarvioprosessiin kaiken kaikkiaan on näitten vuosien aikana saatu monella tavalla jämäkkyyttä ja kustannusten yleistä nousua on pystytty hillitsemään tehokkaasti. Ylibudjetointi on vähentynyt, ja talousarvion ohjausvaikutus ja osumatarkkuus on parantunut erinomaisen hyvin.

Täällä eri tavoin läsnä oleva eduskunnan peruskorjaushanke on kohtuullisen mittava kokonaisuus niin ajallisesti kuin taloudellisestikin. Peruskorjaushan alkoi syksyllä 2007 ja nykysuunnitelmin päättyy keväällä 2017. Kokonaiskustannukset ovat yhteensä hieman vajaa 200 miljoonaa, johon summaan vaikuttaa se, että eduskunta on kulttuurihistoriallisesti tärkeä kiinteistö. Se tuo omat lisänsä peruskorjaukseen.

Eduskuntatalon peruskorjaukseen ovat siis sitoutuneet merkittävät summat tulevien vuosien määrärahoja, ja on todettava, että hankkeeseen näin ollen liittyvät merkittävät kustannus-, laatu- ja aikatauluriskit. Peruskorjaushanke onkin ollut tilintarkastuksen yhtenä painopisteenä joka vuosi sen alusta saakka. Viime vuonna peruskorjaushankkeeseen käytettiin 19 miljoonaa euroa, mutta oleellista kaiken kaikkiaan on se, että hanke myös viime vuoden osalta eteni suunnitelmien mukaisesti erinomaisen hyvin.

Eduskunnalla on meneillään huomattavia tietohallintohankkeita. Myös näihin liittyy merkittäviä taloudellisia ja toiminnallisia riskejä, jotka heijastuvat sekä kansanedustajien lainsäädäntötyöhön että kanslian tarjoamiin tukipalveluihin. Myös tietohallintohankkeet ovat olleet tarkastuksen erityisenä painopisteenä, ja on todettava, että näissä ennen kaikkea toimijasta johtuen on ollut aikataulu- ja kustannusongelmia aika tavalla.

Tilintarkastuksen ja eduskunnan taloushallinnon kannalta keskeinen tulevaisuuden hanke on taloushallinnon siirtäminen Valtion palvelukeskuksen eli Palkeiden asiakkaaksi ja myös sitä kautta SAP-ympäristöön syksyllä 2014. Myös tämän hankkeen onnistuneeseen läpivientiin liittyy merkittäviä uhkatekijöitä. Ulkopoliittinen instituuttihan muun muassa on ollut jo Palkeiden asiakas, ja valitettavasti on todettava, että Valtion palvelukeskuksen toimintaan sisältyy erityisen paljon ongelmia, enkä näin tässä seisoen ole lainkaan innostunut eduskunnan siirtymisestä Palkeiden asiakkaaksi.

Eduskunnan osalta on myös todettava yksi yksittäinen asia. Eri selvitysten mukaan eduskunnan työtyytyväisyyteen on myös syytä kiinnittää jatkossakin erityistä huomiota.

Ulkopoliittisen instituutin osalta peruskirjanpito ja sisäinen valvonta ovat myös kunnossa. Tilinpäätös on asianmukaisesti laadittu. Toki tilintarkastajina olemme kiinnittäneet erityistä huomiota instituutin hankeseurannan kehittämiseen ja taloussäännön päivittämiseen. Instituutin osalta on todettava jo äskenkin todetut Valtion palvelukeskuksen käyttöön liittyneet ongelmat. Laatuongelmia on toki saatu karsittua, mutta niitä esiintyy edelleenkin kohtuuttoman paljon, ja instituutti itse joutuu käyttämään omia resurssejaan palvelukeskuksen laadun varmistamiseen, mutta ongelmista huolimatta palvelukeskuksen veloitushinta on kasvanut merkittävästi 2010—2011 ja on Ulkopoliittisen instituutin toimintaan nähden selvästi keskimääräistä korkeampi.

Valtiontalouden tarkastusviraston osalta peruskirjanpito ja sisäinen valvonta ovat mallikelpoisessa kunnossa. Tilinpäätös on asianmukaisesti laadittu. Tarkastusvirasto on toiminut vuonna 2011 itselleen laatiman vakaus- ja tehokkuusohjelman mukaisesti vähentämällä muun muassa henkilöstöään ja laatimalla itselleen toimiensa tehokkuuden ja vaikuttavuuden arviointijärjestelmän. Kaiken kaikkiaan virasto on omassa toiminnassaan näyttänyt esimerkkiä muulle valtionhallinnolle sopeuttamalla talouttaan valtionta-louden niukkuuteen.

On kuitenkin tässäkin todettava, että Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastustehtävät ovat lisääntyneet muun muassa vaalirahoitusvalvonnan myötä, eli tehtävät ovat lisääntyneet, mutta määrärahat ovat vastaavasti pienentyneet. Peruskysymys kuuluukin: onko Valtiontalouden tarkastusvirasto resursoitu riittävästi sen tehtävään ja yhteiskunnalliseen rooliin verrattuna? Julkisen toiminnan ja rahoituksen valvontaan ja läpinäkyvyyteen liittyy korostuneita tarpeita, ja toimiva tarkastusyksikkö on tällöin avainasemassa niin jälkikäteen tapahtuvan tarkastustoiminnan kuin ennalta ehkäisevässä ja hyvää sisäistä valvontaa korostavassa mielessä.

Arvoisa puhemies! Haluan omasta ja tilintarkastajien puolesta kiittää eduskunnan eri tahoja ja erityisesti hallinto-osastoa, eritoten toimistopäällikkö Pertti Rosilaa ja hallintojohtaja Pertti Rauhiota, erittäin hyvästä yhteistyöstä tilintarkastajien kanssa.

Pöytäkirjaan haluan myös todeta oman henkilökohtaisen kiitokseni Ernst & Youngin vastuulliselle tilintarkastajalle Jarmo Lohelle ja tilintarkastajille, entisille edustajakollegoille Reijo Kalliolle ja Petri Salolle, todella erinomaisen hyvästä yhteistyöstä.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Edustaja Korhosen, joka toimi eduskunnan tilintarkastajien varapuheenjohtajana viime kaudella, esittelypuheenvuoro oli erittäin perusteellinen ja selkeä, ja hän antoi siinä positiivista palautetta eduskunnan hallinnolle niin taloudenhoidosta kuin myöskin hallinnon osalta. Mutta hän nosti kyllä yhden asian esille, ja se on tämä Valtion palvelukeskuksen toiminta ja se, että eduskunnan taloushallintoa ollaan siirtämässä Palkeille ensi vuoden aikana. Nyt kun täällä ei ole varsinaisesti kyselytunti enää, haluan kuitenkin esittää kysymyksen edustaja Korhoselle: mitkä seikat te näette kaikkein ongelmallisimpina tässä Valtion palvelukeskuksen taloushallinnossa, kun eduskunnan taloushallinto siirretään sen alaisuuteen?

Timo V.  Korhonen  /kesk:

Arvoisa puhemies! Kiitoksia kysymyksestä! Ehkä tässä salissa nyt ei ole syytä mennä kovin yksityiskohtaisiin ongelmiin, mutta ehkä niitä Palkeiden ongelmia voisi kiteyttää ihan pariinkin sanaan eli toiminnan byrokraattisuus, ja rohkenen kyllä väittää myös, että toiminnan monipuolisuudesta johtuen kysymys on myös tietynlaisesta ammatti-taidottomuudesta, ei ehkä niinkään resurssipulasta mutta ehkä osittain ammattitaidottomuudesta. Mutta kieltämättä ongelmia esimerkiksi Ulkopoliittisen instituutin osalta on ollut tavattoman paljon. Näin ei voi jatkua.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa puhemies! Olen nimenomaan kiinnostunut tästä siksi, että toimin tätä nykyä eduskunnan tilintarkastajien puheenjohtajana, ja ehkä tilintarkastajien aiempi varapuheenjohtaja voi sitten antaa tukiopetusta tämän salin ulkopuolella tästä asiasta, koska ei voi olla niin, että eduskunnan tilintarkastajat toimisivat jotenkin vajailla tiedoilla tällaisessa asiassa.

Haluan lausua parhaimmat kiitokset eduskunnan tilintarkastajille hyvin tehdystä työstä ja ansiokkaasta esittelystä tässä tilanteessa.