Täysistunnon pöytäkirja 56/2012 vp

PTK 56/2012 vp

56. TORSTAINA 24. TOUKOKUUTA 2012 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Työeläkelaitosten riskinkantokyvyn vahvistaminen

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Eduskunnassa on käsittelyssä hallituksen esitys, jolla pyritään jatkamaan työeläkevarojen riskisijoittamista. Riskeihin halutaan varautua yhdistämällä sijoitustoiminnan puskuriin myös vakuutusliikkeen puskuri. Esityksessä korostetaan riskin ottamisen mahdollisuutta parempien tuottojen toivossa. On selvää, että kun riskiä kasvatetaan, kasvaa myös mahdollisuus sijoitustoiminnan tappioihin. Esityksessä ei harkita ollenkaan sitä, onko työeläkevarat sijoitettu siten, että ne myös pahana hetkenä olisivat turvaamassa maksettavia eläkkeitä. Lakiesityksen valmisteluun ovat merkittävästi osallistuneet suuret työeläkeyhtiöt, ja lainkin mukaan sosiaali- ja terveysministeriöllä on vain oikeus hyväksyä tai hylätä esitykset. Kysynkin vastuuministeriltä: halutaanko nyt pelata työeläkevaroilla liian riskillistä sijoituspeliä?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Ensiksikin tämä valmistelu on tehty ihan normaalin käytännön mukaan ja siinä ovat olleet kaikki keskeiset tahot mukana eli aivan niin kuin meillä normaalikäytäntö on. Se, että tämä on tehty, on tapahtunut juuri siitä syystä, että meillä ei tapahtuisi niille eläkevaroille mitään katastrofaalista, kun me jokainen tiedämme, miten vakavia taloustilanteita meillä on ollut ja varmasti edessä vielä on. Se, että meillä on ollut nämä kaksi puskuria ja nyt ne yhdistetään vahvemmaksi puskuriksi, mielestäni on erinomaisen hyvä asia, ja kyllä tässä ihan niin kuin tahto on nimenomaan siihen, että me pystyisimme säilyttämään tämän rahoituksen ja että me pystymme varmistamaan eläkkeet myös tulevaisuudessa ja että me pystymme ennustamaan ja ennakoimaan mahdollisia riskejä sekä työkyvyttömyyseläkkeiden määrässä että sitten myöskin sijoitusongelmissa.

Kaj Turunen /ps:

Arvoisa puhemies! Pientyönantajat ovat vuosia maksaneet kuluja suurempaa työkyvyttömyyseläkemaksua. Sitä on kertynyt työeläkeyhtiöihin yli 1,5 miljardia euroa. Lain mukaan liikaa maksetut maksut tulisi palauttaa. On väitetty, että niitä on palautettu, mutta samaan aikaan potti yhtiöissä on kuitenkin kasvanut. On vähintäänkin ristiriitaista se, että hallitus haluaa tämän liikaa kerätyn vakuutusmaksun sijoitustoiminnan riskipuskuriin ja samaan aikaan lupaa laskea palautettavan määrän liikaa maksaneille. Tämä laskutoimitus tosin aiotaan tehdä vasta sen jälkeen, kun lakiesitys on hyväksytty. Arvoisa ministeri: miten hallitus voi hyväksyä pääasiassa pientyönantajilta liikaa kerättyjen vakuutusmaksurahojen liittämisen puskuriin, jonka tarkoituksena on mahdollistaa yhä suurempi riskinotto sijoitustoiminnassa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Silloin aikoinansa, kun tätä asiaa minulle tultiin esittelemään, kysyin juuri sitä samaa asiaa, mutta minulle vakuutettiin, että kyllä ne on maksettu sinne takaisin. Nyt halutaan nimenomaan, että siinä on huomioitu nimenomaan nämä pienyrittäjät, kun vakuutusmaksua aikoinansa on alennettu jne. Ne ovat kaikki siinä kyllä. Pyysin siihen silloin valmisteluvaiheessa — siis tämä hallituksen esityshän on täällä eduskunnassa tällä hetkellä, ja jokainen edustaja voi sieltä perusteluista asian katsoa, kaikki on avattu sinne riittävästi mielestäni — vielä monia tarkennuksia, ja siellä on kaikki perustelut tälle asialle ja myöskin ne vaiheet, mitä on tapahtunut. Tietenkin eduskunta katsoo sitten, tarvitaanko siihen vielä mitään korjauksia. Varmasti löytyy yhteisymmärrys.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Lain mukaan eläkelaitosten on huolehdittava sijoitusten tarkoituksenmukaisesta hajauttamisesta. Nyt työeläkeyhtiöt ylipainottavat suomalaisia osakkeita tekemällä suoria osakesijoituksia. Työeläkesijoitusten salkuissa osakeriskin osuus on jo 70 prosenttia kokonaisriskistä, ja siitä suomalaisten osakkeiden osuus on noin puolet. Viimeksi riskit toteutuivat vuonna 2008 finanssikriisissä juuri, kun eläkeyhtiöille oli annettu mahdollisuus lisätä riskiä. Miksi hallitus haluaa tavoitella tuotto-odotusten toteutumista mieluummin lisäämällä riskinottoa kuin paremmalla sijoittamisella? Miksi ihmeessä ollaan valmiita lähtemään sijoitushuumaan, riskinottohuumaan, kun tuottoa on nykyisin niin mahdottoman vaikea ennustaa?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Todellakin on niin, että meillä lainsäädäntöhän sanoo, että esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriöllä ei ole eläkeyhtiöihin sellaista valtaa, että voisi sanoa, mihin te sijoitatte, vaan me edellytämme, laki edellyttää, että se on tuottavasti ja taloudellisesti sijoitettu. Jokaisella eläkeyhtiöllä on sitten hallitus ja oma hallintonsa, joka vastaa siitä, että näin myös tapahtuu.

Mainitsemanne asia on erittäin tärkeä asia, mutta nyt haluan muistuttaa siitä, että juuri näistä syistä, mitä te kerroitte, että on nämä sijoitusriskit — niitä on — me haluamme varautua niihin, koska me tiedämme, että tilanteet saattavat vaihtua hyvinkin äkkiä. On todettu, että nämä kaksi erillistä puskuria eivät ole riittävän vahvoja, ja tämä on se keino, millä me nyt yritämme sitten näitä puskureita vahvistaa. Mutta totta kai meidän pitää seurata koko ajan tätä tilannetta, joudutaanko joihinkin muihinkin toimenpiteisiin. Haluan nyt kuitenkin korostaa vielä sitä, että tavoite on myöskin se, että nämä maksut eivät nousisi niin suuriksi, että se kuitenkin sitten vaikeuttaisi kaiken kaikkiaan eläkerahastojen keräämistä.

Mauri  Pekkarinen  /kesk:

Arvoisa puhemies! On äärimmäisen tärkeää, että suomalaisten eläkeläisten, nykyisten ja tulevien, eläkkeet turvataan, niiden rahoitus turvataan. Tällä hetkellä eläkevarantojen sijoitusta koskevat säädökset ovat väliaikaisen menettelyn piirissä, väliaikaisella lainsäädännöllä säädettyjä. Tämä ei ole hyvä asiaintila. Hallituksen pyrkimys tässä asiassa on aivan oikea.

Mitä tulee pieniin yrityksiin ja vähän suurempiin yrityksiin, sekä Suomen Yrittäjät että myöskin näitten eläkesäätiöitten ja eläkekassojen edustajat ovat hyväksyneet tämän ison linjan, mikä tähän esitykseen sisältyy. Tässä on muuan riski, ja kysymykseni liittyy siihen riskiin. Hallitus on luvannut, että erillinen työryhmä lähtee katsomaan, miten se palautus varmistetaan, että se tulee oikein erityisesti näille pienille työnantajille, ne saavat sen palautuksen sen mittaisena kuin niille kuuluu eikä tällaista yliperintää jatkossa tapahdu. Huolehtiiko hallitus siitä, että näiltä osin todella se sinänsä lakiesitykseen kirjattu tahto ihan oikein ja käytännössä toteutuu?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Edustaja Pekkarinen, käytitte erinomaisen hyvän puheenvuoron. Kun meillä on ollut tällaisia väliaikaisia ratkaisuja, niin tällä me nyt yritämme saada siihen sitä vakautta. Ja kun kysytte, aiommeko huolehtia nimenomaan siitä seurannasta — kyllä, ja jos tarve vaatii, niin tulemme myös puuttumaan tilanteeseen.

Erkki  Virtanen  /vas:

Arvoisa puhemies! Suomalaiset eläkkeensaajat, tulevaisuuden eläkkeensaajat, ovat siinä mielessä paremmassa asemassa kuin useammat eurooppalaiset kumppaninsa, että olemme varautuneet keräämällä eläkerahastoja. Mitä suuremmat ne rahastot ovat tulevaisuudessa, sitä vähemmän joudutaan keräämään työssä olevilta. Siinä on toisaalta tuottovaatimusten ja toisaalta sitten sen riskin valinta, ja se on ongelma. Totta kai, jos olisi kristallipallo, olisi helppo päättää, kuinka paljon pitäisi sijoittaa ja kuinka paljon ei. Juuri siksihän tätä lakia nyt säädetään, että ei enää ajauduttaisi siihen tilanteeseen, jossa 2008 jouduimme kovin nopeasti säätämään lain, jolla estettiin se, että osakkeita olisi jouduttu myymään alihintaan.

Tiedustelisin: millä tavalla nyt jatkossa aiotaan varautua ylipäätään tämän eläkejärjestelmän kestokyvyn vahvistamiseen?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillähän on jatkuvasti erilaisia työryhmiä. Me jatkuvasti myöskin seuraamme tätä taloudellista tilannetta. Meillä on kyllä ajan tasalla olevat tiedot koko ajan siitä, missä nyt mennään. Tämä on erinomaisen tärkeä huomio, että tällaisissa tilanteissa, missä Suomi ja koko Eurooppa on, seurataan nimenomaan tätä eläkepuolta.

Miten me pystymme varmistamaan sen, että meillä ihan oikeasti on varaa maksaa tulevaisuudessakin niitä eläkkeitä? Me joudumme tekemään määrättyjä liikkuja siihen, että me varastoimme ja me varmistamme niitä puskureita, mutta kyllä tämä kaikki on sitä varten, että meillä on tulevaisuudessakin maksaa teille ja meille eläkkeitä ja niille, jotka tällä hetkellä niitä tarvitsevat.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! Toteutuessaan hallituksen esitys heikentää merkittävästi työeläkelaitosten valvontaa. Esityksen myötä heikennetään nimenomaan katevalvontaa. Olennainen muutos on, että osittamaton lisävakuutusvastuu voi olla negatiivinen, jota se nykylain mukaan ei voi olla. Valvonnan keinoksi jääkin ainoastaan vakavaraisuusvalvonta.

Arvoisa ministeri, eläkevaroillamme halutaan ottaa suurempia riskejä ja samaan aikaan heikennetään eläkelaitosten valvontaa. Kuinka saatte tämän yhtälön toimimaan?

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Kyllä tämä on tarkkaan harkittu, mikä valvonta siinä nyt erityisesti on. Totta kai siis nyt sen lisäksi, että on tätä valvontaa, mihin nyt edustaja viittaa ansiokkaassa kysymyksessään, me valvomme myös monella muulla eri tavalla. Mutta tämä vakavaraisuusvalvontahan on tietenkin sitten sitä, että me varmistamme, että niitä varoja ihan oikeasti on ja puutumme. Se on kuitenkin sellainen aika sensitiivinen valvontatapa, jolla saadaan aika nopeasti tieto siitä, että nyt on jotain tapahtumassa ja pystytään puuttumaan. Mutta totta kai tarvittaessa muutakin valvontaa tehdään, jos niin todetaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämän aiheen käsittely jatkuu hallituksen lakiesityksen käsittelyn muodossa eduskunnassa.

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.

​​​​