Täysistunnon pöytäkirja 56/2012 vp

PTK 56/2012 vp

56. TORSTAINA 24. TOUKOKUUTA 2012 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tiina ja Ville kysyvät, miten neuvolapalvelut toimivat. Kaarina ja Veikko ovat huolissaan lääkäriin pääsystä. Hallitus yrittää kuntakarttaharjoituksella korjata sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa olevia ongelmia jättäen valmistelussaan sivuraiteelle sen olennaisimman: miten tässä maassa turvataan sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestäminen ja ennen kaikkea rahoitus. Arvoisa peruspalveluministeri, milloin Tiina ja Ville, Kaarina ja Veikko saavat kuulla uutisen siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitusuudistus on käynnistetty?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Meillä on todella isoja uudistuksia nyt käynnissä. Me olemme lähteneet jo viemään eteenpäin tätä kuntarakenneuudistusta. Nyt sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistustyöryhmä on luovuttamassa väliraporttinsa muutaman päivän kuluttua. Tänään on myöskin julkisuudessa jo ministeri Virkkunen ilmoittanut, että tänne eduskuntaan ollaan tuomassa tieto siitä, millä tavalla tästä eteenpäin nämä palaset sitten lähdetään viemään eteenpäin niin, että nimenomaan ne sosiaali- ja terveysalan epäkohdat, jotka tänä päivänä siellä palveluiden piirissä ovat, saataisiin poistettua.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Kysyin peruspalveluministeriltä kysymyksen: milloin se olennainen asia — isot ja pienet asiat kun on hyvä erottaa toisistaan — milloin se olennainen asia, sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamistyö, ja tässä kohdassa erityisesti rahoituksen uudistaminen, laitetaan käyntiin? Arvoisa ministeri, te ette vastannut kysymykseeni.

Toisekseen, arjen huolet ovat sitä, milloin lääkäriin pääsee, ovatko palvelut saatavilla silloin, kun niitä tarvitsee, kuinka kaukana neuvolapalvelut ovat. Jos ette te kuuntele, arvoisa ministeri, arjen ääniä, niin uskokaa sitten Aki Lindéniä tai muita sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoita siinä, että jos ei päätöksiä pystytä pian tekemään, niin me ajaudumme kriisiin. Meillä on vielä aikaa. Te, arvoisa ministeri, vastaatte siitä, että tuo aika, joka on käytettävissä, käytetään hyödyllisesti. Milloin tässä maassa käynnistyy sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen kokonaisuudistus?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Edustaja Rehula varmasti kuuli edellisen vastauksen. Edellisen hallituksen aikana ei keskeneräisistä asioista puhuttu, ja nyt meillä todellakin on asia keskeneräinen siltä osin, että meillä työryhmän työskentely on vielä kesken ja se heidän väliraporttinsa on vasta tulossa. Kun on jo kerrottu, että tänne eduskuntaan ollaan kesäkuun puolella jo tuomassa kaikille edustajille tiedoksi ne vaiheet, jotka nyt on käyty läpi, ja sitten ne seuraavat askeleet tästä eteenpäin, niin mitä edustaja Rehula nyt ihan eksaktisti olettaa, että tässä tilanteessa voi sanoa?

Puhemies Eero Heinäluoma:

No niin, tässä päästiin opposition kyselytunnille. — Edustaja Rehula, olkaa hyvä, vastaus.

Juha  Rehula  /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Minulla on yksinkertainen kysymys. Ensinnäkin taustalle: kuntakarttaharjoitus ei tule ratkaisemaan sitä olennaisinta ongelmaa, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut tässä maassa järjestetään. Te vastasitte siihen, että on työryhmätyöt kesken; kyllä, minä tiedän sen. Minä olen lukenut työryhmän, jonka te olette asettaneet, toimeksiannon. Mutta kysyn: milloin toinen olennainen asia, rahoitusuudistus, lähtee liikkeelle?

Olen lukenut hallitusohjelman, mitä siellä lukee. Olen lukenut kummankin sosiaali- ja terveysministeriössä olevan ministerin haastatteluja, kannanottoja, kuunnellut puheita. Olennainen asia: milloin rahoitusuudistus käynnistyy tilanteessa, jossa teillä ei ole teidän budjeteissanne lisää rahaa mutta itse koen, että nykyrahoista on saatavissa enemmän irti, kun todellisuudessa ja ihan asiantuntijaporukalla katsotaan, miten rahoitusuudistus pitää tehdä. (Ben Zyskowicz: Edustaja Rehula kyselee omia tekemättömyyksiään!) — Ei muuten pidä paikkaansa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Me viemme tätä rahoitusasiaa hyvässä yhteistyössä ministeri Risikon kanssa eteenpäin. Tuossa juuri keskustelimme, voiko tämän tarkemmin nyt edustaja Rehulalle tässä yhteydessä sanoa, koska edustaja Rehula varmasti viittaa tässä monikanavarahoitukseen, ja se kuuluu puolestaan ministeri Risikon puolelle, jos hän sitten omalta osaltaan tästä jatkaa.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa herra puhemies! Meillä on tällä hetkellä tämä kunta- ja palvelurakenneuudistus ja siihen liittyvä sosiaali- ja terveydenhuollon selvitys, ja tämän kuun lopussa sosiaali- ja terveyspoliittinen ministeriryhmä käsittelee sitä osuutta, nimenomaan tätä sosiaali- ja terveydenhuollon osuutta siitä. Tähän olennaisesti liittyy myös rahoitus, ja siihen liittyvät niin Kela-rahoitus kuin muut monikanavarahoituksen elementit. Siihen liittyvät myös valtionosuudet. Nämä kaikki asiat käsitellään siinä kokonaisuudessa, jota nyt viedään eteenpäin. Osana tätä on tämä monikanavarahoituksen läpinäkyvyyden tekeminen suhteessa Kela-rahoitukseen, joka on siellä allekirjoittaneen puolella. Siitä on raporttia tulossa ihan tässä varmasti jo kevään tai jopa alkusyksyn aikana, siitä, miten me voimme saada lisää läpinäkyvyyttä tähän monikanavarahoitukseen, ja siitä, miten me voimme niitä ongelmia poistaa, mitä monikanavarahoitus aiheuttaa. (Mauri Pekkarinen: Mutta mitä te aiotte tehdä?) — Töitä. (Juha Rehula: Mutta milloin?)

Tapani Tölli /kesk:

Arvoisa puhemies! Tähän rahoituskysymykseen ei näyttänyt tulevan vastausta. Minä jatkan tai laajennan tätä kysymystä. Kuntakarttaharjoitus ei tuo ratkaisua sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Tämä noin 70 kunnan malli on sellainen, että siinä kaksi kolmasosaa kunnista jää liian pieniksi sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen. Mikä teidän ratkaisunne on, miten tämä hoidetaan? Ei pelkästään tämä vahvan peruskunnan malli tuo tähän ratkaisua. Liitän tähän myös sen, ajatteko te minkälaisella pakolla tätä kuntarakennemuutosta. Viimeksi eilen ministeri Virkkunen ei sulkenut pois sitä, etteikö käytetä taloudellista tai hallinnollista pakkoa tai lainsäädännön mukanaan tuomia pakotteita.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Ymmärrän kyllä siis keskustan huolen. Se, mitä hallitus on nyt tekemässä, olisi pitänyt tehdä jo kauan aikaa sitten. Meidän pitää kertakaikkisesti saada meidän sosiaali- ja terveydenhuoltomme rakenne sellaiseksi, että se kestää myöskin pitkälle tulevaisuuteen. Siinä me puhumme juuri näistä edustaja Rehulan mainitsemista ihmisten palveluista, siitä, millä tavalla terveyskeskukseen pääsee, millä tavalla vaikkapa perheiden tuiki tärkeät palvelut saadaan toimimaan. Siihen liittyy tämä koko kuntauudistus niin ikään, että me saamme leveämmät hartiat, niin että ne palvelut voitaisiin turvata sinne pitkälle tulevaisuuteen. (Mauri Pekkarinen: Siinä menee pieleen!)

Hallitusohjelman mukaisesti tätä asiaa ollaan viemässä eteenpäin. Edustaja Rehula, se lukee siellä hallitusohjelmassa, sieltä sen voi lukea. Me pyrimme parempaan sosiaali- ja terveydenhuollon integraatioon, (Juha Rehula: Milloin?) me pyrimme saamaan parempaa integraatiota erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välillä, ja me pyrimme siihen, että me saamme alueellisen tasa-arvon näiden palveluiden suhteen myöskin. Me puhumme silloin mobiilipalveluista. Me puhumme siitä, millä tavalla syrjäseudulla turvataan palvelut ja millä tavalla myöskin metropolialueella, suurkaupungeissa turvataan nämä palvelut.

Hallitus ottaa koko Suomen kokonaisuuden tässä huomioon ja lähtee viemään tätä uudistusta sosiaali- ja terveydenhuollon osalta eteenpäin juuri niin, että me kuuntelemme myöskin niitä kuntien erityispiirteitä, sitä, mitä siellä on saatu jo aikaiseksi (Puhemies: Nyt taitaa olla minuutti täynnä!) ja millä tavalla voidaan sitä hyödyntää tämän uudistuksen osalta myöskin.

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Hallituksen lähtökohta on se, että kunnilla säilyy jatkossakin rahoitus- ja järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista, ja tämän varmistamiseksi kuntarakennetta on vahvistettava. (Mauri Pekkarinen: Aivan väärä peruste!) Tiedämme, että läheskään kaikki kunnat eivät tällä hetkellä pysty tyydyttävällä tavalla vastaamaan peruspalveluista. Kuntien osalta olennaista on luonnollisesti se, että kunta on niin vahva ja elinvoimainen, että siellä on omaa verotulopohjaa, jolla voidaan asukkaiden palveluita rahoittaa.

Tärkeä osa rahoituspohjaa ovat myös valtionosuudet, ja valtionosuusuudistus on juuri käynnistymässä. Kesäkuun alussa tässä aloittaa selvitysmies, joka tekee ehdotuksen siitä, millä tavalla pystymme uudistamaan valtionosuusjärjestelmää niin, että se olisi nykyistä kannustavampi ja selkeämpi, jotta pystymme jatkossakin varmistamaan peruspalvelut ja niiden toimivuuden kaikkialla Suomessa.

Sirkka-Liisa Anttila /kesk:

Arvoisa puhemies! Viime vaalikaudellahan tehtiin töitä sen eteen, että pääsy lääkäriin helpottuisi, ja siinä onnistuttiinkin, mutta haasteita on edelleen, ja haasteet tulevat nimenomaan nyt siitä, että meillä ihmisiä hoidetaan tavalla, jossa hoito tulee tavattoman kalliiksi. Yksi on nämä MedOne-tyyppiset lääkäripalvelut, mutta vielä suurempi ongelma on se, että kun perusterveydenhuolto ei toimi, niin silloin joudutaan sinne erikoissairaanhoidon palveluihin ja se tulee entistä kalliimmaksi.

Nyt minä tarjoan malliksi Forssan tyyppistä toimintatapaa. Ilman mitään kuntarakenteen ohjauksia me olemme ihan itse hoitaneet sen, pistäneet alemmanasteisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteen. Meillä ovat asiakkaat tyytyväisiä, me olemme erittäin kustannustehokkaita. Antakaa meidän kuntakentällä tehdä itse näitä ratkaisuja. (Ben Zyskowicz: Mikä on estänyt kuntakenttää tekemästä omia ratkaisujaan?) Sehän, että yritätte hallituksesta käsin koko ajan niitä tyrkyttää, menee juuri sellaiseksi kuntakohellukseksi, jossa nyt ollaan. Minun kysymykseni kuuluukin: koska te käynnistätte sellaisen ratkaisun näissä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa, jossa kuntakentällä saadaan itse tämä ratkaisu tehdä, koska eihän teiltä sitä tule?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Näinhän se on, että siellä kunnissa se varsinainen työ tullaan tekemään, mutta että se työ onnistuisi, niin kyllä täältä valtiovallan taholta pitää pystyä antamaan myöskin tietyt parametrit sille, että meidän kuntakenttä ei eriydy. Meillä on tänä päivänä palvelun saanti esimerkiksi pohjoisen perukoilla tai itäisessä Suomessa eri tasolla kuin esimerkiksi Länsi-Suomen puolella tai vaikkapa pääkaupunkiseudulla. Näihin epäkohtiin juuri meidän täytyy tarttua, niin kuin edustaja sanoi, ja sen takia tarvitaan myöskin ohjausta. Ei voida jättää pelkästään kuntien itsensä kontolle tätä kehittämistyötä, koska me tiedämme, mitä tästä on jo seurannut. Sen vuoksi valtiovallan pitää pystyä myöskin jämäkällä otteella ohjaamaan sitä, millä tavalla nämä palvelut saadaan toimimaan juuri niin kuin edustaja tässä sanoi, että ne hoitoketjut toimisivat ja meillä esimerkiksi sairaalapaikoilla ei makuutettaisi ihmisiä liian pitkään vaan he pääsisivät kuntoutukseen ja sitä kautta kotiutumaan. Tähän tarvitaan tätä sosiaali- ja terveydenhuollon integraatiota, jotta sielläkin oikea käsi tietää, mitä vasen tekee.

Pirkko  Mattila  /ps:

Arvoisa herra puhemies! Kuntarajojen muutos ei vähennä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia, kuten edustaja Tölli totesi. Sote-rakenne on aivan eri asia kuin kuntarakenne. Eilen kuulimme tarkastusvaliokunnan mietinnön, jossa todettiin esimerkiksi tietojärjestelmien kustannusten nousseen huomattavasti sosiaali- ja terveyspalveluissa, elikkä meillä on edelleen olemassa tietyntyyppistä normiohjausta — jos ei suoraan lainsäädäntöä — samanlaista ohjausta, joka nostaa kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Arvoisa ministeri! Minä haluan kysyä, onko sosiaali- ja terveyspalveluissa normiohjauksen tyyppistä säädäntöä tai ohjausta, joka nostaa kustannuksia, ja aiotteko tarkistaa, onko tilanne juuri näin, elikkä päästään suoraviivaisempaan potilaan hoitopolkuun ja potilaat ovat oikeilla paikoilla.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Eilen täällä salissa käytiin keskustelua ict-hankkeista ja siitä, että meillä on jo hyvin pitkältä ajalta havaittu, että tätä meidän isoa kokonaisuuttamme ei ole saatu ihan oikeaan suuntaan vietyä eteenpäin, ja tähän liittyvät juuri ne haasteet.

Jos me ajattelemme ihan vaikkapa raiteina tätä, niin meillä tänä päivänä, kun kuntarajan ylittää, raideleveys muuttuu, eli tieto ei kulje, niin kuin sen pitäisi, paikasta toiseen, ja kun 2014 meillä tulee vapaa liikkuvuus, niin tässä tulee ihan selkeästi haasteita, ja nyt meidän pitää saada ratkaistua, millä tavalla nämä rajapinnat saadaan hoidettua. Jos katsotaan menneisyyttä, niin se alkubetoni, joka silloin valettiin, ei välttämättä ollut ihan oikeanlainen betoni, että siitä olisi saatu tehtyä sellaista jälkeä, että nyt voitaisiin sanoa, että ei mitään hätää, jatketaan vain samaan malliin. Tästä johtuen olen itse kiinnittänyt tähän jo pidemmän aikaa huomiota ja muutama kuukausi sitten sosiaali- ja terveysministeriössä olen antanut ohjeet, että me tarvitsemme tämmöisen second opinionin, eli meille on tulossa kansainvälinen ryhmä, joka arvioi Suomen ict-hankkeita ja myöskin sitä, millä tavalla tästä eteenpäin pitäisi lähteä muuttamaan kurssia, jotta me saisimme pysyttyä aikataulussa, jotta saadaan nämä (Puhemies: Minuutti taitaa olla täynnä!) kaikki hyvät hankkeet, jotka hallitusohjelmassakin on kirjattu, vietyä eteenpäin ihan kunnolla.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kiinnitän myös ministereiden huomiota aikarajoitukseen. Minuutti on sama sekä edustajalla että ministerillä.

Lenita Toivakka /kok:

Arvoisa puhemies! Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja uudistaminen on varmasti tärkein osa kuntauudistusta, ja on äärettömän hienoa, että tässä tärkeässä asiassa päästään viimein eteenpäin. Tätä odotetaan kunnissa, tätä odottavat monet kuntien asukkaat, että me todella teemme toimenpiteitä, joilla palvelut pelastetaan ja turvataan eri puolilla Suomea. (Mauri Pekkarinen: Kuuntele nyt, Urpilainen!) Puhutaan kouluterveydenhuollosta, neuvolasta, terveyskeskuksista, vanhustenhoivasta, keskussairaaloista, ja nyt on hyvin tärkeää, että muodostetaan todellakin kokonaisuus, että sosiaalihuolto, terveydenhuolto, erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat jatkossa lähempänä toisiaan.

Arvoisa ministeri! Mitä aiotte tehdä, että me saisimme enemmän painoarvoa ennalta ehkäisevälle työlle? Onhan tämä olennainen osa myös tätä tärkeää kehittämistyötä.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Esimerkiksi sosiaalihuoltolaissa on kunnille ihan selvät velvoitteet siitä, että kuntien täytyy panostaa ennalta ehkäiseviin palveluihin siinä määrin, kuin kunnassa on tarvetta niihin, esimerkiksi perheiden kotipalveluun, tämä on hyvä esimerkki. (Ben Zyskowicz: Kun eivät ne panosta!) Se ei todellakaan toteudu kuntakentässä tasa-arvoisesti, ja valitetta-vasti voi katsoa, että aina ei budjetoida riittävästi tarpeeseen nähden. Toisaalta myöskin lastensuojelulaissa on selvästi omat pykälänsä siihen, millä tavalla ennalta ehkäisevää työtä täytyy tehdä, niin että ei tarvitsisi edes kirjautua lastensuojelun asiakkaaksi, vaan kunnalla on velvollisuus turvata se, että perheet saavat tarvitsemansa avun, ja tässä meillä on paljon tekemistä. Ensinnäkin, kun meillä lainsäädännöllisesti tässä on jo tehty korjausliikkeitä ja laki tälläkin hetkellä edellyttää, että kunnat tarttuvat näihin asioihin vakavasti, kuntapäättäjillä on todella iso rooli tässä, millä tavalla kunnissa tätä puolta kehitetään ja millä tavalla painopistettä saadaan vietyä eteenpäin. Jos katsotaan, millä tavalla tämä kehitys on mennyt meillä eteenpäin viimeisten kymmenen vuoden aikana, niin joissain kunnissa on lisätty kotiapua ja joissain päinvastoin on leikattu kotiavusta, ja tämmöinen tilanne on täysin kestämätön.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Ministeri äsken viittasi kuntauudistukseen, ja kuntaministeri sanoi, että monikaan kunta ei pysty nytkään vastaamaan peruspalveluista. Eikö täällä nähdä sitä, että koko tämä, voisiko sanoa kohta ex-sihteeri Jungnerin sanoilla, unelmahöttö tässä uudistuksessa on pelkästään sitä, että lakiin kirjataan nyt niin tiukkoja juttuja, että kunnat pakotetaan kuntaliitoksiin tätä kautta? Kaikki nämä asiat sosiaalipuolella, ikäihmisten jutut, jotka ovat nyt tulossa, että nyt kuntien on hoidettava lakisääteisesti nämä asiat — tämähän on koko juoni ainoastaan sitä, että kunnat pakotetaan yhtymään toisiinsa ja liittymään toisiinsa, jotta nyt nämä uuden hallituksen lakisääteiset jutut ja kuntavelvoitteet voitaisiin hoitaa. Eikö ole kysymys tästä, kuntaministeri, että tämä on tällainen holistinen kokonaisuus, jolla teidän hommanne hoidetaan?

Hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen

Arvoisa puhemies! Meillähän on erittäin hyvä keskustan johdolla säädetty kuntajakolaki, joka lähtee siitä, että kunnalla on oltava riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavaroihin perustuvat edellytykset vastata asukkaiden palveluiden järjestämisestä ja rahoituksesta, ja tiedämme, että tällä hetkellä suomalainen kuntakenttä ei vastaa tähän tarpeeseen. (Perussuomalaisten ryhmästä: Ei mikään kunta pysty vastaamaan!)

Yli 200 kuntaa on joutunut siirtämään muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen erilaisille ylikunnallisille organisaatioille, eivät ne pysty enää vastaamaan itsenäisesti näiden palveluiden järjestämisestä, ja myös rahoituksessa on suuria ongelmia. (Mauri Pekkarinen: Totta kai!) Sen vuoksi olen eri mieltä kuin edustaja, joka täällä aiemmin toi esiin, että palvelurakenne ja kuntarakenne eivät lainkaan linkittyisi toisiinsa. Kyllä meidän lähtökohtanamme on jatkossakin säilyttää Suomessa erittäin hyvä kuntapohjainen järjestelmä. Se on hyvin joustava, tehokas, laadukas tapa järjestää ihmisten palvelut ja varmistaa myös ihmisille tärkeät lähipalvelut, mutta se edellyttää myös sitä, että kunnat ovat riittävän kokoisia, riittävän vahvoja, elinvoimaisia kantaakseen sen vastuun.

Mari Kiviniemi /kesk:

Arvoisa puhemies! Ministeri Virkkusen ajatus siitä, että kuntien pitäisi yksin järjestää kaikki palvelut, on täysin todellisuudelle vieras ja palveluiden järjestämisen ja saatavuuden kannalta erittäin vaarallinen. Me emme pysty tähän maahan sellaista mallia löytämään, että meillä olisi niin vahvat kunnat, että ne selviäisivät kaikista palveluista yksin ilman kuntien välistä yhteistyötä. Edes Helsingin kaupunki ei pärjää ilman kuntien välistä yhteistyötä. Sellaista mallia ei löydy mistään maailmasta, vaan kaikkialla lähdetään siitä, että kuntien välinen yhteistyö on aivan kelpo tapa hoitaa ihmisille välttämättömät peruspalvelut, ja varsinkin erikoissairaanhoidossa sitä ilman muuta tarvitaan.

Mutta en kuullut keneltäkään ministeriltä vastausta siihen alkuperäiseen edustaja Rehulan kysymykseen, mitä te aiotte tehdä sille, että tätä rahoitusjärjestelmää uudistetaan niin, että rahat saadaan riittämään paremmin. Näyttää siltä, että te näennäispuuhastelette pelkästään kuntarakenteen kanssa ettekä ole kiinnostuneita (Puhemies: Ja nyt minuutti taitaa olla täynnä!) itse siitä asiasta, siitä, että rahat saadaan riittämään paremmin. Onko todella näin?

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Niin, edustaja Kiviniemi osui tässä hyvin olennaiseen asiaan, siihen, millä tavalla me saamme rahat riittämään. Tämä vaatii myöskin sitä, millä tavalla ne palvelut järjestetään, millä tavalla ihan oikeasti järkeistetään tavallisen kansalaisen näkökulmasta sitä, että kun hän hakee apua terveyskeskuksesta, hän sen avun sieltä saa, eikä käy niin, että häntä pallotellaan paikasta toiseen ja hän tulee saman vaivansa kanssa monta kertaa samalle vastaanotolle odottamaan. Tämä on sitä realiteettia, jossa me elämme nyt keskustan jälkeisessä Suomessa. Siinä, millä tavalla meillä esimerkiksi katsotaan näitä vuokralääkäreitä ja millä tavalla he lähettävät potilaita erikoissairaanhoitoon, hoitoketjut eivät toimi, niin siinä meillä on todellakin se järkeistämisen paikka, ja siinä, millä tavalla me saamme ennalta ehkäisevää työtä, että me saamme esimerkiksi lastensuojelun todella kalliita toimenpiteitä vähennettyä. Ne ovat paitsi inhimillisestä näkökulmasta kestämättömiä, myös taloudellisesti kestämättömiä. Tällä hetkellä, kun valtion velkamäärä on siinä 8 miljardin paikkeilla, varmasti tekin ymmärrätte, että lisävelanotolla me emme näitä ongelmia saa hoidettua, vaan meidän täytyy kertakaikkisesti järkeistää ja inhimillistää sitä tapaa, millä niitä palveluita siellä ihmisille annetaan.

Tuija Brax /vihr:

Arvoisa herra puhemies! Oli ilo kuunnella, että ministeri oli reagoinut eiliseen eduskunnan yksimieliseen kannanottoon tarkastusvaliokunnan huolista koskien terveydenhuollon it-hankintoja. Hienoa, että olette jo lähteneet liikkeelle.

Nyt eilen kuitenkin eduskunta yksimielisesti hyväksyi myös ponnen, että asioilla on niin kiire, että nyt samassa yhteydessä, kun linjataan tätä sote-rakenneuudistusta, josta kerroitte ensimmäisissä vastauksissa, on hallituksen jo myös kerrottava vastuu tästä it-puolenkin organisoinnista, ettei käy niin, kuten tämänhetkisestä asetusviidakosta ja asetusten puutteesta johtuu, että siellä on vielä viimekätisiä aukkoja siitä, että jos ei päästä vastuista sopimukseen, niin kenelläkään ei ole vastuuta huolehtia siitä, että kun ne Kaarinat ja Villet ja Tiinat ja Veikot menevät sinne terveyskeskukseen, niin siellä myös toimivat it-järjestelmät. Lääkärin aika ei mene siihen, että hän sählää vanhojen, toimimattomien, yhteensopimattomien järjestelmien kanssa.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Niin, tarkastusvaliokunta on tehnyt erinomaisen raportin, ja kyllä se raportti on sellainen, minkä pohjalta myöskin hallitus lähtee tätä asiaa katsomaan ja arvioimaan. Kun ollaan nyt yön yli vasta tätä asiaa päästy sulattelemaan, vielä ei pysty antamaan eksaktia vastausta tähän edustajan kysymykseen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.

​​​​