Täysistunnon pöytäkirja 56/2012 vp

PTK 56/2012 vp

56. TORSTAINA 24. TOUKOKUUTA 2012 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Suomen osallistuminen Islannin ilmatilan valvontaan

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Kysymys pääministerille. Hallitus valmistelee Suomen osallistumista Islannin ilmatilan valvontaan. Toiminta olisi osa Nato-missiota, joka on ollut käynnissä Nato-maiden ilmavoimien rotaationa vuodesta 2008.

Jo aiemmin keväällä 2009 Suomelle ehdotettiin osallistumista yhdessä Ruotsin kanssa. Tuolloin Suomi kieltäytyi, ja silloinen puolustusministeri Jyri Häkämies totesi, että Islanti on Nato-maa ja siksi sen ilmatilan valvonta kuuluu Natolle, ei Suomelle.

Herra pääministeri, mikä nyt on muuttunut? Mistä rahat? Puolustusvoimissa jaetaan parhaillaan lopputilejä ja suljetaan varuskuntia, mutta rahaa tuntuu riittävän uusiin Nato-operaatioihin.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hallitus ja tasavallan presidentti ovat Utvassa päätyneet siihen, että me selvitämme mahdollisuuden tiivistää pohjoismaista puolustusyhteistyötä myös tällä tavalla. Meillä on hyvin tiivis yhteistyö Pohjoismaiden välillä puolustusmateriaali- ja puolustusyhteistyöalalla, ja sitä on päätetty tiivistää, koska koemme, että se on Suomen intressien mukaista, ja muissa Pohjoismaissa koetaan vastaavalla tavalla.

Meillä Ilmavoimat harjoittelevat jo tällä hetkellä Pohjoismaiden kollegojen kanssa. Nyt olisi kysymys siitä, voidaanko tätä harjoitustoimintaa laajentaa siten, että Ruotsi ja Suomi osallistuisivat Islannin ilmatilan valvontaan.

Tämä rahakysymys. Rahaa tähän ei ole lisää osoitettavissa, ja tämä on yksi selvitettävissä oleva asia. Mutta alun pitäen on ollut semmoinen ajatus, että tämä on osa Puolustusvoimien normaalia toimintaa siinä mielessä, että rahoja käytetään lentämiseen harjoittelumielessä, ja sitä voidaan tehdä vähän eri puolilla, mutta tämä tosiaan on nyt (Puhemies: Ja minuutti on täynnä!) monelta osin selvittelyssä.

Jyrki Yrttiaho /vr:

Arvoisa herra puhemies! Miten te, herra pääministeri, arvioitte Suomen osallistumisen vaikuttavan maamme asemaan ja ulkopoliittiseen linjaamme? Hanketta verhoillaan pohjoismaiseksi yhteistyöksi, mutta laajasti on tiedossa, että se on selkeästi Nato-missio. Hallitus lennättää Suomea Hornetin siivin kohti Nato-jäsenyyttä. Miten arvioitte Venäjän suhtautuvan tähän naapurimaansa uuteen avaukseen?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Suomi tekee ihan itsenäisesti omat ratkaisunsa, oli sitten kysymys taloutta tai maanpuolustusta tai ulkopolitiikkaa koskevista asioista, eli me teemme sen, minkä omalta kannaltamme hyväksi arvioimme. Tässä ei ole kysymys kovin kaksisesta asiasta, (Mauri Pekkarinen: Erittäin suuresta asiasta! — Sirkka-Liisa Anttila: 8 miljoonaa maksaa!) ja kaikkein vähiten siinä on kysymys mistään siirtymisestä Natoon tai hivuttautumisesta Natoon. Meillä oli — en muista nyt vuotta — takavuosina tilanne, jossa 80 prosenttia suomalaisista rauhanturvaajista osallistui Naton kriisinhallintaoperaatioihin. Tälläkin hetkellä olemme siellä, eli meidän yhteistyömme on ollut vuosikausien ajan vapaaehtoisesti, tietoisesti, erittäin vahvasti käytävää Nato-yhteistyötä. Tässä on monia kansallisia intressejä, miksi näin on haluttu tehdä, mutta tässä kyseisessä tapauksessa on kyse nimenomaan uusien toimien, yhteistyömuotojen kehittämisestä Pohjoismaiden kesken.

Jussi Niinistö /ps:

Arvoisa puhemies! Ei voi välttyä vaikutelmalta, että hallitus itse asiassa käyttää pohjoismaista yhteistyötä, mikä sinällään on hyvin kannatettavaa, eräänlaisena peitevärinä sille, mikä on hallituksen tavoitteena taustalla, eli Nato-suhteen syventämiselle ja yleensä transatlanttisille suhteille. Mikä on, että hallituksen täytyy pimittää tietoa Islannin operaatiosta? Mitä siinä niin häpeiltävää on? Millä aikataululla tämä on nyt sitten etenemässä Utvan kautta tänne eduskuntaan, ja menevätkö nämä rahat tosiaan Puolustusvoimien toimintamenoista? Voiko näitä miltään muulta momentilta ottaa? Kansainvälisestä kriisinhallinnasta ehkä.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Aikataulusta en ihan tarkkaan osaa sanoa, mutta jos jotakin nyt pitäisi veikata, niin olisikohan syksyn asioita. Tässä ei ole mitään pimitettävää. Kaikki tämä käydään hyvin avoimesti läpi myös eduskunnassa heti, kun vaan osataan vastata kaikkiin kysymyksiin. Meillä on iso joukko asioita, joita paraikaa selvitetään, muun muassa tämä talouspuoli. Meillä ei ole pienintäkään tarvetta pimittää transatlanttisen yhteistyön tiivistämisen pyrkimystä, me teemme sen avoimesti ja vakaasti harkiten ja ihan tietoisesti. Me haluamme vahvistaa Suomen transatlanttista yhteistyötä. Samoin me haluamme vahvistaa pohjoismaista puolustusyhteistyötä. Tämä on ihan selkeästi luonnollisesti myös Nato-maan ilmavalvontakysymys, siinäkään ei ole mitään pimitettävää. Eli tästä kaikesta pitää käydä hyvin avoimesti keskustelua. Mutta semmoinen väite, että tämän varjolla Suomi liikkuisi Natoa kohti, ei pidä paikkaansa. Kaikki tietävät, että Suomi on ollut Nato-yhteistyön kanssa hyvin aktiivinen takavuosina ja on sitä tälläkin hetkellä.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Vuonna 2009 puolustusvaliokunta tätä asiaa käsitteli, nimenomaan käsitteli, ja totesi silloin, että ei ole perusteltua lähteä tähän Islannin ilmavalvontaan. Kun tämä asia tuli nyt esille, niin Karjalan Lennoston komentaja, eversti Jussila sanoi heti selkäytimestä, että tästä ei ole mitään hyötyä Ilmavoimien näkökulmasta, minkä sitten vahvisti seuraavana päivänä vielä vankemmin Ilmavoimain entinen komentaja, kenraali Matti Ahola omassa kirjoituksessaan. Kyllä tällä pohjoismaisella hankkeella on Nato-yhteys, senhän kaikki näkevät, ilman muuta. Jos sitten Suomi tekee aikoinaan tästä päätöksiä, niin se on poliittinen päätös, se ei ole mikään tämmöinen tekninen asia, että harjoitetaan nyt lisää tällä tavalla Ilmavoimiamme siellä Islannin yllä. Se ei ole mikään tekninen asia, se on poliittinen päätös, jolla on tämä kytkentä olemassa myös tähän Nato-yhteyteen.

Minun kysymykseni on, sanokaa, herra pääministeri: mitä sellaista on tapahtunut vuoden 2009 jälkeen Suomen toimintaympäristössä taikka Suomen Puolustusvoimien asioissa ja harjoituskuvioissa, että nyt pitäisi tehdä toisenlainen päätös kuin vuonna 2009 tehtiin täällä eduskunnassa puolustusvaliokunnassa?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Oikeastaan se selkein muutos on tämä pohjoismaisen yhteistyön vahvistaminen, eli se oli jo silloin hyvin ajankohtaista ja silloin sitä rakennettiin. Tässä ovat ajatukset muuttuneet siltä osin, että ollaan valmiita katsomaan myös tätä kysymystä. Se, että jos joskus on päädytty toisenlaiseen ratkaisuun, ei saa estää tulevaisuudessa toisenlaisia ratkaisuja. Niitä pitää aina katsoa kussakin ajassa erikseen.

Se on ihan totta, mitä edustaja Kääriäinen sanoi, että se on selkeä poliittinen ratkaisu eikä se ole tekninen ratkaisu. Juuri näin: ei se ole mikään tekninen ratkaisu, vaan se on poliittinen ratkaisu, ihan samalla tavalla kuin Suomi on osallistunut Nato-operaatioihin vaikkapa Afganistanissa tai missä hyvänsä. Tässä on vain vähemmän sotaisasta asiassa kysymys eli ilmatilan valvonnasta tässä tapauksessa yhdessä Ruotsin kanssa ja mahdollisesti muiden Pohjoismaiden kanssa.

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Ilmavoimien edustajat ovat todenneet tähän mennessä, että sitä pohjoismaista yhteistyötä ilmavoimien osalta voidaan viedä eteenpäin kahdella tavalla. Toisaalta siten, että pohjoisessa Euroopassa harjoitellaan yhdessä Suomi, Ruotsi ja Norja kuviona. Sitä on tehtykin, se on toiminut hyvin, ja siitä on saatu erittäin myönteisiä kokemuksia myös järjestelmätasolla. Toinen hyötynäkökulma on se, että on meneillään ilmatilannekuvan vaihtaminen näitten maitten kesken. Siitä on ilman muuta hyötyä. Siis vuoden 2009 jälkeen on edetty tähän suuntaan, niin kuin äsken kuvasin. Kysyn nyt: Mitkä ovat ne syyt, minkä takia tästä vielä pitäisi ottaa todella pitkä askel, ihan uuteen kuvioon pitkä askel, Islannin ilmavalvontaan, pohjoismaisen yhteistyön nimissä? Mikä on se syy?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Edustaja Kääriäinen kuvaili erittäin hyvin pohjoismaisen yhteistyön tiivistämistä, jossa käy hyvin esille se, että meidän yhteistyötämme ei sanele Nato- ja ei-Nato-raja. Me harjoittelemme Nato-maa Norjan kanssa. Itse asiassa Ilmavoimat on harjoitellut useiden muidenkin maiden kanssa, jotka kuuluvat Natoon eri puolilla, ei pelkästään pohjoismaissa.

Mikä on se syy? Tätä me juuri arvioimme, onko siitä meille hyötyä, onko se luonnollinen jatke tälle edustaja Kääriäisen kuvailemalle erittäin tiiviille, Nato-rajan ylittävälle yhteistyölle Pohjoismaiden tasolla. Se voi hyvinkin olla ihan normaali jatke sille, jos näin sitten katsotaan, mutta tässä, niin kuin totesin, on monia asioita, joita halutaan vielä selvittää.

Markus Mustajärvi /vr:

Arvoisa puhemies! Pohjolan Sanomissa oli kaksi päivää sitten pääkirjoitus, jonka otsikko oli "Hornetin siivin kohti Naton ydintä". Tämä pääkirjoitus loppuu muutamaan hyvään huomioon. Ensinnäkin todetaan, että "Islantiin lähdön jälkeen ei ole perusteita pysyä poissa Baltiasta" ja vielä että ulkopoliittisessa linjassa on tapahtunut merkittävä muutos. Pääkirjoituksessa todetaan asiat, jotka varmasti pitävät paikkansa.

Vieläkään ei ole tullut selvää vastausta siitä, mitä on muuttunut kolmen vuoden aikana. Pääministeri tuossa vertasi kansainväliseen kriisinhallintaan. No, ei Islannissa mitään muuta kriisiä ole kuin talouskriisi, ja sitä vastaan on hankala käydä Hornetien voimin. Ja sitten viittasitte vielä pohjoismaiseen yhteistyöhön ja menette sen taakse piiloon. No, meillä on tuolla Kalottialueella myöskin kalottialueyhteistyötä. Jos Venäjä pyytää Murmanskin sataman merialueen valvontaan apua Suomesta, niin lähteekö Suomi mukaan, jos se pystytään naamioimaan Kalottialueen yhteistyöksi?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Tällä hallituksella ei ole tavoitteena naamioida yhtään mitään vaan tehdä kaikki hyvin avoimesti. (Välihuutoja) Niin tässäkin asiassa.

Mitä tulee sitten tähän itse pääkirjoitukseen, niin pääkirjoittajilla on oikeus mielipiteisiin. Joskus niissä voi olla asiavirheitä, niin kuin tässä mainitsemassanne. Eli kun sanoitte, että mikään ei estä Baltian ilmatilan valvontaa, kyllä estää. Kannattaa vähän perehtyä asioihin, mutta eihän kaikilla ole aina kirjoitustaan tehdessään aikaa perehtyä asioihin. Ja sitten on olemassa erilaisia mielipiteitä.

Minusta on ihan positiivista, että tästä asiasta tällä kyselytunnilla keskustellaan, ja toivon mukaan keskustellaan monta, monta kertaa myös jatkossa, että voitaisiin välttyä siltä ikiaikaiselta demonisoimiselta, mikä liittyy siihen, jos Suomi tekee yhteistyötä vaikkapa Norjan kanssa, joka sattuu olemaan Naton jäsenmaa. (Mauri Pekkarinen: Ei tämä ole Norjan kanssa, tämän on Naton kanssa!)

Eli tämä on poliittinen päätös, jos siihen aikanaan mennään. Sitten katsotaan, onko siinä meidän mielestämme perusteita, onko se meille hyödyllistä ja onko siitä hyötyä meidän kansainvälisen toimintamme kannalta.

Ilkka Kanerva /kok:

Arvoisa puhemies! Ensinnä edelliseen kysymykseen sen verran, että on siinä se ero, että Islanti pyytää, baltit eivät pyydä ja ovat ilmoittaneet, etteivät tulekaan pyytämään ilmatilavalvontaa, niin että on hyvin huomattava ero näillä kahdella esimerkillä.

Stoltenberg antoi raporttinsa, jossa aikanaan pari vuotta takaperin yhtenä yhteistyöalueena Pohjoismaiden kesken esitettiin aluevalvonnan lisäämistä. Tässä on sen toteuttamisesta kysymys, myöskin Nordefco-yhteistyön merkeissä, jossa on Suomen ja Ruotsin lisäksi myös Norja keskeisesti mukana. Kysymys on syvenevästä pohjoismaisesta yhteistyöstä, jota on tarkoitus käyttää myös Euroopan unionin yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseksi.

Tämä on hyvin huomattavaa. Meille se merkitsee myös sitä hyötyä, että Itämeren alueella voidaan merivalvontaa Ilmavoimien toimesta tehdä yhteistyössä Ruotsin kanssa entistä luontevammin ja yhteensopivammalla tavalla, ja sen lisäksi pohjoisen ulottuvuuden ohjelman toimeenpanoa mukaan luettuna — obs — Venäjä, (Puhemies: Arvoisa edustaja, minuutti on täynnä!) joka tulee tätä kautta vahvemmin sidotuksi tähän yhteistyörintamaan.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Onko näin, pääministeri?

Pääministeri  Jyrki  Katainen

Puhemies asetti vaikean kysymyksen, (Naurua) mutta kyllä se suurin piirtein noin on. Tuokin oli hyvä taustaselvitys, jotta saadaan tämä itse Islannin ilmatilavalvonta oikeaan kontekstiin. Tämähän ei ole mikään mittatikulla tehtävä arviointi, onko muutos suuri vai onko se pieni. Toisten mielestä se voi perustellusti olla suuri. Jos katsoo tosiasioita, niin se ei sitä välttämättä ole, mutta uusi se päätös on, jos näin päätettäisiin tehdä. Mutta hyvä, että tästä asiasta keskustellaan.

Vielä palaisin tuohon naamiointikeskusteluun. Eihän tämmöistä asiaa ole edes teoriassa mahdollisuus naamioida. Kun jokainen tietää, että Islanti on Nato-maa, se ei ole mikään salaisuus, niin jos sen ilmatilaa valvotaan, se tarkoittaa sitä, että Nato-maan ilmatilaa valvotaan. Sitten kun kerrotaan, että Suomi ja Ruotsi yhdessä tekevät sitä osana pohjoismaista yhteistyötä, niin tästä se kokonaisuus tulee eikä tässä ole mitään naamioitavaa. Ei kannata naamioida semmoista asiaa, mikä on avointa. Sitten nämä asiat menevät vaikeiksi.

Mauri Pekkarinen /kesk:

Arvoisa puhemies! Stoltenbergin raporttia minun ymmärtääkseni koskaan Suomi ei ole hyväksynyt, ei myöskään niiltä osin, mitä edustaja Kanerva tässä esille toi. Stoltenberg kyllä esitti tätä, mutta sitä meillä ei koskaan vahvistettu. (Ilkka Kanerva: Mutta kaikki kannatti!)

Arvoisa puhemies! Pohjoismaisen yhteistyön laventamisesta ei ole kysymys silloin, jos Suomi menee mukaan Nato-maan ilmavalvonnasta vastaamaan. Se on erittäin iso periaatteellinen linjan tarkennus, ja jos sille tielle lähdetään, niin kyllä hyvissä ajoin eduskunnan pitää voida päästä mukaan siihen informaatiovirtaan, mikä tämän asian tiimoilta voidaan synnyttää. Nyt kävi niin, että ministerin Yhdysvaltain-matkan tavallaan tuliaisena, sieltä tihkuneitten tietojen mukaan, monet meistä hyvinkin keskeisissä tehtävissä olevista kansanedustajista ovat saaneet tästä tietoa. Vielä kertaalleen, arvoisa pääministeri, on kai nyt kuitenkin niin, että kysymys ei ole vain pohjoismaisen yhteistyön syventämisestä vaan suurista ulko- ja turvallisuuspoliittisista kysymyksistä, jos lähdetään Nato-maan ilmavalvonnasta vastaamaan?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Alkuun oikaisen tuon asiavirheen, mikä edustaja Pekkarisella oli. Ei tämä asia mitenkään puolustusministerin Yhdysvaltain-matkaan liittynyt, vaan Utva teki päätöksen, josta tiedotettiin avoimesti, niin kuin Utvasta tiedotetaan, mutta se ei ole edustaja Pekkarisen silmiin sattunut. Mutta eipä siinä mitään. Tämä on selvittelyvaiheessa, ja heti kun me saamme itse selkeämmän käsityksen, mistä on kysymys, niin siitä sitten luonnollisestikin eduskunnan tahoja informoidaan. Onko tämä pohjoismaista yhteistyötä? No, se on varmaan sitten määritelmäkysymys. Jos Suomi ja Ruotsi ja Norja ja Islanti tekevät yhteistyötä, niin kyllä se vahvasti pohjoismaiselta yhteistyöltä haiskahtaa. Se on totta, että Islanti ja Norja ovat Nato-maita, ja jos Islannin ilmatilaa valvotaan, niin silloin Pohjoismaat valvovat Islannin ilmatilaa. Mutta tästä periaatteellisesta puolesta, mikä on aivan hyvä ja oikea lähestymiskulma, ja sitten ihan käytännöllisistä asioista käydään sitten keskustelua, kun on enempi tietoa tarjota.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on tällä erää loppuun käsitelty.

​​​​