Arvoisa puhemies! Näyttää siltä, että kaivannaisteollisuus on voimakkaassa nousussa Suomessa, ja hyvä niin. Näyttää, että uusia kaivoksia syntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana runsain mitoin, ja tämäkin on erinomainen asia. Kysymykseni liittyy siihen, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirasto ja myöskin aluehallintovirasto valvovat muun muassa kaivoksien ja erityisesti kaivoksien ympäristöasioita. Ovatko, arvoisa ministeri, erityisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviraston resurssit ja osaaminen ajan tasalla? Tätä osaamista kysyn lähinnä sen takia, koska Suomessahan ei uusia kaivoksia ole liiemmin avattu. Onko se ammattitaito näin ollen päässyt vähän rapautumaan?

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Edustaja on täysin oikeassa siinä, että kaivostoiminnassa on erittäin vahva kasvun aika. Hyvä ehkä muistaa, että tällä hetkellä alalla on noin 12 000 työpaikkaa sekä kaivoksissa että teknologiateollisuudessa, ja arvioidaan, että kymmenen vuoden aikana tulee 6 000 lisää, eli päästäisiin lähes 20 000 työpaikkaan. Siinä mielessä se on kasvun mahdollisuus, mutta tuo kasvu on ollut niin nopeaa, että siitä on selkeästi aiheutunut haittaa muun muassa ympäristölle. On aiheellista kysyä tietenkin näiden resurssien perään sekä lupaviranomaisten että valvontaviranomaisten osalta.

Meillä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten osalta koordinointivastuu kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle, mutta siinä on viisi muuta ministeriötä mukana. Meitä on monta ohjaavaa ministeriötä, meillä on yhteinen haaste. Se haaste on se, että hallituksen kehyspäätöksissä näille keskuksille on asetettu yli 30 miljoonan säästövaatimukset tuleville vuosille. Nyt käynnistimme tällä viikolla työn, ja yhteistyössä teemme, voisiko sanoa, tämän vuoden aikana esityksen siitä, miten nuo palvelut voidaan tuottaa niin, että ne tehtävät tulevat suoritetuiksi ja säästöt toteutetaan. Eli tämän vuoden aikana teemme siitä esityksen.

Arvoisa puhemies! On erittäin tarpeellista ja tärkeää, että näitä uusia työpaikkoja uusille toimialoille, kuten kaivosalalle, syntyy ja että ne ovat vielä aitoon kysyntään perustuvia työpaikkoja. Se on työllisyyden kannalta todella tärkeää.

Nythän muutamalla kaivoksella on ympäristön kanssa ollut vakaviakin ongelmia ja on parastaikaa. Mielestäni on vaara se, että kansalaismielipide lähtee kääntymään kaivosteollisuuden nousua vastaan, ja jos kansalaisten mielipide lähtee kääntymään, niin on myöskin sitten vaarana se, että me poliitikot lähdemme sen kansalaismielipiteen mukaan. Onko ministeriössä ajateltu ja harkittu sellaisia toimia — ja mitkä ovat ne keinot — että mahdollisimman nopeasti nämä ympäristövaikutukset saadaan normalisoitua näissä ongelmakaivoksissa?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Kaivosten ympäristövalvontaan liittyen on tehty jo useampien vuosien ajan mutta erityisesti viimeisen vuoden kuluessa paljon toimia, joilla valvontaa ja sen ohjeistusta voidaan parantaa. On olennaista, että kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten arviointi alusta saakka on kunnossa eli niin sanottuun ympäristövaikutusten arviointiprosessiin liittyvää ohjeistusta tiukennetaan, konsulttien riippumattomuutta parannetaan ja heidän ympäristöosaamisensa tasoa tullaan tavalla tai toisella akkreditoimaan.

Sen lisäksi ympäristösuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksessa parannetaan päästöihin liittyvien vaatimusten selkeyttä ja pyritään varmistamaan sitä, että hankkeita ei voi enää pilkkoa osiin, jottei käy niin kuin esimerkiksi Raahessa on käynyt, että aiheutuu ongelmia siitä, että ei ole täysiä lupia kunnossa ja joudutaan poikkeusluvilla aiheuttamaan käytännössä ympäristölle haittaa, joka olisi ollut vältettävissä lupaprosessin selkeydellä. Sen lisäksi meillä on ohjeistusta, parhaita käytäntöjä otettu jo käyttöön ja annettu elyjen ja avien viranomaisille, eli voi sanoa, että meillä on sellainen 20 erilaista konkreettista toimenpidettä ympäristöhallinnossa, joilla on pyritty varmistamaan, että ympäristövaikutukset olisivat pieniä ja ennen kaikkea että niitä voidaan ennakoida niin, että ympäristön kannalta hankkeet alusta saakka lähtevät oikeaan suuntaan. (Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) Se on se paras ratkaisu, että alusta saakka on paras ympäristötekniikka käytössä.

Elinkeinoministeri Jyri Häkämies

Arvoisa puhemies! Vain konkreettisten tekojen ja näyttöjen kautta voidaan kansalaisten luottamus näillä kaivospaikkakunnilla palauttaa tähän toimintaan. Lupaviranomaiset myöntävät lupia, ja niissä määritellään ne tavoitteet, joihin yhtiöiden on päästävä. Valvontaviranomaiset valvovat, että näin tapahtuu. Kolmas tärkeä lenkki, joka on ilmiselvä, on tietenkin se, että nämä yritykset sitoutuvat tekemään näitä muutoksia ja panostamaan siihen teknologiaan. Olen itse toiveikas, että näin tapahtuu. Itse asiassa näissä ongelmakaivoksissa kehitys on ollut juuri tämänkaltainen, eli ne pahimmat vaiheet ovat takanapäin, mutta sinä aikana on aiheutunut jo haittaa, ja heidän pitää sitoutua näiden haittojen korjaamiseen.

Uskon, että näihin löytyy ratkaisut. Viranomaiset valvovat, yritykset panostavat tuohon teknologiaan, ja kun tuohon teknologiaan panostetaan, keksitään innovatiivisia ratkaisuja, niille ratkaisuille on myöskin kasvavaa kansainvälistä kysyntää. Siinä mielessä tämä on Suomelle mahdollisuus, mutta kasvu on ollut kiistatta liian nopeaa, ja tämä ei ole pysynyt täysin hallinnassa. Mutta olen toiveikas, että saadaan hallintaan.

Arvoisa puhemies! Ympäristö on kumminkin niin ainutlaatuinen asia, että sen kanssa ei pidä ottaa riskejä. Me tiedämme nyt, että ne riskit ovat realisoituneet osassa jo, sanoisiko, vakavastikin, ja me tiedämme myös samanaikaisesti — sieltä on tullut jo valvovan viranomaisen puolelta jopa suorastaan, melkein voisi sanoa, hätähuutoja siitä — että resurssit ovat liian pienet tällä hetkellä. Jotta me saisimme tämän ajanmukaisen valvonnan, riittävän valvonnan ja osaamisen myös sille tasolle, että me saamme sen asian hoidettua, niin kysymys joka tapauksessa tulee olemaan rahasta, että se riittää.

Minusta, herra pääministeri, tämä on sen suuruusluokan asia, että kun me puhumme Suomen ainutlaatuisesta ympäristöstä, meillä ei ole kansakuntana siihen varaa, että me maineemme pilaamme, saati ympäristöä pilaamme. Onko valtioneuvostolla valmius käsitellä myös tämä resurssipuoli niin, että tämä asia saadaan hoidettua? Kyse ei ole isosta resursoinnista, kyse on enempi arvovalinnasta.

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Hallituksella on tarkoitus pitää kaivos-asiaa koskeva neuvottelu nyt tässä ihan lähipäivien aikana — en muista ihan tarkkaa päivää — missä olisi tarkoitus siis käydä läpi nykyinen tilanne ympäristön kannalta, kaivosteollisuuden elinkeinon tulevaisuuden kannalta ja erityisesti katsoa, mikä on tämän hetken tilanne ja miten sitä voitaisiin tulevaisuudessa kehittää.

Tässä maassa pitää olla mahdollisuus yhdistää tinkimätön ympäristönsuojelutavoite ja kasvava kaivosteollisuus ja vieläpä niin, että matkailu pystyy toimimaan ja kehittymään siinä rinnalla, ettei yksi teollisuudenala tuhoa toista, eli tämä ei voi olla rakettitiedettä. Tässä on ollut ongelmia, ja ne ongelmat pitää pystyä korjaamaan, mutta tämä ei ole kyllä maailman vaikein asia — uskon, että kuussa käyminen on ollut haastavampaa aikoinaan kuin tämän asian ratkaisu. Mutta me käymme tämän neuvottelun hallituksen sisällä ja katsomme, tarvitseeko sitä sitten uudelleen linjata.

Arvoisa herra puhemies! Näyttö osaamisesta vakuuttaa aina ihmiset siitä, että myös ympäristöasiat ovat hallinnassa. Nyt kuitenkin opetusministeriön puolella on tehty tosi rajuja leikkauksia eri koulutusasteille, eri sektoreille. Kysymykseni kuuluu: kuinka ministeriössä aiotaan vastata kaivosalan osaamisen nostamiseen ja sen kattamiseen koko maan laajuisesti niin, että myös osaajia Pohjois-Suomeen löytyy näillä kasvavilla kansainvälisillä markkinoilla?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa herra puhemies! Niin kuin äskeinen pääministeri Kataisen puheenvuoro osoitti, hallitus on kahteenkin otteeseen käynyt vakavaa keskustelua tästä kaivostilanteesta, ja siinä yhteydessä on myöskin keskusteltu osaamisesta, siitä vajeesta, joka liittyy tähän osaamiseen niin valtionhallinnon osalta kuin sitten myöskin käytännön työn suorittajien kohdalta. Näiden jo käytyjen keskustelujen pohjalta olen ottanut asian luonnollisesti esille myöskin opetus- ja kulttuuriministeriössä. On laitettu tavallaan tämä arviointiprosessi liikkeelle, mitä me voimme sitten täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen kohdalta tehdä, jotta tähän osaamisvajeeseen saataisiin mahdollisimman nopeasti sitten osaavia ihmisiä.