Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! Näyttää siltä,
että kaivannaisteollisuus on voimakkaassa nousussa Suomessa,
ja hyvä niin. Näyttää, että uusia
kaivoksia syntyy seuraavan kymmenen vuoden aikana runsain mitoin,
ja tämäkin on erinomainen asia. Kysymykseni liittyy
siihen, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristövirasto
ja myöskin aluehallintovirasto valvovat muun muassa kaivoksien
ja erityisesti kaivoksien ympäristöasioita. Ovatko,
arvoisa ministeri, erityisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristöviraston resurssit
ja osaaminen ajan tasalla? Tätä osaamista kysyn
lähinnä sen takia, koska Suomessahan ei uusia
kaivoksia ole liiemmin avattu. Onko se ammattitaito näin
ollen päässyt vähän rapautumaan?
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Edustaja on täysin oikeassa siinä, että kaivostoiminnassa
on erittäin vahva kasvun aika. Hyvä ehkä muistaa,
että tällä hetkellä alalla on
noin 12 000 työpaikkaa sekä kaivoksissa
että teknologiateollisuudessa, ja arvioidaan, että kymmenen
vuoden aikana tulee 6 000 lisää, eli päästäisiin
lähes 20 000 työpaikkaan. Siinä mielessä se
on kasvun mahdollisuus, mutta tuo kasvu on ollut niin nopeaa, että siitä on
selkeästi aiheutunut haittaa muun muassa ympäristölle.
On aiheellista kysyä tietenkin näiden resurssien
perään sekä lupaviranomaisten että valvontaviranomaisten
osalta.
Meillä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten
osalta koordinointivastuu kuuluu työ- ja elinkeinoministeriölle,
mutta siinä on viisi muuta ministeriötä mukana.
Meitä on monta ohjaavaa ministeriötä,
meillä on yhteinen haaste. Se haaste on se, että hallituksen
kehyspäätöksissä näille
keskuksille on asetettu yli 30 miljoonan säästövaatimukset
tuleville vuosille. Nyt käynnistimme tällä viikolla
työn, ja yhteistyössä teemme, voisiko
sanoa, tämän vuoden aikana esityksen siitä,
miten nuo palvelut voidaan tuottaa niin, että ne tehtävät
tulevat suoritetuiksi ja säästöt toteutetaan.
Eli tämän vuoden aikana teemme siitä esityksen.
Jukka Kärnä /sd:
Arvoisa puhemies! On erittäin tarpeellista ja tärkeää,
että näitä uusia työpaikkoja
uusille toimialoille, kuten kaivosalalle, syntyy ja että ne
ovat vielä aitoon kysyntään perustuvia
työpaikkoja. Se on työllisyyden kannalta todella
tärkeää.
Nythän muutamalla kaivoksella on ympäristön
kanssa ollut vakaviakin ongelmia ja on parastaikaa. Mielestäni
on vaara se, että kansalaismielipide lähtee kääntymään
kaivosteollisuuden nousua vastaan, ja jos kansalaisten mielipide
lähtee kääntymään,
niin on myöskin sitten vaarana se, että me poliitikot
lähdemme sen kansalaismielipiteen mukaan. Onko ministeriössä ajateltu ja
harkittu sellaisia toimia — ja mitkä ovat ne keinot — että mahdollisimman
nopeasti nämä ympäristövaikutukset
saadaan normalisoitua näissä ongelmakaivoksissa?
Ympäristöministeri Ville Niinistö
Arvoisa puhemies! Kaivosten ympäristövalvontaan
liittyen on tehty jo useampien vuosien ajan mutta erityisesti viimeisen
vuoden kuluessa paljon toimia, joilla valvontaa ja sen ohjeistusta
voidaan parantaa. On olennaista, että kaivoshankkeiden ympäristövaikutusten
arviointi alusta saakka on kunnossa eli niin sanottuun ympäristövaikutusten
arviointiprosessiin liittyvää ohjeistusta tiukennetaan,
konsulttien riippumattomuutta parannetaan ja heidän ympäristöosaamisensa
tasoa tullaan tavalla tai toisella akkreditoimaan.
Sen lisäksi ympäristösuojelulainsäädännön kokonaisuudistuksessa
parannetaan päästöihin liittyvien vaatimusten
selkeyttä ja pyritään varmistamaan sitä,
että hankkeita ei voi enää pilkkoa osiin,
jottei käy niin kuin esimerkiksi Raahessa on käynyt,
että aiheutuu ongelmia siitä, että ei
ole täysiä lupia kunnossa ja joudutaan poikkeusluvilla
aiheuttamaan käytännössä ympäristölle
haittaa, joka olisi ollut vältettävissä lupaprosessin
selkeydellä. Sen lisäksi meillä on ohjeistusta,
parhaita käytäntöjä otettu jo
käyttöön ja annettu elyjen ja avien viranomaisille,
eli voi sanoa, että meillä on sellainen 20 erilaista
konkreettista toimenpidettä ympäristöhallinnossa, joilla
on pyritty varmistamaan, että ympäristövaikutukset
olisivat pieniä ja ennen kaikkea että niitä voidaan
ennakoida niin, että ympäristön kannalta
hankkeet alusta saakka lähtevät oikeaan suuntaan.
(Puhemies: Nyt minuutti on täynnä!) Se on se paras
ratkaisu, että alusta saakka on paras ympäristötekniikka
käytössä.
Elinkeinoministeri Jyri Häkämies
Arvoisa puhemies! Vain konkreettisten tekojen ja näyttöjen
kautta voidaan kansalaisten luottamus näillä kaivospaikkakunnilla
palauttaa tähän toimintaan. Lupaviranomaiset myöntävät
lupia, ja niissä määritellään
ne tavoitteet, joihin yhtiöiden on päästävä.
Valvontaviranomaiset valvovat, että näin tapahtuu.
Kolmas tärkeä lenkki, joka on ilmiselvä,
on tietenkin se, että nämä yritykset
sitoutuvat tekemään näitä muutoksia
ja panostamaan siihen teknologiaan. Olen itse toiveikas, että näin
tapahtuu. Itse asiassa näissä ongelmakaivoksissa
kehitys on ollut juuri tämänkaltainen, eli ne
pahimmat vaiheet ovat takanapäin, mutta sinä aikana
on aiheutunut jo haittaa, ja heidän pitää sitoutua
näiden haittojen korjaamiseen.
Uskon, että näihin löytyy ratkaisut.
Viranomaiset valvovat, yritykset panostavat tuohon teknologiaan,
ja kun tuohon teknologiaan panostetaan, keksitään
innovatiivisia ratkaisuja, niille ratkaisuille on myöskin
kasvavaa kansainvälistä kysyntää.
Siinä mielessä tämä on Suomelle
mahdollisuus, mutta kasvu on ollut kiistatta liian nopeaa, ja tämä ei
ole pysynyt täysin hallinnassa. Mutta olen toiveikas, että saadaan
hallintaan.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa puhemies! Ympäristö on kumminkin
niin ainutlaatuinen asia, että sen kanssa ei pidä ottaa
riskejä. Me tiedämme nyt, että ne riskit
ovat realisoituneet osassa jo, sanoisiko, vakavastikin, ja me tiedämme myös
samanaikaisesti — sieltä on tullut jo valvovan
viranomaisen puolelta jopa suorastaan, melkein voisi sanoa, hätähuutoja
siitä — että resurssit ovat liian pienet
tällä hetkellä. Jotta me saisimme tämän
ajanmukaisen valvonnan, riittävän valvonnan ja
osaamisen myös sille tasolle, että me saamme sen
asian hoidettua, niin kysymys joka tapauksessa tulee olemaan rahasta,
että se riittää.
Minusta, herra pääministeri, tämä on
sen suuruusluokan asia, että kun me puhumme Suomen ainutlaatuisesta
ympäristöstä, meillä ei ole
kansakuntana siihen varaa, että me maineemme pilaamme,
saati ympäristöä pilaamme. Onko valtioneuvostolla
valmius käsitellä myös tämä resurssipuoli
niin, että tämä asia saadaan hoidettua?
Kyse ei ole isosta resursoinnista, kyse on enempi arvovalinnasta.
Pääministeri Jyrki Katainen
Arvoisa puhemies! Hallituksella on tarkoitus pitää kaivos-asiaa
koskeva neuvottelu nyt tässä ihan lähipäivien
aikana — en muista ihan tarkkaa päivää — missä olisi
tarkoitus siis käydä läpi nykyinen tilanne
ympäristön kannalta, kaivosteollisuuden elinkeinon
tulevaisuuden kannalta ja erityisesti katsoa, mikä on tämän
hetken tilanne ja miten sitä voitaisiin tulevaisuudessa
kehittää.
Tässä maassa pitää olla
mahdollisuus yhdistää tinkimätön
ympäristönsuojelutavoite ja kasvava kaivosteollisuus
ja vieläpä niin, että matkailu pystyy
toimimaan ja kehittymään siinä rinnalla,
ettei yksi teollisuudenala tuhoa toista, eli tämä ei
voi olla rakettitiedettä. Tässä on ollut
ongelmia, ja ne ongelmat pitää pystyä korjaamaan, mutta
tämä ei ole kyllä maailman vaikein asia — uskon,
että kuussa käyminen on ollut haastavampaa aikoinaan
kuin tämän asian ratkaisu. Mutta me käymme
tämän neuvottelun hallituksen sisällä ja
katsomme, tarvitseeko sitä sitten uudelleen linjata.
Inkeri Kerola /kesk:
Arvoisa herra puhemies! Näyttö osaamisesta
vakuuttaa aina ihmiset siitä, että myös
ympäristöasiat ovat hallinnassa. Nyt kuitenkin
opetusministeriön puolella on tehty tosi rajuja leikkauksia
eri koulutusasteille, eri sektoreille. Kysymykseni kuuluu: kuinka
ministeriössä aiotaan vastata kaivosalan osaamisen nostamiseen
ja sen kattamiseen koko maan laajuisesti niin, että myös
osaajia Pohjois-Suomeen löytyy näillä kasvavilla
kansainvälisillä markkinoilla?
Opetusministeri Jukka Gustafsson
Arvoisa herra puhemies! Niin kuin äskeinen pääministeri
Kataisen puheenvuoro osoitti, hallitus on kahteenkin otteeseen käynyt
vakavaa keskustelua tästä kaivostilanteesta, ja
siinä yhteydessä on myöskin keskusteltu
osaamisesta, siitä vajeesta, joka liittyy tähän
osaamiseen niin valtionhallinnon osalta kuin sitten myöskin
käytännön työn suorittajien
kohdalta. Näiden jo käytyjen keskustelujen pohjalta
olen ottanut asian luonnollisesti esille myöskin opetus-
ja kulttuuriministeriössä. On laitettu tavallaan
tämä arviointiprosessi liikkeelle, mitä me
voimme sitten täydennyskoulutuksen ja muun koulutuksen
kohdalta tehdä, jotta tähän osaamisvajeeseen
saataisiin mahdollisimman nopeasti sitten osaavia ihmisiä.