Täysistunnon pöytäkirja 57/2013 vp

PTK 57/2013 vp

57. TORSTAINA 23. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

SDP:n ministerivaihdosten vaikutus hallituksen politiikkaan

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Toinen päähallituspuolue SDP päätti viime viikolla ministerikierrätyksestä. Viikon ajan SDP ja perussuomalaiset ovat hutkineet toisiaan sillä, kenen naama miellyttää ketäkin, ja käyneet kauppaa työtätekevien äänillä.

Jokaisen suomalaisen luottamus on kuitenkin ansaittava teoilla. Keskustalle kyse ei ole kasvoista eikä sukupuolesta vaan siitä, miten hallitus hoitaa suomalaisten asioita. Sote-soppa porisee edelleen, nuorten koulutuspaikkoja leikataan, työttömyys lisääntyy, kasvua ei ole näkyvissä. Ministeri Urpilainen lupaili, että kasvojen muutoksen ohella tapahtuu myös rytminvaihdos.

Kysynkin pääministeriltä: Miten toisen päähallituspuolueen ministerien vaihdos näkyy hallituksen politiikassa? Miten hallitus muuttaa politiikkaansa? Paranevatko tulokset? (Eduskunnasta: Muuttuuko rytmi?)

Pääministeri Jyrki Katainen

Kiitos, hyvin mielenkiintoinen kysymys, että olisiko meillä rytmihäiriö. Jokainen puolue valitsee tietysti ihmiset vastuullisille paikoille sen mukaan kuin hyväksi katsoo. (Perussuomalaisten ryhmästä: Kuka vastaa SDP:n puolesta?)

Hallituksella on hallitusohjelma, joka on neuvoteltu. Sen mukaan toimitaan, ja sitten tietysti eletään myös ajassa. Meidän talouskasvuun ja työllisyyteen vaikuttaa erittäin vahvasti ympärillä oleva heikko taloustilanne. Niin kuin kaikki tietävät, Euroopassa talouskasvu on hyvin heikkoa. Aasiassa se on hieman vahvempaa, Yhdysvalloissa se näyttäisi viriävän, ja se antaa sillä tavalla meille toivoa, että kun vain pidämme kotipesän kunnossa eli kilpailukyvyn kunnossa, niin meillä on mahdollisuus sille, että suomalaiset yritykset saavat kasvua, saavat investointeja, saavat asiakkaita niistä maista, niiltä alueilta, joissa kasvua on. Pienen Suomen tuotannon periaatteessa pitäisi mahtua vähän huonommankin talouskasvun aikana aina jonnekin päin markkinoille, mutta meidän pitää vain tehdä kotiläksyt kunnolla, niin että suomalainen osaaminen, joka on korkealuokkaista, käy myös kaupaksi.

Kimmo Tiilikainen /kesk:

Arvoisa puhemies! En aivan saanut selkoa pääministerin vastauksesta, miten hallituksen politiikka nyt muuttuu vai muuttuuko mitenkään, mutta se, mikä muuttuu, on se, että ministeri Guzenina-Richardson ja ministeri Gustafsson luopuvat huomenna tehtävistään. Vaikka politiikkanne ei ole kovin hääviä ollut ja olemme siitä monessa kohtaa eri mieltä, niin ihmisinä pidän teistä molemmista ja itse asiassa olen iloinen siitä, että voin jopa kutsua teitä ystävikseni, arvon ministerit.

Valitettavasti ministeri Guzenina-Richardson ei ole nyt paikalla, mutta aivan varmasti sosiaali- ja terveyspalveluista keskustelu jatkuu. Osoitan kysymyksen opetusministeri Gustafssonille: Teillä on käsittääkseni vilpitön pyrkimys, jonka jaamme kanssanne, suomalaisten nuorten koulutusmahdollisuuksien rakentamisesta ja siitä, että suomalaiset nuoret koulutuksen kautta voivat rakentaa omaa elämäänsä. Miten te evästätte seuraajaanne, jotta yhdenvertaiset opiskelumahdollisuudet toteutuvat ja suomalaiset voivat kouluttautua ja siten rakentaa elämäänsä eteenpäin?

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Me voimme, kansanedustajat ja suomalaiset, olla ylpeitä hyvästä koulutusjärjestelmästämme. Se perustuu meidän kansalliseen traditioon, luottamukseen, myöskin erinomaiseen opettajankoulutusjärjestelmään, ja meillä on kunnissa pääosin hyvä hallinto, joka tekee parhaansa, jotta laadukasta opetusta tulee eri tasoilla.

Minun on pakko korjata, puheenjohtaja, edustaja Tiilikaisen viittausta näihin koulutuspaikkojen vähennyksiin ja leikkauksiin. Toki niitä tapahtuu, mutta minun on nyt välttämätöntä todeta se, että nyt viimeisten korjausten jälkeen — kiitos siitä, että me saimme kehysriihessä lisää rahaa ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoihin — jos verrataan tilannetta vuonna 2009, suhteessa ikäluokkaan aloituspaikat olivat 75 prosentille, vuonna 2016 se luku on 84 prosenttia ja sen päälle tulevat vielä lukion aloituspaikat. Ja kun olen sanonut, että olen Lapin ystävä, olen Suomen ystävä, niin tiedättekö, paljonko Lapissa on näitä aloituspaikkoja suhteessa ikäluokkaan? Olemme huolehtineet siitä, että niitä on 99 prosenttia, ja olen saanut Lapista myöskin kiitoksia siitä, että otimme huomioon heidän koulutustarpeensa. (Välihuutoja)

Seppo Kääriäinen /kesk:

Herra puhemies! Hallitus on nyt suurin piirtein puolivälissä, vaalikausi on puolivälissä, ja monenlaisia käänteen merkkejä on kenties luettavissa. Ministerikierrätys on laskettavissa näihin käänteisiin. Herra pääministeri, olette jossakin ilmoituksessa puhunut siitä, että paitsi että kuuntelette, niin otatte myös opiksi. Olen tämmöisiä ilmoituksia lukenut lehdistä. Herra pääministeri, tämän kahden vuoden ajalta voin sanoa, että johtamanne hallituksen valmistelutyö ei ole ollut kyllä kaikilta osiltaan kovin priimaa. Se on onnahdellut — ilman mitään puoluepoliittista ryntäilyä — se on päässyt vähän onnahtelemaan. (Naurua) Sote- ja kunta-asia on siitä esimerkkinä, ja myös puolustusvoimauudistus kertoo siitä, että ei kaikki ole mennyt tässä suhteessa kohdalleen. Se, mikä tässä harmittaa, on se, että parlamentaarinen valmistelumuoto on hyljätty suurissa koko kansaa koskettavissa asioissa. Herra pääministeri, minä kysyn teiltä: Aiotteko te ottaa oppia menneistä todellakin? Jos aiotte, miten?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa herra puhemies! Hyvin nautinnollista kuulla edustaja Kääriäisen hyvää argumentaatiota, ja olette itse asiassa ihan oikeassa joissakin arvioissa. Meillä on parantamisen varaa asioitten valmistelussa joissakin kohtaa, mutta joissakin kohtaa taas asiat ovat menneet oikein hyvin. Tietysti aina julkinen keskustelu keskittyy siihen, missä on parantamisen varaa tai mikä ei ole mennyt hyvin, ja näinhän sen tietysti pitää mennäkin.

Parlamentaarista valmistelua käytetään silloin, kun on sen paikka. Meillä on hyviä traditioita myös tässä. Mutta tietysti sekin pitää todeta, että hallitus on hallitus ja oppositio sitä haastaa. Toisinaan tehdään yhdessä parlamentaariselta pohjalta asioita, toisinaan sitten taas tehdään niin, että hallitus valmistelee. Ei tässä sen ihmeemmästä muutoksesta tai poikkeamasta ole kysymys. Mutta otetaan vastaan hyviä ajatuksia myös opposition puolelta. Jos oppositio tarjoaa halukkuutta tulla mukaan, niin mikäpäs ettei. (Sirkka-Liisa Anttila: Ollaan tarjottu, mutta ei kelpaa, pääministeri!) Ulkopolitiikka on hyvä esimerkki parlamentaarisesta valmistelusta, ja haluan antaa suuren kiitoksen siitä, että UaV:ssä saatiin yksimielinen mietintö ulko- ja turvallisuuspoliittisesta linjapaperista. (Puhemies koputtaa) Se on iso arvo.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! Keskustalla oli tässä kahden poliisin taktiikka. Ensin oli tämä hyvä poliisi Sipilä, joka puhui fiksusti pienyrityksille, ja sitten oli paha poliisi Tiilikainen, joka ylistämällä koetti alistaa, mutta tässä hyvällä mielellä kun ollaan, arvostan kovasti, opetusministeri Gustafsson, teidän työtänne Murikan rehtorina, intohimoisena jalkapallomiehenä ja hyvänä opetusministerinä. Toivottavasti tämä kiitos kelpaa teille. Kelpaako? (Naurua)

Opetusministeri Jukka Gustafsson

Arvoisa puhemies! Jäin miettimään, missäköhän näissä olen sitten paras. Jalkapallon kohdalta se ura lienee takanapäin, mutta ikäisekseni olen siinä hyvä. (Naurua) En ota nyt kantaa tähän opetusministeritehtävään mutta sen uskallan sanoa, että olen kyllä siinä ollut ja olen ammattimies mutta uskon, että tämä tuleva opetusministeri Krista Kiuru on sitten ammattinainen siinä, että näin mennään.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa herra puhemies! En tiedä, onko ollut kyse rytmitajun puutteesta vai talouden tajun puutteesta, mutta joka tapauksessa Viron suomalaisyrittäjien seminaarissa Tallinnassa väitettiin, että seuraavan kolmen vuoden aikana Viroon muuttaa ainakin 15 000 suomalaisyrittäjää. Viron suomalaisyrittäjien varapuheenjohtaja Kare Uotila kertoi Eesti Päevalehdelle, että Suomessa verotus suosii suuryrityksiä mutta pk-yrittäjät eivät selviydy — eli verotus suosii suuryrityksiä mutta pk-yrittäjät eivät selviydy. Virossa on vähemmän byrokratiaa, ja myös EU-avustukset luovat suotuisaa liikeilmastoa. Arvoisa pääministeri, miten arvioitte väitettä ja miten parantaisitte tilannetta Suomen eduksi rytmimuutoksin?

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies! Virossa on hyvin kilpailukykyinen yritysverotus. Sen kaikki tietävät. Jos Suomi tekisi vastaavan, niin meillä olisi kyllä hyvin vaikea sitten enää löytää keinoja velkaantumisen taittamiseksi. Jos me tekisimme lyhyellä aikavälillä vastaavan, niin se verotulomenetys olisi lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä niin merkittävä, että sitten me emme enää uskottavasti voi sanoa, että velkaantuminen taittuu.

Mutta se, mitä on tehty niin suurille kuin pienillekin yrityksille, on, että yrityksen tuloksen verotus kevenee. Kun hallitus vaihtui tähän hallitukseen, niin siitä päivästä lukien tämä vero, jota sekä pienet että suuret maksavat, tulee alenemaan 6 prosenttiyksiköllä. Se on varmasti yksi suurimpia verouudistuksia pitkään, pitkään aikaan tai ehkä koskaan, mitä Suomessa on tehty. Tämä ajatus perustuu nimenomaan siihen, että yrityksillä olisi mahdollisuus kasvaa. Jos suuremmat teollisuusyritykset menestyvät, niin hyvin monet pienet yritykset, jotka ovat teollisuusyritysten ympärillä, myös menestyvät.

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Jos on hallituksen valmistelutyö ajoittain onnahdellut, niin opposition valmistelutyö on ollut kyllä varsin heikoissa kantimissa niin ikään. Kun katsoi keskustan taannoista varjobudjettiesitystä, niin sehän oli valmisteltu vain muutamalla PowerPoint-kalvolla ja luvutkin matkan varrella muuttuivat. Sitten taas perussuomalaisilta ei sote-linjaa ole vieläkään kuultu ja eurokriisissäkin vuoroin puhutaan IMF:n kautta annetusta tuesta ja vuoroin letkut irti -politiikasta. Kysyisinkin pääministeri Kataiselta, millä tavoin voitaisiin rakenteellisesti tukea opposition vaihtoehtojen valmistelutyötä. (Naurua) Olen kuullut, että nyt valtiovarainministeriössäkin tiettyjä malleja ollaan julkistamassa, joilla voitaisiin valtiontaloutta laskea myös muualla kuin hallituksen piirissä, ja kannan kyllä aitoa huolta siitä, miten oppositiolla on edellytykset valmistella paremmin näitä esityksiä, jotta mekin voimme niitä sitten arvioida. (Välihuutoja)

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä keskustelu alkaa lähteä vähän avarammille radoille.

Pääministeri Jyrki Katainen

Tämähän menee ihan rupatteluksi. (Eduskunnasta: Juuri näin! — Mauri Pekkarinen: Tämä on lastentunti!)

Puhemies! Tämä on varmaan semmoinen asia, jota kannattaa, ihan niin kuin edustaja Kääriäinen totesi, ilman puoluepoliittista ryntäilyä miettiä. Jos Suomessa olisi halua parantaa oppositiopuolueiden mahdollisuuksia laskettaa omien vaihtoehtojensa kustannusarvioita, niin ei kai siinä mitään ongelmaa ole. Sehän voi olla ihan hyvä, ja tämä on yksi tapa kehittää demokratiaa, ja sitten se keskustelukin on varmasti jäsennellympää, kun meillä on samat laskentapohjat. Jokainen voi vetää sitten omia johtopäätöksiään, mikä on oikea keino, mutta ettei samoista asioista ole erilaisia lukuarvioita, niin se voisi jäntevöittää keskustelua.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Tämä kysymys on käsitelty.