Täysistunnon pöytäkirja 57/2013 vp

PTK 57/2013 vp

57. TORSTAINA 23. TOUKOKUUTA 2013 kello 16.00

Tarkistettu versio 2.0

Merimetson suojelumetsästys

Mats Nylund /r:

Arvoisa herra puhemies, värderade herr talman! Uudessa merimetsoa koskevassa EU-raportissa todetaan muun muassa, että merimetso ja erityisesti niin sanottu sinensis-alalaji voi monilla alueilla aiheuttaa vakavaa taloudellista vahinkoa tuhoamalla kalakantoja ja pienentämällä saaliita. Raportti osoittaa myös, että merimetso syö noin 440—1 095 grammaa kalaa päivässä.

NTM-centralen i Österbotten beviljade nyligen ett undantagstillstånd för 100 skarvar att skjutas på Oravais-Monåfjärden i år från och med 20 augusti. Tillstånd för äggpickning beviljades inte. NTM-centralens beslut har mött kritik, bland annat från fiskelag, fiskegillen och jaktlag. Antalet skjuttillstånd är för få för att skarvpopulationen effektivt ska kunna bekämpas. Och så frågan: Kommer miljöministeriet att förnya de nationella anvisningarna gällande skarven så att skyddsjakt av skarv kan förverkligas effektivt?

Aikooko ympäristöministeriö uudistaa merimetsoa koskevat kansalliset ohjeet, jotta merimetson suojelumetsästys voidaan toteuttaa tehokkaasti?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Todella Turun saaristossa kesäaikaani paljon viettävänä pidän saaristoluontoa ja siihen kuuluvia lajistoja ja kalakantojen vaalimista erittäin tärkeänä ja suosittelen muitakin kansanedustajia nauttimaan suomalaisesta kesäluonnosta ja vaalimaan sitä.

Mitä tulee merimetson kantaan, niin merimetso on laji, jonka kantaa säädellään, ja näitä poikkeuslupia syksyisin voidaan 20. elokuuta jälkeen myöntää ja niiden perusteena on EU:n yhteinen lintudirektiivistä tuleva arviointi, että missä määrin niitä on syytä myöntää. Merimetsokanta Suomessa on vakiintunut noin 17 000 yksilöön eikä ole enää viime vuosina lisääntynyt. Ja sitten kun Suomessa on tutkittu, niin merimetson ruokavalio pääsääntöisesti koostuu särkikaloista, joiden poistaminen on Itämeren rehevöitymisen kannalta hyvä asia, ja itse asiassa muiden lintujen pesimä paranee niillä saarilla, missä merimetsoja esiintyy. Elikkä arvioimme tieteellisen tiedon pohjalta sen, millä tasolla merimetsokantaa tulee pitää, ja keräämme tätä tietoa koko ajan. Tämä EU-raportti on yksi muiden joukossa, jonka pohjalta itse asiassa viranomaiset arvioivat, onko niitä suosituksia, onko syytä täsmentää ohjeistusta. Mutta tätä kokonaisuutta arvioidaan ympäristönsuojelun ja lajien monimuotoisuuden kannalta.

Mats Nylund /r:

Arvoisa puhemies! Juuri mainittu EU-raportti sisältää aikamoisen listan suosituksia jäsenmaille.

Kommer miljöministeriet att vidta åtgärder direkt utgående från den här rapporten?

Eli aikooko ympäristöministeriö ryhtyä muihin merimetsoa koskeviin toimenpiteisiin nimenomaan uuden EU-raportin johdosta?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Olemme erikseen tarkistaneet, että meidän nykyinen ohjeistus on EU:n lintudirektiivin mukaista ja yhteisten EU-pelisääntöjen mukaista. Mutta Suomen ympäristökeskus käy tarkasti tämän raportin, josta puhutte, läpi ja arvioi, onko siitä otettavissa Suomeen soveltuvia suosituksia, ja sen läpikäynnin perusteella päätöksiä tehdään.

Pertti Hemmilä /kok:

Arvoisa herra puhemies! Olen hieman eri mieltä ympäristöministeri Niinistön kanssa siitä, että nämä merimetsot erityisesti viihdyttäisivät tuota saaristoa taikka kaunistaisivat sitä maisemaa.

Mutta se kysymys, minkä edustaja Nylund äsken esitti, on hyvin ajankohtainen. Todellakin meidän puolelta, tältä puolelta, me kyllä toivomme, että ympäristöministeri voisi tarkistaa nimenomaan tämän uuden EU-direktiivin mukaisesti tätä merimetsojen suojelukantaa. Mutta tietääkö arvoisa ministeri, että hiljattain julkaistu raportti, tieteellinen tutkimusraportti, kertoo, että tämä merimetso, jota täällä nyt on suojeltu, ei oikeasti olekaan sellainen alkuperäiseen linnustoon kuuluva merimetsolaji, jota alun perin on tarkoitettu suojeltavaksi?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Merimetson metsästämiseen liittyvät kysymykset vaikuttavat muiden vesilintujen pesimään ja niiden tilanteeseen saaristossa. Ruokkien ja riskilöiden ja muiden meidän arvokkaiden lintulajien ystävänä en halua, että merimetson metsästyksessä tehtäisiin sellaisia päätöksiä, jotka häiritsisivät muiden lintulajien pesimää. Ja kun merimetsokantaa arvioidaan, niin on todella niin, että itse saaristossa paljon aikaa viettävänä tunnistan erityisesti nämä esteettiset ongelmat. Merimetsokantaa arvioidaan koko ajan suhteessa siihen, mikä sen ekologinen vaikutus lajistoon saaristossa on.

Mutta on syytä muistaa, että tässä raportissa, joka nyt on annettu, on suosituksia, jotka kansallisesti arvioidaan, miten ne soveltuvat kunkin maan olosuhteisiin. Me teemme sen kansallisen arvioinnin, mutta direktiivi on se, joka on ollut aikaisemminkin voimassa, ja se on edelleen sama lintudirektiivi. Tästä merimetson alalajista, sinensis-alalajista, josta edustaja Hemmilä puhuu: Se laji on ollut myös Euroopassa ja myös Itämeren alueella aikaisemminkin. Eli kysymys on kahdesta eri alalajista, joita molempia on Euroopassa esiintynyt, ja molempia on syytä arvioida yhtä lailla samoin perustein.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Merimetsoakin enemmän kaloja syövät hylkeet, ja hylkeet ovat se pahempi riesa siinä suhteessa, että ne syövät niin sanotusti jalokaloja. Ja kun me suojelemme muun muassa lohta, niin hylkeet ovat siinä isossa roolissa. Miten aiotte rajoittaa tätä hylkeiden lukumäärää tämän kalastusnäkökannan kautta?

Ympäristöministeri Ville Niinistö

Arvoisa puhemies! Mitä tulee harmaahylkeen ja norpan tilanteeseen saaristossa, niin on syytä tosiaan varmistaa, että näiden lajien kannat ovat riittävän vahvalla tasolla ekologisesti. Tätä arviota tehdään niin Suomessa kuin kansainvälisesti, ja tällä hetkellä Itämeren tasolla arvioidaan juuri, mikä on se taso, johon erilaisten kalastus- ja muiden toimenpiteiden pitäisi perustua.

Hylkeen osalta on totta, että ne hylkeet käyvät jalokalojakin saalistamassa, mutta ennen kaikkea pyydyksistä. Tätä hylkeen vaikutusta kalakantoihin kyllä tutkitaan koko ajan ja arvioidaan hyljekannan sopivaa tasoa ympäristön kannalta ja kalastuksen kannalta. Mutta ehkä on syytä korostaa, että kalastuspolitiikassa keskeistä on varmistaa se, että itse kalastuksen periaatteet, alamitat, kalastuskiintiöt ovat sopivalla tasolla. Tutkimusten mukaan ihmisen vaikutus kalamääriin on kaikkein suurin ja eläinlajien vaikutus varsin vähäinen.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Kysymys on loppuun käsitelty.