Täysistunnon pöytäkirja 58/2010 vp

PTK 58/2010 vp

58. TIISTAINA 1. KESÄKUUTA 2010 kello 14.01

Tarkistettu versio 2.0

8) Hallituksen esitys laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä sekä eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

 

Oiva Kaltiokumpu /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallituksen esitys laiksi sakon ja rikesakon määräämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi on toisessa käsittelyssä. Tämä esityshän tarkoittaa, että uudistetaan tuomioistuinten ulkopuolella tapahtuvaa rikosasioiden summaarista käsittelyä koskevaa lainsäädäntöä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että rangaistusmääräys korvautuisi enintään 20 päiväsakon rangaistukseen johtavissa tapauksissa poliisimiehen, tullimiehen ja rajavartiomiehen antamalla sakkomääräyksellä, jos kysymyksessä on liikenteeseen liittyvä rikkomus tai näpistys.

No, mitä eroa tässä sitten on? Tässä on se ero, että kun tähän saakka sakon varsinaisen määräyksen antaja on ollut syyttäjä tai myöskin tuomioistuin, niin nyt tämä toimivalta tulee yhdelle ja ainoalle virkamiehelle eli poliisi antaa tässä semmoisen lopullisen sakon, jossa on tietysti valitusmenettelyt. Toisaalta tämä yhdenmukaistaa menettelyä rikesakkomenettelyn kanssa.

Itse olen sen verran vanhan koulukunnan kasvatti, että en kauhean mielelläni niele sellaista menettelyä, jossa yksityiselle virkamiehelle annetaan tuomiovaltaa. Tässä mielessä tämä nyt on juuri hyväksyttävissä, mutta en ole tällaisen menettelyn kauhean kova kannattaja, koska tämän rangaistuksen antajan ei tarvitse välttämättä olla virkamies — poliisi tai tullimies tai rajamies — vaan se voisi olla muualla. Mutta tässä on lähdetty siitä, että syyttäjälaitos haluaa tehtäviä siirtää pois, ja tällä tavalla on kehitelty menettely, jossa näiden parinsadantuhannen sakon käsittely tai ainakin suurin osa niistä siirtyisi poliisihallintoon ja tällä vapautettaisiin neljä päätoimista syyttäjää.

No, mitä se aiheuttaa poliisilaitoksille? Asiantuntijakuulemisessa lakivaliokunnassa tuli esille, että jokaiseen 24 poliisilaitokseen pitää määrätä poliisipäällystöön kuuluva, joka sitten katsoo, millä lailla nämä asiat viranomaisten puolesta menevät ja minkälainen on sitten tämän rikoksesta epäilyn oikeusturvasta huolehtiminen. Tämä ei ole mikään pikkujuttu poliisilaitoksilla. Monien mielestä tämä neljä syyttäjää ei ole paikkansapitävä määrä, vaan näitä rankkarisyyttäjiä istuu joka syyttäjälaitoksessa suuret määrät ja sakkopinoja on pöydät täynnä.

Toinen uudistus, joka tässä on, on se, että ri-kesakon yhteydessä voidaan määrätä enintään 1 000 euron menettämisseuraamus, joka nyt on sakkopuolella. Tietysti tässä on rajaus, että tämä toimivalta 20 päiväsakon sakkomääräyksessä on liikennerikkomuksiin ja näpistyksiin, ei siis kaikkiin. Tämä edellyttää tietysti suostumusta erikoisesti epäillyltä, että näin tällä lailla voidaan tämä sakkomääräys antaa. Muutenhan se on rangaistusmääräys, joka sitten menee syyttäjälle vahvistettavaksi. Tässä on kyllä myös se hyvä asia, että nykyisin asetustasolla olevat säädökset siirtyvät lain tasoisiksi.

Mutta paria asiaa, arvoisa puhemies, haluan tässä korostaa, tuoda esille. Toinen on se, että kun nykyisin on näitä liikenteen valvontakameroita, niin siellä on rikesakon lähettämisaika kaksi viikkoa, joka oli lakiesityksenkin aika. Kun tuolla Satakunnassakin Porissa on tämmöinen suuri keskus, niin siellä on valtavat määrät näitä rikesakkoja, joita pitäisi ennättää lähettää, ja poliisi ei ennätä niitä lähettää tai on hirveä määrä työtä saada lähetettyä niitä. Valiokunta jatkoi tätä kolmeen viikkoon, niin kuin nämä poliisimiehet ja poliisilaitokset ovat jo pidemmän aikaa toivoneet. Se on erittäin hyvä asia.

Toinen paljon suurempi asia on se, että lakivaliokunta tähdentää, että tämän järjestelmän käyttöönottohan helpottaa tietysti tätä poliisin, syyttäjän ja tuomioistuimen prosessia ja sillä lailla aiheuttaa säästöjä. Mutta jotta tämä voisi ylipäätään toimia, niin tämän viranomaisten Vitja-tietojenkäsittelyjärjestelmän uudistaminen on aivan välttämätöntä. Tässä todetaan: "Lakivaliokunta kiirehtii poliisin tietojärjestelmäuudistuksen toteutusta ja pitää tärkeänä, että sen rahoitus turvataan." Nyt tulevassakin budjetissa tässä on toiveita. Sinne ei ole kohdennettu niin paljon rahoja kuin se maksaa eikä ole sitäkään vertaa, kun sitä on suunniteltu, ja jos ei tätä Vitja-järjestelmää saada toimimaan, niin me emme pääse missään muussakaan rationalisoimaan tätä työtä.

Ja sitten yksi tärkeä asia, kun puhuin tuossa kansalaisten oikeusturvasta, johon olen koko virkaurani ajan vihkiytynyt seuraamusjärjestelmän ja rangaistuksen oikeudenmukaisuuden lisäksi: Haluan todeta, että tämmöisen järjestelmän koulutus ei ole pikku juttu poliisilaitoksissa. Ja kun tässä on Tulli ja Rajavartiolaitos ja sitten me laajensimme myöskin erävartijoille tämä toimivalta antaa näitä rangaistuksia, niin tämän koulutuksen turvaaminen edellyttää, että sisäasiainministeriön hallinnonalalle annetaan riittävästi ja ihan tätä varten rahaa. Siellä oli isoja, valtavan suuria summia, mitä oli arvioitu, että tämä muutos maksaa. Tässä on ongelmana se, että oikeushallinnon puolelta tehdään lakiuudistuksia, jotka sinänsä voivat säästää oikeushallinnon määrärahoja, mutta kustannuksia lisätään sitten toiselle hallinnonalalle, ja sitten aivan eri valiokunta käsittelee tämän toisen hallinnonalan talouspuolen asioita.

No, miksi sitten pitää kouluttaa? No, sen takia tietysti, että kun poliisimiehet, tullimiehet, rajamiehet, erävalvojat antavat tämmöisiä niin sanotusti lopullisia rangaistuksia, niin kyllä heillä pitää olla tieto siitä, millä tavalla he toimivat ja mikä on sitten varmasti semmoinen menettely, joka on tämän rikoksesta epäillyn kannalta oikeudenmukainen ja jossa ei tule ylilyöntejä tai toisaalta sellaisia virheitä, joissa sitten kärsijänä on tämä rangaistuksen saanut.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan toinen varapuhemies Tarja Filatov.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten ed. Kaltiokumpu hyvin toi esiin, niin tässä on todellakin suuresta muutoksesta kyse ja erittäin tärkeästä ja oikean suuntaisesta muutoksesta. Todella näillä ehdotuksilla pyritään parantamaan rikkomuksista epäillyn oikeusturvaa sekä sujuvoittamaan ja yhtenäistämään näitä menettelytapoja. Erittäin hyvä ja vaativa kokonaisuus, jossa varmasti tähän koulutuspuoleen, kuten ed. Kaltiokumpukin toi esiin, on syytä kiinnittää huomiota sitten toimeenpanon osalta, kun laki on saatu voimaan.

Tosiaan tässä eräs seikka, johon kiinnitettiin valiokunnassa erityisesti huomiota, on se, että arkirealismia on se, että tänä päivänä, kun tätä automaattista kameravalvontaa toteutetaan, kaksi viikkoa on aivan liian lyhyt aika, ja tämän osalta oli tärkeää, että valiokunta teki tähän muutoksen. Edelleen kolme viikkoa saattaa olla käytännössä sekin kovin lyhyt aika, mutta on kuitenkin aina viikko enemmän, ja toivottavaahan se on, että näiden automaattisen kameravalvonnan yhteydessä havaittujen rikkomusten osalta myös nämä asiat käsitellään nopeasti.

Keskustelu päättyi.