Täysistunnon pöytäkirja 58/2011 vp

PTK 58/2011 vp

58. TIISTAINA 25. LOKAKUUTA 2011 kello 14.16

Tarkistettu versio 2.0

1) Hallituksen esitys eduskunnalle biopankkilaiksi sekä laeiksi ihmisen elimien, kudoksien ja solujen lääketieteellisestä käytöstä annetun lain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain muuttamiseksi

 

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa herra puhemies! Edellisen hallituksen esitys biopankkilaiksi raukesi silloisten valtiopäivien päättäessä toimikautensa. Nyt eduskunnalle annettu esitys pohjautuu olennaisesti edelliseen esitykseen ja noudattaa pääministeri Kataisen hallitusohjelman kirjausta biopankkilaista. Esityksellä tavoitellaan biopankkitoimintaa koskevien käytäntöjen kansallista yhdenmukaistamista tutkittaessa ihmisperäisiä näytteitä ja niistä saatavaa tietoa. Tarkoituksena on edistää ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä ja samalla turvata näytteiden luovuttajan oikeudet ja varmistaa toiminnan asianmukaisuus. Biopankkitoimintaan kohdistuisi sekä eettistä arviota että viranomaisvalvontaa.

Biopankkitoiminta nivoutuu läheisesti moneen muuhun lakiin, kuten henkilötietolakiin, potilaslakiin sekä kudoslakiin. Ihmisistä kerätyt solu- ja kudosnäytekokoelmat ovat nykyisin hajallaan, eikä niistä ole yhtenäistä rekisteriä, eikä biopankkitoimintaa koskevia vaatimuksia ole kirjattu. Hallituksen esityksen tavoitteena on sisällyttää biopankkia koskeva tieto Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastoon perustettavaan valtakunnalliseen biopankkirekisteriin. Rekisteri olisi julkinen. Rekisterissä olisi ajantasainen tieto biopankkitutkimusta varten kerätyistä ja säilytettävistä näytteistä, niiden käytön perusteesta, säilytyspaikasta ja omistajasta.

Biolääketieteen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Teknologia- ja tutkimusinfrastruktuuri verkottumisineen ja it-ratkaisuineen kehittyy huimaa vauhtia. Ihmisperäiset näytekokoelmat ovat yhä tärkeämmässä asemassa tautietiologian tutkimuksessa sekä uusien hoitomuotojen ja diagnostisten menetelmien kehittelytyössä. Suomessa toimiva julkinen terveydenhuolto ja kattavat rekisterit ovat luoneet hyvät edellytykset tautiperimän tutkimiselle. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on merkittävässä asemassa, ja laitokseen on muodostunut kansallisesti merkittäviä tutkimusnäytekokoelmia. Vanhoja, taudinmäärityksen yhteydessä syntyneitä näytteitä, kuten patologian näytteitä, hyödynnetään myös tieteellisessä, esimerkiksi syöpätautien, tutkimuksessa. Lakiehdotuksella mahdollistettaisiin sekä tutkimusnäytteiden että taudinmääritykseen kerättyjen, niin kutsuttujen diagnostisten näytteiden säilyttäminen biopankissa. Tutkijoilla olisi oikeus saada tietoa ja tarvitsemiaan näytteitä biopankissa säilytettävistä kokoelmista.

Kansalaisen eli näytteen luovuttajan asema on äärimmäisen tärkeä. Suomessa on kautta aikain ollut positiivinen suhtautuminen lääketieteelliseen tutkimukseen, ja sen ylläpitäminen on luonnollisesti kaikkien etu. Ihmisperäisiä kudos- ja solunäytteitä voidaan nykyisin käyttää näytteenantajan suostumuksella vain yhteen yksilöityyn tutkimukseen, ja tämä on rajoittanut myöskin tiedon levittämistä. Esitetyssä lakiehdotuksessa säädetään laajasta suostumuksesta, jossa luovuttajaa informoidaan biopankin toiminta-alasta mutta tutkimushankkeita ei yksityiskohtaisesti määritellä. Eli näitä näytteitä voi biopankkilain puitteissa käyttää sitten laajemmin.

Ehdotus korostaa lääketieteellisessä tutkimuksessa käytettävien näytteiden eettistä arviota, eli luovuttajalla olisi oikeus myöskin peruuttaa antamansa suostumus ja näytteen siirtämisestä biopankkiin voi niin ikään kieltäytyä. Näytteen antajalla olisi oikeus saada tieto siitä, mihin tutkimukseen hänestä otettuja näytteitä on käytetty, mistä rekisteristä häntä koskevia tietoja on kerätty ja mitä näytteistä on tutkittu. Terveydenhuollon yksiköiden hallussa olevat vanhat näytteet voidaan myöskin siirtää biopankkeihin. Tästä siirrosta tiedotetaan julkisesti, ja oman näytteen siirrosta voi siis todellakin kieltäytyä. Biopankkilakiehdotuksen valvonta tukisi lain tavoitteita ja kohdistuisi näytteiden ja tietojen asianmukaiseen käsittelyyn, antajien yksityisyyden suojaan ja tietoturvaan.

Arvoisa puhemies! Esillä olevaa hallituksen esitystä on valmisteltu laaja-alaisesti ja pitkään. Pitkä valmisteluaika on toisaalta osoittanut alan kiivaan kehityksen ja biopankkitoiminnan järjestäytymisen. Esimerkiksi naapurimaissa tämä asia on jo pitkälle edennyt. Vuonna 2011 on toimintansa aloittanut Suomen biopankkiverkosto, ja valmisteilla oleva laajempi EU-biopankkiverkosto yhteiseurooppalaisena hankkeena tavoittelee tutkimusvalmiuksia ja niiden hallintoa EU:ssa keskitetysti.

Kansallinen lainsäädäntö on kansainvälisessä toimintaympäristössä Suomelle niin luovuttajan kuin tutkijayhteisöjen kannalta etu. Yhä kasvava informaatio geenitestien, uusien hoitomuotojen ja yksilöidyn lääketieteen saavutuksista tulee saada strukturoidusti kansanterveyden hyödyksi.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Mahdollistetaan asiasta lyhyt debatti. Pyydän niitä edustajia, jotka haluavat ottaa osaa tähän keskusteluun debatin kautta, nousemaan ylös ja painamaan V-painiketta.

Anneli Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Me kaikki varmasti toivomme, että me saamme parasta hoitoa, mitä lääketiede pystyy meille tarjoamaan. Biopankkilaki on erittäin tärkeä nimenomaan lääketieteen kehittämisen kannalta, että me saisimme tulevaisuudessa entistä parempaa terveydenhoitoa, ja siinä mielessä kyseessä oleva laki on tärkeä.

Valvonta on myös tärkeä osa biopankkilain toimivaltaa, ja tiedän, että siinä on ollut epäselvyyksiä sekä Valviran että Fimean osalta. Kysyisin arvoisalta ministeriltä: Onko tämä epäselvyys saatu selkeytettyä? Mikä on työnjako Fimean sekä Valviran välillä?

Lenita Toivakka /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Todellakin tämän lain tavoitteena on parempi hyvinvointi jatkossa. On hienoa, että tämä on nyt meillä täällä käsittelyssä, koska tämän lain valmisteluhan aloitettiin jo viime kaudella, mutta se ei sitten todellakaan ehtinyt perustuslakivaliokunnasta vielä valiokunnan mietintökäsittelyyn.

Näitä säännöksiä on ehdottomasti selkiytettävä, jotta me voimme turvata tutkijoiden ja tutkimusyhteisöjen osallistumisen muun muassa alan kansalliseen tutkimusyhteistyöhönkin. Tämä voi antaa meille etulyöntiasemaa myös kansainvälisesti, joten myös tässä mielessä tämä on äärettömän tärkeätä. Tietysti meidän on tärkeätä seurata tätä. Muissa Pohjoismaissa on jo vastaavaa sääntelyä, joten on hyvin tärkeätä, että tässä asiassa päästään nyt vihdoin ja viimein eteenpäin.

Pertti Virtanen /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tosiaan tässä on tullut esiin, ministeri itsekin mainitsi, että Suomi on tässä ehkä tämän aika pitkän valmistelun tai jonkun muun takia aika paljon jäljessä naapureistaan, eikä varmaan tarkoittanut Venäjää, vaan näitä läntisiä ja pohjoismaisia naapureita. Kysyisinkin sitä just, mikä tätä oikein on pitkittänyt, koska en minä usko, että nyt Venäjältä — niin kuin Amerikassa, USA:ssa, Meksikoa on käytetty siihen, että kaikkia elinluovutuksia ja muita saa sieltä aika halvallakin — meillä Suomessa rikkaimmat olisivat vetäneet tämmöistä biotarvetta tänne maahan. Mutta mikä tätä nyt oikeasti sitten pitkitti?

Sitten vielä, eikö tässä ole vähän niin kuin byrokratian uhka, kun täällä vähän liian tarkkaan määritellään nämä, että jos joitain elimiä, tai ei nyt elimiä ehkä — no joo, elimiäkin — mutta mitä tahansa, on luovuttanut, niin sitten voi itse ruveta jäljittelemään, missä näitä on kaikkia käytetty? Eikö tässä ole vähän tämmöistä byrokratian liikauhkaakin?

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Kysymys kuuluu ihan siitä, minkä vuoksi biopankkien valvontatehtäviä siirretään Valviralle. Arvoisa ministeri, vastaukseksi ei riitä, että se on todettu hallitusohjelmassa, vaan se sisältökysymys myös, koska Fimealla on ollut niitä tehtäviä, joita nyt sitten esitetään Valviralle siirrettäviksi, on ollut sitä osaamista. Ja tässä suhteessa kyllä on myös pelättävissä, että me siirrymme sellaiseen aikaan, jolloinka on päällekkäisyyksiä, eri ministeriöiden virastoissa valvotaan samankaltaisia asioita. Jos pyritään virtaviivaisuuteen ja tehokkuuteen, niin ei tämä biopankkilaki niitä anna eikä sellaista kuvaa tästä pysty syntymään. Eli, arvoisa ministeri, miksi sisällön vuoksi Fimea ei voi olla näiden biolainsäädäntöön ja biopankkilainsäädäntöön liittyvien ja lääkepuolen asioiden valvontaviranomaisena?

Erkki Virtanen /vas(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Kun edellinen hallitus ansiokkaasti jo selkiytti valvontaa siirtämällä sitä yhteen paikkaan eli Valviraan, niin se on ihan hyvä, että se nyt keskittyy sinne. Minusta on murheellista, että nyt tämä kysymys tästä Fimean sinänsä toisesta asiasta eli Fimean siirtymisestä Kuopioon, mikä on äärimmäisen kannatettava ja on nyt saatu toivon mukaan hyvään ratkaisuun, tuodaan ikään kuin tähän mukaan tämmöisenä uhkakuvana, joka on entisestään pelottelemassa ihmisiä. Minä haluaisin kysyä paitsi ministeri Guzenina-Richardsonilta myöskin ministeri Risikolta, joka on täällä paikalla ja menee juuri tuonne aitioon, ikään kuin selkeästi, mistä tässä on kysymys, jolloin tämä turha pelottelu saataisiin loppumaan.

Harri Jaskari /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä biopankkilaki on erinomainen asia saada nyt lopultakin voimaan, koska on monia käytännön toimenpiteitä, millä tämä hyödynnetään, kun katsoo vaikka eläinkokeiden vähentämistä ja vastaavia, että voidaan tukea tutkimusta myöskin ihmisperäisiin soluihin, vastaaviin kysymyksiin. Mutta vielä olisin kysynyt ministereiltä todellakin tätä kansainvälistä vertailua: Meneekö tässä Suomi nyt sitten maailman eturintamaan näissä, jolloin se antaa sellaisia mahdollisuuksia, että voidaan tehdä eettisissä rajoissa erittäin hyvää tutkimustyötä ja myöskin saada sitä kautta asioita eteenpäin myöskin tällä sektorilla?

Outi Mäkelä /kok(vastauspuheenvuoro):

Puhemies! Tämä on erittäin odotettu ja erittäin hyvä uudistus suomalaiseen lainsäädäntöön. Esteet tutkimustiedon asialliselle ja tarkoituksenmukaiselle käytölle poistuvat, ja nyt voidaan hyödyntää sitä tietoa, jota Suomessa ei ole vielä tähän asti voitu hyödyntää tutkimuksen ja ihmisten sairauksien ennaltaehkäisyn osalta. Itse olisin kysynyt sitä, kun tällä on kuitenkin taloudellisiakin vaikutuksia, minkälaisia vaikutuksia tällä on valtiolle ja kunnille ja voidaanko tässä tämän tutkimustoiminnan osalta hyödyntää myös yksityistä rahoitusta.

Sanna Lauslahti /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Lääketiede ottaa aataminaskeleita. Suomi voi olla itse asiassa kärkijoukoissa biolääketieteen alalla. Thl:n näytekokoelmissa on yli 6 miljoonaa näytettä, ja siltä osin, kuin me lainsäädännöllisesti vapautamme tällä saralla tutkimuksenteon, meillä on vielä todelliset mahdollisuudet päästä kärkijoukkoon tällä saralla. Kysymys ei ole pelkästään meidän näytteistämme, kysymys on ennen kaikkea siitä, että me voimme parantaa ihmisiä, esimerkiksi niistä syövistä, joita tänä päivänä ei pystytä parantamaan. Tämä on yksi askel kohti sitä, että ne 5 prosenttia syövistä voidaan tulevaisuudessa parantaa ja näin saada ihmishenkiä pelastettua.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Edustaja Virolainen, ja sen jälkeen ministerin vastaus.

Anne-Mari  Virolainen /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä biopankkilaki on mielestäni erittäin hyvä, ja voisin jopa nähdä sen eräänlaisena kunnianosoituksena edesmenneen professori Leena Palotien pitkäaikaiselle tutkimustyölle.

Se on aivan selvä, että me haluamme kaikki, että me saisimme lääketieteellisestä tutkimuksesta myös terveyshyötyjä, ei pelkästään edistämään hyvinvointia, vaan ihan konkreettisia terveyshyötyjä. Varsinkin, kun lääketiede kehittyy koko ajan yhä pidemmälle, me pystymme tekemään yhä tarkempia ja kohdennettuja lääkkeitä. Hyvä esimerkki on meillä esimerkiksi nämä psa-tutkimukset.

Meillä on kuitenkin Suomessa hyvin paljon harvinaisia perinnöllisiä sairauksia. Kun Virossa on tämä vastaava biopankki käytössä, niin siellä näytteen luovuttajalla on oikeus saada häntä koskevia geneettisiä tietoja kustannuksitta. Haluaisinkin kysyä ministeri Guzenina-Richardsonilta, miten te olette pohtinut tätä, onko Suomessa myös mahdollista saada geneettistä neuvontaa näiden tietojen perusteella.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministerin vastaus, 5 minuuttia.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kyllä yhdyn kaikkiin niihin edustajien puheenvuoroihin, joissa todetaan, että tämä biopankkilaki on tärkeä ja että tämä systeemi vaatii pelisäännöt. Muuten meillä on mahdollisuus päätyä hyvin sekasortoiseen tilanteeseen, josta kärsii sitten niin potilas, tutkija, lääkäri kuin koko yhteiskuntakin. Ja näiden sääntöjen tulee taata, että tämä biopankitus tapahtuu eettisesti oikein. Se ei saa päätyä palvelemaan ainoastaan lääkeyrityksiä, mutta totta toki se saa myöskin yksityisen rahan voimin tehdä tätä omaa biopankitustaan. Ja suomalainen potilas, esimerkiksi harvinaisine sairauksineen — pitää pitää huolta, että hän ei jää tässä tämän järjestelmän jalkoihin, ja näin tämä laki on nyt kirjoitettu, että ei jäisi.

Hyvän lainsäädännön alla on aina yksilön — oli hän sitten potilas tai terve näytteen luovuttaja — helpompi antaa suostumuksensa näytteen luovuttamiselle. Tänä päivänä, todellakin, kun on näytteen luovuttanut, se on yhteen yksittäiseen tutkimukseen kohdistunut, ja tämä tutkijoiden välinen tiedonvaihto ei ole ollut niin hyvää eikä ole sitten edistänyt... Tässä edustaja Virolainen mainitsi ansiokkaan työn tehneen professori Palotien, ja kyllä se näin on, että tämä on yksi niistä hankkeista, joita hän elinaikanaan vei eteenpäin, ja tämä on oikeastaan kunnianosoitus hänelle, että nyt täällä eduskunnassa ollaan vihdoinkin tästä asiasta päättämässä.

Biopankit ovat todellakin tärkeitä, koska meillä yhteiskunta kuluttaa todella paljon rahaa tutkimuskulttuurin ylläpitämiseen, tutkijoiden koulutukseen, mutta tässä nykyisessä käytännössä tätä näytekokoelmaa ei saa hyödyntää kuin suunniteltuun ja hyvin kapeaan tutkimukseen. Nyt sitten me saamme tähän muutoksen.

Sitten pitää, totta kai, myöskin potilaalle olla tästä hyötyä, ja potilas voi siis myöskin hyötyä biopankituksesta, niin kuin tässä edustaja Toivakka peräänkuulutti. Eli kun tästä biopankitetusta näytteestä tehdään hyvin kattava biologinen analytiikka ja tulokset näistä kerätään sitten keskitetysti yhteen paikkaan, niin totta kai tämä auttaa myöskin potilasta saamaan parempaa tietoa ja edistää siinä sivussa myöskin tätä tärkeää tutkimusta.

Viranomaistehtävistä täällä kysyttiin. Todellakin on niin, että Valvira vastaisi ohjauksesta ja valvonnasta. Ensisijaisesti tässä on kyse yksityisyydensuojan ja itsemääräämisoikeuden valvonnasta. Ja kun näiden näytteiden käsittely perustuu näytteiden antajan suostumukseen, niin laissa todellakin korostetaan tätä eettistä puolta. Tarkoitus on, että ei luoda tällaista päällekkäistä viranomaistoimintaa. Tässä kun ministeri Risikko vastaa tästä Fimean puolesta, niin täytyy sanoa, että hän on hyvin ansiokkaasti ollut mukana tätä lakia valmistelemassa, siellä Fimean puolella myöskin käynyt keskusteluja siitä, millä tavalla nämä vastuut saadaan jaettua niin, että ei tehdä päällekkäistä työtä ja saadaan nämä meidän Suomen parhaat resurssimme kohdistettua sinne, minne ne kuuluvat, ja tästä ehkä sitten ministeri Risikko voi tarkemmin antaa selostusta.

Todellakin tämä biopankki on jo tällä hetkellä muissa Pohjoismaissa: Ruotsissa, Islannissa, Norjassa ja Tanskassa. Tämä meidän esitys pääpiirteittäin noudattaa näitä pohjoismaisia käytäntöjä ottaen huomioon kansallisen viitekehyksen lainsäädännön terveydenhuollon alalla sekä alan muun kehityksen.

Tässä on todellakin, niin kuin edustaja Virtanen totesi, jotain kritiikkiä ollut byrokratiaan liittyen, mutta nyt tässä todellakin on tehty niin hyvä valmistelutyö, että turhaa byrokratiaa on saatu karsittua. Ja minä näen, että tällä pohjalla, joka tässä laissa nyt on, varmasti kun siellä valiokunnassa sitten näitä kuulemisia järjestetään, asiantuntijatkin pystyvät tämän todistamaan, että niin vähällä byrokratialla kuin vain mahdollista tätä biopankkitoimintaa sitten meillä Suomessa tullaan pyörittämään.

Sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko

Arvoisa puhemies! Aivan kuten täällä todella on tullut esille tästä biopankkilaista, tämä on nyt ehdottomasti eteenpäinmenoa. Silloin aikoinansa viime kaudella, kun tätä esittelin tässä samassa tilassa, nimesinkin sen Lex Palotieksi, juuri kunnianosoitukseksi Leena Palotielle, joka, voi sanoa, viimeisillä voimillaan puolusti nimenomaan tätä lakia.

Täällä tuotiin esille kysymys, miksi tämä on kestänyt niin kauan. Kun on kysymys ihmisen yksityisyydensuojasta ja tällaisista vaitiolovelvollisuuksiin liittyvistä asioista ja tutkimuskäytöstä, niin siinä menee jonkin aikaa. Ja tietysti yksi hankala juttu oli se, että tulivat nämä vaalit, koska tämä lakiesityshän oli jo täällä eduskunnassa, mutta valitettavasti perustuslakivaliokunta ei ehtinyt sitten sitä lausuntoansa antaa, ja siitä syystä se tänne jäi.

Tätä on kuitenkin nyt sitten tämä hallitus halunnut jatkaa, ja se kirjattiin ihan sinne hallitusohjelmaan, että biopankkilaki annetaan ja että siitä valvonnasta vastaa Valvira. Mutta se tarkoittaa sitä, että se ei missään nimessä mene Fimean lakisääteisten tehtävien ylitse, koska siellä hallitusohjelmassa on myös todettu, että Fimean lakisääteiset tehtävät on ja pysyy. Elikkä kun on kysymys täysin uudesta laista, niin siinä nämä tehtävät on nyt sitten keskitetty Valviraan ottaen huomioon Fimean lakisääteiset tehtävät. Tällä lailla ei siirretä resursseja Fimealta Valviraan, ei missään nimessä, ja tässä nimenomaan halutaan tukea sitä yhteistyötä asiantuntijoiden välillä. Eli se, mikä on Fimean lakisääteistä tehtävää, sen tekee Fimea, ja se, mikä on Valviran, sen tekee Valvira. Sitten täällä on vielä erillinen lause 63-sivulla, yksityiskohtaiset perustelut 31 §:stä, että päällekkäisyyksien välttämiseksi. Eli me haluamme näillä yksityiskohtaisilla perusteluilla myöskin varmistaa sen, että ei tule päällekkäisyyksiä eikä Valvira polkaise sellaista toimintaa nyt käyntiin, mitä Fimeassa jo tehdään.

Edustaja Rossille: On erittäin hienoa, että te pidätte huolta Fimean resursseista — niin minäkin, voitte olla aivan vakuuttunut siitä. Ja nyt me olemme ihan loppumetreille asti Fimean kanssa yhdessä keskustelleet, peruspalveluministeri ja allekirjoittanut, tämä on meidän yhteinen tahtomme.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Sitten puhujalistaan.

Sanna Lauslahti /kok:

Arvoisa puhemies! Ministerin ele muistaa Leena Palotietä oli todella tärkeä viime keväänä, joka muistutti siitä, että joskus asiat vaativat henkilökohtaisia uhrauksia, ja Leena Palotie näin teki. Lex Palotie, kuten ministeri Risikko ehdotti, olisi varsin hyvä ele hänen muistollensa, kun tiedämme, miten paljon hän on lääketieteen saralla tehnyt ja miten hän viimeisinä vuosinaan antoi omia näytteitänsä lääketieteen hyödynnettäväksi.

Puhemies! Biopankkilakia on tehty pitkään ja hartaasti, ja siltä osin meillä moni taho odottaa, että pääsee töihin ja rakentamaan nykyistä paremmin biopankkeja. Laki on yksi tärkeimmistä uusista askelista lääketieteen kehittämisen saralla Suomessa. Lääketieteen kehityksessä olemme nimittäin vasta Aatamin askelissa. Tiedostamme tänään vain pienen osan siitä, mikä tulevaisuudessa tulee olemaan normaalia potilaiden ja kansalaisten terveydenhoitoa. Siksi ajattelin paneutua puheenvuorossani kohtuullisen konkreettisiin asioihin, jotka ovat hyvin kiehtovia ja ihmisen terveyden kannalta uusia ulottuvuuksia tuovia. Tietenkin lääketieteen kehityksessä asiat vievät pitkään — 5, 10, jopa 20 vuotta — mutta työtä, jota me eduskunnassa teemme, jota tutkijat tekevät, tehdään tulevia sukupolvia varten, ei pelkästään meitä itseämme varten.

Biopankkilain toteuttamiselle on monta hyvää syytä. Nostan tässä muutamia. Ensinnäkin, lainsäädännön puutteet ovat vaikeuttaneet tutkimustyötä ja ihmisperäisten näytekokoelmien tutkimuksellista hyödyntämistä. Lainsäädännöllä voidaan turvata tutkijoiden osallistuminen niin kansalliseen kuin kansainväliseen tutkimustyöhön. Samalla laissa turvataan yksityisyydensuoja ja tietoturva.

Biopankkien avulla pääsemme toteuttamaan yksilöityä hoitoa kärkijoukoissa. Suomessa on poikkeuksellisen hyvät potilasarkistojärjestelmät veri-, solu- ja kudosnäytteissä. Näin me avaamme mahdollisuuden laajamittaiseen arkistojemme hyödyntämiseen tutkimustyössä. On tärkeää, että pääsemme hyödyntämään biopankkeja siten, että niiden avulla voidaan konkreettisesti saada nykyistä enemmän terveyttä.

Meillä on vahvaa osaamista ja kansainvälisestikin tunnettua tutkimustyötä. Meillä on jo pitkään panostettu Suomessa biolääketieteen perustutkimukseen ja myöhemmin niiden tulosten hyödyntämiseen. Maahamme on tullut jo useita biotekniikkakeskittymiä yliopistosairaaloiden yhteyteen. Näistä muutamia voidaan mainita: Tampereen ja Helsingin yliopistosairaaloiden yhteydessä. Viime kädessä on kuitenkin kyse siitä, mitä voimme tehdä, jotta voimme nykyistä enemmän parantaa sairauksia ja ehkäistä sairauksia, pelastaa ihmishenkiä, antaa enemmän elinvuosia.

Puhemies! Biopankit ovat askel kohti yksilöityä terveydenhoitoa, joka tulee vaikuttamaan tulevaisuudessa monella tavalla elämäämme. Lääketieteen tavoite, kuten meidänkin tavoitteemme, on terveyden edistäminen ja lisävuosien saaminen. Yksilöity hoito on yksi tapa hakea näitä ratkaisuja. Meidän on tuettava samanaikaisesti tutkimustyötä, esimerkiksi mikrosiruteknologiaa, jossa sirutestillä voidaan tunnistaa muun muassa geenivirheeseen perustuva perinnöllinen sairaus, joka tuli täällä jo aikaisemminkin esille. Yhtenä esimerkkinä, joka koskettaa montaa meidän yhteiskunnassamme, on taipumus korkeaan kolesteroliin. Jo varhaisessa vaiheessa voidaan ihmiselle antaa elämäntapaohjeet, joilla voidaan ehkäistä korkeaa kolesterolia ja siihen liittyviä sairauksia.

Toisena näkökulmana on yksilöity hoito sairaustilanteessa. Se tarkoittaa täsmähoitoa, jolloin potilas saa heti oikean hoidon ja oikean lääkkeen. Tämä tuo mukanaan jopa ihmishenkien pelastuksia ja myös kustannussäästöjä, kun turhat uusintakäynnit ja eri lääkkeiden kokeilut jäävät historiaan. Lisäksi harvinaisissa syöpäsairauksissa voidaan tulevaisuudessa pelastaa yhä useampi.

Otan vielä tässä esimerkiksi yhden yleisen sairaustyypin maassamme, masennuksen. Masennusta hoidetaan erilaisilla lääkkeillä. Samalla tiedetään, että nämä eri lääkkeet vaikuttavat eri tavalla eri ihmisiin. Pahimmillaan masennusta sairastava voi syödä kuukausia väärää lääkettä. Toivottavasti tulevaisuudessa voidaan potilaalle antaa juuri se oikea lääke, kun pystytään tunnistamaan aivoista reseptorityypit ja sitä myötä antamaan täsmälleen oikea hoito ja lääkitys. Tässä työssä tarvitsemme biopankkeja, muun muassa.

Diagnostiikka tulee ehkä tulevaisuudessa nousemaan nykyistä merkityksellisemmälle tasolle, mikä tulee myös näkymään meidän rakenteissamme ja toiminnan organisoinneissa. Täsmälääkkeitä tulee lääketeollisuus kehittämään nykyistä enemmän. Meidän suomalaisen innovaatiopolitiikkamme kannalta tämä on ehkä yksi merkittävimmistä kysymyksistä, joka tulee myös tulevina vuosina nostaa esille osana elinkeinopolitiikkaamme. Tämä alue tulee tuomaan meille suoraan myös uusia tutkijatyöpaikkoja, ja toivottavasti myös kansainvälisiä tutkijoita houkutellaan Suomen maaperälle. Tietenkin tästä herää viimeisenä pohdinta, mitä liiketoimintamahdollisuuksia tämä tuo mukanaan, mitä me sitten voimme viedä vientituotteina muualle maailmaan.

Arvoisa puhemies! Kun tiedämme, että omaa veri-, solu- tai kudosnäytettämme käytetään aikaansaamaan lisää terveyttä myös itsellemme, meidän on myös helpompi hyväksyä näytteidemme tallentaminen ja hyödyntäminen. Biopankit ovat askel kohti parempaa terveyttä, ja yhä useampi henki voidaan pelastaa.

Arja Juvonen /ps:

Arvoisa herra puhemies! Biopankkilakia on valmisteltu jo vuosia. Lain tarkoituksena on mahdollistaa ihmisperäisten kudosnäytekokoelmien nykyistä laajempi ja sujuvampi tutkimuskäyttö. Suomalaiset tutkijat ovat olleet kuitenkin huolissaan suunnitellusta biopankkilaista. Uudessa laissa pelkkä luovuttajan antama lupa näytteen tutkimuskäyttöön ei riitä, vaan kudosnäytteen luovuttaja pystyisi vaikuttamaan, missä tutkimuksessa mitäkin näytettä saisi käyttää. Halutessaan hän voisi myöhemmin myös vaikkapa vetää kudosnäytteensä tutkimuksesta pois. Onkin ehkä aihetta miettiä, voiko tällainen mahdollisuus halvaannuttaa biopankin käyttömahdollisuutta ja toimintatapaa. Mikäli kudosnäytteen tutkinnasta erilaisissa tilanteissa ja tutkimuksissa tulisi niin sanotusti uusiokäyttöä, pitäisi siihen kysyä kudosnäytteen luovuttajalta vielä erikseen lupa. Näiden ajatusten perusteella voimme kuitenkin nähdä, että yksilön oikeuksia ja vapauksia ja niille koituvia seurauksia on mietitty tarkkaan.

Suomalainen tutkijatyö syövän ja vaikkapa suomalaisen tautiperinnön tutkinnassa on huipputasoa. Kun hoitajauransa aikana on päässyt osallistumaan suomalaiseen tautiperintöön kuuluvien sairauksien, muun muassa kehitysvammaisuutta aiheuttavan agu-taudin, potilaiden hoitoon, toivoisi tutkimustyöhön kohdennettavan paljon resursseja. Toivoa sinne on toki myös kohdennettava.

Syöpätutkimuksessa Suomessa on myös tehty uranuurtavaa työtä: papilloomaviruksen ja kohdunkaulan syövän yhteys ja nyt uusimpana suusyövän ja papilloomaviruksen yhteyden selvitystyö. Nuorison rokotusohjelmaan toivottavaa papilloomavirusrokotusta tuskin voimme kauan enää odottaa. Se tulisikin liittää siihen pian.

Biopankkilaki tuo tullessaan kustannuksia. Laitteet, rekisteröinti, suunnittelu ja laatujärjestelmä vievät noin miljoona euroa. Biopankkeja on suunnitteilla kymmenen, ja lisäksi tarvitaan henkilökuntaa ja vastaava johtaja turvaamaan kokonaisuutta. Olisikin hyvä, että johtamisen tasoon kiinnitettäisiin huomiota myös siten, että johtajaa ei valittaisi poliittisin perustein.

Biopankkilaki on hyvä askel tasokkaan suomalaisen lääketieteellisen tutkimuksen tiellä ja tehokas väline taistelussa tauteja ja kansantauteja vastaan. Hallitusohjelmassa mainittua kansallista syöpäkeskustakaan ei pitäisi unohtaa, vaan sen käynnistämiseen tulisi kohdentaa voimavaroja. Biopankkien suoma mahdollisuus tulee olemaan myös voimavara suomalaisen lääketieteellisen osaamisen viennille.

Mika Niikko /ps:

Arvoisa puhemies! Lääketieteen kehittämisen kannalta biolääketieteen kehittäminen on ajankohtaista ja ehkä tarpeellistakin. Liiketoiminta terveyteen vetoamalla voi kuitenkin johtaa siihen, että biolääketieteestä tulee keino jalostaa ihmistä eettisyyden periaatteista välittämättä.

Tutkittavan etu ja hyvinvointi on asetettava tieteen ja yhteiskunnan edun edelle. Näytteen antajan suostumus näytteen antamiselle tutkinnalliseen käyttöön ei saa johtaa siihen, että arvot ovat ristiriidoissa. Esimerkiksi jos väestö ei hyväksy ihmiskloonausta, tulisi lainsäätäjän olla askeleen edellä siinä ja kieltää epäeettisiksi havaitut toimenpiteet ja tutkimukset. Tutkimusetiikka voi nimittäin johtaa lääketieteen nimissä myös siihen, että tieteen nimissä ihmisten oikeusturva heikkenee.

Arvoisa puhemies! Toivon, että biopankkilääketiede edistyy Suomessa ja Suomesta tulee johtava biolääketieteen tutkijamaa. Toivon myös, että hallitus seuraa sen kehittymistä ja varaa siihen riittävästi varoja.

Lasse Männistö /kok:

Arvoisa puhemies! Biolääketieteellinen tutkimus voi edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä lisätessään tietoa perimän, tautien ja elintapojen välisistä yhteyksistä, ja biologista ihmisperäistä materiaalia sisältävien näytteiden kokoelmat ovat avainasemassa tässä tutkimuksessa. Onkin hienoa, että hallitusohjelmaan pohjautuen hallitus antaa nyt esityksen biopankkilaiksi. Tarkoituksena on nimenomaan edistää ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä ja turvata yksityisyydensuoja näytteitä käsiteltäessä, joten tässä suhteessa edustaja Niikon kommentit eivät nyt aiheuta sen suurempaa huolta.

On selvää, että erilaiset tutkimusaineistot ja rekisterit ihmisperäisistä näytteistä ovat lisääntyneet ja tutkimus on kehittynyt. Nyt todella tarvitaan erityistä lakia näiden aineistojen käyttöön ja hallinnointiin, jotta niillä voidaan edistää väestön hyvinvointia ja turvata jokaisen yksityisyydensuoja. Tällä lainsäädännöllä ei luoda kuitenkaan päällekkäisiä viranomaistoimintoja Valviran ja Fimean ja Thl:n välillä. Valvirassa ei käynnistetä sellaista uutta valvontaa, jota Fimeassa jo tehdään, ja tältä osin on selvää, että resursseja ei siirry Fimeasta Valviraan, kuten keskustan edustajat täällä huolivat. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, että valvonta ja rekisteri nimenomaan kuuluvat Valviran rooliin ja tarkastukset eivät kohdistuisi esimerkiksi lääkekehityksen laatujärjestelmiin vaan yleiseen asianmukaisuuteen.

Arvoisa puhemies! Itse näen erittäin tärkeänä, että nyt saadaan lainsäädäntöpohja biopankkilaista ja tätä kautta nämä lainsäädännön puutteet saadaan korjattua. Toisaalta tämä mahdollistaa etulyöntiaseman suomalaiselle lääketieteelliselle tutkimukselle kansainvälisesti, ja tämä on erittäin tärkeää.

Pertti Virtanen /ps:

Arvoisa puhemies! Kollegat, ministeri! Tosiaan, hyvä laki, ja yhdyn minäkin kanssa kaikkeen, mitä tässä on sanottu. Mutta tosiaan, sitä ihmettelen, kuinka aina tämä tärkeitten lakien tuleminen kestää niin kauan. Tässä tuli mainittua, edustaja Niikkokin mainitsi oikeusturvan ja jotkut muut, että näillä aloilla jokin oikeusturva jo estää erittäin tärkeitten asioitten eteenpäinmenon.

Prisma, joka on erittäin hyvä ohjelma Teemalla, on kertonut siitä, kuinka lääketiede, jos mikä, on kehittynyt muuallakin kuin Suomessa, ja ilman tätäkin lakia, kovasti. Mutta mitään oikeastaan uusia keksintöjä ei saada liikenteeseen, koska justiin eri yhteiskuntien lait suhteessa vielä sitten lääketeollisuuden keinotteluun estävät näitä nopeita toimenpiteitä. Eli tässä pitäisi tehdä jotain, ja toivoisin, että nykyinen hallitus keskittyisi tähän asiaan. Edellinen hallitushan syyllistyi täysin kohtuuttomaan lakitehtailuun: puolet enemmän kuin ennen tehtiin lakeja, joita ei saatu vietyä loppuun, ja kaikkea vastaavaa, ja mielestäni surkeita lakeja, joista on näyttöäkin. Toivon, että tämä hallitus tosiaan paneutuisi tähän asiaan. Tämä on siis hyvä laki, ja tosiaan suomalainen innovatiivisuus kaipaa tämänkaltaista ainesta edetäkseen.

Edustaja Lauslahti otti tämän kolesteroliesimerkin tässä esille. En tiedä, mitä lääkefirmaa hän edustaa, koska justiin tästä kolesterolista on paljon keskusteltu, että koko lääkityksestä tällä alueella on ainakin puolet täysin turhaa. Kaiken lisäksi tässä todistuu se, mitä jotkut fiksummat opettajat nykyään yliopistotasolla huomauttavat, että koska maailmaa muuttuu nopeammin, niin pitäisi päästä näistä vanhoista käsityksistä, mitä koulussa on opetettu, koska useasti on opetettu asioita väärinä.

Kolesterolijutussa ei ole edes kysymys nyt hyvästä ja pahasta kolesterolista, herra puhemies ja ministeri, vaan esimerkiksi nyt, kun on ollut paljon esillä, että rasvoja pitäisi syödä enemmän, kananmunien syöntiä on suositeltu, niin tätäkään eivät nämä iltapäivälehdet selkeästi, eivätkä ketkään, vaivaudu ilmaisemaan niin kuin Tiede-lehti tai Tieteen Kuvalehti. Toivottavasti muuten arvoisat kollegat ovat täyttäneet sen lapun, että teille alkaa tulla Tieteen Kuvalehti tai Tiede-lehti, koska se on ansiokas lehti. Siinä on monta vuotta sanottu selvästi, että kyse ei ole hyvästä tai pahasta kolesterolista kananmunien kohdalla, vaan siitä, että kananmunassa, arvoisa ministeri, paha kolesteroli on siinä muodossa, ettei se imeydy ihmiseen, vaan se menee ihmisen läpi. Eli hyvä kolesteroli kyllä toimii. Kananmunat ovat siinä mielessä ainutlaatuista kamaa, niin että tämä edustaja Lauslahden lääketehtaan tilaama kommentointi oli kyllä vähän huono esimerkki siitä, millä aloilla tässä on... (Markku Rossi: Niin myös sokerikin on!) — Joo, sokeri on kohtuukäytettynä erinomainen. Tästä tuli justiin Teemalla iso ohjelma siitä, kuinka meidän aivomme, siis oikeasti aivot, ei edes alitajunta, tunnistavat sen, että me saamme sokeria, joka on ainutlaatuinen energianlähde. Siinä ohjelmassa oli pitkä näyttö siitä, että jos me vedämme jatkuvasti kevyttuotteita, joissa ei ole sokeria, niin me sitten muun kautta syömme enemmän vastaavasti, kun me emme saa aitoa kamaa.

Vielä sen verran sanoisin, kun ministerikin vastasi tähän byrokratiajuttuun, jota on nähnyt tuossa, justiin tästä liian kiihkeästä yksilön oikeuksien suojelemisesta alueilla, jonne se suojelu ei oikeastaan kuulu. Jos nyt teistä joku antaa joitain erilaisia aineksia itsestään johonkin, niin kyllä se tuntuu jo vähän enemmän mielisairauden puolelle menevältä, jos haluaa seurata koko ajan, mihin niitä sitten käytetään, kun te olette lahjoittaneet niitä Suomen innovatiivisuuden edistämiseen.

Tietysti tämä Viro-esimerkki oli hyvä siitä, että kun on omaa genetiikkaa, kun me olemme tällainen harvinainen — vielä harvinainen, kun ei ole liikaa tullut muuta genetiikkaa tähän itämerensuomalaisuuteen — harvinaisten tautien pesäpaikka, meillä on tällaisia kummallisia, perinnöllisiä juttuja, niin se olisi hyvä just tässä, kun mennään Valviraan ja valtioon ja muuhunkin, että ihmiset tietokoneillaan pääsisivät katselemaan näitä juttuja helposti, koska se, mikä on valtion ongelma tänä päivänä kaikkialla, on se, että ei ole yhteismitoitettu näitä ohjelmia. Eri ministeriöillä on eri ohjelmat. Tästä on puhuttu kauan tulevaisuusvaliokunnassa. Eli kun tämä nyt saataisiin edes siihen juttuun, että nämä ihmispolot, jotka haluavat sitten seurata, ettei heidän sylkeään käytetä väärin tai ihan väärissä kokeissa, tai jotain muuta vastaavaa ainesta, saisivat tietokoneelta sitten Valviran tai jonkun muun vastaavan opastuksella mennä katsomaan, missä se on, että se on turvallisissa käsissä eikä jotain kauheuksia tapahdu.

Kaiken kaikkiaan siis hyvä laki, ja tästä vaan eteenpäin.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Pidän hallituksen esitystä hyvänä. Biopankkilailla taattaisiin ihmisperäisten näytekokoelmien nykyistä laajempi ja tehokkaampi tutkimuskäyttö. Tällä hetkellä näytekokoelmat ovat hajallaan, eikä niistä ole olemassa yhtenäistä rekisteriä. Myöskään biopankkien toimintaa koskevia vaatimuksia ei ole kirjattu. Lain myötä toimintatavat yhdenmukaistuisivat ja tehostuisivat ja näytekokoelmien käyttöön liittyvä läpinäkyvyys, valvonta, tiedotus paranisivat. Tämä turvaisi myös näytteenluovuttajan asemaa.

Näytekokoelman tehokas käyttö tehostaisi alan tutkimusta ja tuotekehitystä. Pitkällä tähtäimellä tehostunut tutkimus- ja kehitystoiminta lisäisi kansanterveyden tärkeää tietoa ja innovaatioita ja parantaisi terveydenhuoltoa sekä ihmisten hyvinvointia. Tämän myötä myös Suomen kilpailukyky kansainvälisillä markkinoilla vahvistuisi ja kansainvälisen yhteistyön osallistumisen mahdollisuudet selkeytyisivät. Laki mahdollistaisi ihmisperäisiin näytteisiin liittyvän tutkimusyhteistyön lisäämisen.

Lakiehdotus antaisi tutkijoille hyvät mahdollisuudet näytekokoelmien käyttöön, myös biopankkeja koskeva tieto rekisteröitäisiin julkiseen rekisteriin. Tutkijoilla olisi myös oikeus saada tieto näytteistä, joita he voisivat tutkimuksessaan hyödyntää. Biopankkien avulla luovuttajien suostumuksella annettujen näytteiden hyödyntäminen monipuolistuisi ja tehostuisi merkittävästi, kun näytteet olisivat useampien tutkijoiden ja tutkijaryhmien hyödynnettävissä. Myös jo nyt olemassa olevat näytteet saataisiin luovuttajan suostumuksella laajempaan käyttöön.

Näytekokoelmien laajempi käyttö edellyttää kuitenkin tarkkaa valvontaa. Luovuttajan tietosuojan tulee olla toiminnan tärkeimpiä kriteerejä. Lain myötä vahvistettaisiin näytekokoelmien viranomaisvalvontaa ja -ohjausta sekä näytteen antajan suostumusta. Näin ollen myös luovuttajan luottamus näytteiden asianmukaiseen käyttöön ja hyödyntämiseen vahvistuisi.

Arvoisa puhemies! Biopankkilaki on yhteinen etu, jolla tuetaan niin terveydenhuollon kehittymistä kuin myös arvokasta tutkimus- ja kehitystyötä.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Tämän hallituksen esityksen 86 vuoden 2011 valtiopäivillä, biopankkilain, tarkoituksena on edistää ihmisperäisten näytteiden tutkimuskäyttöä ja turvata yksityisyydensuoja näytteitä käsiteltäessä. Lain tarkoitus on hyvä, ja sen valmistelu tehtiin pitkälti jo edellisen hallituksen aikana. Laki luo myös perustan tutkimusta varten kerättyjen näytteiden hallinnoinnille ja tutkimuskäyttöön saamiselle.

Ihmetystä sen sijaan herättää se, miten lain lupa- ja valvontatehtävät on määritelty sosiaali- ja terveysministeriön virastojen välillä. Lakiesityksen mukaan biopankkeja koskevan toiminnan ohjaus ja valvonta ovat Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston Valviran tehtäviä. Kudosten ja elinten laadun ja turvallisuuden valvonta on nykyisin osa Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lakisääteisiä tehtäviä. Elimet, kudokset ja solut, samoin kuin veri ja verituotteet, ovat raaka-aineita seuraavan sukupolven tuotteille.

Biologisiin lääkkeisiin liittyvä osaaminen on Fimean erityinen painopistealue Euroopan lääkevalvontaverkostossa. Vuodesta 2007 lähtien Fimea, entinen Lääkelaitos, on vastannut kudoslaitosten valvonnasta. Fimean vastuulla olevan kudoslaitosten valvonta- ja tarkastustoiminnan tarkoituksena on varmistaa ihmisessä käytettävien solujen ja kudosten laatu ja turvallisuus. Tämä valvonta on tuoteturvallisuusvalvontaa, ei kudosten tai elinten siirtoon liittyvää toimenpiteen valvontaa. Kudosten ja solujen laadun ja turvallisuuden valvonta on vastaavaa tuoteturvallisuuden valvontaa kuin esimerkiksi tablettien, injektioiden ja verituotteiden.

Arvoisa puhemies! Hallituksen esityksessä biopankkilaiksi todetaan: "Tässä laissa säädetyn toiminnan ohjaus ja valvonta kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriön alaisena Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirastolle." Ministeri Risikon vakuutteluista huolimatta toistan edelleen kysymyksen: Minkä vuoksi biopankkien valvontatehtäviä esitetään Valviralle, kun ne ovat jo aiemmassa lainsäädännössä Fimean tehtäviä? Fimeassa on jo olemassa tähän tehtävään liittyvää osaamista. Asian voisi kysyä myös toisinpäin: miksi kyseisiä valvontatehtäviä ei voi säätää Fimealle?

Hallituksen esityksen perusteissa todetaan, ettei tarkoituksena ole luoda päällekkäisiä toimintoja Valviraan, Fimeaan ja Thl:ään. Kuitenkin lakiesityksellä luodaan Valviraan täsmälleen vastaavaa toimintaa kuin Fimeassa on jo olemassa. Fimean ylijohtaja sekä pääluottamusmies ovat kesäkuussa 2011 lähettäneet asiasta muistion ministeri Risikolle ja ministeri Guzenina-Richardsonille. Tuossa muistiossa he toteavat: "Fimeassa olevaa erilaisten laatujärjestelmien tarkastusosaamista on järkevää hyödyntää myös biopankkien käytännön valvonnassa".

Arvoisa puhemies! Miten hallitus aikoo varmistaa sen, että sosiaali- ja terveysministeriön alaiset virastot eivät tee päällekkäistä toimintaa, ja toisaalta sen, että virastojen välinen yhteistyö on veronmaksajien kannalta tehokasta ja tarkoituksenmukaista? Hallituksen on syytä muistaa, että Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea perustettiin sen jälkeen, kun professori Jussi Huttunen oli tehnyt ministeriön toimeksiannosta selvityksen lääkeasioiden hoidosta. Tuon selvityksen mukaan lääkkeisiin liittyvät asiat olivat hajallaan eri virastoissa, jotka tekivät päällekkäistä työtä. Virastojen välinen yhteistyö oli selvityksen mukaan myös heikko. Palataanko nyt siihen aikaan, jolloin lääkkeisiin kiinteästi liittyviä tehtäviä hoidetaan useissa eri ministeriöiden virastoissa, jätetään olemassa oleva osaaminen hyödyntämättä ja tehdään päällekkäistä työtä? Onko tällaisten päällekkäisten osaamisverkostojen luominen veronmaksajien kannalta järkevää?

Fimean toimintojen siirtämisestä Kuopioon tehtiin päätös edellisen hallituksen aikana, kiitos erityisesti ministerien Hyssälä ja Rehula. Tuon päätöksen takana olivat sekä nykyinen pääministeri että myös nykyinen sosiaali- ja terveysministeri. Tänä syksynä ministeri Risikko on todennut, että alueellistamispäätös pysyy mutta sen siirtymävaihetta jatketaan vuoteen 2018.

Arvoisa puhemies! Vahva epäilys on, että biopankkilakiin liittyvien tehtävien sijoittaminen Valviralle liittyy Fimea-päätöksen vesittämiseen. Itä-Suomen yliopistossa on vahvaa biologisiin lääkkeisiin liittyvää osaamista. Siellä on myös kansainvälisesti korkeatasoisia tutkimusryhmiä, jotka käyttävät tutkimukseen laissa mainittuja ihmisperäisiä näytteitä. Niitä käytetään myös uusien tulevaisuuden lääkkeiden kehittämiseen. Jo tältäkin pohjalta biopankkeja koskeva ohjaus ja valvonta tulisi säätää Fimean vastuulle. Asiantuntijoiden osaamisessa näihin tehtäviin ei Kuopiossa tule olemaan ongelmia.

Johtopäätökseni on, arvoisa puhemies, että uusi biopankkilaki syö Fimeaa ja keskittää tehtäviä Valviralle. Onneksi oppositio valvoo hallituksen nahkaa.

Markku Eestilä /kok:

Arvoisa puhemies! Tämä hallituksen lakiesityshän suorastaan velvoittaa, että eri viranomaiset tekevät yhteistyötä, niin Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Valvira kuin Fimea. Edustaja Rossi on tietenkin ollut maakuntahallituksen puheenjohtajana hyvin aktiivinen valvomaan Fimean ympärillä tapahtuvaa, sanotaanko, kohua. Tänä päivänäkin siitä maakuntalehti kirjoitti, ja nähdään kaikki uhkana.

Oma käsitykseni on se, että ehkä Fimean ongelmat ovat olleet osa ja syy—seurausta siitä, että ketään Suomessa ei ainakaan tällä hetkellä voida pakottaa muuttamaan paikkakuntaa työn perässä. Sitä todella tapahtuu, mutta ehkä edustaja Rossikin voisi nähdä tämän biopankkilain siitä näkökulmasta, että sehän antaa valtavan hyvät mahdollisuudet Pohjois-Savolle ja Kuopiolle kehittää kudoksien kautta erinäköisiä lääkkeitä, bioteknologiaa. Sen takia meillä on Suomen suurin lääkäreitä kouluttava yliopistollinen sairaala Kuopiossa, Itä-Suomen yliopisto, jonka vahvuuksiin kuuluu nimenomaan tämä tutkimustoiminta. Kun Fimea on siirretty Kuopioon, ongelmista johtuen kylläkin aikataulua on rukattu eteenpäin, mutta kiitokset ministeri Risikolle, hän on ottanut johtajan otteen tässäkin asiassa ja lähtenyt työryhmän johtajaksi, joka valvoo, että tämä siirto Kuopioon pikkuhiljaa toteutuu.

Minun mielestäni edustaja Rossin ei pitäisi nähdä negatiivisena sitä, jos Valvira pitää rekisteriä ja valvoo yksityisyydensuojaa tässä biopankkilaissa. Jos me ajattelemme tulevaa lääkekehitystä ja niitä tuotettavia lääkkeitä, joita toivottavasti Kuopiossa tullaan kehittämään, niin niiden valvonta luontaisesti kuuluu Fimealle. Minusta tämä on juuri sitä yhteistyötä, jota pitää noudattaa, kun meillä on kuitenkin kolme sellaista virastoa, jotka väistämättä tämän lain näkökulmasta valvovat hieman eri näkökulmasta tätä biopankkilakia, kudosten käsittelyä ja kaikkea sitä kehitystä, mikä tulee tämän kokonaisuuden ympärille muodostumaan.

Ikään kuin viimeiseksi luen edustaja Rossille yleisperusteluista seuraavan sitaatin: "Uusista biolääketieteen yrityksistä huomattava osa toimii biotekniikkakeskittymissä korkeakoulujen ja yliopistollisten keskussairaaloiden yhteydessä pääkaupunkiseudulla, Turussa, Tampereella, Kuopiossa ja Oulussa." Näin ollen meidän maakunnan ihmisinä pitäisi olla iloisia, että tällaista kehitystä nyt tapahtuu. Itse sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtajana toivon, että myös rahoitusta tulee sillä tavalla, että me pystymme jopa eri sairausryhmien kudoksia sitten asianomaisissa kylmälaitteissa säilyttämään, ja jostakinhan sen rahoituksen on tultava, sehän tietenkin tässä laissa jää auki.

Mutta kun me tämän Fimean ympärillä näemme vain uhkia koko ajan ja itse asiassa häiritsemme Fimean keskittymistä oikeisiin töihin, niin minä toivoisin, että pikkuhiljaa tässä Fimea-keskustelussa annetaan rauha ja todetaan, että tämä biopankkilaki on sinänsä hyvä ja vie varmasti ihmisten turvallisuutta ja lääkekehitystä eteenpäin.

Markku Rossi /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Tämä edustaja Eestilän puheenvuoro oli vähän niin kuin sellainen entisen iloisen veronmaksajan puheenvuoro. Arvoisa edustaja, en minä kohua valvo. Kohuahan tässä Fimean ympärillä on piisannut kyllä tietysti kaiken aikaa, mutta kyllä minä uskon, että me yhdessä katsomme sen, että Fimean alueellistamiseen liittyvät päätökset viedään toteutukseen. Mutta sekään ei tietysti ole koko suomalaisen lääketurvallisuuden kannalta oleellinen kysymys, vaan että se asia itsessään toimii.

Fimea-ratkaisuun uskotaan hyvin laajalti ja vahvasti, mutta on ilman muuta selvää, että henkilökunnan sisällä on ollut suuret epäilyt siitä, voiko Kuopioon muuttaa ja niin edelleen. Okei, pidän sitä ihan ymmärrettävänä, mutta eduskunnan tehtävä on katsoa, että lääketurvallisuutta ei vaaranneta, ja tässä suhteessa tuo Fimean siirtopäätös omalta osaltaan vesittää sitä. Nyt myös sitten Valviralle laitettavien tehtävien osalta voi aidosti kysyä, miksikö ei olisi voitu vahvistaa Fimeaa, koska sinne olisivat luontaisesti myös nämä tehtävät osaltaan kuuluneet.

Puhemies Eero Heinäluoma:

Ministeri Guzenina-Richardson, 2 minuuttia.

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

Arvoisa puhemies! Kyllä tässä nyt täytyy sanoa edustaja Rossille, että kun te viittaatte tähän kesäkuun 11. päivä annettuun lausuntoon ja nyt — mikäs kuukausi se olikaan, edustaja Rossi? — ollaan jo loppuvuodessa, edustaja Rossi nyt näkee ihan mörköjä. Ja kyllä täytyy teidän luottaa siihen, että kun ministeri Risikko täältä ministeriaitiosta totesi teille, että Fimean kanssa on keskustelut käyty, ja minä olen omalla puolellani, Valviran puolella, keskusteluja käynyt, niin kyllä tämä työnjako on ihan selkeästi sovittu.

Sitten täytyy nyt tässä vähän puolustaa perussuomalaisia. Edustaja Rossi sanoi, että oppositio tässä lähtee nyt jonkinnäköiselle ristiretkelle tätä biopankkilakia ja tätä Fimean puolustamista teidän nuottienne mukaan tekemään, mutta kyllä minä uskon, että perussuomalaiset osaavat ajatella ihan omilla aivoillaan, eivät tarvitse siihen keskustalaisia aivoja.

Sitten tässä oli muutamia muita kohtia, joihin voisin todeta vielä, kun oli muutamia huolia, että näytteen antajallahan on oikeus saada tieto siitä, mihin tutkimuksiin hänestä otettuja näytteitä käytetään, mistä rekisteristä häntä koskevia tietoja on kerätty ja mistä näytteitä on tutkittu. Tämä tietosuoja-asia on tässä olemassa mutta myöskin se läpinäkyvyys ja se, että nimenomaan näytteiden antajalla on oikeus myöskin sitten saada tietoa siitä, mihin hänen näytteitään on käytetty. Tämä on kansainvälisten sopimusten ja myöskin Oecd:n biopankkiohjeistusten mukaista.

Kimmo Kivelä /ps:

(Markku Rossi: Nyt olisi mahdollista tuo perussuomalaisten linja korjata — ihan omilla aivoilla!) Arvoisa herra puhemies! Ensiksi edustaja Rossille: perussuomalaiset ovat asialinjalla oppositiossa, tässäkin asiassa.

Biopankkilakia on tervehdittävä tyydytyksellä. Se antaa raamit, lain turvan sekä pelisäännöt tehtävälle työlle. Kyseessä on siis hyvin tärkeä laki. Biopankkien kautta ymmärrämme enemmän ihmisestä ja ihmiselämästä, mutta samalla tulee kuitenkin muistaa, että ihminen on muutakin kuin biologinen olento ja enemmän kuin geeniensä summa. Biopankkien toiminnan kautta edistetään hyvää elämää niin yksilön kuin yhteiskunnan kannalta.

Perustellusti on oltu huolissaan tietoturvaan liittyvistä kysymyksistä ja ylipäätänsä tutkimuseettisistä kysymyksistä. Ei voi olla oikein, että yksilön oikeudet ja ihmisarvo uhrataan kaupallisuuden ja epäeettisen tutkimuksen alttarilla. Siksi on tärkeää, että myös valiokunnat vielä tarkasti ruotivat tätä lakiesitystä, joka on hyvä ja välttämätön.

Kun on kysymys akateemisesta tutkimuksesta, niin täytyy Rossille sanoa, että nyt kyllä, Rossi, on mennyt intellektupuurot ja intellektuvellit sekaisin. On hieno asia, että Kuopioon olemme saaneet Fimean, ja murheellinen asia, että tässä on sählätty niin, että se pääsee käynnistymään maakunnassamme vasta 2018. Se on valitettavaa. Meillä on Kuopiossa ja Itä-Suomessa myös alan korkeaa osaamista, jota ei ole riittävästi vielä noteerattu ja huomioitu. Kaikki tämä viivästyttää, ja viime kädessä häviäjänä on lääkkeitä tarvitseva suomalainen ihminen, sairas ihminen. Mutta, edustaja Rossi, intellektupuurot ja intellektuvellit menevät sekaisin.

Kokonaisuutena on tärkeää, että kun tässä laissa annetaan raamit ja pelisäännöt, on muistettava, että valvonnan täytyy aina toimia. Kaiken lähtökohtana tulee olla ihmisen kunnioittaminen ja yhteisen hyvän rakentaminen.

Ari Jalonen /ps:

Arvoisa puhemies! Tämä biopankkiasia on hyvä kokonaisuudessaan, koska se parhaimmillaan kehittää yhteiskuntaa, mutta siinä on myös riskinsä. Ihminen ei tosiaan ole pelkkä geeniensä summa, niin kuin Kivelä tuossa edellä sanoi, vaan paljon enemmän, ja siinä kohtaa tarvitsee muistaa kaikki nämä eettiset puolet, mitkä ihmisiin liittyvät, ihmisyyteen liittyvät. Sen takia valiokuntien on pohdittava ja käsiteltävä erittäin perusteellisesti kaikki tämänkaltaisiin asioihin liittyvät asiat nyt ja tulevaisuudessa.

Pohdintakohtia, mitä tahtoisin, että siellä mietitään, onko tässä jonkinasteistakaan riskiä seuraaviin väittämiin, on tosiaan pohdittava. Voiko tästä tulla ihmiskokeita tai elinkauppoja mahdollistava laki? Tiedämme, että maailmalla käydään elinkauppaa. Tiedämme, että maailmalla tehdään ihmiskokeita jo. Siinä kohtaa eettisyys on kovasti tapetilla. Myös se, että tämä pankki tulisi yksipuolisesti jonkun yksityisen käyttöön, lääketeollisuuden käyttöön, voi aiheuttaa tässä ristiriitoja ja tuloksien vääristymisiä, koska kaiken takana on kuitenkin raha. Ja sitä on valvottava erittäin tarkkaan. Tulosten on oltava kaikkien käsiteltävissä ja käsissä avoimesti. Ja tosiaan: Tämä on isompi asia kuin ensi arvaamalta uskommekaan. Siihen on käytettävä aikaa.

Markku Rossi /kesk:

Arvoisa herra puhemies! Onneksi minua ei ihan aivottomaksi kuitenkaan täällä ole yritetty todistaa, mutta haluan todeta kyllä edustaja Kivelälle joka tapauksessa — joskin täytyy sanoa, että kirkonmiesten kanssa on ehkä vaikea lähteä ja rohkeaa lähteä väittelemään — mutta haluan todeta ensinnäkin, että Fimea on siirtynyt Kuopioon ja käynnistynyt siellä, että ei sitä tarvitse enää siirtää sinne vaan se on siirtynyt sinne ja sen toiminta on käynnistynyt siellä, (Kimmo Kivelän välihuuto) mutta se, että sitä jatketaan vuoteen 2018 saakka, kertoo vaan siitä, millä mielellä asiaa tällä hetkellä viedään eteenpäin.

Arvoisa puhemies! Luulenpa vaan, että jos edustaisin hallituspuolueita tässä, niin olisin käyttänyt tämän saman puheenvuoron. Haluan kyllä todeta sen, että ei myöskään niin sanotusti oman hallituksen esityksiin kannata aina suhtautua niin, että ne ovat hyviä esityksiä ja jotkut muut ajatukset ovat huonoja esityksiä. Minä tiedän lukemattoman määrän huonoja hallituksen esityksiä, joita on joutunut kritisoimaan täällä, ja siinä mielessä kyllä tämä pitää pitää aina mielessä.

Mutta haluan myös, arvoisa puhemies, todeta tähän sen, että kun perussuomalaisten taholta on tiettyä arvostelua tullut, niin kyllä maakuntien kehityksen kannalta — vaikka tätä lääke- ja biopankkilakia ei sinänsä pidä nyt tähän laittaa sen sisällön puolesta enemmän — minä olen pahoillani siitä, että se mahdollisuus, mikä perussuomalaisilla oli myös hallitukseen osallistumisen kannalta, joka olisi varmaan merkinnyt Suomen maakuntien kannalta edes jotakin, joka olisi ollut puolustamassa niitä asioita, jotka meitä kaikkia koskettavat, niin kyllä te vetäydyitte sitten oppositioon näiden muiden, eurooppalaisten syiden vuoksi, ja katson kyllä, että tämä näkyy tällä hetkellä hallituksen politiikassa erittäin voimakkaasti. Myös tämä laki on todettu hallitusohjelmassa niin, että mennään sitten niin, että biopankkilaki säädetään Valviralle, ja osaltaan se kertoo myös hallituksen keskittämis- ja muusta linjasta.

Kimmo Kivelä /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Edustaja Rossille sanon, että se on eri epistolan paikka, miksi perussuomalaiset jäivät oppositioon. Se on valitettavaa, mutta se on ohi käyty. Vaaleja tulee myöhemmin ja uusia hallituksia rakennetaan.

Mutta mitä on sitten yhteistyö oppositiossa? Ei myöskään keskustan puolelta löydy yhteistä oppositiolinjaa. Mitä se yhteistyö oppositiossa voisi olla? Minusta sen pitäisi olla muuta kuin haaveilua siitä, että viedään yhdessä Lepikon torpan multaa Moskovaan.

Merja Kuusisto /sd:

Arvoisa puhemies! Aivan niin kuin edustaja Kivelä sanoi, tämä laki on tärkeä. On myös erittäin tärkeätä ja välttämätöntä, että lain valvontaan panostetaan riittävästi voimavaroja, ja nimenomaan on tärkeätä myös, että se työnjako on selvää sitten Valviran ja Fimean välillä, kumpi tekee ja mitä tekee. Mutta minä uskon, että ministerit ovat asian tarkkaan miettineet ja tehtävänjaon suorittaneet, ja meillä on mahdollisuus sitten vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuulla asiantuntijoita ja saada enemmän tietoa tästä tulevasta lakiesityksestä.

Lea Mäkipää /ps:

Arvoisa puhemies! En tosiaankaan tunne tätä lakia hyvin, mutta täällä perusteluissa mainitaan näytteen luovuttajan asemasta, ja luen siitä seuraavan: "Oleellista näytteen luovuttajan kannalta on se, että hän on saanut ennen suostumuksen antamista riittävän tiedon siitä, mihin ja miten näytettä ja siihen liitettyä tietoa käytetään tai luovutetaan". Tulee vaan miettineeksi, mitenkä käytännössä todella turvataan tämän luovuttajan oikeusturva. Tämä on jäänyt pohdituttamaan ainakin minua itseäni. (Ministeri Guzenina-Richardson: Palataan myöhemmin!)

Keskustelu päättyi.