2) Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta
vuonna 2008 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista
esityksistä
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Suomen talouskehitys on viimeisten vuosien
aikana ollut erittäin vahvaa, ja työllisiä oli
viime vuonna keskimäärin 127 000 enemmän kuin
vuonna 2004. Vuonna 2007 kasvu oli arviolta 4,5 prosenttia ja työllisyys
kohentui peräti 48 000 hengellä eli noin
tuhannella jokaisen viikon aikana. Vuoden lopulla työllisyysaste
saavutti 70 prosentin rajan ja työttömyys painui
6,7 prosenttiin. Myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys
ovat alentuneet merkittävästi. Parantunut työllisyys
luo kaikkialle Suomeen hyvinvointia ja antaa meille mahdollisuuden
kehittää suomalaisille tärkeitä palveluita
ja tulonsiirtoja.
Vahva kasvu yhdessä vastuullisen menopolitiikan kanssa
on puolestaan parantanut julkisen talouden tasapainoa, ja olemme
voineet lyhentää valtionvelkaa merkittävästi.
Meidän on hyvinä aikoina varauduttava ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin.
Tämä on sitä vastuullisuutta, mitä hallitukselta
odotetaan. Hyvä työllisyys, kasvu sekä valtion
ja kuntien omat toimet ovat parantaneet merkittävästi
myös kuntien taloustilannetta.
Kansainvälisen talouden näkymät ovat
kuitenkin jo selvästi heikentyneet. On arvioitu, että olemme
ohittaneet Suomessa korkeasuhdanteen huipun. Yhdysvaltain talouskehitys
on muodostumassa paljon ennakoitua huonommaksi kesällä kärjistyneiden
asuntomarkkinaongelmien ja niitä seuranneiden rahoitusmarkkinoiden
häiriöiden vanavedessä. Viimeistään
levottomuus osakemarkkinoilla ympäri maailmaa osoittaa,
että niin Aasian kuin Euroopankin talouskehitys on vahvasti
sidoksissa USA:n talouteen. Kansainvälinen valuuttarahasto
Imf on alentanut arviotaan USA:n vuoden 2008 talouskasvusta 1,5
prosenttiin ja euroalueen kasvusta myös 1,5 prosenttiin. Yhdysvaltain
keskuspankki on alentanut poikkeuksellisen nopeasti korkotasoa kasvun
tukemiseksi. On vielä epäselvää,
miten nopeasti ja missä määrin nämä toimet
auttavat.
Suomen talouskasvu ja työllisyyden kasvu hidastuvat
kuluvana vuonna maailmantalouden hiipumisen mukana. Meillä ei
kuitenkaan ole syytä minkäänlaiseen paniikkiin.
Eri ennusteiden mukaan kasvun ennakoidaan rauhoittuvan 2,5—3
prosentin tienoille, mikä on selvästi enemmän
kuin euroalueella keskimäärin tai Yhdysvalloissa.
Tämä mahdollistaa työllisyyden kohentumisen
ja työttömyyden alenemisen edelleen.
Hallituksen on varauduttava talouspolitiikassaan myös
huonompiin vaihtoehtoihin. Kokemus osoittaa, että työllisyyden
paraneminen tyssää helposti talouskasvun notkahtaessa.
Seuraamme hyvin tarkkaan talouskehitystä ja olemme valmiita
ajoittamaan finanssipoliittisia toimia niin, että työllisyyden
vahvistuminen pystytään turvaamaan mahdollisimman
hyvin. Hyvin hoidetun talous- ja työllisyyspolitiikan ansiosta hallituksella
on tähän reagointiin sekä mahdollisuus
että kykyä.
Talouspolitiikkamme pääkysymys ei kuitenkaan
ole suhdannepolitiikka. Paljon tärkeämpää on
huolehtia siitä, että kykenemme vahvistamaan talouden
uudistumiskykyä. Kuten niin monet karut esimerkit osoittavat,
työpaikkoja ja kokonaisia tehtaita katoaa kilpailun ja
rakennemuutosten paineissa. Valtio ei voi pelastaa yksittäisiä työpaikkoja
tai tehtaita, mutta valtio voi luoda edellytykset uuden kilpailukykyisen
työn syntymiselle. Tässä tarvitaan jatkuvaa
panostusta yrittäjyyteen ja osaamiseen sekä rakennemuutosalueita
tukeviin aluepoliittisiin erityistoimiin. Hallitus onkin aktiivinen
kaikilla näillä osa-alueilla.
Erityisen ajankohtaisia ovat metsäteollisuuden ja koko
metsäklusterin muutospaineet. Monista eri syistä teollisuuden
kannattavuus ja näkymät ovat heikot. Huolimatta
valtiovallan koko ajan jatkuvista ponnisteluista on yhä olemassa uhka
siitä, että tuontiraaka-aineen saatavuus heikkenee
olennaisesti. Tarvitaan sekä nopeita että pitkäjänteisiä toimia
puuhuollon turvaamiseksi ja koko toimialan uudistamiseksi. Hallitus päättää uusista
toimista jo kehysriihessä, yliasiamies Esko Ahon johtaman
työryhmän väliraportin valmistuttua.
Elinkeinotoiminnan kasvun edellytyksiä voidaan edistää panostamalla
infrastruktuurin kohentamiseen ja innovaatiopolitiikkaan. Tiedämme,
että nämä panostustarpeet ovat suuria.
Muutostarpeet on kyettävä sovittamaan yhteen pitkällä tähtäimellä vastuullisen
julkisen talouden hoidon ja kestävän kehityksen
kanssa. Hallitus ottaa kantaa liikennepolitiikkaan maaliskuussa
annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Innovaatiostrategiassa,
joka annetaan selontekona eduskunnalla kevään
aikana, pyrimme vahvistamaan kysyntälähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Näiden
rinnalla hallitus tulee antamaan lukuisia koulutukseen, sosiaaliturvauudistukseen,
terveyttä edistäviin toimiin tähtääviä esityksiä.
Mutta on muistettava, että niin menojen kuin verotuksenkin
muutokset on mitoitettava ja kohdennettava niin, että ne
eivät vaaranna vaan pikemminkin tukevat varautumista kaikkein
suurimpaan haasteeseemme, väestön ikääntymiseen.
Tämä on vaativa tehtävä.
Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiapolitiikka on yksi tärkeimpiä aiheita
kansainvälisesti. Se työllistää hallitusta
niin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, EU:ssa
ilmasto- ja energiapaketin käsittelyssä kuin kotimaassa
ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa ja toimeenpanossa sekä tulevaisuusselonteon
valmistelussa. Samoin nämä asiat tulevat työllistämään
eduskuntaa. Lisäksi on ilahduttavaa, että ihmisten
tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt
ja samoin valmius tekoihin sen hillitsemiseksi.
Ilmasto- ja energiapolitiikassa johtavina tavoitteina on oltava
ensinnäkin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen
sopeutuminen vähentämällä kasvihuonepäästöjä sekä taittamalla
energiankulutuksen kasvu. Unelma siitä, että jätämme
luonnon tuleville sukupolville vähintään
yhtä hyvässä tai jopa paremmassa kunnossa
kuin olemme sen itse saaneet, ei saa kariutua.
Toiseksi, toimenpiteiden on turvattava Suomen ja Euroopan kilpailukyky.
Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta on saatava
kattava ja kaikkia maita sitova, jotta kilpailu on reilua koko maapallolla.
Kolmanneksi, tavoitteena pitää olla energiaomavaraisuuden
kasvattaminen ja energian saatavuuden turvaaminen niin, että fossiilisten
polttoaineiden käyttöä vähennetään
maailmanlaajuisesti. Tästä on myös kyse
muun muassa siinä, kun Euroopan unionin tavoitteena on
nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Komissio antoi tammikuun 23. päivänä laajan esityksen
omasta ilmasto- ja energiapaketistaan. Esitys on varmasti unionin
tämän vuoden merkittävin lainsäädäntöhanke.
Suomi kävi tähän liittyen aktiivisesti
neuvotteluja etukäteen komission kanssa esityksestä.
Suomelle ehdotettu kasvihuonekaasupäästöjen
vähentämisvelvoite -16 prosenttia päästökauppasektorin
ulkopuolella ja uusiutuvan energian lisäämisvelvoite
9,5 prosenttia ovat vaativia, mutta mahdollisia saavuttaa. Jatkokäsittelyissä on
tärkeätä varmistaa muun muassa energiaintensiivisen
teollisuuden oikeudenmukainen kohtelu.
Arvoisa puhemies! Suomi on valmis tekemään
oman oikeudenmukaisen osansa EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi,
ja tämän takia meillä on käynnissä oman
strategian valmistelu. Eduskunta saa tämän selontekona
kevätkauden loppupuolella. Strategiassa on tarkoitus käydä konkreettisella
tasolla läpi se, miten Suomi pystyy saavuttamaan tavoitteet
niin päästöjen vähentämisessä kuin
uusiutuvan energian lisäämisessä. Uusiutuvien
osalta suurimmat potentiaalit ovat biomassassa, tuulessa, vedessä ja jätteessä.
Energiatehokkuuden lisäämiseksi ja päästöjen
vähentämisen osalta tarvitaan tehokkaampia toimia
niin liikenteessä kuin asumisessa. Esimerkiksi rakennusten
energiatehokkuutta koskevia määräyksiä tiukennetaan
30—40 prosentilla vielä tämän
vuoden aikana. Hallitus ei sulje pois mitään päästötöntä,
vähäpäästöistä tai päästöjen
kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen
kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään
ydinvoimaa, vaan kaikkia energiamuotoja voidaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta
kehittää. On kuitenkin hyväksyttävä se, että energian
hinta nousee tulevaisuudessa. Se on hinta, joka meidän
on maksettava paremmasta tulevaisuudesta, kun hillitsemme ilmastonmuutosta.
Arvoisa puhemies! Eduskunta tulee saamaan tänä vuonna
myös kaksi suurta EU-politiikkaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan
liittyvää esitystä. Maaliskuussa hallitus
antaa esityksen Lissabonin sopimuksen ratifioimiseksi, josta päästiin
sopuun viime syksynä. Sopimus on nyt jäsenmaissa
ratifiointikierroksella, ja on toivottavaa, että se tulee
myös voimaan. Unionin perussopimuksen uudistaminen on kestänyt
liian pitkään, ja unionin on pystyttävä keskittymään
itse asioihin.
Hallitus antaa alkaneen vuoden aikana myös turvallisuus-
ja puolustuspolitiikkaa käsittelevän selonteon.
Kyse on selonteon muodossa tehtävästä pitkän
ajan suunnitelmasta, jonka toteuttamiseen haetaan yli vaalikausien
ajan jatkuvaa sitoutumista.
Selonteosta erillisenä määritämme
jo lähiviikkojen kuluessa, millä tavalla osallistumme
Naton nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan
viime keväänä ilmaisemamme kiinnostuksen
mukaisesti. Tämä Nrf:n toiminnallinen konsepti
on koko ajan kehittynyt viimeisten kahden vuoden aikana. Nyt toimintaan
liittyvät erilaiset vaihtoehtoiset osallistumistavat ovat Natossa
hahmottuneet ja edellytykset Suomen tarkemmalle kannanmääritykselle
ovat olemassa.
Arvoisa puhemies! Eduskunnalle on toimitettu luettelo hallituksen
esityksistä ja selonteoista, jotka on tarkoitus antaa eduskunnalle
kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä en
käy sitä hallinnonaloittain tarkemmin läpi.
Voin kuitenkin perustellusti todeta, että edessämme
on työntäyteinen vuosi.
Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheeni ruotsinkielinen
käännös liitetään pöytäkirjaan
myöhemmin.
Pääministeri Vanhasen ilmoitus on ruotsinkielisenä näin
kuuluva:
Den ekonomiska utvecklingen i Finland har under de senaste åren
varit synnerligen gynnsam, och antalet sysselsatta var i fjol i
genomsnitt 127 000 fler än år 2004. Tillväxten
under år 2007 var enligt uppskattning 4,5 procent och antalet
sysselsatta steg med så mycket som 48 000 personer, dvs.
med omkring 1000 varje vecka. Vid utgången av året
nådde sysselsättningen en nivå på 70
procent. Arbetslösheten hade då sjunkit till 6,7
procent. Också långtids- och ungdomsarbetslösheten
har sjunkit betydligt. Den förbättrade sysselsättningen
skapar välfärd i hela landet och ger oss möjlighet
att utveckla tjänster som är viktiga för
medborgarna och göra inkomstöverföringar.
Den starka tillväxten tillsammans med en ansvarsfull
utgiftspolitik har också förbättrat jämvikten
i den offentliga ekonomin och vi har kunnat göra avsevärda
amorteringar på statsskulden. Under goda tider måste
vi förbereda oss på det utgiftstryck som den åldrande
befolkningen medför. Detta är det slag av ansvarskännande
som förväntas av regeringen. Den höga
sysselsättningen, tillväxten och de åtgärder
som staten och kommunerna vidtagit har också kännbart
förbättrat den finansiella situationen för
kommunerna.
Utsikterna för den internationella ekonomin har däremot
redan försvagats märkbart. Enligt bedömningar
har högkonjunkturen redan kulminerat för Finlands
vidkommande. Den ekonomiska utvecklingen i Förenta staterna
ser ut att bli dystrare än förutspått
på grund av de problem på bostadsmarknaden som
tillspetsades under sommaren och de därpå följande
störningarna på finansmarknaden. Oron på aktiemarknaden
världen över visar att den ekonomiska utvecklingen
i såväl Asien som Europa är starkt bunden
till USA:s ekonomi. Internationella Valutafonden Imf har dragit
ner sin prognos för USA:s ekonomiska tillväxt år
2008 till 1,5 procent och för den ekonomiska tillväxten
inom euroområdet till 1,6 procent. Förenta staternas
centralbank har sänkt räntan ovanligt snabbt i
syfte att stöda tillväxten. Det är fortfarande
oklart hur snabbt och i vilken omfattning dessa åtgärder
har önskad effekt.
I Finland kommer den ekonomiska tillväxten och sysselsättningsökningen
att avta under innevarande år i takt med att världsekonomin
försvagas. Vi har ändå ingen som helst
orsak att gripas av panik. Enligt olika prognoser kommer tillväxten
att stanna på 2,5—3 procent, vilket är
ett klart bättre resultat än inom euroområdet
i genomsnitt eller i Förenta staterna. Detta möjliggör
en fortsatt ökad sysselsättning och minskad arbetslöshet.
Regeringen bör ändå vara förberedd
också på sämre alternativ inom den ekonomiska
politiken. Erfarenheten visar att sysselsättningsökningen lätt
bromsas upp av konjunktursvackor. Vi följer noga den ekonomiska
utvecklingen och är beredda att vid rätt tidpunkt
sätta in sådana finanspolitiska åtgärder
som gör att sysselsättningsökningen kan
tryggas i största möjliga utsträckning. Tack
vare att vi har skött den ekonomiska politiken och sysselsättningspolitiken
väl har regeringen både möjlighet och
kompetens att reagera på detta sätt.
Den viktigaste frågan i vår ekonomiska politik är
emellertid inte konjunkturpolitiken. Det är mycket viktigare
att se till att vi kan stärka ekonomins förmåga
till förnyelse. Så som så många dystra
exempel visar försvinner arbetsplatser och hela fabriker
till följd av konkurrenstrycket och omstruktureringstrycket.
Staten kan inte rädda enskilda arbetsplatser eller fabriker.
Men staten kan skapa förutsättningar för
nya former av konkurrenskraftigt arbete. Här behövs
fortlöpande satsningar på företagsamhet
och kompetens och särskilda regionalpolitiska stödåtgärder
i regioner som genomgår strukturomvandlingar. Regeringen är
aktiv inom alla dessa delområden.
Särskilt aktuellt är trycket på förändringar inom
skogsindustrin och i skogsklustret som helhet. Av många
olika skäl är lönsamheten och utsikterna
för industrin svaga. Trots statsmaktens oavbrutna ansträngningar
hotar tillgången på importerade råvaror
fortfarande att försvagas avsevärt. Det behövs
såväl snabba som långsiktiga åtgärder
för att trygga virkesförsörjningen och
en förnyelse av hela branschen. Regeringen kommer att besluta
om nya åtgärder redan under ramförhandlingarna,
så snart den arbetsgrupp som leds av överombudsman
Esko Aho har färdigställt sin mellanrapport.
Förutsättningarna för näringsverksamhet
och tillväxt kan främjas genom ökade
satsningar på infrastruktur och innovationspolitik. Vi
vet att behovet av sådana insatser är stort. Behovet
av förändringar måste på lång
sikt anpassas till en ansvarsfull skötsel av den offentliga
ekonomin och en hållbar utveckling. Regeringen tar ställning
till trafikpolitiken i mars inom ramen för den trafikpolitiska
redogörelsen. I och med innovationsstrategin, som ges till
riksdagen i form av en redogörelse under våren, önskar
vi stärka en innovationspolitik som är baserad
på efterfrågan. Vid sidan av dessa kommer regeringen
att överlämna till riksdagen ett stort antal propositioner
i syfte att påskynda satsningarna på undervisningen,
reformen av den sociala tryggheten och hälsofrämjande åtgärder.
Man måste emellertid också komma ihåg
att utgifterna, liksom skatteändringarna, ska dimensioneras
och riktas så att de inte äventyrar utan snarare
stöder förberedelserna inför vår
allra största utmaning, den åldrande befolkningen. Detta är
en krävande uppgift.
Klimat- och energipolitiken är nu en av de viktigaste
frågorna internationellt sett. Den sysselsätter
regeringen såväl i de internationella klimatförhandlingarna
och behandlingen av EU:s klimat- och energipaket som i beredningen
och verkställigheten av den nationella klimat- och energistrategin
och beredningen av framtidsredogörelsen. Dessa frågor
kommer likaså att sysselsätta riksdagen. Det är
dessutom glädjande att befolkningens medvetenhet om klimatförändringen
har ökat, liksom beredskapen att göra något
för att dämpa dess effekter.
De viktigaste målsättningarna inom klimat- och
energipolitiken måste vara att för det första dämpa
klimatförändringen och anpassa sig till den genom
att minska utsläppen av växthusgaser och få den ökande
energiförbrukningen att stanna av. Drömmen om
att vi ska kunna lämna naturen i ett lika gott, eller till
och med bättre, skick än vi själva har övertagit
den får inte krossas.
För det andra måste åtgärderna
trygga Finlands och Europas konkurrenskraft. Den internationella
klimatkonventionen måste bli heltäckande och binda
samtliga länder för att konkurrensen ska vara
rättvis globalt sett.
Ett tredje mål måste vara att öka
självförsörjningsgraden i fråga
om energi och att trygga energitillgången på ett
sådant sätt att användningen av fossila
bränslen minskar på global nivå. Det är fråga
om bland annat detta när Europeiska unionen har satt som
mål att öka andelen förnybar energi till
20 procent fram till år 2020.
Europeiska gemenskapernas kommission överlämnade
den 23 januari ett omfattande förslag till ett eget klimat-
och energipaket. Förslaget är säkert
unionens mest betydande lagstiftningsprojekt detta år.
Finland förde aktiva förhandsförhandlingar
med kommissionen om förslaget. Den minskning av utsläppen
av växthusgaser utanför utsläppshandeln
(-16 procent) och den ökning av förnybar energi
(+9,5 procent) som Finland enligt förslaget ska åta
sig är krävande, men möjliga att uppnå.
I den fortsatta behandlingen är det bland annat viktigt
att se till att den energiintensiva industrin blir rättvist
behandlad.
Finland är redo att bära sin andel av ansvaret för
att de mål som EU ställt upp ska nås
och vi har därför inlett beredningen av en egen
klimat- och energistrategi. Riksdagen får denna redogörelse
under slutet av vårsessionen. Avsikten är att man
i strategin på konkret nivå ska gå igenom
på vilket sätt Finland kan nå målen
både när det gäller att minska utsläppen
och att öka andelen förnybar energi. De förnybara
energikällor som har störst potential är
biomassa, vind, vatten och avfall. För att energieffektiviteten
ska kunna ökas och utsläppen minskas krävs
det effektiva åtgärder såväl
inom trafiken som boendet. Som exempel kan nämnas att bestämmelserna
om byggnaders energiprestanda kommer att skärpas med 30—40
procent redan i år. Regeringen utesluter ingen utsläppsfri,
utsläppssnål eller med tanke på utsläpp
neutral, hållbar och i fråga om kostnadsstrukturen
lönsam produktionsform, inte heller kärnkraft,
utan alla energiformer bedöms med tanke på hela
samhällets bästa. Vi måste dock godkänna
det faktum att energipriset stiger i framtiden. Det är
det pris vi måste betala för en bättre
framtid när vi försöker hejda klimatförändringen.
Riksdagen kommer i år också att få ta
emot två stora propositioner som har samband med EU-politiken
och utrikes- och försvarspolitiken. I mars överlämnar
regeringen sin proposition om ratificering av Lissabonfördraget,
som man enades om senaste höst. Fördraget håller
som bäst på att ratificeras i de olika medlemsländerna
och det är önskvärt att det också träder
i kraft. Förnyandet av unionens grundfördrag har
dragit ut på tiden alltför länge, och
unionen måste nu få koncentrera sig på sina
egentliga uppgifter.
Regeringen överlämnar under detta år
också en säkerhets- och försvarspolitisk
redogörelse. Det är fråga om en långsiktig
plan i form av en redogörelse och avsikten är
att engagemanget att genomföra den ska sträcka
sig över valperioderna.
Separat från redogörelsen fastställer
vi redan under de kommande veckorna på vilket sätt
vi kommer att delta i den verksamhet som kompletterar Natos snabbinsatsstyrkor
i enlighet med det intresse för saken som vi uttalade under
vårvintern ifjol. Det operativa konceptet för
Nrf har genomgått en fortlöpande utveckling under
de senaste två åren. De olika alternativa sätten
att delta i verksamheten har hittat sin form inom Nato, och det
finns nu förutsättningar för ett närmare ställningstagande
för Finlands vidkommande.
Riksdagen har mottagit en förteckning över
de propositioner och redogörelser som regeringen har för
avsikt att överlämna till riksdagen under vårsessionen.
Jag tänker inte i detta sammanhang gå igenom dem
närmare enligt förvaltningsområde. Jag
kan dock med fog konstatera att vi har ett arbetsfyllt år
framför oss.
Keskustelu pääministerin
ilmoituksen johdosta
Timo Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on edessään
työntäyteinen vuosi. Kuluvan vuoden keskeisimmät haasteet
liittyvät talous- ja työllisyyskehityksen turvaamiseen,
sosiaaliturvan uudistamiseen, ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä Suomen
aseman turvaamiseen Euroopassa ja koko maailmassa.
Maailmanlaajuinen työn ja tuotannon uudelleenjärjestäytyminen
näkyy konkreettisella tavalla maassamme. Globalisaation
haasteisiin vastataan kehittämällä edelleen
osaamista, avautumalla maailmalle ja uudistamalla työmarkkinoita.
Olemme viime vuosien aikana saaneet hyviä arvosanoja monissa
kilpailukykyvertailuissa ja työllisyys on parantunut, mutta
tuottavuus ei ole kasvanut aivan samassa suhteessa.
Osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen on avainasemassa
uuden työn luomisessa. Globaalissa taloudessa maan kilpailukyvyn
ja elintason tärkein määrittäjä on
kuitenkin viime kädessä tuottavuus. Tuottavuuskasvun
lisääminen onkin talouspolitiikkamme tärkeimpiä tehtäviä.
Siinä kilpailukykyä parantavilla innovaatioilla
tulee olemaan keskeinen merkitys. Keskustan eduskuntaryhmä odottaa
paljon hallituksen selonteolta kansallisesta innovaatiostrategiasta. Innovaatioiden
toteuttaminen työpaikoiksi ja uudeksi toimeentuloksi on
koko suomalaisen yhteiskunnan yhteinen haaste.
Ensi syksynä eduskunta saa käsiteltäväkseen ulko-
ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Toimintaympäristömme
on muuttunut monin tavoin sitten edellisen selonteon. EU:n yhteisen
ulko- ja turvallisuuspolitiikan syventyessä, Naton muuttuessa
ja laajentuessa sekä YK:n uudistuessa on aika päivittää myös
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset laajan turvallisuuden kehittämisen
näkökulmasta. Turvallisuus edellyttää puolustusjärjestelmämme
voimavaroista huolehtimista, uskottavaa kansallista puolustusta
ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä.
Hallitus antaa kesäkuussa selonteon ilmasto- ja energiastrategiasta.
EU:n komission velvoite pakottaa edistämään
ripeästi uusiutuvia energialähteitä.
Kotimainen uusiutuva -velvoite pakottaa edistämään
kaikkia jo olemassa olevia ja toivottavasti löytämään
edelleen uusia mahdollisuuksia.
Uusiutuvan energian osuuden nostaminen 38 prosenttiin vuoteen
2020 mennessä on vaativa mutta ei mahdoton tehtävä.
Onnistuessaan ilmastotalkoot luovat uusia yrityksiä ja
työpaikkoja sekä parantavat Suomen energiaomavaraisuutta.
Metsäenergian, vesi- ja tuulivoiman sekä maalämmön
lisäyksen ohella meidän on tehtävä mittavia
energiansäästötoimia. Energiatehokkuuden
parantamisessa katse on suunnattava etenkin rakentamiseen, rakennuksiin
ja liikenteeseen.
Hallituksen on huolehdittava siitä, että Suomen
ympäristöystävällisesti jo nyt
toimiva metsä- ja metalliteollisuus saa oikeudenmukaisen kohtelun.
Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii laajaa kansainvälistä sitoutumista
ja yhteistyötä. Suomi on näissä talkoissa
mukana omalla panoksellaan ja painoarvollaan. Kun komission energiapakettia
jatkossa Euroopan unionissa käsitellään,
on tärkeää, että varmistetaan
kansainvälisessä kilpailussa olevan energiaintensiivisen teollisuuden
oikeudenmukainen kohtelu ja edistetään myös
turpeen käyttömahdollisuuksia liikennepolttoaineena.
Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallitus on ohjelmassaan sopinut
perustuslain toimivuuden arvioinnista. Hallitusohjelman mukaan perustuslain
mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä.
Perustuslaki on muun lainsäädäntömme
ja julkisen vallan perusta. Perustuslaissa säädetään
perusarvojen pohjalta perusoikeuksista sekä keskeisimpien
valtioelintemme toimivaltasuhteista.
Perustuslain mahdollisessa uudistamisessa keskeisiä lähtökohtia
ovat kansanvaltaisuus ja parlamentaaristen piirteiden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa
toimivaa parlamentarismia myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa
päätöksenteossa. Olennaisia ovat perustuslain
selkeys ja toimivuus.
Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää,
että perustuslakia arvioidaan ilman puolue- tai valtapoliittista
taktikointia. Katseen on oltava pitkälle eteenpäin.
Perustuslain muutokset ovat mahdollisia ainoastaan laajalla puolueitten
välisellä konsensuksella. Keskustan eduskuntaryhmän
mielestä on tärkeää, että parlamentaarinen
ohjausryhmä asetetaan syksyllä puoluekokousten
kannanottojen siivittämänä. Perustuslain
mahdollisten muutosten voimaan saattaminen edellyttää kahden
eduskunnan hyväksyntää. Välissä ovat eduskuntavaalit,
joissa kansalaiset sanovat oman mielipiteensä.
Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvassa on kyse kansalaisten toimeentulosta
ja hyvinvointipalveluista. Olemme tilanteessa, jossa joudumme miettimään,
miten muun muassa hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa turvataan
ja miten kansantaloutemme sen kestää. Sosiaaliturvan
on osaltaan vastattava toimintaympäristön muutoksiin. Vaikuttavia
tekijöitä ovat väestörakenteen
voimakas muuttuminen, työmarkkinoiden muutokset sekä myös
globaalin talouden vaikutukset.
Tämän hallituskauden yksi suurimpia hankkeita
onkin sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka jatkuu vielä seuraavallakin
hallituskaudella. Keskustan eduskuntaryhmä tukee hyvin
edennyttä työtä koko sosiaaliturvan uudistamiseksi.
Marja Tiura /kok(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen aloittaessa
viime keväänä hallitusohjelmaa kuvailtiin kolmella
sanalla: välittävä, kannustava ja vastuullinen.
(Ed. Gustafsson: "Välittävä" on poistettu
jo!) Kokoomuksen mielestä hallituksen toteuttama politiikka
on noudattanut näitä periaatteita. Kannustavuuden
osalta asetamme suuria odotuksia sosiaaliturvauudistukselle, jonka
ensimmäiset esitykset ovat tulossa eduskuntaan jo syksyllä.
Välittämisen osalta uudistuksia tuli niin
verotukseen kuin kansalaisten perusturvaankin: kansaneläkkeen
tasokorotus, opiskelijoiden opintorahan ja tulorajojen korotus,
eläkkeiden verotuksen oikaisu ja perintöverouudistus.
Tämä kaikki on vasta alkusoittoa, sillä moni
tämän vaalikauden keskeisistä hankkeista
on vielä valmisteluvaiheessaan.
Arvoisa puhemies! Vastuullisuus on hallituksen toteuttamassa
politiikassa kaikkein tärkeimmässä asemassa.
Kuten hyvin tiedämme, on Suomen myönteinen talouskasvu
ollut vientivetoista. Viime vuosien aikana olemme saaneet nauttia poikkeuksellisen
voimakkaasta talouskasvusta ja vientimme on vetänyt kansainvälisten
markkinoiden vauhdissa. (Ed. Gustafsson: Kiitos edellisen hallituksen!)
Tässä mielessä olemme olleet globalisaation
voittajia.
Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kansainvälisillä markkinoilla
epävarmuus on kasvanut. Jatkossa talouskasvumme ja yhteisen
hyvinvointimme turvaaminen vaatii meiltä aiempaa suurempia
ponnisteluja.
Yhdysvaltojen luottokriisillä tulee olemaan pitkäaikaisia
vaikutuksia kansainväliseen markkinatilanteeseen. Vastuullinen
toimija valmistautuu ja varautuu vaikeimpiin aikoihin. Juuri näin on
toimittu, kun valtionvelkaa on lyhennetty ennakkosuunnitelmia enemmän.
Tässä valossa opposition esittämät
vaatimukset kattamattomista menonlisäyksistä ovat
vastuuttomia. (Ed. Kallis: Mikä niistä on vastuuton?)
Suomella on edessään haasteelliset ajat: Väestömme
ikääntyy, huoltosuhteemme heikkenee, ja monella
alalla me kohtaamme työvoimapulaa. Näihin muutoksiin
vastaaminen vaatii meiltä vastuullisia poliittisia ratkaisuja.
Tulevien vuosien varalle on pystyttävä valmistautumaan
ja saatava liikkeelle ne välttämättömät
rakenneuudistukset, joiden avulla hyvinvointimme voidaan turvata
myös tuleville sukupolville.
Arvoisa puhemies! Tämä vaatii laajaa kansallista
yhteishenkeä, jossa myös opposition on otettava
vastuullinen rooli. Toivon, että hallituspuolueiden ja
opposition välille löydetään
jatkossa aiempaa rakentavampi yhteistyön ilmapiiri. (Ed.
Gustafsson: Ei hyväksytty Sata-komiteaankaan!) Viime syksyn
aikana, ed. Gustafsson, poliittinen keskustelu yltyi mielestäni
monissakin kohdin liiankin koviin kärjistyksiin, mikä ei
ole omiaan parantamaan kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon.
Meidän kaikkien on hyvä muistaa se, että kansanvallan
arvostuksen ja luottamuksen kohottaminen on pitkälti kiinni
tässä salissa tapahtuvasta toiminta- ja päätöksentekokulttuurista.
Arvoisa puhemies! (Välihuutoja vasemmalta — Puhemies
koputtaa) Hallitus on tarttunut ripeästi toimeen taistelussa
ilmastonmuutosta vastaan. Hallituksen yhteinen tahto ja vastuulliset ratkaisut,
joilla pyritään ilmastonmuutosta hillitsemään,
ovat luoneet toivoa puhtaammasta huomisesta ja kestävämmistä energiaratkaisuista.
(Ed.
Tiusanen: Esimerkkejä!)
Euroopan unionissa sovitut päästötavoitteet ovat
Suomelle todellinen näytön paikka. Meillä on
jo runsaasti uusiutuvaa energiantuotantoa, mutta on selvää,
että meidänkin on kyettävä parempaan
panostukseen ilmastotalkoissa. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on
kansalaismielipiteen mukaan yksi kaikkein tärkeimmistä asioista.
Meidän on löydettävä suomalaiseen
yhteiskuntaan parhaiten sopivat ratkaisut.
Meidän teollisuutemme on energiaintensiivistä,
ja sille on turvattava riittävä ja kohtuuhintainen
energia myös jatkossa. Toisaalta Suomen ilmasto asettaa
tiettyjä vaatimuksia asuntojen lämmitykselle.
Energiaratkaisuja valmisteltaessa on arvioitava kaikki käytettävissämme
olevat keinovalikoimat. Uskonkin, että löydämme
päätöksiä tehtäessä laajan
yhteisen näkemyksen näissä kysymyksissä.
Päästöjen vähentäminen
on ensisijainen tavoitteemme, mutta tärkeää on
myös pyrkiä suurempaan energiaomavaraisuuteen.
Lopuksi, arvoisa puhemies: Tämän vuoden aikana
teemme eduskunnassa merkittäviä, pitkälle kantavia
ratkaisuja niin sisä- kuin ulkopolitiikankin saralla. Tavoitteenamme
on jatkossakin välittävä, kannustava
ja vastuullinen Suomi.
Tarja Filatov /sd(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Täysin vapailla markkinoilla ei ole
kärsivällisyyttä kasvattaa kokonaista
puuta tai ehjää ihmistä. Me sosialidemokraatit
haluamme, että talous on väline ja ihmisen hyvä elämä päämäärä.
Me elämme globaalissa maailmassa, jossa talouskasvu, voimakaskaan
talouskasvu, ja sen hedelmät eivät automaattisesti
jakaudu tasan. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon rakentamiseen
tarvitaan politiikkaa. Hallitus on kuitenkin jättäytynyt
puuttumattomuuden periaatteen varaan. Tätä puuttumattomuuden
hintaa maksamme nyt muun muassa Kemijärvellä ja
Haminassa. Kannattavien tehtaiden lopettaminen koettelee syvästi
suomalaisten oikeudentuntoa, mutta tähän
aiheeseen me palaamme huomenna välikysymyskeskustelussa.
Työllisyysasteen nostaminen on tärkeä osa Suomen
tulevaisuutta. Tarvitaan kasvua tukevaa talous- ja veropolitiikkaa,
on panostettava osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mutta
voimakas rakennemuutos ravistelee lukuisia työpaikkoja
ja työvoiman kohtaanto-ongelma on monilla aloilla aito.
Tästä huolimatta hallitus on ajamassa alas aikuisten
ammatillisen koulutuksen Noste-ohjelman, ja surullista on, että sillä ei ole
tarjota mitään tilalle.
Sosialidemokraattien mielestä ammatillista koulutusta
on vahvistettava ja muutosturvaa laajennettava. Työnsä menettävät
ihmiset on saatava mahdollisimman pian uuden työn syrjään kiinni,
ja jos ihmisellä ei ole pääsyä avoimille työmarkkinoille,
hän tarvitsee välityömarkkinoiden tukea.
Arvoisa puhemies! Hallitus on jättänyt talouspolitiikan
markkinoiden armoille. Se sulkee silmänsä taloudellisten
päätösten kokonaisvaikutuksilta. Hallitus
on valinnut linjan, jossa se antaa eriarvoisuuden kasvaa. Tämä näkyy
niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Sosialidemokraatit
vaativat, että kehitysyhteistyömäärärahoja nostetaan
ulkoasiainvaliokunnan linjaamalle tasolle kehyspäätöksissä.
Hallituksen päätös korottaa palvelumaksuja
ja sitoa korotukset indeksiin on myös selvä arvovalinta.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden hinta nousee, ja vielä kaiken
lisäksi kertyvän rahan hallitus imuroi pois palvelut
järjestäviltä kunnilta. Erityisen kipeästi
nuo maksut kohtelevat ikääntyneitä ihmisiä,
pitkäaikaissairaita ja työssä käyviä lapsiperheitä.
Perheessä, jossa päivähoitomaksut nousevat,
työssäkäynti ja asuminen kallistuvat
ja kuntavero nousee, ei lohduta suurikaan palkankorotus. Kaksilapsisella
keskivertoperheellä kustannusten nousu on yli 1 600
euroa vuositasolla.
Lapsiperheet tarvitsevat arjen tueksi laadukasta päivähoitoa
ja lapset riittävän pieniä koululuokkia
ja turvallista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sosialidemokraattien
mielestä erityisesti kouluterveydenhuoltoa on parannettava.
Me haluamme nostaa kaikkien perheiden lapsilisää ja turvata
lapsiperheiden, työttömien ja ikäihmisten
palvelut lisäämällä kuntien
valtionosuutta. Hallituksen lapsilisäkorotukset koskevat
vain pientä osaa perheistä.
Hallitus puhuu kauniisti myös työhön
kannustamisesta, mutta se tuhlaa verotuksen liikkumavaraa epäoikeudenmukaiseen
perintöverouudistukseen. Sosialidemokraattien mielestä verotuksen
on perustuttava veronmaksukykyyn, oltava oikeudenmukaista ja edistettävä työllisyyttä.
Hallitus on myös huolissaan valtionvelan lyhentämisestä ja
selittää, että hyvänä aikana
velkaa pitää lyhentää. Kyllä,
hyvänä aikana julkista velkaa pitää lyhentää,
mutta hallitus siirtää päätöksillään
velanoton kuntien kontolle. Voimakkaasta noususuhdanteesta huolimatta
nyt yli sata kuntaa nostaa verotustaan ja kunnat velkaantuvat miljardin
vuosivauhtia. Samaan aikaan palvelutarve kasvaa. Hallitus näyttää luottavan
yksin tuottavuusohjelmiin, ja on selvää, että tuottavuuden
nousua tarvitaan, mutta sen on palveltava inhimillisiä tarpeita,
ei rahan valtaa.
Hallituksen käynnistämä sosiaaliturvauudistus
on yksi merkittävimmistä yli vaalikauden ulottuvista
uudistuksista. Edellisen hallituskauden aikana Paras-hanke valmisteltiin
yhdessä opposition kanssa, koska se oli merkittävä ja
yli vaalikauden ulottuva hanke. Sosiaaliturvauudistuksen hallitus
valmistelee yksin kokoomuksen yhteistyötarjouksista huolimatta.
Uudistuksen tavoitteena on yksinkertainen ja kannustava sosiaaliturva.
Se on hyvä tavoite, mutta välittämisen yli
hallitus on ilmeisesti vetänyt ruksit, koska uudistusta
ollaan tekemässä ilman rahaa. Köyhyys ei
poistu sillä, että yhdeltä köyhältä leikataan
toisen köyhän kukkaroon. Sosialidemokraattien mielestä perusturvan
uudistaminen tarvitsee myös lisää voimavaroja,
siksi me esitimme viime syksynä perusvähennystä kaikkein
pienituloisimpien verotukseen ja työmarkkinatuen tason
korotusta.
Sosiaaliturvan uudistustyön työryhmistä on tihkunut
myös huolestuttavaa tietoa, jonka mukaan on paineita vuorotteluvapaan
lopettamiseen ja työttömyysturvan lapsikorotusten
poistamiseen. Vuorotteluvapaa on kuitenkin joustava keino yhdistää työ-
ja perhe-elämää, ja lisäksi vuorotteluvapaa
auttaa jaksamaan työssä pidempään.
Työttömyysturvan lapsikorotusten leikkaus on käsittämätön,
koska juuri työttömät lapsiperheet kärsivät
eniten köyhyydestä.
Julkiset palvelut ehkäisevät tehokkaasti ihmisten
syrjäytymistä. Tarvitaan monipuolisia ja yksilöllisiä keinoja.
Meidän on rakennettava toimivia palveluketjuja ja panostettava
enemmän ennaltaehkäisyyn niin terveydenhuollossa
kuin sosiaalityössäkin. Palveluista kipeimmin
korjausta tarvitsee vanhustenhoiva, mutta ikääntymisen haaste
ei ole pelkästään tulevaisuutta, se on
läsnä jo nyt. Me tarvitsemme enemmän
palveluita ja enemmän työntekijöitä turvaamaan
laadukkaan vanhustenhoivan.
Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit eivät hyväksy
hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa, joka näkyy verotuksessa,
palveluissa ja sosiaaliturvaratkaisuissa.
Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):
Herra puhemies! Kuunneltuani hallituksen pääministerin
puheenvuoron ja hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroja olen
entistä vakuuttuneempi siitä — kuten
olin aikonut tämän puheeni aloittaa — että hallitus
on puolensa valinnut eikä vastakkainasettelun aika ole
ohi. Hallitus on suurituloisten ja suurten omaisuuksien haltijoiden puolella.
Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän
keskusliitto ovat tyytyväisiä lobbaukseensa. Hallitus keventää entisestään
maatilojen ja yritysten perintöveroa. Samalla myös
metsätilalliset nostetaan veronhuojennuksista nauttivaan
uusaateliin.
Ensi kuussa saamme lisämakua hallituksen epäoikeudenmukaisesta
arvomaailmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan
ja ne sidotaan indeksiin, ellei sitten eduskunnasta löydy
oikeudenmukaista enemmistöä nujertamaan tätä aloitetta.
Me vasemmistoliitossa tulemme ainakin vastustamaan korotuksia. Jo nyt
suomalaiset maksavat omasta pussista noin viidesosan terveysmenoista.
Tämä on selvästi muita eurooppalaisia
enemmän — vanhan Euroopan maista vain portugalilaiset
maksavat meitä enemmän. Rikkaita terveydenhoitomaksut
eivät juurikaan rasita, mutta pienituloisilla terveysmenot
vievät jopa 40 prosenttia käytettävissä olevista
tuloista. Jopa Oecd on kiinnittänyt huomiota tähän
suomalaisen yhteiskunnan isoon epätasa-arvo-ongelmaan.
Myös valtio-omisteisissa yrityksissä on hallitus
valinnut puolensa, eikä se ole henkilöstön puoli.
Sitten haluaisin puuttua ihan toiseen asiaan. Meillä vallitsee
kummallinen usko rikoslakiin ja rankaisemisen autuuteen. Ei ole
sellaista rikoslööppiä, ettei pian alettaisi
vaatia rangaistusten kiristämistä. Ja kun niitä esitetään,
niin silloin ei kysytä kustannuksia. Muutaman viime vuoden
aikana tehdyt rangaistusten ankaroittamiset maksavat vuosittain
parikymmentä miljoonaa euroa vankiluvun kasvaessa.
Kuusikymmentäluvulle asti Suomen vankiluku oli huikeasti
suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Silti emme ajautuneet katastrofiin,
kun se määrätietoisella politiikalla
laskettiin muiden Pohjoismaiden tasolle. Olisikin tärkeämpää kysyä,
mitkä ovat ne sosiaaliset, psyykkiset, kulttuuritekijät,
jotka aiheuttavat rikoksia, ja sitten pyrkiä puuttumaan
niihin. Syihin vaikuttaminen on usein halvempaa kuin rankaiseminen
ja myös uhrin kannalta parempi vaihtoehto. Valitettavasti
pienetkin rikosten ehkäisyyn tarkoitetut summat ovat kiven
alla.
Uudessa terveydenhoitolaissa on ollut tarkoituksena löytää keinoja
väestöryhmien välisten terveyserojen
kaventamiseen. On häpeä, että varakkaimmat
ovat terveitä ja köyhimmät kipeitä. Jostain
syystä uuden lain valmistelu ei vain näytä etenevän.
Pelkään, että tämän
hankkeen yhteydessä taas joudumme näkemään,
miten liike-elämän edut ja ideologiset tavoitteet
nakertavat julkisen terveydenhuollon asemaa. Esimerkkinä näistä puuhista
on jo sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän
ehdotus kunnallisten sairaaloiden tilojen vuokraamisesta yksityisten
lääkäriasemien käyttöön.
Tarkoituksena on ottaa vuokraustoiminta myös kelakorvausten
piiriin.
Tässä yhteydessä haluan myös
pohtia yksityisten lääkäriasemien roolia
terveydenhoitokentässämme. Kela-rahoituksen takia
yksityistäkään lääkärisektoria
ei voi pitää aidossa mielessä yksityisenä.
On varsin aiheellista kysyä järjestelmän
mielekkyyttä, kun pörssiin listautunut yksityinen
lääkärifirma nauttii samanaikaisesti
julkista rahoitusta ja tavoittelee mahdollisimman suurta voittoa
osakkeenomistajille. Eikö tässä taas
siirretä verorahoja suoraan osakkeenomistajien taskuihin?
Herra puhemies! Yksi tämän hallituksen kauaskantoisimmista
päätöksistä koskee varmasti
ilmastonmuutosta ja sen torjuntaa. Hallituksen toimintaa on seurattu
kohta vuosi, ja haluan esittää yhden toiveen:
katse pois peruutuspeilistä! Ilmastonmuutoksen uhkiin ei
vastata rakentamalla menneen ajan vaihtoehtoja eli tekojärviä ja
ydinvoimaloita. Nyt tarvitaan rohkeutta. Uusiutuvan energian suhteen
hallitus voi nyt valita puolensa: haluatteko olla historiankirjojen
hyviksiä vai pahiksia?
Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Poliittisen keskustelun perusteella tämän
vuoden valtiopäiville näyttää kokoontuneen
eduskunta, joka on täynnä vihreitä yli
puoluerajojen. Se on hyvä.
Vihreä eduskuntaryhmä odottaa hallituksen kevään
ilmasto- ja energiastrategialta tehtävän vaatimaa
kunnianhimoa. On löydettävä keinot energian
kulutuksen kasvun pysäyttämiseen ja uusiutuvan
energian nopeaan lisäämiseen. Liikennepoliittisessa
selonteossa tulee olla keinot vähentää liikenteen
päästöjä tuon 16 prosenttia, joka
on Suomen päästövähennysvelvoite
päästökaupan ulkopuolisille sektoreille.
Helppoja ratkaisuja ei ole. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, ja
se saakin maksaa. Hallituksella on oltava rohkeutta jatkaa esimerkiksi
joidenkin energiaverojen korotuksia. Haaste tarjoaa myös
mahdollisuuksia. 1990-luvun alussa, keskellä syvintä lamaa,
uusi informaatioteknologia teki läpimurtonsa. Osattiin
tarttua tilaisuuteen. Keskellä tätä nykyistä talven
irvikuvaa meidän on tartuttava uusiutuvan energian mahdollisuuksiin.
Otan yhden esimerkin: maailman nopeimmin kasvavan energiantuotantomuodon.
Suomessa tuulivoima on vielä hyödyntämätön
mahdollisuus. Tarvitaan selkeä tavoite: Suomen sähköstä vuonna
2020 tuotetaan vähintään 10 prosenttia tuulivoimalla.
On erinomaista, että myös kokoomus on kääntymässä syöttötariffien
kannalle. Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa, että hallitus ryhtyy
selvittämään tehokasta mallia tuulivoiman
syöttötariffille, sellaista, jonka kaikki hallituspuolueet
voivat hyväksyä.
Arvoisa puhemies! Tänä vuonna me eurooppalaiset
seuraamme tarkasti sitä, mitä Atlantin toisella
puolella tapahtuu. Yksi asia on varma: Yhdysvaltojen ilmastopolitiikka
muuttuu presidentinvaalien jälkeen. John McCain kannattaa päästökauppaa.
Hillary Clinton esittää uusiutuvan energian osuuden
nostamista 25 prosenttiin. Barack Obama on sitoutunut 80 prosentin
päästövähennyksiin vuoteen 2050
mennessä. Kaikki mahdollisuudet uuden ilmastosopimuksen
synnylle Kööpenhaminassa 2009 ovat olemassa. Poliittinen
muutos näyttää Yhdysvalloissa vievän kohti
parempaa. Talouden ylle sen sijaan kasautuu lännestä uhkaavia
pilviä.
Viimeaikaisessa poliittisessa keskustelussa on esitetty hallitusohjelmassa
sovittua suurempia veronalennuksia lääkkeeksi
työllisyyteen. Näihin aikomuksiin vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu
kriittisesti. Alempi tulovero ei auta, jos perheelle ei löydy
asuntoa, kun haluaa muuttaa työn perässä,
eikä alempi tulovero auta, jos on joutunut opintotuen ja
sairauspäivärahan väliin eikä pysty
valmistumaan. Tarvitsemme muutoksia, joilla lisätään
oikeudenmukaisuutta ja selvitään suomalaisten
ikääntymisestä. Rakenteiden uudistaminen
vaatii myös, että yhteisesti sovitut verot saadaan
kerättyä. Harmaaseen talouteen on puututtava.
Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on yksi hallituksen
tärkeimmistä hankkeista, ja siihen on suhtauduttava
sillä vakavuudella, joka sille kuuluu. Jos terveydenhuollon
rakenteita ei muuteta, vuonna 2040 tarvitaan 200 000 uutta työntekijää sosiaali-
ja terveyspalveluihin eli kaikki viime vuonna, tänä vuonna
ja ensi vuonna syntyvät tytöt ja pojat. Jos taas
65 vuotta täyttäneiden hoivan tarvetta pystytään
lykkäämään, uutta työvoimaa
sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan jopa 130 000
ihmistä ennustettua vähemmän. Eli kovaa
talouspolitiikkaa ovat murtomaahiihto ja jooga. Enemmän
liikuntaa ja kasviksia, vähemmän viinaa ja tupakkaa.
Alkoholiveron korotuksia on jatkettava siitä, mistä tänä vuonna
on aloitettu. (Ed. Tiusanen: Entäs ydinvoima?)
Arvoisa puhemies! Kotouttamislain toimeenpanosta on tulossa
selonteko eduskunnalle tänä keväänä.
Tämä keskustelu on myös erittäin
tärkeä työllisyyspolitiikkamme kannalta.
Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):
Herr talman! Vi inleder 2008 i samma tecken som 2007 slutade.
Den globala ekonomikurvan pekar neråt, i USA har man redan
gått in för stödåtgärder
för att stöda den inhemska konsumtionen och i
Finland skriver de ekonomiska instituten och bankerna ner sina prognoser
för tillväxten 2008.
Svenska riksdagsgruppen upprepar att den övergripande
målsättningen för den ekonomiska politiken
bör vara en hög sysselsättningsgrad.
På lång sikt bör det tidigare uttalade
målet om en sysselsättningsgrad på 75
procent ännu gälla. De största utmaningarna är
att avvärja den hotande arbetskraftsbristen och att råda
bot på de matchningsproblem som finns på arbetsmarknaden
i dag. Vi måste i Finland satsa tillräckligt på att
arbete och arbetssökande möts. Det innebär
satsningar på såväl utbildning som fortbildning
och på att underlätta och uppmuntra till flyttning inom
landet.
För att råda bot på såväl
den hotande arbetskraftsbristen som att underlätta matchningsproblematiken
behöver vi också arbetskraftsinvandring. Förutom
de åtgärder som redan föreslagits för
att få med de invandrare som redan bor i landet behövs
det flera åtgärder. Det handlar bland annat om
en ökad kompletterande utbildning för att utbildad
arbetskraft skall få behörighet att utföra
sina yrken i Finland.
Herra puhemies! Nyt, runsas puoli vuotta ennen tulevaa selontekoa
käytävä keskustelu pyörii pitkälti
Naton, erityisesti sen nopean toiminnan joukkojen, Nrf:n, ympärillä siitä huolimatta,
että turvallisuuskäsite
on, tai ainakin sen tulisi olla, huomattavasti tätä laajempi.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti
laajempaankin osallistumiseen Naton nopean toiminnan joukkoihin
tietyin ehdoin. Toisaalta joka maan tulee itsenäisesti
ja tapauskohtaisesti päättää osallistumisestaan
ja toisaalta toiminnan, jota päätös koskee,
on tietenkin oltava linjassa meidän uuden kriisinhallintalakimme kanssa.
Kyse on meidän näkemyksemme mukaan yksinkertaisesti
kansainvälisestä solidaarisuudesta. Meidän
tulee myös tulevaisuudessa kantaa vastuumme konflikteissa
ja levottomuuksissa.
Toivon, että voisimme syksyllä keskittyä muihinkin
kysymyksiin kuin Nrf:ään ja Natoon. Tällaisia
kysymyksiä ovat esimerkiksi kansallinen puolustus ja sen
kehittäminen, pohjoismainen puolustusyhteistyö ja
perusteellinen keskustelu siitä, mitä EU:n turvatakuut
oikeastaan osaltamme merkitsevät.
Också synen på vår miljö är
i grunden en säkerhetsfråga — miljösäkerhet
om man så vill. Vi vet att de största reella hoten
mot vår säkerhet sammanhänger med risken
för olika ekologiska katastrofer i våra närområden.
Regeringen gick redan i regeringsprogrammet in för att
grunda ett kompetenscenter för oljebekämpning
i Borgå i avsikt att stärka oljebekämpningskunskapen
i vårt land. Svenska riksdagsgruppen förutsätter att
miljöministeriet skrider till snabba åtgärder för
att förverkliga de här planerna.
Regeringens Östersjöredogörelse
har utlovats till hösten. Den viktigaste metoden för
att rädda Östersjön är att bedriva
ett gränsöverskridande samarbete och att förbättra
närområdessamarbetet. Svenska riksdagsgruppen
vill här rikta blicken mot implementeringen av Helcoms
skyddsprogram och den nordliga dimensionen inom EU.
Puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikka muodostaa epäilemättä yhden
kevään suurista teemoista. Komission tuore ehdotus
merkitsee sitä, että Suomen tulee kasvattaa uudistuvien
energiamuotojen osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.
Tämä on kaikkien alojen, asumisen, rakentamisen,
maatalouden ja teollisuuden, yhteinen haaste. Tulee muistaa, että komission
ehdotus on välietappi tai oikeastaan osa palapeliä matkalla
kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta, jonka on tarkoitus astua
voimaan Kioton sopimuksen päättyessä vuonna
2012.
Ruotsalainen eduskuntaryhmä toistaa tukensa komission
ehdotukselle toivoen samalla, että keskustelu uudesta maailmanlaajuisesta
sopimuksesta päättyy onnellisesti. Maailmanlaajuiseen
sopimukseen pääsemistä on pidettävä ensiarvoisen
tärkeänä.
Herr talman! Svenska riksdagsgruppen förutsätter
också att statsrådet i de kommande reformerna
av statens regionalförvaltning beaktar den svenskspråkiga
befolkningens rättigheter. Speciellt viktigt är
det i fråga om tingsrättsreformen. Gällande
den genomförda polisdistriktsreformen får vi vänta
på hur utfallet blir med de regionala enheterna och den
utlovade ändringen av polisförvaltningslagen innan
vi vet om reformen lyckades eller inte.
Toimi Kankaanniemi /kd(ryhmäpuheenvuoro):
Herra puhemies! Pääministeri Vanhasen toisen
hallituksen ohjelma lupasi paljon hyviä asioita. Hallitusohjelmana
se lienee yksi parhaista Suomen historiassa, ei täydellinen.
Taloudellinen kehitys on ollut myös poikkeuksellisen hyvä.
Enemmistöhallituksen edellytykset toteuttaa ohjelmaansa
ovat olleet siis erinomaiset ja ovat yhä. Hallitus on kuitenkin
hyytynyt jo ensimmäisen vuoden aikana. Sen visiot ovat
hämärtyneet.
Päättymässä olevan noususuhdanteen
aikana on panostettu verotuksen yleiseen keventämiseen,
mutta verotuksen rakennetta ei ole oikeudenmukaistettu. Valtionvelan
intohimoinen lyhentäminen on johtanut siihen, että varoja
yhteiskunnan vakavimpienkaan kipukohtien poistamiseen ei ole löytynyt
varoja eikä ole edes luvassa. Veronkevennyksiä sen
sijaan on luvassa.
Kansaneläkkeisiin tuli korotus, mutta heikon indeksisuojan
johdosta eläkeläisten ostovoima ei pysy voimakkaassa
kustannusten nousussa mukana. Asumis-, ruoka-, energia- ja monet
muut kustannukset kallistuvat nopeasti. Tästä kärsivät myös
pienituloiset lapsiperheet, joita meillä on kohtuuttoman
paljon. Hallitusta luulisi hävettävän
se, että Suomessa on yhä noin 130 000
köyhyydessä elävää lasta.
Pääministeri väitti taannoin, että köyhyyden poistamista
vaativat syyllistävät ne 70—80 prosenttia
suomalaisista, jotka ovat työllään ja
yrittämisellään hankkineet itselleen
ja perheelleen hyvän toimeentulon. Väite on käsittämätön. Syyllinen
köyhyyteen on hallitus, joka harjoittaa epäoikeudenmukaista
vero- ja sosiaalipolitiikkaa eikä huolehdi köyhien
kuntien edellytyksistä turvata keskeiset peruspalvelut
lapsiperheille, vanhuksille, sairaille ja vammaisille.
Hallitus siirsi sosiaaliturvan erittäin hyvin tiedossa
olevien epäkohtien korjaamisen niin sanottuun Sata-komiteaan.
Sinne ne haudattiin ehkä vuosiksi. Kristillisdemokraattinen
eduskuntaryhmä vaatii, että köyhien lapsiperheiden,
eläkeläisten, työttömien ja
perheellisten opiskelijoiden taloudellista asemaa parannetaan välittömästi
eikä odoteta komitean hidasta työskentelyä.
Hallituksen alue- ja rakennepolitiikka on tehotonta. Keskittäminen
ja suuruuden ihannointi on vallalla. Maaseutu autioituu. Poliisi-,
vero- ja käräjäoikeuspalvelut ajetaan
alas nyt nopealla vauhdilla. Asiakkaitten kustannukset kasvavat, ja
eriarvoistumisen ja turvattomuuden kierre kiihtyy kymmenissä seutukunnissa
ja maaseudulla. Hallitus romuttaa ne palvelut ja työpaikat, jotka
presidentti Kekkosen aikana, maalaisliiton myötävaikutuksella,
aikanaan rakennettiin. Tiestö rappeutuu, ja maataloudenkin
näkymät jo vuoden 2015 vaiheille katsomalla näyttävät
vakavilta.
Vanhasen hallituksen tuottavuusohjelma iskee raskaasti moniin
tärkeisiin toimintoihin. Tuottavuuden nimissä niitä yksityistetään,
ja kustannukset monilta osin vain nousevat. Vaadimme, että hallitus
tuo tuottavuusohjelman tavoitteet, keinot, vaikutukset ja taloudelliset
laskelmat tiedonantona eduskunnan käsiteltäväksi.
Herra puhemies! USA:sta alkanut rahamarkkinoiden kriisi on suuri
uhka talouskehitykselle. Suomi euroalueen maana ei ole niin turvassa
globaaleilta ongelmilta kuin hallitus antaa ymmärtää.
Meillä ei ole juurikaan kansallisia torjuntakeinoja käytettävissä.
Hallituskin vain toivoo, että ongelmat eivät kärjistyisi.
Osa kotitalouksistamme on raskaasti ylivelkaantunut. Suuryritysten
saneeraukset luovat ongelmia. Olemassa olevien työpaikkojen
turvaaminen on paljon edullisempaa kuin uusien luominen valtion
massiivisella tuella. Siksi peräänkuulutamme vastuullisia
ratkaisuja. Sosialistisilla opeilla emme selviä, mutta
hallituksen raaka markkinaliberalismi ei myöskään
ole ratkaisu. Tarvitaan sosiaalista, eettistä ja ekologista
ohjattua markkinataloutta, jossa ihmisarvoa kunnioitetaan.
Ilmasto- ja energiapolitiikka on pysyvästi politiikan
keskiössä. Näin pitää olla.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää vahingollisena
sitä, että hallitus ei kykene ratkaisemaan energiapolitiikan
perusasioita. Keskusta ja kokoomus ovat antaneet vihreille oikeuden
estää järkevät energiapoliittiset
ratkaisut. Nyt on nostettava kaikki uusiutuvat, puhtaat ja kotimaiset energiavaihtoehdot
tarkasteluun, heti ja avoimesti. Vihreiden ideologinen kaiken vastustaminen johtaa
umpikujaan. (Ed. Pulliainen: Tervetuloa sinne!)
Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan nyt suurta realismia.
Hallitus on aivan viime päivinä muuttanut suhtautumistaan
muun muassa Afganistaniin. Enää ei pyritä johtovastuuseen
eikä puhuta joukkojen lisäämisestä eikä aseviennistä. Toivon
mukaan muutoinkin tämä viisaus on lisääntynyt.
Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa edelleen
siviilikriisinhallintaa ja kehitysyhteistyöhön
panostamista.
Herra puhemies! Edessämme on rankkoja haasteita niin
kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Hallituksen on etsittävä uudet
visiot ja ryhdyttävä ripein ottein työhön
pelkän hallinnoinnin sijaan.
Tsemppiä, herra pääministeri!
Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Maailmantalouden mittakaavassa Suomen
kaltaisessa pienessä ja avoimessa kansantaloudessa yritysten
kansainvälistyminen on johtanut merkittäviin muutoksiin. Globalisaation
seurauksena työpaikkoja häviää mutta
niitä myös syntyy, ja nähtäväksi
jää, kuuluuko Suomi pitkällä aikavälillä tämän
kehityksen voittajiin vai häviäjiin. Maailmantalouden kehityssuunta
on meille joka tapauksessa ongelmallinen, se kun näyttää vääjäämättä siirtävän
talouden painopistettä pois Euroopasta kohti houkuttelevampia
kohteita, joissa kulut ovat alhaisemmat. Mahdollisimman isoa voittoa
etsivä isänmaaton suuri raha ei tunne rajoja eikä yhteiskuntavastuuta.
Arvoisa puhemies! Suomella on mennyt taloudellisesti hyvin jo
useamman vuoden ajan. Vähäisten etuuksien parannusten
jälkeenkään ei tämä kuitenkaan
juuri näy pienituloisissa talouksissa. Väestöryhmien
väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet. Tilastokeskuksen
mukaan kulutusmenojen kasvu on ollut työttömillä ja
yksinhuoltajatalouksilla keskimääräistä vähäisempää. Köyhyysrajan
alapuolelle jäävien kansalaisten määrä ei
näy vähentyvän. Hallituksen suunnittelema
palvelumaksujen nosto vaikeuttaa entisestään heidän
asemaansa. Erityisen valitettavaa on, että heidän
joukossaan on runsaasti lapsiperheitä. Tiedostaako hallitus
lainkaan heidän ahdinkoaan? Yksi parantava täsmäkeino
on ruuan arvonlisäveron alentamisen nopea toteuttaminen.
Perussuomalaisten mielestä sodan kokeneen sukupolven
kuntoutustoiminta on saatava kattavaksi, niin että jokainen
halukas voi siihen voimiensa mukaan vuosittain osallistua. Toimintaa on
myös laajennettava sotaorvot huomioiden.
Vanhustenhoidossa on erityisesti huolehdittava — subjektiivisia
oikeuksia korostavalla lainsäädännöllä — että omaishoitajien
lakisääteiset oikeudet taataan ja että omaishoitajat
olisivat tasavertaisemmassa asemassa muiden samaa työtä tekevien
kanssa. Myös vammaisten henkilökohtainen avustajajärjestelmä on
saatava voimaan subjektiivisena oikeutena. Se tulee toteuttaa kerralla
eikä asteittain, niin että tämä asia
saataisiin viimeinkin pois päiväjärjestyksestä.
Arvoisa puhemies! Kuntatalous on kuralla. Perussuomalaiset eivät
usko, että mitkään Paras-hankkeet tulevat
kuntien asemaa konkreettisesti parantamaan. Hallituksen mainostama
ja toteuttama tuottavuusohjelma on puolestaan viemässä suomalaista
yhteiskuntaa umpikujaan. Säästöjä perustellaan
kaavamaisesti henkilötyövuosilla piittaamatta
palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Esimerkkeinä voi
ottaa edelleen kukoistavan harmaan talouden ja maahanmuuttajataustaisten kasvavan
rikollisuuden. Vähäisten määrärahojen johdosta
poliisin vakansseja pidetään auki, syyttäjiä ei
ole riittävästi eikä oikeuslaitoskaan
saa tarvitsemiaan resursseja.
Hallituksen ei sovi unohtaa myöskään
kansantaloutemme yhtä kivijalkaa, metsäteollisuutta,
ja sen toimintaedellytyksiä. Puuhuolto on turvattava. Kotimainen
puu on saatava liikkeelle ympärivuotisesti. Tässä myös
tiestön ja rautateiden kunnolla on merkittävä rooli.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten kanta ei tule muuttumaan
EU:n perustuslain suhteen. Kosmeettiset muutokset eivät
riitä, emmekä tule hyväksymään
niin sanotun Lissabonin sopimuksen ratifiointia.
Rahaa tuntuu jatkuvasti riittävän EU-hömpötyksiin,
kuten Ison-Britannian EU-jäsenmaksun helpotukseen. Hallituksen
on jo korkea aika nostaa niin sanotusti kissa pöydälle,
unohtaa mallioppilaslinja ja pyrkiä saamaan jotain järkeä tähän
asiaan, ainakin Suomen osalta.
Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset edellyttävät
hallitukselta, että heikompiosaisten kansalaisten oikeus-
ja sosiaaliturvaan sekä terveydenhuoltoon saadaan riittäviä lisäpanostuksia.
Kansalaisten kahtiajaolle on saatava loppu. Jokainen ihminen ja
elämä on arvokas. Tämä myös
Vanhasen toisen hallituksen pitää muistaa esityksiä tehdessään.
Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te
sanoitte puheessanne, että työllisyyden hyvä kasvu
on antanut mahdollisuuden parantaa palveluita. Olemme samaa mieltä,
mutta jos katsoo tätä talouspolitiikkaa kokonaisuutenansa,
niin kunnat, jotka tuottavat niin vanhusten kuin lapsiperheiden
ja sairaidenkin palvelut, ovat tilanteessa, jossa ne itse asiassa
painivat vaikeuksien kanssa eivätkä paranna palveluita,
koska ne velkaantuvat noin miljardin vuosivauhdilla ja yli 100 kuntaa nostaa
kustannuspaineiden vuoksi veroäyriä. Missä te
näette sen palveluiden parantamisen syntyvän,
jos valtio katsoo vain valtionvelkaa eikä huomaa sitä,
että kunnat joutuvat velkaantumaan tämän
talouspolitiikan seurauksena?
Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kuitenkin
sosiaalisempi, se käyttää rahaa enemmän
tulonsiirtoihin, se on edistänyt työllisyyttä,
minkä seurauksena kuntien verotulot ovat kasvaneet. Tämä on
tosiasia. Kaikki tilastot, (Ed. Vistbackan välihuuto) jotka
ovat meidän käytettävissämme,
tukevat tätä käsitystä. — Sekin
pitää paikkansa, että kunnat joutuvat
nostamaan verojaan, mutta ei se johdu tästä hallituksesta.
Se johtuu siitä, mitä aiemmin, 10 vuotta sitten,
5 vuotta sitten ... (Ed. Jaakonsaari: Vai niin!) — Me olemme
olleet lisäämässä velvoitteita,
minkä johdosta kunnat joutuvat nyt tarjoamaan palveluita
entistä enemmän, ja sen tähden lähdettiin
tekemään Paras-hanketta.
Arvoisa oppositio, ne väitteet, joita te kahtiajakautumisen
osalta esititte, pitävät osiltaan paikkansa, mutta
kuitenkin tänä päivänä yhä useampi
suomalainen on töissä, ansaitsee paremmin kuin
aiemmin. Sekin on syytä huomata.
Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Harvoin kuulee täällä istuntosalissa
näin epäjohdonmukaista ja ristiriitaista puheenvuoroa
kuin ed. Lapintien puheenvuoro oli. Te omassa puheenvuorossanne
kannoitte huolta suomalaisten työpaikkojen säilymisestä täällä Suomessa
ja samaan hengenvetoon haukuitte hallituksen perintöverouudistuksen.
Tässä on selkeä ristiriita. Nimittäin
tämän perintöverouudistuksen myötä,
jolla me helpotamme yritysten ja maatilojen, pk-yritysten sukupolvenvaihdostilanteita,
me nimenomaan kannamme vastuun siitä, että nämä suomalaiset
työpaikat säilyvät täällä.
(Välihuutoja vasemmalta) Meillä on seuraavan 10
vuoden aikana noin 50 000 yritystä ja maatilaa
tekemässä sukupolvenvaihdosta. Siellä ovat
sadattuhannet työpaikat kyseessä. Tästä juuri
hallitus kantaa vastuuta.
Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! En tiedä, luulisin nyt, että ed. Tiura
tietää, tai en tiedä, mutta kaikki muut
varmaan tietävät, (Naurua) että yritysten
sukupolvenvaihdoksen ongelmana ei ole perintöverotus, vaan
yritysten sukupolvenvaihdosten ongelma on se, että jatkajaa
ei löydy, ja se ei helpotu sillä, että nyt
jo on siirrytty pois tästä 60 prosentin arvosta
eli verotusta maksetaan yritysten osalta tulevaisuudessa vain 20
prosentista käyvästä arvosta, kun kaikki
muu perintöverotus, asunto, mikä tahansa muu,
arvioidaan käyvästä arvosta. En mitenkään
voi pitää tätä oikeudenmukaisena varsinkin,
kun kyse ei ole todellisesta perintöverotuksen ongelmasta,
vaan pelkästään siitä, että hallitus
taas kerran on nielaissut karvoineen kaikkineen niin Perheyritysten
liiton kuin Suomen Yrittäjien esittämät
lobbaukset. Kyllä minä tätä ihmettelen.
Muistan sitä eduskunta-aikaa, kun aikanaan istuin lakivaliokunnassa,
ja silloista hallitusta. Myönnän, että siitä on
aikaa ja kaikki silloin hallituksessa olleet puolueet ehkä eivät
ole enää mukana. Mutta tälle lobbaukselle
voi myös sanoa "ei". Tämä on nyt samaa — no,
en nyt tiedä, käytänkö oikeita
sanoja — muunneltua totuutta, kun väitetään,
että perintöverotus olisi yrityksen jatkamisen
ongelma. Näin ei ole. Sitä on vuosikymmeniä tutkittu,
ja siitä ei ole kyse. Perintöverotuksen helpotuksessa
halutaan pelkästään suosia maatilojen
ja yritysten omistajia. Piste.
Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikan onnistumisen kannalta hallitusohjelman
kirjaus energiankulutuksen kasvun taittamisesta on olennainen. Se,
että onnistuisimme tässä tavoitteessa,
on merkityksellistä myös sen kannalta, onnistummeko
järkevällä tavalla siinä tavoitteessa,
että lisätään uusiutuvan energian
käyttöä. Olisiko mahdollista, että elinkeinoministeri
tai pääministeri kuvailisi niitä kaavailuja,
joita on tämän energiankulutuksen kasvun taittamisen
saavuttamiseksi suunnitelmissa?
Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa herra puhemies! Pääministeri ansiokkaasti
puhui omassa puheenvuorossaan energiapolitiikasta ja uusiutuvasta
energiasta jne. Itse jäin vaan pohtimaan sitä,
että täällä ei mainita ainakaan
perussuomalaisten mielestä erästä tärkeää energiamuotoa
eli turvetta ja sen työllistävää vaikutusta
ja sitä, millä tavoin se tällä hetkellä tuottaa
energiaa ainakin tuolla maakunnissa. Sitä olisin odottanut.
Millä tavoin pääministeri näkee turpeen,
ja onko siinä nyt sitten EU esteenä sen tuotannon
kehittämisessä?
Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):
Herra puhemies! Valitettavasti pääministerin
puhe tuli sen verran myöhään, ettei päässyt
sitä varsinaisesti kommentoimaan ryhmäpuheenvuorossa.
Te totesitte kuitenkin täällä, että ammatillisen
aikuiskoulutuksen uudistusesityksiä on tulossa vuoden aikana,
ja siihen liittyen, että myös ensimmäiset
esitykset sosiaaliturvauudistuksesta tulevat ilmeisesti vuoden aikana
ja näin vahvistetaan perusturvaa. Mielenkiintoista ja tärkeää kuulla,
ja varmasti esimerkiksi suomalaisia lapsiperheitä ja eläkeläisiä sekä muita
vähävaraisia kiinnostaa kovasti, minkälaisia
muutoksia ennen Sata-komitean työn tuloksia hallitus aikoo
eduskuntaan tuoda. Miten tätä eriarvoisuutta ja
sitä kahtiajakoa hallitus aikoo nyt nopeasti korjata, mikä meillä on
kuitenkin tosiasia? Eilen ilmeni, että lapsiperheiden verotus
on Suomessa kireämpi kuin missään muussa
Euroopan maassa. Pitäisi tehdä jotakin, ja samaten
eläkeläiset odottavat parannuksia ostovoimansa
turvaamiseen.
Matti Ahde /sd:
Arvoisa puhemies! Hallituksen kaavailema esitys perintöverouudistuksesta kyllä toimii
sillä tavalla suurin piirtein kuin ed. Lapintie täällä kertoi.
Onhan niin ensinnäkin, että hallitusohjelmaan
oli kirjoitettu, että tämä koskisi vain
todellista yritysvarallisuutta. Muistan ministeri Pekkarisen, pääministeri
Vanhasen ja ministeri Kataisen vakuuttaneen, että silloin kun
hallitusohjelmaa kirjoitettiin, niin kirjoitettiin niin, että yksityisvarallisuutta
ei voi siirtää perinnön yhteydessä asiallisesti
ottaen verovapaana tämänkään
esityksen jälkeen perinnönsaajalle, joka useimmiten
on mies. Se on tasa-arvolain kannalta hyvin ongelmallista, koska
sisaret joutuvat maksamaan kuitenkin siitä omasta perinnöstään
16 prosenttia.
Minulla on esimerkkitapaus, korkeimman hallinto-oikeuden päätös
vuodelta 2005, jossa kyseessä oli vihanneskauppias, jolla
oli 102 miljoonan salkku omaisuusvarallisuutta, joka oli siirretty
yritykseen, miljoona oli vihanneskauppaa ja 102 miljoonaa osakesalkkua.
Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen,
että vihanneskauppaan kuuluu osakesalkun pyörittäminen
bisneksenä, ja se siirtyi tosi matalan verotuksen kautta
suvulle perintönä. Onhan tämä ihan
räikeää, kun samanaikaisesti kerrotaan,
että me olemme yksi Euroopan lapsiperheitä kovimmin
verottava maa. Ei tätä voi puolustaa millään,
ed. Tiura. (Ed. Rajamäki: Ei todella!) Luulen, että ei
hallituskaan tätä halua puolustaa, koska tätä kauhistelevat
kaikki suomalaiset veroasiantuntijat, sekä porvarit että sitoutumattomat.
(Välihuutoja sekä oikealta että vasemmalta)
Kyllä tämä verolinja on tosi, tosi, tosi
tyrmistyttävä.
Mikko Kuoppa /vas:
Herra puhemies! Pääministeri Vanhanen ilmoitti
sosiaaliturvauudistuksen tulevan tehtäväksi tämän
vaalikauden aikana, mutta rahoitus ollaan siirtämässä,
jos sitä yleensä tulee siihen, seuraavalle vaalikaudelle. Pienituloisen
taloudellisen aseman parantaminen siirretään aina
seuraavien vaalien taakse, vaikka nyt olisi poikkeuksellisen pitkä nousukausi,
joka antaisi hyvät taloudelliset mahdollisuudet parantaa
pienituloisten asemaa. Pääministeri myönsi
tuloerojen kasvaneen puhuessaan keskiviikkona 30.1. Helsingissä järjestetyssä seminaarissa.
Sen sijaan, että hallitus pyrkisi pienentämään
tuloeroja, Vanhanen puolustaa tuloeroja kasvattavaa politiikkaa.
Lainaus: "Yhteiskuntamme laajaa enemmistöä on
kannustettava eikä syyllistettävä vanhojen
luokkateorioiden pohjalta."
Tämä sama sävel tuloerojen kasvattamisen puolesta
on myös ministeri Kataisella. Hän lupailee suunniteltua
suurempia veronalennuksia vaalikauden loppupuolella. Nyt hallitus
on tuomassa eduskuntaan perintöverotuksen alennuksen maatilojen
ja liikeyritysten perijöille. Varallisuusverohan poistettiin
jo Vanhasen edellisen hallituksen aikana. Onko hallitus tekemässä sosiaaliturvauudistuksen
ilman lisärahoitusta? On pelättävissä,
että toiselta pienituloiselta siirretään
rahaa toiselle eikä kokonaisuudessa tapahdu mitään
olennaista parantumista.
Kaikkien puheiden takana on kannustavuus työhön.
Mutta hallitus ei kerro, miten se aikoo kannustaa terveytensä menettänyttä työkyvytöntä
työhön
tai miten se aikoo kannustaa työtöntä, jota
työnantaja ei suostu palkkaamaan, ja miten saadaan töihin
alle 500 euroa kuussa saavat kansaneläkeläiset
tai pienellä työeläkkeellä olevat. Kaikkein
heikoimmassa asemassa olevat lapsiperheet eivät saa lainkaan
helpotusta asemaansa, jos joutuvat turvautumaan kunnalliseen toimeentulotukeen.
Onko tämä sitä kannustavaa politiikkaa
ja välittävää politiikkaa, mitä hallitus
on luvannut meidän pienituloisille kansalaisillemme?
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ensinnäkin perusturvan uudistaminen on
tässä niin sanotussa Sata-komiteassa, jonka nimikin
viittaa Suomen tuleviin 100-vuotisjuhliin vuonna 2017. Se antaa
kuvan siitä, että tässä on kyse
isosta, pitkäaikaisesta uudistuksesta. Tämän
vaalikauden kehykset tiedetään, ja kehysten puitteissahan
nämä uudistukset tullaan tekemään.
Moneen kertaan on todettu, että jotta uudistuksesta saadaan
johdonmukainen ja kokonainen, niin varmasti sen rahoitusvastuuta
tulee riittämään hyvin paljon seuraavalle
vaalikaudelle, koska tämän vaalikauden kehyksissä ei
ole kovin paljoa varaa, mutta komitealta odotetaan ensimmäisiä esityksiä jo
tämän vuoden aikana. (Ed. Laitinen: Miksi oppositiota
ei ole otettu mukaan siihen valmisteluun?)
Mehän tätä keskustelua käymme
tilanteessa, josta ei ole kuin noin kuusi viikkoa, kun kansaneläkkeiden
pitkästä aikaa, sanotaan, aika tuntuvat korotukset,
suuressa osassa maata 40 euron kuukausikorotukset, tulivat voimaan,
ja hallitus on jo tälläkin toimenpiteellä luonut
pohjaa tälle perusturvauudistukselle. (Vasemmalta: Kenen päätöksellä?)
Uudistuksen pitää olla samaan aikaan sellainen,
että se antaa osalle heikomman toimeentulon saavista mahdollisuuden
työnteon kautta, kannustamalla siihen, nostaa elintasoaan, ja
sitten on paljon sellaisia, joilla siihen ei ole mahdollisuutta,
ja he tarvitsevat perusturvan parantamista. Ja sitä perusturvaa
parannetaan sellaisella aikajänteellä ja voimavaroilla,
jotka meillä on käytettävissä.
On tehtävä vaan kunnollinen suunnitelma, ja sitten
myös seuraavissa eduskuntavaaleissa varmaan sille haetaan
myös laaja tuki, jotta se pystytään toteuttamaan.
Perintöverotuksen uudistamisen osalta jatketaan johdonmukaisesti
sitä työtä, jolla uskotaan siihen, että yrittäjyyden
avulla me pystymme hyvinvointia parantamaan. On kyllä pötypuhetta,
jos väitetään, että perintöverotuksella
ei ole ollut vaikutusta siihen, millä tavalla yritykset ovat
pystyneet jatkamaan toimintaansa. Kyllä sillä on
ollut vaikutuksia. Esimerkkejä arkielämästä löytyy
siitä, että juuri siinä tilanteessa, kun
pitäisi jatkaja löytää, jatkajan
pitäisi saada, voisi sanoa, investoida ja uudistaa, laajentaa
yritystä, niin tehtävänä ei
ole muuta kuin maksaa valtiolle siinä välissä.
(Ed. Tiura: No niin, tuliko selväksi?)
Tämä hallitusrintama hankki harvinaisen selkeän
mandaatin viime vaaleissa tälle perintöverouudistukselle.
Kukaan ei voi sanoa, että tätä jollain
tapaa olisi pimittämällä viety eteenpäin, vaan
tämä oli vaaleissa yksi pääkysymyksistä selkeillä linjauksilla,
(Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä)
sille on mandaatti olemassa, ja siihen haetaan sellainen malli,
joka ottaisi huomioon sen, että tätä yksityisvarallisuutta
ei tässä otettaisi. Mehän teimme jo esityksen,
joka tavallisilta palkansaajilta, erityisesti leskiltä ja
alaikäisiltä lapsilta, alentaa perintöverotusta
tuntuvasti, ja nyt on edessä sitten se vaikeampi uudistuksen vaihe,
jossa yritystoimintaa halutaan edistää.
Turpeeseen suhtaudutaan myönteisesti ja yritetään
tässä EU:n energiapaketin käsittelyssä löytää tavat,
joilla turpeen käyttöä jatkossakin voidaan
kehittää.
Mutta sitten varsinaiseen hallituksen äskeisen puheenvuoron
pääaiheeseen, tähän talouspolitiikan
analyysitilanteeseen. Hallitus pyrki kuvaamaan tämän
istuntokauden alkaessa sen, että maailmantaloudessa on
tapahtumassa muutos. Minusta on hyvä se, että Suomi
pystyy valtiona ylijäämäisillä budjeteilla
nyt panemaan sukan varteen, kun korkeasuhdanne on ollut parhaimmillaan,
ja toivottavasti vielä tänä vuonnakin
jää sukan varteen selvästi laitettavaa.
Minä luulen, että jos tämä maailmantalouden
kehitys menee niin kuin pahimmat ennusmerkit näyttävät,
niin ei tule kestämään niin hirveän
kauan, kun itse asiassa kiitetään sitä,
että jotakin saatiin säästöön
eikä mitoiteta pysyviä menoja korkeasuhdanteen
kovimpien tulojen mukaan.
Puhemies:
Täällä on esitetty myöskin
yksittäisille ministereille kysymyksiä. Palataan
niihin hivenen myöhemmin. Käydään
tätä debattia jonkin aikaa.
Liisa Jaakonsaari /sd:
Arvoisa puhemies! On hyvä, että maailmantalouden
ehkä dramaattistakin käännöstä analysoidaan,
ja nyt hallituksen on kiittäminen Kiinan kommunistista
puoluetta, että se pitää maailmantaloutta
pystyssä. Jos aikaisemmin Yhdysvaltain näin raju
alasmeno olisi ollut tosiasia, niin silloin maailma olisi ollut todellisessa
kriisissä, mutta nyt Kiinan kommunistit pitävät
tätä maailmaa pystyssä. Tämä kuvaus
oli ihan oikea ja Suomi varautuu makrotasolla ihan oikein, mutta,
herra pääministeri, tilanne on nyt se, että jos
tarkastellaan sitä keski- ja pienituloista, todellakin
asumiskustannukset nousevat, ruuan hinta nousee, energian hinta
nousee, kaikki palvelumaksut nousevat, niin tosiasiassa tilanne
on se, että pieni- ja keskituloisen, varsinkin yksinhuoltajan,
elintaso tulee laskemaan tässä maassa, ja tähän
minusta kannattaa kiinnittää huomiota.
Ed. Tiura, te tulette monta kertaa vielä katumaan tätä maatalouden
sukupolvenvaihdosuudistusta, koska uskon, että te juuri
maatilan tyttärenä tulette kärsimään
siitä. Toivotaan, että pidätte tätä naisten
asemaa tässä asiassa korkealla ja yritätte
saada hallituksen esitykseen muutoksen nimenomaan tyttärien
osalta. Se on tasa-arvon kannalta erittäin huono esitys,
joka liittyy tähän.
Bjarne Kallis /kd:
Herra puhemies! En voi olla puuttumatta tuohon perintöverotukseen
ja hallituksen suunnitelmaan. Minusta on aivan oikein, että hallitus
luopuu hallitusohjelmaan tehdystä kirjauksesta ja tulee
tälle linjalle, mistä nyt on puhuttu. Mutta vielä parempi
olisi ollut, jos te olisitte ottaneet sen lakialoitteen, jonka muutama
kuukausi sitten tein ja joka aika pitkälle noudattaa niitä linjauksia,
mistä te puhuitte, mutta johon ei kuitenkaan sisälly
niitä epäkohtia, joihin ed. Ahde ja muut ovat
viitanneet. Mutta todella se on lähes kopio siitä aloitteesta,
ihan hyvä asia.
Ed. Ahde, ei teidän kannata kyllä liian paljon viitata
tuohon oikeustapaukseen, mihin te viittasitte. Se perustuu lakiin,
joka on säädetty silloin, kun sosialidemokraatit
ovat olleet hallituksessa. Edellisellä kaudella lakia muutettiin
niin, että pudotettiin se siihen 40 prosenttiin, ja nyt
pudotetaan 20 prosenttiin ja se olisi ihan hyvä, kunhan ei
tehtäisi mitään muita lisäyksiä.
Ed. Tiura, minä en kyllä tunne yhtäkään
yritystä, ja sama koskee kyllä pääministeriä,
milloin sukupolvenvaihdos olisi kaatunut perintöveroon.
Muistakaa nyt kuitenkin, että se maksimaalinen vero vielä tänä päivänä on
noin 6 prosenttia, uudistuksen jälkeen se putoaa kolmeen.
Siis se on maksimi, mutta käytännössä se
on kuitenkin 3 tai 1,5 prosenttia. Minä voisin antaa runsaasti
esimerkkejä, milloin perintövero on noin prosentti,
kaksi käyvästä arvosta. Ja jos ei sen verran
ole maksukykyä, niin ei se yritys ole oikein terveellä pohjalla.
Näin se vaan on.
Sitten olisin kyllä toivonut, että olisi ollut
vähemmän tällaista liirumlaarumia tässä pääministerin
puheessa. (Puhemies: Ja nyt tulikin 2 minuuttia täyteen!) — No
joo, mutta me jatkamme sitten myöhemmin. (Naurua)
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Suurella mielenkiinnolla kuuntelin pääministerin
ilmoitusta ja ajattelin, mitä uutta hallitus on huomannut
vuosi sen jälkeen, kun hallitusohjelma on tehty, onko tullut
joitain uusia havaintoja. Ja sitten jouduin pettymykseksi toteamaan,
että ei todellakaan ole tullut. Ei ole tullut uutta havaintoa
siitä, missä ihmisten arjessa ollaan, tai uutta
havaintoa siitä, mitä taloudessa tapahtuu. Hallitus
ikään kuin jyskyttää eteenpäin
ihan siitä riippumatta, mitä tuolla kansalaisten
arjessa tapahtuu. Ei tämä lapsiperheiden hätä ole
kyllä kovin paljon koskettanut, ei havainto siitä,
että lapsiperheille tästä vuodesta tulee
tosi ankara. Enemmistö lapsiperheistä jää lapsilisien
korotuksen ulkopuolelle, ja sitten päivähoitomaksut ja
hintojen nousut tulevat tosi julmasti vastaan. Ei myöskään
hallituksen talouslinjassa ollut mitään merkkiä siitä,
että tähän käänteeseen
oltaisiin varautumassa.
Sitten ylpeily tällä, että valtio
lyhentää velkaa — kysyn kyllä,
kuinka rehellistä se on, jos se velka siirretään
kuntien otettavaksi. Viime syksynä kävimme tästä keskustelun.
SDP esitti, että vahvistettaisiin kuntataloutta, sitä kautta
terveydenhuollon, vanhustenhoidon ja myös päivähoidon palvelujen
järjestämistä. Ja siihen te ette olleet valmiit,
eikä näköjään nyt ole
mitään muutosta odotettavissa. Toistasataa kuntaa
nostaa veroäyriä, tinkii palveluista, ja ensi
syksynä tulee sata kuntaa lisää. Siinä on
se viesti, jonka te todellisuudessa lähetätte.
Ette ole tehneet mitään johtopäätöksiä menneen
vuoden kehityksestä.
Martti Korhonen /vas:
Arvoisa herra puhemies! Tuosta on helppo jatkaa, mitä puheenjohtaja
Heinäluoma sanoi. Kyllähän teidän
linjanne nyt on yksiselitteinen linja: verot köyhien maksettavaksi.
Se verojenmaksu kohdistuu sieltä kuntaverojen kautta, palvelumaksujen
kautta, kiinteistöverojen kautta, energiaverojen kautta. Ja
te täällä ylpeilette sillä,
että joillakin ovat nousseet eläkkeet 20 euroa
tai 40 euroa. Ovat nousseet, sitä ei kiistetä.
Se on hyvä saavutus. Mutta jos menot nousevat kaksin- tai
kolminkertaiseksi, niin olennaistahan on se, mitä sinne
käteen jää. Jos te katsotte, mitä oikeasti
elämässä tapahtuu, niin te olette nyt
jääneet kyllä jonkunnäköiseen
norsunluutorniin tuon oman näkemyksenne kanssa. Se ei ole
tätä realismia, jota elämä kuvaa
kumminkin.
Siihen liittyy myös se, että te ette viime
viikolla ollut täällä, kun käytiin
keskustelua kyselytunnilla, mitä on tapahtumassa verotuksessa.
Selvää palkkatuloa siirretään
osinkotulojen alle pääomatuloksi. Se on puhdasoppista
veronkiertoa, ja te katsotte sitä tumput suorina. (Ed.
Jaakonsaari: Veron suunnittelua!) Annatte sen tapahtua ilman, että te
haluatte siihen puuttua. Aivan sama tilanne on varallisuusveron
osalla. Aivan sama tilanne on perintöverojen osalla. Kyllä tässä nyt käy
vaan niin, että se köyhä kansa maksaa
ja tämän maan rikkain väestönosa
ottaa kaiken maksimaalisen hyödyn, ja te puhutte jostakin
keskustalaisuudesta tai alkiolaisuudesta. Missä se näkyy?
Ei se näy missään, herra pääministeri,
ikävä kyllä.
Onhan tässä hyviä merkkejä,
mutta kun taloudessa on tapahtumassa aivan selvä liikahdus
sinne huonompaan suuntaan. Nyt olisi ollut se mahdollisuus nimenomaan
köyhintä väestönosaa helpottaa,
sinne lapsiperheille, työttömille, eläkeläisille,
opiskelijoille, eikä vaan pelkkiä korotuksia,
koska ne korotukset realisoituvat kuntatalouden kautta, ikävä kyllä.
Osalla kunnista menee hyvin. Sekin on kiistaton tosiasia, mutta
kuntien väliset erot ovat valtavat, ja ne kasvavat yhä voimakkaammin.
Tuomo Hänninen /kesk:
Arvoisa puhemies! Ammattitaitoinen työvoima ja osaamisen
taso ovat tärkeimpiä menestystekijöitä alueilla.
Ja koulutuspolitiikassa tällä vaalikaudella on
minusta kolme tärkeätä kysymystä.
Ensiksi: Korkea-asteen koulutuksen rakenneuudistuksessa tehdään
suuria uudistuksia. Innovaatioyliopisto on tuonut mukanaan muitakin isoja
hankkeita, mutta myös hyvät rakenteet on siellä säilytettävä.
Toiseksi: Aikuiskoulutuksen merkitys tulee edelleen korostumaan.
Työryhmältä, joka valmistelee asiaa,
odotan selkeitä esityksiä, ja oma käsitykseni
on, että uusi työ- ja elinkeinoministeriö tarvitsee
koulutusta omaksi työkalukseen, myöskin tutkintotavoitteista
koulutusta.
Kolmas koulutuksen sektori, joka on tärkeä, on
vailla koulutusta olevien ja syrjäytymisuhan alla olevien
nuorten koulutus. Tänne pitää ehdottomasti
nyt luoda uusia käytäntöjä,
niin että saadaan se koulu vietyä loppuun saakka.
Sampsa Kataja /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma on väärässä siinä,
että tässä nykyinen hallitus ei olisi
katsonut tulevaisuuteen ja osannut reagoida maailmantaloudessa tapahtuneisiin
muutoksiin. On ollut aivan oikea linja, että valtio on
lyhentänyt velkaa ja varautunut nimenomaan siihen, että kun
talouden käänne on tapahtumassa — kun
se taantuma, mahdollinen sellainen, alkaa purra, jos alkaa — niin
silloin on mahdollisuus erilaisiin elvytystoimiin. (Ed. Jaakonsaari:
Mutta ihmiset köyhtyvät!)
Samaan suuntaan toimii myös tämä yritysten sukupolvenvaihdosten
verojen keventäminen. Kun yrityksillä on mahdollisuus
parempaan työllistämiseen nimenomaan kotimaassa
jatkossa, niin pääsemme huomattavasti parempiin
tuloksiin myös sillä sektorilla, mitä ed.
Heinäluoma peräänkuulutti. Ja konkreettisia
esimerkkejä löytyy kyllä siitä,
että yritystoimintaa on laajennettu muun muassa ulkomaille
siitä johtuen, että kotimaassa sukupolvenvaihdosten
verotus on ollut liian kireää. (Ed. Ahde: Se on
Euroopan yksi alhaisimmista!)
Mitä sitten tulee tasavertaisuuteen muiden perinnönsaajien
kanssa, niin siinä olen kyllä samaa mieltä,
että pidemmällä tähtäimellä kaikki
perintövero olisi syytä poistaa.
Miapetra Kumpula-Natri /sd:
Arvoisa puhemies! Tässä on miellyttävä luku
6,7 prosenttia, ja siitä on hyvä jatkaa. Tarvitsemme
kahdenlaisia toimenpiteitä niin, että Suomen työllisyystilanne
paranee, ja niin, että työntekijöitä näille markkinoille
siirtyy. Mutta nyt näyttää siltä,
että verouudistuksessa, mitä hallitus valmistelee,
ei enää työllisyysvaikutuksille anneta
sitä arvoa, joka on tähän asti perustellut
ansiotuloverotuksen alentamista ja muita näkemyksiä verotuksesta.
Onko teistä, pääministeri, kiusallista
nähdä, miten hallituksen politiikka vaikuttaa
eri väestöryhmiin? Tiedämme, että lahden
toisella puolella Ruotsissa parlamentissa tutkimuslaitos tutkii hallituksen
politiikan vaikutukset ihan desiileittäin, miten mikäkin
väestöryhmä kokee hallituksen politiikan
päätökset. Minusta meidän pitäisi Suomessa
mennä tähän analyyttisempään
talouspolitiikkaan, joka kertoisi totuuden siitä tarkemmin.
Uskon myös, että tulevassa Suomessa, jossa työntekijöistä alkaa
olla pula, on yhä merkittävämpää se,
miten keskituloinen ja pienituloinen väestö saa
perhepalvelut ja kokee niiden hinnat.
Pääministeri, minulla on teille toinenkin
kysymys. Kun Jyrki Katainen kokoomuksen puheenjohtajana viikonloppuna
esitteli jotain syöttötariffiin viittaavaa, jossa
oli niin paljon ehtoja, ettei sitä syöttötariffiksi
saanut kutsua, niin ymmärsittekö te, mitä hän
siinä esitti? Meillä ovat sosialidemokraatit lähteneet
esittämään vihreän sertifikaatin
mallia, ja se oli se Ruotsissa koettu malli, kun Kataisen puhe oli,
että ei syöttötariffia ainakaan Saksan-mallissa.
Mutta onko näin, että sitä pitää vain
syöttötariffiksi hallituskumppaneiden takia kutsua,
vai mitä on tapahtumassa? Muutenkin myönnän,
että on hieman hankalaa tätä hallituksen
ilmastopolitiikkaa seurata, kun nyt vuoden ajan ainoa rehellinen
vastaus on, että strategia on valmistelussa, ja nyt kuulimme,
että se menee lähes kesään.
Erkki Pulliainen /vihr:
Arvoisa puhemies! Herra pääministeri totesi äskeisessä puheenvuorossaan,
että kehys on tunnettu. Niinhän se, arvoisa pääministeri,
on, se on tunnettu. Se on rakenteellisesti tunnettu sillä tavalla,
että 5 miljardia euroa rahankiertoyhteiskunnassa on ulkopuolella
veronkannon, ja siitä aiheutuu valtiolle 2 miljardin euron
verotulomenetykset. (Sosialidemokraattien ryhmästä:
Jopa enemmän!) Se on ... — Jopa enemmänkin. — Ja
tämähän on se, joka rapauttaa kaiken.
Hallitusohjelmassa tämä asia otettiin huomioon.
Tavoiteohjelmassa on kuusi kohtaa, jossa kohtana kuusi on harmaan
ja mustan talouden vastainen toiminta elikkä torjuntatoimet.
Arvoisa pääministeri, minkä ihmeen
takia, kun te käsittelitte nyt kaikkia muita tavoitekohtia tavalla
tai toisella äskeisessä ilmoituksessanne, miksi
te ette harmaan ja mustan talouden vastaista toimintaa upottaneet
siihen katsaukseen? Voisitte vielä korjata virheenne ja
nousta pönttöön.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen usein, nyt ja usein aikaisemminkin,
esittämä aihepiiri on mitä vakavin ja erittäin
tärkeä ala toimia, ja sillä on suoraa
vaikutusta siihen, mitkä myös meidän
taloudelliset mahdollisuutemme palveluiden rahoittamiseen ovat.
Finanssipolitiikan osalta ja ylipäätään
sen osalta, mitä mahdollisia uusia johtopäätöksiä tästä muuttuvasta
maailmantalouden tilanteesta tehdään, tässä suhteessa
tämä hallituksen ilmoitus oli aika tarkkaan harkittu.
Se kertoo siitä, että siis maailmantaloudessa
on tapahtumassa muutos. Sen vaikutuksen syvyyttä tai aikataulua
Suomessa ei vielä tiedetä muuten kuin sillä varmuudella, että myös
Suomessa kasvu hidastuu.
Hallitus seuraa tilannetta, ja meillä on kyky ja mahdollisuuksia
reagoida siihen. Mutta emme me tehneet sellaista ilmoitusta kuin
Yhdysvalloissa jouduttiin tekemään: julistettiin
iso elvytyspaketti ja samanaikaisesti keskuspankki alensi korkoja.
Suomessa ei tällaisessa tilanteessa nyt olla, mutta on
mahdollista, että hallituksen tulevalla taipaleella finanssipoliittista
linjaa joudutaan muuttamaan, jolla muutoksella reagoidaan niihin
vaikutuksiin, joita Suomeen tulee. Mutta ei sitä lähdetä ennustamaan,
sen ajankohtaa eikä tasoa. Se tehdään
sitten, kun siihen tarve tulee. (Ed. Tennilä: Pitää olla
hyvissä ajoin!)
Suomen kohdalla meillä on käynnistymässä vuosi,
jona pohjalle tulee noin 5 prosentin palkankorotukset. Meidän
kotimainen ostovoimamme kasvaa poikkeuksellisen paljon, vaikka sitä jonkin
verran syövät erilaiset hintojen korotukset. Siitä huolimatta
palkankorotukset verrattuna inflaatioon — jokainen tuntee
sen suhteen. Meillä alkaa vuosi, jolloin kotimarkkinakysyntä näiden
perusfundamenttien osalta tulee olemaan vahvaa. Mutta mikä vaikutus
on sitten näillä maailmantalouden uutisilla ihmisten
psykologiseen käyttäytymiseen, se tullaan tässä vuoden
aikana näkemään, ja hallitus tulee kaiken
tämän ottamaan huomioon.
Ilmasto- ja energiapolitiikka on pitkässä valmistelussa;
eduskunnalle jaetun listan mukaan selonteko annetaan kesäkuussa
eduskunnalle. Me olemme odottaneet ensin komission esitykset, ja
nyt on alkanut viimeistelyvaihe. Ministeri Pekkarinen on vastaamassa
siihen teemaan liittyneihin muihin kysymyksiin.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Jos todellakin veroista pari sanaa, perintö-
ja lahjaverosta. Ed. Ahde ja muut sosialidemokraatit, viime vaalikaudella
me teimme 60 prosentin huojennuksen yritysten, erilaisten yritysten,
perintö- ja lahjaveroon. (Ed. Ahde: Olisi luullut, että se
riittää!) Ed. Ahde ja muut sosialidemokraatit,
millä tavalla nyt tämä hallitus on muuttanut
sitä pohjaa? Siten, että se tätä yleistä huojennusta
kasvattaa 60 prosentista 80:een, mutta samanaikaisesti ei-yrittäjien
perintöverohuojennuksen ei nyt ihan kymmenkertaiseksi, mutta
melkein. Ja tämä kokonaisuus, jossa on mukana
rinnan se, että 20 prosentilla tämä yleinen
yrityksille menevä huojennus nousee, ja sitten vastaavasti
otetaan myöskin nämä ei-yrittäjien
perintöverohuojennukset ratkaisujen kohteeksi, oli mielestäni
välttämätön, ja se on välttämätöntä.
Ja se tehtiin, se tehtiin tämän hallituksen toimesta.
Mitä tulee näihin energiapolitiikkaa koskeviin
kysymyksiin, todellakin, hallitus alun perin muuten ilmoitti, että kesällä 2008
annetaan selonteko eduskunnalle, ja tästä aikataulusta
pidetään kiinni. Syyt äsken kuulitte
pääministeriltä, miksi näin.
Mitä sitten tulee erityisesti energian kulutukseen
ja sähkön kulutukseen, niin kyllä nämä uudet
arviot, jotka on tehty, nyt kertovat, että sittenkin erityisesti
sähkön kulutuksen kasvu ei olisikaan sitä,
mikä sen arvioitiin olevan vielä pari vuotta sitten.
Ja syy siihen on yksinkertainen. Energiatehokkuuteen ja energiansäästöön
liittyvät näkymät, mitkä siellä suunnalla
ovat nyt niin kuin edessä, ovat paljon rohkaisevampia kuin
aikaisemmin uskottiin. Me olemme tehneet tämän hallituksen
puolelta myöskin sitoumuksia energiatehokkuuden parantamiseksi
tavalla, joka merkitsee sitä, että sähköä ei
kulu jatkossa ihan niin paljon kuin joskus aikaisemmin on ennusteltu.
Myöskin elinkeinoelämän itsensä ennusteet siitä,
miten sähkönkulutus kehittyy, kaikki nämä yhteensä laskien
merkitsevät sitä, että kulutuskäyrä,
joka oli aikaisemmin selvässä kasvussa, nyt 2010-luvulla
näyttää asteittain pysähtyvän,
tuo kasvu, ennen kaikkea sähkön osalta. Ja kun
samaan aikaan sitten nimenomaan myöskin uusiutuvalla energialla
tuotetun sähkön määrä selvästi
tulee olemaan suurempi, kuin mihin me ed. Heinäluoman kanssa
edellisen hallituksen aikaan saatoimme päästä — eivät
silloin vaatimuksetkaan olleet sitä tasoa — niin
sekä yhtäältä kulutus tulee
vähän alaspäin ja tarjonta ylöspäin
ja muille vaihtoehdoille jää näin ollen vähän
vähemmän sijaa kuin aikaisemmin ennusteltiin.
Mitä turpeeseen tulee, turve on hallituksen mielestä energian
raaka-aine, ja nyt sitten tämä komission päätös
huomioon ottaen me yritämme mennä sisään
siitä ovenraosta, jonka komission esitys jättää.
Komission esitys lähtee siitä, että sellaiset
nestemäisten polttoaineiden, uusiutuvien sellaisten, energiaraaka-aineet,
joiden käyttö merkitsee öljyyn verrattuna
päästöjen vähentymistä vähintään
35 prosentilla, siis enemmän kuin 35 prosentilla elikkä vähintään
35 prosentilla, voitaisiin hyväksyä uusiutuviksi
energiaraaka-aineiksi. Ja me nyt yritämme vannottaa komission
ja myöskin ennen kaikkea nyt tässä vaiheessa
sitten neuvoston ymmärtämään
ja hyväksymään turpeen, koska tieteellinen
tutkimus osoittaa, että se voisi olla juuri tällainen
polttoaine; me yritämme saada turpeen hyväksytyksi
tällaiseksi.
Puhemies:
Nyt on aika ylitetty jo runsaasti.
Palaan sitten myöhemmin pariin muuhun kysymykseen.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Kiitos sekä ministeri Pekkariselle
että pääministeri Vanhaselle vastauksista.
Ministeri Pekkariselle pitää sanoa kuitenkin, mitä tähän
perintöveroasiaan tulee, että eihän se, että verotusta
kevennetään, tarkoita, että kevennetään
nollaan saakka, niin että jos jossain vaiheessa ollaan
sitä mieltä, että on perusteltua talouden
kannalta ja ylikireän verotuksen purkamiseksi, että veroja
kevennetään, niin ei se voi äärettömiin
jatkua. Kyllä kaikki olettivat, jotka olivat valmiit varallisuusveron
poiston hyväksymään, että Suomessa,
niin kuin muissakin länsimaissa, jää jäljelle
perintöverotus, jonka tuotto on aivan eri luokkaa valtiolle,
ja aivan erityisesti tämä koskee suuria omaisuuksia.
Kyllä tämä on häikäilemätön
muutos aikaisempaan linjaan, että suurten omaisuuksien
perintöverotus — maatilat ja myös yritysvarallisuus — ollaan lopettamassa.
(Ed. Ahde: Ja metsätilat!) Ministeri Pekkarinen ei kertonut,
että hallitus muutti linjaansa sen jälkeen, kun
kaupungilla jo lobbarit olivat pitkään kertoneet,
että heidän kannaltaan on järkevämpää,
ettei poisteta ihan kokonaan, että tulee liian suuri meteli,
tulee liian suuri meteli, niin että jätetään
sinne pieni siivu.
Keskimääräinen perintövero
tällä hetkellä on tuo puheenjohtaja Kalliksen
aivan oikein mainitsema 6 prosenttia, käypä vero
todellisesta arvosta ehkä 3. Eli yhden vuoden osinkotuotot riittävät
sen maksuun. Sillä ei ole mitään tekemistä työllisyyden
kanssa. Tämä on aivan huijausta, mitä täällä on
yritetty veroluvuiksi kertoa.
Sitten pääministerin ilmoitukseen tästä taloustilanteesta.
Kylmä tosiasia on, että hallituksen tämän
vuoden linja tavallisten talouksien, kotitalouksien, kannalta muodostuu
ylikireäksi. Verojen, maksujen korotukset tulevat olemaan
iso pettymys, kun ihmiset huomaavat, mitä tässä tapahtuu.
Asuntojen hintakehitys on nyt taittunut laskuun. Viime vuoden joulukuussa
ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella
otettiin uusia asuntolainoja vähemmän kuin vuosi
sitten, 10 prosentin lasku asuntolainoissa. Kun tämä menee
tajuntaan, niin tämä vaikuttaa huonolla tavalla.
Kun keskimääräinen palkankorotus on runsaat
4 prosenttia ja siitä menee puolet veroihin, ollaan 2 prosentissa,
ja inflaatio tulee ylittämään sen, eli
ollaan pakkasen puolella. Tämä on aika kylmä havainto,
kun päästään vuoden jälkipuoliskolle.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Pääministeri, te sanoitte
tuossa puheenvuorossanne, että valtio ei voi pelastaa yksittäisiä tehtaita.
Kemijärven ja Summan osalta näin olisi voitu tehdä.
Valtiolla ja Kelalla, 35 prosenttia Stora Enson äänivallasta.
Jos todellista halua käyttää sitä omistajan
oikeutta puhua olisi käytetty, se olisi ollut mahdollista.
Ministeri Häkämies tapasi Stora Enson johdon jo
viime kesänä, niin kuin hän on kertonut.
Viestiä ei vain laitettu menemään. Minusta
tässä ei ole kysymys siitä, ettei voi,
mutta ei ole todellisesti ollut halua vaikuttaa, ja se on asia erikseen.
Halua ei ole ollut vaikuttaa myöskään
siihen, että kaikki tässä maassa pärjäävät.
Suomessa on jo yli 600 000 köyhää,
ja suurin syy laajaan köyhyyteen on työmarkkinatuen
pienuus. Ei siis riitä se, että pienimmät äitiys-
ja sairauspäivärahat on nostettu työmarkkinatuen
tasolle, vaan sitä työmarkkinatukea pitää myös
korottaa. Se on liian pieni. Se johtaa pakosta toimeentulotuen hakuun,
ja tällainen häpeä meillä on
keskellämme, eikä mitään tehdä.
Nätti-Jussi sanoi 30-luvulla Lapin jätkien
tunnelmat kuvaten, että vain saha puoltaa, ja nyt on tämä sama
tilanne olemassa hyvin pitkälle. Ne, joilla paljon on,
ne saavat paljon lisää tuloja. Ne, joiden tulot
ovat pienet, eivät saa sitä pientäkään korotusta,
kuten työttömien pääjoukko on
kokemassa. Kaiken lisäksi vielä verotuksessakin
käy niin, että esimerkiksi juuri nyt ollaan alentamassa
yrittäjien perintöveroa, mutta työttömät
eivät saa sitä verohelpotustakaan, eivät
killinkiäkään saa sitäkään
kautta itselleen tuloa lisää. Ei tämä näin
voi loputtomiin jatkua.
Antti Kalliomäki /sd:
Puhemies! Pääministeri varsinaisessa puheenvuorossaan
ja nyt uudelleen voimakkaasti painottaa maailmantalouden kehitysnäkymää ja
sen tarkkailun, seurannan, tärkeyttä. Totta kai,
mutta tässä on koko ajan tuollainen reaktiivinen
henki valtion puolella talouspolitiikassa, ja itse asiassa globaalitalouden suurin
rakenteellinen vääristymä jää kokonaan huomiotta,
kokonaan mainitsematta teidän puheenvuorossanne. Tarkoitan
sitä globalisaation kylmää puolta, joka
aiheuttaa sen, että taloudellinen valta eriytyy yhä enemmän
poliittisesta päätöksenteosta, poliittisesta
vallasta. Sehän merkitsee valtavia rahamääriä ulkopuolella
kaiken kontrollin, sen kontrollin, jossa demokratia on perustana.
Yritykset muuttavat muualle, työpaikat pakenevat, ja esimerkiksi
verotuksessa — tässä on paljon nyt puhuttu
verotuksesta — rakenteelliset ongelmat meillä ovat
hyvin paljon perua juuri tästä isosta kysymyksestä.
Sen jälkeen kysymys kuuluu, mitä meillä hallitus
ylipäänsä tekee tämän
asian hyväksi. Silloinhan pitää mennä Euroopan
unionin kentille, pitää mennä kansainvälisille
kentille, siellä pyrkiä vaikuttamaan. Tästä en
kuullut oikeastaan sanaakaan pääministerin puheenvuorossa.
Siellä teidän pitää toimia aivan
eri painolla kuin nyt on nähty.
Puhemies:
Pääministeri Vanhanen. — Toivon, että pysytään
siinä 2 minuutissa.
Pääministeri Matti Vanhanen
Arvoisa puhemies! Toimimmeko tämän maailman
kehitysnäkymän osalta reaktiivisesti vai toimimmeko ennalta?
Mitä ennen muuta tulee finanssipolitiikkaan, niin jos laskusuhdanteessa
tehdään elvyttäviä toimia, ne
pitää ajoittaa oikeaan hetkeen, ja näin
tullaan menettelemään sitten, kun se vaihe tulee.
Meillähän on ennen muuta jo verohelpotuksen kautta
mahdollisuuksia olemassa, mutta tällä hetkellä ei
ole. Siksi tässä puheessa ei mistään
sellaisista uusista toimista tehty selkoa. Meillä tämän
vuoden varsinkin alkupuolen näkymä on aivan kohtuullinen
muun muassa siihen liittyen, mitä viittasin äsken
kotimarkkinoihin, mutta myös siihen reaalimaailmaan liittyen,
mitä tiedetään teollisuuden tilauskannoista.
Meillä on pitkät tilauslistat, ja seuraamme tätä hyvin
tarkasti.
Näiden valtiovallan lähinnä verotoimien
vaikutuksen ihmisten kulutukseen me pystymme laskemaan. Energiaveron
korotus on muistaakseni noin 300 miljoonaa euroa. Sitten nämä palvelumaksujen
korotukset ovat 60 miljoonaa euroa. Tämä on se
mittaluokka. Tähän voidaan sitten verrata esimerkiksi
pelkästään palkankorotuksia — vaikka
niistä laskettaisiin verot pois, kuinka monta ei sataa
miljoonaa vaan kuinka monta miljardia kertyy, (Ed. Kallis: Mutta
ne kohdistuvat niin eri tavalla eri ryhmiin!) niin että kannattaa pitää nämä mittasuhteet
mielessä. — On selvää, että on
olemassa sitten eri ryhmiä yhteiskunnassa, joissa suhteelliset
vaikutukset ovat jonkin verran erilaiset. (Sosialidemokraattien
ryhmästä: Juuri näin!) Kannattaa muistaa
muun muassa se, että eläkkeissä on indeksijärjestelmä,
joka nämä maksujen korotukset, nämä erilaiset
kustannusten nousut, ottaa viiveellä huomioon, mutta ottaa kuitenkin.
Marjo Matikainen-Kallström /kok:
Arvoisa puhemies! Hallituksen linja alentaa ansiotuloverotusta
tekee nimenomaan sitä, että keskituloisten ja
lapsiperheiden verotus kevenee. Juuri se on vastaus siihen, mistä julkisuudessa
nyt on ollut kysymyksiä ja keskustelua, että lapsiperheet
voivat huonoiten Suomessa verrattuna muuhun Eurooppaan. Samoin se,
että ansiotuloverotusta kevennetään,
tarkoittaa sitä, että työnteko tulee
kannattavaksi ja tätä kautta parannetaan meidän
hyvinvointiamme.
Verotuksesta kaiken kaikkiaan. Erilaisia ongelmia meillä on
olemassa jo näihinkin tulossa oleviin veropaketteihin liittyen,
mutta pitkässä juoksussa, jos tähän
perintöveroasiaan ollaan puuttumassa, itse olen sitä mieltä ollut
koko ajan, että meidän täytyy se perintöverotuskin
pystyä poistamaan. Mutta mikä se aikataulu on,
on kokonaan toinen asia.
Tänä keväänä saamme
myös hallitukselta energia- ja ilmastopoliittisen selonteon.
Olen sitä mieltä, että on ollut hyvä asia,
ettei sitä ole tuotu kovinkaan nopeasti, eikä sitä saisi
tuodakaan kovin nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi,
koska se linjaa tulevia energiapoliittisia päätöksiä.
Vaikka bioenergiataakan jaossa saimmekin oikein isän kädestä,
niin näistä ohjauskeinoista päätettäessä pitää asettaa
ja on asetettava jäitä hattuun ja mietittävä tarkasti,
mitkä ovat ne kustannustehokkaimmat ja järkevimmät
ratkaisut Suomen kannalta. Nimenomaan, kuten ministeri Pekkarinenkin
tässä toi esiin, hallitus on linjannut jo omassa
ohjelmassaan, että turve kuuluu näihin.
Emmehän me tiedä vielä myöskään,
mitkä ovat kansainvälisesti Euroopan tasolla ne
linjaukset, mitkä tulossa ovat, mikä on taakanjako. Ranskan
puheenjohtajuuskausi ensi syksynä tulee varmasti olemaan
se käänteentekevä tekijä, mitä ennen
meidän on turha olla täysin mallioppilas ja lyödä kiinni
omia päätöksiämme, ennen kuin
tiedämme, mitä kansainvälisesti päätetään.
Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen
varapuhemies Seppo Kääriäinen.
Matti Ahde /sd:
Herra puhemies! Ministeri Pekkariselle ja ed. Kallikselle haluan
todeta sen, niin kuin ed. Kallis hyvin tietää ja
niin kuin ministeri Pekkarinen tietää, että eipä Euroopasta,
ei Amerikan yhdysvalloista löydy maata, siis meihin verrattavissa
olevaa maata, maailmassa, jossa sekä varallisuusvero että asiallisesti
ottaen perintöverotus on kokonaan lakkautettu. Ja sen lisäksi
perintöverotuksen kautta annetaan mahdollisuus (Ed. Tiura:
Löytyyhän niitä, Ruotsihan on esimerkki
siitä!) perintöverosta vapautua yksityisten varojen
osalta. Vaikkapa en tätä yksittäistä verotapausta
otakaan esimerkiksi, on myös muita verotapauksia korkeimmasta
hallinto-oikeudesta vuodelta 2006, jotka antavat mahdollisuuden
yksityisvarallisuuden siirtämiseen ennen yrityksen perinnönjakoa,
jolloin tämä verotus muuttuu, niin kuin ed. Kallis
sanoi, asiallisesti ottaen 3,2-prosenttiseksi korkeintaan, mutta useimmissa
tapauksissa sitä matalammaksi. Kaikissa muissa perinnöissä tavallinen
ihminen maksaa perinnöstään 16 prosenttia
veroa. Se on fakta.
Ministeri Pekkariselle vielä se, että kun
hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että aidosta yritysvarallisuudesta,
niin nyt perjantaina valtioneuvoston tiedote kertoo, että valtiovarainministeriön
selvitysten
mukaan on mahdoton selvittää, että se voitaisiin
toteuttaa vain aidosta yritysverotuksesta. Se ei ensinnäkään
ole totta, se pystytään toteuttamaan, mutta hallitus
ei halua sitä toteuttaa. Se on minusta yksi tosi räikeä epäkohta,
kun eduskunnalle on kerrottu hallitusohjelmassa, että se
koskee vain aitoa yritysvarallisuutta, joka sekin on väärin,
mutta sitäkään hallitus ei nyt toteuta,
ja se on todella todella suuri virhe.
Anne Kalmari /kesk:
Arvoisa puhemies! Täällä on lietsottu
vielä vanhanaikaista vastakkainsasettelua yrittäjien
ja palkansaajien välillä, ja haluaisin oikaista
oppositiolle muutamia asioita.
Ensinnäkin köyhyysrajan alapuolelta löytyy pk-yrittäjiä,
maatilayrittäjiä hyvin paljon.
Täällä on puhuttu siitä,
miten verotuksella pitäisi edistää työllisyyttä,
ja haluan muistuttaa oppositiota myös siitä, mistä ne
työpaikat tulevat. Ne tulevat yrityksistä. Samaan
aikaan kun suurteollisuus sanoi väkeä irti, työllisyyshän
koheni viime vuonna 48 000 henkilöllä,
ja ne työpaikat syntyivät nimenomaan pieniin ja
keskisuuriin yrityksiin.
Yrittäjien keskimääräinen
ensimmäisen vuoden ansiotulo on huomattavasti palkansaajien keskimääräistä tuloa
pienempi. Siksi ei ole itsestäänselvää,
että jatkajia riskin ottamiseen ja kellonajoista piittaamattomaan
työhön, yrittämiseen, löytyy.
Minä olen ylpeä siitä, että sekä pk-yrityksien
että maa- ja metsätalousyrityksien sukupolvenvaihdokset
helpottuvat ja saadaan näin jatkajia yrityksiin. On aivan
eri asia, jos perheyhtiö myydään jollekin
suurelle firmalle. Se on eri asia maaseudun elinvoiman kannalta,
koska silloin ostetaan markkinaosuuksia todennäköisimmin.
Metsätalous on keskustan ansiosta ensimmäistä kertaa
nähty yrittäjyytenä. Yritysmäiseksi
toiminnaksi on katsottava kaikki se yritystoiminta, jolla on oikeus
vapaaehtoiseen MYEL-vakuutukseen. Pakollisen MYEL-vakuutuksen raja koskisi
vain 15:tä prosenttia metsänomistajista, eikä sillä olisi
vaikutusta pirstoutumisen ehkäisyyn ja puuhuoltoon.
Sanna Lauslahti /kok:
Herra puhemies! Verotuskysymykset varmasti tulevat jossain välissä eteen
ja verohelpotukset. Palaisin ed. Matikainen-Kallströmin
aiheeseen ja perheisiin.
Tämän päivän tuloverotusta
ei voi missään tapauksessa kutsua perhekeskeiseksi.
Tästä ei ole kuitenkaan syytä haukkua
nykyhallitusta, vaan edellisiä. Lapsista saatavat vähennykset
ovat marginaaliset rajoittuen lähinnä alijäämähyvitykseen.
Velkansa jo maksaneet, vuokralla asuvat eivät hyödy
vähennysoikeudesta mitään. Keskituloisia
lapsiperheitä Suomi verottaa ankarasti. Veronmaksajain
Keskusliitto vertaili yhdentoista Euroopan maan verotusta ja käytti
esimerkkinä kahta palkansaajalapsiperhettä. Suomalaiselle
perheelle jää verojen ja lapsilisien jälkeen
keskiarvoa selvästi vähemmän rahaa käteen.
Valintainen yhteisverotus ja lapsivähennykset ovat
avain perheiden hyvinvointiin. Toinen vanhemmista voisi halutessaan
jäädä lasten kanssa kotiin tai tekemään
osa-aikaista työpäivää. Nykyisellään
osa-aikaiset työt ovat usein taloudellisesti hyvin kannattamattomia
perheelle.
Myös ruuan arvonlisäveron alennus saattaa tuoda
helpotusta lapsiperheen arkeen. Kolmen lapsen äitinä haluan
korostaa, että on tärkeää alentaa
terveellisten ruokien veroa. Alennuksia on turha kohdistaa sipseihin
tai karkkeihin.
Jos ajattelemme perheitä ja perheiden tilannetta, perheessä rahareikiä riittää ja
saattaa tulla tilanne, jossa tarvitaan elvyttävää taloutta.
Kohdistetut tuloveron alennukset perheisiin varmasti ovat myöskin
talouden dynamiikan kannalta suotuisia. On ihan kelpo ratkaisu miettiä veroratkaisuja
myöskin lapsiperheiden näkökulmasta.
Eero Heinäluoma /sd:
Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeri
Pekkarista siitä, että hän uskollisena
tyylilleen urheasti puolustaa hallitusta lähes typötyhjässä hallituksen
aitiossa — se on minusta kunniakasta — ja ministeri
Tuija Braxia myös siitä, että hän
ajattelee, että saadaan vielä oikeusasioista tiivis
keskustelu syntymään, mutta luulen, että siihen
meillä ei ole nyt kovin paljon huomauttamista tämän
vuoden työlistassa.
Kysyn kuitenkin ministeri Pekkariselta. Olen vähän
huolestunut siitä, mitä tapahtuu täällä energiaverotuksen
puolella. Viime vuoden syksyllä kävimme keskustelun
windfall-voittojen verottamisesta, ja silloin, ministeri Pekkarinen, sanoitte,
että ei ole voitu tehdä esitystä, kun
ei ole valmista mallia olemassa, ja sitten lupasitte, että kun
me toimitamme semmoisen mallin, niin pannaan sukkelaan toimeksi.
Nyt se olisi siis 300 miljoonaa euroa, aikamoinen liikkumatila,
ei olisi pois kotimaisesta kulutuskysynnästä,
antaisi hallitukselle mahdollisuuden toteuttaa näitä uusiutuvan
energian panostuksia tutkimustoimintaan. Ettei vain nyt ole käynyt
niin, että siinä superministeriön perustamisvaiheessa
on päässyt työhuonejärjestelyissä tai
kaappien siivoamisessa tämä unohtumaan.
Kysyn ministeri Pekkariselta: Tarvitsetteko uuden kopion tästä mallista,
vai voimmeko luottaa siihen, että saamme sen tänä keväänä tänne käsittelyyn?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Kiitoksia vaan! Mieluusti olisi nähnyt
jatkossakin ed. Heinäluoman myös puheenjohtajan
ominaisuudessa siellä opposition puolella.
Mutta mitä tulee nyt siihen windfall-voittojen verotusmalliin,
ed. Heinäluoma, ei huolta, ei kannata enempää lähettää.
Meillä on nyt kaksi mallia käytössä,
ja ne ovat aika lähellä toisiaan. Se ensimmäinen
malli on se, joka esiteltiin siinä hallituksessa, missä te
olitte valtiovarainministerinä, ja joka käsiteltiin
10.6.2006. Silloin me päätimme siinä ministeriryhmässä,
jossa teidän valtiosihteerinne teitä edusti, että windfall-voittojen verotus
toteutetaan, ja päätettiin, että valtiovarainministeriö valmistelee
sen esityksen. Se jäi teidän silloin johtamanne
ministeriön kammareihin eikä sieltä koskaan
noussut ylös.
Nyt te olette kehittäneet toisen esityksen, joka on
aika lähellä tuota edellistä jnp. Nyt
minä voin sanoa, että meillä on sekä tämä edellisen
hallituksen aikaan teidän toimestanne sinne makaamaan pantu,
piiloon pantu, että nyt tämä teidän julkisesti
esille tuomanne, ja kyllä näillä eväillä nyt
pärjätään. Me sitten osana tätä strategian
rakentamista, ihan vilpittömästi sanottuna, arvioimme,
tullaanko windfall-voittoihin. Tämä osin liittyy
siihen, mitä tässä eurooppalaisessa järjestelmässä tehdään.
Mutta jos vielä saan ed. Ahteelle sanoa ihan lyhyesti
kertaalleen: Se, mitä perintö- ja lahjaverotuksessa
nyt sitten on tapahtumassa, on se, että me otamme täällä yritysvarallisuuden
kohdalla aika pienen askeleen siitä 60:stä 80:een
samoilla taseilla, niillä taseilla, jotka jo silloin Heinäluoman
esityksestä me otimme käyttöön.
Me emme aukaise taseita. Hallitusohjelmassa puhutaan, että poistetaan
kokonaan ja avataan taseet. Taseita ei nyt avata mutta ei toteuteta
100 prosentin huojennusta vaan toteutetaan 80 prosentin huojennus.
Mutta samalla tämä hallitus toteuttaa ei-yrittäjien
kohdalla erittäin merkittävän perintöverojen
huojennuksen. Tavallista kansalaista, kun siellä perinnönjako
koittaa, (Puhemies koputtaa) tullaan verotuksellisesti vastaan erittäin merkittävästi.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Haluan nyt vielä kertaalleen kiistää sen,
että tämä windfall-asia olisi pantu pölyttymään.
Oli selvää, että ratkaisua ei pitänyt tehdä vaalien
alustunnelmassa vaan se vaatii vastuullisen päätöksenteon
hetken. Mutta niin kuin ministeri Pekkarinen tietää,
niin olin kannattamassa sitä, että tämä asia
ensinnäkin selvitetään ja siinä hengessä,
että löydetään malli, joka voidaan
toteuttaa. Nyt semmoinen malli on olemassa. Teillä oli
erinomaisen hauska vastaus niin kuin aina, ja niitä on
kiva kuulla, mutta kiinnitän huomiota siihen, että viimeksi
te sanoitte, että tämä asia on teidän
puoleltanne ikään kuin periaateasiana selvä.
Nyt kun kuuntelin teitä, te sanoittekin, että tätä vielä selvitetään.
Tätä siis vielä selvitetään,
eli ei olekaan selvää, oletteko te itsekään
tällä kannalla, että voitaisiin oikeudenmukaisuutta
lisätä ja ottaa tämä ansioton
arvonnousu yhteiskunnan käyttöön ja rahoittaa
sillä tarpeellisia asioita niin kuin esimerkiksi uusiutuvan
energian tutkimustoimintaa.
Kysyn siis: Mikä se teidän kantanne, ministeri Pekkarinen,
loppujen lopuksi on? (Puhemies koputtaa) Oletteko te tuomassa tämän
windfall-veroesityksen tänne eduskuntaan vai ette?
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Tämä oli kyllä selkeyttävä puheenvuoro
ed. Heinäluoman kohdalla, koska minulle jäi kyllä viime vaalikauden
loppupuolella täysin yksiselitteisesti se kuva, että te
ette kuuna päivänä halunnut koskaan toteuttaa
sitä esitystä, minkä ministerivaliokunta
silloin yksimielisesti päätti valtiosihteeri Rauhion
ollessa teidän puolestanne siinä ministerivaliokunnan
kokouksessa.
Minä sanoin, kun tämä asia oli tässä joku
kuukausi esillä, että tätä asiaa
selvitetään osana tämän strategian
tekemistä. Miksi vieläkään ainakaan
minulla ei ole valmiutta lopullisesti sanoa? Siitä yksinkertaisesta
syystä, että minulla ei ole — ja jos
jollakin on parempi tieto seuraavasta, niin kertokoon täällä,
mutta minulla ei ole — ihan tarkkaa tietoa siitä,
mitä se merkitsee nyt, kun eurooppalaisessa päästökauppajärjestelmässä mennään
nimenomaan energiasektorin osalta Euroopan laajuiseen yhteen yhteiseen
huutokauppajärjestelmään. Sehän
on rakennettu nimenomaan sitä silmälläpitäen,
että sillä pyritään nyt leikkaamaan
näitä windfall-voittoja pois. Onko sen teho riittävä näitten
windfall-voittojen, joiden kohdalla me molemmat tunnistamme, että niitä on,
leikkaamiseksi vai ei, (Puhemies koputtaa: Minuutti!) se arvioidaan,
ja kun se on arvioitu, niin minä olen valmis tässä asiassa
olemaan aktiivinen.
Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Jotta tämä asia tulee selväksi,
niin ymmärrän niin, että ministeri Pekkarinen puhuu
vuoden 2012 jälkeisestä ajasta. (Min. Pekkarinen
nyökkää) — Kyllä.
Kysynkin: Mikä estää teitä toimimasta
sitä ennen, koska windfall-voittoja kertyy joka ikinen päivä ja
joka ikinen vuosi tämä 300 miljoonaa euroa jää saamatta?
Me tiedämme, miten nämä pelisäännöt
ovat vuoteen 2012 saakka. Siinä on pitkälti yli
miljardin potti, josta nyt puhutaan.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma oli ihan oikeassa
siinä, että tämän paketin sisältö tarkoittaa
nimenomaan aikaa tuosta eteenpäin, mutta se kuitenkin linjaa
sen keinoston, mitä Euroopan tasolla ollaan käyttämässä,
ja siinä tehdään linjaratkaisut, kun
käsitellään tätä kokonaisuutta
näissä erilaisissa neuvostoissa. Kun siellä selviää se
näkemys, mihinkä Euroopan unioni on siis yhteisesti
päätymässä, niin minä olen
valmis sen jälkeen täällä katsomaan
myös sitä aikaa, joka on tästä vuoden
2013 ensimmäiseen päivään asti.
Bjarne Kallis /kd:
Arvoisa herra puhemies! Vielä noista sukupolvenvaihdoksista.
On helppo liioitella, on helppo vähätellä,
mutta minä otan nyt ihan konkreettisen esimerkin. Olimme syksyllä muun
muassa ed. Salon kanssa eräässä kunnassa,
jossa syntyi keskustelua sukupolvenvaihdoksista. Kysymyksessä oli
maatilan siirto. Pellon käypä arvo on siinä kunnassa
5 000 euroa ja verotusarvo 500 euroa. Kun sukupolvenvaihdos
tapahtuu, niin huomioidaan tänä päivänä vielä 40
prosenttia, joka merkitsee 200 euroa, ja siitä maksimivero
16 prosenttia eli 32 euroa per hehtaari ja vero käyvästä arvosta
0,6 prosenttia. 0,6 prosenttia käyvästä arvosta.
Kuka voi tämän jälkeen väittää,
että 0,6 prosentin vero estäisi sukupolvenvaihdoksia?
Ei kannata liioitella, ei kannata vähätellä.
Kyllä minusta myöskin vasemmalla puolella vähän
pelotellaan sillä, että jos ei se nyt johtaisi
katastrofiin, niin on liian suuri tämä helpotus.
Ei se helpotus, kun siirrytään 60 prosentista
80 prosenttiin, paljon tätä tilannetta muuta,
mutta älkää tulko sanomaan, että perintövero
on ollut esteenä sukupolvenvaihdoksille.
Janina Andersson /vihr:
Arvoisa puhemies! On erittäin suuri ilo kuunnella täällä debattia windfall-verosta,
ja odotamme ilolla nyt jompaakumpaa mallia vähitellen sitten
pöytäämme tänne. Muutenkin haluaisin
sanoa, että ilmastonmuutoksessa, jos missä, kai
haluamme olla mallioppilaita. En todellakaan usko, että emme
haluaisi olla. Kai meille on tärkeämpää pysäyttää ilmastonmuutos
kuin se, että yritämme kiemurrella niin pienellä vaivalla
kuin mahdollista. Tässä ei ole kysymys vaan siitä,
että me yritämme toteuttaa EU:n päätöksiä,
vaan me oikeasti haluamme tehdä sen asian omasta tahdostamme.
Kun tullaan tähän ennaltaehkäisyyn
ja meidän tulevaisuuteemme ja meidän vanhenevaan
väestöömme ja terveyteemme, niin todellakin
tämän terveellisen ruuan kohdalla, niin kuin täällä otettiin
esiin, pitäisi alentaa veroa juuri niin, että se kohdistuu
terveelliseen ruokaan, ja taas korottaa siinä, missä on
epäterveellisyyttä. Paitsi että me autamme
ihmisiä valitsemaan terveellisen elämän,
näin säästämme myös
rahaa tulevaisuudessa. Se, mikä tässä on
eriarvoista, on erittäin vakava asia, on ollut pitkään
vakava. Sen lisäksi, että on ihmisten välillä eriarvoisuutta,
on myös kuntien välillä. Tämä myös
vaikuttaa suuresti lapsiperheisiin ja muihin, jotka tarvitsevat
palveluita. On näköjään niin,
että on erittäin suuri ero, missä asuu,
missä kunnassa, siinä, mitä voi odottaa kunnalta.
Tämä ei ole oikein.
Pentti Tiusanen /vas:
Herra puhemies! Täällä edellinen
valtiovarainministeri Heinäluoma ja nykyinen teollisuus-
ja elinkeinoministeri Pekkarinen käyvät ikään
kuin lämpimikseen keskustelua windfallista. Mielestäni
se on turhaa. Ilmaston lämpeneminen on muutenkin jo aivan
kyllin pitkälle mennyt.
Haluaisin todeta tuohon turpeeseen sen, että suomalaista
talonpoikaa ei ole koskaan sidottu turpeeseen, mutta nyt Vanhasen
toinen hallitus kyllä on sitomassa Suomen nimenomaan turpeeseen
ja Suomen energiatuotannon, mikä ei ole ekologista. Ministeri
Pekkarinen, tiedätte senkin, että Vtt:n tutkimuksia
on aika kummalla tavalla siteerattu valitettavasti muun muassa talousvaliokunnan
mietinnössä.
Lopuksi: Pääministeri on poissa, mutta hän
totesi, että mitään päästötöntä tai
vähäpäästöistä energialähdettä ei
suljeta pois. Mutta valitettavasti tämä Kollaja-tapaus,
joka nyt on esillä nimenomaan niin, että ympäristöministeriö on
antanut mahdollisuuden Pohjolan Voimalle aloittaa hyvän
menettelyn alueella, joka on koskiensuojelulain piirissä,
on erittäin kyseenalainen. Mitä vastaatte tähän,
ministeri Pekkarinen?
Tuomo Puumala /kesk:
Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa vastuullista politiikkaansa
vuonna 2008, kuten olemme kuulleet. Erityisen iloinen olen siitä,
että talouspoliittinen ote on vahva ja realistinen. Uskon
ja toivon, että hallituksella ei mene sormi suuhun siinäkään
tapauksessa, että maailmantalouden suhdanteet heijastuisivat
Suomeen luultua pahemmin. Kuten tiedämme, monet suomalaisista
asuntovelallisista ovat nuoria perheitä ja tuoreiden tilastojen
mukaan heidän velkataakkansa on entistäkin suurempi.
Tästä meidän on kannettava vastuuta,
ja hallituksen on oltava valmis vastaamaan haasteeseen jo vuonna 2008.
Arvoisa puhemies! Tänä vuonna valmistellaan
myös korkeakoulujen rakenteellinen uudistaminen ja uusi
yliopistolaki. Siitä tänään
ei ole keskusteltu juuri ollenkaan. Myös yliopistokeskusten
ja maakuntayliopistojen rooli on vahvasti esillä. Hallituksen
on syytä muistaa, että koulutuspolitiikka on myös
aluepolitiikkaa. Koko maan kattavalla laadukkaalla koulutuksella
on suuri merkitys Suomen pärjäämiselle
kansainvälisessä kilpailussa. Olen vakuuttunut,
että hallitus pitää näitä asioita
hallitusohjelman mukaisesti ohjenuoranaan tämän
vuoden toimenpiteitä suorittaessaan.
Petri Salo /kok:
Arvoisa herra puhemies! Sekä opposition että hallituksen
puolelta on tullut kumminkin huolestuneita talousmerkkejä siitä,
että suomalainen talouskasvu hiipuu. Käytännössä se
tarkoittaa sitä, että myöskin suomalaiset verotulot
hiipuvat. Oppositio ei ole kuitenkaan osoittanut vastuuta siinä mielessä,
että se olisi kertonut, miten tässä tilanteessa,
jos meidän verotulot hiipuvat, vastataan tulevaisuuden
haasteisiin, missä väki ikääntyy
ja tarvitsemme osaavaa työvoimaa. Ratkaisuna on ollut ainoastaan
se, miten lisätään julkisia menoja, kuten
esimerkiksi budjetin yhteydessä 700 miljoonaa euroa pelkästään
kuntien valtionosuuksiin siihen päälle, mitä valtio
jo ennestään antoi.
Toisekseen, kun tässä on puhuttu varallisuusverosta
ja varsinkin perintöverosta, niin minä muistutan
kuitenkin, että Ruotsin kansankodissa sosialidemokraatit
olivat sitä mieltä, että perintöverosta
voidaan luopua, ja siitä luovuttiin. Siellä jätettiin
varallisuusvero. Suomen sosialidemokraatit olivat viime kaudella
sitä mieltä, että suurin ongelma Suomen
elinkeinoelämälle on se, että meillä on
varallisuusvero, ja tekivät kaikki työnsä sen
poistamiseksi. Minä olisin seurannut enemmän tätä ruotsalaista
sosialidemokratiaa kuin tätä suomalaista sosialidemokratiaa.
Kimmo Kiljunen /sd:
Arvoisa puhemies! Ed. Tiura omassa ryhmäpuheenvuorossaan
arvosteli oppositiota liian kärjekkäistä puheenvuoroista.
Tulee vähän sellainen tilanne, ettei tiedä, uskaltaako
hallitusta täällä enää edes
arvostella. Kun ei uskalla arvostella, niin täytyy hallitusta
ja pääministeriä kiittää:
puheenvuorossa oli aivan erinomainen korostus työllisyyspolitiikassa
ja työllisyyden huolehtimisessa, näin sanoissa.
Ministeri Pekkarinen, nämä teot tietysti tässä meitä myöskin
huolestuttavat. Me olemme juuri jättäneet välikysymyksen
myöskin tästä omistajapolitiikasta. Te
olette korostanut, ministeri Pekkarinen, useissa eri yhteyksissä historian
kuluessa — voidaan katsoa teidän puheenvuoroistanne — yritysten
yhteiskuntavastuuta. Meidän suurimmat yrityksemme tekevät
erinomaisia raportteja myöskin yhteiskuntavastuusta. Onko itse
asiassa, ministeri Pekkarinen, valtio ainoa omistajataho, jolta
yhteiskuntavastuuta ei edellytetä, joka siis toimiessaan
pörssiyrityksessä omistajana on ainoastaan kiinnostunut
siitä sijoitetulle pääomalle saadusta
tuotosta? Haluaisin tätä nyt peräänkuuluttaa
vakavasti.
Täällä myöskin ed. Salo
sanoi, että oppositio ei kanna huolta siitä, miten
verotulot jatkossa saadaan hoidettua. Täällä on
käytetty myöskin puheenvuoro, jossa on pohdittu
veropohjan laajentamista. Siitähän me olemme puhuneet.
Minä otan yhden esimerkin, joka ei täällä keskustelussa
ollut lainkaan esillä: Ed. Pulliainen puhui 5 miljardista,
jotka ovat harmaassa taloudessa. Minäpä puhun
siitä 500 miljardista, joka on se liikevaihto, mikä Helsingin
Pörssissä vuosittain tapahtuu. Siis 500 miljardia
euroa on se taso, millä osakekauppoja Helsingin Pörssissä käydään. Meidän
bruttokansantuotteemme, arvoisa puhemies, on 170 miljardia euroa.
Tämä 500 miljardia euroa Helsingin Pörssissä ja
siellä tapahtuva arvon luonti on täysin verokohtelun
ulkopuolella. Meillä ei ole varainsiirtoverojärjestelmää,
kuten esimerkiksi Lontoon pörssissä se on 0,5
prosenttia. Jos se olisi Helsingin Pörssissä,
me saisimme verotuloja Helsingin Pörssistä 2,5
miljardia euroa. Täällä meillä on
(Puhemies: 2 minuuttia!) tietenkin ne vakavat asiat, joihin me voimme
päästä kiinni verotulopohjan laajennuksella.
Oras Tynkkynen /vihr:
Arvoisa puhemies! Sekä pääministerin
ilmoituksessa että kaikkien hallitusryhmien ryhmäpuheenvuoroissa
ja myös vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattienkin ryhmäpuheenvuoroissa
ansiokkaasti puututtiin ilmasto- ja energiapolitiikassa edessä oleviin haasteisiin.
Sitä suuremmalla ihmetyksellä kuuntelin sosialidemokraattien
ryhmäpuheenvuoroa, jossa ei sanallakaan viitattu ilmastoon
ja ympäristöön — ja korjatkaa,
ed. Filatov, jos kuuntelin huonosti. 5 minuuttia on tietysti lyhyt
aika, mutta se pakottaa ryhmän tekemään
valintoja, ja se on aika paljastavaa, minkälaisen valinnan
sosialidemokraatit omassa ryhmäpuheenvuorossaan tekivät.
Ilmastonmuutos, ihmiskunnan ehkä suurin uhka, jätettiin
jälleen kerran täysin huomiotta.
Ed. Kumpula-Natri harmitteli sitä, että kun kysytään
ilmasto- ja energiapolitiikan toimenpiteitä hallitukselta,
niin aina viitataan ilmasto- ja energiastrategiaan. No, ei se nyt
ihan näinkään mene. Muistutetaan vielä hieman:
300 miljoonaa euroa energiaveroihin, auto- ja ajoneuvoveroon molempiin
päästöporrastus, tuuliatlaksen rahoitus,
suurten kaupunkien joukkoliikennetuki. Kyllä hallitus on
jo tässä lyhyellä alkutaipalellaan tehnyt
paljon ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä,
ja niitä tulee lisää sitten, kun strategia
saadaan eduskunnan käsittelyyn.
Windfall-verosta: On aivan totta, että päästöoikeuksien
huutokauppa poistaa sen windfall-voiton, joka perustuu ilmaiseen
päästöoikeuksien alkujakoon, mutta se
ei poista sitä windfall-voittoa, joka kertyy vanhan ydinvoiman
ja vesivoiman tuottajille. Jos siihen halutaan puuttua, niin kuin
todennäköisesti olisi ihan perusteltua, niin siihen
kyllä tarvitaan joko erillinen vero tai jokin muu vastaava
ratkaisu. Sitä tämä komission sinänsä mainio
ilmasto- ja energiapakettikaan ei tule ratkaisemaan.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljuselle ensinnäkin
siitä, että 2,5 miljardia löytyy katetta
yhtäkkiä: Nyt täytyy kyllä sanoa,
että ei tämä nyt ihan näin helppoa
ole. Minä toivon, että ed. Kiljunen tarkoitti,
että se nyt on tämmöinen niin kuin teoreettisen
teoreettinen laskennallinen juttu mutta ei nyt kovin vakavasti otettava
tämmöisessä paikassa esitettäväksi.
Minäkin olen joskus ollut sitä mieltä,
ja olen tänäkin päivänä,
että jos olisi joku Tobinin veroidea ajettavissa läpi
koko maailman, niin se on ihan eri juttu, mutta kun sellaista ei
ole ajettavissa. Kyllä tämä on juttu,
joka ei nyt vaan kerta kaikkiaan toimi. En viitsi jatkaa. (Ed. Kimmo
Kiljunen: Tehkääpä selvitys!) — No,
me nyt tiedämme, että sillä hetkellä me
menettäisimme koko markkinapaikan. Siinä ei ole
kahta puhetta sen jälkeen, jos tällaiseen menettelyyn mennään.
(Ed. Kallis: Lontoossahan on vero!) — Lontoolaiset veisivät
nekin työpaikat, mitkä nyt ovat kumminkin täällä meidän
markkinapaikassamme, taikka ne menisivät jonnekin muualle jnp.
Kyllä jokainen tietää tämän.
Mitä tulee vielä tähän yhteiskuntavastuuseen, niin
myös kaikki valtion enemmistöomisteiset yhtiöt
ovat mukana (Puhemies: Minuutti!) niissä sopimuksissa,
mitkä on tehty valtiovallan ja suomalaisen elinkeinoelämän
kanssa.
Esko-Juhani Tennilä /vas:
Arvoisa puhemies! Täällä käy
semmoinen yleinen hyrinä pohjalta, että hyvin
menee. Osalla menee hyvin, oikeinkin hyvin, ja osalla menee kohtuullisesti,
ja osalla ei oikeastaan mene mitenkään eli tilanne on
hyvin ankea. Yli 600 000 köyhää on
tässä maassa, ja se ei esimerkiksi välity
ollenkaan tähän keskusteluun mukaan. Me joudumme
ainoana ryhmänä nähtävästi
puolustamaan tätä porukkaa. On keinot, joilla
tätä köyhyyttä Suomesta voidaan
vähentää ja se voidaan poistaa, mutta niihin
toimiin ei vaan ole halua. Työmarkkinatukea ei ole korotettu
vuoden 2001 jälkeen kertaakaan, ja se on suurin syy tähän
köyhyyteen. Siihen on nyt sidottu pienimmät äitiys-
ja sairauspäivärahat, se oli pieni askel eteenpäin,
mutta se työmarkkinatuki on liian pieni, ja näin
iso porukka on niin olemattomilla tuloilla.
Tässä verokeskustelussakin näkyy
sama. Niille, joilla on jo aika hyvin, pitäisi saada lisää verohelpotuksia,
mutta esimerkiksi työttömät, niin kuin
jo totesin aikaisemmin, eivät saa edes niitä. Päinvastoin,
kuntaverot nousevat ja vero kiristyy näillä kaikkein
huono-osaisimmilla. Tämä pitäisi nähdä myöskin
semmoisena isona kysymyksenä eli suomalaisen eheyden murtumisena
uudelleen, ja sieltä tulee sitten toiset ongelmat eteen. Sisäministeriö toi
jo neljä vuotta sitten esille sen faktan, että syrjäytyminen
on Suomen pahin turvallisuusuhka. Ei siihen reagoida mitenkään. Sieltä tulee
tätä väkivaltaa tähän
suomalaiseen yhteiskuntaan, kun ihmiset menettävät
kaiken, näköalansa, toivonsa, ja kaikki on huonosti.
Pitäisi herätä ajoissa, mutta ei sitä vaan
näytä tapahtuvan.
Tarja Filatov /sd:
Arvoisa puhemies! Olisin vain todennut ed. Tynkkyselle, että jos
puheenvuoroja mitataan yhdellä tai kahdella lauseella, mitä niihin
on laitettu sisään, niin se ei kyllä välttämättä niiden
sisällöstä paljon kerro. Samalla logiikalla
voisi ajatella, että vihreitä ei kiinnosta eriarvoistuminen
tässä yhteiskunnassa ollenkaan, koska sitä ei
mainittu millään tavalla vihreiden ryhmäpuheenvuorossa.
Mutta sen sijaan ilmastopolitiikasta sosialidemokraatit ovat nostaneet
moneen kertaan keskustelua tässä salissa, ja windfall-vero
on yksi osa sitä kokonaisuutta, jolla pyritään
myös tätä rahoituspuolta hoitamaan.
Mutta itse asiassa, kun meillä on käsillämme pääministerin
ilmoitus, se miksi kauan sitten pyysin jo puheenvuoron, liittyy
tähän talouspolitiikan logiikkaan. Kun päivähoitomaksut
nousevat työssä käyvillä lapsiperheillä,
joiden ostovoimaa syövät samaan aikaan ne maksut,
jotka tulevat ympäristöpoliittisesti ihan perustelluista
syistä liikkumiseen ja esimerkiksi asumisen kustannuksiin,
ja kun tähän samaan lykätään
sitten muilla perusteilla tehtyjä maksujen nousuja ja toisella
kädellä sitten yritysten ja maatilojen verotusta
ollaan keventämässä sukupolvenvaihdostilanteissa
niin voimakkaasti, voidaan jo kysyä, onko tässä oikeudenmukaisuudella
enää mitään tolkkua.
Sitten tähän isoon talouspoliittiseen linjaan. Pääministeri
oli reilusti ja aivan oikein huolissaan siitä, mitä kansantaloudessa
tapahtuu, mutta samaan aikaan hän jätti huomiotta
sen, että kunnat velkaantuvat, puhui ainoastaan tulevaisuuteen
varautumisesta, mutta ei näe sitä, että kunnat
maksavat sitä taakkaa jo nyt tässä tilanteessa.
Ja kun on esimerkiksi tämä suuri hallituksen liikkeelle
laittama uudistus, joka liittyy Sata-komiteaan ja sosiaaliturvan
uudistukseen, niin eikö ole äärimmäisen
huolestuttavaa se, että maalataan talouteen mustia merkkejä ja
sanotaan, että tämä koko uudistus rahoitetaan
sitten seuraavalla kaudella, kun tämän vuoden
ja tämän kauden kehys on liian tiukka? Jos meillä on edessämme
aleneva talous, niin en usko, että seuraavasta rahoitetaan
silloin tällä hetkellä tehtyjä suunnitelmia
sosiaaliturvaan (Puhemies koputtaa) Siksi tämä täytyy
katsoa kestävälle pohjalle.
Henna Virkkunen /kok:
Arvoisa puhemies! Keskustelussa on nyt pääministerin
ilmoitus hallituksen tämän vuoden politiikasta,
ja kyllä aivan samoin kuin ed. Tynkkynen katson, että ilmastopolitiikka
on tämän vuoden se ehkä keskeisin aihe,
ja näin kaikki ryhmät ovat myös katsoneet
sosialidemokraatteja lukuun ottamatta.
Maailmanpolitiikassa olemme siirtyneet globalisaatiokeskustelun
ajasta selkeästi ilmastonmuutoskeskustelun aikaan, ja tämä tulee
varmasti jatkumaan pitkään, niin suuret haasteet
ovat maailmanlaajuisesti tässä edessä.
Siinä mielessä olikin mukava kuunnella ministeri
Pekkarisen varsin optimistista puheenvuoroa oikeastaan, kun hän
kuvaili sitä, miten Suomessa pyritään näihin
tavoitteisiin vastaamaan. Ja kyllä varmasti Suomelta, kuten
yleensä kehittyneiltä teollisuusmailta, onnistuu
tämä päästöjen vähentäminen.
Me pystymme näihin toimenpiteisiin, meillä on
tietoa ja toimialan valikoimaa tässä käytössä,
ja on aivan järkevää, että me
nyt huolellisesti kartoitamme nämä uusiutuvat
energialähteet ja pohdimme huolellisesti keinot, miten
saamme näitä uusiutuvia energialähteitä paremmin
markkinoille. Ennen kaikkea pohdimme ne keinot sekä ympäristön
että talouden kannalta.
Yhä suurempaa huomiota tulisi kyllä kiinnittää tähän
energiatehokkuuteen ja ennen kaikkea yhdyskuntarakentamiseen, maankäytön
suunnitteluun kaupunkiseuduilla, tehdäänkö sitä tällä hetkellä järkevästi,
niin että asumista ja liikennettä yhteensovitettaisiin
ympäristön ja talouden kannalta parhaalla mahdollisella
tavalla, niin että rakentamisessa, kiinteistöissä,
liikenteessä otettaisiin tuo energiansäästöpotentiaali
huomioon. Mielestäni tällä hetkellä näin
ei tehdä, ja tähän pitää hallituksen
erityisesti osana ilmasto- ja energiapolitiikkaa nyt paneutua.
Pia Viitanen /sd:
Arvoisa herra puhemies! Täällä ed.
Sinnemäki omassa ryhmäpuheessaan sanoi, että näyttäisi
siltä, että täällä on
koko eduskunta täynnä vihreitä. Me sosialidemokraatit olemme
hivenen huolissamme siitä, että näyttää siltä,
että hallituksessa päinvastoin sitten ei olisikaan
yhtään vihreää. Nimittäin
kyllähän tässä niin on, että me
voimme puhua kovasti tästä ilmastonmuutoksesta
ja sen merkityksestä, mutta valitettavasti ne teot, mitkä tähän
asti hallituksella ovat olleet tämän asian suhteen,
eivät ole olleet vakuuttavat. Tämä on
minusta äärimmäisen huolestuttavaa.
Kun täällä puhuttiin mandaateista,
millaisia mandaatteja kukakin on äänestäjiltä saanut,
niin minä olen kyllä aivan varma, että esimerkiksi vihreät
eivät ole saaneet sellaista mandaattia äänestäjiltä,
että he samaan aikaan suosivat yksityisautoilua ja jättävät
joukkoliikenteen täysin heitteille: raiderahat uupuvat,
isojen kaupunkien joukkoliikennetuki uupuu. Enkä usko,
että ihan sitäkään mandaattia
on annettu, että täällä käydään
jatkuvasti keskustelua siitä, tuleeko Vuotos tai Kollaja
ja mitä tässä näiden asioiden
kanssa tapahtuu. Eli kyllä tämä ympäristöpoliittinen puoli
on äärimmäisen ohutta yläpilveä valitettavasti
nyt. On hienoa, jos hallitus on valmis tulemaan näille
sosialidemokraattisille ympäristölinjoille, joita
jo joulukuussa esitimme, esimerkiksi tämän windfall-veron
suhteen. Siellä on myös tämä kaatopaikkavero,
eli siis yksityisille kaatopaikoille ulotettaisiin jäteveroa.
Siellä on monia hyviä ympäristöpainotuksia
sisällä. On äärimmäisen
positiivista, jos nyt tälle linjalle hallitus sitten päätyy
tässä tulevassa harkinnassaan.
Lopuksi haluaisin ed. Tiuran ryhmäpuheenvuoroa hivenen
hämmästellä minäkin, sillä minun
mielestäni ... Minä vähän varoittaisin
nyt hallitusta ja erityisesti kokoomusta siitä, että älkää lähtekö ylimielisyyden
linjalle tässä, että oppositiolta vietäisiin
puhevalta. Ihan sama Tampereen valtuustossa toistui kerran: kun
oppositio esitti omia näkemyksiään joukkoliikennekadusta
Hämeenkadun yhteydessä, niin sanottiin, että hirveää,
te esitätte, älkää tehkö politiikkaa.
Eikö oppositio saa puhua? (Puhemies: 2 minuuttia!) Eikö oppositio
saa tehdä politiikkaa? Antakaa meille se armo.
Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):
Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinenkin oli viemässä ikään
kuin puhevaltaa tällä foorumilla, ei voinut esittää uusia
ideoita. Minäpä kerron, ministeri Pekkarinen,
että Lontoon pörssissä todella on 0,5
prosentin varainsiirtovero, ja jos se olisi Suomen pörssissä,
niin tuo olisi se luku. Sosialidemokraatit ovat esittäneet,
että voitaisiin tutkia 0,1 prosentin varainsiirtoveroa.
Meidän pörssissämme silloin tietysti
saatavat olisivat toisenlaisia.
Ministeri Pekkarinen, jotta me emme täällä kiistelisi
siitä, mitkä luvut ovat realistisia, mitkä täysin
epärealistisia, minäpä pyytäisin
teitä hallituksessa tekemään selvityksen
asiasta; tekisitte selvityksen siitä, mitä tarkoittaisi
pörssivero käytännössä,
mitä se muuten tarkoittaisi Suomen kansantaloudelle, jos
meillä muutama meklari vaikka menettäisikin työpaikkansa,
ja mikä se tavallaan tulokehityksenä meille olisi.
Toisaalta me olemme myöskin Euroopan unionin jäsenmaa.
Luonnollisesti tämä pörssien verottaminen on
kansainvälinen prosessi, ja siinä tietysti täytyisi
Suomen hallituksen olla aktiivinen myöskin Euroopan unionipolitiikassa. Älkää ylenkatsoko
tällaisia ehdotuksia vain noilla huitaisuilla (Puhemies:
Minuutti!) vaan tehkää selvitys todellakin hallituksessa.
Matti Saarinen /sd:
Herra puhemies! Pääministeri kantoi ilmoituksessaan
huolta puunsaannin turvaamisesta. Jäin siinä yhteydessä kaipaamaan
kolmea sanaa: Venäjä, Venäjä,
Venäjä. Hän ei puhunut mitään
Saimaan kanavasta, ei mitään puutullineuvotteluista.
Vähän viittaa liikennepoliittiseen selontekoon,
mikä liittyy toivottavasti vahvasti myös sitten
puunsaannin turvaamiseen, kun se selonteko tänne lähiviikkoina tulee.
Sitten verotuksesta. Pääministeri sanoi sanatarkasti
näin: "- - verotuksenkin muutokset on mitoitettava
ja kohdennettava niin, että ne eivät vaaranna
vaan pikemminkin tukevat varautumista kaikkein suurimpaan haasteeseemme,
väestön ikääntymiseen." No,
nyt näitä rakenteita ollaan korjaamassa ja valitellaan,
että rahaa ei ole tulevaisuudessa. Eihän se eläkeläisen
ja tavallisen palkansaajan veronmaksukyky veny ihan mahdottomuuksiin,
jos yhteiskuntaan luodaan tällaisia vapaamatkustajaluokkia,
niin kuin hallitus on veropolitiikallaan tekemässä.
Ymmärrän, että keskustapuoluetta ei paljon
kiinnosta tämä asia tuloveron osalta, koska verovelvollista
kohden maatalousyrittäjät eivät maksa
veroja juuri ollenkaan, eläkeläiset maksavat per
veronmaksaja, per verovelvollinen, enemmän, ja nyt keskustan
mielenkiinto onkin kohdistunut varallisuusarvojen verottomaksi saamiseen.
Tässä mielessä meillähän
voitaisiin koko maatalousyrittäminen säätää verovapaaksi,
koska siellä ei ole veronmaksukykyä. Sitähän
tuetaan niin voimakkaasti valtion budjetin kautta, vähennetään
tukia.
Yhdessä asiassa hallitus on ollut tehokas, se on nimittäin
ryhtynyt toimenpiteisiin, ilmastopoliittisiin toimenpiteisiin. Merkittävällä tavalla
hallituksen
toimenpiteillä vaikutetaan Kemijärven (Puhemies:
2 minuuttia!) ilmanlaadun parantamiseen.
Elsi Katainen /kesk:
Arvoisa puhemies! Eduskuntaan tuodaan keväällä monien
muitten selontekojen ohella myös liikennepoliittinen selonteko,
jossa linjataan liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä.
Investointiohjelma ulottuu 5—10 vuoden päähän
ja koskettaa koko Suomea. Siksi myös odotukset ovat korkealla.
Maakuntien ja pohjoisimman Suomen viesti päättäjille
on ollut harvinaisen selvä. Siellä ei olla tyytyväisiä alueitten
teiden tasoon tai liikennejärjestelyihin. Alemman tieverkon
rapautumisen myötä myös metsäteollisuus,
teollisuuden raaka-ainetuotanto sekä elintarviketuotanto
rapautuvat. Edelleen esimerkiksi bioenergian tuottaminen ja sen
kuljettaminen markkinoille ovat suoraan riippuvaisia tieverkon kunnosta.
Lisääntyvä kaivosteollisuus tarvitsee
satsauksia myös rataverkostoon sekä henkilöliikenteen
osalta sen nopeuteen.
Toimenpiteitä vaativat myös useat liikenneturvallisuutta
vaarantavat jäänteet niin valtateillä kuin
myöskin raideverkostossa. Esimerkiksi Itä-Suomea
halkoo kaksi keskeistä valtatietä, jotka yhdistävät
merkittävää elinkeinotoimintaa maailmanlaajuiseen
logistiikan verkostoon. Samalla nämä valtatiet
ovat uuden elinkeinotoiminnan väyliä. Kuitenkaan
kehittyvillä alueilla pelkät kansainväliset
yhteydet eivät takaa täysipainoisen kehityksen
mahdollisuuksia, vaan tarvitaan myös alueen sisällä toimivaa
liikennejärjestelmää. Näin voidaan
taata myös mikrotason elinkeinotoiminnan jatkuvuus ja kehitys.
Tämän lisäksi tarvitaan toimivaa yhteyttä myös
länteen ja pohjoiseen.
Liikenneministeri Vehviläinen on onneksi osoittanut
hyvää aloitteellisuutta selonteon etenemisen aikana.
Selonteko ottaa kantaa myös joukkoliikenteeseen, johon
ministerin vasta asettama työryhmä etsii ratkaisuja
haja-asutusalueitten näkökulmasta. Tämä kytkeytyy
hyvin vahvasti myöskin Paras-hankkeeseen nimenomaan peruspalvelujen
saatavuuden näkökulmasta. Julkisella liikenteellä on
kiistaton rooli pitkien välimatkojen alueilla.
Liikennepoliittinen selonteko (Puhemies: 2 minuuttia!) on koko
maata koskeva linjapaperi. Odotukset ovat todella korkealla.
Timo Soini /ps:
Arvoisa herra puhemies! EU:n perustuslaki tuodaan ratifioitavaksi
tänne. On hämmästyttävää,
että hallitus ei Suomen kansalle ja eduskunnalle kerro,
että kysymys on samasta laista, kysymys on siitä,
että noin sadassa kohdassa itsenäisen Suomen päätäntävaltaa
ja itsemääräämisoikeutta siirretään
Euroopan unionille. Tämä on itsenäisyyden
ja kansanvallan haudankaivuuta.
Samoin haluan sanoa Neuvostoliitosta muutaman sanan. Kukaan
ei uskonut, että sekin romahtaa. Ministeri Pekkarinen,
tämä raaka kapitalistisysteemi, joka on koko maailman
laajuinen, tulee vielä tiensä päähän
kymmenen, viidentoista, kahdenkymmenen vuoden päästä.
Se on aivan varma. Sille tulee rajat vastaan, tälle jatkuvalle saalistukselle
ja rahan asettamiselle ihmisarvon yli. Se on täysin kiistatonta,
se on täysin selvää.
Hallitus kovalla kädellä kohtelee pienituloisia kansalaisia.
Koko ajan niille, joilla on, lapioidaan lisää,
ja ne, joilla on vähän, jäävät
sinne ojan pohjaan makaamaan. Äänestysprosenteista, kaikesta
demokratian toimivuudesta pitäisi olla huolissaan, mutta
kylmä porvarihallitus ajattelee vaan, että kyllä nämä paikat
tulee äänestettyä ja täytettyä,
vaikka äänestysprosentti on 55 kunnallisvaaleissa.
Hyvin pian se sitä onkin.
Pitää olla tulevaisuus ja toivo eikä Euroopan unionin
orjallinen seurailu. Nyt meillä kehutaan komission esitystä.
Meillä pitää olla Suomen eduskunnan oma
esitys ja ministeri Pekkarisen oma esitys. Sitä voivat
perussuomalaiset tukea, ei Euroopan unionin ylikansallisten kylmien
teknokraattien ja teoriaherrojen laskelmia.
Marja Tiura /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen jo poistuikin salista, mutta
hänelle olisin vain oikaissut, että ei varmasti
puhumista ole kukaan kieltänyt eikä kritisoinut.
Rakentava keskustelu ja debatti on aina tervetullutta. Varoitin ylilyönneistä ja
peräänkuulutin vastuullisuutta muun muassa taloudenhoidossa
ja veropolitiikassa.
Olin jo äsken lähdössä ulos
täältä salista, mutta palasin silti takaisin.
Ajattelin, että en enää jatka tätä keskustelua
tästä perintöverouudistuksesta, mutta
haluan vielä muutamalla lauseella jatkaa.
Ensinnäkin tämä hallituksen linja
perintöverouudistuksen osalta, että helpotamme
yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja sitä kautta autamme
näitä työpaikkoja pysymään
täällä Suomessa, on aivan oikea. Mutta
ed. Jaakonsaarella on myöskin aivan oikea näkemys.
Nimittäin jos tilanne tulee viemään siihen,
että saman perheen sisällä lapset ovat
siinä mielessä eriarvoisessa asemassa, että tämä perintöveroprosentti
on hyvin suurelti erilainen, niin siinä tapauksessa — ja tiedän,
että tämän kaltaisia tilanteita varmasti
tulee olemaan — on syytä käydä keskustelua
vielä tämän perintöverouudistuksen
osalta. Tästä perjantaina ed. Jaakonsaaren kanssa
kahden kesken keskustelin täällä eduskunnassa.
Siitä syystä varmasti hän viittasi minuun
keskustelun yhteydessä.
Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen
Arvoisa puhemies! Voi olla, että, ed. Soini, olette
oikeassa, että kapitalismi kaatuu ennen pitkää,
mutta yritetään nyt selviytyä ainakin
siihen asti täällä Suomessa niin hyvin
kuin suinkin mahdollista ja toimitaan järjellisesti sekä ihmisen
että ympäristön kannalta.
Tässä mielessä, kun nyt täällä puhuttiin
perintöverosta: Tavalliset pienituloiset suomalaiset ovat
maksaneet näihin aikoihin asti pienistä perinnöistä veroja.
Tämä hallitus on muuttanut tätä lakiesitystä ja
päästää pienet perinnöt
verosta. Tämä on se ero siihen edelliseen hallitukseen, siihen,
missä sosialidemokraatit ja ed. Heinäluoma olivat
mukana, mikä nyt tehdään. Me teemme sen
nyt, ja siihen verrattuna se, että 60:stä nousee
80:een näitten yritysten huojennuksen määrä,
on aika pieni.
Mitä vielä tulee Lontoon pörssiin,
jos se näin toimii, niin minä, ed. Kimmo Kiljunen,
kiivaasti ilmoittaudun teidän kannattajaksenne, mutta en nyt
usko teitä tässä, vaikka haluaisin kuinka
uskoa. Mitä vielä ... (Puhemies koputtaa) — Jaaha.
Hannu Hoskonen /kesk:
Herra puhemies! Keskustelu perintö- ja lahjaverouudistuksesta
on ollut mielestäni vasemmistosta tulevan arvostelun pohjalta
aika ihmeellistä. Kun katsotaan suomalaista työllisyyttä ja
perheyrityksiä, juuri niissä yrityksissä ovat
suomalaiset työpaikat. Näidenkin vuosien aikana
uusia työpaikkoja on perheyrityksiin syntynyt paljon. Kymmenissätuhansissa
perheyrityksissä on lähivuosina tulossa sukupolvenvaihdos.
Tämän prosessin tukeminen on ehdottomasti suomalaisen
työn parasta suosimista. Suurten yritysten siirtäessä työpaikkoja Suomen
rajojen ulkopuolelle tai vähentäessä työpaikkojaan
Suomessa meidän on tuettava perheyritysten toimintaa, niin
että saadaan työpaikat jäämään
Suomeen ja nimenomaan että niitä työpaikkoja
syntyy lisää.
Toisena arvokkaana asiana perintö- ja lahjaverouudistuksessa
näen metsätilojen mukaanoton. On aivan oikein,
että saadaan metsätalouden työpaikkoja
myös lisättyä ja ennen kaikkea puuta
tulemaan markkinoille. Meillä on tänä päivänä hyviä esimerkkejä siitä,
mikä on kansainvälinen kehitys, jos jatkuvasti
olemme sillä kannalla, että suomalaista metsäteollisuutta
ja suomalaista metsätaloutta ei kannata tukea, emmekä pidä omista
asioistamme huolta. Vedetäänkö metsätilojen
kohdalle perintö- ja lahjaverohelpotusraja siihen pakolliseen
MYEL-eläkkeen rajaan vai onko se jotakin muuta; mielestäni
sitä pitäisi vieläkin alentaa niin, että yhä useampi
metsätila siirtyisi perintö- ja lahjaverohelpotuksen
piiriin, niin että metsätalouden toiminta olisi
kannattavaa ja se loisi työtä nimenomaan maaseudulle.
Toisena arvokkaana asiana tänä vuonna eduskunnassa
pidän sitä, että liikennepoliittinen
selonteko viedään jämäkästi
läpi, niin että todellakin saadaan tässä maassa
tasa-arvoista alueellista liikennepolitiikkaa muistettua paljon
nykyistä paremmin ja entistä paremmin. On tärkeää,
että perustienpito on kunnossa, on tärkeää,
että radat hoidetaan, ja on tärkeää myös
se, että luodaan edellytyksiä uusien työpaikkojen
syntymiselle, ja metsätalouden kannalta tällä on äärimmäisen tärkeä merkitys,
jos meinataan suomalaista puuta hakata paljon nykyistä enemmän.
Koulutuspolitiikan puolelta korostaisin vielä sitä,
(Puhemies: 2 minuuttia!) että koulutuspaikkojen saaminen
yhä enemmän pysymään maaseudullakin
on tärkeää.
Sirpa Asko-Seljavaara /kok:
Arvoisa puhemies! Olisin halunnut keskustelua tuulivoimasta Suomessa.
Venenäyttelyssä kuulin, että tuuli-atlas
ei ole vielä valmistunut. Sitten, kun se valmistuu, näemme,
mihin oikeasti tässä maassa kannattaa tuulivoimaloita
rakentaa.
Tilannehan on nyt se, että jos rakennetaan kahden megawatin
voimala, niin siitä saadaan korkeintaan 20 prosenttia hyötyä.
Eli kyllä niitä sitten täytyy tuhansittain
rakentaa. Nyt pitäisi meillekin kansalaisille ja kansanedustajille
sanoa, mihin tuulivoimaloita tulee, kuinka monta niitä täytyy
rakentaa, kuinka paljon se maksaa ja kuinka monta prosenttia meidän
energiantarpeesta voidaan tuulivoimalla tyydyttää.
Timo V. Korhonen /kesk:
Arvostettu puhemies! Täällä on käyty
keskustelua siitä, mitä kaikkea noissa ryhmäpuheenvuoroissa
on jätetty sanomatta. Liityn siihen samaan joukkoon myös sillä tavalla,
että niin niissä kuin kaiken kaikkiaan tässä keskustelussa,
mitä nyt salissa on tämän reilun kahden
tunnin aikana käyty, aika kevyelle käsittelylle
kaiken kaikkiaan on jäänyt sitten tämä yhteiskunnan
maantieteellisesti keskittyvä kehitys. Meidän
olisi syytä tunnustaa, että Suomessa alueellisesta
ja nopeasta rakennemuutoksesta on ollut yhteiskuntapoliittisesti
todella suurta haittaa. Keskittyminen tuo suuria kustannusongelmia,
niin asukkaitten, ihmisten lähtö kuin sitten myös
muutto paikkakunnille. Ja onkin välttämätöntä,
että tässä talossa nyt sitten vahvasti
lähdettäisiin pohtimaan koko politiikan keinovalikoimalla
sitä, kuinka kaikkia Suomen alueita kaiken kaikkiaan pystytään
kehittämään ja kuinka kansalaisten yhdenvertaisuutta
ja tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta voidaan kehittää.
Arvoisa puhemies! Tämän vuoksi koko maata ja
maan kaikkia alueita kehittävä aluepolitiikka olisi
nostettava hyvin vahvasti myös tämän
vuoden poliittisissa keskusteluissa pöydälle.
Tuulikki Ukkola /kok:
Arvoisa puhemies! Ed. Timo Korhosen analyysiin aluepolitiikan
tarpeellisuudesta tai, sanotaanko, alueella asuvien ihmisten oikeudesta
samanlaisiin palveluihin ja samanlaiseen elämään
kuin muuallakin on syytä yhtyä.
Ed. Ahteelle olisin sanonut, jos olisin vaan saanut suunvuoron,
että Ruotsista on tulossa tällainen verotuksellinen
hirmuvaltio. Siellä ei ole perintöveroa lainkaan,
ja siellä on hallituksen ohjelmassa, että varallisuusvero
poistetaan. Minä toivon samaa. Meillä ei ole varallisuusveroa, mutta
minä toivon, että joka paikasta jatkossa poistetaan
myös perintövero. Se oli ainakin minun ja myös
monien muitten kokoomuslaisten kansanedustajaehdokkaiden ja kansanedustajien tavoitteena
viime eduskuntavaaleissa.
Sitten puuttuisin siihen, mistä on hyvin vähän keskusteltu
tässä, mikä on minun mielestäni
hyvin valitettavaa: ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja meidän
perustuslakiuudistukseen. Olen iloinen, että ministeri
Brax on täällä tänään,
kun toisin mielelläni esille, että meidän
perustuslaki on uusittava tällä hetkellä niin,
että tietyllä tavalla päästään
eroon yksityisyydensuojan ja sananvapauden ikuisesta ristiriidasta.
Nyt jotenkin yksityisyydensuoja esimerkiksi tuomioistuinten tulkinnassa
koko ajan painottuu sananvapauden kustannuksella, ja tämä ei
ole oikein. Kerta kaikkiaan tämä ei ole oikein.
Esimerkiksi eivät poliitikot voi vaatia itselleen mattimeikäläisen
yksityisyydensuojaa. Me olemme kansakunnan silmätikkuna,
ja meidän elämämme on kestettävä tämä silmätikkuna
olo.
Toinen asia, mikä minusta on erittäin valitettava,
on se, että minkäänlaista muutosta, todellista uudistusta
ei taida sittenkään tulla meidän ulko- ja
turvallisuuspolitiikkaan. Olin onnellinen ja iloinen, kun hallitus
aloitti. Näytti siltä, että potkua on
tullut ja uskallusta on tullut. Nyt tuntuu siltä, että joku
on (Puhemies koputtaa) syönyt uskalluksen ja sanat meidän
ulkopoliittisesta päätöksenteosta.
Outi Mäkelä /kok:
Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri ilmoituksessaan
totesi, vuosi tulee olemaan työntäyteinen, ja
on hyvä, että ansaitsemansa huomion keskustelussa
ja toivottavasti myös mediassa saa vaihteeksi eduskunnan kansalaisten
hyväksi tekemä työ.
Itse odotan erityisen suurella mielenkiinnolla liikennepoliittista
selontekoa, johon osin kytkeytyy myös metropolialueen asuntopolitiikan
ja maankäytön eteen tehtävä yhteistyö.
Metropolialueen toimivuudeksi kuntien on saatava kepin lisäksi
myös porkkanaa. Toivonkin, että liikennepoliittisen
selonteon avulla löydetään taloudelliset
ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut, joilla väyläverkoston
palvelutaso, julkisen liikenteen kannalta välttämättömien
liityntäpysäköintipaikkojen puute ja
muun muassa perusväylänpidon sekä kevyen
liikenteen väylien rahoituksen jälkeenjääneisyys
saadaan korjattua.
Hallituksen esitysten lista on ilahduttavan pitkä,
mutta erityisen ilahtunut olen siitä, että valmistelussa
junnannut laki ammattikuljettajien ajo-oikeuden pidentämiseksi
on tulossa käsittelyyn. Suomen ajo-oikeutta koskevan lainsäädännön
tulee olla linjassa naapurimaidemme ja Euroopan kanssa, ja ajokortin
voimassaoloajan pituuden osalta ratkaisevan tekijän tulisi
olla kuljettajan terveydentila eikä ajo-oikeuden laajuus. Nykyinen
70 vuoden ikäraja on siis turhan tiukka. Tämä muutos
on tarpeen saada ripeästi eteenpäin, mutta turhanaikaisesti
asiaan ollaan kuitenkin sotkemassa toiseksi kohdaksi kysymys taksinkuljettajien
ammattitaitovaatimuksista. Toivon, että näiden
kahden toisistaan irrallisen asian koplaaminen ei hidasta käsittelyä ja
että jos alkaa näyttää siltä,
että käsittely tästä syystä viivästyy,
asiat voitaisiin erottaa omiksi erillisiksi esityksikseen.
Lopuksi toivoisin myös, että valtioneuvostossa
13. joulukuuta hyväksytty kaikkien aikojen ensimmäinen
lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma saisi ansaitsemansa
huomion ja sen pohjalta (Puhemies koputtaa) käytäisiin
eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu.
Heli Järvinen /vihr:
Arvoisa puhemies! Kun kyse on hallituksen ohjelmasta ja politiikasta vuodelle
2008, olen iloinen, että tämän verokeskustelun
tiimellyksessä esiin ovat nousseet ne oikeat, todelliset
ja monimutkaiset haasteet, kuten ilmastonmuutokseen vastaaminen
ja sen hidastaminen, sosiaaliturvauudistus ja väestön
vanhenemiseen varautuminen. Koska vielä asianomainen ministeri
on paikalla, haluan kuitenkin nyt nostaa esiin kysymyksen, joka
on paljon helpompi ja yksinkertaisempi, mutta suomalaisen demokratian
kannalta, kuten jo ed. Soini täällä nosti esiin,
erittäin merkityksellinen, ja se on vaalilain uudistaminen.
Herra d’Hondt on varmasti ollut aikanaan älykäs
ja hänen vaalitapansa ajankohtainen, mutta nyky-Suomen
kaltaiseen maahan hänen järjestelmänsä ei
vain sovi. Ei voitane puhua demokratiasta ja perustuslain toteutumisesta,
jos uusmaalaisten ääni on viisi kertaa niin arvokas
ja vaikuttava kuin eteläsavolaisten tai jopa lähes
kahdeksan kertaa vaikuttavampi kuin pohjoiskarjalaisten. Jos uudistamistyössä toisaalta
vaakakupissa on se, onko äänikynnys kaksi, kolme
vai neljä prosenttia, ja toisaalta mahdollisuus siitä,
että koko maahan saadaan sama ja yhtäläinen äänikynnys,
arvostan ja arvotan jälkimmäistä huomattavasti
enemmän.
Olen iloinen, että vaalilain uudistustyöhön
on vihdoin tartuttu napakasti, ja odotan nimenomaan demokratian
näkökulmasta, että työryhmä saa
tehdä työnsä rauhassa ja tekee hyvän
ehdotuksen, joka joka tapauksessa tulee olemaan nykyistä paljon
parempi vaihtoehto. Sitä ei tässä salissa
voine kukaan kiistää.
Ed. Filatoville haluaisin muistuttaa, että vihreiden
ryhmäpuheessa tuotiin syrjäytyminen ja eriarvoisuus
lukuisia kertoja esiin.
Ja vielä ed. Asko-Seljavaaralle: Ihan varovaisimpienkin
arvioiden mukaan Suomeen mahtuu tuulivoimaa ainakin 10 prosenttia
tämänhetkisestä energiantarpeesta.
Päivi Räsänen /kd:
Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edellisen puhujan näkemyksiin
vaalilainsäädännön uudistamisesta
ja kannustan teitä, rouva oikeusministeri, tätä viemään
nopealla aikataululla läpi. Esitän myös
sen vetoomuksen, että tämä uudistus tulisi
voimaan jo niin, että sitä voitaisiin soveltaa
seuraavissa eduskuntavaaleissa. Itse pidän myös
tämän kynnyksen suuruutta toissijaisena verrattuna
sitten tähän suureen periaatteeseen oikeudenmukaisuudesta.
Pääministeri Vanhanen on nimennyt sosiaaliturvauudistuksen
tämän vaalikauden ja myös sitten seuraavan
vaalikauden tärkeimmäksi hankkeeksi, ja sitä se
varmasti todella onkin. Meillä on isoja sosiaaliturvaongelmia
niin kannustavuudessa kuin väliinputoamisissa, ja niiden
korjaamista ainakaan kaikilta osin ei saisi jäädä odottelemaan
sinne vuoteen 2017 saakka, vaan on lukuisia sellaisia epäkohtia,
joita voidaan hyvinkin nopealla aikataululla korjata.
Teen nyt esityksen siitä, mistä kristillisdemokraattinen
eduskuntaryhmä on jo tehnyt lakialoitteenkin, eli ehdotamme,
että työttömyyspäivärahaan
tehtäisiin tämmöinen 200 euron suuruinen suojaosuus,
jota pienempiä tuloja ei otettaisi huomioon päivärahan
suuruutta laskettaessa. Uskon, että tällä konkreettisella,
aika vähän nettomenoja aiheuttavalla korjauksella
saataisiin tuota kannustavuutta lisättyä.
Pidän myös varsin ristiriitaisena sitä,
että kun pyritään köyhyyttä torjumaan,
(Puhemies koputtaa) sitten ollaan näitä asiakasmaksuja
korottamassa ja peräti sitomassa indeksiin. Toivon, että tämä nyt
laitettaisiin jäihin tässä vaiheessa.
Ensimmäinen varapuhemies:
Keskustelu on päättynyt.