Täysistunnon pöytäkirja 6/2008 vp

PTK 6/2008 vp

6. TIISTAINA 12. HELMIKUUTA 2008 kello 14

Tarkistettu versio 2.0

2) Pääministerin ilmoitus hallituksen politiikasta vuonna 2008 ja keskeisimmistä eduskunnalle annettavista esityksistä

 

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Suomen talouskehitys on viimeisten vuosien aikana ollut erittäin vahvaa, ja työllisiä oli viime vuonna keskimäärin 127 000 enemmän kuin vuonna 2004. Vuonna 2007 kasvu oli arviolta 4,5 prosenttia ja työllisyys kohentui peräti 48 000 hengellä eli noin tuhannella jokaisen viikon aikana. Vuoden lopulla työllisyysaste saavutti 70 prosentin rajan ja työttömyys painui 6,7 prosenttiin. Myös pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyys ovat alentuneet merkittävästi. Parantunut työllisyys luo kaikkialle Suomeen hyvinvointia ja antaa meille mahdollisuuden kehittää suomalaisille tärkeitä palveluita ja tulonsiirtoja.

Vahva kasvu yhdessä vastuullisen menopolitiikan kanssa on puolestaan parantanut julkisen talouden tasapainoa, ja olemme voineet lyhentää valtionvelkaa merkittävästi. Meidän on hyvinä aikoina varauduttava ikääntymisestä aiheutuviin menopaineisiin. Tämä on sitä vastuullisuutta, mitä hallitukselta odotetaan. Hyvä työllisyys, kasvu sekä valtion ja kuntien omat toimet ovat parantaneet merkittävästi myös kuntien taloustilannetta.

Kansainvälisen talouden näkymät ovat kuitenkin jo selvästi heikentyneet. On arvioitu, että olemme ohittaneet Suomessa korkeasuhdanteen huipun. Yhdysvaltain talouskehitys on muodostumassa paljon ennakoitua huonommaksi kesällä kärjistyneiden asuntomarkkinaongelmien ja niitä seuranneiden rahoitusmarkkinoiden häiriöiden vanavedessä. Viimeistään levottomuus osakemarkkinoilla ympäri maailmaa osoittaa, että niin Aasian kuin Euroopankin talouskehitys on vahvasti sidoksissa USA:n talouteen. Kansainvälinen valuuttarahasto Imf on alentanut arviotaan USA:n vuoden 2008 talouskasvusta 1,5 prosenttiin ja euroalueen kasvusta myös 1,5 prosenttiin. Yhdysvaltain keskuspankki on alentanut poikkeuksellisen nopeasti korkotasoa kasvun tukemiseksi. On vielä epäselvää, miten nopeasti ja missä määrin nämä toimet auttavat.

Suomen talouskasvu ja työllisyyden kasvu hidastuvat kuluvana vuonna maailmantalouden hiipumisen mukana. Meillä ei kuitenkaan ole syytä minkäänlaiseen paniikkiin. Eri ennusteiden mukaan kasvun ennakoidaan rauhoittuvan 2,5—3 prosentin tienoille, mikä on selvästi enemmän kuin euroalueella keskimäärin tai Yhdysvalloissa. Tämä mahdollistaa työllisyyden kohentumisen ja työttömyyden alenemisen edelleen.

Hallituksen on varauduttava talouspolitiikassaan myös huonompiin vaihtoehtoihin. Kokemus osoittaa, että työllisyyden paraneminen tyssää helposti talouskasvun notkahtaessa. Seuraamme hyvin tarkkaan talouskehitystä ja olemme valmiita ajoittamaan finanssipoliittisia toimia niin, että työllisyyden vahvistuminen pystytään turvaamaan mahdollisimman hyvin. Hyvin hoidetun talous- ja työllisyyspolitiikan ansiosta hallituksella on tähän reagointiin sekä mahdollisuus että kykyä.

Talouspolitiikkamme pääkysymys ei kuitenkaan ole suhdannepolitiikka. Paljon tärkeämpää on huolehtia siitä, että kykenemme vahvistamaan talouden uudistumiskykyä. Kuten niin monet karut esimerkit osoittavat, työpaikkoja ja kokonaisia tehtaita katoaa kilpailun ja rakennemuutosten paineissa. Valtio ei voi pelastaa yksittäisiä työpaikkoja tai tehtaita, mutta valtio voi luoda edellytykset uuden kilpailukykyisen työn syntymiselle. Tässä tarvitaan jatkuvaa panostusta yrittäjyyteen ja osaamiseen sekä rakennemuutosalueita tukeviin aluepoliittisiin erityistoimiin. Hallitus onkin aktiivinen kaikilla näillä osa-alueilla.

Erityisen ajankohtaisia ovat metsäteollisuuden ja koko metsäklusterin muutospaineet. Monista eri syistä teollisuuden kannattavuus ja näkymät ovat heikot. Huolimatta valtiovallan koko ajan jatkuvista ponnisteluista on yhä olemassa uhka siitä, että tuontiraaka-aineen saatavuus heikkenee olennaisesti. Tarvitaan sekä nopeita että pitkäjänteisiä toimia puuhuollon turvaamiseksi ja koko toimialan uudistamiseksi. Hallitus päättää uusista toimista jo kehysriihessä, yliasiamies Esko Ahon johtaman työryhmän väliraportin valmistuttua.

Elinkeinotoiminnan kasvun edellytyksiä voidaan edistää panostamalla infrastruktuurin kohentamiseen ja innovaatiopolitiikkaan. Tiedämme, että nämä panostustarpeet ovat suuria. Muutostarpeet on kyettävä sovittamaan yhteen pitkällä tähtäimellä vastuullisen julkisen talouden hoidon ja kestävän kehityksen kanssa. Hallitus ottaa kantaa liikennepolitiikkaan maaliskuussa annettavassa liikennepoliittisessa selonteossa. Innovaatiostrategiassa, joka annetaan selontekona eduskunnalla kevään aikana, pyrimme vahvistamaan kysyntälähtöistä innovaatiopolitiikkaa. Näiden rinnalla hallitus tulee antamaan lukuisia koulutukseen, sosiaaliturvauudistukseen, terveyttä edistäviin toimiin tähtääviä esityksiä.

Mutta on muistettava, että niin menojen kuin verotuksenkin muutokset on mitoitettava ja kohdennettava niin, että ne eivät vaaranna vaan pikemminkin tukevat varautumista kaikkein suurimpaan haasteeseemme, väestön ikääntymiseen. Tämä on vaativa tehtävä.

Arvoisa puhemies! Ilmasto- ja energiapolitiikka on yksi tärkeimpiä aiheita kansainvälisesti. Se työllistää hallitusta niin kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, EU:ssa ilmasto- ja energiapaketin käsittelyssä kuin kotimaassa ilmasto- ja energiastrategian valmistelussa ja toimeenpanossa sekä tulevaisuusselonteon valmistelussa. Samoin nämä asiat tulevat työllistämään eduskuntaa. Lisäksi on ilahduttavaa, että ihmisten tietoisuus ilmastonmuutoksesta on lisääntynyt ja samoin valmius tekoihin sen hillitsemiseksi.

Ilmasto- ja energiapolitiikassa johtavina tavoitteina on oltava ensinnäkin ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen vähentämällä kasvihuonepäästöjä sekä taittamalla energiankulutuksen kasvu. Unelma siitä, että jätämme luonnon tuleville sukupolville vähintään yhtä hyvässä tai jopa paremmassa kunnossa kuin olemme sen itse saaneet, ei saa kariutua.

Toiseksi, toimenpiteiden on turvattava Suomen ja Euroopan kilpailukyky. Kansainvälisestä ilmastosopimuksesta on saatava kattava ja kaikkia maita sitova, jotta kilpailu on reilua koko maapallolla.

Kolmanneksi, tavoitteena pitää olla energiaomavaraisuuden kasvattaminen ja energian saatavuuden turvaaminen niin, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä vähennetään maailmanlaajuisesti. Tästä on myös kyse muun muassa siinä, kun Euroopan unionin tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus 20 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä.

Komissio antoi tammikuun 23. päivänä laajan esityksen omasta ilmasto- ja energiapaketistaan. Esitys on varmasti unionin tämän vuoden merkittävin lainsäädäntöhanke. Suomi kävi tähän liittyen aktiivisesti neuvotteluja etukäteen komission kanssa esityksestä. Suomelle ehdotettu kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisvelvoite -16 prosenttia päästökauppasektorin ulkopuolella ja uusiutuvan energian lisäämisvelvoite 9,5 prosenttia ovat vaativia, mutta mahdollisia saavuttaa. Jatkokäsittelyissä on tärkeätä varmistaa muun muassa energiaintensiivisen teollisuuden oikeudenmukainen kohtelu.

Arvoisa puhemies! Suomi on valmis tekemään oman oikeudenmukaisen osansa EU:n asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi, ja tämän takia meillä on käynnissä oman strategian valmistelu. Eduskunta saa tämän selontekona kevätkauden loppupuolella. Strategiassa on tarkoitus käydä konkreettisella tasolla läpi se, miten Suomi pystyy saavuttamaan tavoitteet niin päästöjen vähentämisessä kuin uusiutuvan energian lisäämisessä. Uusiutuvien osalta suurimmat potentiaalit ovat biomassassa, tuulessa, vedessä ja jätteessä. Energiatehokkuuden lisäämiseksi ja päästöjen vähentämisen osalta tarvitaan tehokkaampia toimia niin liikenteessä kuin asumisessa. Esimerkiksi rakennusten energiatehokkuutta koskevia määräyksiä tiukennetaan 30—40 prosentilla vielä tämän vuoden aikana. Hallitus ei sulje pois mitään päästötöntä, vähäpäästöistä tai päästöjen kannalta neutraalia, kestävää ja kustannusrakenteen kannalta kannattavaa tuotantomuotoa, myöskään ydinvoimaa, vaan kaikkia energiamuotoja voidaan yhteiskunnan kokonaisedun kannalta kehittää. On kuitenkin hyväksyttävä se, että energian hinta nousee tulevaisuudessa. Se on hinta, joka meidän on maksettava paremmasta tulevaisuudesta, kun hillitsemme ilmastonmuutosta.

Arvoisa puhemies! Eduskunta tulee saamaan tänä vuonna myös kaksi suurta EU-politiikkaan ja ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvää esitystä. Maaliskuussa hallitus antaa esityksen Lissabonin sopimuksen ratifioimiseksi, josta päästiin sopuun viime syksynä. Sopimus on nyt jäsenmaissa ratifiointikierroksella, ja on toivottavaa, että se tulee myös voimaan. Unionin perussopimuksen uudistaminen on kestänyt liian pitkään, ja unionin on pystyttävä keskittymään itse asioihin.

Hallitus antaa alkaneen vuoden aikana myös turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa käsittelevän selonteon. Kyse on selonteon muodossa tehtävästä pitkän ajan suunnitelmasta, jonka toteuttamiseen haetaan yli vaalikausien ajan jatkuvaa sitoutumista.

Selonteosta erillisenä määritämme jo lähiviikkojen kuluessa, millä tavalla osallistumme Naton nopean toiminnan joukkojen täydentävään toimintaan viime keväänä ilmaisemamme kiinnostuksen mukaisesti. Tämä Nrf:n toiminnallinen konsepti on koko ajan kehittynyt viimeisten kahden vuoden aikana. Nyt toimintaan liittyvät erilaiset vaihtoehtoiset osallistumistavat ovat Natossa hahmottuneet ja edellytykset Suomen tarkemmalle kannanmääritykselle ovat olemassa.

Arvoisa puhemies! Eduskunnalle on toimitettu luettelo hallituksen esityksistä ja selonteoista, jotka on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokaudella. Tässä yhteydessä en käy sitä hallinnonaloittain tarkemmin läpi. Voin kuitenkin perustellusti todeta, että edessämme on työntäyteinen vuosi.

Arvoisa puhemies! Pyydän, että puheeni ruotsinkielinen käännös liitetään pöytäkirjaan myöhemmin.

Pääministeri Vanhasen ilmoitus on ruotsinkielisenä näin kuuluva:

Den ekonomiska utvecklingen i Finland har under de senaste åren varit synnerligen gynnsam, och antalet sysselsatta var i fjol i genomsnitt 127 000 fler än år 2004. Tillväxten under år 2007 var enligt uppskattning 4,5 procent och antalet sysselsatta steg med så mycket som 48 000 personer, dvs. med omkring 1000 varje vecka. Vid utgången av året nådde sysselsättningen en nivå på 70 procent. Arbetslösheten hade då sjunkit till 6,7 procent. Också långtids- och ungdomsarbetslösheten har sjunkit betydligt. Den förbättrade sysselsättningen skapar välfärd i hela landet och ger oss möjlighet att utveckla tjänster som är viktiga för medborgarna och göra inkomstöverföringar.

Den starka tillväxten tillsammans med en ansvarsfull utgiftspolitik har också förbättrat jämvikten i den offentliga ekonomin och vi har kunnat göra avsevärda amorteringar på statsskulden. Under goda tider måste vi förbereda oss på det utgiftstryck som den åldrande befolkningen medför. Detta är det slag av ansvarskännande som förväntas av regeringen. Den höga sysselsättningen, tillväxten och de åtgärder som staten och kommunerna vidtagit har också kännbart förbättrat den finansiella situationen för kommunerna.

Utsikterna för den internationella ekonomin har däremot redan försvagats märkbart. Enligt bedömningar har högkonjunkturen redan kulminerat för Finlands vidkommande. Den ekonomiska utvecklingen i Förenta staterna ser ut att bli dystrare än förutspått på grund av de problem på bostadsmarknaden som tillspetsades under sommaren och de därpå följande störningarna på finansmarknaden. Oron på aktiemarknaden världen över visar att den ekonomiska utvecklingen i såväl Asien som Europa är starkt bunden till USA:s ekonomi. Internationella Valutafonden Imf har dragit ner sin prognos för USA:s ekonomiska tillväxt år 2008 till 1,5 procent och för den ekonomiska tillväxten inom euroområdet till 1,6 procent. Förenta staternas centralbank har sänkt räntan ovanligt snabbt i syfte att stöda tillväxten. Det är fortfarande oklart hur snabbt och i vilken omfattning dessa åtgärder har önskad effekt.

I Finland kommer den ekonomiska tillväxten och sysselsättningsökningen att avta under innevarande år i takt med att världsekonomin försvagas. Vi har ändå ingen som helst orsak att gripas av panik. Enligt olika prognoser kommer tillväxten att stanna på 2,5—3 procent, vilket är ett klart bättre resultat än inom euroområdet i genomsnitt eller i Förenta staterna. Detta möjliggör en fortsatt ökad sysselsättning och minskad arbetslöshet.

Regeringen bör ändå vara förberedd också på sämre alternativ inom den ekonomiska politiken. Erfarenheten visar att sysselsättningsökningen lätt bromsas upp av konjunktursvackor. Vi följer noga den ekonomiska utvecklingen och är beredda att vid rätt tidpunkt sätta in sådana finanspolitiska åtgärder som gör att sysselsättningsökningen kan tryggas i största möjliga utsträckning. Tack vare att vi har skött den ekonomiska politiken och sysselsättningspolitiken väl har regeringen både möjlighet och kompetens att reagera på detta sätt.

Den viktigaste frågan i vår ekonomiska politik är emellertid inte konjunkturpolitiken. Det är mycket viktigare att se till att vi kan stärka ekonomins förmåga till förnyelse. Så som så många dystra exempel visar försvinner arbetsplatser och hela fabriker till följd av konkurrenstrycket och omstruktureringstrycket. Staten kan inte rädda enskilda arbetsplatser eller fabriker. Men staten kan skapa förutsättningar för nya former av konkurrenskraftigt arbete. Här behövs fortlöpande satsningar på företagsamhet och kompetens och särskilda regionalpolitiska stödåtgärder i regioner som genomgår strukturomvandlingar. Regeringen är aktiv inom alla dessa delområden.

Särskilt aktuellt är trycket på förändringar inom skogsindustrin och i skogsklustret som helhet. Av många olika skäl är lönsamheten och utsikterna för industrin svaga. Trots statsmaktens oavbrutna ansträngningar hotar tillgången på importerade råvaror fortfarande att försvagas avsevärt. Det behövs såväl snabba som långsiktiga åtgärder för att trygga virkesförsörjningen och en förnyelse av hela branschen. Regeringen kommer att besluta om nya åtgärder redan under ramförhandlingarna, så snart den arbetsgrupp som leds av överombudsman Esko Aho har färdigställt sin mellanrapport.

Förutsättningarna för näringsverksamhet och tillväxt kan främjas genom ökade satsningar på infrastruktur och innovationspolitik. Vi vet att behovet av sådana insatser är stort. Behovet av förändringar måste på lång sikt anpassas till en ansvarsfull skötsel av den offentliga ekonomin och en hållbar utveckling. Regeringen tar ställning till trafikpolitiken i mars inom ramen för den trafikpolitiska redogörelsen. I och med innovationsstrategin, som ges till riksdagen i form av en redogörelse under våren, önskar vi stärka en innovationspolitik som är baserad på efterfrågan. Vid sidan av dessa kommer regeringen att överlämna till riksdagen ett stort antal propositioner i syfte att påskynda satsningarna på undervisningen, reformen av den sociala tryggheten och hälsofrämjande åtgärder.

Man måste emellertid också komma ihåg att utgifterna, liksom skatteändringarna, ska dimensioneras och riktas så att de inte äventyrar utan snarare stöder förberedelserna inför vår allra största utmaning, den åldrande befolkningen. Detta är en krävande uppgift.

Klimat- och energipolitiken är nu en av de viktigaste frågorna internationellt sett. Den sysselsätter regeringen såväl i de internationella klimatförhandlingarna och behandlingen av EU:s klimat- och energipaket som i beredningen och verkställigheten av den nationella klimat- och energistrategin och beredningen av framtidsredogörelsen. Dessa frågor kommer likaså att sysselsätta riksdagen. Det är dessutom glädjande att befolkningens medvetenhet om klimatförändringen har ökat, liksom beredskapen att göra något för att dämpa dess effekter.

De viktigaste målsättningarna inom klimat- och energipolitiken måste vara att för det första dämpa klimatförändringen och anpassa sig till den genom att minska utsläppen av växthusgaser och få den ökande energiförbrukningen att stanna av. Drömmen om att vi ska kunna lämna naturen i ett lika gott, eller till och med bättre, skick än vi själva har övertagit den får inte krossas.

För det andra måste åtgärderna trygga Finlands och Europas konkurrenskraft. Den internationella klimatkonventionen måste bli heltäckande och binda samtliga länder för att konkurrensen ska vara rättvis globalt sett.

Ett tredje mål måste vara att öka självförsörjningsgraden i fråga om energi och att trygga energitillgången på ett sådant sätt att användningen av fossila bränslen minskar på global nivå. Det är fråga om bland annat detta när Europeiska unionen har satt som mål att öka andelen förnybar energi till 20 procent fram till år 2020.

Europeiska gemenskapernas kommission överlämnade den 23 januari ett omfattande förslag till ett eget klimat- och energipaket. Förslaget är säkert unionens mest betydande lagstiftningsprojekt detta år. Finland förde aktiva förhandsförhandlingar med kommissionen om förslaget. Den minskning av utsläppen av växthusgaser utanför utsläppshandeln (-16 procent) och den ökning av förnybar energi (+9,5 procent) som Finland enligt förslaget ska åta sig är krävande, men möjliga att uppnå. I den fortsatta behandlingen är det bland annat viktigt att se till att den energiintensiva industrin blir rättvist behandlad.

Finland är redo att bära sin andel av ansvaret för att de mål som EU ställt upp ska nås och vi har därför inlett beredningen av en egen klimat- och energistrategi. Riksdagen får denna redogörelse under slutet av vårsessionen. Avsikten är att man i strategin på konkret nivå ska gå igenom på vilket sätt Finland kan nå målen både när det gäller att minska utsläppen och att öka andelen förnybar energi. De förnybara energikällor som har störst potential är biomassa, vind, vatten och avfall. För att energieffektiviteten ska kunna ökas och utsläppen minskas krävs det effektiva åtgärder såväl inom trafiken som boendet. Som exempel kan nämnas att bestämmelserna om byggnaders energiprestanda kommer att skärpas med 30—40 procent redan i år. Regeringen utesluter ingen utsläppsfri, utsläppssnål eller med tanke på utsläpp neutral, hållbar och i fråga om kostnadsstrukturen lönsam produktionsform, inte heller kärnkraft, utan alla energiformer bedöms med tanke på hela samhällets bästa. Vi måste dock godkänna det faktum att energipriset stiger i framtiden. Det är det pris vi måste betala för en bättre framtid när vi försöker hejda klimatförändringen.

Riksdagen kommer i år också att få ta emot två stora propositioner som har samband med EU-politiken och utrikes- och försvarspolitiken. I mars överlämnar regeringen sin proposition om ratificering av Lissabonfördraget, som man enades om senaste höst. Fördraget håller som bäst på att ratificeras i de olika medlemsländerna och det är önskvärt att det också träder i kraft. Förnyandet av unionens grundfördrag har dragit ut på tiden alltför länge, och unionen måste nu få koncentrera sig på sina egentliga uppgifter.

Regeringen överlämnar under detta år också en säkerhets- och försvarspolitisk redogörelse. Det är fråga om en långsiktig plan i form av en redogörelse och avsikten är att engagemanget att genomföra den ska sträcka sig över valperioderna.

Separat från redogörelsen fastställer vi redan under de kommande veckorna på vilket sätt vi kommer att delta i den verksamhet som kompletterar Natos snabbinsatsstyrkor i enlighet med det intresse för saken som vi uttalade under vårvintern ifjol. Det operativa konceptet för Nrf har genomgått en fortlöpande utveckling under de senaste två åren. De olika alternativa sätten att delta i verksamheten har hittat sin form inom Nato, och det finns nu förutsättningar för ett närmare ställningstagande för Finlands vidkommande.

Riksdagen har mottagit en förteckning över de propositioner och redogörelser som regeringen har för avsikt att överlämna till riksdagen under vårsessionen. Jag tänker inte i detta sammanhang gå igenom dem närmare enligt förvaltningsområde. Jag kan dock med fog konstatera att vi har ett arbetsfyllt år framför oss.

Keskustelu pääministerin ilmoituksen johdosta

Timo  Kalli /kesk(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Eduskunnalla on edessään työntäyteinen vuosi. Kuluvan vuoden keskeisimmät haasteet liittyvät talous- ja työllisyyskehityksen turvaamiseen, sosiaaliturvan uudistamiseen, ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä Suomen aseman turvaamiseen Euroopassa ja koko maailmassa.

Maailmanlaajuinen työn ja tuotannon uudelleenjärjestäytyminen näkyy konkreettisella tavalla maassamme. Globalisaation haasteisiin vastataan kehittämällä edelleen osaamista, avautumalla maailmalle ja uudistamalla työmarkkinoita. Olemme viime vuosien aikana saaneet hyviä arvosanoja monissa kilpailukykyvertailuissa ja työllisyys on parantunut, mutta tuottavuus ei ole kasvanut aivan samassa suhteessa.

Osaamisen ja innovaatiotoiminnan kehittäminen on avainasemassa uuden työn luomisessa. Globaalissa taloudessa maan kilpailukyvyn ja elintason tärkein määrittäjä on kuitenkin viime kädessä tuottavuus. Tuottavuuskasvun lisääminen onkin talouspolitiikkamme tärkeimpiä tehtäviä. Siinä kilpailukykyä parantavilla innovaatioilla tulee olemaan keskeinen merkitys. Keskustan eduskuntaryhmä odottaa paljon hallituksen selonteolta kansallisesta innovaatiostrategiasta. Innovaatioiden toteuttaminen työpaikoiksi ja uudeksi toimeentuloksi on koko suomalaisen yhteiskunnan yhteinen haaste.

Ensi syksynä eduskunta saa käsiteltäväkseen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon. Toimintaympäristömme on muuttunut monin tavoin sitten edellisen selonteon. EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan syventyessä, Naton muuttuessa ja laajentuessa sekä YK:n uudistuessa on aika päivittää myös Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjaukset laajan turvallisuuden kehittämisen näkökulmasta. Turvallisuus edellyttää puolustusjärjestelmämme voimavaroista huolehtimista, uskottavaa kansallista puolustusta ja laajaa kansainvälistä yhteistyötä.

Hallitus antaa kesäkuussa selonteon ilmasto- ja energiastrategiasta. EU:n komission velvoite pakottaa edistämään ripeästi uusiutuvia energialähteitä. Kotimainen uusiutuva -velvoite pakottaa edistämään kaikkia jo olemassa olevia ja toivottavasti löytämään edelleen uusia mahdollisuuksia.

Uusiutuvan energian osuuden nostaminen 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on vaativa mutta ei mahdoton tehtävä. Onnistuessaan ilmastotalkoot luovat uusia yrityksiä ja työpaikkoja sekä parantavat Suomen energiaomavaraisuutta.

Metsäenergian, vesi- ja tuulivoiman sekä maalämmön lisäyksen ohella meidän on tehtävä mittavia energiansäästötoimia. Energiatehokkuuden parantamisessa katse on suunnattava etenkin rakentamiseen, rakennuksiin ja liikenteeseen.

Hallituksen on huolehdittava siitä, että Suomen ympäristöystävällisesti jo nyt toimiva metsä- ja metalliteollisuus saa oikeudenmukaisen kohtelun.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii laajaa kansainvälistä sitoutumista ja yhteistyötä. Suomi on näissä talkoissa mukana omalla panoksellaan ja painoarvollaan. Kun komission energiapakettia jatkossa Euroopan unionissa käsitellään, on tärkeää, että varmistetaan kansainvälisessä kilpailussa olevan energiaintensiivisen teollisuuden oikeudenmukainen kohtelu ja edistetään myös turpeen käyttömahdollisuuksia liikennepolttoaineena.

Arvoisa puhemies! Vanhasen kakkoshallitus on ohjelmassaan sopinut perustuslain toimivuuden arvioinnista. Hallitusohjelman mukaan perustuslain mahdollista muuttamista varten asetetaan parlamentaarinen ohjausryhmä.

Perustuslaki on muun lainsäädäntömme ja julkisen vallan perusta. Perustuslaissa säädetään perusarvojen pohjalta perusoikeuksista sekä keskeisimpien valtioelintemme toimivaltasuhteista.

Perustuslain mahdollisessa uudistamisessa keskeisiä lähtökohtia ovat kansanvaltaisuus ja parlamentaaristen piirteiden vahvistaminen. Tämä tarkoittaa toimivaa parlamentarismia myös ulko- ja turvallisuuspoliittisessa päätöksenteossa. Olennaisia ovat perustuslain selkeys ja toimivuus.

Keskustan eduskuntaryhmä edellyttää, että perustuslakia arvioidaan ilman puolue- tai valtapoliittista taktikointia. Katseen on oltava pitkälle eteenpäin. Perustuslain muutokset ovat mahdollisia ainoastaan laajalla puolueitten välisellä konsensuksella. Keskustan eduskuntaryhmän mielestä on tärkeää, että parlamentaarinen ohjausryhmä asetetaan syksyllä puoluekokousten kannanottojen siivittämänä. Perustuslain mahdollisten muutosten voimaan saattaminen edellyttää kahden eduskunnan hyväksyntää. Välissä ovat eduskuntavaalit, joissa kansalaiset sanovat oman mielipiteensä.

Arvoisa puhemies! Sosiaaliturvassa on kyse kansalaisten toimeentulosta ja hyvinvointipalveluista. Olemme tilanteessa, jossa joudumme miettimään, miten muun muassa hyvinvointipalvelut tulevaisuudessa turvataan ja miten kansantaloutemme sen kestää. Sosiaaliturvan on osaltaan vastattava toimintaympäristön muutoksiin. Vaikuttavia tekijöitä ovat väestörakenteen voimakas muuttuminen, työmarkkinoiden muutokset sekä myös globaalin talouden vaikutukset.

Tämän hallituskauden yksi suurimpia hankkeita onkin sosiaaliturvan kokonaisuudistus, joka jatkuu vielä seuraavallakin hallituskaudella. Keskustan eduskuntaryhmä tukee hyvin edennyttä työtä koko sosiaaliturvan uudistamiseksi.

Marja Tiura /kok(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Sinivihreän hallituksen aloittaessa viime keväänä hallitusohjelmaa kuvailtiin kolmella sanalla: välittävä, kannustava ja vastuullinen. (Ed. Gustafsson: "Välittävä" on poistettu jo!) Kokoomuksen mielestä hallituksen toteuttama politiikka on noudattanut näitä periaatteita. Kannustavuuden osalta asetamme suuria odotuksia sosiaaliturvauudistukselle, jonka ensimmäiset esitykset ovat tulossa eduskuntaan jo syksyllä.

Välittämisen osalta uudistuksia tuli niin verotukseen kuin kansalaisten perusturvaankin: kansaneläkkeen tasokorotus, opiskelijoiden opintorahan ja tulorajojen korotus, eläkkeiden verotuksen oikaisu ja perintöverouudistus. Tämä kaikki on vasta alkusoittoa, sillä moni tämän vaalikauden keskeisistä hankkeista on vielä valmisteluvaiheessaan.

Arvoisa puhemies! Vastuullisuus on hallituksen toteuttamassa politiikassa kaikkein tärkeimmässä asemassa. Kuten hyvin tiedämme, on Suomen myönteinen talouskasvu ollut vientivetoista. Viime vuosien aikana olemme saaneet nauttia poikkeuksellisen voimakkaasta talouskasvusta ja vientimme on vetänyt kansainvälisten markkinoiden vauhdissa. (Ed. Gustafsson: Kiitos edellisen hallituksen!) Tässä mielessä olemme olleet globalisaation voittajia.

Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Kansainvälisillä markkinoilla epävarmuus on kasvanut. Jatkossa talouskasvumme ja yhteisen hyvinvointimme turvaaminen vaatii meiltä aiempaa suurempia ponnisteluja.

Yhdysvaltojen luottokriisillä tulee olemaan pitkäaikaisia vaikutuksia kansainväliseen markkinatilanteeseen. Vastuullinen toimija valmistautuu ja varautuu vaikeimpiin aikoihin. Juuri näin on toimittu, kun valtionvelkaa on lyhennetty ennakkosuunnitelmia enemmän. Tässä valossa opposition esittämät vaatimukset kattamattomista menonlisäyksistä ovat vastuuttomia. (Ed. Kallis: Mikä niistä on vastuuton?)

Suomella on edessään haasteelliset ajat: Väestömme ikääntyy, huoltosuhteemme heikkenee, ja monella alalla me kohtaamme työvoimapulaa. Näihin muutoksiin vastaaminen vaatii meiltä vastuullisia poliittisia ratkaisuja. Tulevien vuosien varalle on pystyttävä valmistautumaan ja saatava liikkeelle ne välttämättömät rakenneuudistukset, joiden avulla hyvinvointimme voidaan turvata myös tuleville sukupolville.

Arvoisa puhemies! Tämä vaatii laajaa kansallista yhteishenkeä, jossa myös opposition on otettava vastuullinen rooli. Toivon, että hallituspuolueiden ja opposition välille löydetään jatkossa aiempaa rakentavampi yhteistyön ilmapiiri. (Ed. Gustafsson: Ei hyväksytty Sata-komiteaankaan!) Viime syksyn aikana, ed. Gustafsson, poliittinen keskustelu yltyi mielestäni monissakin kohdin liiankin koviin kärjistyksiin, mikä ei ole omiaan parantamaan kansalaisten luottamusta poliittiseen päätöksentekoon. Meidän kaikkien on hyvä muistaa se, että kansanvallan arvostuksen ja luottamuksen kohottaminen on pitkälti kiinni tässä salissa tapahtuvasta toiminta- ja päätöksentekokulttuurista.

Arvoisa puhemies! (Välihuutoja vasemmalta — Puhemies koputtaa) Hallitus on tarttunut ripeästi toimeen taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Hallituksen yhteinen tahto ja vastuulliset ratkaisut, joilla pyritään ilmastonmuutosta hillitsemään, ovat luoneet toivoa puhtaammasta huomisesta ja kestävämmistä energiaratkaisuista. (Ed. Tiusanen: Esimerkkejä!)

Euroopan unionissa sovitut päästötavoitteet ovat Suomelle todellinen näytön paikka. Meillä on jo runsaasti uusiutuvaa energiantuotantoa, mutta on selvää, että meidänkin on kyettävä parempaan panostukseen ilmastotalkoissa. Ilmastonmuutoksen hidastaminen on kansalaismielipiteen mukaan yksi kaikkein tärkeimmistä asioista. Meidän on löydettävä suomalaiseen yhteiskuntaan parhaiten sopivat ratkaisut.

Meidän teollisuutemme on energiaintensiivistä, ja sille on turvattava riittävä ja kohtuuhintainen energia myös jatkossa. Toisaalta Suomen ilmasto asettaa tiettyjä vaatimuksia asuntojen lämmitykselle. Energiaratkaisuja valmisteltaessa on arvioitava kaikki käytettävissämme olevat keinovalikoimat. Uskonkin, että löydämme päätöksiä tehtäessä laajan yhteisen näkemyksen näissä kysymyksissä. Päästöjen vähentäminen on ensisijainen tavoitteemme, mutta tärkeää on myös pyrkiä suurempaan energiaomavaraisuuteen.

Lopuksi, arvoisa puhemies: Tämän vuoden aikana teemme eduskunnassa merkittäviä, pitkälle kantavia ratkaisuja niin sisä- kuin ulkopolitiikankin saralla. Tavoitteenamme on jatkossakin välittävä, kannustava ja vastuullinen Suomi.

Tarja Filatov /sd(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Täysin vapailla markkinoilla ei ole kärsivällisyyttä kasvattaa kokonaista puuta tai ehjää ihmistä. Me sosialidemokraatit haluamme, että talous on väline ja ihmisen hyvä elämä päämäärä. Me elämme globaalissa maailmassa, jossa talouskasvu, voimakaskaan talouskasvu, ja sen hedelmät eivät automaattisesti jakaudu tasan. Oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon rakentamiseen tarvitaan politiikkaa. Hallitus on kuitenkin jättäytynyt puuttumattomuuden periaatteen varaan. Tätä puuttumattomuuden hintaa maksamme nyt muun muassa Kemijärvellä ja Haminassa. Kannattavien tehtaiden lopettaminen koettelee syvästi suomalaisten oikeudentuntoa, mutta tähän aiheeseen me palaamme huomenna välikysymyskeskustelussa.

Työllisyysasteen nostaminen on tärkeä osa Suomen tulevaisuutta. Tarvitaan kasvua tukevaa talous- ja veropolitiikkaa, on panostettava osaamiseen, tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Mutta voimakas rakennemuutos ravistelee lukuisia työpaikkoja ja työvoiman kohtaanto-ongelma on monilla aloilla aito. Tästä huolimatta hallitus on ajamassa alas aikuisten ammatillisen koulutuksen Noste-ohjelman, ja surullista on, että sillä ei ole tarjota mitään tilalle.

Sosialidemokraattien mielestä ammatillista koulutusta on vahvistettava ja muutosturvaa laajennettava. Työnsä menettävät ihmiset on saatava mahdollisimman pian uuden työn syrjään kiinni, ja jos ihmisellä ei ole pääsyä avoimille työmarkkinoille, hän tarvitsee välityömarkkinoiden tukea.

Arvoisa puhemies! Hallitus on jättänyt talouspolitiikan markkinoiden armoille. Se sulkee silmänsä taloudellisten päätösten kokonaisvaikutuksilta. Hallitus on valinnut linjan, jossa se antaa eriarvoisuuden kasvaa. Tämä näkyy niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Sosialidemokraatit vaativat, että kehitysyhteistyömäärärahoja nostetaan ulkoasiainvaliokunnan linjaamalle tasolle kehyspäätöksissä.

Hallituksen päätös korottaa palvelumaksuja ja sitoa korotukset indeksiin on myös selvä arvovalinta. Sosiaali- ja terveyspalveluiden hinta nousee, ja vielä kaiken lisäksi kertyvän rahan hallitus imuroi pois palvelut järjestäviltä kunnilta. Erityisen kipeästi nuo maksut kohtelevat ikääntyneitä ihmisiä, pitkäaikaissairaita ja työssä käyviä lapsiperheitä. Perheessä, jossa päivähoitomaksut nousevat, työssäkäynti ja asuminen kallistuvat ja kuntavero nousee, ei lohduta suurikaan palkankorotus. Kaksilapsisella keskivertoperheellä kustannusten nousu on yli 1 600 euroa vuositasolla.

Lapsiperheet tarvitsevat arjen tueksi laadukasta päivähoitoa ja lapset riittävän pieniä koululuokkia ja turvallista aamu- ja iltapäivätoimintaa. Sosialidemokraattien mielestä erityisesti kouluterveydenhuoltoa on parannettava. Me haluamme nostaa kaikkien perheiden lapsilisää ja turvata lapsiperheiden, työttömien ja ikäihmisten palvelut lisäämällä kuntien valtionosuutta. Hallituksen lapsilisäkorotukset koskevat vain pientä osaa perheistä.

Hallitus puhuu kauniisti myös työhön kannustamisesta, mutta se tuhlaa verotuksen liikkumavaraa epäoikeudenmukaiseen perintöverouudistukseen. Sosialidemokraattien mielestä verotuksen on perustuttava veronmaksukykyyn, oltava oikeudenmukaista ja edistettävä työllisyyttä.

Hallitus on myös huolissaan valtionvelan lyhentämisestä ja selittää, että hyvänä aikana velkaa pitää lyhentää. Kyllä, hyvänä aikana julkista velkaa pitää lyhentää, mutta hallitus siirtää päätöksillään velanoton kuntien kontolle. Voimakkaasta noususuhdanteesta huolimatta nyt yli sata kuntaa nostaa verotustaan ja kunnat velkaantuvat miljardin vuosivauhtia. Samaan aikaan palvelutarve kasvaa. Hallitus näyttää luottavan yksin tuottavuusohjelmiin, ja on selvää, että tuottavuuden nousua tarvitaan, mutta sen on palveltava inhimillisiä tarpeita, ei rahan valtaa.

Hallituksen käynnistämä sosiaaliturvauudistus on yksi merkittävimmistä yli vaalikauden ulottuvista uudistuksista. Edellisen hallituskauden aikana Paras-hanke valmisteltiin yhdessä opposition kanssa, koska se oli merkittävä ja yli vaalikauden ulottuva hanke. Sosiaaliturvauudistuksen hallitus valmistelee yksin kokoomuksen yhteistyötarjouksista huolimatta. Uudistuksen tavoitteena on yksinkertainen ja kannustava sosiaaliturva. Se on hyvä tavoite, mutta välittämisen yli hallitus on ilmeisesti vetänyt ruksit, koska uudistusta ollaan tekemässä ilman rahaa. Köyhyys ei poistu sillä, että yhdeltä köyhältä leikataan toisen köyhän kukkaroon. Sosialidemokraattien mielestä perusturvan uudistaminen tarvitsee myös lisää voimavaroja, siksi me esitimme viime syksynä perusvähennystä kaikkein pienituloisimpien verotukseen ja työmarkkinatuen tason korotusta.

Sosiaaliturvan uudistustyön työryhmistä on tihkunut myös huolestuttavaa tietoa, jonka mukaan on paineita vuorotteluvapaan lopettamiseen ja työttömyysturvan lapsikorotusten poistamiseen. Vuorotteluvapaa on kuitenkin joustava keino yhdistää työ- ja perhe-elämää, ja lisäksi vuorotteluvapaa auttaa jaksamaan työssä pidempään. Työttömyysturvan lapsikorotusten leikkaus on käsittämätön, koska juuri työttömät lapsiperheet kärsivät eniten köyhyydestä.

Julkiset palvelut ehkäisevät tehokkaasti ihmisten syrjäytymistä. Tarvitaan monipuolisia ja yksilöllisiä keinoja. Meidän on rakennettava toimivia palveluketjuja ja panostettava enemmän ennaltaehkäisyyn niin terveydenhuollossa kuin sosiaalityössäkin. Palveluista kipeimmin korjausta tarvitsee vanhustenhoiva, mutta ikääntymisen haaste ei ole pelkästään tulevaisuutta, se on läsnä jo nyt. Me tarvitsemme enemmän palveluita ja enemmän työntekijöitä turvaamaan laadukkaan vanhustenhoivan.

Arvoisa puhemies! Sosialidemokraatit eivät hyväksy hallituksen eriarvoistavaa politiikkaa, joka näkyy verotuksessa, palveluissa ja sosiaaliturvaratkaisuissa.

Annika Lapintie /vas(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Kuunneltuani hallituksen pääministerin puheenvuoron ja hallituspuolueiden ryhmäpuheenvuoroja olen entistä vakuuttuneempi siitä — kuten olin aikonut tämän puheeni aloittaa — että hallitus on puolensa valinnut eikä vastakkainasettelun aika ole ohi. Hallitus on suurituloisten ja suurten omaisuuksien haltijoiden puolella.

Suomen Yrittäjät ja Elinkeinoelämän keskusliitto ovat tyytyväisiä lobbaukseensa. Hallitus keventää entisestään maatilojen ja yritysten perintöveroa. Samalla myös metsätilalliset nostetaan veronhuojennuksista nauttivaan uusaateliin.

Ensi kuussa saamme lisämakua hallituksen epäoikeudenmukaisesta arvomaailmasta. Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja korotetaan ja ne sidotaan indeksiin, ellei sitten eduskunnasta löydy oikeudenmukaista enemmistöä nujertamaan tätä aloitetta. Me vasemmistoliitossa tulemme ainakin vastustamaan korotuksia. Jo nyt suomalaiset maksavat omasta pussista noin viidesosan terveysmenoista. Tämä on selvästi muita eurooppalaisia enemmän — vanhan Euroopan maista vain portugalilaiset maksavat meitä enemmän. Rikkaita terveydenhoitomaksut eivät juurikaan rasita, mutta pienituloisilla terveysmenot vievät jopa 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Jopa Oecd on kiinnittänyt huomiota tähän suomalaisen yhteiskunnan isoon epätasa-arvo-ongelmaan.

Myös valtio-omisteisissa yrityksissä on hallitus valinnut puolensa, eikä se ole henkilöstön puoli.

Sitten haluaisin puuttua ihan toiseen asiaan. Meillä vallitsee kummallinen usko rikoslakiin ja rankaisemisen autuuteen. Ei ole sellaista rikoslööppiä, ettei pian alettaisi vaatia rangaistusten kiristämistä. Ja kun niitä esitetään, niin silloin ei kysytä kustannuksia. Muutaman viime vuoden aikana tehdyt rangaistusten ankaroittamiset maksavat vuosittain parikymmentä miljoonaa euroa vankiluvun kasvaessa.

Kuusikymmentäluvulle asti Suomen vankiluku oli huikeasti suurempi kuin muissa Pohjoismaissa. Silti emme ajautuneet katastrofiin, kun se määrätietoisella politiikalla laskettiin muiden Pohjoismaiden tasolle. Olisikin tärkeämpää kysyä, mitkä ovat ne sosiaaliset, psyykkiset, kulttuuritekijät, jotka aiheuttavat rikoksia, ja sitten pyrkiä puuttumaan niihin. Syihin vaikuttaminen on usein halvempaa kuin rankaiseminen ja myös uhrin kannalta parempi vaihtoehto. Valitettavasti pienetkin rikosten ehkäisyyn tarkoitetut summat ovat kiven alla.

Uudessa terveydenhoitolaissa on ollut tarkoituksena löytää keinoja väestöryhmien välisten terveyserojen kaventamiseen. On häpeä, että varakkaimmat ovat terveitä ja köyhimmät kipeitä. Jostain syystä uuden lain valmistelu ei vain näytä etenevän. Pelkään, että tämän hankkeen yhteydessä taas joudumme näkemään, miten liike-elämän edut ja ideologiset tavoitteet nakertavat julkisen terveydenhuollon asemaa. Esimerkkinä näistä puuhista on jo sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälän ehdotus kunnallisten sairaaloiden tilojen vuokraamisesta yksityisten lääkäriasemien käyttöön. Tarkoituksena on ottaa vuokraustoiminta myös kelakorvausten piiriin.

Tässä yhteydessä haluan myös pohtia yksityisten lääkäriasemien roolia terveydenhoitokentässämme. Kela-rahoituksen takia yksityistäkään lääkärisektoria ei voi pitää aidossa mielessä yksityisenä. On varsin aiheellista kysyä järjestelmän mielekkyyttä, kun pörssiin listautunut yksityinen lääkärifirma nauttii samanaikaisesti julkista rahoitusta ja tavoittelee mahdollisimman suurta voittoa osakkeenomistajille. Eikö tässä taas siirretä verorahoja suoraan osakkeenomistajien taskuihin?

Herra puhemies! Yksi tämän hallituksen kauaskantoisimmista päätöksistä koskee varmasti ilmastonmuutosta ja sen torjuntaa. Hallituksen toimintaa on seurattu kohta vuosi, ja haluan esittää yhden toiveen: katse pois peruutuspeilistä! Ilmastonmuutoksen uhkiin ei vastata rakentamalla menneen ajan vaihtoehtoja eli tekojärviä ja ydinvoimaloita. Nyt tarvitaan rohkeutta. Uusiutuvan energian suhteen hallitus voi nyt valita puolensa: haluatteko olla historiankirjojen hyviksiä vai pahiksia?

Anni Sinnemäki /vihr(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Poliittisen keskustelun perusteella tämän vuoden valtiopäiville näyttää kokoontuneen eduskunta, joka on täynnä vihreitä yli puoluerajojen. Se on hyvä.

Vihreä eduskuntaryhmä odottaa hallituksen kevään ilmasto- ja energiastrategialta tehtävän vaatimaa kunnianhimoa. On löydettävä keinot energian kulutuksen kasvun pysäyttämiseen ja uusiutuvan energian nopeaan lisäämiseen. Liikennepoliittisessa selonteossa tulee olla keinot vähentää liikenteen päästöjä tuon 16 prosenttia, joka on Suomen päästövähennysvelvoite päästökaupan ulkopuolisille sektoreille. Helppoja ratkaisuja ei ole. Ilmastonmuutoksen torjunta maksaa, ja se saakin maksaa. Hallituksella on oltava rohkeutta jatkaa esimerkiksi joidenkin energiaverojen korotuksia. Haaste tarjoaa myös mahdollisuuksia. 1990-luvun alussa, keskellä syvintä lamaa, uusi informaatioteknologia teki läpimurtonsa. Osattiin tarttua tilaisuuteen. Keskellä tätä nykyistä talven irvikuvaa meidän on tartuttava uusiutuvan energian mahdollisuuksiin.

Otan yhden esimerkin: maailman nopeimmin kasvavan energiantuotantomuodon. Suomessa tuulivoima on vielä hyödyntämätön mahdollisuus. Tarvitaan selkeä tavoite: Suomen sähköstä vuonna 2020 tuotetaan vähintään 10 prosenttia tuulivoimalla. On erinomaista, että myös kokoomus on kääntymässä syöttötariffien kannalle. Vihreä eduskuntaryhmä ehdottaa, että hallitus ryhtyy selvittämään tehokasta mallia tuulivoiman syöttötariffille, sellaista, jonka kaikki hallituspuolueet voivat hyväksyä.

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna me eurooppalaiset seuraamme tarkasti sitä, mitä Atlantin toisella puolella tapahtuu. Yksi asia on varma: Yhdysvaltojen ilmastopolitiikka muuttuu presidentinvaalien jälkeen. John McCain kannattaa päästökauppaa. Hillary Clinton esittää uusiutuvan energian osuuden nostamista 25 prosenttiin. Barack Obama on sitoutunut 80 prosentin päästövähennyksiin vuoteen 2050 mennessä. Kaikki mahdollisuudet uuden ilmastosopimuksen synnylle Kööpenhaminassa 2009 ovat olemassa. Poliittinen muutos näyttää Yhdysvalloissa vievän kohti parempaa. Talouden ylle sen sijaan kasautuu lännestä uhkaavia pilviä.

Viimeaikaisessa poliittisessa keskustelussa on esitetty hallitusohjelmassa sovittua suurempia veronalennuksia lääkkeeksi työllisyyteen. Näihin aikomuksiin vihreä eduskuntaryhmä suhtautuu kriittisesti. Alempi tulovero ei auta, jos perheelle ei löydy asuntoa, kun haluaa muuttaa työn perässä, eikä alempi tulovero auta, jos on joutunut opintotuen ja sairauspäivärahan väliin eikä pysty valmistumaan. Tarvitsemme muutoksia, joilla lisätään oikeudenmukaisuutta ja selvitään suomalaisten ikääntymisestä. Rakenteiden uudistaminen vaatii myös, että yhteisesti sovitut verot saadaan kerättyä. Harmaaseen talouteen on puututtava.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma on yksi hallituksen tärkeimmistä hankkeista, ja siihen on suhtauduttava sillä vakavuudella, joka sille kuuluu. Jos terveydenhuollon rakenteita ei muuteta, vuonna 2040 tarvitaan 200 000 uutta työntekijää sosiaali- ja terveyspalveluihin eli kaikki viime vuonna, tänä vuonna ja ensi vuonna syntyvät tytöt ja pojat. Jos taas 65 vuotta täyttäneiden hoivan tarvetta pystytään lykkäämään, uutta työvoimaa sosiaali- ja terveyspalveluihin tarvitaan jopa 130 000 ihmistä ennustettua vähemmän. Eli kovaa talouspolitiikkaa ovat murtomaahiihto ja jooga. Enemmän liikuntaa ja kasviksia, vähemmän viinaa ja tupakkaa. Alkoholiveron korotuksia on jatkettava siitä, mistä tänä vuonna on aloitettu. (Ed. Tiusanen: Entäs ydinvoima?)

Arvoisa puhemies! Kotouttamislain toimeenpanosta on tulossa selonteko eduskunnalle tänä keväänä. Tämä keskustelu on myös erittäin tärkeä työllisyyspolitiikkamme kannalta.

Mikaela Nylander /r(ryhmäpuheenvuoro):

Herr talman! Vi inleder 2008 i samma tecken som 2007 slutade. Den globala ekonomikurvan pekar neråt, i USA har man redan gått in för stödåtgärder för att stöda den inhemska konsumtionen och i Finland skriver de ekonomiska instituten och bankerna ner sina prognoser för tillväxten 2008.

Svenska riksdagsgruppen upprepar att den övergripande målsättningen för den ekonomiska politiken bör vara en hög sysselsättningsgrad. På lång sikt bör det tidigare uttalade målet om en sysselsättningsgrad på 75 procent ännu gälla. De största utmaningarna är att avvärja den hotande arbetskraftsbristen och att råda bot på de matchningsproblem som finns på arbetsmarknaden i dag. Vi måste i Finland satsa tillräckligt på att arbete och arbetssökande möts. Det innebär satsningar på såväl utbildning som fortbildning och på att underlätta och uppmuntra till flyttning inom landet.

För att råda bot på såväl den hotande arbetskraftsbristen som att underlätta matchningsproblematiken behöver vi också arbetskraftsinvandring. Förutom de åtgärder som redan föreslagits för att få med de invandrare som redan bor i landet behövs det flera åtgärder. Det handlar bland annat om en ökad kompletterande utbildning för att utbildad arbetskraft skall få behörighet att utföra sina yrken i Finland.

Herra puhemies! Nyt, runsas puoli vuotta ennen tulevaa selontekoa käytävä keskustelu pyörii pitkälti Naton, erityisesti sen nopean toiminnan joukkojen, Nrf:n, ympärillä siitä huolimatta, että turvallisuuskäsite on, tai ainakin sen tulisi olla, huomattavasti tätä laajempi.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä suhtautuu myönteisesti laajempaankin osallistumiseen Naton nopean toiminnan joukkoihin tietyin ehdoin. Toisaalta joka maan tulee itsenäisesti ja tapauskohtaisesti päättää osallistumisestaan ja toisaalta toiminnan, jota päätös koskee, on tietenkin oltava linjassa meidän uuden kriisinhallintalakimme kanssa. Kyse on meidän näkemyksemme mukaan yksinkertaisesti kansainvälisestä solidaarisuudesta. Meidän tulee myös tulevaisuudessa kantaa vastuumme konflikteissa ja levottomuuksissa.

Toivon, että voisimme syksyllä keskittyä muihinkin kysymyksiin kuin Nrf:ään ja Natoon. Tällaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi kansallinen puolustus ja sen kehittäminen, pohjoismainen puolustusyhteistyö ja perusteellinen keskustelu siitä, mitä EU:n turvatakuut oikeastaan osaltamme merkitsevät.

Också synen på vår miljö är i grunden en säkerhetsfråga — miljösäkerhet om man så vill. Vi vet att de största reella hoten mot vår säkerhet sammanhänger med risken för olika ekologiska katastrofer i våra närområden. Regeringen gick redan i regeringsprogrammet in för att grunda ett kompetenscenter för oljebekämpning i Borgå i avsikt att stärka oljebekämpningskunskapen i vårt land. Svenska riksdagsgruppen förutsätter att miljöministeriet skrider till snabba åtgärder för att förverkliga de här planerna.

Regeringens Östersjöredogörelse har utlovats till hösten. Den viktigaste metoden för att rädda Östersjön är att bedriva ett gränsöverskridande samarbete och att förbättra närområdessamarbetet. Svenska riksdagsgruppen vill här rikta blicken mot implementeringen av Helcoms skyddsprogram och den nordliga dimensionen inom EU.

Puhemies! Energia- ja ilmastopolitiikka muodostaa epäilemättä yhden kevään suurista teemoista. Komission tuore ehdotus merkitsee sitä, että Suomen tulee kasvattaa uudistuvien energiamuotojen osuus 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä on kaikkien alojen, asumisen, rakentamisen, maatalouden ja teollisuuden, yhteinen haaste. Tulee muistaa, että komission ehdotus on välietappi tai oikeastaan osa palapeliä matkalla kohti maailmanlaajuista ilmastosopimusta, jonka on tarkoitus astua voimaan Kioton sopimuksen päättyessä vuonna 2012.

Ruotsalainen eduskuntaryhmä toistaa tukensa komission ehdotukselle toivoen samalla, että keskustelu uudesta maailmanlaajuisesta sopimuksesta päättyy onnellisesti. Maailmanlaajuiseen sopimukseen pääsemistä on pidettävä ensiarvoisen tärkeänä.

Herr talman! Svenska riksdagsgruppen förutsätter också att statsrådet i de kommande reformerna av statens regionalförvaltning beaktar den svenskspråkiga befolkningens rättigheter. Speciellt viktigt är det i fråga om tingsrättsreformen. Gällande den genomförda polisdistriktsreformen får vi vänta på hur utfallet blir med de regionala enheterna och den utlovade ändringen av polisförvaltningslagen innan vi vet om reformen lyckades eller inte.

Toimi Kankaanniemi /kd(ryhmäpuheenvuoro):

Herra puhemies! Pääministeri Vanhasen toisen hallituksen ohjelma lupasi paljon hyviä asioita. Hallitusohjelmana se lienee yksi parhaista Suomen historiassa, ei täydellinen. Taloudellinen kehitys on ollut myös poikkeuksellisen hyvä. Enemmistöhallituksen edellytykset toteuttaa ohjelmaansa ovat olleet siis erinomaiset ja ovat yhä. Hallitus on kuitenkin hyytynyt jo ensimmäisen vuoden aikana. Sen visiot ovat hämärtyneet.

Päättymässä olevan noususuhdanteen aikana on panostettu verotuksen yleiseen keventämiseen, mutta verotuksen rakennetta ei ole oikeudenmukaistettu. Valtionvelan intohimoinen lyhentäminen on johtanut siihen, että varoja yhteiskunnan vakavimpienkaan kipukohtien poistamiseen ei ole löytynyt varoja eikä ole edes luvassa. Veronkevennyksiä sen sijaan on luvassa.

Kansaneläkkeisiin tuli korotus, mutta heikon indeksisuojan johdosta eläkeläisten ostovoima ei pysy voimakkaassa kustannusten nousussa mukana. Asumis-, ruoka-, energia- ja monet muut kustannukset kallistuvat nopeasti. Tästä kärsivät myös pienituloiset lapsiperheet, joita meillä on kohtuuttoman paljon. Hallitusta luulisi hävettävän se, että Suomessa on yhä noin 130 000 köyhyydessä elävää lasta.

Pääministeri väitti taannoin, että köyhyyden poistamista vaativat syyllistävät ne 70—80 prosenttia suomalaisista, jotka ovat työllään ja yrittämisellään hankkineet itselleen ja perheelleen hyvän toimeentulon. Väite on käsittämätön. Syyllinen köyhyyteen on hallitus, joka harjoittaa epäoikeudenmukaista vero- ja sosiaalipolitiikkaa eikä huolehdi köyhien kuntien edellytyksistä turvata keskeiset peruspalvelut lapsiperheille, vanhuksille, sairaille ja vammaisille.

Hallitus siirsi sosiaaliturvan erittäin hyvin tiedossa olevien epäkohtien korjaamisen niin sanottuun Sata-komiteaan. Sinne ne haudattiin ehkä vuosiksi. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä vaatii, että köyhien lapsiperheiden, eläkeläisten, työttömien ja perheellisten opiskelijoiden taloudellista asemaa parannetaan välittömästi eikä odoteta komitean hidasta työskentelyä.

Hallituksen alue- ja rakennepolitiikka on tehotonta. Keskittäminen ja suuruuden ihannointi on vallalla. Maaseutu autioituu. Poliisi-, vero- ja käräjäoikeuspalvelut ajetaan alas nyt nopealla vauhdilla. Asiakkaitten kustannukset kasvavat, ja eriarvoistumisen ja turvattomuuden kierre kiihtyy kymmenissä seutukunnissa ja maaseudulla. Hallitus romuttaa ne palvelut ja työpaikat, jotka presidentti Kekkosen aikana, maalaisliiton myötävaikutuksella, aikanaan rakennettiin. Tiestö rappeutuu, ja maataloudenkin näkymät jo vuoden 2015 vaiheille katsomalla näyttävät vakavilta.

Vanhasen hallituksen tuottavuusohjelma iskee raskaasti moniin tärkeisiin toimintoihin. Tuottavuuden nimissä niitä yksityistetään, ja kustannukset monilta osin vain nousevat. Vaadimme, että hallitus tuo tuottavuusohjelman tavoitteet, keinot, vaikutukset ja taloudelliset laskelmat tiedonantona eduskunnan käsiteltäväksi.

Herra puhemies! USA:sta alkanut rahamarkkinoiden kriisi on suuri uhka talouskehitykselle. Suomi euroalueen maana ei ole niin turvassa globaaleilta ongelmilta kuin hallitus antaa ymmärtää. Meillä ei ole juurikaan kansallisia torjuntakeinoja käytettävissä. Hallituskin vain toivoo, että ongelmat eivät kärjistyisi. Osa kotitalouksistamme on raskaasti ylivelkaantunut. Suuryritysten saneeraukset luovat ongelmia. Olemassa olevien työpaikkojen turvaaminen on paljon edullisempaa kuin uusien luominen valtion massiivisella tuella. Siksi peräänkuulutamme vastuullisia ratkaisuja. Sosialistisilla opeilla emme selviä, mutta hallituksen raaka markkinaliberalismi ei myöskään ole ratkaisu. Tarvitaan sosiaalista, eettistä ja ekologista ohjattua markkinataloutta, jossa ihmisarvoa kunnioitetaan.

Ilmasto- ja energiapolitiikka on pysyvästi politiikan keskiössä. Näin pitää olla. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä pitää vahingollisena sitä, että hallitus ei kykene ratkaisemaan energiapolitiikan perusasioita. Keskusta ja kokoomus ovat antaneet vihreille oikeuden estää järkevät energiapoliittiset ratkaisut. Nyt on nostettava kaikki uusiutuvat, puhtaat ja kotimaiset energiavaihtoehdot tarkasteluun, heti ja avoimesti. Vihreiden ideologinen kaiken vastustaminen johtaa umpikujaan. (Ed. Pulliainen: Tervetuloa sinne!)

Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tarvitaan nyt suurta realismia. Hallitus on aivan viime päivinä muuttanut suhtautumistaan muun muassa Afganistaniin. Enää ei pyritä johtovastuuseen eikä puhuta joukkojen lisäämisestä eikä aseviennistä. Toivon mukaan muutoinkin tämä viisaus on lisääntynyt. Kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä painottaa edelleen siviilikriisinhallintaa ja kehitysyhteistyöhön panostamista.

Herra puhemies! Edessämme on rankkoja haasteita niin kotimaassa kuin kansainvälisestikin. Hallituksen on etsittävä uudet visiot ja ryhdyttävä ripein ottein työhön pelkän hallinnoinnin sijaan.

Tsemppiä, herra pääministeri!

Raimo Vistbacka /ps(ryhmäpuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Maailmantalouden mittakaavassa Suomen kaltaisessa pienessä ja avoimessa kansantaloudessa yritysten kansainvälistyminen on johtanut merkittäviin muutoksiin. Globalisaation seurauksena työpaikkoja häviää mutta niitä myös syntyy, ja nähtäväksi jää, kuuluuko Suomi pitkällä aikavälillä tämän kehityksen voittajiin vai häviäjiin. Maailmantalouden kehityssuunta on meille joka tapauksessa ongelmallinen, se kun näyttää vääjäämättä siirtävän talouden painopistettä pois Euroopasta kohti houkuttelevampia kohteita, joissa kulut ovat alhaisemmat. Mahdollisimman isoa voittoa etsivä isänmaaton suuri raha ei tunne rajoja eikä yhteiskuntavastuuta.

Arvoisa puhemies! Suomella on mennyt taloudellisesti hyvin jo useamman vuoden ajan. Vähäisten etuuksien parannusten jälkeenkään ei tämä kuitenkaan juuri näy pienituloisissa talouksissa. Väestöryhmien väliset hyvinvointierot ovat kasvaneet. Tilastokeskuksen mukaan kulutusmenojen kasvu on ollut työttömillä ja yksinhuoltajatalouksilla keskimääräistä vähäisempää. Köyhyysrajan alapuolelle jäävien kansalaisten määrä ei näy vähentyvän. Hallituksen suunnittelema palvelumaksujen nosto vaikeuttaa entisestään heidän asemaansa. Erityisen valitettavaa on, että heidän joukossaan on runsaasti lapsiperheitä. Tiedostaako hallitus lainkaan heidän ahdinkoaan? Yksi parantava täsmäkeino on ruuan arvonlisäveron alentamisen nopea toteuttaminen.

Perussuomalaisten mielestä sodan kokeneen sukupolven kuntoutustoiminta on saatava kattavaksi, niin että jokainen halukas voi siihen voimiensa mukaan vuosittain osallistua. Toimintaa on myös laajennettava sotaorvot huomioiden.

Vanhustenhoidossa on erityisesti huolehdittava — subjektiivisia oikeuksia korostavalla lainsäädännöllä — että omaishoitajien lakisääteiset oikeudet taataan ja että omaishoitajat olisivat tasavertaisemmassa asemassa muiden samaa työtä tekevien kanssa. Myös vammaisten henkilökohtainen avustajajärjestelmä on saatava voimaan subjektiivisena oikeutena. Se tulee toteuttaa kerralla eikä asteittain, niin että tämä asia saataisiin viimeinkin pois päiväjärjestyksestä.

Arvoisa puhemies! Kuntatalous on kuralla. Perussuomalaiset eivät usko, että mitkään Paras-hankkeet tulevat kuntien asemaa konkreettisesti parantamaan. Hallituksen mainostama ja toteuttama tuottavuusohjelma on puolestaan viemässä suomalaista yhteiskuntaa umpikujaan. Säästöjä perustellaan kaavamaisesti henkilötyövuosilla piittaamatta palvelujen laadusta ja saatavuudesta. Esimerkkeinä voi ottaa edelleen kukoistavan harmaan talouden ja maahanmuuttajataustaisten kasvavan rikollisuuden. Vähäisten määrärahojen johdosta poliisin vakansseja pidetään auki, syyttäjiä ei ole riittävästi eikä oikeuslaitoskaan saa tarvitsemiaan resursseja.

Hallituksen ei sovi unohtaa myöskään kansantaloutemme yhtä kivijalkaa, metsäteollisuutta, ja sen toimintaedellytyksiä. Puuhuolto on turvattava. Kotimainen puu on saatava liikkeelle ympärivuotisesti. Tässä myös tiestön ja rautateiden kunnolla on merkittävä rooli.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaisten kanta ei tule muuttumaan EU:n perustuslain suhteen. Kosmeettiset muutokset eivät riitä, emmekä tule hyväksymään niin sanotun Lissabonin sopimuksen ratifiointia.

Rahaa tuntuu jatkuvasti riittävän EU-hömpötyksiin, kuten Ison-Britannian EU-jäsenmaksun helpotukseen. Hallituksen on jo korkea aika nostaa niin sanotusti kissa pöydälle, unohtaa mallioppilaslinja ja pyrkiä saamaan jotain järkeä tähän asiaan, ainakin Suomen osalta.

Arvoisa puhemies! Perussuomalaiset edellyttävät hallitukselta, että heikompiosaisten kansalaisten oikeus- ja sosiaaliturvaan sekä terveydenhuoltoon saadaan riittäviä lisäpanostuksia. Kansalaisten kahtiajaolle on saatava loppu. Jokainen ihminen ja elämä on arvokas. Tämä myös Vanhasen toisen hallituksen pitää muistaa esityksiä tehdessään.

Tarja Filatov /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Arvoisa pääministeri, te sanoitte puheessanne, että työllisyyden hyvä kasvu on antanut mahdollisuuden parantaa palveluita. Olemme samaa mieltä, mutta jos katsoo tätä talouspolitiikkaa kokonaisuutenansa, niin kunnat, jotka tuottavat niin vanhusten kuin lapsiperheiden ja sairaidenkin palvelut, ovat tilanteessa, jossa ne itse asiassa painivat vaikeuksien kanssa eivätkä paranna palveluita, koska ne velkaantuvat noin miljardin vuosivauhdilla ja yli 100 kuntaa nostaa kustannuspaineiden vuoksi veroäyriä. Missä te näette sen palveluiden parantamisen syntyvän, jos valtio katsoo vain valtionvelkaa eikä huomaa sitä, että kunnat joutuvat velkaantumaan tämän talouspolitiikan seurauksena?

Timo Kalli /kesk(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Tämä hallitus on kuitenkin sosiaalisempi, se käyttää rahaa enemmän tulonsiirtoihin, se on edistänyt työllisyyttä, minkä seurauksena kuntien verotulot ovat kasvaneet. Tämä on tosiasia. Kaikki tilastot, (Ed. Vistbackan välihuuto) jotka ovat meidän käytettävissämme, tukevat tätä käsitystä. — Sekin pitää paikkansa, että kunnat joutuvat nostamaan verojaan, mutta ei se johdu tästä hallituksesta. Se johtuu siitä, mitä aiemmin, 10 vuotta sitten, 5 vuotta sitten ... (Ed. Jaakonsaari: Vai niin!) — Me olemme olleet lisäämässä velvoitteita, minkä johdosta kunnat joutuvat nyt tarjoamaan palveluita entistä enemmän, ja sen tähden lähdettiin tekemään Paras-hanketta.

Arvoisa oppositio, ne väitteet, joita te kahtiajakautumisen osalta esititte, pitävät osiltaan paikkansa, mutta kuitenkin tänä päivänä yhä useampi suomalainen on töissä, ansaitsee paremmin kuin aiemmin. Sekin on syytä huomata.

Marja Tiura /kok(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Harvoin kuulee täällä istuntosalissa näin epäjohdonmukaista ja ristiriitaista puheenvuoroa kuin ed. Lapintien puheenvuoro oli. Te omassa puheenvuorossanne kannoitte huolta suomalaisten työpaikkojen säilymisestä täällä Suomessa ja samaan hengenvetoon haukuitte hallituksen perintöverouudistuksen. Tässä on selkeä ristiriita. Nimittäin tämän perintöverouudistuksen myötä, jolla me helpotamme yritysten ja maatilojen, pk-yritysten sukupolvenvaihdostilanteita, me nimenomaan kannamme vastuun siitä, että nämä suomalaiset työpaikat säilyvät täällä. (Välihuutoja vasemmalta) Meillä on seuraavan 10 vuoden aikana noin 50 000 yritystä ja maatilaa tekemässä sukupolvenvaihdosta. Siellä ovat sadattuhannet työpaikat kyseessä. Tästä juuri hallitus kantaa vastuuta.

Annika Lapintie /vas(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! En tiedä, luulisin nyt, että ed. Tiura tietää, tai en tiedä, mutta kaikki muut varmaan tietävät, (Naurua) että yritysten sukupolvenvaihdoksen ongelmana ei ole perintöverotus, vaan yritysten sukupolvenvaihdosten ongelma on se, että jatkajaa ei löydy, ja se ei helpotu sillä, että nyt jo on siirrytty pois tästä 60 prosentin arvosta eli verotusta maksetaan yritysten osalta tulevaisuudessa vain 20 prosentista käyvästä arvosta, kun kaikki muu perintöverotus, asunto, mikä tahansa muu, arvioidaan käyvästä arvosta. En mitenkään voi pitää tätä oikeudenmukaisena varsinkin, kun kyse ei ole todellisesta perintöverotuksen ongelmasta, vaan pelkästään siitä, että hallitus taas kerran on nielaissut karvoineen kaikkineen niin Perheyritysten liiton kuin Suomen Yrittäjien esittämät lobbaukset. Kyllä minä tätä ihmettelen.

Muistan sitä eduskunta-aikaa, kun aikanaan istuin lakivaliokunnassa, ja silloista hallitusta. Myönnän, että siitä on aikaa ja kaikki silloin hallituksessa olleet puolueet ehkä eivät ole enää mukana. Mutta tälle lobbaukselle voi myös sanoa "ei". Tämä on nyt samaa — no, en nyt tiedä, käytänkö oikeita sanoja — muunneltua totuutta, kun väitetään, että perintöverotus olisi yrityksen jatkamisen ongelma. Näin ei ole. Sitä on vuosikymmeniä tutkittu, ja siitä ei ole kyse. Perintöverotuksen helpotuksessa halutaan pelkästään suosia maatilojen ja yritysten omistajia. Piste.

Anni Sinnemäki /vihr(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ilmastopolitiikan onnistumisen kannalta hallitusohjelman kirjaus energiankulutuksen kasvun taittamisesta on olennainen. Se, että onnistuisimme tässä tavoitteessa, on merkityksellistä myös sen kannalta, onnistummeko järkevällä tavalla siinä tavoitteessa, että lisätään uusiutuvan energian käyttöä. Olisiko mahdollista, että elinkeinoministeri tai pääministeri kuvailisi niitä kaavailuja, joita on tämän energiankulutuksen kasvun taittamisen saavuttamiseksi suunnitelmissa?

Raimo Vistbacka /ps(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa herra puhemies! Pääministeri ansiokkaasti puhui omassa puheenvuorossaan energiapolitiikasta ja uusiutuvasta energiasta jne. Itse jäin vaan pohtimaan sitä, että täällä ei mainita ainakaan perussuomalaisten mielestä erästä tärkeää energiamuotoa eli turvetta ja sen työllistävää vaikutusta ja sitä, millä tavoin se tällä hetkellä tuottaa energiaa ainakin tuolla maakunnissa. Sitä olisin odottanut. Millä tavoin pääministeri näkee turpeen, ja onko siinä nyt sitten EU esteenä sen tuotannon kehittämisessä?

Toimi Kankaanniemi /kd(vastauspuheenvuoro):

Herra puhemies! Valitettavasti pääministerin puhe tuli sen verran myöhään, ettei päässyt sitä varsinaisesti kommentoimaan ryhmäpuheenvuorossa. Te totesitte kuitenkin täällä, että ammatillisen aikuiskoulutuksen uudistusesityksiä on tulossa vuoden aikana, ja siihen liittyen, että myös ensimmäiset esitykset sosiaaliturvauudistuksesta tulevat ilmeisesti vuoden aikana ja näin vahvistetaan perusturvaa. Mielenkiintoista ja tärkeää kuulla, ja varmasti esimerkiksi suomalaisia lapsiperheitä ja eläkeläisiä sekä muita vähävaraisia kiinnostaa kovasti, minkälaisia muutoksia ennen Sata-komitean työn tuloksia hallitus aikoo eduskuntaan tuoda. Miten tätä eriarvoisuutta ja sitä kahtiajakoa hallitus aikoo nyt nopeasti korjata, mikä meillä on kuitenkin tosiasia? Eilen ilmeni, että lapsiperheiden verotus on Suomessa kireämpi kuin missään muussa Euroopan maassa. Pitäisi tehdä jotakin, ja samaten eläkeläiset odottavat parannuksia ostovoimansa turvaamiseen.

Matti Ahde /sd:

Arvoisa puhemies! Hallituksen kaavailema esitys perintöverouudistuksesta kyllä toimii sillä tavalla suurin piirtein kuin ed. Lapintie täällä kertoi. Onhan niin ensinnäkin, että hallitusohjelmaan oli kirjoitettu, että tämä koskisi vain todellista yritysvarallisuutta. Muistan ministeri Pekkarisen, pääministeri Vanhasen ja ministeri Kataisen vakuuttaneen, että silloin kun hallitusohjelmaa kirjoitettiin, niin kirjoitettiin niin, että yksityisvarallisuutta ei voi siirtää perinnön yhteydessä asiallisesti ottaen verovapaana tämänkään esityksen jälkeen perinnönsaajalle, joka useimmiten on mies. Se on tasa-arvolain kannalta hyvin ongelmallista, koska sisaret joutuvat maksamaan kuitenkin siitä omasta perinnöstään 16 prosenttia.

Minulla on esimerkkitapaus, korkeimman hallinto-oikeuden päätös vuodelta 2005, jossa kyseessä oli vihanneskauppias, jolla oli 102 miljoonan salkku omaisuusvarallisuutta, joka oli siirretty yritykseen, miljoona oli vihanneskauppaa ja 102 miljoonaa osakesalkkua. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksen, että vihanneskauppaan kuuluu osakesalkun pyörittäminen bisneksenä, ja se siirtyi tosi matalan verotuksen kautta suvulle perintönä. Onhan tämä ihan räikeää, kun samanaikaisesti kerrotaan, että me olemme yksi Euroopan lapsiperheitä kovimmin verottava maa. Ei tätä voi puolustaa millään, ed. Tiura. (Ed. Rajamäki: Ei todella!) Luulen, että ei hallituskaan tätä halua puolustaa, koska tätä kauhistelevat kaikki suomalaiset veroasiantuntijat, sekä porvarit että sitoutumattomat. (Välihuutoja sekä oikealta että vasemmalta) Kyllä tämä verolinja on tosi, tosi, tosi tyrmistyttävä.

Mikko Kuoppa /vas:

Herra puhemies! Pääministeri Vanhanen ilmoitti sosiaaliturvauudistuksen tulevan tehtäväksi tämän vaalikauden aikana, mutta rahoitus ollaan siirtämässä, jos sitä yleensä tulee siihen, seuraavalle vaalikaudelle. Pienituloisen taloudellisen aseman parantaminen siirretään aina seuraavien vaalien taakse, vaikka nyt olisi poikkeuksellisen pitkä nousukausi, joka antaisi hyvät taloudelliset mahdollisuudet parantaa pienituloisten asemaa. Pääministeri myönsi tuloerojen kasvaneen puhuessaan keskiviikkona 30.1. Helsingissä järjestetyssä seminaarissa. Sen sijaan, että hallitus pyrkisi pienentämään tuloeroja, Vanhanen puolustaa tuloeroja kasvattavaa politiikkaa. Lainaus: "Yhteiskuntamme laajaa enemmistöä on kannustettava eikä syyllistettävä vanhojen luokkateorioiden pohjalta."

Tämä sama sävel tuloerojen kasvattamisen puolesta on myös ministeri Kataisella. Hän lupailee suunniteltua suurempia veronalennuksia vaalikauden loppupuolella. Nyt hallitus on tuomassa eduskuntaan perintöverotuksen alennuksen maatilojen ja liikeyritysten perijöille. Varallisuusverohan poistettiin jo Vanhasen edellisen hallituksen aikana. Onko hallitus tekemässä sosiaaliturvauudistuksen ilman lisärahoitusta? On pelättävissä, että toiselta pienituloiselta siirretään rahaa toiselle eikä kokonaisuudessa tapahdu mitään olennaista parantumista.

Kaikkien puheiden takana on kannustavuus työhön. Mutta hallitus ei kerro, miten se aikoo kannustaa terveytensä menettänyttä työkyvytöntä työhön tai miten se aikoo kannustaa työtöntä, jota työnantaja ei suostu palkkaamaan, ja miten saadaan töihin alle 500 euroa kuussa saavat kansaneläkeläiset tai pienellä työeläkkeellä olevat. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapsiperheet eivät saa lainkaan helpotusta asemaansa, jos joutuvat turvautumaan kunnalliseen toimeentulotukeen. Onko tämä sitä kannustavaa politiikkaa ja välittävää politiikkaa, mitä hallitus on luvannut meidän pienituloisille kansalaisillemme?

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ensinnäkin perusturvan uudistaminen on tässä niin sanotussa Sata-komiteassa, jonka nimikin viittaa Suomen tuleviin 100-vuotisjuhliin vuonna 2017. Se antaa kuvan siitä, että tässä on kyse isosta, pitkäaikaisesta uudistuksesta. Tämän vaalikauden kehykset tiedetään, ja kehysten puitteissahan nämä uudistukset tullaan tekemään. Moneen kertaan on todettu, että jotta uudistuksesta saadaan johdonmukainen ja kokonainen, niin varmasti sen rahoitusvastuuta tulee riittämään hyvin paljon seuraavalle vaalikaudelle, koska tämän vaalikauden kehyksissä ei ole kovin paljoa varaa, mutta komitealta odotetaan ensimmäisiä esityksiä jo tämän vuoden aikana. (Ed. Laitinen: Miksi oppositiota ei ole otettu mukaan siihen valmisteluun?)

Mehän tätä keskustelua käymme tilanteessa, josta ei ole kuin noin kuusi viikkoa, kun kansaneläkkeiden pitkästä aikaa, sanotaan, aika tuntuvat korotukset, suuressa osassa maata 40 euron kuukausikorotukset, tulivat voimaan, ja hallitus on jo tälläkin toimenpiteellä luonut pohjaa tälle perusturvauudistukselle. (Vasemmalta: Kenen päätöksellä?) Uudistuksen pitää olla samaan aikaan sellainen, että se antaa osalle heikomman toimeentulon saavista mahdollisuuden työnteon kautta, kannustamalla siihen, nostaa elintasoaan, ja sitten on paljon sellaisia, joilla siihen ei ole mahdollisuutta, ja he tarvitsevat perusturvan parantamista. Ja sitä perusturvaa parannetaan sellaisella aikajänteellä ja voimavaroilla, jotka meillä on käytettävissä. On tehtävä vaan kunnollinen suunnitelma, ja sitten myös seuraavissa eduskuntavaaleissa varmaan sille haetaan myös laaja tuki, jotta se pystytään toteuttamaan.

Perintöverotuksen uudistamisen osalta jatketaan johdonmukaisesti sitä työtä, jolla uskotaan siihen, että yrittäjyyden avulla me pystymme hyvinvointia parantamaan. On kyllä pötypuhetta, jos väitetään, että perintöverotuksella ei ole ollut vaikutusta siihen, millä tavalla yritykset ovat pystyneet jatkamaan toimintaansa. Kyllä sillä on ollut vaikutuksia. Esimerkkejä arkielämästä löytyy siitä, että juuri siinä tilanteessa, kun pitäisi jatkaja löytää, jatkajan pitäisi saada, voisi sanoa, investoida ja uudistaa, laajentaa yritystä, niin tehtävänä ei ole muuta kuin maksaa valtiolle siinä välissä. (Ed. Tiura: No niin, tuliko selväksi?)

Tämä hallitusrintama hankki harvinaisen selkeän mandaatin viime vaaleissa tälle perintöverouudistukselle. Kukaan ei voi sanoa, että tätä jollain tapaa olisi pimittämällä viety eteenpäin, vaan tämä oli vaaleissa yksi pääkysymyksistä selkeillä linjauksilla, (Välihuutoja sosialidemokraattien ryhmästä) sille on mandaatti olemassa, ja siihen haetaan sellainen malli, joka ottaisi huomioon sen, että tätä yksityisvarallisuutta ei tässä otettaisi. Mehän teimme jo esityksen, joka tavallisilta palkansaajilta, erityisesti leskiltä ja alaikäisiltä lapsilta, alentaa perintöverotusta tuntuvasti, ja nyt on edessä sitten se vaikeampi uudistuksen vaihe, jossa yritystoimintaa halutaan edistää.

Turpeeseen suhtaudutaan myönteisesti ja yritetään tässä EU:n energiapaketin käsittelyssä löytää tavat, joilla turpeen käyttöä jatkossakin voidaan kehittää.

Mutta sitten varsinaiseen hallituksen äskeisen puheenvuoron pääaiheeseen, tähän talouspolitiikan analyysitilanteeseen. Hallitus pyrki kuvaamaan tämän istuntokauden alkaessa sen, että maailmantaloudessa on tapahtumassa muutos. Minusta on hyvä se, että Suomi pystyy valtiona ylijäämäisillä budjeteilla nyt panemaan sukan varteen, kun korkeasuhdanne on ollut parhaimmillaan, ja toivottavasti vielä tänä vuonnakin jää sukan varteen selvästi laitettavaa. Minä luulen, että jos tämä maailmantalouden kehitys menee niin kuin pahimmat ennusmerkit näyttävät, niin ei tule kestämään niin hirveän kauan, kun itse asiassa kiitetään sitä, että jotakin saatiin säästöön eikä mitoiteta pysyviä menoja korkeasuhdanteen kovimpien tulojen mukaan.

Puhemies:

Täällä on esitetty myöskin yksittäisille ministereille kysymyksiä. Palataan niihin hivenen myöhemmin. Käydään tätä debattia jonkin aikaa.

Liisa Jaakonsaari /sd:

Arvoisa puhemies! On hyvä, että maailmantalouden ehkä dramaattistakin käännöstä analysoidaan, ja nyt hallituksen on kiittäminen Kiinan kommunistista puoluetta, että se pitää maailmantaloutta pystyssä. Jos aikaisemmin Yhdysvaltain näin raju alasmeno olisi ollut tosiasia, niin silloin maailma olisi ollut todellisessa kriisissä, mutta nyt Kiinan kommunistit pitävät tätä maailmaa pystyssä. Tämä kuvaus oli ihan oikea ja Suomi varautuu makrotasolla ihan oikein, mutta, herra pääministeri, tilanne on nyt se, että jos tarkastellaan sitä keski- ja pienituloista, todellakin asumiskustannukset nousevat, ruuan hinta nousee, energian hinta nousee, kaikki palvelumaksut nousevat, niin tosiasiassa tilanne on se, että pieni- ja keskituloisen, varsinkin yksinhuoltajan, elintaso tulee laskemaan tässä maassa, ja tähän minusta kannattaa kiinnittää huomiota.

Ed. Tiura, te tulette monta kertaa vielä katumaan tätä maatalouden sukupolvenvaihdosuudistusta, koska uskon, että te juuri maatilan tyttärenä tulette kärsimään siitä. Toivotaan, että pidätte tätä naisten asemaa tässä asiassa korkealla ja yritätte saada hallituksen esitykseen muutoksen nimenomaan tyttärien osalta. Se on tasa-arvon kannalta erittäin huono esitys, joka liittyy tähän.

Bjarne Kallis /kd:

Herra puhemies! En voi olla puuttumatta tuohon perintöverotukseen ja hallituksen suunnitelmaan. Minusta on aivan oikein, että hallitus luopuu hallitusohjelmaan tehdystä kirjauksesta ja tulee tälle linjalle, mistä nyt on puhuttu. Mutta vielä parempi olisi ollut, jos te olisitte ottaneet sen lakialoitteen, jonka muutama kuukausi sitten tein ja joka aika pitkälle noudattaa niitä linjauksia, mistä te puhuitte, mutta johon ei kuitenkaan sisälly niitä epäkohtia, joihin ed. Ahde ja muut ovat viitanneet. Mutta todella se on lähes kopio siitä aloitteesta, ihan hyvä asia.

Ed. Ahde, ei teidän kannata kyllä liian paljon viitata tuohon oikeustapaukseen, mihin te viittasitte. Se perustuu lakiin, joka on säädetty silloin, kun sosialidemokraatit ovat olleet hallituksessa. Edellisellä kaudella lakia muutettiin niin, että pudotettiin se siihen 40 prosenttiin, ja nyt pudotetaan 20 prosenttiin ja se olisi ihan hyvä, kunhan ei tehtäisi mitään muita lisäyksiä.

Ed. Tiura, minä en kyllä tunne yhtäkään yritystä, ja sama koskee kyllä pääministeriä, milloin sukupolvenvaihdos olisi kaatunut perintöveroon. Muistakaa nyt kuitenkin, että se maksimaalinen vero vielä tänä päivänä on noin 6 prosenttia, uudistuksen jälkeen se putoaa kolmeen. Siis se on maksimi, mutta käytännössä se on kuitenkin 3 tai 1,5 prosenttia. Minä voisin antaa runsaasti esimerkkejä, milloin perintövero on noin prosentti, kaksi käyvästä arvosta. Ja jos ei sen verran ole maksukykyä, niin ei se yritys ole oikein terveellä pohjalla. Näin se vaan on.

Sitten olisin kyllä toivonut, että olisi ollut vähemmän tällaista liirumlaarumia tässä pääministerin puheessa. (Puhemies: Ja nyt tulikin 2 minuuttia täyteen!) — No joo, mutta me jatkamme sitten myöhemmin. (Naurua)

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Suurella mielenkiinnolla kuuntelin pääministerin ilmoitusta ja ajattelin, mitä uutta hallitus on huomannut vuosi sen jälkeen, kun hallitusohjelma on tehty, onko tullut joitain uusia havaintoja. Ja sitten jouduin pettymykseksi toteamaan, että ei todellakaan ole tullut. Ei ole tullut uutta havaintoa siitä, missä ihmisten arjessa ollaan, tai uutta havaintoa siitä, mitä taloudessa tapahtuu. Hallitus ikään kuin jyskyttää eteenpäin ihan siitä riippumatta, mitä tuolla kansalaisten arjessa tapahtuu. Ei tämä lapsiperheiden hätä ole kyllä kovin paljon koskettanut, ei havainto siitä, että lapsiperheille tästä vuodesta tulee tosi ankara. Enemmistö lapsiperheistä jää lapsilisien korotuksen ulkopuolelle, ja sitten päivähoitomaksut ja hintojen nousut tulevat tosi julmasti vastaan. Ei myöskään hallituksen talouslinjassa ollut mitään merkkiä siitä, että tähän käänteeseen oltaisiin varautumassa.

Sitten ylpeily tällä, että valtio lyhentää velkaa — kysyn kyllä, kuinka rehellistä se on, jos se velka siirretään kuntien otettavaksi. Viime syksynä kävimme tästä keskustelun. SDP esitti, että vahvistettaisiin kuntataloutta, sitä kautta terveydenhuollon, vanhustenhoidon ja myös päivähoidon palvelujen järjestämistä. Ja siihen te ette olleet valmiit, eikä näköjään nyt ole mitään muutosta odotettavissa. Toistasataa kuntaa nostaa veroäyriä, tinkii palveluista, ja ensi syksynä tulee sata kuntaa lisää. Siinä on se viesti, jonka te todellisuudessa lähetätte. Ette ole tehneet mitään johtopäätöksiä menneen vuoden kehityksestä.

Martti Korhonen /vas:

Arvoisa herra puhemies! Tuosta on helppo jatkaa, mitä puheenjohtaja Heinäluoma sanoi. Kyllähän teidän linjanne nyt on yksiselitteinen linja: verot köyhien maksettavaksi. Se verojenmaksu kohdistuu sieltä kuntaverojen kautta, palvelumaksujen kautta, kiinteistöverojen kautta, energiaverojen kautta. Ja te täällä ylpeilette sillä, että joillakin ovat nousseet eläkkeet 20 euroa tai 40 euroa. Ovat nousseet, sitä ei kiistetä. Se on hyvä saavutus. Mutta jos menot nousevat kaksin- tai kolminkertaiseksi, niin olennaistahan on se, mitä sinne käteen jää. Jos te katsotte, mitä oikeasti elämässä tapahtuu, niin te olette nyt jääneet kyllä jonkunnäköiseen norsunluutorniin tuon oman näkemyksenne kanssa. Se ei ole tätä realismia, jota elämä kuvaa kumminkin.

Siihen liittyy myös se, että te ette viime viikolla ollut täällä, kun käytiin keskustelua kyselytunnilla, mitä on tapahtumassa verotuksessa. Selvää palkkatuloa siirretään osinkotulojen alle pääomatuloksi. Se on puhdasoppista veronkiertoa, ja te katsotte sitä tumput suorina. (Ed. Jaakonsaari: Veron suunnittelua!) Annatte sen tapahtua ilman, että te haluatte siihen puuttua. Aivan sama tilanne on varallisuusveron osalla. Aivan sama tilanne on perintöverojen osalla. Kyllä tässä nyt käy vaan niin, että se köyhä kansa maksaa ja tämän maan rikkain väestönosa ottaa kaiken maksimaalisen hyödyn, ja te puhutte jostakin keskustalaisuudesta tai alkiolaisuudesta. Missä se näkyy? Ei se näy missään, herra pääministeri, ikävä kyllä.

Onhan tässä hyviä merkkejä, mutta kun taloudessa on tapahtumassa aivan selvä liikahdus sinne huonompaan suuntaan. Nyt olisi ollut se mahdollisuus nimenomaan köyhintä väestönosaa helpottaa, sinne lapsiperheille, työttömille, eläkeläisille, opiskelijoille, eikä vaan pelkkiä korotuksia, koska ne korotukset realisoituvat kuntatalouden kautta, ikävä kyllä. Osalla kunnista menee hyvin. Sekin on kiistaton tosiasia, mutta kuntien väliset erot ovat valtavat, ja ne kasvavat yhä voimakkaammin.

Tuomo Hänninen /kesk:

Arvoisa puhemies! Ammattitaitoinen työvoima ja osaamisen taso ovat tärkeimpiä menestystekijöitä alueilla. Ja koulutuspolitiikassa tällä vaalikaudella on minusta kolme tärkeätä kysymystä.

Ensiksi: Korkea-asteen koulutuksen rakenneuudistuksessa tehdään suuria uudistuksia. Innovaatioyliopisto on tuonut mukanaan muitakin isoja hankkeita, mutta myös hyvät rakenteet on siellä säilytettävä.

Toiseksi: Aikuiskoulutuksen merkitys tulee edelleen korostumaan. Työryhmältä, joka valmistelee asiaa, odotan selkeitä esityksiä, ja oma käsitykseni on, että uusi työ- ja elinkeinoministeriö tarvitsee koulutusta omaksi työkalukseen, myöskin tutkintotavoitteista koulutusta.

Kolmas koulutuksen sektori, joka on tärkeä, on vailla koulutusta olevien ja syrjäytymisuhan alla olevien nuorten koulutus. Tänne pitää ehdottomasti nyt luoda uusia käytäntöjä, niin että saadaan se koulu vietyä loppuun saakka.

Sampsa Kataja /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma on väärässä siinä, että tässä nykyinen hallitus ei olisi katsonut tulevaisuuteen ja osannut reagoida maailmantaloudessa tapahtuneisiin muutoksiin. On ollut aivan oikea linja, että valtio on lyhentänyt velkaa ja varautunut nimenomaan siihen, että kun talouden käänne on tapahtumassa — kun se taantuma, mahdollinen sellainen, alkaa purra, jos alkaa — niin silloin on mahdollisuus erilaisiin elvytystoimiin. (Ed. Jaakonsaari: Mutta ihmiset köyhtyvät!)

Samaan suuntaan toimii myös tämä yritysten sukupolvenvaihdosten verojen keventäminen. Kun yrityksillä on mahdollisuus parempaan työllistämiseen nimenomaan kotimaassa jatkossa, niin pääsemme huomattavasti parempiin tuloksiin myös sillä sektorilla, mitä ed. Heinäluoma peräänkuulutti. Ja konkreettisia esimerkkejä löytyy kyllä siitä, että yritystoimintaa on laajennettu muun muassa ulkomaille siitä johtuen, että kotimaassa sukupolvenvaihdosten verotus on ollut liian kireää. (Ed. Ahde: Se on Euroopan yksi alhaisimmista!)

Mitä sitten tulee tasavertaisuuteen muiden perinnönsaajien kanssa, niin siinä olen kyllä samaa mieltä, että pidemmällä tähtäimellä kaikki perintövero olisi syytä poistaa.

Miapetra Kumpula-Natri /sd:

Arvoisa puhemies! Tässä on miellyttävä luku 6,7 prosenttia, ja siitä on hyvä jatkaa. Tarvitsemme kahdenlaisia toimenpiteitä niin, että Suomen työllisyystilanne paranee, ja niin, että työntekijöitä näille markkinoille siirtyy. Mutta nyt näyttää siltä, että verouudistuksessa, mitä hallitus valmistelee, ei enää työllisyysvaikutuksille anneta sitä arvoa, joka on tähän asti perustellut ansiotuloverotuksen alentamista ja muita näkemyksiä verotuksesta. Onko teistä, pääministeri, kiusallista nähdä, miten hallituksen politiikka vaikuttaa eri väestöryhmiin? Tiedämme, että lahden toisella puolella Ruotsissa parlamentissa tutkimuslaitos tutkii hallituksen politiikan vaikutukset ihan desiileittäin, miten mikäkin väestöryhmä kokee hallituksen politiikan päätökset. Minusta meidän pitäisi Suomessa mennä tähän analyyttisempään talouspolitiikkaan, joka kertoisi totuuden siitä tarkemmin. Uskon myös, että tulevassa Suomessa, jossa työntekijöistä alkaa olla pula, on yhä merkittävämpää se, miten keskituloinen ja pienituloinen väestö saa perhepalvelut ja kokee niiden hinnat.

Pääministeri, minulla on teille toinenkin kysymys. Kun Jyrki Katainen kokoomuksen puheenjohtajana viikonloppuna esitteli jotain syöttötariffiin viittaavaa, jossa oli niin paljon ehtoja, ettei sitä syöttötariffiksi saanut kutsua, niin ymmärsittekö te, mitä hän siinä esitti? Meillä ovat sosialidemokraatit lähteneet esittämään vihreän sertifikaatin mallia, ja se oli se Ruotsissa koettu malli, kun Kataisen puhe oli, että ei syöttötariffia ainakaan Saksan-mallissa. Mutta onko näin, että sitä pitää vain syöttötariffiksi hallituskumppaneiden takia kutsua, vai mitä on tapahtumassa? Muutenkin myönnän, että on hieman hankalaa tätä hallituksen ilmastopolitiikkaa seurata, kun nyt vuoden ajan ainoa rehellinen vastaus on, että strategia on valmistelussa, ja nyt kuulimme, että se menee lähes kesään.

Erkki Pulliainen /vihr:

Arvoisa puhemies! Herra pääministeri totesi äskeisessä puheenvuorossaan, että kehys on tunnettu. Niinhän se, arvoisa pääministeri, on, se on tunnettu. Se on rakenteellisesti tunnettu sillä tavalla, että 5 miljardia euroa rahankiertoyhteiskunnassa on ulkopuolella veronkannon, ja siitä aiheutuu valtiolle 2 miljardin euron verotulomenetykset. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Jopa enemmän!) Se on ... — Jopa enemmänkin. — Ja tämähän on se, joka rapauttaa kaiken. Hallitusohjelmassa tämä asia otettiin huomioon. Tavoiteohjelmassa on kuusi kohtaa, jossa kohtana kuusi on harmaan ja mustan talouden vastainen toiminta elikkä torjuntatoimet.

Arvoisa pääministeri, minkä ihmeen takia, kun te käsittelitte nyt kaikkia muita tavoitekohtia tavalla tai toisella äskeisessä ilmoituksessanne, miksi te ette harmaan ja mustan talouden vastaista toimintaa upottaneet siihen katsaukseen? Voisitte vielä korjata virheenne ja nousta pönttöön.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Ed. Pulliaisen usein, nyt ja usein aikaisemminkin, esittämä aihepiiri on mitä vakavin ja erittäin tärkeä ala toimia, ja sillä on suoraa vaikutusta siihen, mitkä myös meidän taloudelliset mahdollisuutemme palveluiden rahoittamiseen ovat.

Finanssipolitiikan osalta ja ylipäätään sen osalta, mitä mahdollisia uusia johtopäätöksiä tästä muuttuvasta maailmantalouden tilanteesta tehdään, tässä suhteessa tämä hallituksen ilmoitus oli aika tarkkaan harkittu. Se kertoo siitä, että siis maailmantaloudessa on tapahtumassa muutos. Sen vaikutuksen syvyyttä tai aikataulua Suomessa ei vielä tiedetä muuten kuin sillä varmuudella, että myös Suomessa kasvu hidastuu.

Hallitus seuraa tilannetta, ja meillä on kyky ja mahdollisuuksia reagoida siihen. Mutta emme me tehneet sellaista ilmoitusta kuin Yhdysvalloissa jouduttiin tekemään: julistettiin iso elvytyspaketti ja samanaikaisesti keskuspankki alensi korkoja. Suomessa ei tällaisessa tilanteessa nyt olla, mutta on mahdollista, että hallituksen tulevalla taipaleella finanssipoliittista linjaa joudutaan muuttamaan, jolla muutoksella reagoidaan niihin vaikutuksiin, joita Suomeen tulee. Mutta ei sitä lähdetä ennustamaan, sen ajankohtaa eikä tasoa. Se tehdään sitten, kun siihen tarve tulee. (Ed. Tennilä: Pitää olla hyvissä ajoin!)

Suomen kohdalla meillä on käynnistymässä vuosi, jona pohjalle tulee noin 5 prosentin palkankorotukset. Meidän kotimainen ostovoimamme kasvaa poikkeuksellisen paljon, vaikka sitä jonkin verran syövät erilaiset hintojen korotukset. Siitä huolimatta palkankorotukset verrattuna inflaatioon — jokainen tuntee sen suhteen. Meillä alkaa vuosi, jolloin kotimarkkinakysyntä näiden perusfundamenttien osalta tulee olemaan vahvaa. Mutta mikä vaikutus on sitten näillä maailmantalouden uutisilla ihmisten psykologiseen käyttäytymiseen, se tullaan tässä vuoden aikana näkemään, ja hallitus tulee kaiken tämän ottamaan huomioon.

Ilmasto- ja energiapolitiikka on pitkässä valmistelussa; eduskunnalle jaetun listan mukaan selonteko annetaan kesäkuussa eduskunnalle. Me olemme odottaneet ensin komission esitykset, ja nyt on alkanut viimeistelyvaihe. Ministeri Pekkarinen on vastaamassa siihen teemaan liittyneihin muihin kysymyksiin.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Jos todellakin veroista pari sanaa, perintö- ja lahjaverosta. Ed. Ahde ja muut sosialidemokraatit, viime vaalikaudella me teimme 60 prosentin huojennuksen yritysten, erilaisten yritysten, perintö- ja lahjaveroon. (Ed. Ahde: Olisi luullut, että se riittää!) Ed. Ahde ja muut sosialidemokraatit, millä tavalla nyt tämä hallitus on muuttanut sitä pohjaa? Siten, että se tätä yleistä huojennusta kasvattaa 60 prosentista 80:een, mutta samanaikaisesti ei-yrittäjien perintöverohuojennuksen ei nyt ihan kymmenkertaiseksi, mutta melkein. Ja tämä kokonaisuus, jossa on mukana rinnan se, että 20 prosentilla tämä yleinen yrityksille menevä huojennus nousee, ja sitten vastaavasti otetaan myöskin nämä ei-yrittäjien perintöverohuojennukset ratkaisujen kohteeksi, oli mielestäni välttämätön, ja se on välttämätöntä. Ja se tehtiin, se tehtiin tämän hallituksen toimesta.

Mitä tulee näihin energiapolitiikkaa koskeviin kysymyksiin, todellakin, hallitus alun perin muuten ilmoitti, että kesällä 2008 annetaan selonteko eduskunnalle, ja tästä aikataulusta pidetään kiinni. Syyt äsken kuulitte pääministeriltä, miksi näin.

Mitä sitten tulee erityisesti energian kulutukseen ja sähkön kulutukseen, niin kyllä nämä uudet arviot, jotka on tehty, nyt kertovat, että sittenkin erityisesti sähkön kulutuksen kasvu ei olisikaan sitä, mikä sen arvioitiin olevan vielä pari vuotta sitten. Ja syy siihen on yksinkertainen. Energiatehokkuuteen ja energiansäästöön liittyvät näkymät, mitkä siellä suunnalla ovat nyt niin kuin edessä, ovat paljon rohkaisevampia kuin aikaisemmin uskottiin. Me olemme tehneet tämän hallituksen puolelta myöskin sitoumuksia energiatehokkuuden parantamiseksi tavalla, joka merkitsee sitä, että sähköä ei kulu jatkossa ihan niin paljon kuin joskus aikaisemmin on ennusteltu.

Myöskin elinkeinoelämän itsensä ennusteet siitä, miten sähkönkulutus kehittyy, kaikki nämä yhteensä laskien merkitsevät sitä, että kulutuskäyrä, joka oli aikaisemmin selvässä kasvussa, nyt 2010-luvulla näyttää asteittain pysähtyvän, tuo kasvu, ennen kaikkea sähkön osalta. Ja kun samaan aikaan sitten nimenomaan myöskin uusiutuvalla energialla tuotetun sähkön määrä selvästi tulee olemaan suurempi, kuin mihin me ed. Heinäluoman kanssa edellisen hallituksen aikaan saatoimme päästä — eivät silloin vaatimuksetkaan olleet sitä tasoa — niin sekä yhtäältä kulutus tulee vähän alaspäin ja tarjonta ylöspäin ja muille vaihtoehdoille jää näin ollen vähän vähemmän sijaa kuin aikaisemmin ennusteltiin.

Mitä turpeeseen tulee, turve on hallituksen mielestä energian raaka-aine, ja nyt sitten tämä komission päätös huomioon ottaen me yritämme mennä sisään siitä ovenraosta, jonka komission esitys jättää. Komission esitys lähtee siitä, että sellaiset nestemäisten polttoaineiden, uusiutuvien sellaisten, energiaraaka-aineet, joiden käyttö merkitsee öljyyn verrattuna päästöjen vähentymistä vähintään 35 prosentilla, siis enemmän kuin 35 prosentilla elikkä vähintään 35 prosentilla, voitaisiin hyväksyä uusiutuviksi energiaraaka-aineiksi. Ja me nyt yritämme vannottaa komission ja myöskin ennen kaikkea nyt tässä vaiheessa sitten neuvoston ymmärtämään ja hyväksymään turpeen, koska tieteellinen tutkimus osoittaa, että se voisi olla juuri tällainen polttoaine; me yritämme saada turpeen hyväksytyksi tällaiseksi.

Puhemies:

Nyt on aika ylitetty jo runsaasti.

Puhuja:

Palaan sitten myöhemmin pariin muuhun kysymykseen.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Kiitos sekä ministeri Pekkariselle että pääministeri Vanhaselle vastauksista.

Ministeri Pekkariselle pitää sanoa kuitenkin, mitä tähän perintöveroasiaan tulee, että eihän se, että verotusta kevennetään, tarkoita, että kevennetään nollaan saakka, niin että jos jossain vaiheessa ollaan sitä mieltä, että on perusteltua talouden kannalta ja ylikireän verotuksen purkamiseksi, että veroja kevennetään, niin ei se voi äärettömiin jatkua. Kyllä kaikki olettivat, jotka olivat valmiit varallisuusveron poiston hyväksymään, että Suomessa, niin kuin muissakin länsimaissa, jää jäljelle perintöverotus, jonka tuotto on aivan eri luokkaa valtiolle, ja aivan erityisesti tämä koskee suuria omaisuuksia. Kyllä tämä on häikäilemätön muutos aikaisempaan linjaan, että suurten omaisuuksien perintöverotus — maatilat ja myös yritysvarallisuus — ollaan lopettamassa. (Ed. Ahde: Ja metsätilat!) Ministeri Pekkarinen ei kertonut, että hallitus muutti linjaansa sen jälkeen, kun kaupungilla jo lobbarit olivat pitkään kertoneet, että heidän kannaltaan on järkevämpää, ettei poisteta ihan kokonaan, että tulee liian suuri meteli, tulee liian suuri meteli, niin että jätetään sinne pieni siivu.

Keskimääräinen perintövero tällä hetkellä on tuo puheenjohtaja Kalliksen aivan oikein mainitsema 6 prosenttia, käypä vero todellisesta arvosta ehkä 3. Eli yhden vuoden osinkotuotot riittävät sen maksuun. Sillä ei ole mitään tekemistä työllisyyden kanssa. Tämä on aivan huijausta, mitä täällä on yritetty veroluvuiksi kertoa.

Sitten pääministerin ilmoitukseen tästä taloustilanteesta. Kylmä tosiasia on, että hallituksen tämän vuoden linja tavallisten talouksien, kotitalouksien, kannalta muodostuu ylikireäksi. Verojen, maksujen korotukset tulevat olemaan iso pettymys, kun ihmiset huomaavat, mitä tässä tapahtuu. Asuntojen hintakehitys on nyt taittunut laskuun. Viime vuoden joulukuussa ensimmäistä kertaa tällä vuosituhannella otettiin uusia asuntolainoja vähemmän kuin vuosi sitten, 10 prosentin lasku asuntolainoissa. Kun tämä menee tajuntaan, niin tämä vaikuttaa huonolla tavalla. Kun keskimääräinen palkankorotus on runsaat 4 prosenttia ja siitä menee puolet veroihin, ollaan 2 prosentissa, ja inflaatio tulee ylittämään sen, eli ollaan pakkasen puolella. Tämä on aika kylmä havainto, kun päästään vuoden jälkipuoliskolle.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Pääministeri, te sanoitte tuossa puheenvuorossanne, että valtio ei voi pelastaa yksittäisiä tehtaita. Kemijärven ja Summan osalta näin olisi voitu tehdä. Valtiolla ja Kelalla, 35 prosenttia Stora Enson äänivallasta. Jos todellista halua käyttää sitä omistajan oikeutta puhua olisi käytetty, se olisi ollut mahdollista. Ministeri Häkämies tapasi Stora Enson johdon jo viime kesänä, niin kuin hän on kertonut. Viestiä ei vain laitettu menemään. Minusta tässä ei ole kysymys siitä, ettei voi, mutta ei ole todellisesti ollut halua vaikuttaa, ja se on asia erikseen.

Halua ei ole ollut vaikuttaa myöskään siihen, että kaikki tässä maassa pärjäävät. Suomessa on jo yli 600 000 köyhää, ja suurin syy laajaan köyhyyteen on työmarkkinatuen pienuus. Ei siis riitä se, että pienimmät äitiys- ja sairauspäivärahat on nostettu työmarkkinatuen tasolle, vaan sitä työmarkkinatukea pitää myös korottaa. Se on liian pieni. Se johtaa pakosta toimeentulotuen hakuun, ja tällainen häpeä meillä on keskellämme, eikä mitään tehdä.

Nätti-Jussi sanoi 30-luvulla Lapin jätkien tunnelmat kuvaten, että vain saha puoltaa, ja nyt on tämä sama tilanne olemassa hyvin pitkälle. Ne, joilla paljon on, ne saavat paljon lisää tuloja. Ne, joiden tulot ovat pienet, eivät saa sitä pientäkään korotusta, kuten työttömien pääjoukko on kokemassa. Kaiken lisäksi vielä verotuksessakin käy niin, että esimerkiksi juuri nyt ollaan alentamassa yrittäjien perintöveroa, mutta työttömät eivät saa sitä verohelpotustakaan, eivät killinkiäkään saa sitäkään kautta itselleen tuloa lisää. Ei tämä näin voi loputtomiin jatkua.

Antti Kalliomäki /sd:

Puhemies! Pääministeri varsinaisessa puheenvuorossaan ja nyt uudelleen voimakkaasti painottaa maailmantalouden kehitysnäkymää ja sen tarkkailun, seurannan, tärkeyttä. Totta kai, mutta tässä on koko ajan tuollainen reaktiivinen henki valtion puolella talouspolitiikassa, ja itse asiassa globaalitalouden suurin rakenteellinen vääristymä jää kokonaan huomiotta, kokonaan mainitsematta teidän puheenvuorossanne. Tarkoitan sitä globalisaation kylmää puolta, joka aiheuttaa sen, että taloudellinen valta eriytyy yhä enemmän poliittisesta päätöksenteosta, poliittisesta vallasta. Sehän merkitsee valtavia rahamääriä ulkopuolella kaiken kontrollin, sen kontrollin, jossa demokratia on perustana. Yritykset muuttavat muualle, työpaikat pakenevat, ja esimerkiksi verotuksessa — tässä on paljon nyt puhuttu verotuksesta — rakenteelliset ongelmat meillä ovat hyvin paljon perua juuri tästä isosta kysymyksestä.

Sen jälkeen kysymys kuuluu, mitä meillä hallitus ylipäänsä tekee tämän asian hyväksi. Silloinhan pitää mennä Euroopan unionin kentille, pitää mennä kansainvälisille kentille, siellä pyrkiä vaikuttamaan. Tästä en kuullut oikeastaan sanaakaan pääministerin puheenvuorossa. Siellä teidän pitää toimia aivan eri painolla kuin nyt on nähty.

Puhemies:

Pääministeri Vanhanen. — Toivon, että pysytään siinä 2 minuutissa.

Pääministeri Matti Vanhanen

Arvoisa puhemies! Toimimmeko tämän maailman kehitysnäkymän osalta reaktiivisesti vai toimimmeko ennalta? Mitä ennen muuta tulee finanssipolitiikkaan, niin jos laskusuhdanteessa tehdään elvyttäviä toimia, ne pitää ajoittaa oikeaan hetkeen, ja näin tullaan menettelemään sitten, kun se vaihe tulee. Meillähän on ennen muuta jo verohelpotuksen kautta mahdollisuuksia olemassa, mutta tällä hetkellä ei ole. Siksi tässä puheessa ei mistään sellaisista uusista toimista tehty selkoa. Meillä tämän vuoden varsinkin alkupuolen näkymä on aivan kohtuullinen muun muassa siihen liittyen, mitä viittasin äsken kotimarkkinoihin, mutta myös siihen reaalimaailmaan liittyen, mitä tiedetään teollisuuden tilauskannoista. Meillä on pitkät tilauslistat, ja seuraamme tätä hyvin tarkasti.

Näiden valtiovallan lähinnä verotoimien vaikutuksen ihmisten kulutukseen me pystymme laskemaan. Energiaveron korotus on muistaakseni noin 300 miljoonaa euroa. Sitten nämä palvelumaksujen korotukset ovat 60 miljoonaa euroa. Tämä on se mittaluokka. Tähän voidaan sitten verrata esimerkiksi pelkästään palkankorotuksia — vaikka niistä laskettaisiin verot pois, kuinka monta ei sataa miljoonaa vaan kuinka monta miljardia kertyy, (Ed. Kallis: Mutta ne kohdistuvat niin eri tavalla eri ryhmiin!) niin että kannattaa pitää nämä mittasuhteet mielessä. — On selvää, että on olemassa sitten eri ryhmiä yhteiskunnassa, joissa suhteelliset vaikutukset ovat jonkin verran erilaiset. (Sosialidemokraattien ryhmästä: Juuri näin!) Kannattaa muistaa muun muassa se, että eläkkeissä on indeksijärjestelmä, joka nämä maksujen korotukset, nämä erilaiset kustannusten nousut, ottaa viiveellä huomioon, mutta ottaa kuitenkin.

Marjo Matikainen-Kallström /kok:

Arvoisa puhemies! Hallituksen linja alentaa ansiotuloverotusta tekee nimenomaan sitä, että keskituloisten ja lapsiperheiden verotus kevenee. Juuri se on vastaus siihen, mistä julkisuudessa nyt on ollut kysymyksiä ja keskustelua, että lapsiperheet voivat huonoiten Suomessa verrattuna muuhun Eurooppaan. Samoin se, että ansiotuloverotusta kevennetään, tarkoittaa sitä, että työnteko tulee kannattavaksi ja tätä kautta parannetaan meidän hyvinvointiamme.

Verotuksesta kaiken kaikkiaan. Erilaisia ongelmia meillä on olemassa jo näihinkin tulossa oleviin veropaketteihin liittyen, mutta pitkässä juoksussa, jos tähän perintöveroasiaan ollaan puuttumassa, itse olen sitä mieltä ollut koko ajan, että meidän täytyy se perintöverotuskin pystyä poistamaan. Mutta mikä se aikataulu on, on kokonaan toinen asia.

Tänä keväänä saamme myös hallitukselta energia- ja ilmastopoliittisen selonteon. Olen sitä mieltä, että on ollut hyvä asia, ettei sitä ole tuotu kovinkaan nopeasti, eikä sitä saisi tuodakaan kovin nopeasti eduskunnan käsiteltäväksi, koska se linjaa tulevia energiapoliittisia päätöksiä. Vaikka bioenergiataakan jaossa saimmekin oikein isän kädestä, niin näistä ohjauskeinoista päätettäessä pitää asettaa ja on asetettava jäitä hattuun ja mietittävä tarkasti, mitkä ovat ne kustannustehokkaimmat ja järkevimmät ratkaisut Suomen kannalta. Nimenomaan, kuten ministeri Pekkarinenkin tässä toi esiin, hallitus on linjannut jo omassa ohjelmassaan, että turve kuuluu näihin.

Emmehän me tiedä vielä myöskään, mitkä ovat kansainvälisesti Euroopan tasolla ne linjaukset, mitkä tulossa ovat, mikä on taakanjako. Ranskan puheenjohtajuuskausi ensi syksynä tulee varmasti olemaan se käänteentekevä tekijä, mitä ennen meidän on turha olla täysin mallioppilas ja lyödä kiinni omia päätöksiämme, ennen kuin tiedämme, mitä kansainvälisesti päätetään.

Puhetta oli ryhtynyt johtamaan ensimmäinen varapuhemies Seppo Kääriäinen.

Matti Ahde /sd:

Herra puhemies! Ministeri Pekkariselle ja ed. Kallikselle haluan todeta sen, niin kuin ed. Kallis hyvin tietää ja niin kuin ministeri Pekkarinen tietää, että eipä Euroopasta, ei Amerikan yhdysvalloista löydy maata, siis meihin verrattavissa olevaa maata, maailmassa, jossa sekä varallisuusvero että asiallisesti ottaen perintöverotus on kokonaan lakkautettu. Ja sen lisäksi perintöverotuksen kautta annetaan mahdollisuus (Ed. Tiura: Löytyyhän niitä, Ruotsihan on esimerkki siitä!) perintöverosta vapautua yksityisten varojen osalta. Vaikkapa en tätä yksittäistä verotapausta otakaan esimerkiksi, on myös muita verotapauksia korkeimmasta hallinto-oikeudesta vuodelta 2006, jotka antavat mahdollisuuden yksityisvarallisuuden siirtämiseen ennen yrityksen perinnönjakoa, jolloin tämä verotus muuttuu, niin kuin ed. Kallis sanoi, asiallisesti ottaen 3,2-prosenttiseksi korkeintaan, mutta useimmissa tapauksissa sitä matalammaksi. Kaikissa muissa perinnöissä tavallinen ihminen maksaa perinnöstään 16 prosenttia veroa. Se on fakta.

Ministeri Pekkariselle vielä se, että kun hallitusohjelmaan kirjoitettiin, että aidosta yritysvarallisuudesta, niin nyt perjantaina valtioneuvoston tiedote kertoo, että valtiovarainministeriön selvitysten mukaan on mahdoton selvittää, että se voitaisiin toteuttaa vain aidosta yritysverotuksesta. Se ei ensinnäkään ole totta, se pystytään toteuttamaan, mutta hallitus ei halua sitä toteuttaa. Se on minusta yksi tosi räikeä epäkohta, kun eduskunnalle on kerrottu hallitusohjelmassa, että se koskee vain aitoa yritysvarallisuutta, joka sekin on väärin, mutta sitäkään hallitus ei nyt toteuta, ja se on todella todella suuri virhe.

Anne Kalmari /kesk:

Arvoisa puhemies! Täällä on lietsottu vielä vanhanaikaista vastakkainsasettelua yrittäjien ja palkansaajien välillä, ja haluaisin oikaista oppositiolle muutamia asioita.

Ensinnäkin köyhyysrajan alapuolelta löytyy pk-yrittäjiä, maatilayrittäjiä hyvin paljon.

Täällä on puhuttu siitä, miten verotuksella pitäisi edistää työllisyyttä, ja haluan muistuttaa oppositiota myös siitä, mistä ne työpaikat tulevat. Ne tulevat yrityksistä. Samaan aikaan kun suurteollisuus sanoi väkeä irti, työllisyyshän koheni viime vuonna 48 000 henkilöllä, ja ne työpaikat syntyivät nimenomaan pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.

Yrittäjien keskimääräinen ensimmäisen vuoden ansiotulo on huomattavasti palkansaajien keskimääräistä tuloa pienempi. Siksi ei ole itsestäänselvää, että jatkajia riskin ottamiseen ja kellonajoista piittaamattomaan työhön, yrittämiseen, löytyy. Minä olen ylpeä siitä, että sekä pk-yrityksien että maa- ja metsätalousyrityksien sukupolvenvaihdokset helpottuvat ja saadaan näin jatkajia yrityksiin. On aivan eri asia, jos perheyhtiö myydään jollekin suurelle firmalle. Se on eri asia maaseudun elinvoiman kannalta, koska silloin ostetaan markkinaosuuksia todennäköisimmin.

Metsätalous on keskustan ansiosta ensimmäistä kertaa nähty yrittäjyytenä. Yritysmäiseksi toiminnaksi on katsottava kaikki se yritystoiminta, jolla on oikeus vapaaehtoiseen MYEL-vakuutukseen. Pakollisen MYEL-vakuutuksen raja koskisi vain 15:tä prosenttia metsänomistajista, eikä sillä olisi vaikutusta pirstoutumisen ehkäisyyn ja puuhuoltoon.

Sanna Lauslahti /kok:

Herra puhemies! Verotuskysymykset varmasti tulevat jossain välissä eteen ja verohelpotukset. Palaisin ed. Matikainen-Kallströmin aiheeseen ja perheisiin.

Tämän päivän tuloverotusta ei voi missään tapauksessa kutsua perhekeskeiseksi. Tästä ei ole kuitenkaan syytä haukkua nykyhallitusta, vaan edellisiä. Lapsista saatavat vähennykset ovat marginaaliset rajoittuen lähinnä alijäämähyvitykseen. Velkansa jo maksaneet, vuokralla asuvat eivät hyödy vähennysoikeudesta mitään. Keskituloisia lapsiperheitä Suomi verottaa ankarasti. Veronmaksajain Keskusliitto vertaili yhdentoista Euroopan maan verotusta ja käytti esimerkkinä kahta palkansaajalapsiperhettä. Suomalaiselle perheelle jää verojen ja lapsilisien jälkeen keskiarvoa selvästi vähemmän rahaa käteen.

Valintainen yhteisverotus ja lapsivähennykset ovat avain perheiden hyvinvointiin. Toinen vanhemmista voisi halutessaan jäädä lasten kanssa kotiin tai tekemään osa-aikaista työpäivää. Nykyisellään osa-aikaiset työt ovat usein taloudellisesti hyvin kannattamattomia perheelle.

Myös ruuan arvonlisäveron alennus saattaa tuoda helpotusta lapsiperheen arkeen. Kolmen lapsen äitinä haluan korostaa, että on tärkeää alentaa terveellisten ruokien veroa. Alennuksia on turha kohdistaa sipseihin tai karkkeihin.

Jos ajattelemme perheitä ja perheiden tilannetta, perheessä rahareikiä riittää ja saattaa tulla tilanne, jossa tarvitaan elvyttävää taloutta. Kohdistetut tuloveron alennukset perheisiin varmasti ovat myöskin talouden dynamiikan kannalta suotuisia. On ihan kelpo ratkaisu miettiä veroratkaisuja myöskin lapsiperheiden näkökulmasta.

Eero Heinäluoma /sd:

Arvoisa puhemies! Haluan kiittää ministeri Pekkarista siitä, että hän uskollisena tyylilleen urheasti puolustaa hallitusta lähes typötyhjässä hallituksen aitiossa — se on minusta kunniakasta — ja ministeri Tuija Braxia myös siitä, että hän ajattelee, että saadaan vielä oikeusasioista tiivis keskustelu syntymään, mutta luulen, että siihen meillä ei ole nyt kovin paljon huomauttamista tämän vuoden työlistassa.

Kysyn kuitenkin ministeri Pekkariselta. Olen vähän huolestunut siitä, mitä tapahtuu täällä energiaverotuksen puolella. Viime vuoden syksyllä kävimme keskustelun windfall-voittojen verottamisesta, ja silloin, ministeri Pekkarinen, sanoitte, että ei ole voitu tehdä esitystä, kun ei ole valmista mallia olemassa, ja sitten lupasitte, että kun me toimitamme semmoisen mallin, niin pannaan sukkelaan toimeksi. Nyt se olisi siis 300 miljoonaa euroa, aikamoinen liikkumatila, ei olisi pois kotimaisesta kulutuskysynnästä, antaisi hallitukselle mahdollisuuden toteuttaa näitä uusiutuvan energian panostuksia tutkimustoimintaan. Ettei vain nyt ole käynyt niin, että siinä superministeriön perustamisvaiheessa on päässyt työhuonejärjestelyissä tai kaappien siivoamisessa tämä unohtumaan.

Kysyn ministeri Pekkariselta: Tarvitsetteko uuden kopion tästä mallista, vai voimmeko luottaa siihen, että saamme sen tänä keväänä tänne käsittelyyn?

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Kiitoksia vaan! Mieluusti olisi nähnyt jatkossakin ed. Heinäluoman myös puheenjohtajan ominaisuudessa siellä opposition puolella.

Mutta mitä tulee nyt siihen windfall-voittojen verotusmalliin, ed. Heinäluoma, ei huolta, ei kannata enempää lähettää. Meillä on nyt kaksi mallia käytössä, ja ne ovat aika lähellä toisiaan. Se ensimmäinen malli on se, joka esiteltiin siinä hallituksessa, missä te olitte valtiovarainministerinä, ja joka käsiteltiin 10.6.2006. Silloin me päätimme siinä ministeriryhmässä, jossa teidän valtiosihteerinne teitä edusti, että windfall-voittojen verotus toteutetaan, ja päätettiin, että valtiovarainministeriö valmistelee sen esityksen. Se jäi teidän silloin johtamanne ministeriön kammareihin eikä sieltä koskaan noussut ylös.

Nyt te olette kehittäneet toisen esityksen, joka on aika lähellä tuota edellistä jnp. Nyt minä voin sanoa, että meillä on sekä tämä edellisen hallituksen aikaan teidän toimestanne sinne makaamaan pantu, piiloon pantu, että nyt tämä teidän julkisesti esille tuomanne, ja kyllä näillä eväillä nyt pärjätään. Me sitten osana tätä strategian rakentamista, ihan vilpittömästi sanottuna, arvioimme, tullaanko windfall-voittoihin. Tämä osin liittyy siihen, mitä tässä eurooppalaisessa järjestelmässä tehdään.

Mutta jos vielä saan ed. Ahteelle sanoa ihan lyhyesti kertaalleen: Se, mitä perintö- ja lahjaverotuksessa nyt sitten on tapahtumassa, on se, että me otamme täällä yritysvarallisuuden kohdalla aika pienen askeleen siitä 60:stä 80:een samoilla taseilla, niillä taseilla, jotka jo silloin Heinäluoman esityksestä me otimme käyttöön. Me emme aukaise taseita. Hallitusohjelmassa puhutaan, että poistetaan kokonaan ja avataan taseet. Taseita ei nyt avata mutta ei toteuteta 100 prosentin huojennusta vaan toteutetaan 80 prosentin huojennus. Mutta samalla tämä hallitus toteuttaa ei-yrittäjien kohdalla erittäin merkittävän perintöverojen huojennuksen. Tavallista kansalaista, kun siellä perinnönjako koittaa, (Puhemies koputtaa) tullaan verotuksellisesti vastaan erittäin merkittävästi.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Haluan nyt vielä kertaalleen kiistää sen, että tämä windfall-asia olisi pantu pölyttymään. Oli selvää, että ratkaisua ei pitänyt tehdä vaalien alustunnelmassa vaan se vaatii vastuullisen päätöksenteon hetken. Mutta niin kuin ministeri Pekkarinen tietää, niin olin kannattamassa sitä, että tämä asia ensinnäkin selvitetään ja siinä hengessä, että löydetään malli, joka voidaan toteuttaa. Nyt semmoinen malli on olemassa. Teillä oli erinomaisen hauska vastaus niin kuin aina, ja niitä on kiva kuulla, mutta kiinnitän huomiota siihen, että viimeksi te sanoitte, että tämä asia on teidän puoleltanne ikään kuin periaateasiana selvä. Nyt kun kuuntelin teitä, te sanoittekin, että tätä vielä selvitetään. Tätä siis vielä selvitetään, eli ei olekaan selvää, oletteko te itsekään tällä kannalla, että voitaisiin oikeudenmukaisuutta lisätä ja ottaa tämä ansioton arvonnousu yhteiskunnan käyttöön ja rahoittaa sillä tarpeellisia asioita niin kuin esimerkiksi uusiutuvan energian tutkimustoimintaa.

Kysyn siis: Mikä se teidän kantanne, ministeri Pekkarinen, loppujen lopuksi on? (Puhemies koputtaa) Oletteko te tuomassa tämän windfall-veroesityksen tänne eduskuntaan vai ette?

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Tämä oli kyllä selkeyttävä puheenvuoro ed. Heinäluoman kohdalla, koska minulle jäi kyllä viime vaalikauden loppupuolella täysin yksiselitteisesti se kuva, että te ette kuuna päivänä halunnut koskaan toteuttaa sitä esitystä, minkä ministerivaliokunta silloin yksimielisesti päätti valtiosihteeri Rauhion ollessa teidän puolestanne siinä ministerivaliokunnan kokouksessa.

Minä sanoin, kun tämä asia oli tässä joku kuukausi esillä, että tätä asiaa selvitetään osana tämän strategian tekemistä. Miksi vieläkään ainakaan minulla ei ole valmiutta lopullisesti sanoa? Siitä yksinkertaisesta syystä, että minulla ei ole — ja jos jollakin on parempi tieto seuraavasta, niin kertokoon täällä, mutta minulla ei ole — ihan tarkkaa tietoa siitä, mitä se merkitsee nyt, kun eurooppalaisessa päästökauppajärjestelmässä mennään nimenomaan energiasektorin osalta Euroopan laajuiseen yhteen yhteiseen huutokauppajärjestelmään. Sehän on rakennettu nimenomaan sitä silmälläpitäen, että sillä pyritään nyt leikkaamaan näitä windfall-voittoja pois. Onko sen teho riittävä näitten windfall-voittojen, joiden kohdalla me molemmat tunnistamme, että niitä on, leikkaamiseksi vai ei, (Puhemies koputtaa: Minuutti!) se arvioidaan, ja kun se on arvioitu, niin minä olen valmis tässä asiassa olemaan aktiivinen.

Eero Heinäluoma /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Jotta tämä asia tulee selväksi, niin ymmärrän niin, että ministeri Pekkarinen puhuu vuoden 2012 jälkeisestä ajasta. (Min. Pekkarinen nyökkää) — Kyllä.

Kysynkin: Mikä estää teitä toimimasta sitä ennen, koska windfall-voittoja kertyy joka ikinen päivä ja joka ikinen vuosi tämä 300 miljoonaa euroa jää saamatta? Me tiedämme, miten nämä pelisäännöt ovat vuoteen 2012 saakka. Siinä on pitkälti yli miljardin potti, josta nyt puhutaan.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Heinäluoma oli ihan oikeassa siinä, että tämän paketin sisältö tarkoittaa nimenomaan aikaa tuosta eteenpäin, mutta se kuitenkin linjaa sen keinoston, mitä Euroopan tasolla ollaan käyttämässä, ja siinä tehdään linjaratkaisut, kun käsitellään tätä kokonaisuutta näissä erilaisissa neuvostoissa. Kun siellä selviää se näkemys, mihinkä Euroopan unioni on siis yhteisesti päätymässä, niin minä olen valmis sen jälkeen täällä katsomaan myös sitä aikaa, joka on tästä vuoden 2013 ensimmäiseen päivään asti.

Bjarne Kallis /kd:

Arvoisa herra puhemies! Vielä noista sukupolvenvaihdoksista. On helppo liioitella, on helppo vähätellä, mutta minä otan nyt ihan konkreettisen esimerkin. Olimme syksyllä muun muassa ed. Salon kanssa eräässä kunnassa, jossa syntyi keskustelua sukupolvenvaihdoksista. Kysymyksessä oli maatilan siirto. Pellon käypä arvo on siinä kunnassa 5 000 euroa ja verotusarvo 500 euroa. Kun sukupolvenvaihdos tapahtuu, niin huomioidaan tänä päivänä vielä 40 prosenttia, joka merkitsee 200 euroa, ja siitä maksimivero 16 prosenttia eli 32 euroa per hehtaari ja vero käyvästä arvosta 0,6 prosenttia. 0,6 prosenttia käyvästä arvosta. Kuka voi tämän jälkeen väittää, että 0,6 prosentin vero estäisi sukupolvenvaihdoksia? Ei kannata liioitella, ei kannata vähätellä. Kyllä minusta myöskin vasemmalla puolella vähän pelotellaan sillä, että jos ei se nyt johtaisi katastrofiin, niin on liian suuri tämä helpotus. Ei se helpotus, kun siirrytään 60 prosentista 80 prosenttiin, paljon tätä tilannetta muuta, mutta älkää tulko sanomaan, että perintövero on ollut esteenä sukupolvenvaihdoksille.

Janina Andersson /vihr:

Arvoisa puhemies! On erittäin suuri ilo kuunnella täällä debattia windfall-verosta, ja odotamme ilolla nyt jompaakumpaa mallia vähitellen sitten pöytäämme tänne. Muutenkin haluaisin sanoa, että ilmastonmuutoksessa, jos missä, kai haluamme olla mallioppilaita. En todellakaan usko, että emme haluaisi olla. Kai meille on tärkeämpää pysäyttää ilmastonmuutos kuin se, että yritämme kiemurrella niin pienellä vaivalla kuin mahdollista. Tässä ei ole kysymys vaan siitä, että me yritämme toteuttaa EU:n päätöksiä, vaan me oikeasti haluamme tehdä sen asian omasta tahdostamme.

Kun tullaan tähän ennaltaehkäisyyn ja meidän tulevaisuuteemme ja meidän vanhenevaan väestöömme ja terveyteemme, niin todellakin tämän terveellisen ruuan kohdalla, niin kuin täällä otettiin esiin, pitäisi alentaa veroa juuri niin, että se kohdistuu terveelliseen ruokaan, ja taas korottaa siinä, missä on epäterveellisyyttä. Paitsi että me autamme ihmisiä valitsemaan terveellisen elämän, näin säästämme myös rahaa tulevaisuudessa. Se, mikä tässä on eriarvoista, on erittäin vakava asia, on ollut pitkään vakava. Sen lisäksi, että on ihmisten välillä eriarvoisuutta, on myös kuntien välillä. Tämä myös vaikuttaa suuresti lapsiperheisiin ja muihin, jotka tarvitsevat palveluita. On näköjään niin, että on erittäin suuri ero, missä asuu, missä kunnassa, siinä, mitä voi odottaa kunnalta. Tämä ei ole oikein.

Pentti Tiusanen /vas:

Herra puhemies! Täällä edellinen valtiovarainministeri Heinäluoma ja nykyinen teollisuus- ja elinkeinoministeri Pekkarinen käyvät ikään kuin lämpimikseen keskustelua windfallista. Mielestäni se on turhaa. Ilmaston lämpeneminen on muutenkin jo aivan kyllin pitkälle mennyt.

Haluaisin todeta tuohon turpeeseen sen, että suomalaista talonpoikaa ei ole koskaan sidottu turpeeseen, mutta nyt Vanhasen toinen hallitus kyllä on sitomassa Suomen nimenomaan turpeeseen ja Suomen energiatuotannon, mikä ei ole ekologista. Ministeri Pekkarinen, tiedätte senkin, että Vtt:n tutkimuksia on aika kummalla tavalla siteerattu valitettavasti muun muassa talousvaliokunnan mietinnössä.

Lopuksi: Pääministeri on poissa, mutta hän totesi, että mitään päästötöntä tai vähäpäästöistä energialähdettä ei suljeta pois. Mutta valitettavasti tämä Kollaja-tapaus, joka nyt on esillä nimenomaan niin, että ympäristöministeriö on antanut mahdollisuuden Pohjolan Voimalle aloittaa hyvän menettelyn alueella, joka on koskiensuojelulain piirissä, on erittäin kyseenalainen. Mitä vastaatte tähän, ministeri Pekkarinen?

Tuomo Puumala /kesk:

Arvoisa puhemies! Hallitus jatkaa vastuullista politiikkaansa vuonna 2008, kuten olemme kuulleet. Erityisen iloinen olen siitä, että talouspoliittinen ote on vahva ja realistinen. Uskon ja toivon, että hallituksella ei mene sormi suuhun siinäkään tapauksessa, että maailmantalouden suhdanteet heijastuisivat Suomeen luultua pahemmin. Kuten tiedämme, monet suomalaisista asuntovelallisista ovat nuoria perheitä ja tuoreiden tilastojen mukaan heidän velkataakkansa on entistäkin suurempi. Tästä meidän on kannettava vastuuta, ja hallituksen on oltava valmis vastaamaan haasteeseen jo vuonna 2008.

Arvoisa puhemies! Tänä vuonna valmistellaan myös korkeakoulujen rakenteellinen uudistaminen ja uusi yliopistolaki. Siitä tänään ei ole keskusteltu juuri ollenkaan. Myös yliopistokeskusten ja maakuntayliopistojen rooli on vahvasti esillä. Hallituksen on syytä muistaa, että koulutuspolitiikka on myös aluepolitiikkaa. Koko maan kattavalla laadukkaalla koulutuksella on suuri merkitys Suomen pärjäämiselle kansainvälisessä kilpailussa. Olen vakuuttunut, että hallitus pitää näitä asioita hallitusohjelman mukaisesti ohjenuoranaan tämän vuoden toimenpiteitä suorittaessaan.

Petri Salo /kok:

Arvoisa herra puhemies! Sekä opposition että hallituksen puolelta on tullut kumminkin huolestuneita talousmerkkejä siitä, että suomalainen talouskasvu hiipuu. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että myöskin suomalaiset verotulot hiipuvat. Oppositio ei ole kuitenkaan osoittanut vastuuta siinä mielessä, että se olisi kertonut, miten tässä tilanteessa, jos meidän verotulot hiipuvat, vastataan tulevaisuuden haasteisiin, missä väki ikääntyy ja tarvitsemme osaavaa työvoimaa. Ratkaisuna on ollut ainoastaan se, miten lisätään julkisia menoja, kuten esimerkiksi budjetin yhteydessä 700 miljoonaa euroa pelkästään kuntien valtionosuuksiin siihen päälle, mitä valtio jo ennestään antoi.

Toisekseen, kun tässä on puhuttu varallisuusverosta ja varsinkin perintöverosta, niin minä muistutan kuitenkin, että Ruotsin kansankodissa sosialidemokraatit olivat sitä mieltä, että perintöverosta voidaan luopua, ja siitä luovuttiin. Siellä jätettiin varallisuusvero. Suomen sosialidemokraatit olivat viime kaudella sitä mieltä, että suurin ongelma Suomen elinkeinoelämälle on se, että meillä on varallisuusvero, ja tekivät kaikki työnsä sen poistamiseksi. Minä olisin seurannut enemmän tätä ruotsalaista sosialidemokratiaa kuin tätä suomalaista sosialidemokratiaa.

Kimmo Kiljunen /sd:

Arvoisa puhemies! Ed. Tiura omassa ryhmäpuheenvuorossaan arvosteli oppositiota liian kärjekkäistä puheenvuoroista. Tulee vähän sellainen tilanne, ettei tiedä, uskaltaako hallitusta täällä enää edes arvostella. Kun ei uskalla arvostella, niin täytyy hallitusta ja pääministeriä kiittää: puheenvuorossa oli aivan erinomainen korostus työllisyyspolitiikassa ja työllisyyden huolehtimisessa, näin sanoissa.

Ministeri Pekkarinen, nämä teot tietysti tässä meitä myöskin huolestuttavat. Me olemme juuri jättäneet välikysymyksen myöskin tästä omistajapolitiikasta. Te olette korostanut, ministeri Pekkarinen, useissa eri yhteyksissä historian kuluessa — voidaan katsoa teidän puheenvuoroistanne — yritysten yhteiskuntavastuuta. Meidän suurimmat yrityksemme tekevät erinomaisia raportteja myöskin yhteiskuntavastuusta. Onko itse asiassa, ministeri Pekkarinen, valtio ainoa omistajataho, jolta yhteiskuntavastuuta ei edellytetä, joka siis toimiessaan pörssiyrityksessä omistajana on ainoastaan kiinnostunut siitä sijoitetulle pääomalle saadusta tuotosta? Haluaisin tätä nyt peräänkuuluttaa vakavasti.

Täällä myöskin ed. Salo sanoi, että oppositio ei kanna huolta siitä, miten verotulot jatkossa saadaan hoidettua. Täällä on käytetty myöskin puheenvuoro, jossa on pohdittu veropohjan laajentamista. Siitähän me olemme puhuneet. Minä otan yhden esimerkin, joka ei täällä keskustelussa ollut lainkaan esillä: Ed. Pulliainen puhui 5 miljardista, jotka ovat harmaassa taloudessa. Minäpä puhun siitä 500 miljardista, joka on se liikevaihto, mikä Helsingin Pörssissä vuosittain tapahtuu. Siis 500 miljardia euroa on se taso, millä osakekauppoja Helsingin Pörssissä käydään. Meidän bruttokansantuotteemme, arvoisa puhemies, on 170 miljardia euroa. Tämä 500 miljardia euroa Helsingin Pörssissä ja siellä tapahtuva arvon luonti on täysin verokohtelun ulkopuolella. Meillä ei ole varainsiirtoverojärjestelmää, kuten esimerkiksi Lontoon pörssissä se on 0,5 prosenttia. Jos se olisi Helsingin Pörssissä, me saisimme verotuloja Helsingin Pörssistä 2,5 miljardia euroa. Täällä meillä on (Puhemies: 2 minuuttia!) tietenkin ne vakavat asiat, joihin me voimme päästä kiinni verotulopohjan laajennuksella.

Oras Tynkkynen /vihr:

Arvoisa puhemies! Sekä pääministerin ilmoituksessa että kaikkien hallitusryhmien ryhmäpuheenvuoroissa ja myös vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattienkin ryhmäpuheenvuoroissa ansiokkaasti puututtiin ilmasto- ja energiapolitiikassa edessä oleviin haasteisiin. Sitä suuremmalla ihmetyksellä kuuntelin sosialidemokraattien ryhmäpuheenvuoroa, jossa ei sanallakaan viitattu ilmastoon ja ympäristöön — ja korjatkaa, ed. Filatov, jos kuuntelin huonosti. 5 minuuttia on tietysti lyhyt aika, mutta se pakottaa ryhmän tekemään valintoja, ja se on aika paljastavaa, minkälaisen valinnan sosialidemokraatit omassa ryhmäpuheenvuorossaan tekivät. Ilmastonmuutos, ihmiskunnan ehkä suurin uhka, jätettiin jälleen kerran täysin huomiotta.

Ed. Kumpula-Natri harmitteli sitä, että kun kysytään ilmasto- ja energiapolitiikan toimenpiteitä hallitukselta, niin aina viitataan ilmasto- ja energiastrategiaan. No, ei se nyt ihan näinkään mene. Muistutetaan vielä hieman: 300 miljoonaa euroa energiaveroihin, auto- ja ajoneuvoveroon molempiin päästöporrastus, tuuliatlaksen rahoitus, suurten kaupunkien joukkoliikennetuki. Kyllä hallitus on jo tässä lyhyellä alkutaipalellaan tehnyt paljon ilmastonmuutoksen torjumiseen tähtääviä toimenpiteitä, ja niitä tulee lisää sitten, kun strategia saadaan eduskunnan käsittelyyn.

Windfall-verosta: On aivan totta, että päästöoikeuksien huutokauppa poistaa sen windfall-voiton, joka perustuu ilmaiseen päästöoikeuksien alkujakoon, mutta se ei poista sitä windfall-voittoa, joka kertyy vanhan ydinvoiman ja vesivoiman tuottajille. Jos siihen halutaan puuttua, niin kuin todennäköisesti olisi ihan perusteltua, niin siihen kyllä tarvitaan joko erillinen vero tai jokin muu vastaava ratkaisu. Sitä tämä komission sinänsä mainio ilmasto- ja energiapakettikaan ei tule ratkaisemaan.

Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Ed. Kimmo Kiljuselle ensinnäkin siitä, että 2,5 miljardia löytyy katetta yhtäkkiä: Nyt täytyy kyllä sanoa, että ei tämä nyt ihan näin helppoa ole. Minä toivon, että ed. Kiljunen tarkoitti, että se nyt on tämmöinen niin kuin teoreettisen teoreettinen laskennallinen juttu mutta ei nyt kovin vakavasti otettava tämmöisessä paikassa esitettäväksi. Minäkin olen joskus ollut sitä mieltä, ja olen tänäkin päivänä, että jos olisi joku Tobinin veroidea ajettavissa läpi koko maailman, niin se on ihan eri juttu, mutta kun sellaista ei ole ajettavissa. Kyllä tämä on juttu, joka ei nyt vaan kerta kaikkiaan toimi. En viitsi jatkaa. (Ed. Kimmo Kiljunen: Tehkääpä selvitys!) — No, me nyt tiedämme, että sillä hetkellä me menettäisimme koko markkinapaikan. Siinä ei ole kahta puhetta sen jälkeen, jos tällaiseen menettelyyn mennään. (Ed. Kallis: Lontoossahan on vero!) — Lontoolaiset veisivät nekin työpaikat, mitkä nyt ovat kumminkin täällä meidän markkinapaikassamme, taikka ne menisivät jonnekin muualle jnp. Kyllä jokainen tietää tämän.

Mitä tulee vielä tähän yhteiskuntavastuuseen, niin myös kaikki valtion enemmistöomisteiset yhtiöt ovat mukana (Puhemies: Minuutti!) niissä sopimuksissa, mitkä on tehty valtiovallan ja suomalaisen elinkeinoelämän kanssa.

Esko-Juhani Tennilä /vas:

Arvoisa puhemies! Täällä käy semmoinen yleinen hyrinä pohjalta, että hyvin menee. Osalla menee hyvin, oikeinkin hyvin, ja osalla menee kohtuullisesti, ja osalla ei oikeastaan mene mitenkään eli tilanne on hyvin ankea. Yli 600 000 köyhää on tässä maassa, ja se ei esimerkiksi välity ollenkaan tähän keskusteluun mukaan. Me joudumme ainoana ryhmänä nähtävästi puolustamaan tätä porukkaa. On keinot, joilla tätä köyhyyttä Suomesta voidaan vähentää ja se voidaan poistaa, mutta niihin toimiin ei vaan ole halua. Työmarkkinatukea ei ole korotettu vuoden 2001 jälkeen kertaakaan, ja se on suurin syy tähän köyhyyteen. Siihen on nyt sidottu pienimmät äitiys- ja sairauspäivärahat, se oli pieni askel eteenpäin, mutta se työmarkkinatuki on liian pieni, ja näin iso porukka on niin olemattomilla tuloilla.

Tässä verokeskustelussakin näkyy sama. Niille, joilla on jo aika hyvin, pitäisi saada lisää verohelpotuksia, mutta esimerkiksi työttömät, niin kuin jo totesin aikaisemmin, eivät saa edes niitä. Päinvastoin, kuntaverot nousevat ja vero kiristyy näillä kaikkein huono-osaisimmilla. Tämä pitäisi nähdä myöskin semmoisena isona kysymyksenä eli suomalaisen eheyden murtumisena uudelleen, ja sieltä tulee sitten toiset ongelmat eteen. Sisäministeriö toi jo neljä vuotta sitten esille sen faktan, että syrjäytyminen on Suomen pahin turvallisuusuhka. Ei siihen reagoida mitenkään. Sieltä tulee tätä väkivaltaa tähän suomalaiseen yhteiskuntaan, kun ihmiset menettävät kaiken, näköalansa, toivonsa, ja kaikki on huonosti. Pitäisi herätä ajoissa, mutta ei sitä vaan näytä tapahtuvan.

Tarja Filatov /sd:

Arvoisa puhemies! Olisin vain todennut ed. Tynkkyselle, että jos puheenvuoroja mitataan yhdellä tai kahdella lauseella, mitä niihin on laitettu sisään, niin se ei kyllä välttämättä niiden sisällöstä paljon kerro. Samalla logiikalla voisi ajatella, että vihreitä ei kiinnosta eriarvoistuminen tässä yhteiskunnassa ollenkaan, koska sitä ei mainittu millään tavalla vihreiden ryhmäpuheenvuorossa. Mutta sen sijaan ilmastopolitiikasta sosialidemokraatit ovat nostaneet moneen kertaan keskustelua tässä salissa, ja windfall-vero on yksi osa sitä kokonaisuutta, jolla pyritään myös tätä rahoituspuolta hoitamaan.

Mutta itse asiassa, kun meillä on käsillämme pääministerin ilmoitus, se miksi kauan sitten pyysin jo puheenvuoron, liittyy tähän talouspolitiikan logiikkaan. Kun päivähoitomaksut nousevat työssä käyvillä lapsiperheillä, joiden ostovoimaa syövät samaan aikaan ne maksut, jotka tulevat ympäristöpoliittisesti ihan perustelluista syistä liikkumiseen ja esimerkiksi asumisen kustannuksiin, ja kun tähän samaan lykätään sitten muilla perusteilla tehtyjä maksujen nousuja ja toisella kädellä sitten yritysten ja maatilojen verotusta ollaan keventämässä sukupolvenvaihdostilanteissa niin voimakkaasti, voidaan jo kysyä, onko tässä oikeudenmukaisuudella enää mitään tolkkua.

Sitten tähän isoon talouspoliittiseen linjaan. Pääministeri oli reilusti ja aivan oikein huolissaan siitä, mitä kansantaloudessa tapahtuu, mutta samaan aikaan hän jätti huomiotta sen, että kunnat velkaantuvat, puhui ainoastaan tulevaisuuteen varautumisesta, mutta ei näe sitä, että kunnat maksavat sitä taakkaa jo nyt tässä tilanteessa. Ja kun on esimerkiksi tämä suuri hallituksen liikkeelle laittama uudistus, joka liittyy Sata-komiteaan ja sosiaaliturvan uudistukseen, niin eikö ole äärimmäisen huolestuttavaa se, että maalataan talouteen mustia merkkejä ja sanotaan, että tämä koko uudistus rahoitetaan sitten seuraavalla kaudella, kun tämän vuoden ja tämän kauden kehys on liian tiukka? Jos meillä on edessämme aleneva talous, niin en usko, että seuraavasta rahoitetaan silloin tällä hetkellä tehtyjä suunnitelmia sosiaaliturvaan (Puhemies koputtaa) Siksi tämä täytyy katsoa kestävälle pohjalle.

Henna Virkkunen /kok:

Arvoisa puhemies! Keskustelussa on nyt pääministerin ilmoitus hallituksen tämän vuoden politiikasta, ja kyllä aivan samoin kuin ed. Tynkkynen katson, että ilmastopolitiikka on tämän vuoden se ehkä keskeisin aihe, ja näin kaikki ryhmät ovat myös katsoneet sosialidemokraatteja lukuun ottamatta.

Maailmanpolitiikassa olemme siirtyneet globalisaatiokeskustelun ajasta selkeästi ilmastonmuutoskeskustelun aikaan, ja tämä tulee varmasti jatkumaan pitkään, niin suuret haasteet ovat maailmanlaajuisesti tässä edessä. Siinä mielessä olikin mukava kuunnella ministeri Pekkarisen varsin optimistista puheenvuoroa oikeastaan, kun hän kuvaili sitä, miten Suomessa pyritään näihin tavoitteisiin vastaamaan. Ja kyllä varmasti Suomelta, kuten yleensä kehittyneiltä teollisuusmailta, onnistuu tämä päästöjen vähentäminen. Me pystymme näihin toimenpiteisiin, meillä on tietoa ja toimialan valikoimaa tässä käytössä, ja on aivan järkevää, että me nyt huolellisesti kartoitamme nämä uusiutuvat energialähteet ja pohdimme huolellisesti keinot, miten saamme näitä uusiutuvia energialähteitä paremmin markkinoille. Ennen kaikkea pohdimme ne keinot sekä ympäristön että talouden kannalta.

Yhä suurempaa huomiota tulisi kyllä kiinnittää tähän energiatehokkuuteen ja ennen kaikkea yhdyskuntarakentamiseen, maankäytön suunnitteluun kaupunkiseuduilla, tehdäänkö sitä tällä hetkellä järkevästi, niin että asumista ja liikennettä yhteensovitettaisiin ympäristön ja talouden kannalta parhaalla mahdollisella tavalla, niin että rakentamisessa, kiinteistöissä, liikenteessä otettaisiin tuo energiansäästöpotentiaali huomioon. Mielestäni tällä hetkellä näin ei tehdä, ja tähän pitää hallituksen erityisesti osana ilmasto- ja energiapolitiikkaa nyt paneutua.

Pia Viitanen /sd:

Arvoisa herra puhemies! Täällä ed. Sinnemäki omassa ryhmäpuheessaan sanoi, että näyttäisi siltä, että täällä on koko eduskunta täynnä vihreitä. Me sosialidemokraatit olemme hivenen huolissamme siitä, että näyttää siltä, että hallituksessa päinvastoin sitten ei olisikaan yhtään vihreää. Nimittäin kyllähän tässä niin on, että me voimme puhua kovasti tästä ilmastonmuutoksesta ja sen merkityksestä, mutta valitettavasti ne teot, mitkä tähän asti hallituksella ovat olleet tämän asian suhteen, eivät ole olleet vakuuttavat. Tämä on minusta äärimmäisen huolestuttavaa.

Kun täällä puhuttiin mandaateista, millaisia mandaatteja kukakin on äänestäjiltä saanut, niin minä olen kyllä aivan varma, että esimerkiksi vihreät eivät ole saaneet sellaista mandaattia äänestäjiltä, että he samaan aikaan suosivat yksityisautoilua ja jättävät joukkoliikenteen täysin heitteille: raiderahat uupuvat, isojen kaupunkien joukkoliikennetuki uupuu. Enkä usko, että ihan sitäkään mandaattia on annettu, että täällä käydään jatkuvasti keskustelua siitä, tuleeko Vuotos tai Kollaja ja mitä tässä näiden asioiden kanssa tapahtuu. Eli kyllä tämä ympäristöpoliittinen puoli on äärimmäisen ohutta yläpilveä valitettavasti nyt. On hienoa, jos hallitus on valmis tulemaan näille sosialidemokraattisille ympäristölinjoille, joita jo joulukuussa esitimme, esimerkiksi tämän windfall-veron suhteen. Siellä on myös tämä kaatopaikkavero, eli siis yksityisille kaatopaikoille ulotettaisiin jäteveroa. Siellä on monia hyviä ympäristöpainotuksia sisällä. On äärimmäisen positiivista, jos nyt tälle linjalle hallitus sitten päätyy tässä tulevassa harkinnassaan.

Lopuksi haluaisin ed. Tiuran ryhmäpuheenvuoroa hivenen hämmästellä minäkin, sillä minun mielestäni ... Minä vähän varoittaisin nyt hallitusta ja erityisesti kokoomusta siitä, että älkää lähtekö ylimielisyyden linjalle tässä, että oppositiolta vietäisiin puhevalta. Ihan sama Tampereen valtuustossa toistui kerran: kun oppositio esitti omia näkemyksiään joukkoliikennekadusta Hämeenkadun yhteydessä, niin sanottiin, että hirveää, te esitätte, älkää tehkö politiikkaa. Eikö oppositio saa puhua? (Puhemies: 2 minuuttia!) Eikö oppositio saa tehdä politiikkaa? Antakaa meille se armo.

Kimmo Kiljunen /sd(vastauspuheenvuoro):

Arvoisa puhemies! Ministeri Pekkarinenkin oli viemässä ikään kuin puhevaltaa tällä foorumilla, ei voinut esittää uusia ideoita. Minäpä kerron, ministeri Pekkarinen, että Lontoon pörssissä todella on 0,5 prosentin varainsiirtovero, ja jos se olisi Suomen pörssissä, niin tuo olisi se luku. Sosialidemokraatit ovat esittäneet, että voitaisiin tutkia 0,1 prosentin varainsiirtoveroa. Meidän pörssissämme silloin tietysti saatavat olisivat toisenlaisia.

Ministeri Pekkarinen, jotta me emme täällä kiistelisi siitä, mitkä luvut ovat realistisia, mitkä täysin epärealistisia, minäpä pyytäisin teitä hallituksessa tekemään selvityksen asiasta; tekisitte selvityksen siitä, mitä tarkoittaisi pörssivero käytännössä, mitä se muuten tarkoittaisi Suomen kansantaloudelle, jos meillä muutama meklari vaikka menettäisikin työpaikkansa, ja mikä se tavallaan tulokehityksenä meille olisi. Toisaalta me olemme myöskin Euroopan unionin jäsenmaa. Luonnollisesti tämä pörssien verottaminen on kansainvälinen prosessi, ja siinä tietysti täytyisi Suomen hallituksen olla aktiivinen myöskin Euroopan unionipolitiikassa. Älkää ylenkatsoko tällaisia ehdotuksia vain noilla huitaisuilla (Puhemies: Minuutti!) vaan tehkää selvitys todellakin hallituksessa.

Matti Saarinen /sd:

Herra puhemies! Pääministeri kantoi ilmoituksessaan huolta puunsaannin turvaamisesta. Jäin siinä yhteydessä kaipaamaan kolmea sanaa: Venäjä, Venäjä, Venäjä. Hän ei puhunut mitään Saimaan kanavasta, ei mitään puutullineuvotteluista. Vähän viittaa liikennepoliittiseen selontekoon, mikä liittyy toivottavasti vahvasti myös sitten puunsaannin turvaamiseen, kun se selonteko tänne lähiviikkoina tulee.

Sitten verotuksesta. Pääministeri sanoi sanatarkasti näin: "- - verotuksenkin muutokset on mitoitettava ja kohdennettava niin, että ne eivät vaaranna vaan pikemminkin tukevat varautumista kaikkein suurimpaan haasteeseemme, väestön ikääntymiseen." No, nyt näitä rakenteita ollaan korjaamassa ja valitellaan, että rahaa ei ole tulevaisuudessa. Eihän se eläkeläisen ja tavallisen palkansaajan veronmaksukyky veny ihan mahdottomuuksiin, jos yhteiskuntaan luodaan tällaisia vapaamatkustajaluokkia, niin kuin hallitus on veropolitiikallaan tekemässä. Ymmärrän, että keskustapuoluetta ei paljon kiinnosta tämä asia tuloveron osalta, koska verovelvollista kohden maatalousyrittäjät eivät maksa veroja juuri ollenkaan, eläkeläiset maksavat per veronmaksaja, per verovelvollinen, enemmän, ja nyt keskustan mielenkiinto onkin kohdistunut varallisuusarvojen verottomaksi saamiseen. Tässä mielessä meillähän voitaisiin koko maatalousyrittäminen säätää verovapaaksi, koska siellä ei ole veronmaksukykyä. Sitähän tuetaan niin voimakkaasti valtion budjetin kautta, vähennetään tukia.

Yhdessä asiassa hallitus on ollut tehokas, se on nimittäin ryhtynyt toimenpiteisiin, ilmastopoliittisiin toimenpiteisiin. Merkittävällä tavalla hallituksen toimenpiteillä vaikutetaan Kemijärven (Puhemies: 2 minuuttia!) ilmanlaadun parantamiseen.

Elsi  Katainen /kesk:

Arvoisa puhemies! Eduskuntaan tuodaan keväällä monien muitten selontekojen ohella myös liikennepoliittinen selonteko, jossa linjataan liikennejärjestelmän pitkäjänteistä kehittämistä. Investointiohjelma ulottuu 5—10 vuoden päähän ja koskettaa koko Suomea. Siksi myös odotukset ovat korkealla.

Maakuntien ja pohjoisimman Suomen viesti päättäjille on ollut harvinaisen selvä. Siellä ei olla tyytyväisiä alueitten teiden tasoon tai liikennejärjestelyihin. Alemman tieverkon rapautumisen myötä myös metsäteollisuus, teollisuuden raaka-ainetuotanto sekä elintarviketuotanto rapautuvat. Edelleen esimerkiksi bioenergian tuottaminen ja sen kuljettaminen markkinoille ovat suoraan riippuvaisia tieverkon kunnosta. Lisääntyvä kaivosteollisuus tarvitsee satsauksia myös rataverkostoon sekä henkilöliikenteen osalta sen nopeuteen.

Toimenpiteitä vaativat myös useat liikenneturvallisuutta vaarantavat jäänteet niin valtateillä kuin myöskin raideverkostossa. Esimerkiksi Itä-Suomea halkoo kaksi keskeistä valtatietä, jotka yhdistävät merkittävää elinkeinotoimintaa maailmanlaajuiseen logistiikan verkostoon. Samalla nämä valtatiet ovat uuden elinkeinotoiminnan väyliä. Kuitenkaan kehittyvillä alueilla pelkät kansainväliset yhteydet eivät takaa täysipainoisen kehityksen mahdollisuuksia, vaan tarvitaan myös alueen sisällä toimivaa liikennejärjestelmää. Näin voidaan taata myös mikrotason elinkeinotoiminnan jatkuvuus ja kehitys. Tämän lisäksi tarvitaan toimivaa yhteyttä myös länteen ja pohjoiseen.

Liikenneministeri Vehviläinen on onneksi osoittanut hyvää aloitteellisuutta selonteon etenemisen aikana. Selonteko ottaa kantaa myös joukkoliikenteeseen, johon ministerin vasta asettama työryhmä etsii ratkaisuja haja-asutusalueitten näkökulmasta. Tämä kytkeytyy hyvin vahvasti myöskin Paras-hankkeeseen nimenomaan peruspalvelujen saatavuuden näkökulmasta. Julkisella liikenteellä on kiistaton rooli pitkien välimatkojen alueilla.

Liikennepoliittinen selonteko (Puhemies: 2 minuuttia!) on koko maata koskeva linjapaperi. Odotukset ovat todella korkealla.

Timo Soini /ps:

Arvoisa herra puhemies! EU:n perustuslaki tuodaan ratifioitavaksi tänne. On hämmästyttävää, että hallitus ei Suomen kansalle ja eduskunnalle kerro, että kysymys on samasta laista, kysymys on siitä, että noin sadassa kohdassa itsenäisen Suomen päätäntävaltaa ja itsemääräämisoikeutta siirretään Euroopan unionille. Tämä on itsenäisyyden ja kansanvallan haudankaivuuta.

Samoin haluan sanoa Neuvostoliitosta muutaman sanan. Kukaan ei uskonut, että sekin romahtaa. Ministeri Pekkarinen, tämä raaka kapitalistisysteemi, joka on koko maailman laajuinen, tulee vielä tiensä päähän kymmenen, viidentoista, kahdenkymmenen vuoden päästä. Se on aivan varma. Sille tulee rajat vastaan, tälle jatkuvalle saalistukselle ja rahan asettamiselle ihmisarvon yli. Se on täysin kiistatonta, se on täysin selvää.

Hallitus kovalla kädellä kohtelee pienituloisia kansalaisia. Koko ajan niille, joilla on, lapioidaan lisää, ja ne, joilla on vähän, jäävät sinne ojan pohjaan makaamaan. Äänestysprosenteista, kaikesta demokratian toimivuudesta pitäisi olla huolissaan, mutta kylmä porvarihallitus ajattelee vaan, että kyllä nämä paikat tulee äänestettyä ja täytettyä, vaikka äänestysprosentti on 55 kunnallisvaaleissa. Hyvin pian se sitä onkin.

Pitää olla tulevaisuus ja toivo eikä Euroopan unionin orjallinen seurailu. Nyt meillä kehutaan komission esitystä. Meillä pitää olla Suomen eduskunnan oma esitys ja ministeri Pekkarisen oma esitys. Sitä voivat perussuomalaiset tukea, ei Euroopan unionin ylikansallisten kylmien teknokraattien ja teoriaherrojen laskelmia.

Marja Tiura /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Viitanen jo poistuikin salista, mutta hänelle olisin vain oikaissut, että ei varmasti puhumista ole kukaan kieltänyt eikä kritisoinut. Rakentava keskustelu ja debatti on aina tervetullutta. Varoitin ylilyönneistä ja peräänkuulutin vastuullisuutta muun muassa taloudenhoidossa ja veropolitiikassa.

Olin jo äsken lähdössä ulos täältä salista, mutta palasin silti takaisin. Ajattelin, että en enää jatka tätä keskustelua tästä perintöverouudistuksesta, mutta haluan vielä muutamalla lauseella jatkaa.

Ensinnäkin tämä hallituksen linja perintöverouudistuksen osalta, että helpotamme yritysten ja maatilojen sukupolvenvaihdoksia ja sitä kautta autamme näitä työpaikkoja pysymään täällä Suomessa, on aivan oikea. Mutta ed. Jaakonsaarella on myöskin aivan oikea näkemys. Nimittäin jos tilanne tulee viemään siihen, että saman perheen sisällä lapset ovat siinä mielessä eriarvoisessa asemassa, että tämä perintöveroprosentti on hyvin suurelti erilainen, niin siinä tapauksessa — ja tiedän, että tämän kaltaisia tilanteita varmasti tulee olemaan — on syytä käydä keskustelua vielä tämän perintöverouudistuksen osalta. Tästä perjantaina ed. Jaakonsaaren kanssa kahden kesken keskustelin täällä eduskunnassa. Siitä syystä varmasti hän viittasi minuun keskustelun yhteydessä.

Elinkeinoministeri  Mauri  Pekkarinen

Arvoisa puhemies! Voi olla, että, ed. Soini, olette oikeassa, että kapitalismi kaatuu ennen pitkää, mutta yritetään nyt selviytyä ainakin siihen asti täällä Suomessa niin hyvin kuin suinkin mahdollista ja toimitaan järjellisesti sekä ihmisen että ympäristön kannalta.

Tässä mielessä, kun nyt täällä puhuttiin perintöverosta: Tavalliset pienituloiset suomalaiset ovat maksaneet näihin aikoihin asti pienistä perinnöistä veroja. Tämä hallitus on muuttanut tätä lakiesitystä ja päästää pienet perinnöt verosta. Tämä on se ero siihen edelliseen hallitukseen, siihen, missä sosialidemokraatit ja ed. Heinäluoma olivat mukana, mikä nyt tehdään. Me teemme sen nyt, ja siihen verrattuna se, että 60:stä nousee 80:een näitten yritysten huojennuksen määrä, on aika pieni.

Mitä vielä tulee Lontoon pörssiin, jos se näin toimii, niin minä, ed. Kimmo Kiljunen, kiivaasti ilmoittaudun teidän kannattajaksenne, mutta en nyt usko teitä tässä, vaikka haluaisin kuinka uskoa. Mitä vielä ... (Puhemies koputtaa) — Jaaha.

Hannu Hoskonen /kesk:

Herra puhemies! Keskustelu perintö- ja lahjaverouudistuksesta on ollut mielestäni vasemmistosta tulevan arvostelun pohjalta aika ihmeellistä. Kun katsotaan suomalaista työllisyyttä ja perheyrityksiä, juuri niissä yrityksissä ovat suomalaiset työpaikat. Näidenkin vuosien aikana uusia työpaikkoja on perheyrityksiin syntynyt paljon. Kymmenissätuhansissa perheyrityksissä on lähivuosina tulossa sukupolvenvaihdos. Tämän prosessin tukeminen on ehdottomasti suomalaisen työn parasta suosimista. Suurten yritysten siirtäessä työpaikkoja Suomen rajojen ulkopuolelle tai vähentäessä työpaikkojaan Suomessa meidän on tuettava perheyritysten toimintaa, niin että saadaan työpaikat jäämään Suomeen ja nimenomaan että niitä työpaikkoja syntyy lisää.

Toisena arvokkaana asiana perintö- ja lahjaverouudistuksessa näen metsätilojen mukaanoton. On aivan oikein, että saadaan metsätalouden työpaikkoja myös lisättyä ja ennen kaikkea puuta tulemaan markkinoille. Meillä on tänä päivänä hyviä esimerkkejä siitä, mikä on kansainvälinen kehitys, jos jatkuvasti olemme sillä kannalla, että suomalaista metsäteollisuutta ja suomalaista metsätaloutta ei kannata tukea, emmekä pidä omista asioistamme huolta. Vedetäänkö metsätilojen kohdalle perintö- ja lahjaverohelpotusraja siihen pakolliseen MYEL-eläkkeen rajaan vai onko se jotakin muuta; mielestäni sitä pitäisi vieläkin alentaa niin, että yhä useampi metsätila siirtyisi perintö- ja lahjaverohelpotuksen piiriin, niin että metsätalouden toiminta olisi kannattavaa ja se loisi työtä nimenomaan maaseudulle.

Toisena arvokkaana asiana tänä vuonna eduskunnassa pidän sitä, että liikennepoliittinen selonteko viedään jämäkästi läpi, niin että todellakin saadaan tässä maassa tasa-arvoista alueellista liikennepolitiikkaa muistettua paljon nykyistä paremmin ja entistä paremmin. On tärkeää, että perustienpito on kunnossa, on tärkeää, että radat hoidetaan, ja on tärkeää myös se, että luodaan edellytyksiä uusien työpaikkojen syntymiselle, ja metsätalouden kannalta tällä on äärimmäisen tärkeä merkitys, jos meinataan suomalaista puuta hakata paljon nykyistä enemmän.

Koulutuspolitiikan puolelta korostaisin vielä sitä, (Puhemies: 2 minuuttia!) että koulutuspaikkojen saaminen yhä enemmän pysymään maaseudullakin on tärkeää.

Sirpa Asko-Seljavaara /kok:

Arvoisa puhemies! Olisin halunnut keskustelua tuulivoimasta Suomessa. Venenäyttelyssä kuulin, että tuuli-atlas ei ole vielä valmistunut. Sitten, kun se valmistuu, näemme, mihin oikeasti tässä maassa kannattaa tuulivoimaloita rakentaa.

Tilannehan on nyt se, että jos rakennetaan kahden megawatin voimala, niin siitä saadaan korkeintaan 20 prosenttia hyötyä. Eli kyllä niitä sitten täytyy tuhansittain rakentaa. Nyt pitäisi meillekin kansalaisille ja kansanedustajille sanoa, mihin tuulivoimaloita tulee, kuinka monta niitä täytyy rakentaa, kuinka paljon se maksaa ja kuinka monta prosenttia meidän energiantarpeesta voidaan tuulivoimalla tyydyttää.

Timo V.  Korhonen /kesk:

Arvostettu puhemies! Täällä on käyty keskustelua siitä, mitä kaikkea noissa ryhmäpuheenvuoroissa on jätetty sanomatta. Liityn siihen samaan joukkoon myös sillä tavalla, että niin niissä kuin kaiken kaikkiaan tässä keskustelussa, mitä nyt salissa on tämän reilun kahden tunnin aikana käyty, aika kevyelle käsittelylle kaiken kaikkiaan on jäänyt sitten tämä yhteiskunnan maantieteellisesti keskittyvä kehitys. Meidän olisi syytä tunnustaa, että Suomessa alueellisesta ja nopeasta rakennemuutoksesta on ollut yhteiskuntapoliittisesti todella suurta haittaa. Keskittyminen tuo suuria kustannusongelmia, niin asukkaitten, ihmisten lähtö kuin sitten myös muutto paikkakunnille. Ja onkin välttämätöntä, että tässä talossa nyt sitten vahvasti lähdettäisiin pohtimaan koko politiikan keinovalikoimalla sitä, kuinka kaikkia Suomen alueita kaiken kaikkiaan pystytään kehittämään ja kuinka kansalaisten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa asuinpaikasta riippumatta voidaan kehittää.

Arvoisa puhemies! Tämän vuoksi koko maata ja maan kaikkia alueita kehittävä aluepolitiikka olisi nostettava hyvin vahvasti myös tämän vuoden poliittisissa keskusteluissa pöydälle.

Tuulikki Ukkola /kok:

Arvoisa puhemies! Ed. Timo Korhosen analyysiin aluepolitiikan tarpeellisuudesta tai, sanotaanko, alueella asuvien ihmisten oikeudesta samanlaisiin palveluihin ja samanlaiseen elämään kuin muuallakin on syytä yhtyä.

Ed. Ahteelle olisin sanonut, jos olisin vaan saanut suunvuoron, että Ruotsista on tulossa tällainen verotuksellinen hirmuvaltio. Siellä ei ole perintöveroa lainkaan, ja siellä on hallituksen ohjelmassa, että varallisuusvero poistetaan. Minä toivon samaa. Meillä ei ole varallisuusveroa, mutta minä toivon, että joka paikasta jatkossa poistetaan myös perintövero. Se oli ainakin minun ja myös monien muitten kokoomuslaisten kansanedustajaehdokkaiden ja kansanedustajien tavoitteena viime eduskuntavaaleissa.

Sitten puuttuisin siihen, mistä on hyvin vähän keskusteltu tässä, mikä on minun mielestäni hyvin valitettavaa: ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan ja meidän perustuslakiuudistukseen. Olen iloinen, että ministeri Brax on täällä tänään, kun toisin mielelläni esille, että meidän perustuslaki on uusittava tällä hetkellä niin, että tietyllä tavalla päästään eroon yksityisyydensuojan ja sananvapauden ikuisesta ristiriidasta. Nyt jotenkin yksityisyydensuoja esimerkiksi tuomioistuinten tulkinnassa koko ajan painottuu sananvapauden kustannuksella, ja tämä ei ole oikein. Kerta kaikkiaan tämä ei ole oikein. Esimerkiksi eivät poliitikot voi vaatia itselleen mattimeikäläisen yksityisyydensuojaa. Me olemme kansakunnan silmätikkuna, ja meidän elämämme on kestettävä tämä silmätikkuna olo.

Toinen asia, mikä minusta on erittäin valitettava, on se, että minkäänlaista muutosta, todellista uudistusta ei taida sittenkään tulla meidän ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Olin onnellinen ja iloinen, kun hallitus aloitti. Näytti siltä, että potkua on tullut ja uskallusta on tullut. Nyt tuntuu siltä, että joku on (Puhemies koputtaa) syönyt uskalluksen ja sanat meidän ulkopoliittisesta päätöksenteosta.

Outi Mäkelä /kok:

Arvoisa puhemies! Kuten pääministeri ilmoituksessaan totesi, vuosi tulee olemaan työntäyteinen, ja on hyvä, että ansaitsemansa huomion keskustelussa ja toivottavasti myös mediassa saa vaihteeksi eduskunnan kansalaisten hyväksi tekemä työ.

Itse odotan erityisen suurella mielenkiinnolla liikennepoliittista selontekoa, johon osin kytkeytyy myös metropolialueen asuntopolitiikan ja maankäytön eteen tehtävä yhteistyö. Metropolialueen toimivuudeksi kuntien on saatava kepin lisäksi myös porkkanaa. Toivonkin, että liikennepoliittisen selonteon avulla löydetään taloudelliset ja tarkoituksenmukaiset ratkaisut, joilla väyläverkoston palvelutaso, julkisen liikenteen kannalta välttämättömien liityntäpysäköintipaikkojen puute ja muun muassa perusväylänpidon sekä kevyen liikenteen väylien rahoituksen jälkeenjääneisyys saadaan korjattua.

Hallituksen esitysten lista on ilahduttavan pitkä, mutta erityisen ilahtunut olen siitä, että valmistelussa junnannut laki ammattikuljettajien ajo-oikeuden pidentämiseksi on tulossa käsittelyyn. Suomen ajo-oikeutta koskevan lainsäädännön tulee olla linjassa naapurimaidemme ja Euroopan kanssa, ja ajokortin voimassaoloajan pituuden osalta ratkaisevan tekijän tulisi olla kuljettajan terveydentila eikä ajo-oikeuden laajuus. Nykyinen 70 vuoden ikäraja on siis turhan tiukka. Tämä muutos on tarpeen saada ripeästi eteenpäin, mutta turhanaikaisesti asiaan ollaan kuitenkin sotkemassa toiseksi kohdaksi kysymys taksinkuljettajien ammattitaitovaatimuksista. Toivon, että näiden kahden toisistaan irrallisen asian koplaaminen ei hidasta käsittelyä ja että jos alkaa näyttää siltä, että käsittely tästä syystä viivästyy, asiat voitaisiin erottaa omiksi erillisiksi esityksikseen.

Lopuksi toivoisin myös, että valtioneuvostossa 13. joulukuuta hyväksytty kaikkien aikojen ensimmäinen lapsi- ja nuorisopoliittinen kehittämisohjelma saisi ansaitsemansa huomion ja sen pohjalta (Puhemies koputtaa) käytäisiin eduskunnassa ajankohtaiskeskustelu.

Heli Järvinen /vihr:

Arvoisa puhemies! Kun kyse on hallituksen ohjelmasta ja politiikasta vuodelle 2008, olen iloinen, että tämän verokeskustelun tiimellyksessä esiin ovat nousseet ne oikeat, todelliset ja monimutkaiset haasteet, kuten ilmastonmuutokseen vastaaminen ja sen hidastaminen, sosiaaliturvauudistus ja väestön vanhenemiseen varautuminen. Koska vielä asianomainen ministeri on paikalla, haluan kuitenkin nyt nostaa esiin kysymyksen, joka on paljon helpompi ja yksinkertaisempi, mutta suomalaisen demokratian kannalta, kuten jo ed. Soini täällä nosti esiin, erittäin merkityksellinen, ja se on vaalilain uudistaminen.

Herra d’Hondt on varmasti ollut aikanaan älykäs ja hänen vaalitapansa ajankohtainen, mutta nyky-Suomen kaltaiseen maahan hänen järjestelmänsä ei vain sovi. Ei voitane puhua demokratiasta ja perustuslain toteutumisesta, jos uusmaalaisten ääni on viisi kertaa niin arvokas ja vaikuttava kuin eteläsavolaisten tai jopa lähes kahdeksan kertaa vaikuttavampi kuin pohjoiskarjalaisten. Jos uudistamistyössä toisaalta vaakakupissa on se, onko äänikynnys kaksi, kolme vai neljä prosenttia, ja toisaalta mahdollisuus siitä, että koko maahan saadaan sama ja yhtäläinen äänikynnys, arvostan ja arvotan jälkimmäistä huomattavasti enemmän.

Olen iloinen, että vaalilain uudistustyöhön on vihdoin tartuttu napakasti, ja odotan nimenomaan demokratian näkökulmasta, että työryhmä saa tehdä työnsä rauhassa ja tekee hyvän ehdotuksen, joka joka tapauksessa tulee olemaan nykyistä paljon parempi vaihtoehto. Sitä ei tässä salissa voine kukaan kiistää.

Ed. Filatoville haluaisin muistuttaa, että vihreiden ryhmäpuheessa tuotiin syrjäytyminen ja eriarvoisuus lukuisia kertoja esiin.

Ja vielä ed. Asko-Seljavaaralle: Ihan varovaisimpienkin arvioiden mukaan Suomeen mahtuu tuulivoimaa ainakin 10 prosenttia tämänhetkisestä energiantarpeesta.

Päivi Räsänen /kd:

Arvoisa herra puhemies! Yhdyn edellisen puhujan näkemyksiin vaalilainsäädännön uudistamisesta ja kannustan teitä, rouva oikeusministeri, tätä viemään nopealla aikataululla läpi. Esitän myös sen vetoomuksen, että tämä uudistus tulisi voimaan jo niin, että sitä voitaisiin soveltaa seuraavissa eduskuntavaaleissa. Itse pidän myös tämän kynnyksen suuruutta toissijaisena verrattuna sitten tähän suureen periaatteeseen oikeudenmukaisuudesta.

Pääministeri Vanhanen on nimennyt sosiaaliturvauudistuksen tämän vaalikauden ja myös sitten seuraavan vaalikauden tärkeimmäksi hankkeeksi, ja sitä se varmasti todella onkin. Meillä on isoja sosiaaliturvaongelmia niin kannustavuudessa kuin väliinputoamisissa, ja niiden korjaamista ainakaan kaikilta osin ei saisi jäädä odottelemaan sinne vuoteen 2017 saakka, vaan on lukuisia sellaisia epäkohtia, joita voidaan hyvinkin nopealla aikataululla korjata.

Teen nyt esityksen siitä, mistä kristillisdemokraattinen eduskuntaryhmä on jo tehnyt lakialoitteenkin, eli ehdotamme, että työttömyyspäivärahaan tehtäisiin tämmöinen 200 euron suuruinen suojaosuus, jota pienempiä tuloja ei otettaisi huomioon päivärahan suuruutta laskettaessa. Uskon, että tällä konkreettisella, aika vähän nettomenoja aiheuttavalla korjauksella saataisiin tuota kannustavuutta lisättyä.

Pidän myös varsin ristiriitaisena sitä, että kun pyritään köyhyyttä torjumaan, (Puhemies koputtaa) sitten ollaan näitä asiakasmaksuja korottamassa ja peräti sitomassa indeksiin. Toivon, että tämä nyt laitettaisiin jäihin tässä vaiheessa.

Ensimmäinen varapuhemies:

Keskustelu on päättynyt.

​​​​